Vapaavahti - Frivakt 4/2016

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL

Muistakaa merenkulkijoiden Pohjoismainen valokuvakilpailu!

Välkommen att delta i Nordiska fototävlingen för sjöfolk!

2015 album: http://mepafoto.kuvat.fi/kuvat/PM+Foto+2015/

Kannen kuva Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi Baksidan: Pekka Karppanen

00140 Helsinki

09 668 9000 mepa@mepa.fi

www.mepa.fi

facebook.com/ merimiespalvelutoimisto

Hyvät lukijat!

uusivuosi 2017 lähestyy. Vielä viimeisiä viedään kuluvasta historiallisesta vuodesta 2016. Kovia muusikoita siirtyi yläkerran bändiin, Amerikan Yhdysvalloissa valittiin presidenttiä ja Helsingin kaupunginvaltuusto sanoi Guggenheimille ei. Vale-uutiset ja -media ovat nousseet käsitteiksi.

Helmi-maaliskuussa pääsemme muuttamaan takaisin Katajanokalle ja samoihin aikoihin Mepa saa uusia vuokralaisia kun Linnankatu 3:een valmistuu Mepan toimisto-, kirjasto- ja kuntosalitilojen lisäksi 38 asuntoa. Asunnot välittää Helsingin OP-kiinteistökeskus.

muistakaa osallistua pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun! Finaali pidetään helmikuussa Turussa. Toivon Suomen osalta hyvää sekä laajaa osallistumista ja menestystä.

Hyvää joulua ja uutta vuotta 2017!

Bästa läsare!

år 2017 närmar sig, men ännu återstår sluttampen av det innevarande, historiska 2016. Stora musiker gick över till bandet där uppe, i USA valdes en ny president och Helsingfors stadsfullmäktige sade nej till Guggenheim. Fejknyheter och lögnpressen har blivit begrepp.

I februari-mars får vi flytta tillbaka till Skatudden och i samma veva får SSB nya hyresgäster när 38 bostäder blir färdiga på Slottsgatan 3, utöver lokalerna för SSB:s kontor, bibliotek och gym. Bostäderna förmedlas via OP-Fastighetscentralen i Helsingfors.

glöm inte att anmäla er till den nordiska fototävlingen! Finalen går av stapeln i Åbo i februari. Jag hoppas på ett högklassigt och brett finskt deltagande och på finska framgångar,

God jul och gott nytt 2017!

Dear readers!

nordic photo contest 2016 is soon closing. Please send your photos and participate.

Season’s Greetings Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

M/S Eeva VG YLITTÄÄ YMPÄRISTÖVAATIMUKSET

Meriauran ensimmäinen VG EcoCoaster -uudisrakennus on jo ehtinyt kuljettaa muutaman lastin. MEPA kävi viemässä tuoreimman suomalaisaluksen miehistölle luettavaa ensin Raumalla ja toisen kerran Loviisassa.

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

Kantavuudeltaan 4700 tonnin

Eeva VG kuluttaa lähes puolet vähemmän polttoainetta kun vastaavan kokoiset alukset perinteisesti. Pääkoneella voidaan ajaa sekä dieselöljyllä että VG Marine EcoFuel -biopolttoaineella, jonka konserni on kehittänyt. 1A -jääluokan vaatima reserviteho tuotetaan dieselsähköisesti boosterikoneikolla.

– Kokeilimme Raumalle tullessa ajaa pelkästään boosterilla. Homma toimi hie-

nosti, neitsytmatkalla päällikkönä toiminut Jouni Parkkinen kehui.

Eeva VG:ssa ja loppusyksystä valmistuvassa sisaralus Mirva VG:ssa on huomioitu ympäristöasiat ja tulevat määräykset tarkasti. Laivaan on asennettu painolastivesien käsittelylaite, ruumanpesuvesijärjestelmä sekä lämmityksen- ja ilmavaihdon lämmön talteenotto. Valaistus on toteutettu Led-polttimoilla. Laiva on maalattu Ecospeed -runkomaalilla, joka estää kasvuston kiinnittymisen laivan runkoon.

Kauraa Keski-Eurooppaan

Miehistö sai Rauman satamassa MEPAsta ensimmäiset kirjat ja filmit, joista ehdittiin viestitellä pursimies Aapo Hytin kanssa jo etukäteen.

– Vakituinen laivani on tämän saman yhtiön Martta VG. Täällä olen ollut telakasta lähtien vähän niin kuin käynnistämässä täkkipuolen toimintoja, kokenut ja monissa laivoissa tuttu poosu kertoi.

EEVA VG

Length: 103 m

Beam: 14 m

DWT: 4700

Built: 2016

Eeva VG:ssa ja sisaralus

Mirva VG:ssa ympäristöasiat ja tulevat määräykset on huomioitu tarkasti.

Aapo ehti hetken käydä läpi uusia kirjoja ja filmejä yhdessä perämies Ruben Jaelin kanssa, kun oli aika lähteä jatkamaan töitä.

Lastiluukut oli saatu auki ja elevaattori alkoi syöttää ruumaan kauraa. Noin 4000 tonnin kuorma saatiin lastattua 103 -metriseen alukseen keskiviikon ja torstain aikana. Keskiviikkona vietettiin myös aluksen kastajaisia.

Ensimmäinen lasti purettiin Rotterda-

min satamassa. Sieltä suomalainen kauralasti kuljetettiin pienemmillä aluksilla Rein-jokea pitkin Saksan ja Sveitsin myllyille.

Kaliningradista Haminaan

Meriauralla on pitkä kokemus viljan ja rehuraaka-aineiden laivauksista. Eeva VG otti paluulastiksi rapsia Kaliningradista. Päällikkönä oli Parkkisen Jounin lomalle päästänyt Thord Vaenerberg.

– Täytyy kehua, että toiminta ja systeemi Kaliningradissa ovat kovasti menneet eteenpäin. Homma toimi, eikä tarvinnut ”maasuttaa”, Thord kertoi.

Rapsilasti purettiin Haminassa, josta laiva siirtyi Loviisaan ottamaan seuraavaa kauralastia. Thord Vaenerberg pääsi kotisatamaansa, mutta uuden laivan kanssa riitti töitä. Varustamosta tultiin asentamaan lisää viestintälaitteita ja lankonkia pitkin laivaan nousi lisää väkeä.

Pursimies Aapo Hytti valmisteli alusta satamakuntoon, kun Eeva VG siftasi Haminasta Loviisaan.

– Hommia kyllä riittää, mutta on hyvä, että ollaan ajettu Suomeen. Tarvikkeita ja työkaluja on pitänyt hankkia varastoihin, puolimatruusi Aleksi Seppänen kertoi.

Hän liittyi miehistöön telakalla pari viikkoa ennen uloslähtöä. Seppänen on aikaisemmin ollut yhtiön Aura- ja Meri -aluksilla. Hän oli tyytyväinen laivan käyttäytymiseen merenkäynnissä – rullaaminen oli maltillista.

– Torppa, tilat ja hytit televisioineen ovat asianmukaiset. Vielä kun saadaan sauna ja kuntosali käyttöön, niin viihtyvyys sen kun paranee, Seppänen kehui.

Merimiesurheilua suunnitelmissa

Laivan tilavassa byssassa kokki Ronald Ampong oli juuri saanut valmiiksi perinteisen merimieslounaan, pyttipannun.

– Olen opiskellut merikoulussa kokin,

matruusin ja vahtiperämiehen pätevyydet. Täällä toimin YT -kokkina, Manilan seudulla asuva Ampong kertoi.

Hän on aikaisemmin seilannut pääkokkina norjalaisilla ja tanskalaisilla kuivarahti- ja bulkaluksilla. Ampong on Meriauralla ensimmäistä työvuoroaan ja on ollut hyvin tyytyväinen alukseen ja seilauskavereihin.

MEPAn miehet juttelivat Aapo Hytin kanssa seuraavan kevään juhlagolf -kisasta, kun päällikkö Vaenerberg keskeytti: – Eikös ensin ole syytä otella Maarianhaminan sählyt pois alta?

Torppa, yhteiset tilat ja hytit televisioineen ovat asianmukaiset

MEPAn ja Ruotsin Merimiespalvelun järjestämä salibandyturnaus pelataan tammikuun 28. päivänä Ahvenanmaalla. Ilmoittautuminen on jo käynnissä.

Thord Vaenerberg on merimiesurheilun konkari, joka on aikaisemmin ollut voittamassa yleisurheilumestaruuksia M/S Swegardille, sekä osallistunut turnauksiin Bore -yhtiön joukkueissa. Nyt hän miettii, saisiko Meriauralta yhteisjoukkueen merimiesturnauksiin.

– Kyllä saa, ja Mälkiän Jussi maaliin, kuului huuto kulman takaa.

Tauko oli pian ohi ja lastaus alkoi – seuraava rahti oli 4400 tonnia kauraa Rotterdamiin.

Jouni Parkkinen oli päällikkönä neitsytmatkalla, kun Eeva VG saapui Raumalle lastaamaan kauraan.

Päällikkö Thord Vaeneberg pääsi vierailemaan kotisatamassaan, kun Eeva VG siirtyi Haminasta Loviisaan.

EM/S Eeva VG

ÖVERSKRIDER MILJÖKRAVEN

Meriauras första VG EcoCoaster-nybygge har redan hunnit köra några transporter. SSB besökte det finskflaggade fartyget – först i Raumo och sedan i Lovisa – för att förse besättningen med lektyr.

text: Pekka Karppanen foto: Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola.

eva VG har en dödvikt på 4 700 ton och förbrukar nästan hälften så lite bränsle som konventionella fartyg av samma storlek. Huvudmaskinen kan drivas med både dieselolja och biobränslet VG Marine EcoFuel, som har utvecklats av koncernen. Effektkraven för isklass 1A uppfylls med ett dieselelektriskt boostermaskineri.

– När vi kom till Raumo testade vi att köra med bara boostern och det fungera-

de fint, berömde Jouni Parkkinen som var befälhavare på jungfrufärden.

Både när det gäller Eeva VG och systerfartyget Mirva VG som blir färdigt senare i höst har man tagit stor hänsyn till miljöfrågor och kommande miljöbestämmelser. Fartyget har ett system för hantering av barlastvatten och vattnet som används för rengöring av lastrummet samt ett uppvärmnings- och ventilationssystem med värmeåtervinning. All belysning be-

står av led-lampor och dessutom är fartyget målat med Ecospeed-färg som förhindrar påväxt på skrovet.

Havre till Mellaneuropa

I Raumo hamn fick besättningen den första SSB-leveransen av böcker och filmer, som vi hade hunnit informera båtsman Aapo Hytti om i förväg.

– Mitt ordinarie fartyg är bolagets Martta VG. Jag har varit på Eeva sedan hon be-

fann sig på varvet för att få igång funktionerna på däcksidan, berättade den erfarne båtsmannen som är bekant på många fartyg.

Aapo hann titta igenom de nya böckerna och filmerna med styrman Ruben Jael innan det var dags att fortsätta jobba.

Lastluckorna stod öppna och elevatorn började lasta in havre i lastrummet. Lasten på ca 4 000 ton lastades in i det 103 meter långa fartyget under onsdagen och torsdagen. På onsdagen förrättades också fartygets dop.

Den första lasten lossades i Rotterdam hamn. Därifrån transporterades den finska havren med mindre fartyg längs Rhen till kvarnar i Tyskland och Schweiz.

Från Kaliningrad till Fredrikshamn

Meriaura har lång erfarenhet av att skeppa spannmål och foderråvaror. I Kalining-

rad tog Eeva VG på raps som returlast. Befälhavare var Thord Vaenerberg, som hade släppt iväg Jouni Parkkinen på semester. – Jag måste säga att verksamheten och systemet i Kaliningrad har utvecklats jättemycket. Allt fungerade och det behövdes inga ”mutor”, berättade Thord.

Rapslasten lossades i Fredrikshamn och fartyget åkte sedan vidare till Lovisa för nästa havrelast. Thord Vaenerberg kom till sin hemmahamn, men hade fullt upp på det nya fartyget. Rederiet hade skickat personal för att installera ytterligare kommunikationsenheter och mera folk klev ombord via landgången.

Torpet, de allmänna utrymmena och hytterna är funktionella.

– Nog är det mycket att göra, men det är bra att vi är i Finland. Vi behövde fylla på förråden med material och verktyg, berättade lättmatros Aleksi Seppänen Han anslöt till besättningen på skeppsvarvet ett par veckor innan avfärden. Seppänen har tidigare jobbat på bolagets fartyg Aura och Meri. Han var nöjd med fartygets uppträdande vid sjögång –rullningen var måttlig.

– Torpet, de allmänna utrymmena och hytterna som alla har en tv är funktionella. Och när vi får tillgång till bastun och gymmet blir det ännu hemtrevligare, sade Seppänen.

Planer på sjömansidrott

I fartygets rymliga byssa hade kocken Ronald Ampong precis blivit färdig med den traditionella sjömansrätten pyttipanna.

– Jag har studerat på sjöfartsskola och skaffat mig behörighet som kock, matros

Aleksi Seppänen anslöt till besättningen på skeppsvarvet ett par veckor innan avfärden.

Ronald Ampong gör sitt första arbetspass hos Meriaura och har varit mycket nöjd med fartyget och seglingskamraterna.

och vaktstyrman. Här arbetar jag som kock, berättade Ampong, som bor i Manilaområdet.

Tidigare har han seglat som köksmästare på norska och danska torrlast- och bulkfartyg. Ampong gör sitt första arbetspass hos Meriaura och har varit mycket nöjd med fartyget och seglingskamraterna.

SSB:s personal snackade med Aapo Hytti om jubileumsgolftävlingen nästa vår när befälhavare Vaenerberg avbröt:

– Borde vi inte mäta krafterna i Mariehamns innebandyturnering först?

Turneringen som arrangeras av SSB och Sjömansservice i Sverige spelas den 28 januari på Åland. Anmälan har redan öppnat.

Thord Vaenerberg är en veteran inom sjömansidrott som har vunnit friidrottsmästerskap för M/S Swegard och deltagit i turneringar med Bores lag. Nu undrar han om Meriaura skulle kunna få ihop ett kombinationslag till sjömansturneringarna.

– Jodå, och Jussi Mälkiä får stå i mål, hördes någon ropa bakom hörnet.

