Vapaavahti - Frivakt 2/2016

VAPAAVAHTI FRIVAKT

SISÄLTÖ INNEHÅLL

Muistakaa merenkulkijoiden

Pohjoismainen valokuvakilpailu!

Välkommen att delta

i Nordiska fototävlingen för sjöfolk!

2015 album: mepafoto.kuvat.fi/kuvat/PM+Foto+2015/

Kannen kuva – Pärmbild: Pekka Karppanen

Takakansi – Baksidan: Merimiesmotoristit Hämeessä

facebook.com/

merimiespalvelutoimisto

Hyvät lukijat, bästa läsare, Dear Readers!

terveiset merimiesmotoristien Kivikirkkojen kierrokselta joka starttasi aamiaisella kolealta ja myrskyiseltä Aulangolta 9.6. Vaikka sääennustusten kesämyrsky karsi osallistujien määrää, olivat reitti ja seura erinomaisia sekä kelikin loppujen lopuksi ihan mukava. Kierros sopi myös tällaiselle keski-ikäiselle ”entiselle” motoristille, jonka edellinen matkalenkki oli 1999 Vuokrapyörä ajovarustein Autokoulu Startista alle ja aamuvarhaisella kohti Aulankoa. Reilu 450 km myöhemmin hieman haikeana ja aavistuksen kankeana palautin Suzuki B-Kingin vuokraamoon. No saa sieltä sen tai valikoimasta jonkun muun halutessaan myöhemmin vuokralle. Lähde sinäkin ensi vuonna messiin. Kuvia tässä

renovering av sista Yllässtugorna har nu påbörjats och det skall bli färdigt för det Höst resa / Fjällvandring i september. Det fanns några stugor för sommar, också för kortare period än en vecka. Om man behöver övernatta med Lapland resa ta kontakt med Paula och boka Mera infon: mepa.fi/yllasstugor/

future is here . Bore’s M/S Estraden has two Fletner-rotor (rotating vertical cylinder which works like a sail) in operation and system saves a good amount of bunker. VG-Shipping produces sustainable and climate-friendly alternative maritime fuel at Uusikaupunki. In the first stage fuel will be used in their own fleet. VG-Shipping is also building two modern EcoCoaster – vessels. Rolls Royce has predicted that at the year 2025 there will be unmanned automatic coasters in operation. Vapaavahti will keep a sharp lookout and will report more later on.

Enjoy the summer, grab a book and take it easy!

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

Helsingin satamahinaajat

Monipuolista osaamista ja ammattitaitoa. Alfons Håkansin miehistö ja kalusto ovat valmiina kaikkeen vesillä tarvittavaan työhön ja laivojen avustamiseen.

teksti : Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola, Kari Tikkinen

J/M Polaris lähti koeajolle Hectorin ja Calypson avustamana. Hinaajien ohjaimissa olivat Jocke Toivonen ja Pekka Arasola. Video: https://www. youtube.com/watch?v=Zi-ct691IQo

Alfons Håkansin alukset Hector ja Calypso päivystävät pääsääntöisesti Vuosaaressa, mutta risteilyalussesongin aikana asemapaikkana on usein Ruoholahti. Samassa laiturissa on varustamolla muutakin kalustoa, mitä käytetään muun muassa sukellus- ja työkeikoilla sekä Håkansin Suomenlinnan telakan operointiin.

– Isoilla risteilijöillä on paljon tuulipintaa ja ne tarvitsevat usein työntöapua laituriin kiinnittyessään, varsinkin huonommassa kelissä, Salossa asuva päällikkö Manne Jokinen kertoi.

Ruoholahdesta on nopea lähteä risteily- ja matkustajalaivoja avustamaan. Toisaalta keikkoja tulee myös Arctech Helsinki Shipyard -telakalta, kun uudisrakennuksia avustetaan koeajolle. Huhtikuussa koeajolla kävi Liikenneviraston uusi murtaja Polaris.

Calypson kevyttä polttoöljyä käyttävässä koneessa on peruslämpö päällä, joten lähtövalmius on puoli tuntia. Periaatteessa voidaan startata viidessäkin minuutissa, jos kaikki on valmiina ja miehistö paikalla. Risteilyalus saattaa päättää vasta luotsipaikalla, että ottaa hinaajan. Huonolla kelillä kannattaa aina varautua nopeaankin lähtöön.

Håkans pitää Helsingissä normaalisti kahta hinaajaa. Kovana jäätalvena esimerkiksi Kraft voi tulla lisäksi satamajäänmurtajaksi.

Vuonna 2004 rakennettu Calypso on ASAD -hinaaja, jossa propulsiona on Aquamaster ruoripotkurit.

– ASD -hinaaja on erityisen ketterä kaikkeen hinaustoimintaan. Talvella voidaan myös avustaa kiinnitystöissä poistamalla virtauksen avulla jäätä laiturin ja laivan välistä. Kovissa jääolosuhteissa tosin konventionaalinen hinaaja toimii vielä paremmin, Manne totesi.

Calypson parivaljakkona tällä hetkellä toimivaa Hector -hinaaja kutsutaan kombihinaajaksi. Siinä on konventionaalinen peräsin ja potkuri, mutta keulassa on 350 hevosvoiman Aquamaster.

Oppia työssä ja simulaattorissa

Manne Jokinen aloitti opiskelut Satakunnan Ammattikorkeakoulussa vuosituhannen vaihteessa ja on ollut Håkansilla vakituisena vuodesta 2005 alkaen.

– Hinaajaoperointia ei varsinaisesti opetettu koulussa, korkeintaan hinattavan aluksen näkökulmasta. Kaikki oppi on tullut kokemuksen ja työn kautta kannelta ja perämiehen työstä. Nykyisin Tallinnassa ja Turun koulussa on simulaattorit, jolla voi harjoitella ASD -hinaajan operointia, Manne selvitti.

Calypsoa operoivat satamakäytössä päällikkö, konepäällikkö ja YT -mies. Pidemmillä hinauskeikoilla miehistöä on

Huonolla kelillä kannattaa aina varautua nopeaan lähtöön.

viidestä kuuteen henkilöä. Usein on myös harjoittelijoita Turun kouluista.

Satamahinaustyössä aluksella ei ole kokkia. Ruoholahdessa on mukava käydä lounaalla esimerkiksi Salvessa tai Nosturissa. Usein ruoka valmistetaan kuitenkin itse. Vapaavahdin vierailun aikana byssavuorossa oli YT-mies Janne Saarinen, joka edustaa hankolaista Saaristen hinaajasukua.

– Olen opiskelijana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja vuosi olisi vielä jäljellä. Tähtäimessä on konemestarin työt ja nyt on YT-vahtimiehen kirja ulkona, Saarinen kertoi.

Jannen mukaan hinaajatyö on yllättävänkin vaihtelevaa, tekemistä löytyy jokaiselle päivälle. Hän työskentelee sekä Hectorissa että Calypsossa. Sukutaustastaan huolimatta hän ei erityisesti aio hakeutua hinaajahommiin. Kaikki merityö kelpaa – jonkin verran praktiikkaa puuttuu vielä vahtikonemestarin kirjasta.

Lähtö voi tulla kesken aamukahvin

Calypson konepäällikkönä toimii Tartossa asuva Toivo Taur. Pitkän linjan merimies kävi koulut Tallinnassa ja valmistui vuonna 1978.

– Seilasin Neuvostoliiton aikana Vladivostokin varustamon rahtilaivoilla pääosin Kaukoidässä. Tuolloin työvuorot saattoivat venyä jopa 14 kuukauden mittaisiksi, Toivo muisteli.

Hän oli Viron itsenäistyttyä välillä

maissa töissä ja palasi sitten merelle. Alfons Håkansille hän tuli vuonna 2006, kun otti pestin Heliokselle.

– Nyt on työvuoron pituus talvella kaksi, kesällä kolme viikkoa. Kotimatkat menevät joutuisasti, kun Helsingistä on paljon yhteyksiä Tallinnaan ja sieltä pääsee helposti Tartoon, Toivo Taur kertoi.

Vuosaaressa hinaajien vakioasiakkaita ovat MSC:n (Mediterranean Shipping Co) konttialukset, joita saatetaan Pikku Niinisaaren luota ja avustetaan laituriin. Muutkin alukset saattavat tarvita apua varsin-

kin silloin, kun on huono keli tai keulapotkuri rikki.

Hollolasta kotoisin oleva pursimies/repari Kari Tikkinen harrastaa purjehdusta ja dokumentoi tapahtumia myös päivätyössään. Hän on tallentanut GoPro -kamerallaan kuvia ja timelapse -videoita hinauskeikoista. Joskus lähtö on niin nopea, ettei kameroita ehdi viritellä.

– Ruoholahdessa menin aamukahville ahteritäkille ja huomasin M/S Princess Anastasian manöveerauksessa jotain outoa. Kerroin porukalle, ja samassa laivalta pyydettiin hinausapua. Lähdettiin heti liikkeelle, Tikkinen kertoi.

Calypso ehti apuun, kun iso matkustajalaiva oli enää parin metrin päässä telakan laiturissa olevasta arvolastissa olleesta proomusta. ò

Yksi Karin editoima hinauskeikka löytyy YouTubesta osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=6NGHLB0oSvE

M/S Calypso päivystää kesällä usein Ruoholahdessa. Komentosillalla Manne Jokinen, Toivo Taur ja Janne Saarinen.

Vuonna 2013 Håkansin hinaajilla riitti keikkaa Helsingin Länsisatamassa, kun Tall Ships Races -kilpailun aluksia avustettiin satamaan ja sieltä ulos.

J/M Polaris åkte på provkörning assisterad av Hector och Calypso. Bakom spakarna på bogserarna fanns Jocke Toivonen och Pekka Arasola. Video: https:// www.youtube.com/watch?v=Zi-ct691IQo

Helsingfors hamnbogserare

Mångsidig kompetens och yrkeskunskap.

Alfons Håkans fartyg Hector och Calypso ligger vanligtvis på jour i Nordsjö, men under kryssningssäsongen är stationeringsorten ofta Gräsviken. I hamnen har rederiet även andra materiel som används till bland annat dyk- och arbetsuppdrag och till Håkans operationer på Sveaborgs skeppsvarv.

– De stora kryssningsfartygen har mycket vindyta och behöver ofta hjälp med påskjutning när de lägger till vid kajen, särskilt vid sämre väder, berättar befälhavare Manne Jokinen som bor i Salo.

Från Gräsviken går det snabbt att komma i väg för att assistera kryssnings- och passagerarfartyg. Men det kommer också uppdrag från skeppsvarvet Arctech Hel-

sinki Shipyard för assistans vid provkörningen av nybyggda fartyg. I april provkördes Trafikverkets nya isbrytare Polaris.

Calypsos maskin använder lätt brännolja och har grundvärmen på, så utryckningstiden är en halvtimme. I princip kan man även starta på fem minuter om allt är färdigt och besättningen finns på plats. Ett kryssningsfartyg kan besluta att ta hjälp av en bogserare först när det har kommit till lotsplatsen. Vid dåligt väder bör man alltid vara beredd på att ge sig av snabbt.

Håkans har normalt två bogserare i Helsingfors. Under en vinter med mycket is kan till exempel Kraft också hjälpa till som hamnisbrytare.

Calypso, byggd 2004, är en ASD-bogserare med Aquamasters roderpropellrar som propulsion.

– ASD-bogseraren är mycket smidig till alla bogseringsjobb. På vintern kan den även assistera fartyg att lägga till genom att ta bort is mellan kajen och fartyget. Men i svåra isförhållanden fungerar en

I princip kand man starta på fem minuter om allt är färdigt och besättningen finns på plats

text : Pekka Karppanen foto : Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola, Kari Tikkinen.

Kari Tikkinen som har studerat sjöfart i Raumo kom till Alfons Håkans från Finnlines i slutet av 2008 och har seglat med Helios, Artemis och Calypso.

konventionell bogserare ännu bättre, konstaterar Manne.

Bogseraren Hector som just nu är Calypsos parhäst är en kombinationsbogserare. Rodret och propellern är konventionella, men i fören finns en Aquamaster på 350 hk.

Lärdomar genom arbete och i simulator

Manne Jokinen började studera på Satakunta yrkeshögskola vid millennieskiftet och har varit fast anställd hos Håkans sedan början av 2005.

– Bogseringsoperationer lärdes egentligen inte ut i skolan, högst ur det bogserade fartygets perspektiv. Jag har lärt mig det mesta genom erfarenhet och arbete på däck och som styrman. Numera finns det simulatorer i skolorna i Tallinn och Åbo, där man kan öva på operationer med ASD-bogserare, förklarar Manne.

När Calypso används i hamnen opereras hon av en befälhavare, en maskinchef och en vaktman i allmän tjänst. På längre bogseringsuppdrag består besättningen av fem–sex personer. Ofta finns också praktikanter från skolorna i Åbo med ombord.

Vid hamnbogseringsarbeten finns det ingen kock på fartyget. I Gräsviken är det trevligt att äta lunch till exempel på Salve eller Nosturi. Oftast lagar man dock maten själv. Under Frivakts besök var det Janne

MSC:s (Mediterranean Shipping Company) containerfartyg tillhör Nordsjöbogserarnas ”stamkunder”. Man eskorterar dem från Lilla Bastön och hjälper dem till kajen.

Saarinens tur att stå i byssan. Han är vaktman och representerar bogserarsläkten Saarinen från Hangö.

– Jag studerar vid Kymmenedalens yrkeshögskola och har ett år kvar. Målet är att bli maskinmästare och nu är jag klar med behörighetsbrevet för vaktman i allmän tjänst, berättar Janne.

Janne tycker att bogseringsjobbet är förvånansvärt varierande, det finns alltid något att göra. Han arbetar både på Hector och på Calypso. Trots sin släktbakgrund kommer han inte att söka sig särskilt till bogseringsuppgifter. Allt sjöarbete duger –lite praktik saknas fortfarande till maskinmästarbrevet.

Avfärd kan ske mitt i morgonkaffet

Tartubon Toivo Taur är maskinchef på Calypso. Han är sjöman sedan länge: studerade i Tallin och tog examen 1978.

– Under Sovjettiden seglade jag med Vladivostok-rederiets fraktfartyg främst i Östasien. På den tiden kunde arbetsperioderna vara upp till 14 månader, minns Toivo.

När Estland hade blivit självständigt arbetade han i land ett tag, men återvände sedan till sjöss. Till Alfons Håkans kom han 2006 när han tog hyra på Helios.

– Nu är en arbetsperiod två veckor på vintern och tre veckor på sommaren. Hemresorna går snabbt eftersom det

finns många förbindelser mellan Helsingfors och Tallinn, och därifrån tar man sig lätt till Tartu, berättar Toivo Taur.

MSC:s (Mediterranean Shipping Company) containerfartyg tillhör Nordsjöbogserarnas ”stamkunder”. Man eskorterar dem från Lilla Bastön och hjälper dem till kajen. Även andra fartyg kan behöva assistans, speciellt om det är dåligt väder eller om förpropellern gått sönder.

Båtsmannen/reparatören Kari Tikkinen från Hollola har segling som hobby och dokumenterar händelser även i sitt dagarbete. Med sin GoPro-kamera har han tagit foton och filmat timelapse-videor under bogseringsuppdrag. Men ibland måste de åka i väg så snabbt att han inte hinner ställa in kameran.

– I Gräsviken gick jag upp på akterdäck för att dricka morgonkaffet och upptäckte något konstigt i M/S Princess Anastasias manövrering. Jag informerade besättningen om det och i samma stund bad fartyget om bogseringshjälp. Vi åkte i väg med detsamma, berättar Kari.

Calypso kom till undsättning när det stora passagerarfartyget bara var ett par meter från en pråm med värdefull last vid varvskajen. ò

Ett av bogseringsuppdragen som Kari har filmat finns på YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=6NGHLB0oSvE

LAIVALLA SAKSAAN

Laivalla voi kokea yllättäviäkin elämyksiä.

näin lukee mainoksissa ja miksipä ei. Minun on pitänyt käydä tutustumassa suomalaisiin merimieskirkkoihin, näkökulma kun on nyt hieman eri kuin itse seilatessa kirkolla vieraillessa. Keväällä tuli mahdollisuus yhdistää Hampurin ja Lyypekin vierailu tyttären orkesterin konserttimatkaan, saatiinpa vielä parit Mepa -infot pidettyä Finnmaidillä.

Nuoret muusikonalut nauttivat selvästi matkasta ja laivassa pidetyn pop-up -konsertin myötä saivat vielä hyvän kenraaliharjoituksen. Laiva oli tähän mitä mainioin matkustusta-

pa. Wlan pelitti, tosin mistään surfailunopeuksista ei voinut puhua, mutta sähköposti liikkui, työasiat sai hoidettua sekä muutaman facebook -päivityksen.

Finnlinesin mukaan wlanin nopeudet ovat parantumassa jo kesän kuluessa. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja sopinee perheen tai porukan kanssa matkaaville tai vaikkapa polkupyöräreissulle startti ja/tai lopetus. ò

Katso video: https://youtu.be/tzw6_vVsIVo

Helsingin Lapsijouset johtajanaan Jukka Rantamäki upeassa yllätyskonsertissa Finnmaidin baarissa. teksti ja kuvat : Sampsa Sihvola

Tähtäimessä komentosillan rutiinit

Vapaavahti esittelee jokaisessa numerossaan yhden merenkulkijan uraa aloittelevan henkilön. Nyt tapasimme Vuosaaressa M/S Lindan harjoittelijan.

Kuka olet, mistä oppilaitoksesta tulet ja paljonko opiskelua on jäljellä?

Olen Nette Väänänen ja opiskelen vahtiperämieheksi Ekamissa Kotkassa. Kolmen vuoden opiskeluista on vuosi jäljellä. Miksi lähdit merille ja oliko ala tuttu entuudestaan?

Kiinnostuin jo 8 -luokalla kun vaari oli seilannut perämiehenä. Isäkin oli merillä joinakin kesinä – on nyt kannustanut. Kävin vielä lukion ja olin vuoden Bostonissa Yhdysvalloissa au pairina ennen merialalle lähtöä.

Millä laivoilla olet ollut?

Kotkassa tietenkin seilataan koulualus Katarinalla. Ennen Lindaa olen ollut pariin otteeseen M/S Finntidella ja Finlandialla. Kokemusta on tullut sekä harjoitteluista että puolimatruusina seilaamisesta.

Mikä on parasta tällä laivalla, ja onko sinulla jotain lempi- tai inhokkiruokia?

Täällä on hyvä työporukka. Viihdyn mainiosti, ja pidän erityisesti kalaruuista. Borch -keitosta en oikein välitä.

Mikä on ikävintä merityössä?

Kova merenkäynti haittaa oikeastaan kaikkea olemista ja tekemistä.

Miten vietät vapaa-aikaa laivalla ja maissa?

Harrastan piirustusta ja maalausta, sekä ajanviettoa kavereiden kanssa. Laivalla katselen myös leffoja ja sarjoja televisiosta.

Mitä tai ketä kaipaat merellä ollessasi?

Joskus töiden jälkeen kaipaa sitä, että voisi lähteä kavereiden kanssa ulos.

Millaisia odotuksia sinulla oli kun aloitit opiskelun?

Työ ja ala ovat ylittäneet odotukseni – mitään negatiivista ei tule mieleen.

Mikä on ollut kiinnostavinta koulutuksesi aikana?

Reittisuunnitelmien tekeminen ja yleensäkin kaikki, mikä liittyy navigointiin

Keneltä olet oppinut eniten koulutuksen ja harjoittelun aikana?

M/S Lindan perämies Jan Rosenqvist on toiminut harjoitteluvastaavana. Häneltä olen oppinut todella paljon ja saanut vastuuta. Harjoitteluun on sisältynyt monipuolisia ja kiinnostavia töitä.

Missä olet viiden vuoden päästä?

Toivottavasti olen saanut seilata perämiehenä ja päässyt jatkamaan opintoja kapteeniksi.

Onko tämä sinulle oikea ala?

On ehdottomasti. ò

3015 dwt:n Prima Fortuna on liikennöinyt paljon Itämeren satamissa, mutta käynyt kevään aikana myös Keski-Euroopassa, jonne matka vei myös kesäkuun alussa

HARVINAINEN VIERAS

KATAJANOKALLA

Kappaletavaralastia rahtilaivalla.

m / s prima fortuna toi huhtikuussa Virosta tavaraa Katajanokalla rakenteilla olevan merikylpylän työmaalle. 3015 dwt:n alus tunnettiin aikaisemmin Dennis Maritimen Serafina -nimellä. Laiva on kulkenut Itämeren satamissa ja saapui nyt Paldiskista päällikkö Frank Salmelinin komennossa. Hän jäi Helsingissä lomille ja spaakeihin hyppäsi Anders Andersson

Hyväkuntoisessa aluksessa on mukavasti tiloja ja kuuden hengen miehistön lisäksi on kaksi harjoittelijaa. MEPAsta oli lyhyt matka tehdä laivakäynti ja toimittaa miehistölle tuoretta lukemista. Helsingin Katajanokalta matka jatkui purkamisen jälkeen Inkooseen.

Anders Andersson ja Carl Wikström valvoivat lastin purkua Katajanokalla. Anders lupasi pitää kameran mukana ja osallistua merenkulkijoiden Pohjoismaiseen valokuvakilpailuun.

Allas Sea Poolin rakentaminen etenee vauhdikkaasti. Merikylpylän käyttöönotto tapahtuu vaiheittain. Alueen avajaisia hiekkarantoineen, terassikahviloineen ja liikuntatiloineen suunnitellaan juhannusviikolle. Saunat ja kelluva laiturialue altaineen avautuvat elokuun alussa, jolloin pääsee uimaan. MEPA ja Allas Sea Pool ovat jo alkaneet kartoittaa mahdollisia yhteistyökuvioita.

EN SÄLLSYNT GÄST PÅ SKATUDDEN

Styckegods på fraktfartyget.

i april kom M/S Prima Fortuna med gods från Estland till det pågående bygget av havsbadet på Skatudden. Fartyget på 3 015 dwt var tidigare känt under namnet Serafina och ägdes då av Dennis Maritime. Fartyget har trafikerat hamnarna i Östersjön och kom nu från Paldiski under Frank Salmelins befäl. Han gick på ledighet i Helsingfors och i stället hoppade Anders Andersson in bakom spakarna.

Fartyget är i fint skick och har gott om utrymme. Utöver sexmannabesättningen finns det två praktikanter ombord. Från SSB:s kontor var det inte långt att göra ett besök på fartyget och förse besättningen med lite ny läsning. Efter lossningen fortsatte färden från Skatudden i Helsingfors till Ingå. ò

MEPAsta oli lyhyt matka tulla laivakäynnille ja toimittaa miehistölle tuoretta lukemista

Toimiva meriliikenne on kilpailuetu

Trafi Meri 2016 seminaarissa todettiin myös Suomen merenkulun turvallisuuden olevan hyvällä tasolla. Merenkulkujohtaja Tuomas Roudan mukaan kaikkien alan toimijoiden pitää kuitenkin varmistaa turvallisuustilanne jatkuvasti.

teksti : Pekka Karppanen kuvat : Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

Huhtikuussa järjestetyn seminaarin työpajaosuuksilla arvioitiin muun muassa, että alan koulutus on pirstaloitunut ja sitä on liikaa. Samalla pohdittiin merenkulkijoiden terveydellistä soveltuvuutta alalle sekä väsymyksen hallintaa laivatyössä.

Seminaaripäivänä kuultiin hiilidioksidin vähentämistalkoista, merenkulun digitalisaatiosta ja nähtiin suunnitelmia alusten uusista käyttövoimista. M/S Estradenin roottoripurjeet ovat jo käytössä ja Meriaura on kokeillut biopohjaisia polttoaineita. Finnferries esitteli 2017 valmistuvaa hybridilauttaa ja Lappeenrannan Yliopistonuusiutuvan sähkön ja vedyn energiajärjestelmää.

Meriauran toimitusjohtaja Jussi Mälkiä kertoi yhtiönsä innovaatioista

– Meriaura on käyttänyt biopolttoainetta M/S Meri ja MTA Aranda -aluksilla. Ensimmäinen kokeilu oli jo vuonna 1992 hinaaja Auralla. Tänä vuonna valmistuvilta EcoCoaster -aluksilta kerätään kokemuksia ja hyödynnetään tulevissa projekteissa.

– VG Marine EcoFuel valmistetaan konsernin tuotantolaitoksessa Uudessakaupungissa. Toistaiseksi koko tuotanto käytetään omilla aluksilla. Haasteena on fossiiliöljyn tämänhetkinen hinta, joka on poikkeuksellisen halpa.

Tilaisuudessa käytiin myös paneelikeskustelu meriliikenteen sujuvuudesta kaikissa olosuhteissa.

Kuisma Ekman oli mukana keskustelemassa meriliikenteestä. Hän seilaa päällikkönä Langh Ship Oy:n M/S Hjördiksessä, joka ajaa Outokummun rahtia Torniosta Keski-Eurooppaan.

Merenkulkuala on vuosien aikana tehnyt paljon yhteistyötä ja myönnytyksiä pystyäkseen säilyttämään tuet. Suomen lippu ja kohtuullinen työllisyys ovat säilyneet .

Ekman on toiminut myös Oulun satamassa liikennepäällikkönä ja varustamon henkilöstöpäällikkönä.

– Päällikkö tekee päätökset, mutta ottaa huomioon rahtaajan näkemykset. Tässä on avuksi kokemus ja hyvä vuorovaikutus.

– Miehistön, laivan ja lastin turvallisuus on aina huomioitava, samoin työturvallisuus

– Talviolosuhteet vaativat osaamista ja kokemusta

– Pitkät rahtaussopimukset mahdollistavat hyvän ja luotettavan aluskaluston sekä kuljetusmenetelmien jatkuvan parantamisen

Paneelikeskusteluun osallistui myös Matti Kuparinen, joka toimii jäänmurtajan päällikkönä Arctia Shippingilla

– Tämä talvi oli melko leuto, vain pieniä vaikeuksia oli joillakin aluksilla Perämerellä.

– Ammattitaitoista merihenkilöstöä eläköityy koko ajan. Uusien merenkulkijoiden osaaminen kehittyy vain kokemuksen myötä, mikä on hidasta leutojen talvien vallitessa

– Ulkomaiset alukset ovat haaste jäänmurtaja-avustukselle. Usein ovat ensimmäistä kertaa jäissä. Myös kommunikoinnissa voi olla vaikeuksia.

– Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä ovat Langhin alukset. Kalusto on kunnossa ja henkilökunnan osaaminen huippuluokkaa

Fungerande sjötrafik

– en konkurrensfördel

På seminariet Trafi Meri 2016 bekräftades att säkerheten inom den finländska sjöfarten håller en god nivå. Enligt sjöfartsdirektör Tuomas Routa måste alla aktörer i branschen ändå kontinuerligt kontrollera säkerhetsläget.

text : Pekka Karppanen foto : Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola.

Under workshoparna på seminariet som anordnades i april konstaterade man att utbildningen inom branschen är splittrad och att det finns för många utbildningar. Samtidigt diskuterade man hur branschen kan ta hänsyn till sjöfararnas hälsa och hur man hanterar trötthet i arbetet ombord.

På seminariedagen hölls det föreläsningar om det gemensamma arbetet för att minska koldioxidutsläppen och om digitaliseringen inom sjöfar-

ten. Dessutom demonstrerade man planerna för fartygens nya drivkrafter. Finnferries presenterade sin hybridfärja som ska tas i trafik 2017 och tekniska universitetet i Villmanstrand berättade om sitt energisystem baserat på förnybar el och väte. Rotorsegel används redan på M/S Estraden och Meriaura har testat biobränslen.

Meriauras verkställande direktör Jussi Mälkiä berättade om företagets innovationer.

Toimitusjohtaja Jussi Mälkiä kertoi Meriauran kuulumisia.

Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski esitteli roottoripurjeita, joita on käytössä esimerkiksi Bore Ltd:n Estradenissa.

– Meriaura har använt biobränslen på M/S Meri och MTA Aranda. Första försöket gjordes redan 1992 med bogserfartyget Aura. Vi kommer att dra nytta av erfarenheterna från EcoCoaster-fartygen som blir färdiga i år och använda dem i kommande projekt. Bränslet VG Marine EcoFuel framställs i koncernens produktionsanläggning i Nystad. Än så länge använder våra egna fartyg allt bränsle som vi producerar. Utmaningen är priset på fossil olja, som för tillfället är ovanligt lågt.

Nya sjöfarare kan enbart öka sitt kunnande genom praktisk erfarenhet

Under evenemanget hölls även en paneldebatt om att sjötrafiken måste flyta smidigt även i krävande förhållanden.

Kuisma Ekman var med och diskuterade sjötrafiken. Han seglar som befälhavare på Langh Ship Oy:s M/S Hjördis, som kör last åt Outokumpu från Torneå till Centraleuropa. Ekman har också jobbat som trafikchef i Uleåborg hamn och som rederiets personalchef.

– Befälhavaren fattar besluten, men tar befraktarens åsikter i beaktande. Här har man hjälp av erfarenhet och god interaktion.

– Man måste alltid ta hänsyn till säkerheten för besättningen, fartyget och lasten och arbetssäkerheten.

– Vinterförhållanden kräver kunskap och erfarenhet.

– Långa befraktningsavtal möjliggör en bra och pålitlig fartygsflotta och

ständigt förbättrade transportmetoder.

I paneldebatten deltog även Matti Kuparinen, som är befälhavare på Arctia Shippings isbrytare.

– Den här vintern var ganska mild. Det vara bara några fartyg som upplevde små svårigheter i Bottenviken.

-Yrkeskunnig sjöpersonal pensioneras hela tiden. Nya sjöfarare kan enbart öka sitt kunnande genom praktisk erfarenhet och när de milda vintrarna dominerar går kunskapsutvecklingen långsamt.

– Utländska fartyg är en utmaning för isbrytarassistansen. Ofta är de ute på isiga vatten för första gången. Det kan också uppstå kommunikationssvårigheter.

– Langhs fartyg är ett bra exempel på ett fungerande samarbete. Flottan är i gott skick och personalens kompetens håller högsta klass. ò

Kuisma Ekman seglar som befälhavare på Langh Ship Oy:s M/S Hjördis

Matti Kuparinen är befälhavare på Arctia Shippings isbrytare.