Rasten var snabbt förbi och lastningen påbörjades – nästa last bestod av 4 400 ton havre till Rotterdam. ò

Eeva VG har ett system för hantering av barlastvatten och vattnet som används för rengöring av lastrummet samt ett uppvärmnings- och ventilationssystem med värmeåtervinning.

Styrman Ruben Jael hann titta igenom de nya böckerna och filmerna innan det var dags att fortsätta jobba

Laivastosta

kauppalaivastoon

Vapaavahti esittelee jokaisessa numerossaan yhden merenkulkijan uraa aloittelevan henkilön. Tällä kerralla vierailtiin M/S Silja Serenaden konehuoneessa.

Kuka olet, mistä oppilaitoksesta tulet ja paljonko opiskelua on jäljellä?

Jere Tikkanen. Valmistun pian EKAMIn laivasähköasentajan muuntokoulutuksesta ja alan etsiä töitä.

Miksi lähdit merille ja oliko ala tuttu entuudestaan? Suoritin varusmiespalvelun laivastossa ja kiinnostuin merihommista.

Miten viihdyt laivatyössä?

Hyvin. Olen ollut sotalaivoilla, K/L Katariinalla ja täällä Serellä. Tämä on kiinnostavaa ja monipuolista hommaa – ei tosin ehkä sovi kaikille.

Miten vietät vapaa-aikaa laivalla ja maissa?

Laivalla on hyvät tilat ja käyn paljon kuntosalilla. Maissa harrastan liikuntaa ja nikkarointia.

Ovatko ala ja koulutus vastanneet odotuksiasi?

Kyllä. Olen työskennellyt voimalaitoksessa, tässä on paljon samaa. Teoria on hyvää ja käytännön töissä oppii parhaiten.

Keneltä olet oppinut eniten koulutuksen ja harjoittelun aikana?

Seren sähkömiehiltä Antilta ja Mikalta

Missä olet viiden vuoden päästä? Matkustajalaivan sähkömiehenä

Onko tämä sinulle oikea ala?

Kyllä on ò

Basketball on a Rocking Court

Team sport improves working environment on board.

text: Sirpa Sutinen photos: Sirpa Sutinen and Timo Väänänen

– it ' s nice to get together with friends outside of work. Social life on board can be limited even during off-hours. You get to know your colleagues better when you play in a team together. A person's playing style tells you a lot about them: if they get angry on the playing field, how they deal with disappointment, and what makes them laugh, explains Damian Gawlowski

The talk is about basketball, and Gawlowski, who is Polish, is working as first mate on Godby Shipping's MS Baltica.

He confesses that he last played basketball in high school, before taking up the sport again on board the ship.

– And I wasn't good at it. But I have one advantage when it comes to play-

ing here on board: I'm taller than most of the people I play with, he says with a smile.

Regulars on the playing field

MS Baltica, which sails from the northern ports of Finland to Antwerpen and flies the Finnish flag, has a multinational crew, as is usual these

Match days fall on weekends when MS Baltica is at sea.

days. The crew consists of both EU nationals and Filipinos. Of the 19 crew members, 7 to 8 are Finnish, depending on work shifts.

Filipino crew members are sure to participate in the multinational crew's basketball practices. Gawlowski and the Finnish chief mate Jussi Österman are regular players, too.

However, a few simultaneously occurring conditions are needed for a basketball match to happen: free time, reasonably good weather, and enough space on the middle deck. Match days fall on weekends when the ship is at sea. There is naturally no time for playing on port days. The court on the middle deck is half outdoors.

The basket, too, is the Filipino crew's handiwork, welding and painting included. The idea of regular basketball matches came from a Filipino mate a few years ago.

Basketball as a national sport

– At home, basketball is played weekly with friends and neighbours, says the ship’s Filipino cook Samuel Igao, pointing out that playing in a team is especially fun.

Able seaman Rolando Calderon explains that basketball is an important sport in the Philippines. He plays basketball on holidays at home on a weekly basis and argues that the game could be called the national sport of the Philippines.

– Basketball requires speed and dynamism. You have to run and jump. A

couple of hours' play is good exercise. Calderon is such a skilled player that we have nicknamed him Spider - even outside the court, says Jussi Österman.

Playing around with the rules

The small teams who play on the unsteady court on the ship's deck have

Basketball requires speed and dynamism. You have to run and jump.

developed their own rules to the game. Eight players are required for a match, and both teams play into the same basket.

– It's not a beautiful game, but playing is a lot of fun in itself. Jokes fly and there are high-fives aplenty. It's really the best entertainment on offer on board, says Österman.

He too admits that basketball is not quite his sport.

– Last time I played was when I was still in school. All sports are good for exercise, though. Skipper Timo Väänänen stands in on the bridge during the matches, Österman says with thanks.

MS Baltica at Oulu harbour.

Uusi kuntosali ahkerassa käytössä

vuosi sitten marraskuussa MS Baltican yliperämiehenä aloittanut Jussi Österman arvostaa varustamon tarjoamia mahdollisuuksia miehistön kunnon ylläpitämiseen työvuorojen mittaan laivalla. Vuosi sitten Suomen lipun alle siirtyneen MS Baltican omistaja, ahvenanmaalaisvarustamo Godby Shipping panostaa miehistön hyvinvointiin ja liikuntamahdollisuuksiin.

Viime kesänä laiva sai uuden kuntosalin. Entisestä neuvottelutilasta lohkaistiin puolet kuntolaitteille.

– Saatiin kuusi uutta laitetta, käsipainoja ja muuta tilpehööriä. Ennen nosteltiin sakkelipainoja ahtaassa hytissä. Nyt kuntosalilla on käynyt heitäkin, jotka eivät ennen ole kuntosalilla käyneet, kertoo Österman.

Ahkeralle liikkujalle kuntosali laivalla antaa harjoitteluun jatkuvuuden.

– Jos treenaa maissa eikä laivalla ole mahdollisuutta treenata, on vaikea taas aloittaa uudestaan, kun pääsee vapaalle. Onhan se aika ylellistä, että salille on matkaa viitisen metriä. Maissa matka kuntosalille lasketaan kilometreissä. Sitä paitsi on kiva treenata yhdessä muiden kanssa.

Österman oli mukana Mepan kuntoprojektissa viime vuonna.

– Viisi kuukautta ja 20 kiloa, kertoo hän tyytyväisenä.

Ensimmäinen perämies Damian Gawlowski on hänkin innokas kuntosali käyttäjä. Hän kertoo käyvänsä salilla mahdollisimman usein.

–Uusi kuntosali motivoi monia kuntoilemaan entistä enemmän. ò

Damien Gawlowski esitteli uutta kuntosalia.

Polaris saapui Eteläsatamaan, jossa alusta esiteltiin vieraile ja tiedotusvälineille.

VALMIINA JÄÄNMURTOON J/M Polaris ja miehistö

Helsingissä rakennettu uusi alus liittyi Arctian laivastoon syyskuun lopulla.

MEPA kävi tutustumassa alukseen ja toimitti miehistölle kirjat, filmit sekä sanoma- ja aikakauslehtiä. Samalla kerrottiin kuulumisia ja suunnitelmia

merenkulkijoiden kurssitoiminnasta.

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

Polariksen väelle MEPAn toiminta on jo tuttua, mutta opintosihteeri Jukka Lindellin kokemukset taannoisesta espanjan kielen kurssista kiinnostivat siinä missä muutkin MEPAn palvelut.

– Olemme juuri ottamassa käyttöön MEPAn tarjoaman digitaalisen lukuoikeuden Helsingin sanomiin. Linkki palveluun tuli äskettäin sähköpostiin, matruusi Jussi Helminen kertoi

Kirjatoivomuksia saatiin käytyä läpi jo aikaisemmin Vuosaaren merimieskeskuksessa, jossa osa miehistöstä odotteli Po-

lariksen saapumista LNG -bunkraukseen. Samalla porukkaa opastettiin käyttämään MEPAn verkkokirjastopalvelua, jossa kirjoja ja filmejä voi selata ja tilata.

Uuden sukupolven jäänmurtaja

Polaris tuli lokakuun lopussa juhlaliputettuna Katajanokalle, jossa alusta esiteltiin kutsuvieraille. Kansirakennelman etuosaan on maalattu näyttävä Suomi 100 -juhlavuoden tunnus.

– Tämä on maailman ympäristöystävällisin jäänmurtaja, joka kykenee myös öljyntorjuntaan, perämies Patrik Barck kertoi.

‹ Päällikkö Pasi Järvelin oli valvomassa Polariksen rakennustyötä Arctech Helsinki Shipyardin telakalla.

MEPAn opintosihteeri Jukka Lindell kertoi menneistä ja tulevista kursseista.

Patrik veti muun henkilökunnan kanssa vierailijaryhmille opastettuja kierroksia laivalla. Eri puolilla Polarista oli infopisteitä, joissa telakan, suunnittelijoiden ja muiden rakentamiseen osallistuneiden toimijoiden henkilökuntaa oli esittelemässä aluksen kehittyneitä innovaatioita.

Tilavan ja tekniikkaa täynnä olevan komentosillan isäntänä oli päällikkö Pasi Järvelin, joka oli suunnittelemassa alusta ja valvoi myöhemmin rakennustyötä Arctech Helsinki Shipyardin telakalla. Hänen lisäkseen aluksen varsinaiseen operointiin riittää 15 ammattimerenkulkijaa.

Suomen tehokkain jäänmurtaja

Jäänmurtaja Polaris voi käyttää polttoaineenaan sekä LNG:tä että ultravähärikkistä dieseliä. Konehuoneen takana on kaksi 400 kuutiometrin kaasutankkia, joissa nesteytettyä maakaasua säilytetään alla -163 asteen lämpötilassa.

– Aluksella on Wärtsilän pääkoneet ja kolme ABB:n toimittamaa Azipod -ruoripotkuria. Tehoa löytyy 30.000 hevosvoimaa, konepäällikkö Juha Kannisto kehui.

Polariksen jääluokka on Polar Class 4 ja se pystyy kulkemaan 3,5 solmun nopeudella 1,8 metriä paksussa jäässä. Avovedessä 110 -metrinen alus kulkee 18 solmua peruutusnopeudenkin ollessa yli 17 solmua..

Aluksen miehistöllä on käytettävissä riittävän kokoiset, viihtyisät ja asianmukaiset tilat hienoine saunoineen ja kuntosaleineen. ò

Perämies Patrick Barck vei vierailijaryhmänsä konehuoneeseen, jossa konepäällikkö Juha Kannisto kertoi kiinnostuneille aluksen ominaisuuksista.

Seminaarin puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Sanna Sonninen Trafista esitteli Gitte Mondrupin, joka työskentelee Tanskan merenkulkuhallinnossa PA Safen koordinaattorina.

Digitalisaatio merenkulun turvallisuustutkimuksessa

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen, Trafi

Trafin ja Tanskan merenkulkuhallinnon järjestämä kansainvälinen seminaari liittyi EU:n Itämeri-strategian meriturvallisuuden politiikka-alaan, jota Suomi ja Tanska yhdessä koordinoivat.

Vantaalla pidetyssä seminaarissa käsiteltiin uusimpien, strategian kannalta merkittävien, niin sanottujen lippulaivaprojektien tuloksia. EU:n Itämeri-strategiaan liittyvän meriturvallisuuden politiikka-alueen (PA Safe) tavoitteena on tehdä Itämerestä mallialue merenkulun turvallisuudessa ja merenkulkuun liittyvissä turvatoimissa.

Yleisölle esiteltiin myös monia jo käytössä olevia digitaalisia palveluita, kuten Tanskan merenkulkuhallinnon käytössä oleva meripalvelun

digitaalinen raportointijärjestelmä. Mönsträys laivalle ja ulos hoidetaan sähköisesti.

Käytännön kokemuksia mereltä

Langh Ship Oy Ab:n M/S Ailan päällikkönä työskentelevä Mikko Aulanko toivoi eri valtioiden yhtenäistävän ISPS ilmoitusmenettelynsä. Nyt jokainen EU:n jäsenmaa on toteuttanut ilmoitusmenetelmät vastaamaan maan omia tarpeita National Single Window -periaatteiden mukaisesti. Laivalle tästä aiheutuu lisätyötä.

Oman esityksensä yhteydessä Aulanko arvioi myös uhkia, joita voi syntyä autonomisten alusten käytössä tulevaisuudessa.

– Onnettomuuksien yhteydessä puhutaan yleensä inhimillisistä virheistä, mut. Kuinka usein kuitenkin miehistö korjaa automaation virheitä? Miehittämättömään alukseen on vielä pitkä matka. Tekniikan haavoittuvuus pitää hoitaa ja satelliittiyhteyksien parantua, Mikko Aulanko totesi.

Lisäksi hän pohti vastuukysymyksiä, joita voi tulla miehitetyn ja miehittämättömän aluksen yhteentörmäyksessä tai muissa onnettomuuksissa.

Itämeren alueesta tulossa johtava teknologian kehittäjä

Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka totesi puheenvuorossaan Itämeren valtioiden olevan johtavia merenkulun innovaatioiden edistäjiä esimer-

Digitalisering inom sjösäkerhetsforskningen

kiksi ilmaston suojelussa sekä polttoainetaloudessa ja -kehityksessä. Hän uskoo, että alalle tulee tuhansia uusia työpaikkoja.

Seminaarin tavoitteena oli saattaa tutkijoita ja merenkulun toimijoita yhteen, avata keskustelua tutkimustarpeista ja edistää tutkimustulosten tunnettavuutta ja hyödynnettävyyttä suomalaisten merenkulun yritysten parissa.

– Tavoitteet onnistuivat ja pystyimme edistämään tutkimustiedon leviämistä. Tulemme myös jatkossa panostamaan meriturvallisuustutkimukseen niin EU:n Itämeri-strategian yhteydessä kuin muutenkin, totesi seminaarin puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Sanna Sonninen Trafista.

Seminaarissa oli mukana yli kuusikymmentä osallistujaa.

Östersjöns motorväg, innovationerna inom navigationstekniken, digitaliseringen och andra aktuella rön inom sjösäkerhetsforskningen var teman som lockade ett stort antal branschexperter till ett seminarium i Vanda.