Sjöfartens dag i Mariehamn

Evenemanget som arrangerades för sextonde gången samlade hundratals sjöfartsmänniskor från Åland, Finland, Sverige och övriga Europa. Även kommunikationsminister Anne Berner deltog i evenemanget.

kultur - och kongresshuset Alandicas lokaler och korridorer fylldes torsdagen den 12 maj när hela 70 utställare byggde upp sina mässmontrar. Evemanget har vuxit och utvecklats för varje år. Godby Shippings Eva Mikkola-Karlström, som är ordförande för huvudorganisatören Ålands Sjöfart r.f., har alltid haft en betydelsefull roll. Försäkringsbolaget Alandia Marine, klassningssällskapet DNV GL och Ålands landskapsregering är också med och arrangerar evenemanget.

Det mångsidiga programmet övertygade besökarna om att Sjöfartens Dag är det främsta branschevenemanget i Finland och ett viktigt forum i hela norra Europa. Nästan alla Ålands och Fastlandsfinlands sjöfartsaktörer fanns representerade – många företag hade flera personer på plats, så hotellen i Mariehamn var fullbokade.

Sjöfartspolitik, teknik, säkerhet och nätverkande

På förmiddagen diskuterades fartygens bränslen ur miljösynpunkt och framtidens energiformer i Stora salen på Alandica. På eftermiddagen gick man igenom de riskfaktorer som kan uppstå på kommandobryggan när uppmärksamheten riktas på något mindre viktigt. Det har inträffat olyckor där den navigeringsansvariga ägnade sig åt sociala medier eller pratade i telefon.

I Auditoriet ordnades presentationer av rederierna och ett traditionellt roro-seminarium, där man bland annat tog upp nybyggnadsverksamheten i Kina samt möjligheterna och utmaningarna på Svarta havet. På eftermiddagsprogrammet fanns ett diskussionstillfälle som leddes av Ålands landskapsregering och där man behandlade frågor om Finlands sjöfartskluster, utbildning och branschens framtid.

Arbetshälsa och tester

SSB deltog vid ForMare-föreläsningarna och hade en egen mässmonter, där InBody-testet blev mycket populärt.

I konferensrummet Ryssö anordnade

vi tillsammans med Sjömanspensionskassan och försäkringsbolaget Alandia en föreläsning om ForMare, som lockade närmare 30 personer från olika rederier.

Sjöfarare och rederifolk besökte SSB:s och de övriga utställarnas montrar i en jämn ström. I år var stämningen ovanligt munter och man trodde rent allmänt att bättre tider väntade sjöfarten. Många grämde sig dock över att de inte hann gå på alla intressanta föredrag.

Vissa av deltagarna tyckte att evenemanget kunde hållas under två dagar. Många hade emellertid annat på programmet dagen före eller efter Sjöfartens Dag. Exempel på sådana aktiviteter var mötet för STCW-utbildare, rederiernas HR-chefsträff och SSB:s, Sjömanspensionskassans och Sjömanskyrkans arbetshälsomöte.

Utställarna, inbjudna gäster och annat sjöfartsfolk träffades dessutom vid kvällstillställningen på Ålands sjöfartsmuseum. Då var det fritt fram för besökarna att bekanta sig med museets omfattande utställningar och samlingar. Därtill fick de avnjuta en god

Alandia Marines Josephine Thörnroos gick i genom olyckor som hade orsakats av misskött vakthållning. Verkställande direktör Laura Langh-Lagerlöf höll ett tacktal efter att hennes bolag hade fått ta emot priset ”The Safest Working Place in Shipping 2016”.

middag i maritimt sällskap och en havsnära miljö.

Årets tryggaste arbetsplats

I år delade Alandia Marine ut sitt traditionella säkerhetspris ”The Safest Working Place in Shipping 2016” till Langh Ship Oy Ab. Bolaget fick priset för sitt proaktiva säkerhetsarbete och som ett erkännande för sin låga olycksfallsfrekvens. Priset överlämnades av Milla Soininen och togs emot av verkställande direktör Laura Langh-Lagerlöf, personalchef Hanne Hinders och teknisk inspektör Anders Söderblom.

Guldmedaljer till sjöfarare

Rederierna i Finlands styrelseordförande Tapani Voionmaa och verkställande direktör Olof Widen delade ut guldmedaljer till Godby Shippings befälhavare Leif Sviberg och maskinchef Allan Nyman. Även befälhavare Antti Rossi (Tallink Silja), köksmästare Johan Sandberg (Viking Line) och inredningsreparatör Erik Jansson (Viking Line) fick ta emot guldmedaljer.

Ulf-Peter Lindström, Sampsa Sihvola, Staffan Martin och Dennis Saari hann utbyta några ord i SSB:s mässmonter.

Johan Treuhardt från SSB presenterade testresultat för mässbesökare som hade provat InBody-utrustningen.

Tekniikkaa, työhyvinvointia ja turvallisuutta

Jo 16:nnen kerran järjestetty Sjöfartens Dag -tapahtuma kokosi satoja merenkulkualan ihmisiä Ahvenanmaalta, Suomesta, Ruotsista ja muualta Euroopasta. Myös liikenneministeri Anne Berner osallistui tapahtumaan.

kulttuuri - ja kongressitalo Alandican tilat ja käytävät täyttyivät torstaina 12.5., kun 70 näytteilleasettajaa pystyttivät messuosastonsa. Monipuolinen ohjelma sai vieraat vakuuttuneeksi siitä, että Sjöfartens Dag on alan ehdoton ykköstapahtuma Suomessa ja merkittävä foorumi koko Pohjois-Euroopassa

MEPA oli mukana ForMare -luennoilla ja omalla messuosastolla, jossa suuren suosion sai InBody –testaus. Ryssö -kokoushuoneessa järjestettiin yhdessä Merimieseläkekassan ja vakuutusyhtiö Alandian kanssa ForMare -esittely, johon osallistui lähes 30 henkilöä eri varustamoista.

Vuoden turvallisin työpaikka

Alandia Marine myönsi perinteisen turvallisuuspalkintonsa “The Safest Working Place in Shipping 2016” tänä vuonna Langh Ship Oy Ab:lle proaktiivisesta turvallisuuden edistämisestä ja tunnustuksena alhaisista vahinkotapauksista. Palkinnon luovutti Milla Soininen ja sen vastaanottivat toimitusjohtaja Laura Langh-Lagerlöf, henkilöstöpäällikkö Hanne Hinders ja tekninen tarkastaja Anders Söderblom.

Kultamitaleja merenkulkijoille

Suomen Varustamot ry:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Voionmaa ja toimitusjohtaja Olof Widen jakoivat kultamitalit Godby Shippingin Leif Svibergille ja Allan Nymanille. Kultamitalin saivat myös Antti Rossi (Tallink Silja), Johan Sandberg (Viking Line) ja Erik Jansson (Viking Line). ò

teksti : Pekka Karppanen, kuvat : Pekka Karppanen, Godby Shipping

ForMare -ohjaaja Mikael Paajanen luennoi työhyvinvointiasioista MEPAn, Merimieseläkekassan ja Alandian järjestämässä tilaisuudessa

Ylhäällä vasemmalla: Iltaa vietettiin Merenkulkumuseolla hyvän ruuan ja verkostoitumisen merkeissä.

Ylhäällä oikealla: Godby Shippingin Leif Sviberg ja Allan Nyman saivat Suomen Varustamot ry:n kultamitalit

Oikealla: Ulrika Larpes ja Alpo Mikkola kohtasivat MEPAn messuosastolla

Sjöfartens Dag -tapahtuman yhteydessä järjestettiin useita oheistapahtumia, kun iso joukko merenkulun toimijoita oli muutenkin koolla. Maarianhaminan Merikoulun tiloissa kokoontuivat STCW (Standards of Training, Certification and Watchkeeping) -koulutusta antavat tahot. Vaatimuksiin, pätevyyksiin ja tutkintojärjestelmiin on tullut ja tulee jatkuvasti uudistuksia, mitkä vaikuttavat oleellisesti alan koulutuksen järjestämiseen.

Marko Aalto assisted the “survivors”, when they were winched up from the water up to the helicopter simulator

Cooperation Key to Developing Safety Training

The International Association for Safety and Survival Training (IASST)

Meeting & Conference is organised twice yearly. This spring, the four-day event was held in Finland.

Meriturva Maritime Safety Training Centre is the national representative of Finland in the IASST. The Åland Maritime Safety Center is also a member. All in all, over 100 different organisations from 48 countries are involved – maritime training institutes, survival training centres, safety equipment manufacturers and other organisations working in the field.

– The IASST was founded in 1980. A group of maritime rescue training organisations from Northern Europe, Canada and the United States created a forum with the aim of promoting and developing maritime rescue efforts and maritime safety, said IASST chairman Dmitrijs Semjonovs

Based in Latvia, Dmitrijs succeeded Hilmar Snorrason as Chairman of the organisation last year. Icelandic Hilmar has collaborated with MEPA (Finnish Seamen’s Service) through the Nordic Photo Contest for Seafarers, among other things. He was also behind the lens when Meriturva organised a rescue session for a group of conference participants.

According to Dmitrijs Semjonovs, the most important function of the meetings is to share in-

formation and collaborate on a various projects that lead to improvement of safety and survival training on national and international level.

– The efficiency and safety of survival training are constantly being developed. The meetings provide a forum where regulations are discussed and proposals may be submitted to

the International Maritime Organisation (IMO). Of course, networking and meeting with colleagues is an important part of the meetings, emphasised Dmitrijs.

The man has a seafaring background himself, so he understands well the importance of efficient handson approach to exercises and more

text and photos : Pekka Karppanen

The former chairman of the IASST Hilmar Snorason did not take part in the training session this time, but shot some very good pictures when other people had fun. >

THE INTERNATIONAL ASSOCIATION FOR SAFETY AND SURVIVAL TRAINING

IASST mission is to facilitate the exchange of information on matters relating to safety in the maritime environment and to promote continuous improvement in safety and survival training internationally.

The IASST commitment is to:

• Promote effective maritime safety and survival training.

• Encourage the interchange of ideas and information with a view to improving the quality of training internationally.

•Encourage instructor exchanges.

• Contribute to the development and improvement of safety and survival technology.

• Forge and maintain links with government, industry, national and international organisations.

• Provide consultative and advisory services in safety and survival training.

• Raise the profile of the Association in order to encourage and increase the membership internationally.

practical rather than theoretical safety and survival training.

Meetings and Practical Exercises

The delegates arrived in Finland on Friday and met at the hotel in the evening. Saturday was a full day of meetings, and on Sunday it was time for the Safety Training Tour.

– The conference guests were picked up from the hotel by bus and taken first to Upinniemi and after lunch they were brought here to Lohja, told Meriturva’s Director Heikki Hyyryläinen

In Upinniemi the guests visited Meriturva’s Fire Training Unit, where they were introduced to the car deck and engine room fire training simulators.

In Lohja, Meriturva’s Survival Training Unit’s Section Manager Sami Raappana introduced the guests to

The adjustable conditions in Meriturva’s Survival Training Unit pool like strong winds, three-foot waves, rain or darkness and sound effects add to the challenge and make the training situation realistic.

IASST Meeting participants in front of Meriturva Lohja unit. The next meetings of the IASST will be held in the U.S. hosted by Shell Robert Training & Conference Center, Lousiana and then in Japan in Nippon Survival Training Centre

the establishment’s superb facilities. Afterwards a group of volunteer delegates took part in an exercise where they simulated the winching of shipwrecked people into a helicopter in dark and stormy conditions.

IASST Chairman Semjonovs completed the exercise and also tested the cold water pool.

– Here in Lohja they have exciting state-of the-art pool and a great system in place together with very professional and friendly staff, enthused Dmitrijs.

IASST Chairman Dmitrijs also tested the cold water pool

After a convivial dinner in Meriturva’s refectory, the group returned to Helsinki where the programme continued with a seminar the following day.

Taking Action in Emergencies

The Focus on Maritime Safety seminar analysed the operations of the MIRG

(Maritime Incident Response Group) from the perspectives of Rescue Services and the Finnish Border Guard. Fire on board was investigated in light of rescue operations and real cases.

The SeaFit project was also presented at the seminar. The physical capacity of seafarers in emergency situations was recently investigated in a project led by the Finnish Institute of Occupational Health. Tests were carried out in Meriturva, and MEPA also participated in the endeavour.

The President and CEO of Arctia Shipping Tero Vauraste presented safety issues in ice breaking and offshore operations to close the seminar day. Lastly there was an evening event on board the icebreaker Urho.

– This was an excellent meeting and seminar, noted Captain Hilmar Snorrason when he dropped by MEPA on Tuesday morning to return a camera battery he had borrowed from a reporter with Vapaavahti magazine.

The next meetings of the IASST will be held in the United States and Japan. ò

Chairman Dmitrijs Semjonovs

• 44 years old, married, 3 children

• Chairman of IASST (since 2015), previously Membership Director (since 2013)

• Deputy Director at the Novikontas Maritime College Ltd. (since 2005)

• Master of pedagogy (University of Latvia, 2014),

• Master of engineering (Latvian Maritime Academy, 1994)

• Doctoral Student of pedagogy at University of Latvia.

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle. Ensimmäinen osa Timon matkaraportista julkaistiin Vapaavahdissa 1/2016

Hurtigrutenille ja takaisin

0 sa matkustajista seisoskeli kannella aamusta iltaan tähyillen norjalaisia vuonoja, vuoria, kallioita ja luotoja. Osa istuskeli aurinkotuoleissa ahteripupalla, jonne oli rakennettu plekseistä tuulensuojat. Mikäpä oli kannella viihtyessä, kun koko matkan aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Välillä virisi vähän voimakkaampi tuuli, muttei maan suunnasta puhaltaessaan nostanut erityisemmin aaltoja. Saavuttaessa Kirkkoniemeen matkan viimeisenä aamuna oli sumuista ja huono näkyvyys. Eipä ollut silloin kameralla ja kiikarilla käyttöä. Ulkonakaan ei erityisemmin viihtynyt.

Laivan keula- ja peräsalonkien nojatuoleista löytyi hyvin tilaa koko matkan ajan, joitakin kirjanlukijoita niissä matkasi. Yksi baari oli auki yötä päivää. Aterioitsijat olivat muutamia satamavälejä matkaavia, joilla lienee ollut biljetti ilman ruokatarjoilua. Ei ollut baarissa Suomen-lauttojen kaltaista äänekästä juomakulttuuria.

suomen kieltä ei matkalla kuullut . Ei myöskään muiden naapureittemme kuin Norjan kieltä. Eniten puhuttiin saksaa. Kun ruokapöydässä ja kannella saksankielisiä englanniksi haastatti, olivat useimmat Sveitsistä. Juttu lähti helposti liikkeelle englanniksikin. Tosin oli iäkkäitä saksanpuhujia, jotka eivät englantia ymmärtäneet, ainakaan minun puhumaani.

Muutamia suomalaisia sanoja kuuli ravintolassa. Tarjoilija, jonka kotimaa oli Uusi-Seelanti, sanoi oikealla aksentilla ja kahdella ii:llä ”kiitos”. Ruotsalai-

nen tarjoilija tervehti ”moi moi”. Molemmilla oli työkokemusta Suomen autolautoista.

Miehityssertifikaatin mukaan laivaporukka on 32 henkilöä: päällikkö, kolme perämiestä, neljä matruusia, puolikas, siiffi, kaksi mestaria, sähkömies, kolme moottorimiestä, kokki ja ravintolaväkeä 15 henkeä. Päällikkö ajaa vahtia 7-14 ja 19-24. Ravintolaväen työpäivä on 10 tuntia. Työvuoro on 24 vuorokautta eli

Muutamiasuomalaisia sanoja kuuli ravintolassa; Moi moi, kiitos

kaksi edestakaista matkaa. Sitten yhtä pitkä vapaa. Vaihtosatamat voi sopia tarpeen mukaan. Toisaalta varustamo haluaa vaihdella työntekijöitään laivasta toiseen. Hurtigruten laivoissa noudatetaan norjalaista työehtosopimusta.

Oli mukana myös matkanjohtaja, millä nimellä suomalaisest skönärit ovat epävirallisesti kunnoittaneet päällikköä. Hurtigruten matkanjohtaja hoiteli laivalla järjestetyt yhteiset tilaisuudet, kuin myös kiertomatkat maissa. Matkanjohtaja kuulutti satamaan saapumiset, retkille lähdöt ja mikä mukavaa, valoisaan aikaan vastaantulevien kymmenen muun Hurtigru-

ten laivan kohtaamiset. Kuulutukset kuultiin norjaksi, englanniksi ja saksaksi. Tällainen ensikertalainen risteilymatkustaja koitti alkumatkasta korvaansa tarkkuuttaa kuulutusten alussa. Kun sitten totesi, ettei tuosta ymmärrä kuin jokusen sanan, meni kohta ohi korvien englanninkielinenkin selostus. Oppipahan sittemmin kärsivällisesti odottamaan, milloin tuli vuoroon ”Leidiis änd dzentlemen”.

matkustajat saattoivat ilmoittautua maamatkalle kahdeksassa eri satamassa. Samasta paikasta saattoi olla valittavissa eri kohteita. Entisenä merenkulkijana lähdin aluksi vanhaan tapaan tallaamaan katuja laiturilta. Tosin laivalta sai kunkin kaupungin kartan mukaansa. Myöhemmin tarttui turistin taitoja tilata kiertomatkapiletti. Erityisen vaikuttava oli Trondheimin tuhat vuotta vanha katedraali. Tuli myös käytyä Euroopan toiseksi pohjoisimmassa maapaikassa, Nordkapissa. Ennen pilvien ja sumun laskeutumista taivas oli tovin kirkas ja näköalapaikalta näki myös 1300 metriä pohjoisemmaksi venyvän niemenkärjen.

Matkanjohtajan laivatilaisuuksia oli herrojen esittely lähtöiltana. Siiffiä ja kokkia ei sen koommin tavattukaan. Päällikkö nähtiin kultaisissa hihansuissa Napapiirikasteella. Ravintolapäällikkö toivotteli ystävällisesti tervetulleeksi jokaiselle aterialle.

Illallispöydässämme poikkeili pitkin matkaa ruotsalainen tarjoilija nostattamassa pohjoismaista yhteishenkeä. Uusiseelantilainen tarjoilija tiesi vastauksen kaikkiin kyselyihimme, jos ei heti, niin kohta. Koko tarjoiluhenkilökunta oli hyvin motivoitunut työhönsä ja loi avuliaan ja kodikkaan tunnelman toteuttaessaan matkustavaisten pyyntöjä.

Myöhemmin napapiiriä lähestyttäessä oli arvauskisa ylityksen ajankohdasta. Voittaja julistettiin kauniissa auringonpaisteessa ahteripupalla Polarcirkkelin Neptunuksen ja laivan päällikön läsnäollessa. Tarkimman arvauksen tehneelle matkustajarouvalle suotiin kunnia saada ensimmäisenä PolarCirkeln kaste: kauhallinen jääpaloja niskaan ja siitä toipumiseen fingerporillinen norjalaista Akvaviittia. Mitäpä ei ihminen tekisi ilmaisen viinan eteen. Aika pitkä jono

meitä oli haluamassa jääpaloja kauluksen alle akvaviitin maksuksi.

Matkustajille jaettiin kasteesta todistus. Ihan mukava, vaikkei sitä toki ripusta saman huoneen seinälle, jossa on pitkän kaavan mukaan kontattu ja tervattu linjakasteen sertifikaattti.

ikimuistettava oli keskiyön aikoihin tehty Trollfjord visiitti. Vuonon suuaukko kuuluu olevan sadan metrin levyinen. Vuonon pituus pari kilometriä. Meitä oli melkoinen joukko ahteripupalla seuraamassa kun laiva kääntyi yön pimeydessä vuonoon. Valonheittäjillä valaistiin kallioita ja vuorten huippuja, jotka nousevat yli kilometrin korkeuteen. Aiemmin olin pannut merkille, että laivamme keulamaalaukset näyttivät kahta keulapotkuria. Nätisti vuonon pohjalla käännyttiin melkein paikallaan tulosuuntaan.

Polarcirkeln kaste: kauhalla jääpaloja niskaan ja akvaviittia

Kun olimme vuonossa, näkyi revontulia. Trollfjordista poistuessamme poistuivat revontuletkin.

Matkan aikana kannella tulivat tutuiksi vakiokiikaroijat. Vaikkei olisi ollut yhteistä kieltäkään, pystyi kommentoimaan yhtä jos toista. Useana aamuna illallispöytäseurueemme tanskalainen Nils tuli vaivihkaa vinkkaamaan syrjemmälle. Reisitaskustaan hän kaivoi pari pientä Underberg-pulloa (40%). Kun olimme ne kumonneet hän taputti vatsaansa sanoen:”Gut”. Erityisesti häntä nauratti, kun yritin opettaa suomalaista hölökynkölökyn.

Kansimatkaajalle kiikarin ja kameran lisäksi on tähdellinen apuväline navigaattori, joka puhelimestani löytyy. Enimmäkseen pysyttiin hyvin kartalla. Selvisi nimet kylille, vuonoille, saarille ja kallioille. Nilsin kanssa ihmettelimme, kun melkein jokaiselle kalliol-

le norjalainen on rakentanut talon. Melkein jokaisen kylän keskellä kohosi kirkko, usein valkoinen. Pitkin matkaa näkyi jatkuvasti kalankasvattamoita. Osattiin tuumailla niiden aiheuttamista saasteista. Nils tiesi vielä lisätä:”Antibiot”.

hurtigrutenin pohjoisen reitin päätepiste on Kirkkoniemi, minne saavuttiin 17.9. Kello oli melko tarkalleen 9, kuten aikatauluun oli merkitty. Pitkin matkaa olin seuraillut avonaisella keulalla, kuinka laivaa oli töijäämässä kaksi täkkäriä: toinen laitteli narut valmiiksi, solmi kasliinat ja näytti vinssimiehelle merkkiä. Toinen ajeli yhtä aikaa kahta vinssiä. Lähdettäessä satamasta riitti yksi mies kelaa-

Wintiön kyydillä

Kirkkoniemestä Kaamasen tielle

maan nyörit ylös. Yhtään hinaajaa en satamissa nähnyt. Kaikki laivat tulivat ja lähtivät ilman avustusta.

Kirkkoniemestä useat matkaajista näyttivät palaavan laivakyydillä takaisin etelään. Laivasta poistujat suuntasivat kotimatkalle lentokentälle. Maakyyti Suomeen maitse on mahdollista tilata erikseen. Hinta on 1–4 hengeltä reilusti kolmesataa euroa. Halvempi vaihtoehto olisi ajaa koulukyytibussilla lähelle Suomen rajaa Nejdeniin ja siitä taksilla Näätämöön. Aamulla pääsisi jatkamaan linja-autolla muiden kuljetusreittien varrelle.

Maakuljetukseni Suomeen ratkaisi Wintiö, suomalaisten skönärien tuntema Henry Nielsen nostalgiaristeilyiden isä merikapteeni Jukka Vanhanen. Hän oli kierrellyt Pohjois-Norjassa sukunsa vanhoja asuinalueita ja tapaillut sukulaisiaan ja tuttaviaan. Kierros eteni niin suotuisasti, että VESTERÅLENin töijätes-

sä Kirkkonemeen Wintiö autoineen odotteli kaijalla. Jäähyväisiä laiturille tuli jättämään norjalaistanskalainen illallispöytäseurue. Jo aiemmin aamulla Nils oli vaivihkaa työntänyt kouraani matkaevääksi paketin Underbergiä ja taputellut mahaansa:”Gut”.

Matkan ajankohtaa valitessani oli toiveena nähdä Lapin ruskaa. Norjassa kasvusto viheriöi Trondheimiin asti, minkä jälkeen jonkin verran keltaista näkyi lehtipuissa. Nordkapin seutuvilla olisi varmaan moniväristä ruskaa näkynyt, jos siellä olisi ollut puita.

Wintiön kyydillä Kirkkoniemestä lädettyämme ajelimme värikkäitten keltaistakimaltelevien lehtimetsien keskellä. Maa punoitti maaruskasta. Aluksi jatkoimme itään Norjan rajalle meren rannalle. Vaikuttava on Grense Jakobselvessä Oskar II:n kivinen kappeli jylhän kallion kupeessa. Vieressä on pieni hautausmaa, joka hautakivistä päätellen on ollut käytössä 150 vuotta.

Näätämön hotellissa vierähti yö ja seuraava päivä ajeltiin Lapin teitä. Kaamasen tietäkin, jonka on Juha Vainio tehnyt kuuluisaksi laulullaan ”Matkalla pohjoiseen”. Ei tunnustettu tarvetta pysäyttää Nuorgamin Jounin kaupalle, vaikka molemmat ollaan tultu ”tiettyyn ikään”. Toinen yönseutu vierähti Wintiön hirsipirtissä erämaajärven rannalla Inarin eteläpuolella.

Matkan viimeinen osuus kulki linja-autolla Inarista Rovaniemen rautatieasemalle ja junalla kotiin. Suomalaisten tämän syksyn arkeen pääsi palaamaan, kun junanvaunu täyttyi ulkomaalaisista matkustajista Kemi–Oulu välille.

Parin viikon Hurtti-ukko reissun jälkeen on kyselty, mikä oli parasta. Paljonkin oli parasta: nähdä Norjaa, merimieskirkkolaisena nähdä vanhoja ja uudempiakin kirkkoja, kuten Trondheimissa, Tromssassa, Nordkapin kallion uumenissa ja Grense Jakobselvessä. Kumminkin näin meidän kesken voin paljastaa, että kaikkein parasta oli aamulla auringon paistaessa nojailla tiikkireelinkiin, nostaa toinen jalka alimmalle baijerille ja silmäillä paapuurin puolella kimaltelevaa rannatonta ulappaa. ò

HENRY NIELSEN NOSTALGIA VI

M/S Mariella Viking Line

13.09. Helsinki–Tukholma 17:30–10:00 (14.9.)

14.09. Tukholma–Helsinki 16:30–10:10 (15.09.)

Varaukset Matka-Vekka puh 020 120 4800 tai tampere@matkavekka.fi

Matkan myyntiaika 04.04.–12.08.2016 .

Matkan hinta

Lux-hytti 1:lle: 249€ / 2:lle 129€/hlö

A-luokka 1:lle: 97€ / 2:lle 52€/hlö / 3:lle 37€/hlö / 4:lle 29€/hlö

B-luokka 1:lle: 86€ / 2:lle 46€/hlö / 3:lle 33€/hlö / 4:lle 26€/hlö

Palvelumaksu 12€/varaus

Ruokailut laivalla: Viking buffet illallinen 33 Eur ja Meriaamiainen 10 Eur

Tarkoitus on ruokailla yhdessä ensimmäisessä kattauksessa.

Neste nostalgiaristeily Tallinnaan

Lauantai 8.10. – Sunnuntai 9.10.2016

Kokousristeily 22h Tallinnaan

Laivan aikataulu: la 8.10. Helsinki – Tallinna klo 18:30 – 08:00 Baltic Queen

su 9.10. Tallinna – Helsinki klo 12:30 – 16:00 Baltic Queen

Kokoustila lauantaina 8.10. klo 18.30 – 20.30 (teatterimuoto)

Hytit 60 x B-hytti 1–2 henkilöä (yläkannella ikkunaton hytti) Hinta B-hytti kahdelle 53 eur/hlö B-hytti yhdelle 100 eur/hlö

Hintaan lisätään palvelumaksu 12 eur/varaus. Hintaan sisältyy - risteily valitussa hyttiluokassa

Lisämaksusta

•meriaamiainen 10,50 eur/hlö

• buffetillallinen menomatkalla klo 20:30 hintaan 33 eur/hlö

•buffetlounas paluumatkalla klo 14:15 hintaan 25 eur/hlö

• retki merimuseo Lennusadam varauslinkki tässä

www.matkavekka.fi/nesteennostalgiaristeilylle

takaa.

Merimies- ja satamakulttuuria

Merikapteeni Carl-Gustav Walldén on talven aikana valmistellut uutta produktiota meripäiville. Kotkan Vellamossa lattia tömisee ja miehet hikoilevat lauantaina 30. heinäkuuta.

Monena vuonna meripäivien merimieskulttuuriannista vastannut Walldén on kirjoittanut näytelmän, jonka osana on sellupaalin väännön SM -kisat. – Ennen vanhaan satamajätkät väänsivät käsin 200 kilon sellupaaleja laivan ruumassa. Tuon ajan ammattilaisille kehittyi oma tyylinsä, jolla paalit saatiin vieritettyä. Nyt harjoitellaan ja yritetään löytää oikea tekniikka, Walldén kertoi.

Hän on pitkin kevättä järjestänyt Kotkan Ankkuri-talossa harjoituksia, joiden perusteella hän valitsee kahdeksan vääntäjää meripäivien tapahtumaan. Sellupaalin väännön SM-kisat ovat osa näytelmää, jolla Walldén haluaa nostaa ahtaajien arvostusta.

–Satamajätkiä pidettiin pohjasakkana, vaikka monet olivat puolustaneet maata rintamalla ja tulivat suoraan sodasta satamaan. Kotkasta meni paljon sellua ja paperia ulkomaille joten he osallistuivat myös kaupungin hyvinvoinnin ja kasvun kehitykseen, Walldén painotti.

Sellupaalit tuotiin junalla satamaan, kärrättiin laiturille laivan kylkeen, vinssattiin laivaan, laskettiin ruumaan ja ruumassa ne väännettiin käsipelillä paikoilleen. 1970 -luvulla laivoja alettiin rakentaa siten, että paalit sai siirrettyä trukilla tai sijoitettua nosturilla suoraan paikoilleen ruumaan.

Meripäivälauantain esitettävän näytelmän aihe on 1950 -luvun työ satamassa ja laivoilla, merimiehet, satamajätkät ja ah-

taajanaiset sekä synti. Musiikkia teokseen tuo Viihdekuoro Stemmarit. Kaikkiaan väkeä on näyttämöllä yli 30 henkeä.

Näytelmän kantaesitys ja kilpailu pidetään merikeskus Vellamossa 30.7. klo 14:00. Näytelmää esitetään sen jälkeen ravintola Kairossa nimellä ”Satamajätkien varjot”. Esitykset 27. elokuuta sekä 2., 9., 10. ja 17. syyskuuta klo 19:00. Lippuja saa Kotkan Sävelaitasta, puh 05 -213 0205.

Video YLE: ( http://goo.gl/JzC4tY )

– Sellupaalin vääntöä, mukana myös MEPAn tj Sampsa Sihvola

Carl Gustav Walldén selostaa sellupaalin vääntöä koululaisryhmälle. Entinen ahtaaja Markku Labbas taitaa vielä vanhan tekniikan vuosikymmenten

Harjoituksia on pidetty pitkin kevättä Ankkuri -talon huutosalissa.