Det internationella seminariet, som arrangerats av Trafi och danska sjöfartsstyrelsen, anknöt till politikområdet sjösäkerhet inom EU:s strategi för Östersjöregionen, vilket Finland och Danmark samordnar tillsammans. Seminariet ordnades för att presentera resultaten av de nyaste och ur strategins synpunkt viktigaste s.k. flaggskeppsprojekten.

Seminariet hade som mål att föra forskare och aktörer inom sjöfartsbranschen samman, få till stånd en diskussion om forskningsbehoven och främja kännedomen om och möjligheten att utnyttja forskningsresultaten bland finska företag i sjöfartsbranschen.

– Vi var nöjda över att seminariet uppfyllde sitt syfte. Vi kommer även i framtiden att satsa på sjösäkerhetsforskning både inom ramen för Östersjöstrategin och på andra sätt, konstaterade samordnaren, avdelningschef Sanna Sonninen från Trafi.

Målet med politikområdet sjösäkerhet (PA Safe) inom EU:s strategi för Östersjöregionen är att förvandla Östersjön till ett modellområde för sjösäkerhet och sjöfartsskydd. ò

Emmi Huvitus Liikennevirastosta kertoi muun muassa talvimerenkulun yhteistyöhankkeista.

Jarin mukaan Katajanokan harjoituksissa mukana ollut XPRS miehistö oli erittäin kurinalaista ja motivoitunutta joukkoa.

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Valvontaa ja järjestystä laivoilla

Jari Ukkola on kuulunut jo pitkään laivojen turvamiehitykseen ja myös kouluttaa Viking Linen järjestyksenvalvojia.

Vapaavahti kävi katsomassa, kun Jari veti Viking Line Security Servicen henkilöille kertauskoulutusta Katajanokan liikuntasalilla.

– Kiinnostuin alasta jo nuorena, kun olin laivaston erikoisjoukoissa sukeltajana. Pääsin merikoulusta vuonna 1983 ja tein lyhytaikaisia vikaeerauksia. Kouluttauduin myös turvallisuusalalle, Jari muisteli.

Vuosikymmenen lopulla hän aloitti Viking Linen M/S Cinderellan vakituisena järjestyksenvalvojana.

Ukkola kehuu työantajaansa, joka suhtautuu matkustajien turvallisuuteen hyvin vakavasti.

– Panostus on lisääntynyt etenkin 2000 -luvulla. Estonian turman jälkeen tuli STCW 95 jossa keskityttiin teknisiin safety -puolen asioihin ja New Yorkin terro-

Jari Ukkola on poliisihallituksen hyväksymä voimankäytön kouluttaja. Harjoitusvastustajana on apukouluttaja Jari Mäkinen.

ri-iskun jälkeen on kehitetty myös security -sektoria, Jari Ukkola selvitti.

Vuonna 2004 tuli voimaan alusten ja satamarakenteiden kansainvälinen turvasäännöstö ISPS. Se tuotti huomattavia turvallisuutta parantavia toimia ja kohdistui enemmän matkustajaturvallisuuteen huomioiden pommiuhat, terroriteot, erilaiset väkivaltaiset matkustajat, aseuhat ja muut riskit.

Varustamo kouluttaa jatkuvasti turvahenkilöstöä sekä antaa resursseja ja varusteita. Ukkola on myös tyytyväinen MEPAn rooliin, joka järjestää tiloja turvakoulutuksiin Turussa ja Helsingissä.

Laki määrittää oikeudet ja velvollisuudet

1990 -luvulta peräisin oleva laki yksityiselle turvallisuusalalle on uudistettu ja tulee voimaan vuodenvaihteessa. Lainsäädäntö on Suomessa ja Ruotsissa samankaltainen, Virossa on pieniä eroja. Koulutukseen sisältyy paljon lainsäädännöllistä teoriaopiskelua sekä lisäksi voimankäytönharjoittelua.

Uuden lain mukaan järjestyksenvalvojan on kerran vuodessa annettava näyttö-

koe. Hyväksyttynä kouluttajana Jari Ukkola voi ottaa näyttökokeen vastaan.

– Järjestyksenvalvojan työssä tarvitaan kokemusta ja pelisilmää. Pitää tietää, mitä keinoja voi käyttää ja on pidettävä lievimmän haitan periaate mielessä. Ollaan ensisijaisesti asiakaspalvelussa olevia herrasmiehiä, jotka tilanteen niin vaatiessa pystyvät myös toimimaan, Jari painotti.

Laivalla on aina erityisolosuhteet – poliisia, palokuntaa tai ambulanssia ei voi soittaa paikalle, vaan Viking Line Security Servicen pitää selvittää tilanne. Ukkolan mukaan Vikingin laivat lisäävät turvaosaston kokoa odotettavissa olevien matkojen ja risteilyiden mukaan.

Yhteisharjoituksia myös viranomaisten kanssa

Ukkola vetää koulutuksia ja harjoituksia säännöllisesti Viking Linen laivojen jär-

jestyksenvalvojille. Hän käy tarvittaessa myös aluksilla kouluttamassa.

– Laivoilla pidetään luentoja, harjoitellaan voimankäyttöä, käydään läpi kamerajärjestelmiä ja muita asioita, Ukkola kertoi. Koulutuksia järjestetään maissa siten, että kaikkien työvuorojen järjestyksenvalvojat pääsevät osallistumaan. Yhteiset tapaamiset myös kasvattavat tiimihenkeä ja yhtenäistävät toimintamalleja yhtiön eri aluksilla. Ukkolan mukaan turvahenkilöstön olisi myös hyvä kiertää eri laivoissa.

Alusten ja satamarakenteiden kansainvälinen turvasäännöstö ISPS antaa määräyksiä matkustaja-alusten turvatasoista. Viking Line tekee viranomaisten kanssa paljon yhteistyötä sekä meriturvallisuuden, että matkustajien turvallisuuden saralla terrorismintorjuntaa unohtumatta. Joskus koko laiva annetaan yhteisharjoituksen käyttöön.

Järjestyksenvalvojan työssä tarvitaan kokemusta ja pelisilmää – on pidettävä lievimmän haitan periaate mielessä.

Koulutuksia järjestetään maissa siten, että kaikkien työvuorojen järjestyksenvalvojat pääsevät osallistumaan..

Övervakning och ordning ombord

Jari Ukkola har länge ingått i säkerhetsbesättningen och nu ordnar han utbildningar för Viking Lines ordningsvakter.

Frivakt var med när Jari höll en repetitionsutbildning för Viking Lines Security Service-personal på Skatuddens gym. – Jag blev intresserad av branschen redan i unga år när jag var dykare i marinens specialtrupper. Jag gick ut sjöfartsskolan 1983 och tog korta vikariat. Jag utbildade mig även inom säkerhetsbranschen, minns Jari.

I slutet av 80-talet började Jari jobba som fastanställd ordningsvakt på Viking Lines M/S Cinderella.

Han berömmer sin arbetsgivare, som tar passagerarnas säkerhet på allvar.

– Satsningarna på säkerheten har ökat framför allt på 2000-talet. Efter Estoniakatastrofen kom STCW 95 som fokuserade på tekniska frågor på safety-sidan och efter terrordådet i New York har även security-sektorn utvecklats, förklarar Jari Ukkola.

År 2004 trädde ISPS i kraft. Det är ett internationellt regelverk för ökad säkerhet i hamnarna och ombord. Regelverket innebar åtgärder som ökade säkerheten avsevärt och inriktade sig på passagerarsäkerheten genom att beakta bombhot, terrordåd, våldsamma passagerare, vapenhot och andra risker.

Rederiet utbildar kontinuerligt säkerhetspersonalen, förser dem med utrust-

ning och skjuter till andra resurser. Ukkola är också nöjd med SSB, som ordnar lokaler för säkerhetsutbildningar i Åbo och i Helsingfors.

Rättigheterna och skyldigheterna fastställs i lag

Lagen från 1990-talet som reglerar den privata säkerhetsbranschen har omarbetats och den träder i kraft vid årsskiftet. Lagstiftningen är likartad i Finland och Sverige, men i Estland skiljer den sig åt något. Utbildningen innehåller mycket teoretiska studier av lagstiftningen och även övningar i användningen av maktmedel. ò

Jari tycker att XPRS-besättningen som deltog i övningarna på Skatudden var ett mycket disciplinerat och motiverat gäng. Majoriteten av Viking Lines säkerhetspersonal gick repetitionsutbildningen i Åbo.

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle.

Risteily Reinillä

sisävesiristeilyjen suosio Keski-Euroopassa kasvaa kohisten. Eri jokien risteilyvaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Jopa Pohjanmereltä Mustallemerelle pääsee matkaamaan liikkuvassa hotellissa. Varustamot tilaavat toinen toistaan loisteliaampia uudisrakennuksia.

Jokiristeilijä voi olla 135 metriä pitkä, leveyttä reilut kymmen metriä. Vettä tarvitaan parin metrin syvyydeltä. Noin 150 matkustajan mukavuudesta huolehtii lähes 40 hengen laivaväki.

Kotkalainen Kristina Cruises oli ostanut sveitsiläisen jokilaivan käyttöönsä kahdeksi viikoksi. Huhtikuun puolivälissä lensi Helsingistä Amsterdamiin 131 matkalaista. Eläkeläisiä useimmat. Minuakin vanhempia. Viikon matka Rein-jokea pitkin päättyi Sveitsin Baseliin. Paluumatkalla Adamiin laivan kyydissä oli toinen ryhmä suomalaisia

Vesimatkaa oli edessä 826 kilometriä. Ylöspäin noustaan 260 metriä. Noin suuri korkeusero edellyttää 12 slussia. Parhaimmillaan sulussa noustaan yli kymmenen metriä. Alkumatkasta ajetaan kanavaa pitkin, kunnes tullaan Waal-joelle, joka on Reinin suistoa.

Ylellisten hyttien lisäksi lomalaisille on rakennettu salonki ja ruokasali. Yläkannella on pöytiä ja aurinkotuoleja, yhden reiän golfkenttä ja vesiamme, johon pari kolme aikuista saattaa mahtua. Kun vaeltaa

laivan keulasta perään ja takaisin, kertyy kävelylenkille mittaa parisataa metriä.

Ruokasalissa oli vakiopaikat. Vakiotarjoilija odotti valmiina levittämään ruokaliinaa polville, kaatamaan juomia, kantamaan pois käytettyjä astioita, tuomaan

Keittiössä työskenteli todellisia artisteja. Sen lisäksi, että annokset näyttivät taideteoksilta, oli makukin yhtä nautittava.

seuraavia ruokia. Aamiaisella ja lounaalla oli seisova pöytä. Illallinen noin kello 18.30–20 tarjoiltiin pöytiin. Sai valita kolmesta alkuruuasta tai syödä ne kaikki. Pääruokia oli kolme: kala, liha, kasvis. Jälkiruokavaihtoehdot olivat juusto, hedelmä/marja ja jäätelö tai jokin mössö eli vanukas.

Keittiössä työskenteli todellisia artisteja. Sen lisäksi, että annokset näyttivät taideteoksilta, oli makukin

yhtä nautittava. Vettä tarjottiin talon puolesta, muu juoma oli maksullista. Laivalla hinta oli edullisempi, kuin terasseilla joen varren kaupungeissa.

matkan jokaisena päivänä retkeiltiin maissa joko kolmella bussilla tai jalan. Ensimmäinen iltapäivä haisteltiin Keukenhofin puiston kukkaloiston tuoksuja. Seuraavana aamuna kierreltiin Amsterdamin katuja ja kanavia. Eläkeläistenkin päät kääntyivät reippaasti aina, kun opas osoitteli punaisten lyhtyjen katujen suuntaan. Joku kehui ehtineensä näpätä valokuviakin työntekijöistä ikkunoissaan.

Düsseldorf ja Köln tuomiokirkkoinen tulivat bussikierroksella tutuiksi. Tuomiokirkossa oli sunnuntaihartauden aika ja kuorolaulu soi taivaallisen kauniisti. Ulkopuolella pääoven edustalla jalkapalloharrastajien riitasointuinen mekastus toi paikalle kymmenkunta konstaapelia vaimentamaan äänenvoimakkuutta.

Pitkin matkaa jokirannat olivat olleet tasaista maata. Aina näkyi vähintäin yksi kirkontorni rannalla, usein molemmilla rannoilla, montakin lähekkäin. Kylät, tehtaat ja voimalaitokset vuorottelivat. Bonnin seutuvilla alkoivat kukkulat. Kiikareiden linsseissä näkyi tämän tästä linnojen raunioita rinteillä ja huipuilla. Viiniviljelmät nousivat hyvinkin jyrkkiä rinteitä ylöspäin.

Mosel joen rannalle Koblenzin satamaan töijättiin yöksi. Täällä laivan oli kastanut joulukuussa 2006 saksalainen prinsessa Isabelle zu Wied.

aamiaisen jälkeen käveltiin kapeita katuja ja kujia. Reinin yli vie köysirata Ehrenbreitsteinin linnoitukseen. Monet museot ja kilometrien mittaiset

muurit ja käytävät jäivät vain pikaisesti silmäiltäviksi matkan edetessä puoliltapäivin.

Rüdesheimiin saakka jatkui kukkuloita raunioineen ja viiniviljelyksineen. Suomalainen matkanjohtaja se-

Päät kääntyivät, kun opas osoitteli punaisten lyhtyjen suuntaan

losti historiatietoja kuin myös Rein joen kapeimman kohdan Loreley tarua. Rüdesheimin ilta tarjosi kierroksen mekaanisen musiikin museossa, jota mainittiin maailman suurimmaksi. Nähtävänä oli lähinnä erilaisia posetiiveja. Kierroksen jälkeen teki mieli kertoa museoväelle paljon suuremmasta ja monipuolisemmasta mekaanisen musiikin museosta Varkaudessa.

Yö ajettiin ylävirtaan ja päivä vierähti Mannheimin ja Heidelbergin kaduilla. Seuraava aamupäivä tutustuttiin Strasbourgin ihmeisiin ja yöllisen jokimatkan jälkeen saavuttiin Baseliin.

Lähtöpäivään mahtui Zurichin kiertoajelu ennen kaaosmaiselle lentoasemalle saapumista. Lentäessämme kotiinpäin samalla koneella Sveitsiin laskeutunut suomalaisryhmä odotti laivalla lähtöä Baselista Amsterdamiin.

Upeat oli paikoitellen Alankomaiden, Saksan, Ranskan ja Sveitsin jokimaisemat. Upeammat rannat löytyy meidän sisävesiltämme. Vaan kun meiltä puuttuu tuollaisten risteilyjen järjestäjät. ò

Tapaaminen Turussa Engship Sailorit Borealla

Marraskuussa pidettiin jo vuoden toinen Engship -varustamossa seilanneiden merenkulkijoiden tapaaminen. Paikalla oli mukavasti porukkaa.

tietoa tapahtumasta levitettiin monella tavalla, muun muassa Vapaavahdin ilmoituksella. Kokoonkutsujana toimi Tapani Ojala, joka ystävineen ylläpitää Engship Sailorit Facebook -ryhmää.

– Idean isäksi voidaan sanoa Engshipin rahtausosaston Jukka Itäkylää. Tapasin hänet kaupassa, jonne Jukka oli tullut Bravadenin porukan tapaamisesta. Siinä sitten tuli juttua koko varustamon porukan kokoontumisesta, Tapani Ojala kertoi.

Ojala otti pian yhteyttä seilauskavereihinsa Jouni "Patu" Partaseen ja Håkan Dahliniin. Sitten Partanen laittoi Facebookiin luonnoksen, jota porukka yhdessä muokkasi. Kriteeriksi sovit-

tiin, että jokin työyhteys Engship -varustamoon oli oltava.

Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin melko nopeasti tämän vuoden tammikuulle.

– Itse olin töissä tuolloin, mutta tapahtumaan osallistuneiden mielestä ravintola Borea oli loistava paikka – henkilökunta suhtautui Engship Sailoreihin hienosti. Osa ilmoittautuneista joutui tosin perumaan, joten uutta tapaamista alettiin suunnitella melkein saman tien, Ojala sanoi.

Marraskuun tapaamiseen osallistui lähes 40 henkilöä Engshipin laivoilta ja konttorilta. MEPAsta olivat mukana Juha Toivanen ja Sampsa Sihvola, jotka kumpikin kertoivat omia muistojaan maineikkaasta varustamosta. Tähän tapaamiseen saatiin Engship Sailoreille oma vieraskirja ”Crewlist”. ò

teksti: Tapani Ojala & Pekka Karppanen kuvat: Sampsa Sihvola

Bore -laivalla pidettyyn tapaamiseen osallistui nelisenkymmentä henkilöä.

Monilla riitti mukavia muisteluita, kuten Bebben ja Tapsan ilmeistä voi päätellä.

Nesteen nostalgiaa Helsingistä Tallinnaan ja takaisin

Kovan kysynnän vuoksi järjestettiin vuoden sisällä jo toinen risteily. Mukana mukavissa tunnelmissa ja muisteluissa oli viitisenkymmentä entistä Neste -varustamon merenkulkijaa.

tällä kerralla tehtiin 22 tunnin risteily M/S Baltic Queenilla. Menomatkalla oli pientä hiivariakin.

– Muita matkustajia tuntui hieman

haittaavan, mutta meitä vanhoja skönäreitä merenkäynti ei häirinnyt, risteilyn kokoonkutsujana toiminut Mikko Aaltola kertoi

Hän hoiti yhteydenpitoa Facebookin ja puhelimen välityksellä, mutta jokainen varasi itse matkansa Aaltolan käyttämän matkatoimiston sivuilta. Tervetuliaistilaisuudessa tavattiin seilauskavereita ja ensimmäiseltä risteilyltä tuttuja kollegoita. Uusiakin kasvoja oli kymmenkunta. – Tämä reissu oli jopa edellistä matkaa hauskempi. Porukka oli päässyt suomalaisesta ujoudestaan ja jäävuoret sula -

neet. Yhteisiä juttuja oli paljon enemmän, Aaltola kehui.

Muutamat nesteläiset kävivät maissa Tallinnan päässä, toiset pysyttelivät laivalla.

Paluumatkalla alkoi keskustelu seuraavan nostalgiaristeilyn ajankohdasta. Mikko Aaltola kertoi suunnitelman olevan kevät 2018, tämä tuntui monien mielestä liian kaukaiselta.

– No, pitää katsella ja seurata keskustelua ryhmän Facebook -sivulla. Jos paine käy kovaksi, pitää miettiä aikaistamista vaikka syksylle 2017, Aaltola pohti. ò

kuvat: Sakari Leino

Tapaamisessa oli väkeä ESL Shippingin laivoista ja konttorista sekä varustamossa työskennelleitä eläkeläisiä.

Veli-Matti Iivonen, Julius Helkamo ja Tero Valu avustivat myös valokuvien keräämisessä konttorin arkistoista.

Muisteluita mustakylkisiltä laivoilta

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Sampsa Sihvola

Irtolastimiehet tapasivat.

MEPAn ja Merimieskirkon järjestämä ESL Shipping -merimiesilta kokosi nelisenkymmentä vierasta Vuosaaren merimieskeskukseen marraskuun puolivälissä. Porukka nautti hyvästä ruuasta, juomasta ja seurasta.

Tilaisuus ei ollut pelkästään nostalgiatapaaminen, vaan mukana oli myös yhtiön aktiivimerenkulkijoita ja konttorin väkeä.

– Todella mukavaa on tavata vanhoja seilauskavereita ja muita tuttuja. Yhteisiä aikoja ja seilauksia tässä on muisteltu, ciiffinä ESL Shippingilla seilannut Seppo Järveläinen kertoi.

Monet vieraat toivat omia valokuviaan ja albumeitaan selattaviksi. Arkadiaa valvomassa ollut ylikonemestari Tapio Erkkilä kertoi kuinka rakenteilla oleva laiva siunattiin japanilaisin menoin Nippon Kokan -telakalla.

Ruokailun jälkeen katseltiin Sampsa Sihvolan v.1995 kuvaamia videoita. Hän matkusti M/S Arkadian mukana Puolaan ja tapasi Gdanskin merimieskir-

kon asemanhoitajan Esko Vepsän, joka nähtiin sekä Arkadian että Kontulan videolla.

Tarinoita ja muistoja Puolasta

Yleisö sai nähdä ja kuulla Esko Vepsää myös livenä, sillä hänelle oli varattu oma puheenvuoro. Hyvänä tarinaniskijänä tunnettu Vepsä sai muutkin kaivelemaan muistin syövereitä. Arkadia ja Kontula tekivät pitkiäkin reissuja, mutta Puolassa käytiin usein ja myös siellä sattui ja tapahtui.

Olli Södergård muisteli omia nuoren miehen edesottamuksiaan Puolassa, minkä jälkeen jutut alkoivat siirtyä monien muistamille tutuille kulmille. Ilta jatkui ja menneitä tapahtumia muisteltiin valokuvien kera. Moni tunnisti kuvista omia seilauskavereitaan.

Materiaalia saatiin myös ESL Shippingin konttorista ja Suomen Laivahistoriallisesta yhdistyksestä. Ilta oli onnistunut – moni kiitteli jälkeenpäin ja toivoi tapaamisia jatkossakin. Kiitoksia kaikille osallistujille! ò

Heljä Salminen katseli Tapio Erkkilän tuomia kuvia. Tapio kertoi yleisölle myös Arkadian rakennusvaiheista Japanissa.

Merimiesilta kokosi nelisenkymmentä vierasta Vuosaaren merimieskeskukseen.

Olli Södergård muisteli omia nuoren miehen edesottamuksiaan Puolassa.

Ali Hagelberg toi mukanaan useita valokuva-albumeita, joita ensimmäiseksi pääsivät selaamaan Tapio Erkkilä, Perttu Nurminen ja Sampsa Sihvola.

Erikoisnäyttelyitä Maarianhaminassa

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Vuoden museo 2016, Ahvenanmaan merenkulkumuseo esittelee loistavan perusnäyttelyn lisäksi vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Pienoismallien ystäville on tarjolla Yngve Gustafssonin näyttely Allmogens båtar och redarnas fartyg.

Museon pienessä galleriassa on esillä monta alusta, joissa muutamissa Yngve on itse seilannut. Hän kiinnostui pienoismallien rakentamisesta jo nuorena.

– Olin 1950 -luvulla mukana laivassa, jossa isäni oli päällikkönä. Ajattelin jo silloin tekeväni siitä aluksesta pienoismallin, Gustafsson kertoi.

Rakentaminen sai vielä odottaa, mutta merimies Yngvestä tuli itsekin, kun hän otti jungmannin jobin Algotin Helnyyn. Seilausura jatkui Gustaf Erikson -varustamon M/S Degerössä, joka oli Suomen paras yleisurheilulaiva vuonna 1966.

– Vapaavahti -lehdessä oli kuvani viimeksi lähes 50 vuotta sitten, vitsaili Yngve, joka toimi tuolloin Degerön urheilukerhon vetäjänä.

Hän opiskeli merikapteeniksi Maarianhaminassa ja seilasi perämiehenä muun muassa Lundqvistilla, Viking Linella ja Finnlinesilla, jossa toimi myös yhtenä Finnfellowin uudisrakennusvalvojana ja 1. perämiehenä. Perhettäkin tuli, ja sopivasti tarjoutui mahdollisuus maatöihin.

– Suoritin Oslossa merikapteeneille suunnattuja jatko-opintoja, joihin sisältyi muun muassa rahtausta ja merivakuutusasioita. Sitten pyydettiin Gustaf Eriksonin konttoriin töihin, Yngve muisteli.

Maatöissä menikin sitten yli kaksi vuosikymmentä.

Mallien rakentaminen alkoi

Yngve Gustafsson ja seilauskaverit M/S Degerössä rakensivat yhdessä kolmimastoparkin pienoismallin, joka lahjoitettiin Casablancan ruotsalaiselle merimieskirkolle. Sen jälkeen Yngve valmisti omin voimin toisen kolmimastoparkin.

– Laivalla mallin rakentaminen on joskus haastavaa, jos on kova merenkäynti. Vapaavahdeissa on hyvin aikaa tehdä, mutta pitää muistaa ottaa välineet ja mallin piirustukset mukaan, Gustafsson selvitti.

Yngve palasi merelle 1990-luvulla GE:n jäähdytysaluksiin safety management officer -toimeen. Hän seilasi vielä muissa-

Laivalla mallin rakentaminen oli joskus haastavaa, jos oli kova merenkäynti

kin ahvenanmaalaisissa varustamoissa ja jäi lopulta eläkkeelle M/S Belgardin päällikön virasta.

– Viimeiset 15–20 vuotta olen tehnyt malleja hieman aktiivisemmin. Ystäväni Hasse Villiers on mentoroinut minua, ja olen rakentanut myös erilaisia saariston työ- ja käyttöveneitä. Niitäkin on näytillä täällä merenkulkumuseolla, Gustafsson kertoi.

Yngvellä on Foglössa 1860-luvulta peräisin olevalla kipparikartanolla myös kotimuseo. Siellä on merenkulkuaiheista materiaalia ja käyttöesineitä, joita Yngve mielellään kesäisin esittelee sopimuksen mukaan ystäville, sukulaisille ja muille kiinnostuneille.

Laivakoneita ja tekniikkaa

Mahtavat masiinat on Ahvenanmaan merenkulkumuseon toinen erikoisnäyttely. Sitä esitteli konemestari Lars-Erik Eriksson

– Tämä näyttely on tuotettu yhdessä museon intendentin, Heidi Viktorssonin ja Tvärstyckarna -konemestariyhdistyksen kanssa, Eriksson kertoi

Hienosti rakennettu näyttely kuvaa kävijälle erilaisten laivakoneiden toimintaperiaatteita. Suurin masiina on kalastusalus Nordkapista pelastettu dieselkone. Esillä on myös säätölapapotkurin toimintaa esittelevä laite.

Lars-Erik Eriksson on lainannut materiaalia myös omasta, Vårdössä sijaitse-

vasta merimuseostaan. Näyttely on ollut hyvin suosittu, ja sitä on esitelty myös presidentti Sauli Niinistölle, joka vieraili museolla Maarianhaminan käynnin yhteydessä.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo on auki joka päivä. Vaihtuvista näyttelyistä Yngve Gustafssonin pienoismallinäyttely on avoinna vuoden loppuun ja Mahtavat masiinat -näyttely maaliskuulle asti.

Museolaiva Pommern on suljettu mittavien kunnostustöiden vuoksi. Pommern avataan keväällä 2018. Laivalle luodaan kokonaan uusittu näyttelykonsepti valoja äänitekniikan avulla, mitä museojohtaja Hanna Hagmark – Cooper esitteli Sjöhistorisk årsskrift för Åland -kirjan julkistamistilaisuudessa.

Yngve Gustafsson on tuonut näyttelyyn rekvisiittaa myös 1860 -luvulta peräisin olevan kipparikartanonsa kotimuseosta.

Yngve Gustafsson, pensionerad befälhavare och rederitjänsteman, har länge byggt modeller.

Lars-Erik Eriksson presenterade Makalösa Maskiner -specialutställning till Yngve och Frivakt.

Specialutställningar i Mariehamn

Årets museum 2016, Ålands sjöfartsmuseum, har förutom en förträfflig basutställning tillfälliga specialutställningar. Modellbåtsentusiaster torde lockas av Yngve Gustafssons utställning Allmogens båtar och redarnas fartyg.

museets lilla galleri finns många fartyg och några av dem har Yngve själv seglat med. Han fattade intresse för modellbåtar redan som ung.

– På 1950-talet var jag ombord på ett fartyg där min far var befälhavare. Redan då tänkte jag att jag skulle bygga en modellbåt av det fartyget, berättar Gustafsson.

Byggandet fick vänta ett tag till, men sjöman blev även Yngve när han tog jobb som jungman på Algots Helny. Seglingskarriären fortsatte på Gustaf Erikson-rederiets M/S Degerö, som var Finlands bästa friidrottsfartyg 1966.

– Senast jag med i Frivakt var nästan 50 år sedan, skämtar Yngve, som på den tiden var ledare för Degerös idrottsklubb.

Han studerade till sjökapten i Mariehamn och seglade som styrman hos bland andra Lundqvist, Viking Line och Finnlines. Hos Finnlines var han en dem som övervakade nybygget av Finnfellow och blev därefter fartygets förste styrman.