Vääntövuorossa Pekka

Porttikivi

50 -luvun lopulla merille lähtenyt Walldén seilasi ennen maihin jäämistään päällikkönä Nesteellä. Hän on tuottanut useita meriaiheisia esitelmiä ja esityksiä.

Sjömans- och hamnkultur i Kotka

sjökapten Carl-Gustav Walldén har under många år ansvarat för sjömanskulturen under Havsdagarna. Lördagen den 30 juni visas en föreställning på Maritimcentret Vellamo som innehåller en FM-tävling i vridning av cellulosabalar. På 1950-talet flyttade man cellulosabalar för hand i fartygens lastrum.

Walldén vill med sin produktion lyfta fram de gamla stuvarnas betydelse för Kotka stads tillväxt och välfärd. Numera gör maskinerna jobbet, men under Havsdagarna får vi se hur man förr flyttade en 200 kilo tung cellulosabal. ò

1970 -luvulla laivojen luukut olivat suurempia ja sellupaalit saatiin nostettua suoraan paikoilleen ruumaan. Koneet tekivät työtä, kun M/S Finntimber otti sellu - ja paperilastin Suomesta Japaniin.

Ravintolapäällikkö Antti Riit´aho toivotti vanhat skönöt tervetulleiksi merimiesiltaan

Merimiesiltaan osallistui viitisenkymmentä henkilöä

Merimiesasiakkaita kolmella vuosisadalla

Salve aloitti merimiesten ruoka- ja tupakkakioskina Hietalahdessa vuonna 1897. Nykyisiin tiloihin ravintola muutti 1927, kun uusi kivitalo valmistui.

Salven asiakkaat pysyivät uskollisina myös kieltolain aikana. Merimiehillä oli omat eväät ja muilla vierailla povitaskussa ”varpunen” eli varttilitran taskumatti salakuljetettua pirtua. Kieltolain jälkeen ravintola sai anniskeluoikeudet, joita merimiehet hyödynsivät ahkerasti 1970 -luvun lopulle asti.

Naapurissa sijainneen Yhtyneiden Kuvalehtien väki piti ”merimiesmeininkiä” yllä, kun tehostunut satamatoiminta ja miehistövähennykset pitivät merimiehet kiireisinä. Yhtyneet Kuvalehdet muutti uuteen toimitaloon Pasilaan, ja Salve haki hetken paikkaansa kaupungin ravintoloiden joukosta. Ravintola oli kuitenkin säilyttänyt omaleimaisuutensa ja löysi nopeasti uuden asiakaskunnan.

Salvesta löytyy monenlaista aitoa merialan esinettä. Useimpiin liittyy joku tarina, merimiehet ja heidän perillisensä ovat ne ravintolalle antaneet. Yläkerran salissa on esimerkiksi paksu köysi, jonka merimiehet ovat jostain vohkineet ja tuoneet tullessaan. Katossa on laivakelloja ja portaiden vieressä komea kompassi.

Merimiesiltojen toivotaan jatkuvan

Keväällä tuli tieto, että Salven kiinteistön omistaja on tehnyt uuden vuokrasopimuksen Royal -ravintoloiden kanssa. Puhetta on ollut, miten Salve -nimestä ja ainutlaatuisesta irtaimistosta päästään sopuun edellisen toimijan kanssa. Toivokaamme, että vanhat perinteet jatkuvat.

Helmikuun lopulla järjestettiin vielä perinneilta vanhoille merimiesasiakkaille. Talo tarjosi maukasta lohikeit-

toa, juomia ja hienon ilmapiirin merellisessä miljöössä. Viiden aikoihin ravintolapäällikkö Antti Riit´aho toivotti vanhat skönöt tervetulleiksi merimiesiltaan, joita tässä muodossa on järjestetty vuosittain v. 2010 lähtien.

Kuulumisia vaihdettiin, tarinoita kerrottiin ja menneitä muisteltiin kun vanhoja tuttuja tavattiin. Ilta onnistui kaikin puolin loistavasti. Salven henkilökuntakin palveli mielellään iloisia asiakkaita, jotka olivat tyytyväisiä ja arvostivat merimiesiltaa hienona perinteenä ja kunnioituksen osoituksena ammattikunnalle

Merimiesiltaan osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Enemmänkin olisi mahtunut – kutsu ei ollut kantautunut kaikille. Suuret kiitokset Antille ja Salvelle.

Sjömanskunder under tre århundraden text

Salve startade som en livsmedelsoch tobakskiosk i Sandviken 1897. Till sina nuvarande lokaler flyttade restaurangen 1927, då det nya stenhuset stod färdigt.

Salves kunder förblev trogna även under den tid förbudslagen rådde. Sjömännen hade egen vägkost och de andra gästerna hade en kvartsliters fickplunta, en ”sparv”, med smuggelsprit i bröstfickan. Efter förbudslagen fick restaurangen utskänkningstillstånd som sjömännen utnytt-

jade flitigt fram till slutet av 1970-talet. Den intensifierade hamnverksamheten och nedskärningarna i besättningarna höll sjömännen sysselsatta i början av 1980-talet. Under en tid sökte Salve sin plats bland stadens restauranger. Restaurangen hittade snart en ny kundkrets, men har ändå bevarat sin särprägel.

Förhoppning om fortsatta sjömanskvällar

I våras kom det uppgifter om att Salves fastighetsägare har ingått ett nytt hyresavtal med Royal-restaurangerna.

Det har pratats om hur man ska enas med den förra aktören om namnet Salve och de unika inventarierna.

I slutet av februari arrangerades ännu en traditionsafton för de gamla sjömanskunderna. Restaurangchefen Antti Riit´aho önskade sjömännen välkomna till sjömanskvällen, som har arrangerats i denna form sedan 2010. Huset serverade laxsoppa och dryck i den maritima miljön.

Ett femtiotal personer deltog i sjömanskvällen. Ett stort tack till Antti och Salve – vi hoppas att de gamla traditionerna får fortsätta. ò

Krister Martell har seglat med Gustaf Eriksons kylfartyg och sparat på minnen och fotografier från rederiet tillsammans med medlemmarna i GE:s Facebook-grupp. Just nu skriver Krister på sin nya bok ”Iakttaget från byssan”. Nedan kan du läsa om Kristers minnen från fartyget Rannö.

text : Krister A. Martell, mässkalle

bilderna : Krister Rosenholm, Mariehamn

Fr v: Kockstuert Malén (Ekenäs), maskinchef

Harry Lundberg (Mariehamn), båtsman Martti

Modig (Vasa) och lättmatros Jan-Anders

”Putte” Henriksson (Mariehamn)

M/S Rannö, Sjömansport och grillparty

jag mönstrade som 16-åring på Rederiaktiebolaget Gustaf Eriksons M/s Rannö i Ponce Puerto-Rico den 14:e januari 1979. Anlände tidigt på morgonen till Rannö och det var nog en kontrast må jag säga både till det ståtliga kontorshuset i Mariehamn (byggt år 1967 och i väldigt fint skick än idag) och till Styrsö (vikarierade motorelev över jul och nyår).

Det var oerhört varmt och fuktigt och gänget gick omkring i shorts och T-skjorta och jag kom från Helsingfors som hade -15° på flygfältet så kontrasten var enorm. Jag blev visad ned ett däck till hytten som jag delade med jungman Ulf ”Uffe” Andersson och fick såklart den övre kojen i o m att jag kom senast ombord. Hytten var utanför maskinrummet och det var väldigt tunna skott emellan så det var ett konstant oljud i de ca 7 månader jag var ombord. Vi lossade tunafisk och så blev nästa destination Peru Callao och Paita. Att det fanns något sådant som Panamakanalen hade jag kanske läst om i geografin men vilken syn och upplevelse det blev av att passera första gången.

Peru är nog det billigaste landet jag besökte under min tid till sjöss (ca 5 år) för saker och ting kostade i princip ingenting och det var oerhört svårt att bli

Rannö vid ett annat tillfälle i kaj i Nigeria, min hytt andra ventilen föröver ifrån

av med pengarna jag hade. Vår överstyrman gillade stället så bra att han beslöt att bli dit och ny styrman (Mats Mattsson) kom ombord i Panama när vi åkte till Nigeria Warri och lossade.

Hade ingen aning om vad som väntade i Cape Town som blev vår nästa destination och vi lastade där oxfile för Las Palmas och Santa Cruz de Tenerife. Såklart hade min ”mentor” lättmatros Jan-Anders ”Putte” Henriksson berättat om vad som väntade och det var med skräckblandad förtjusning jag mötte staden. Vill du köra frågade den oerhört söta assistenten ifrån svenska sjömanskyrkan när jag var på väg att stiga in i bilen på höger framsida dvs hade inte noterat vänstertrafiken.

Hade ingen aning vad

somväntadeiCapeTown

Assistenten skulle köra oss till fotbollsplan och match emot det svenska fartyget M/s Temnarens besättning, Vi försökte dopa svenskarna under matchens gång med medhavd sprit, men misstänker att vi nog föll på eget grepp för har inget minne av resultatet av kampen men skulle vi ha vunnit hade jag nog kommit ihåg det. Det blev grillparty efteråt på sjömanskyrkan med T-bensstek + en massa andra godsaker.

Deras överstyrman ville besöka oss på Rannö efteråt och det var utvatten så man såg enbart toppen

på Rannös A-mäster när vi närmade oss fartyget. Han tittar ned på Rannö från kajen och så utropar han att ni menar väl för fan inte att ni har kommit över Atlanten med den där båten? Rannö byggd 1966 i Nystad Finland var 73,6 m lång och 10,5 m bred och han hade nog aldrig sett ett så litet fartyg och sade rakt ut att ni är ju för fan inte kloka som åker jorden runt med den här ekan. Kanske hade han en poäng där?

Las Palmas hade jag nog hört om tidigare men nu var jag alltså här själv och vi lossade oxfilé för turisterna. Vilket kött det var och i ärlighetens namn eller kanske snarare oärlighetens så fann väl en och annan låda vägen till vår egen proviant och grillen gick varm i princip varje dag/dygnet runt. Vi åkte sedan till Rotterdam för att lasta smör för Mersin i Turkiet och därefter till Limassol på Cypern och lastade lök för England Newhaven.

När vi gick ut från Newhaven fick vi blackout i maskin och vi rände in i nånsorts träverk på väg ut från hamnen och det small till ordentligt flera gånger. Vi hade ombord en svensk reparatör från Alfa Laval som skulle se över separatorerna och han kom springande upp från maskinrummet och utropar att allt fan skall man nu då också behöva vara med om och skakade på huvudet. Det var en massa människor på land som följde med vår avgång och det var väl inte så speciellt kul att stå på däck med finska flaggan i aktern och huvudmaskin ville inte starta. ò

Voittoon merimiestarinalla

Tarinaniskennän SM-kisa mitellään heinäkuussa.

Joensuulainen Markku Kuronen voitti keväällä merimiestarinallaan tarinaniskennän Pohjois-Karjalan aluekisan. Kurosen tarinaa, ”Päivä Tokuyamassa”, kehuttiin sen modernista itseironiasta ja omaelämäkerrallisen tarinan sujuvasta esityksestä. Oman alueensa mestari kamppailee heinäkuussa tarinallaan Suomen mestaruudesta.

Materiaali meriltä

SM-kisan säännöt velvoittavat, ettei tarinaa saa julkistaa ennen kisaa, joten on kyseltävä mistä eväät merimiestarinoihin ovat peräisin?

– Kaasulaivoilta, supertankkereilta, kuivarahtialuksilta, kemikaalilaivoilta, luettelee Kuronen kerratessaan 1970-luvun lopulla alkanutta merimiesuraansa.

Pikakelauksella kuuluu Kurosen tarinoissa maailman meriä ja satamia monella suunnalla. Laivojen perässä on liehunut niin Suomen lippua kuin mukavuuslippujakin.

– Ehdin olla junkkina ensimmäinen kuukauden merillä. Sitten puolimatruusina, jäähdyttäjänä ja pumppumiehenä. Paljon konepuolella, vaikka perämiesluokatkin kävin.

Laivatöistä Kuronen siirtyi kuivalle maalle parikymmentä vuotta sitten.

Laivan musiikkia

Meriura vaihtui vauhdissa musiikkitieteen opintoihin Joensuun yliopistossa.

– Musikologina sitten eksyin tekemään elokuvia.

Viime vuodet on Markku Kurosen nimi näkynyt lukuisten lyhytelokuvien ja dokumenttien käsikirjoittajana, ohjaajana tai tuottajana.

Mieleen nousee musiikin ja laivan yhdistävä pieni tarina.

– Opin kerran, että kaasutankkerissakin voi käyttää sävelkorvaa. Kysyin kollegalta, miksi hän seisoskeli kyynärpää skottia vasten ja kämmen korvaa vasten. Hän oli opetellut intervalleja eri koneista ja kuuli laivan rungon kautta, jos jossakin koneista oli vikaa – se soi väärin.

Päivä Tokuyamassa

Tarinaniskentäkisassa on sääntönä seitsemän minuutin raja.

– Sen kuulemma ihminen jaksaa kuunnella. Merillä laivan messissä ei siinä ajassa pääse edes tarinan alkuun. Pitkillä merimatkoilla juttuja kerrotaan ajankuluksi.

Kurosen SM-kisassa esittämä tarina on yhden tapahtumarikkaan päivän kuvaus satamasta Japanissa. Päivä päättyy henkilökohtaiseen häpeään.

– Ajattelin, että kertomalla sen julkisesti, trauma antaisi periksi, nauraa Kuronen.

Tarinankerronta on hänelle tuttua paitsi meriltä myös kotoa.

– Isäni oli taitava tarinankertoja.

Tarinoiden merkitys

Tarinat ovat Kuroselle tärkeitä. Hän tietää, että tärkeitä ne ovat myös merenkulkijoiden ammattikunnalle.

– Merillä kun laivat ovat kaukana toi-

sistaan, tarinoita kertomalla kursitaan kokoon ammattikunnan historiaa.

Persoonat elävät tarinoissa. Tarinoita kertomalla muistellaan yhteisiä seilauskavereita, varustamoja, laivoja ja reittejä. Pieni lisävärikin on sallittua.

– Pitkillä merimatkoilla on myös aikaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Dokumentaristina minulla on ihan sama vika.

Juttujen päähenkilöinä ovat usein vahvat persoonat.

– Hyviä kippareita kunnioitettiin ja heistä kerrottiin tarinoita. Merimiestarinassa voi olla joku opetuskin. Esimerkiksi, että mitä nimenomaan ei saa tehdä.

Kuronen kannustaa merimiehiä elvyttämään ammattikunnan tarinankerrontaa ja ehdottaa merimiestarinakisan perustamista esimerkiksi Kotkan meripäivien yhteyteen. ò

TARINANISKENNÄN

SM-KILPAILU: 16.7.2016

• Kärsämäellä Elämäntarinafestivaalin yhteydessä

• Tavoitteena innostaa ihmisiä kertomaan ja kuuntelemaan tarinoita

• Lisätä kansallisen tarinankerrontaperinteen arvostusta

• Nostaa tarinan kertominen tavallisen ihmisen estraditaiteeksi

• Kerätä tarinoita median, koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön

kuvat ja teksti : Sirpa Sutinen

Jo merillä ollessa Markku Kuronen tunnettiin itäsuomalaisuutensa ansiosta ”susirajan” miehenä. Nyt Joensuussa asuva Kuronen tietää, että Eija Hännisen ja Henna Onnelan Kosiosusi-patsas on kaupungin kuvatuimpia kohteita.

Uutta ja vanhaa kurssirintamalla

Kurssitoiminta ja sen muutokset ovat herättäneet kysymyksiä, joihin yritän tässä vastailla.

Vuoden 2016 alusta osa Mepan kursseista on muuttunut maksulliseksi. Maksullisuudella yritämme vähentää peruutusten määrää sekä saada merenkulkijat sitoutumaan kursseihin. Kurssien omavastuuosuus on vain pieni osa kurssin hinnasta, joten merenkulkijat saavat rahoillensa reilusti vastiketta.

Mepan kurssit järjestetään pääasiassa Helsingin ja Turun alueilla sekä Kotkassa. Harrastekursseja järjestetään myös siellä, missä niitä tarjoavan tahon tilat sijaitsevat. Pitkän matkan päästä tulevat voivat majoittua jo kurssia edeltävänä päivänä. Majoitukset ovat pääasiassa hotelleissa kahden hengen huoneissa.

Kurssien pituus vaihtelee tunnin pituisista sessioista viikon pituiseen Ylläsretkeen. Varsinaisilla kursseilla tarjotaan osallistujille yleensä lounaat ja kahvit, jotka sisältyvät kurssin omavastuuhintaan. Mepaan tulee jonkin verran kurssiehdotuksia, joita yritämme toteuttaa mahdollisuuksien mukaan.

Jotta kurssi olisi mielekästä toteuttaa, tarvitaan riittävä määrä, vähintään kuusi, osallistujia. Jokaiselle kurssille on rajattu määrä paikkoja, joiden lisäksi voi ilmoittautua jonoon. Ilmoittautumisohjelma antaa vapautuvan paikan automaattisesti ensimmäiselle jonottajalle.

Kurssit on tarkoitettu Mepamaksua maksaville merenkulkijoille. Käytäntönä on, että noin puolen vuoden ajan muihin hommiin tai eläkkeelle siirtymisen jälkeen voi vielä osallistua kursseille. Eläkeläiset voivat osallistua kursseille, mikäli kurssille jää vapaita paikkoja. Tästä kannattaa sopia suoraan kurssisihteerin kanssa. Eläkeläiset maksavat osallistumisestaan hieman korkeamman omavastuuosuuden.

Mepan kursseista tiedotetaan Vapaavahti-lehdessä, www.mepa.fi/kurssit, Facebookissa sekä asiamiesten laivoille toimittamissa kurssimainoksissa. Kursseille ilmoittaudutaan netissä Mepan kotisivuilla, josta löytyy nykyään myös uudet kurssiehdot.

Lakisääteinen tehtävä

lain mukaan Mepan tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, sekä järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistysja vapaa-ajantoimintaa. Mepan kurssit ovat vastine kansalais- ja työväenopistojen kursseille, joille osallistuminen on merenkulkijoille hankalaa työn ja vapaa-ajan poikkeuksellisen jaksottumisen takia.

MEPAn opintosihteeri Jukka Lindell

Nytt och gammalt om SSB:s kurser

Sedan början av 2016 är en del av SSB:s kurser avgiftsbelagda. Syftet med avgiften är att minska antalet återbud och få sjöfararna att engagera sig i kurserna.

Långväga deltagare kan redan dagen före kursen bo på i huvudsak hotell i tvåbäddsrum. Under kurserna serveras oftast lunch och kaffe, som ingår i kursavgiften.

Kurserna är avsedda för sjöfarare som betalar medlemsavgift till SSB. Det är fortfarande tillåtet att delta i kurserna ungefär ett halvår efter att man gått över till land. Pensionärer får delta till en något högre avgift och i mån av lediga platser.

Information om kurserna: Frivakt, www.mepa.fi, Facebook, reklam som skickas till fartygen.

Kurskalender och anmälan: www.mepa.fi/kurser/

Varje kurs måste ha minst sex deltagare, det maximala deltagarantalet varierar. Om en kurs är fullbokad kan man ställa sig i kö. När en plats blir ledig tilldelas den automatiskt till personen som står först i kön. ò

Hälsningar

Jukka Lindell Studiesekreterare

Valokuvauskurssilla harjoiteltiin myös muotokuvausta opettaja Reino Havumäen johdolla. MEPAn opintosihteeri Jukka Lindell on mallina.

Airjoogaa Helsingissä Hauskalla kurssilla saivat joogaajat roikkua pää alaspäin katosta riippuvissa kankaissa.

Köysikurssi Turussa Vanhoja purjelaivaperinteitä kunnioitettiin jälleen ja valmistettiin hienoja koriste- ja käyttötavaroita köysistä.

Jacobin juoksukoulu Kevään mittaan kävi mukavasti osallistujia ja joskus sattui sääkin suosimaan.

Köysikurssi Turussa Matot alkavat pikkuhiljaa valmistua. Opettaja, pursimies Seppo Turunen opastaa ja antaa vielä vinkkejä.

Espanjan alkeet Vuosaaren Merimieskeskuksessa ei ollut mitään ”mañana”-meininkiä, kun ahkerat merenkulkijat opiskelivat espanjaa.

Espanjan alkeet Maaliskuun alun Helsinki alkoi jo näyttää kevään merkkejä, ja opiskelijat pääsivät ulos yhteiskuvaan.

Espanjaa Turussa Toukokuun aurinko lämmitti mukavasti, joten opettaja Carina Chela ulkoisti kurssin MEPAn toimiston viereiselle laiturille.

Valokuvauskurssi Mathildedahlin hienossa miljöössä päästiin paneutumaan kunnolla valokuvauksen maailmaan kolmipäiväisellä kurssilla.

Pajulahti Maaliskuun liikuntakurssilla perinteinen jousiammunta kiinnosti merenkulkijoita (kuva: Juha Havutie).

Liikuntakurssi Pajulahdessa maaliskuussa liikuttiin paljon sisätiloissa ja kokeiltiin erilaisia aktiviteetteja.

Ratsastusta Valkeakoskella Paikka on tuttu MEPAn kurssilaisille jo monien vuosien ajalta. Toukokuussa ratsastettiin sekä maneesissa että ulkosalla.

Pajulahden liikuntakurssi Ilmatäytteisen kuplan sisällä tulee helposti sumopainijan fiilis - liikkumiseen tulee lisää vaativuutta.

Syksyn 2016 Mepa-kursseja

ELOKUU

Suppaus, Helsinki

Melonta, Helsinki

15–16.8. Golfin alkeis- ja jatkokurssi, Turku 31.8. Alice Neelin näyttely Ateneumissa, Helsinki

SYYSKUU

8–15.9. Ylläsvaellus ja Ylläksen Ruskaretki

19–21.9. Venäjän alkeet, Helsinki

26.9.–2.10. Espanjan intensiivijatko, Malaga

LOKAKUU

4.10. Tutustu kehosi kuntoon, Helsinki

5.10. Tutustu kehosi kuntoon, Turku

6–8.10. Ratsastuskurssi, Valkeakoski

12–14.10. Liikuntakurssi, Pajulahti

14.10. Venäjän kieli ja keittiö (ruokakurssi), Helsinki 27–28.20. Hopeakorukurssi, Helsinki

ilmoittautuminen ja lisätietoja: http://mepa.fi/kurssit

Pekka Kangas kävi tutustumassa MEPAn kirjavalikoimiin Helsingin toimistolla

Lukukokemuksia tankkilaivalta

M/T Suulan kokkistuertti Pekka Kangas on nähnyt kirjatarjonnan kehittymisen 1970 -luvun laivoilta lähtien. Hailuodon mies kävi tutustumassa MEPAn kirjastoon opiskellessaan Merimies-Unionin luottamusmieskursseilla.

laivakirjasto ja lukeminen ovat kautta aikojen olleet merimiesten suosituimpia vapaa-ajan viettotapoja saunomisen ohella.

–Systeemit ja kirjojen tarjonta ovat kyllä muuttuneet. Ennen ei ollut paljon valinnan varaa, vaikka työtörni saattoi venyä jopa 13 kuukauden mittaiseksi, Kangas kertoi.

Hän seilasi 1970 -luvulla Finnlinesilla ja muisteli erästä matkaa Suurile Järville m/s Puhoksen mukana.

–Löysin hyllystä Peter Maasin suositun kirjan Serpico – kadun tiikeri. Harmitti vietävästi, kun keskeltä puuttui yksi nide kokonaan. Meinasin lempata mereen, Pekka naureskeli.

Joissakin laivoissa, kuten Finnfellowissa, oli myös filmiprojektori. Kun VHS -kasetit yleistyivät, täydensi porukka videokirjastoa omilla nauhoituksillaan. Pekka Kangas oli myös M/S Finnbuilderilla, joka ajoi arabimaihin ja porukka osti piraattifilmejä. 1980 -luvulla alkoi jo MEPAn videokasetteja näkyä laivoilla.

MEPAn kirjasto kehittyy

Kangas oli välillä maissa töissä mutta otti 1990 -luvun alussa jobin Nesteen Viklaan. Monilla laivoilla oli tuolloin varustamon omia kirjoja, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa MEPAn tarjonnan lisääntyessä.

– Viklassa ja monessa muussakin Nesteen laivassa luettiin paljon. MEPAn kirjoja oli paljon ja niitä vaihdettiin usein varsinkin kotimaan satamissa, Pekka muisteli.

Hänen mielestään jo se oli hyvä uudistus, että kirjoja alettiin muovittaa - kannen ja takasivun esittelytekstin ansiosta on helppo valita sopivaa luettavaa. Pekka Kangas on myös toiminut laivakirjaston yhteyshenkilönä ja havainnut, että miehillä ja naisilla on hieman eri lukutottumukset.

Varustamo vaihtui, laiva säilyi

Kangas on viimeiset 12 vuotta seilannut M/T Suulassa, jota miehittää nykyisin OSM Ship Management Finland.

Pekka Kangas lukee 1–4 kirjaa viiden, kuuden viikon työvuoron aikana.

Suosikkikirjailijat:

1)Wilbur Smith

2)Lars Kepler

3)Ilkka Remes

–Laiva liikennöi Itämerellä ja käy paljon kotimaan satamissa. Käytössä on satelliittitelevisio ja laivan internet, mutta kirjoja luetaan silti, Pekka totesi.

Kirjoja on yleensä tilattu sähköpostilla, mutta MEPAn verkkokirjastoonkin on jo käyty tutustumassa. Pekan mukaan järjestelmä tuntuu hyvältä, kun siihen vaan on päässyt paremmin sisälle.

Lopuksi hän ehdotti, että Vapaavahdissa voisi olla lukuvinkkejä ja kirjaesittelyjä enemmänkin.

Parasta kalasta

kokeneet kirjantekijät keittiömestari Helena Lylyharju ja ruokatoimittaja Kari Martiala ovat jälleen tuottaneet hienon kirjan, tällä kerralla ruokapöytään saadaan herkkuja merestä ja Suomen järvistä. Vanhoista kirjoista tuttu reseptien selkeys ja loistavat kuvat tekivät jälleen vaikutuksen – varsinkin, kun silmäilin kirjaa hieman nälkäisenä.

Kirjan tekijät pitävät erityisesti pohjoisen luonnosta ja ovat ottaneet vaikutteita Jäämereltä asti. Toki tuhansien järvien maa suonut kirjaan anteja etelästä, län-

nestä ja sisämaasta unohtamatta pitkää Itämeren rannikkoa. Itse ilahduin myös herkullisista rapuruokien resepteistä.

Kirjassa on yli esitelty yli 60 erilaista kalaruokaa. Helena antaa lopussa kalaruokasuosituksia erilaisiin tilaisuuksiin. Kirjassa on myös tuoreen kalan kausikalenteri, selostukset tärkeimmistä kaloistamme ja ohjeita kalan käsittelyyn ja fileointiin.

Tärkeä lisä kotikokille on myös ohjeistus yleisimmistä kalalle sopivista kastikkeista. Karin ja Helenan lisäksi kalaruokia

MEPAn verkkokirjasto laajenee

Netissä voi selata nyt myös filmejä. läheskaikki Merimiespalvelutoimiston maissa olevat kirjat on nyt luetteloitu. Laivoilta tulevia palautuksia kirjataan myös järjestelmään. MEPAn DVD – ja Blu-ray -kanta luetteloidaan myös. Keväällä tietokannassa oli yhteensä lähes 40.000 kirjaa ja filmiä. Kannattaa käydä verkkokirjastossa katsomassa. Tietokannasta voi tehdä varauksia, vaikka ei olisi kirjautuneena. MEPA toimittaa kirjatoiveet mahdollisuuksien mukaan ja on yhteydessä lainaajiin.

MEPAn verkkokirjasto:

https://mepa.verkkokirjasto.fi/

Ohje verkkokirjaston käyttöön:

http://tiedostot.mepa.fi/

kirjastonohje.pdf

Kirjan loistava kuvitus houkuttelee kotikokin hellan ääreen

kirjaan tekivät monet johtavat keittiömestarit maista sekä Silja Serenade ja Viking Grace -laivoilta.

Nyt vain pannu kuumaksi!

Helena Lylyharju ja Kari Martiala: Parasta kalasta 2016 Karisto Oy. Kovakantinen, sivumäärä: 200

ISBN-10: 9512360705 hintaluokka 25 EUR, myynti kirjakaupoissa

Pekka Karppanen

SSB:s nätbibliotek växer

Nu är även filmer sökbara på nätet.

nästan alla böcker som Sjömansservicebyrån har i land finns nu i katalogen. När böcker återlämnas från fartygen registreras också de i systemet. Även dvd- och Blu-ray-filmer katalogiseras. I våras innehöll katalogen närmare 40 000 böcker och filmer.

Besök nätbiblioteket och utforska utbudet. Du kan göra reservationer även om du inte är inloggad. SSB försöker uppfylla bokönskemål i möjligaste mån och kontaktar låntagarna.

SSB:s nätbibliotek:

Instruktioner

Suomen Joutsenen laivalehdet

Kuvauksia kuuluisan koululaivan pitkiltä valtameripurjehduksilta 1930 -luvulla Visa Auvisen kirjassa.

laivastomme koululaiva Suomen Joutsenella julkaistiin sen kaikilla valtameripurjehduksilla Joutsen -nimistä laivalehteä. Se ilmestyi monisivuisena A4-kokoa suurempana monisteena noin kerran kuukaudessa. Se tehtiin laivan toimistokäyttöön tarkoitetulla monistuskoneella, jossa painolevynä toimi vahas. Tekstit kirjoitettiin vahakselle tavallisella kirjoituskoneella ja piirrokset piirrettiin sille metallikärkisellä kynällä. Vahas kiinnitettiin monistuskoneen rummulle, painomustetta putkilosta sopivaan kohtaan ja niin saatiin rumpua pyörittämällä sivu kerrallaan laivalehteen. Teknisesti tulos ei aina ollut paras mahdollinen; painomustetta oli jossain kohdassa niukasti ja lukeminen hankalaa. Saattoipa ”kirjapainon” epävakaa tilakin merellä vaikuttaa tulokseen. Siitä huolimatta lehti täytti tehtävänsä tuoda tietoa ja viihdettä matkamiehille.