När Yngve bildade familj erbjöds han lägligt nog ett jobb på land.

– I Oslo gick jag en vidareutbildning för sjökaptener, som bland annat tog upp befraktning och sjöförsäkringsfrågor. Sedan blev jag tillfrågad att börja arbeta på Gustaf Eriksons kontor, minns Yngve.

Och så blev han kvar i land i över tjugo år.

Början på modellbyggandet

Yngve Gustafsson och seglingskamraterna på M/S Degerö byggde tillsammans en modell av en tremastad bark, som de donerade till Casablancas svenska sjömanskyrka. Därefter färdigställde Yngve själv ytterligare en tremastad bark.

– Ibland är det svårt att bygga modeller ombord om det är hård sjögång. Under frivakterna har jag gott om tid att bygga, men jag måste komma ihåg att ta med mig verktygen och modellritningarna, förklarar Gustafsson.

På 1990-talet återvände Yngve till sjöss till befattningen som safety management officer på GE:s kylfartyg. Därefter seglade han även med andra åländska rederier innan han pensionerade sig från sitt jobb som befälhavare på M/S Belgard.

– De senaste 15–20 åren har jag varit lite mer aktiv i mitt modellbyggande. Min vän Hasse Villiers har varit min mentor, och jag har även byggt olika skärgårdsbåtar. De visas också upp här på sjöfartsmuseet, berättar Gustafsson.

På Foglö har Yngve också ett privat museum i en skeppargård från 1860-talet.

Ibland är det svårt att bygga modeller ombord om det är hård sjögång.

Där finns sjöfartsrelaterade material och bruksföremål, som Yngve gärna visar upp på somrarna för vänner, släktingar och andra intresserade efter överenskommelse.

Fartygsmaskiner och teknik

Makalösa Maskiner heter den andra specialutställningen på Ålands sjöfartsmuseum. Maskinmästare Lars-Erik Eriksson presenterar den för oss.

– Den här utställningen är producerad i samarbete med museets intendent Heidi Viktorsson och den ideella maskinistföreningen Tvärstyckarna, berättar Eriksson.

Den välbyggda utställningen beskriver för besökarna hur olika fartygsmaskiner fungerar. Den största maskinen är en dieselmaskin från fiskefartyget Nordkap. I utställningen finns också en anläggning som visar hur en ställbar propeller fungerar.

Lars-Erik Eriksson har bidragit med material från sitt eget sjöfartsmuseum på Vårdö. Utställningen har varit mycket populär och den har till och med visats för president Sauli Niinistö, som kom till museet i samband med sitt besök i Mariehamn.

Ålands sjöfartsmuseum är öppet alla dagar. Yngve Gustafssons modellbåtsutställning kan ses året ut och Makalösa Maskiner visas fram till mars.

Museifartyget Pommern är stängt på grund av omfattande renoveringsarbete. Pommern öppnas igen våren 2018. På fartyget skapas ett helt nytt utställningskoncept med hjälp av ljus- och ljudteknik, som museidirektör Hanna Hagmark-Cooper presenterade vid boksläppet av Sjöhistorisk årsskrift för Åland. ò

Anna Meronen esittäytyi raumalaisille Rauman merenkulun historia -kirjan julkistamistilaisuudessa. Kirjan esittely on tämän lehden kirjastosivuilla.

Anna Meronen aloitti

Rauman merimuseon johtajana

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Merosella on pitkä kokemus merihistorian tutkimuksesta ja museokävijöiden palveluista. Marraskuun ajan hän työskenteli yhdessä edellisen johtajan Hannu Vartiaisen kanssa, joka jäi eläkkeelle joulukuun alussa.

Filosofian maisteri Anna Meronen toimi aikaisemmin tutkijana Forum Marinumissa Turussa.

– Rauma on jo ennestään tuttu museo. Työskentelin täällä puoli vuotta tuottaessani näyttelyä raumalaisesta laivanrakennusteollisuudesta, Meronen kertoi.

Laivanrakennuksen ympärille on järjestetty myös teemailtoja, joita Anna Meronen suunnittelee muistakin merenkulun aihepiireistä. Museolla on aikaisemmin pidetty kahdesti merimiesten kulttuuripäivät.

– Meillä on kaksi ydinryhmää, merenkulkijat ja raumalaiset. Erilaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään, museo ei ole pelkät seinät vaan myös se, mitä siellä tapahtuu, Anna Meronen painotti.

Rauman merimuseon paljon nähneet ja kuulleet seinät ovat toki itsekin historiaa. Alun perin merikouluna toiminut rakennus on hieno nähtävyys ja pitää sisällään komean katsauksen

merimiehen elämästä, koulutuksesta ja laivanrakennuksesta.

– Museon tilat ovat loistavat mutta kooltaan haastavat – näyttelyitä ja esillepanoa pitää tarkoin miettiä. Seuraavaa erikoisnäyttelyä aletaan suunnitella vuodenvaihteessa, Meronen kertoi.

Hän haluaa myös tallentaa nykypäivän merimieskulttuuria. Materiaalia voidaan vastaanottaa rajoitetusti. Tärkeää olisi, että kuvalla tai esineellä olisi joku tarina

Alun perin merikouluna toiminut rakennus on hieno nähtävyys jo itsessään.

Anna Meronen började som direktör för Raumo sjöfartsmuseum

Meronen har lång erfarenhet av maritimhistorisk forskning och service för museibesökare. Under november arbetade hon tillsammans med den tidigare direktören Hannu Vartiainen, som gick i pension i början av december.

Filosofie magister Anna Meronen arbetade tidigare som forskare vid Forum Marinum i Åbo. – Museet i Raumo är ingen ny bekantskap för mig. Jag jobbade här i ett halvår när jag gjorde en utställning om varvsindustrin i Raumo, berättade Meronen.

Museet har haft temakvällar om skeppsbyggnad och Anna Meronen planerar liknande kvällar även om andra sjöfartsämnen. Två gånger ti-

digare har museet anordnat kulturdagar för sjömän.

– Vi har två huvudsakliga målgrupper, sjöfararna och invånarna i Raumo, och kommer att anordna olika slags evenemang för dem. Museet är inte bara en byggnad utan också det som händer där, poängterade Meronen.

Väggarna i Raumo sjöfartsmuseum har sett och hört mycket, och är själva historiska. Byggnaden användes ursprungligen som skola och är en sevärdhet i sig. Nu rymmer den en praktfull översikt över sjömannens liv, utbildning och skeppsbyggande.

– Museilokalerna är magnifika men storleksmässigt problematiska – alla utställningar och skyltningar måste tänkas igenom noga. Vid årsskiftet

börjar vi planera nästa specialutställning, berättade Meronen.

Meronen vill bevara även dagens sjömanskultur för eftervärlden. Museet kan ta emot material i begränsad omfattning och fotografier eller föremål som lämnas in bör ha en historia. ò

Uusi merellinen vuokrakohde

Asunto Oy Helsingin Sailors Home

Linnankatu 3

Laadukasta vuokra-asumista arvostetussa osoitteessa Helsingin Katajanokalla.

Katajanokan uusi merellinen uudiskohde Asunto Oy Helsingin Sailors Home tarjoaa laadukasta vuokra-asumista arvostetulla sijainnilla keskellä Helsinkiä. Kohteessa yhdistyvät uudisrakennuksen asumismukavuus nykyajan tarpeet huomioiden sekä historiallinen ja arvokas miljöö. Tämä upea uudisrakennus on sopeutettu Jugend-ympäristöön modernin arkkitehtuurin keinoin, vanhoja naapurirakennuksia mukaillen. Huoneistot soveltuvat moneen asumisen tarpeeseen aina yksiöistä isoihin perheasuntoihin. Mahdollisuus autohallipaikkaan.

Ota yhteyttä ja varaa oma asuntosi nyt!

Jura Koljonen Mikko Piitulainen kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 050 523 8664 040 564 7774 jura.koljonen@op.fi mikko.piitulainen@op.fi

Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Ullanlinna, Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki

Organizer:

Thursday 1 June 2017

In co-operation with:

NORDIC PHOTO CONTEST 2016

ALL NORDIC SEAFARERS and, regardless of nationality, all other crew members of Danish, Finnish, Icelandic, Norwegian and Swedish flag vessels are welcome to take part in the contest. The contestants must not be professional photographers. no more than 10 entries per participant, minimum size 1 Mb life at sea, work and leisure onboard. The photos must have been shot recently good prizes for 5 best shots; from EUR 300 to EUR 670.

The photos will also be counted in the Finnish competition, where the three best shots will be given prizes

Please e-mail your entries to opinto@mepa.fi no later than Jan 11, 2017.

The photos will also be counted in the Finnish competition, where the three best shots will be given prizes Please e-mail your entries to opinto@mepa.fi no later than Jan 11, 2017.

Malagan intensiivikurssi

Tavoitteet:

• Tarjota mielekäs intensiivikurssi Mepan alkeis- ja jatkokurssin käyneille, tai alkeet hallitseville merenkulkijoille.

• Tutustua espanjalaiseen kulttuuriin paikallisesta näkökulmasta.

• Oppia kieltä, erityisesti puhumaan ja ymmärtämään kuultua.

Kurssi maksoi osallistujille 120€, johon sisältyi:

• kimppa-asunto keskustassa viikoksi

• kielikurssi 5 päivää (oppitunnit 10–13, kotitehtävät iltapäivällä, tehtävien läpikäynti kaupungilla tai rannalla, järjestetty ohjelma)

• aamiainen ja lounas Jokainen maksoi ja järjesti itse:

• matkat Malagaan

• vakuutukset

• illalliset, museoliput, paikallisbussit, yms.

Merenkulkijat Hispaniassa

MEPAn espanjan kieli- ja kulttuurikurssi 26.9.–2.10.2016.

aamiaiselle kerääntyy pikkuhiljaa jengiä, tarjolla on mutteripannukahvia, leipää höysteineen ja hedelmiä, sekä tietenkin kaurapuuroa. Vaihdetaan kuulumisia edellisestä illasta, ihmisistä, joita on kohdattu ja paikoista, joihin on löydetty sattumalta. Jotkut nukkuvat vielä, jotkut ovat jo livahtaneet lähikulmien kahviloihin aamiaiselle ammentaakseen kaiken andalusialaisesta hitaasta aamutunnelmasta, heräävästä kaupungista ja kielikylvystä.

Ovisummeri surisee, opettajamme Carina kiipeää rappuset kämppäämme, kaataa itselleen cafe con lechen ja alkaa järjestellä monisteitaan. Loputkin kurssilaiset kokoontuvat kimppakämppämme olohuoneeseen, kitara tapailee Chan Chanin alkusointuja ja opetus alkaa.

Käymme läpi eilisen kotitehtäviä, Malaga News -videoita. Opiskelijat ovat pareittain haastatelleet malagalaisia tyyppejä. Työpareista toinen on haastatellut, toinen kuvannut koko haastattelun kännykällä. Videoissa ääneen pääsevät paitsi kurssilaiset, myös alakerran El Apartamento -baarin työntekijät ja asiakkaat, rannalla lenkkeilevä atleetti, krokotiilipuiston isäntä sekä puistossa patsasteleva espanjalaisherra.

He vastailevat ryhmäläisten esittämiin kysymyksiin rauhallisesti ja selkeästi artikuloiden. On nastaa nähdä merenkulkijoiden puhuvan espanjaa oikeissa tilanteissa. Kaikki haastattelut ovat menneet hyvin, osa ihmisten vastauksista lentänyt yli hilseen, mutta silti kuvaustilanteet ovat hoituneet erittäin tyylikkäästi ja hyvällä fiiliksellä.

kun oppitunnit on hoidettu, menemme syömään läheiseen lounaspaikkaan. Joka päivä on lounastettu eri paikassa, meluisassa kansanravintolassa, hiljaisessa sivukujan kuppilassa, keskustan turistirysässä ja nyt lähikadun trendipaikassa. Ruoka on huippua, tuoretta salaattia ja raikasta smoothieta. Osa ryhmästä on ottanut tavakseen skipata koko lounaan ja kiiruhtaa suoraan rannalle.

Illalla osa ottaa iisisti kämpillä, osa kiertelee kaupungilla ja jotkut suuntaavat baareihin. Kymmenen hengen ryhmässä, tiiviissä asumisessa ja vieraassa ympäristössä opiskelussa on tärkeää löytää itselleen luonnollinen tapa olla. Toiset kaipaavat yksityisyyttä toisia enemmän ja sitä on otettava silloin kun siihen on tilaisuus. Toiset kaipaavat rantaelämää, toiset kauppahallia ja joku kattoterassilla joogaamista.

Yhteisöasuminen käy ajoittain jokaisen hermoille, mutta kun viimeisen illan kollektiivisesti valmistettu paella tuodaan pöytään, ollaan kaikki samaa porukkaa. Lainaan vielä yhtä Malaga Newsissa haastateltua:

“Parasta Malagassa on ilmasto ja ihmiset. Ennen kaikkea ihmiset.” Sama pätee espanjan kurssiin ja koko Mepan kurssitoimintaan. ò

Tapaamme vielä iltapäivällä kaikkien kanssa Parque de Paseolla, jossa on pieni amfiteatteri. Ryhmäläiset nousevat kukin vuorollaan lavalle ja lukevat ääneen raporttinsa jostain tapahtuneesta. Kuvaillaan museokäyntiä, rantaelämää tai neuvonkysymistä paikalliselta. Luokkahuoneessa on saattanut vielä mumista epävarmasti sanottavansa, mutta lavalla on pakko ottaa asenne mukaan saadakseen äänen kuulumaan. Jokainen esiintyjä saa raikuvat aplodit muilta ryhmäläisiltä. Tulta päin, tässä vedetään espanjaa, kelatkoot ohikulkijat mitä kelaavat.

teksti ja kuvat: Jukka Lindell

Rauman merenkulun historia

Rauman merenkulun historian tekijä Hannu Vartiainen sai työhönsä apua kuuluisalta båtologilta Erik Hagilta. Yhteistyökumppanit kohtasivat sattumalta Maarianhaminassa marraskuussa.