Suomen Joutsenen kahdeksalla matkalla vuosina 1931-1939 julkaistiin kaikkiaan 60 laivalehteä. Sisältönä oli muun muassa kirjoituksia ajankohtaisista aiheista, ammattialalta, satamista ja maista, joissa käydään ja käytiin, runoja, pakinoita, askartelutehtäviä, huumoria ja runsas kuvitus. Uutisia saatiin radioteitse ja ne olivat monesti vain muutaman päivän vanhoja ilmestyessään. Uutisten valinta ja niiden oleellisten osien käsittely lehdessä antavat hyvän mielikuvan maailmasta ja merimiesten elämästä 1930-luvulla.

Lehdissä oli myös paljon miesten itse kirjoittamia runoja. Ne kuvaavat muun muassa laivan tapahtumia tai vierailuja maissa ja olivat varmaan mieluisaa luettavaa. Myös piirroksia oli paljon. Ne liittyivät lehden kirjoituksiin tai muuten vain elämään Joutsenella. Jotkut piirrokset olivat hyvinkin korkeatasoisia; olihan muun muassa neljännellä matkalla Casablancasta Helsinkiin mukana kirjailija ja taiteilija Aarno Karimo. Muut taiteilijat löytyivät jokaisella matkalla miehistön joukosta. Lähes 500 piirrosta ja leikettä tekivät kirjan taittamisesta vaativan, mutta onnistuneen työn.

Lehden päätoimittajana oli aina laivan pappi. Tunnetuin heistä oli seitsemännen matkan Erkki Kansanaho, myöhemmin Tampereen piispa. Toimitussihteeriksi nimettiin yleensä joku laivan nuoremmista upseereista. Avustajajoukkoa ja juttujen kirjoittajia päätoimittaja etsi laivaväen joukosta, tavallisesti hyvällä menestyksellä. Faktorina oli ilmeisesti joku vahaksen

Uutisia saatiin radioteitse ja ne olivat monesti vain muutaman päivän vanhoja lehden ilmestyessä

käsittelyä ja monistamista entuudestaan tunteva.

Kaikesta tästä ja muusta mainitsemattomasta merikirjailija Visa Auvinen on jälleen koonnut mielenkiintoisen ja monipuolisesti esimerkein sekä tekstinä että kuvin elämää Joutsenella 1930-luvulla valaisevan teoksen, seitsemännen sarjassaan. Hän on käynyt perusteellisesti läpi kaikki Joutsenen laivalehdet ja luokitellut ja analysoinut niiden sisältöä tutkijan ottein kiinnostavuuden säilyttäen. Liitteet, kuten luettelo toimituskuntien jäsenistä ja erityisesti kuvat laivalehtien kansista täydentävät kokonaiskuvaa. Kansista huomaa painojäljen vaihtelun, joka pitkin kirjaa vaikuttaa kuvien laatuun. Se ei vaikutelmaa pilaa; kirja on arvokas lisä Suomen Joutsenen historian taltioimisessa. Kirjan on julkaissut Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys (suomenjoutsenenperinneyhdistys.fi), joka myy kirjaa 25 euron hintaan. Kirjaa saa myös Forum Marinum merikeskuksesta Turussa ja tekijältä.

Suomen Joutsenen laivalehdet

Visa Auvinen

Vammalan kirjapaino 2016

Kovakantinen, 280 sivua

ISBN 978-952-67235-5-6

Jukka K Pajala

HEALTH « SPORT « WELLBEING

MEPA Hockey s. 50. MEPA Golf s. 52. Palkintoja s. 54. Palautusjuomaa s. 58. Vinterspelen s. 58. ForMare jatkuu s. 60.

Kotkan ja Rauman merikoulujen yhteisjoukkue voitti turnauksen lähes puhtaalla pelillä

Kovaa peliä Kupittaalla

Laivajoukkueiden jääkiekkoturnauksen voitto meni Kotkan ja Rauman merikoulujen yhteisjoukkueelle. Kahdeksan joukkueen turnauksessa hopeaa sai Viking Grace ja pronssia Turun merikoulun oppilaskunnan HC ENÅ voitettuaan tiukassa pelissä Silja Symphonyn.

: Pekka Karppanen, kuvat : Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

Ilmoittautuneita joukkueita oli aluksi toistakymmentä, mutta peruutusten ja yhdistämisten myötä päästiin kahdeksaan. Ryhmät olivat isoja, joten vaihtomiehiä oli riittävästi. Kaikkiaan pelaajia oli yli 120 ja huoltajat sekä kannustajat mukaan lukien Kupittaan hallin käytävillä kierteli parisataa merenkulkijaa.

Alkusarja pelattiin kahdessa lohkossa, joista kaikki joukkueet kuitenkin saivat mahdollisuuden jatkoon. Puolivälierissä putosivat vanhat mestarit Silja Serenade ja Amorella. Pelit loppuivat myös Vapareilla ja Finlandialla, kun jatkoon menijät olivat selvästi parempia.

Välierissä nähtiin jo varsin vauhdikasta ja kovatasoista jääkiekkoa. Vi-

king Gracen ja HC ENÅ:n välinen ottelu oli tasainen päättyen lopulta Gracen 3–1 voittoon. Toinen välierä vei Kotka&Rauma -joukkueen finaaliin ja Silja Symphonyn pronssipeliin.

Kovakuntoiset ja taitavat opiskelijat Kotkan ja Rauman merikoulujen yhteisjoukkueesta olivat lyömättömiä ja ottivat turnausvoiton lähes puhtaalla pelillä.

–Ei hopea ole häpeä! Voitimme nämä opiskelijat alkusarjassa, mutta neljän pelin jälkeen alkoi meiltä paras terä hiipua, totesi Viking Gracen Mikko Leino

Loppupelien jälkeen jaettiin palkinnot ykköskaukalossa. Turnauksen arvokkain pelaaja oli Viking Gracen Oliver Mattsson ja parhaan maalivahdin

palkinnon sai Sakari Soronkin, joka pelasi Kotkan ja Rauman merikoulujen yhteisjoukkueessa. Turkulainen lätkäikoni ja numerolla 80 aateloitu Jääkiekkoleijona Timo Nummelin jakoi palkinnot.

MEPA kiittää kaikkia mukana olleita!

Tulokset: https://goo.gl/1VLc2c

Kuvia: mepafoto.kuvat.fi

Video: https://goo.gl/g3stmC

teksti

Turnauksen edetessä nähtiin varsin vauhdikasta ja taidokasta jääkiekkoa

Tufft spel i Kuppis

Kotka och Raumo sjöfartsskolors kombinationslag tog hem vinsten i fartygslagens hockeyturnering. Sammanlagt deltog åtta lag. Silvret gick till Viking Grace och bronset till HC ENÅ, efter en hård strid med Silja Symphony.

Gruppspelen spelades i två grupper, varifrån alla lag gick vidare. I kvartsfinalerna föll fyra lag bort, eftersom de fyra kvarvarande var betydligt bättre. I semifinalerna fick vi se hockey med mycket högt tempo och tufft spel. Matchen mellan Viking Grace och HC ENÅ var jämn, men slutade till sist med en 3–1-vinst till Grace. Från den andra semifinalen tog sig Kotka och Raumo-laget vidare till final och Silja Symphony till bronsmatchen.

De vältränade och skickliga studenterna i Kotka och Raumo sjöfartsskolors kombinationslag var oslagbara och tog hem segern i turneringen med

rent spel. Oliver Mattsson från Viking Grace utsågs till turneringens bästa spelare och Sakari Sorokin, som spelade i kombinationslaget, fick utmärkelsen turneringens bästa målvakt. Priserna delades ut av Åbosonen och hockeylegenden Timo Nummelin, som har adlats med nummer 80. ò

Sjömansservicebyrån tackar alla deltagare!

Oliver Mattsson utsågs till turneringens bästa spelare. Priserna delades ut av hockeylegenden Timo Nummelin

AURINKOA JA

ILOISIA PELAAJIA

Kevään MEPA Golf pelattiin Lakistossa.

merenkulkijat kiinnostuivat heti, kun tieto pelipaikasta levisi. Työesteiden vuoksi tuli jonkun verran peruutuksia, mutta 24. toukokuuta kisaan starttasi 49 golffaria. Vanhaan tapaan lähdöt otettiin 10 minuutin välein neljän pelaajan ryhmissä.

Lakiston kenttä sijaitsee vaihtelevassa maastossa – paljon korkeuseroja, vesialueita ja jonkin verran puustoa. Kaikki pelaajat olivat tyytyväisiä kentän loistavaan kuntoon. Kevät oli pitkällä ja ruoho vihreää.

Keskimäärin ryhmiltä kului kierrokseen viisi tuntia. Loppupäässä lähtenyt Jari Mäkineste vastasi parhaasta scratch -tuloksesta. Pistepogeyn voitti Mika Alanne. Naisten paras oli Sari Tanskanen.

Suuret kiitokset kaikille!

Kuva-albumi, jossa myös tulokset: mepafoto.kuvat.fi

SOL OCH GLADA SPELARE

Vårens SSB Golf spelades i Lakisto.

sjöfararna fattade intresse direkt när informationen om spelplatsen spred sig. Det kom en del återbud på grund av jobb, men den 24 maj startade 49 golfare i tävlingen. Precis som tidigare skedde starterna med 10 minuters intervaller i grupper om fyra spelare.

Banan i Lakisto har en varierad terräng – mycket höjdskillnader, vattenområden och en del träddungar. Alla spelare var nöjda med banan som var i strålande skick. Våren var långt gången och gräset var grönt.

Grupperna tog i genomsnitt fem timmar på sig att gå rundan. Jari Mäkineste, som startade bland de sista, stod för det bästa scratch-resultatet. Poängbogeyn vanns av Mika Alanne. Bästa kvinna var Sari Tanskanen. Ett stort tack till alla deltagare! ò

Yläällä. Päivi, Anitta, Johanna ja Anne valmiina väylän 1 avaukseen; Keskellä. Tapani Saarisen aloituslyönti onnistui kohtuullisesti

Alhaalla. Martina Peltonen ja Sampsa

Sihvola jakoivat palkinnon naisten sarjan voittajalle Sari Tanskaselle

TULOKSET/RESULTAT:

Pistebogey/Poängbogey: Mika Alanne 46, Janne Ståhl 39, Svante Wickström 38

Scratch: Jari Mäkineste 78, Svante Wickström 80, Kimmo Lehto 82

Pb Naiset/Damer: Sari Tanskanen 38, Nina Okko 35, Päivi Pohjola 31

Lähimmäs lippua/Närmast flaggan: Svante Wickström

Pisin/Längsta drive: Tuomas Norokytö

ME Group Special Prize: Seppo Heiskari

Ett stort tack till alla deltagare! mepafoto.kuvat.fi

Palkintotilaisuus

Silja Serenadella

Kekkosen Kannu ja muita palkintoja laivan palkintokaappiin.

laivalla järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin vuoden 2015 merimiesurheilupalkintoja. Sopivasti Silja Serenadelle töihin tullut perämies Bernt Lindell sai Vuoden merimiesurheilijan kiertopalkinnon. Päällikkö Niklas Nordlund vastaanotti parhaan urheilulaivan palkinnon. Lisäksi jaettiin jääkiekon ja jalkapallon turnauspalkinnot ja vuoden 2016 Salibandyturnauksen voittopysti.

Prisutdelning på Silja Serenade

Silja Serenaden porukka pokkasi kaikki tärkeimmät merimiesurheilupalkinnot. Osa urheilijoista oli paikalla, kun palkintotilaisuus järjestettiin Silja Serenaden ollessa Helsingin satamassa.

Samlingen i fartygets prisskåp utökades med Kekkonens Kanna och andra pris

vid prisutdelningsceremonin som arrangerades ombord på fartyget överräcktes pris för sjömansidrottsprestationer under år 2015. Styrmannen Bernt Lindell, som lämpligt nog just börjat jobba ombord på Silja Serenade, fick motta Årets sjömansidrottares vandringspris. Befälhavare Niklas Nordlund mottog det bästa idrottsfartygets pris Kekkonens Kanna. Ishockey- och fotbollsturneringarnas priser och statyetten för segern i Innebandyturneringen 2016 delades också ut.

Muistakaa Minuuttikisa!

Kisa on käynnissä vuoden loppuun ja siihen voi edelleen tulla mukaan – kaikkien osallistujien kesken arvotaan hienoja palkintoja

Kom ihåg Minuttävlingen!

Tävlingen håller på till slutet av året. Man kan ännu komma med – fina priser låtas ut mellan alla deltagare.

www.mepa.fi/minuuttikisa

MEPA Futis 2016

19.8. Sonera Stadium Helsinki

Kaksi sarjaa: Haaste ja kilpa

Pelimuoto: 1+6, vapaat vaihdot

Turnauksessa noudatetaan SPL:n harrastejalkapallon sääntöjä

Peliaika: 2 x 15 min/ottelu, finaali- ja pronssiottelu 2 x 20 min

Jälkipelit: Gringos Locos

INFO: www.mepa.fi

MEPA Futis 19.8. Helsingfors

Matcherna spelas på Sonera Stadium och Bollis-planen Två serier: Utmanings- och tävlingsserie

Spelform: 1 + 6, fria byten

I turneringen iakttas Finlands bollförbunds korp och hobbyfotbollsregler

Speltid: 2 x 15 min/match. Final och bronsmatch 2 x 20 min.

Efterspel: Gringos Locos

HIVENAINEET SEN RATKAISEVAT:

Olut on palautusjuomien ykkönen

Kun kestävyysjuoksija Henri Manninen oli päässyt maaliin Pekingin MM-kisojen uuvuttavalta maratonilta, hän tokaisi ensimmäiseksi: Nyt tarvittais kylmä kalja. Tiukkapipoisimmat raittiusintoilijat varmasti pitivät lausahdusta urheilun pyhien arvojen pilkkaamisena, mutta Manninen oli viisas mies. Ehkä hänellä jo oli omakohtaisia kokemuksia siitä, että olut on pettämätön palautusjuoma, jonka rinnalla vesi on pelkkää vettä vaan.

Oletan Mannisen puhuneen omasta kokemuksestaan, mutta nyt se on tieteellisestikin todistettu, että kalja kovan treenin tai urheilusuorituksen päälle on mannaa rääkätylle ruumiille. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella valmistui toissa syksynä Juho Leikaksen pro gradu -tutkielma Oluen hivenainepitoisuuksien analysointi. Jo työn otsikko kertoo, mihin oluen vaikutus perustuu. Kyse on välttämättömistä hivenaineista, joita keho menettää hikoilun seurauksena.

Aina on kehotettu juomaan vettä suoritusten jälkeen. Nestetasapainon sillä saa riittäväksi, totta kai. Mutta hivenaineita siitä ei saa, sehän on totuuksista yksinkertaisin. Oluen merkitys palautusjuomana on sitäkin mielenkiintoisempi, että se hakkaa mennen tullen urheilujuomana käytettävät proteiini-hiilihydraattijuomat. Sitä paitsi urheilujuomissa on epäterveellisiä lisäaineita. Tässä hivenaineiden vertailua:

Kalsium estää osteoporoosia. Oluessa sitä on kaksinkertainen määrä urheilujuomaan verrattuna. Kalium keventää munuaisten rasitusta. Ero oluen eduksi on yli kolminkertainen. Erittäin tärkeää!

Magnesiumia on oluessa kaksinkertaisesti. Väsymystä, oksentelua ja lihasnykimistä aiheuttava magnesiumin puutos ei suomalaisia yleensä vaivaa, mutta magnesium on välttämätön hivenaine ruumiin aineenvaihdunnassa. Fosforin tehtävänä on estää kalsiumin karkaamista luustosta. Oluen etu urheilujuomaan nähden on yli kymmenkertainen.