Raumalaiset ovat saaneet viime aikoina kuulla hyviä uutisia satamasta ja telakalta. Rauma on myös merimiesten ja merenkulun kaupunki – on ollut sitä varsin pitkään.

teksti: Pekka Karppanen

Hannu Vartiaisen 600 -sivuinen teos avaa Rauman merenkulun kehityksen Ruotsin ja Venäjän vallan alta sodan jälkeiseen aikaan. Merenkulku, merimiehet ja laivat ovat olleet tärkeä osa kaupunkia. Tällä hetkellä Raumalla ei ole varustamoa, mutta historiassa niitä oli sitäkin enemmän.

Monet muistavat John Nurmisen laivat ja Alfred Kordelinin sijoitukset varustamotoimintaan, mutta harva tietää, että esimerkiksi Ilmari Tuuli rekisteröi useita laivoja Raumalle. Kirja käy läpi kaikki Rauman varustamot ja laivanisännistöyhtiöt.

Hienosti taitettu teos lukuisine kuvineen, karttoineen ja maalauksineen on miellyttävä lukea. Rauman merimuseon johtajana toiminut Vartiainen on nostanut kiitettävästi esiin merimiesten ja laivanpäälliköiden kirjeenvaihtoa. Meriselitykset ja kertomukset raumalaisalusten vaiheista esimerkiksi sota-aikoina ovat todella kiinnostavia.

Raumalta käsin operoitiin vielä varsin myöhään purjealuksilla ja apukoneil-

la varustetuilla purjelaivoilla. Ennen talvisodan alkua kaupunkiin oli rekisteröity lähes parikymmentä purjealusta. Alukset olivat hankintahinnaltaan halpoja. Kallis tuskin oli 1939 ostettu 60-vuotias höyrylaivakaan, joka sai nimen Ellen. 1593 brt: n alus romutettiin 79 vuoden iässä vuonna 1957.

Suomi oli 1930 -luvun jälkipuoliskolla kustannustasoltaan halpa, eräänlainen mukavuuslippumaa. Suomen lipun alle siirrettiin paljon ulkomaisia aluksia. Tästä anekdootista ja muusta Suomen ja Rauman merenkulun historiasta riittää mielenkiintoisia lukuja ja tarinoita Hannu Vartiaisen loistavassa kirjassa.

Vartiainen, Hannu. Rauman merenkulun historia. Rauman merimuseo, Rauma 2016. 606 s. Kovakantinen, kuvitettu teos. Hinta 78 euroa, myynti Rauman merimuseo

multakurkun muistelmia lukiessa jo ensisivuilla saa nauraa ääneen. Toki vakavaksikin ilmeen vetää, kun tarinan käänteet myöhemmin saavat tummia sävyjä.

Kirjailija Antti Heikkinen kertoo, että materiaalia Jaakko Teppo elämäkertaan koottiin keskustellen muutama päivä ”korkean paikan leirillä” Nilsiän Tahkolla. Saattaa olla, että jokunen kupponen tai keppana on keskustelun lomassa kumottu, niin vapautuneilta kuulostavat monet kirjan sivuille päätyneet muistot. Herrojen keskustelusta on Jaakko Tepon puhetta poimittu kirjaan pitkät pätkät, murteineen päivineen. Eteläisen lukijan ei tarvit-

Luoteisväylä

Multakurkun muistelmissa kuuluu murre

Antti Heikkisen uutuuskirja on luontevaa jatkoa hänen aikaisemmin kirjoittamilleen elämänkerroille.

se murretta säikähtää, se ei ole este, korkeintaan hidaste. Jos Jaakko Teppoa on sujuvasti kasetilta joskus kuunnellut, niin sujuu murteen lukeminenkin.

Heikkiseltäkin savo sujuu, mutta lukijaystävällisesti hän käyttää taitoa vain tehokeinona, kuten katkelmassa, jossa hän tiivistää Jaakko Tepon taiteen viestin: ”Työttömän laulu losauttaa kerralla pöytään Jaakko Tepon elämäntyön keskeisimmät elementit. Laulussa on huumoria, yhteiskuntakritiikkiä ja satiiria, se on pienen ihmisen puolella epäoikeudenmukaista valtiovaltaa vastaan ja Ruikonperän ykkössankarikin Ryynäsen Topi mainitaan.”

Multakurkun muistelmat on luonteva jatko Heikkisen Juice Leskisestä ja Heikki Turusesta kirjoittamien elämäkertojen rinnalle. Hän on kertonut olevansa niin Juicen, Turusen kuin Jaakko Tepon fani. Tarkkaan kirja kertaa kuplettimestarin

Hieno kirja monitoimimurtajan matkasta.

teksti: Pekka Karppanen

arctian monitoimimurtajat Nordica ja Fennica palasivat syksyllä 2015 Suomeen Alaskan ja Kanadan pohjoispuolelta kulkevaa Luoteisväylää pitkin. Toimittaja Heikki Haapavaara ja valokuvaaja Jarmo Vehkakoski olivat Nordican mukana Dutch Harborista Grönlannin Nuukiin.

Toimittajakaksikolle Nordica oli tuttu alus takavuosien Koillisväylän purjehduksesta, josta syntyi hieno kirja. Nyt teokselle tuli jatkoa. Luoteisväylä -kirja avaa lukijalle norjalaisen Roald Amundsenin löytämän merireitin historiaa ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

uran vaiheet, humoristin alkutaipaleelta menestyksen vuosiin, jopa kappale ja sanoitus kerrallaan. Eikä varjoon jää taiteilijan menetyksen vuodetkaan, kun talous ja terveys romuttuivat epäonnisen paikallislehtiseikkailun takia.

Toki mukana on myös tarinaa Ruikonperän henkilöhahmojen synnystä. Sen verran kattava teos on Jaakko Tepon oman elämän ja Ruikonperän kuvitteellisen kylän historiasta, että kirjaa voisi markkinoida lauseella: kaikki mitä aina ole halunnut tietää Jaakko Teposta, mutta et ole uskaltanut kysyä. Kirjan lopussa on vielä kaupan päälle tietopaketti, ”Ruikonperäklopetia”, Jaakko Tepon huumorin aakkoset aasta ööhön.

Sirpa Sutinen

Antti Heikkinen: Jaakko Teppo. Suuri elämäkerta. Multakurkun muistelmat. Fun pandemia 2016. 343 s.

Haapavaara raportoi hienosti matkan edistymistä ja puntaroi välillä Suomen roolia Arktisessa neuvostossa ja mahdollisuuksia rakentaa jäänmurtajia Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Kirjasta löytyy mielenkiintoisia tarinoita, kuten Martin Saarikankaan myyntiponnistelut ja Tero Vaurasteen kuntosalikäynti Barack Obaman kanssa.

Komeasti kuvitettu kirja toimii myös kunnianosoituksena suomalaiselle osaamiselle. Raumalla rakennetulla monitoimimurtajalla ja ammattitaitoisella suomalaismiehistöllä ei ollut vaikeuksia selviytyä. Merenkulkijoiden työtä ja laivaelämää esitellään laajalti messistä turvallisuusharjoituksiin. Haapavaara ja Vehkakoski toimittivat myös päivittäin ilmestynyttä laivalehteä Nordica Kauppalehti Luoteisväylä News.

Luoteisväylä (Heikki Haapavaara, Jarmo Vehkakoski)

Hintaluokka 31,90 Docendo, ISBN : 978-952-291298-5 Sivuja : 192, Sidottu

Kirjasto

Sjöhistorisk Årsskrift för Åland 2015–2016

sjöhistorisk årsskrift för Åland ges ut varje höst av Ålands Nautical Club och Stiftelsen Ålands sjöfartsmuseum. Årets skrift som är nummer 28 i ordningen är ett tjockt nummer med 13 artiklar som i vanlig ordning berör både segelsjöfarten och modernare tider, samt aktualiteter från Sjöfart¬museets verksamhet. Skriften säljs på Ålands sjöfartmuseum samt i bok¬handlarna i Mariehamn.

Työ merellä Nautica Fennica 2015–2016

merimiehen ja - naisen työ nähdään usein joko romantisoituna seilaamisena eksoottisilla vesillä tai tauottomana raatamisena. Uusi Nautica Fennica -julkaisu pohtii merityötä eri näkökulmista. Mukana on artikkeleita, jotka kuvaavat työtä merellä menneillä vuosisadoilla ja tänä päivänä, miesten ja naisten kuvaamana sekä suomalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.

TYÖ MERELLÄ Nautica Fennica 2015–2016

Toim. Tapio Bergholm, ISBN 978-951-616-278-5, ISSN-L 1235-9122, 19 € Myynti: kirjatilaus@kansallismuseo.fi

Kohtaaminen kirjamessuilla

Sampsa Sihvola: Ilman Mepan laivakirjastoja en olisi lukenut kirjojasi.

Kalle Isokallio: Anna kun arvaan – siellä oli vain yksi kirja.

Sampsa: Lähes oikein, oli siellä satakunta, rajattu valikoima laajensi lukualaani ja olen ollut tyytyväinen.

Mepan kirjastosta löytyy 18 nimikettä Kalle

Isokallion mainioita veijariromaaneja.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

God Jul och Gott Nytt År! Season´s Greetings!

MEPA Health, Welfare, Sports and ForMare Team

Finnsky Sport s. 46, Alandia seminar s. 48, JoJot s. 52, ForMare s. 53, Årets sjömansidrottare s. 54, Stefan Håkans s. 56

Pöytätennistä ja kuulantyöntöä laivalla

M/S Finnsky´n miehistö vaalii merimiesurheilun perinteitä.

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Varustamoyhtiö Finnlinesin roro -alus Finnsky liikennöi tällä hetkellä Helsingistä Saksaan ja Tanskaan. Aluksen päälliköt Matti Simonaho ja Staffan Lindgren liputtavat perinteisen merimiesurheilun puolesta.

– Pidän eniten pöytätenniksestä. En ole mikään ammattilainen, mutta opin paljon lajista M/S Finnclipperilla, jossa pöytäten-

nistä pelattiin paljon, kapteeni Lindgren sanoi.

Finnsky -alukselle pingispöytä hankittiin alkusyksyllä Helsingistä. Vapaa-aikakerhon varoilla ostettu pöytä sijoitettiin päivähuoneeseen (day room). Laivalla pelataan nyt sarjaotteluita, joihin osallistuu 12 merenkulkijaa.

– Pelaamme lähinnä satamissa, mutta myös merellä voidaan ottaa pari matsia, jos keli on hyvä. Kaikki osallistujat pelaavat toisiaan vastaan. Voittaja saa yhden pisteen ja eniten pisteitä kerännyt voittaa sarjan, Staffan Lindgren selvitti. Marraskuun puolivälissä otteluita oli vielä pelaamatta, mutta Staffanilla oli eniten pisteitä. Sarja on tarkoitus pelata vuosittain ja Merimiespalvelutoimisto (Finnish Seamen´s Service) hankki alukselle kiertopalkinnon.

Captain Staffan Lindgren (second from right) organises the Finnsky's popular table tennis tournament. The table in the day room is also used for recreational and practice matches.

Table Tennis and Shot Put Onboard

M/S Finnsky's Crew Cherishes the Tradition of Seamen's Sports.

Shipping company Finnlines’ ro-ro vessel Finnsky currently operates between Helsinki, Germany and Denmark. The ship's masters, Matti Simonaho and Staffan Lindgren, fly the flag of traditional seamen's sports.

– I enjoy table tennis the most. I'm by no means a pro, but I learned a lot about the sport on M/S Finnclipper, where table tennis was popular, Captain Lindgren says.

A table tennis table was purchased for the ship from Helsinki earlier this autumn. The table, which was bought with funds provided by the recreational club, found a home in the Finnsky’s day room. Tournament matches are now played onboard with 12 seafarers taking part.

– We play mainly in ports, but if the weather is good, we may play a match or

two at sea as well. All participants play against each other. The winner of each match receives one point, and the player with the most points wins, Staffan Lindgren explains.

Staffan was in the lead in mid-November, with a few matches still to be played. The tournament is going to be an annual event, and players will compete for an itinerant trophy donated by the Finnish Seamen's Service.

The Finnish Seamen's Service also provided the Finnsky with a five-kilo rubber shot put ball and a measuring tape. Matti Simonaho, who alternates as master with Staffan, is planning to organise a shot put competition on the ship.

– We can throw the rubber ball on the ship's weather deck when there is no car-

go. The sport is suitable for everyone, Captain Simonaho says.

A snowstorm in Helsinki in early November postponed the start of the shot put tournament. There is plenty of time for practicing in Vuosaari Harbour, because the ship usually remains berthed there on Mondays and Tuesdays.

Shot put and other track and field sports are recorded in a common statistical registry of the Nordic seamen's services. Results can be submitted to the Finnish Seamen's Service to be forwarded to the registry. ò

Merimiespalvelutoimisto toimitti Finnsky:lle myös viiden kilon kumikuulan ja mittanauhan. Staffanin kanssa vuorotteleva päällikkö Matti Simonaho aikoo järjestää laivalla kuulakisat.

– Kumikuulaa voimme työntää aluksen sääkannella (weather deck) silloin, kun ei ole lastia. Laji sopii kaikille, kapteeni Simonaho totesi.

Marraskuun alussa Helsingissä tullut lumimyräkkä lykkäsi kuulakisan alkua. Vuosaaren satamassa olisi hyvin aikaa, koska alus viipyy laiturissa yleensä maanantain ja tiistain.

Kuulantyöntö ja muu yleisurheilu rekisteröidään Pohjoismaiden merimiespalvelulaitosten yhteiseen tilastoon. Tulokset voi edelleen toimittaa Merimiespalvelutoimistolle, joka hoitaa ne eteenpäin.

Parempaa työkykyä ennakoimalla

Vuodesta 1938 toiminut merenkulkuun erikoistunut vakuutusyhtiö tekee hyvää yhteistyötä Merimieseläkekassan kanssa merenkulkijoiden työkyvyn edistämiseksi. Alandia Vakuutus on lisännyt henkilöstöasioiden painoarvoa vakuutustoiminnassa. ForMare on myös tiiviisti mukana.

MEK ja Alandia järjestivät Maarianhaminassa ja Helsingissä Paremman työelämän puolesta -seminaarit.

– Vahinkojen ehkäiseminen on aina kannattavampaa kuin niiden korvaaminen. Merenkulkijoiden fyysisellä ja psyykkisellä kunnolla on merkitystä turvallisuuden kannalta, Helsingin seminaarin avannut Alandian toimitusjohtaja Leif Nordlund painotti.

Merimieseläkekassan hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju puolestaan koros-

ti MEK:n intressiä edistää merenkulkijoiden hyvinvointia. Ennenaikaiset työkyvyttömyydet tai kuntoutustarpeet aiheuttavat kustannuksia, lisäävät eläkemenoja ja luovat painetta vakuutusmaksuihin. Hän muistutti myös laivatyön terveysriskeistä.

– Stressi, vuorotyö, unenpuute, laivatyöympäristö ja monet muut seikat lisäävät merenkulkijan henkistä kuormittavuutta. Lisäksi on edelleen elin-

tapoihin liittyviä riskejä, totesi Marina Paulaharju viitaten taannoin julkaistuun tutkimukseen merenkulkijoiden kuolleisuudesta.

MEK on selvittänyt yhdessä Suomen Varustamot ry:n kanssa, miten merenkulun työterveyshuoltoa voisi kehittää. Työterveyslaitoksen toteuttama selvitys suosittelee muun muassa riskitekijöiden ennaltaehkäisyä ja varhaisen välittämisen keinoja. Selvityksen

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Martina Peltonen

ForMare -ohjelmassa on ollut mukana noin 230 merenkulkijaa, joiden tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia.

pohjalta on käynnistetty erillinen merenkulun työterveyshuollon uudistamishanke.

ForMare -ohjelma rohkaisee elämäntapamuutokseen

MEPAn ja MEKin ohjelmaa rahoittavat myös Alandia, sekä mukana olevat varustamot ja merenkulkijat itse. Merimieskirkko on mukana ohjausryhmässä.

– ForMare -ohjelma edistää merenkulkijan stressinhallintaa, palautumista ja lepoa. Näemme, että tästä on apua esimerkiksi unettomuuteen, jonka on todettu olevan monen tapaturman ja onnettomuuden taustalla, korvauskäsittelijä Milla Soininen Alandiasta kertoi.

ForMare -ohjelmassa on ollut mukana noin 230 merenkulkijaa, joiden tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia.

M/S Finladialla IT controllerina työskentelevä Paulus Vanhanen kertoi seminaariyleisölle kokemuksiaan.

– Aloitin ohjelmassa vuonna 2015, minkä jälkeen henkinen ja fyysinen hyvinvointini ovat parantuneet kohisten. Alussa työkaverit laivalla ihmettelivät, kun eivät olleet nähneet minua

12 vuotta Eckerö

Linella seilannut

Paulus Vanhanen

kertoi hyvin onnistuneesta ForMare -ohjelmastaan

salivaatteissa, Paulus Vanhanen naurahti.

Häneltä on lähtenyt myös painoa viitisentoista kiloa – verenpainelääkkeet saattoi jättää pois. Vanhanen arvosti erityisesti ForMare -ohjaajan henkilökohtaista tukea.

M/S Finlandiasta on moni merenkulkija tullut mukaan ohjelmaan. Vanhanen itse huomasi ForMare -mainok-

Alandia Vakuutus kehittää merenkulkijoiden vakuutusturvaa jatkuvasti.

sen sairaanhoitajan seinällä, kun meni uupuneena apua hakemaan. Lisää kiinnostuneita on tullut laivan puskaradion kautta.

Terveellinen ruokavalio toiveissa

Marina Paulaharjun mielestä ForMaren, varustamoiden ja työterveyshuol-

lon pitää edelleen tiivistää yhteistyötä, jotta saadaan riittävän varhaisessa vaiheessa ForMare -ohjelmaan mukaan sitä eniten tarvitsevat henkilöt.

ForMaressa on ollut mukana paljon keittiöhenkilökuntaa, mikä on myöhemmin näkynyt joidenkin laivojen ruokatarjonnassa.

– Moni merenkulkija onkin toivonut, että varustamot kouluttaisivat keittiöhenkilökuntaa valmistamaan terveellisempiä ruokia, Paulus Vanhanen kertoi.

MEPAn tekemien ForMare -kyselyiden mukaan osallistujat ovat olleet hyvin tyytyväisiä tuloksiin. Sosped -keskuksen tutkimuksen mukaan työnantajan ForMare -kustannukset palautuvat yhden vuoden aikana.

Seminaarissa käsiteltiin myös monikansallisten miehistöjen vakuutusturvaa ja kulttuurieroja, sekä kuultiin Langh Ship -varustamon toimenpiteitä turvallisen työpaikan menettelytavoista.

Langh Ships tekniske inspektör Anders Söderblom ansvarar även för säkerhetsfrågor. Langh Ship Oy Ab, som utsetts till årets (2016) säkraste arbetsplats bland

Alandias kunder, satsar på säkerheten och håller personalens motivation uppe.

Bättre arbetsförmåga genom föregripande arbete

Sedan grundandet 1938 har Alandia Försäkring inriktat sig på sjöfartsbranschen. Försäkringsbolaget samarbetar med Sjömanspensionskassan för att främja sjöfararnas arbetsförmåga och har gett personalfrågor ökad betydelse inom försäkringsverksamheten. ForMare är också en del av detta arbete.

Sjömanspensionskassan (SPK) och Alandia anordnande seminarier på temat Från omtanke till framgång i Mariehamn och Helsingfors.

– Det lönar sig alltid mer att förebygga skador än att ersätta dem. Sjöfararnas fysiska och psykiska hälsa har betydelse för säkerheten, poängterade Alandias verkställande direktör Leif Nordlund, som inledde seminariet i Helsingfors.

Sjömanspensionskassans administrations- och informationschef Marina Paulaharju framhöll i sin tur SPK:s intresse av att främja sjöfararnas

välbefinnande. Arbetsoförmåga eller rehabiliteringsbehov i förtid är kostsamt, ökar pensionsutgifterna och leder till högre försäkringspremier. Hon påminde också om hälsoriskerna med fartygsarbete.

– Stress, skiftarbete, sömnbrist, arbetsmiljön ombord och många andra faktorer ökar sjöfararens psykiska belastning. Dessutom tillkommer livsstilsrelaterade risker, konstaterade Ma-

rina Paulaharju och syftade på den nyligen publicerade undersökningen om sjöfararnas dödlighet.

SPK har tillsammans med Rederierna i Finland rf utrett hur företagshälsovården inom sjöfarten skulle kunna förbättras. I Arbetshälsoinstitutets utredning rekommenderas bl.a. att man ska förebygga riskfaktorer och använda metoder för tidigt ingripande. Med utredningen som grund har man startat ett särskilt projekt som syftar till att förbättra företagshälsovården inom sjöfarten.

ForMare uppmanar till livsstilsförändring

SSB:s och SPK:s program ForMare finansieras även av Alandia samt av de deltagande rederierna och sjöfararna. Sjömanskyrkan ingår i ledningsgruppen.

– ForMare hjälper sjöfararen att hantera stress, återhämta sig och vila. Vi ser att detta minskar till exempel sömnlöshet, vilket har konstaterats ligga bakom många olycksfall, berättade skadereglerare Milla Soininen från Alandia.

Ca 230 sjöfarare har deltagit i ForMare och deras resultat har varit mycket uppmuntrande. Paulus Vanhanen, som arbetar som IT-controller på M/S Finlandia, delgav seminariepubliken sina erfarenheter.

– Jag gick med i programmet 2015 och sedan dess har mitt psykiska och fysiska välbefinnande förbättrats så det dånar om det. I början såg arbetskamraterna ombord frågande ut, eftersom de aldrig hade sett mig i träningskläder, skrattade Paulus Vanhanen.

Vanhanen har gått ned 15 kg och har kunnat sluta med sina blodtrycks-

mediciner. Han uppskattade särskilt det personliga stödet från ForMare-instruktören. Vanhanen såg själv annonsen för ForMare på mottagningen hos fartygets sjukskötare när han gick dit för att få hjälp mot sin orkeslöshet. Via djungeltelegrafen på M/S Finlandia fick flera personer upp ögonen för programmet.

Önskemål om hälsosam kost

Enligt Marina Paulaharju måste ForMare, rederierna och företagshälsovården intensifiera sitt samarbete ytterligare för att de personer som bäst be-

Alandia Försäkring utvecklar försäkringsskyddet för sjöfarare.

höver ForMare ska gå med i programmet i ett tillräckligt tidigt skede.

Många som arbetar som kökspersonal har deltagit i ForMare, vilket senare har märkts på maten som serveras på vissa av fartygen.

– Många sjöfarare har önskat att rederierna utbildar kökspersonalen i hälsosammare matlagning, berättade Paulus Vanhanen.

Enligt Sosped Centers undersökning betalar sig arbetsgivarens kostnader för ForMare på ett år.

På seminariet behandlades också försäkringsskyddet och kulturskillnaderna i multinationella besättningar. Dessutom berättade Langh Ship-rederiet om sina åtgärder för att skapa en säker arbetsplats. ò

Marina Paulaharju betonade sjömansläkarnas roll och samarbetet mellan rederiernas företagshälsovård.

h adJKH LKAJShfklj hskl djhfg kljhsdo sdlkjf öldsakjgökljsdöakljg ölijawerpgj ölkzdfjsög asdhlhg ökdzfhghlö öl sdfhgölk hadfökhgöklsdfh

MERIMIESURHEILUN

YHTEISHENKILÖIDEN

TAPAAMINEN 16.11.2016

yhteispalaveriin osallistui vajaat parikymmentä henkilöä eri varustamoista. Tällä kerralla tapaaminen pidettiin Helsingissä Sonera Stadiumin VIP -tilassa. Ruokailun ja saunan ohella käytiin läpi tulevan vuoden turnaukset ja pohdittiin turnaussääntöjä sekä muita merimiesurheiluasioita. Samalla kuultiin katsaukset MEPAn kurssitoiminnasta ja merimiesurheilun historiasta. Osallistujille jaettiin tapahtumaa varten teetetyt termosmukit.

Turnaussäännöt päivitetään MEPAn kotisivuille. Kiitokset kaikille osallistuneille!

SJÖMANSIDROTTENS

KONTAKTPERSONER TRÄFFADES

DEN 16.11.2016

kring tjugotalet personer från olika rederier deltog i det gemensamma mötet som hölls i VIP-rummet på Sonera Stadium i Helsingfors.

Förutom att äta mat och bada bastu gick man igenom nästa års turneringar och diskuterade turneringsregler och andra sjömansidrottsfrågor. Man hann också lyssna till översikter över SSB:s kursverksamhet och sjömansidrottens historia. Deltagarna fick en var sin termosmugg, som hade beställts för detta evenemang.

De uppdaterade turneringsreglerna publiceras på SSB:s webbplats. Tack till alla deltagare!

ForMare tuottaa hyvää

Panostus hyvinvointiin maksaa nopeasti itsensä takaisin.

hakuaika vuoden 2017 ForMareen on mennyt umpeen ja valintoja oltiin juuri tekemässä Vapaavahdin mennessä painoon. Edellisvuosina ohjelmaan on osallistunut 230 merenkulkijaa ja vuoden 2017 ForMareen otetaan mukaan noin sata merenkulkijaa.

MEPA ja Merimieseläkekassa teettivät ForMaren vaikutuksista puolueettoman arvioinnin Sosped säätiöllä. Laskelmat tehtiin hyvin maltillisin arvioin. Tuloksia esiteltiin MEK:n Laivan esimiestyö ja työhyvinvointi – seminaarissa.

Tutkimusta varten Sosped haastatteli ForMareen osallistujia ja heidän läheisiään, kollegoita sekä sidosryhmien edustajia, yhteensä 96 henkilöä. Valtaosa ohjelmaan osallistuneista katsoi parhaan vaikutuksen olleen lisääntyneen motivaation liikuntaan.

Kollegat ja läheiset kokivat myös, että osallistujat jaksoivat selvästi enemmän ja että heidän työssä jak-

ForMare gör gott

Hälsosatsningen betalar sig snabbt.

ansökningstiden till 2017 års ForMare har gått ut och när Frivakt gick i tryck höll man precis på att välja ut deltagare. Tidigare år har 230 sjöfarare anmält sig till programmet och till 2017 års ForMare tar man med cirka hundra sjöfarare.

SSB och Sjömanspensionskassan lät göra en oberoende utvärdering av effekterna av ForMare genom stiftelsen Sosped. Beräkningarna gjordes med mycket rimliga kalkyler. Resultaten presenterades på Sjömanspensionskassans seminarium om chefsarbetet och arbetshälsan ombord.

Inför undersökningen intervjuade Sosped ForMare-deltagarna och deras anhöriga och kolleger samt intressenter – sammanlagt 96 personer. Majoriteten av deltagarna ansåg att det bästa med programmet var att deras motivation att motionera ökade.

Kollegorna och de anhöriga upplevde att deltagarna hade mycket mer energi och att deras ork i arbetet

samisensa ja työn laatu olivat parantuneet. 90 prosenttia vuosina 2014 ja 2015 ForMaren aloittaneista vastaajista kertoi elämäntapamuutoksen pitäneen.

Varustamot ovat hyötyneet vähentyneistä sairauspoissaoloista, sijaisista sekä työterveyspalveluista. Arvion mukaan ForMareen sijoitettu raha palautuu varustamolle alle vuoden sisällä. Ohjelmaan osallistuneet merenkulkijat suoriutuvat työtehtävistään paremmin ja asiakkaat saavat parempaa palvelua.

Säästöjä syntyy myös yhteiskunnalle ja Merimie seläkekassalle. ForMare antaa me renkulkijoille hyviä eväitä jaksa miseen työuran loppuun asti.

Sosped säätiön tekemä ar viointiraportti tullaan jul kaisemaan MEPAn koti sivuilla.

och kvaliteten på deras arbete hade förbättrats. Hela 90 procent av dem som gick med i ForMare 2014 och 2015 berättade att de hade hållit kvar vid sin livsstilsförändring.

Rederierna har dragit nytta av programmet genom minskad sjukfrånvaro, färre vikarier och ett minskat behov av företagshälsovårdstjänster. Pengarna som rederiet investerar i ForMare betalar sig enligt beräkningarna inom ett år. Sjöfararna som har deltagit i programmet klarar sina arbetsuppgifter bättre och kunderna får bättre service.

Besparingar uppstår även för samhället och Sjömanspensionskassan. ForMare ger sjöfararna en bra grund för att orka arbeta hela sin yrkeskarriär.

Stiftelsen Sospeds utvärderingsrapport kommer att publiceras på SSB:s webbplats.

Vuoden merimiesurheilija 2016

Mathias Kottelin tiiminvetäjänä laivalla ja harrastuksissa M/S Birka Stockholm on osallistunut yli kymmenen vuoden ajan lähes kaikkiin MEPAn järjestämiin turnauksiin. Laivalla on ollut paljon aktiiveja ja loistavia pelaajia. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Mathias on edelleen mukana merimiesurheilussa, vaikka perhe Maarianhaminassa kasvoi viime vuonna syntyneen pojan myötä. Hän on pitkään ollut kokoamassa pelaajia Birka Stockholmin joukkueisiin, jotka ovat hyvin aktiivisesti osallistuneet MEPAn turnauksiin.

– On tässä ollut muitakin aktiivisia yhteishenkilöitä, ja joukkueen etu on aina tärkein, totesi Kottelin kuultuaan valinnastaan.

Hän työskentelee laivalla tiimin vetäjänä ja pääbaarimestarina. Ura alkoi 2000 -luvun alku-

puolella – merelle lähtö oli monelle maarianhaminalaiselle luonnollinen valinta.

– Opiskelin Maarianhaminassa ensin baarimestariksi ja vuonna 2008 sain valmiiksi Sommelieren tutkinnon Ålands hotell och restaurangskola:sta, Mathias kertoi.

Hän työskenteli ensin Ålandsfärjanilla ja Birger Jarlilla. Vuonna 2004 hän meni Raumalle telakalle, jossa M/S Birka Paradise oli valmistumassa. Kottelin

on työskennellyt laivalla siitä lähtien –nimi muuttui joitain vuosia sitten Birka Stockholmiksi.

Mukana urheilutoiminnassa

Birka Stockholm liikennöi pääasiallisesti Tukholmasta Maarianhaminaan – ajoittain tehdään myös erikoisristeilyitä Itämeren alueella. Laiva on rakennettu risteilyalukseksi, joten siinä ei ole lainkaan autokantta, jossa voisi esimerkiksi harjoitella pallopelejä.

– Birka Stockholmilla on loistava kuntosali, joka on henkilökunnan suosiossa. Juoksumatto, crosstrainerit, kuntopyörät ja muut välineet ovat ahkerassa käytössä, Kottelin kehui.

Hän itse pelaa golfia ja jonkun verran jalkapalloa. Birka Stockholmilla on useita pelaajia, jotka ottavat osaa kaikkiin merimiesturnauksiin ja ovat tavallaan joukkueen selkäranka. Mathias tekee myös tärkeää työtä joukkueen kokoamisessa.

– Perustan jokaista tapahtumaa varten Facebook -ryhmän, johon porukka liittyy. Uusimpaan, salibandy 2017 -ryhmään on jo liittynyt 40 henkilöä. Kottelin sanoi.

Pelimatkan suunnittelu ja järjestely vievät aikaa, joten 3–4 joukkueturnausta vuodessa on sopiva määrä. Aikataulu on myös tärkeä. Mathiaksen mukaan esimerkiksi Helsingin jalkapalloturnauksessa oli hyvä, kun oli kuljetukset satamasta ja takaisin. Ottelut ehdittiin pelata ja kotiin päästiin ajallaan. Mathiaksen lisäksi Daniel Blomster on ollut mukana järjestelyissä. Vapaa-ajan kassa avustaa kustannuksissa.

Järjestelyt toimivat

Birka Stockholmin pelaajat ovat myös saaneet tukea varustamolta. Työvuorojen järjestelyissä on joustettu ja

joukkueelle on järjestetty pelipaitoja ja mahdollisuus osallistua Eckerölinjenin harjoitusvuoroille. Kottelinin mukaan turnausten ajankohta on tärkeä saada keskelle viikkoa. Näin on helpompaa koota pelaajia kummastakin työpassista.

– Yleisesti ottaen MEPAn turnaukset ovat olleet hyvin järjestettyjä. Määrä on myös riittävä ja suorituspaikat sopivia, Kottelin pohti.

Osallistumisen ja pelaamisen ilon lisäksi on tärkeää tavata väkeä myös muilta laivoilta ja varustamoista.

MEPA onnittelee Vuoden merimiesurheilijaa!

Årets sjömansidrottare 2016

Mathias Kottelin, teamledare ombord och på fritiden M/S Birka Stockholms personal har varit med i nästan alla SSB:s turneringar i över tio års tid. Fartyget har haft många aktiva och duktiga spelare.

M athias deltar fortfarande i sjömansidrotten, trots att familjen i Mariehamn växte förra året när sonen föddes. Han har sedan länge dragit ihop spelare till Birka Stockholms lag, som har varit mycket flitiga deltagare i SSB:s turneringar.

– Nog har vi haft andra aktiva kontaktpersoner också, och lagets bästa kommer alltid i första hand, konstaterar Kottelin när han får höra om utmärkelsen.

Ombord jobbar han som teamledare och barchef. Karriären inleddes i början av 2000-talet – för många Mariehamnsbor var det ett naturligt val att ge sig av till sjöss.

– Jag studerade först till barmästare i Mariehamn och 2008 blev jag klar med min sommelierexamen vid Ålands hotell och restaurangskola, berättar Mathias.

Mathias första jobb var på Ålandsfärjan och Birger Jarl. År 2004 gick han över till varvet i Raumo där M/S Birka Paradise var under uppbyggnad. Sedan dess har Kottelin arbetat på fartyget, som för några år sedan fick namnet Birka Stockholm.

Aktiv inom idrotten

Birka Stockholm trafikerar främst mellan Stockholm och Mariehamn, men ibland gör hon specialkryssningar på Östersjön. Fartyget är byggt som ett kryssningsfartyg och har därför inget bildäck, som man till exempel skulle kunna använda till bollspel.

– Birka Stockholm har ett fint gym som är populärt bland

personalen. Löpband, crosstrainers, motionscyklar och annan utrustning används flitigt, säger Kottelin. Själv spelar han golf och lite fotboll. På Birka Stockholm finns det flera spelare som deltar i samtliga sjömansturneringar. De utgör stommen i laget. Mathias samlar ihop lagen, vilket också är en viktig uppgift.

– Jag skapar en Facebook-grupp inför varje evenemang och bjuder in deltagare. I den senaste gruppen för innebandyn 2017 är vi redan 40 medlemmar, säger Kottelin.

Det tar tid att planera och arrangera en matchresa, så 3–4 lagturneringar per år är lagom. Tidtabellen har också stor betydelse. Mathias tycker att det är bra med transporter från hamnen och tillbaka, som vid fotbollsturneringen i Helsingfors. De kunde spela alla matcher och hann ändå hem i tid. Förutom Mathias har även Daniel Blomster varit med och ordnat resorna, som bekostas av fritidskassan.

Välfungerande arrangemang

Birka Stockholms spelare har fått stöd från rederiet. Rederiet har varit flexibelt i fråga om arbetsschemat och beviljat ledighet, och laget har fått nya matchtröjor och bjudits med till Eckerölinjens träningar. Kottelin tycker att det är bra om turneringarna går av stapeln mitt i veckan. Då är det lättare att få ihop spelare från bägge vakter.

– Överlag har SSB:s turneringar skötts på ett bra sätt. De är lagom många och ordnas på lämpliga platser, säger Kottelin. ò

Tunnustusta merimiesurheilun ja jalkapallon tukijalle

Stefan Håkans sai arvostetun Captain´s Ball -palkinnon.

suuri yleisö mieltää Stefan Håkansin jalkapalloseura FC Interin legendaarisena johtohahmona, mutta merenkulkijat tuntevat hänet arvostettuna laivanvarustajana. Håkansin miehet ja laivat ovat voitta-

Erkännande

teksti: Pekka Karppanen kuvat: AOP, MEPA arkisto

neet lukuisia merimiesurheilupalkintoja Kekkosen kannusta lähtien, mikä osaltaan on motivoinut varustamon merenkulkijoita huolehtimaan itsestään.

Stefan Håkans itse on ollut merenkulkijoidensa suurimpia kannustajia. Varustamo on edistänyt laivaväen hyvinvointia sekä viihtyvyyttä monella tavalla ja tehnyt myös paljon yhteistyötä MEPAn kanssa.

Captain´s Ball luovutettiin Håkansille jalkapallokauden päätösgaalassa lokakuun lopulla. Palloliiton ja jalkapalloliigan yhteinen palkinto myönnetään erityisen positiivisesta ja merkittävästä suomalaisen jalkapalloilun hyväksi tehdystä työstä. MEPA onnittelee!

till sjömansidrottens och fotbollens stödjare

Det uppskattade Captain´s Ball tilldelades Stefan Håkans.

allmänheten känner till Stefan Håkans som fotbollsklubben FC Inters legendariske ledargestalt, men för sjöfararna är han en uppskattad skeppsredare. Håkans

besättningar och fartyg har vunnit otaliga sjömansidrottspriser, däribland Kekkonens Kanna, vilket i sin tur har motiverat rederiets sjöfarare att sköta sin hälsa.

Stefan Håkans själv har varit en av sina sjöfarares största supportrar. Rederiet har främjat fartygsfolkets välbefinnande och trivsel på många sätt och även sam-

arbetat mycket med SSB. Captain´s Ball överlämnades till Håkans på fotbollssäsongens avslutningsgala i slutet av oktober. Fotbollsförbundets och fotbollsligans gemensamma pris tilldelas personer som gjort extraordinära insatser för finländsk fotboll. SSB gratulerar!

Captain´s Ball -palkinto luovutettiin Stefan Håkansille jalkapallokauden päätösgaalassa.

Alfons Håkansin laivat ovat menestyneet merimiesurheilussa. Stefan Håkans kannusti merenkulkijoita ja esimerkiksi Kraftin miehistö juhli Kekkosen Kannua kolmesti.

Godby Shippingin perustaja Alpo Mikkola on edelleen varustamon hallituksessa. Viimeisten vuosien aikana hän on ehtinyt myös rakentaa suurikokoisen pienoismallin M/S Misidasta. Tarkasti tehdyssä mallissa potkurit pyörivät, valot syttyvät ja sammuvat ohjauspulpetista käsin. Mallin pohjana ovat piirustusten lisäksi olleet Alpo Mikkolan matkoillaan ottamat sadat valokuvat. Yli viisimetrinen malli on Mikkolan kesämökin autotallissa Lemlandissa. Nykyaikaisen aluksen aktiivinen pienoismalli voisi kiinnostaa merimuseossa nuoria kävijöitä paremmin, kuin mallit vanhoista laivoista.

Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström siirtyi vapaaherraksi marraskuun lopulla. MEPA ja Sampsa Sihvola kävivät tervehtimässä pitkäaikaista yhteistyökumppania.

Suomen

Merimies-Unioni juhli sataa vuotta lokakuussa. Osana juhlintaa kävivät Mikko Ervast ja Pentti Holappa laskemassa liiton seppeleen Niilo Wällärin haudalle.

Kuva: Kari Hulkko

Rami Wirrankoski päivysti Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen osastolla Höyrypursiseuran tapahtumassa Hietalahdessa. Paikalla kävi paljon skönäreitä, jotka samalla tutustuivat uudistettuun Salve -ravintolaan.

ALKUVUODEN 2017 KURSSEJA

TAMMIKUU

11–13.1. Italian jatkokurssi, Hki

16–18.1. Ruotsin kertauskurssi, Turku

17.1. Tutustuminen Hot Yogaan, Hki 19.1. Modigliani Ateneumissa, Hki 24.1. Tutustuminen Hot Yogaan, Turku

HELMIKUU

2.2. Tutustuminen kiipeilyyn, Turku

6–8.2. Köysityökurssi, Turku 13–15.2. Espanjan alkeet, Turku 16.2. Tutustuminen kiipeilyyn, Helsinki 27.2.–1.3. Espanjan alkeet, Helsinki

Syksyn liikuntakurssilla Pajulahdessa kokeiltiin monia lajeja.

MAALISKUU

2.3. Tutustu kehosi kuntoon, Turku

9.3. Tutustu kehosi kuntoon, Hki

20–22.3. Liikuntakurssi, Pajulahti

Kirjoituskurssi, Turku + netti

Jacobin juoksukoulu, Helsinki

27–29.3. Köysityökurssi, Kotka

Lisätiedot: www.mepa.fi/kurssit, Jukka puh 040 521 2055, opinto@mepa.fi

Muistakaa Minuuttikisa!

Kisa on käynnissä vuoden loppuun ja siihen voi edelleen tulla mukaan – kaikkien osallistujien kesken arvotaan hienoja palkintoja.

Kom ihåg Minuttävlingen!

Tävlingen håller på till slutet av året. Man kan ännu komma med – fina priser låtas ut mellan alla deltagare.

www.mepa.fi/minuuttikisa

MEPA KUNTOSALIT SSB KONDITIONSSALAR

HELSINKI HELSINGFORS

MEPA Kuntosali Olympiaranta SSB Gym Olympiastranden (1.3. lähtien Linnankatu 3, 1.3. från och med Slottsgatan 3)

Vuosaari Nordsjö Gym

TURKU ÅBO

Motivus Centrum, Eerikinkatu 7

MARIEHAMN

Idrottsgården, Neptunigatan 23, Mariehamn

SOPIMUSKUNTOSALIT ( MEPA.FI/MUUT/)

AVTALSGYM (MEPA.FI/ANDRA/)

Hanko Hangö

HIK Voimannosto Smörmagasinet, Länsisatama

Kotka

EasyFit Kotka, Suursaarenkatu 3, Kotka

Pori Björneborg

Porihalli, Kuninkaanlahdenkatu 7, Pori

Porvoo Borgå

BodyTonic, Veckjärventie 1, Porvoo

Rauma

Wellness Friski, Karjalankatu 16, ja Rauman uimahalli, Hankkarintie 8, Rauma

Tampere Tammerfors

HH-Gym Oy, Ahlmanintie 56 (käynti Mäntyhaantie 7 puolelta), Tampere

Vaasa Vasa

EasyFit Vaasa, Myllykatu 15, Vaasa