Rauta on kehon tärkein hivenaine, jonka puutteesta seuraa anemiaa ja kehon väsymystä. Pitoisuuskisassa tasapeli urheilujuoman kanssa. Sinkki suojelee kehoa, pitoisuudet raudan tavoin fifty-fifty.

Palautuminen on yhtä tehokasta alkoholittomalla oluella.

Vain natriumia on urheilujuomassa enemmän; sitä on viisitoistakertaisesti. Mutta se on hyvä juttu, sillä suomalaiset saavat jo jokapäiväisessä ravinnossaan suolaa aivan liikaa.

Edellisten lisäksi olut sisältää seuraavia hivenaineita:

Kupari on kuntoilijalle tärkeää aineenvaihdunnan kannalta.

Seleeni suojelee lihaksia ja sydäntä sekä taistelee tulehduksia ja allergioita vastaan.

Pii estää alumiinin ajautumista aivoihin ja estää osteoporoosia. Oluessa pii on liukenevassa muodossa. Suomessa on (ainakin ollut) myynnissä pii-tuotetta, joka ei edes liukene elimistöön!

Mutta hei! Oluessahan on alkoholia. Mitä siitä todettiin?

Alkoholitonkin palauttaa

Kehon palautumisprosessi ei keskeydy, vaikka olisikin nautittu olutta. Alkoholin diureettisuus (pissittävyys) ei juurikaan vaikuta nestetasapainoon. Kohtuukäytössä testosteronitaso ei laske. Maitoakin on alettu mainostaa palautusjuomana. Se toimii, mutta ei vedä vertoja oluelle.

Palautuminen on yhtä tehokasta alkoholipitoisella ja alkoholittomalla oluella. Jotta Jyväskylässä tehty tutkimus olisi ollut tasapuolinen eri panimotuotteiden kesken, niin analyyseihin oli otettu 25 olutta, jotka edustivat tyyleiltään vaaleita ja tummia lagereita, vehnäoluita, aleja, porttereita ja stoutteja.

Maissa jokainen voi palauttaa kehoaan mielihalunsa mukaan nelosella, keskarilla, ykköspilsulla tai alkoholittomalla; niiden palautusominaisuudet eivät ratkaisevasti poikkea toisistaan. Mutta entä ”laevas valdmerem bääll?”

teksti ja kuvat Sakari Karttunen

Timpuri-Jaakko teki hommia merellisessä rekvisiitassa ja kehui alkoholitonta olutta turvalliseksi janojuomaksi. Alkoholittoman oluen vähäisestä suosiosta kertoo se, että esimerkiksi Nikolai valmistetaan Sveitsissä ja Tumma Lager Belgiassa.

Varustamojen suhtautuminen alkoholin nauttimiseen työtörnin aikana on nykyään tiukka, usein ehdottoman kielteinen. Mutta onhan olemassa alkoholitonta olutta. Vai voiko tosimies juoda julkisesti edes ykköspilsneriä (2,5 promillea) puhumattakaan alkoholittomasta oluesta? Karppas-Pekka kertoi kysyneensä isolta sipsufirmalta, tilataanko laivoihin alkoholitonta.

– Joskus parikymmentä vuotta sitten yhteen hollantilaiseen laivaan sitä tilattiin, siinä kaikki.

Tämän kirjoittaja päätti tehdä yhden miehen makutestin, haki lähikaupasta pullon Koffin ykköstä ja alkoholittomat tölkit Sinebrychoffin vaaleaa Nikolai-lageria (valmistusmaa Sveitsi) ja Rainbow´n Tummaa Lageria (valmistusmaa Belgia).

Parhaalta maistui Tumma Lager. Se oli kuin hienostunut versio lapsuuden joulukaljasta, jonka makua hallitsi täyteläinen ohramallas. Vaalea Nikolai muistutti suuresti tavanomaista bulkkikeskaria ilman alkoholin antamaa lisäpotkua. Kovaan janoon tämä sopinee paremmin kuin pehmeä tumma. Ja sitten Koffin ykkönen: monin verroin parempi maku kuin nuoruudessa tanssilavan kuppilassa nautitussa rapakaljassa. (Sitä piti nauttia, jotta kuusikon katveessa jaetun kossupullon kolmannes nousisi tarpeeksi päähän. Rohkeutta siitä sai, mutta lemu vei kyllä viimeisetkin iskumahdollisuudet). Mainio ”löytö”, suositan.

Kommentti

ForMare -hankkeen ravitsemusterapeutti

Esa Tammi testasi olutta palautukseen. Ainakin jano sammui helteisessä säässä käydyn MEPAn golf -kisan jälkeen.

Jenni Flinkman arvioi oluen hyötyjä palautusjuomana.

palautumisessa voidaan puhua hyvin eri asioista ja keskittyä eri painotuksiin riippuen mm. lajista ja tavoitteista. Keskeistä on kuitenkin palauttaa liikuntasuorituksen aikana tapahtuneet menetykset, mitkä liittyvät lähinnä energiaravintoaineiden, nesteiden ja toisinaan myös suolan, eli natriumin saantiin. Hivenaineiden määrällä sinänsä ei ole merkitystä, tällöinhän käyttäisimme palautumiseen hivenainevalmisteita. Oluen hivenaineiden vertaaminen palautusjuomiin ei siis ole relevanttia, sillä palautusjuomilla ei haeta maksimaalista vitamiinien tai kivennäisaineiden saantia, vaan pyritään muihin tavoitteisiin. Palautumisen kannalta palautusvalmisteet on kehitetty mahdollisimman optimaalisiksi tarjoten useita erilaisia vaihtoehtoja, eivätkä nämä suinkaan sisällä haitallisia lisäaineita.

Vaikka elimistölle välttämättömät hivenaineet ovat tärkeitä myös palautumisprosessissa, ei näitä varsinaisesti kuluteta liikuntasuorituksen aikana, eikä saantia näin ollen tarvitse myöskään lisätä heti suorituksen jälkeen. Vain natriumilla tiedetään olevan merkitystä nesteytyksessä, ei siis muilla kivennäis- tai hivenaineilla. On totta, että suomalaiset saavat keskimäärin liikaa suolaa ruokavaliostaan, mutta tämä ei auta akuutissa nesteytyksessä pitkien kestävyyssuoritusten aikana. Tavoitteellisesti urheilevan on hyvä ymmärtää perusteet ravitsemuksesta ja tämän merkityksestä palautumisessa ja kehittymisessä.

Oluen painottaminen hivenaineiden lähteenä on myös mielenkiintoista, sillä esimerkiksi rasvattomassa maidossa on 30 kertaa enemmän kalsiumia ja 4 kertaa enemmän kaliumia. Olut ei siis ole edes merkittävä hivenaineiden lähde verrattaessa tavalliseen ruokaan. Kohtuullinen alkoholin käyttö on yhdistetty absolutismia parempaan terveyteen, mutta nauttikaamme alkoholiannokset muualla kuin urheilun yhteydessä. Näin saamme nauttia yksinomaan liikuntasuorituksen tuottamasta hyvänolontunteesta ilman ylimääräisiä sekoittavia tekijöitä. ò

Vinterspelen 2016 Göteborgissa

Vuosittainen Vinterspelen alkaa olemaan yhtä varma kevään merkki kuin jäiden sulaminen grogilasista. Tänä vuonna Turun, Maarianhaminan, Göteborgin ja Kalmarin merikoulujen väliset kilpailut käytiin Ruotsin maaperällä Göteborgissa. Vaikka nimensä mukaisesti peleissä ei kuitenkaan lunta satanut, piti sateinen sää kuitenkin mielen talvessa ja juomat kylminä.

teksti : Tuomas Laurila kuvat : Ilari Toivonen

Viime vuoden voittoaan puolustamaan lähtenyt Turun joukkue oli tänä vuonna poikkeuksellisen vahvalukuinen lähes 40 pakaralla ekaluokkalaisista ikiteekkareihin. Tämä hieman kompensoi Kalmarin osanoton puutetta, sillä kalmarilaisilla ei ollut lähettää muuta kuin yksi yksittäinen kaukopartiosissi. Uskoakseni myös turkulaisten joukkueenjohtajana toiminut Big Mama olisi lopulta halunnut mennä yksin, sillä 20 hengen joukkueen kaitseminen ei välttämättä aina ole helppoa.

Potkurit pyörimään ja menoksi

Turkulaisten kilpailut alkoivat jo torstai-

na, sillä edellisvuoden voittajien ensimmäisenä haasteena on kiertopalkintona toimivan potkurin raahaaminen pelipaikoille. Tätä varten kokoonnuttiin suunnittelupalaveriin yhdistyksen klubitiloihin jo hyvissä ajoin. Terminaalissa ja laivalla aavistuksen kookasta messinkipotkuri perässään raahannut iloinen seurueemme sai osakseen hämmentyneitä katseita, mutta itse logistiikka suoritettiin kuitenkin perille asti suunnitelman mukaisesti ilman ongelmia.

Viime vuodesta oppineena kaikki ehtivät poistumaan laivasta Ruotsin päässä hyvissä ajoin. Matka jatkui junalla, jossa kohdallemme osui varmasti maailman paras konduktööri. Parin käynnin jälkeen

hän sulki meidät omaan osastoomme, jossa muut matkustajat eivät häirinneet kisoihin valmistautumista. Raidematkoista saimme nauttia myös määränpäässä, sillä viikonlopun aikana tehtiin käsittämättömän sekalaisia ratikkamatkoja ympäri kaupunkia mitä kummallisimpiin paikkoihin.

Ensimmäisenä kisoissa oli vuorossa ampumahiihto Rosenhillin tyyliin. Tässä

Juhlallisuuksien jälkeen vuorossa oli palautumisen osuus

Lauantai avautui silmissämme ehkä perjantaitakin utuisempana. Onneksi sade sentään oli loppunut.

lajissa kosteasta kelistä huolimatta turkulaiset onnistuivat heti ensimmäisenä tekemään maailmanennätyksen. Voitelu oli selvästi osunut kohdilleen, vai olikohan isäntien tarjoama kenttälounas burgereineen antanut lisää voimia. Voitosta itsevarmoina turkulaisten olikin hyvä lähteä tutustumaan pohjoismaisiin kollegoihinsa illanvieton merkeissä.

The show must go on Lauantai avautui silmissämme ehkä perjantaitakin utuisempana. Onneksi sade sentään oli loppunut. Hostellilla nautitun aamupalan päätteeksi lähdimme kohti uusia haasteita Slottskogenin puistoon. Siellä sopeuduimme hyvin paikalliseen väestöön, sillä kävelytyylimme muistutti varmasti erehdyttävästä aitauksessa tallustelleita pingviineitä.

Joukkueemme kuitenkin kunnostautui lajeissa myös lauantaina. Joukkue näytti upeat suoritukset mäkihypyssä ja akankannossa. Viimeisenä lajina ollut norjalainen jouluaatto jäi allekirjoittaneelta kokematta, mutta huhujen mukaan norjalaisten ja joulun puuttuminen vaikeutti suorituksen tekemistä. Sen sijaan joukkueen

sisäinen Robin Hood kilpailu oli kuulemma saavuttanut suurenmoisia tuloksia. Päivän kilpailujen jälkeen oli aikaa hotellilla siistiytyä, vaihtaa parhaat päälle, ja siirtyä buffet illalliselle kuulemaan viikonlopun tulokset. Hyvistä suorituksistaan järkyttyneinä turkulaiset pelkäsivät jälleen kerran pahinta, mutta tällä kertaa onni ei onneksi potkaissut. Kalmarin kaukopartiomies julistettiin voittajaksi, ja hänelle jäi myöskin kunnia raahata potkuri mennessään Kalmariin. Toivottavasti hän osasi varoa varpaitaan turkulaisia paremmin, sillä eräs joukkueestamme yritti potkurilla irrottaa isovarvastaan. (siinä onnistumatta). Häviöstään innostuneet turkulaiset päättivät valloittaa tanssilattian, ja näyttää muille mallia (miksiköhän vaan ne paidat piti ottaa pois…).

Pitkälle yöhön jatkuneiden juhlallisuuksien jälkeen edessä oli sunnuntaina raskas palautumisen osuus (kisa suorituksista). Queen piti kuitenkin joukkueemme taistelutahtoa yllä myös vielä sunnuntaina, ja täten huhuja Freddyn kuolemasta voidaan pitää liioiteltuina, ainakin siihen asti kunnes ansiokas stereomme alkoi hyytyä. Juna, jossa muuten oli SS Mart-

han stuertti ravintolavaunun myyjänä, toi meidät lopulta Tukholmaan, josta virolaisten kyydissä palasimme omalle mantereellemme. Ulkomaanmatka oli selvästi ollut ensikertalaisille raskas, sillä osa heistä lyyhistyi Turussa suutelemaan maata. Muistorikkaan matkan päätöksenä oli vielä brunssi, jonka jälkeen osanottajat suunnistivat kukin omille tahoilleen.

Joukkueemme haluaa käyttää tämän tilaisuuden kiittää suuresti kaikkia sponsoreitamme, jotka ovat mahdollistaneet tämän matkan toteutumisen. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu myös tulevaisuudessa. Ensi vuonna ENÅ onkin kisojen isäntänä, joten toivotamme kisailijat tervetulleiksi ensi vuonna Suomen Turkuun.

ps. Jos näette Göteborgin juna-asemalla punaista matkalaukkua, niin sen voisitte ensi vuonna tuoda tullessanne.

Kisamatkalla mukana: Tallink Silja, VG-Shipping, Dennis Maritime, Finnpilot, MEPA, Juhlamaestro, Mainos Artama, AB-Marinel Oy

Vinterspelen 2016 i Göteborg

De årliga Vinterspelen börjar bli ett lika säkert vårtecken som att isen smälter i groggen. Tävlingen som görs upp mellan sjöfartsskolorna i Åbo, Mariehamn, Göteborg och Kalmar hölls i år på svensk mark i Göteborg. Även om det inte snöade som namnet på tävlingen låter antyda, påminde det regniga vädret oss om vintern och höll dryckerna kylda.

text : Tuomas Laurila foto : Ilari Toivonen

Vi i åbolaget, som kommit för att försvara fjolårets vinst, var ovanligt manstarka i år med våra närmare 20 deltagare från nybörjare till ”evighetsstudenter”. Man kan säga att vi kompenserade Kalmars bristande deltagande, då de bara hade skickat en enda fjärrpatrullist. Jag misstänker att även Åbos lagledare Big Mama till slut önskade att hon hade åkt ensam, för det är ingen enkel match att hålla koll på ett 20-mannalag.

Snurr på propellern

Åbobornas tävling började redan på torsdagen, eftersom den första utmaningen för fjolårets vinnare är att släpa propellern som utgör vandringspriset till tävlingsplatserna. Därför samlades vi i god tid till ett planeringsmöte i klubblokalerna. Vårt glada sällskap fick en del konfunderade blickar efter sig när vi släpade runt på den aningens stora mässingpropellern i terminalen och ombord, men själva logistiken gick planenligt utan problem.

Vi hade tagit lärdom från förra året och alla hann kliva av båten i Sverige i god tid. Resan fortsatte med tåg och vi råkade nog på världens bästa konduktör. Efter ett par besök blev vi tilldelade en egen avdelning, där övriga resenärer inte kunde störa våra tävlingsförberedelser. Väl framme vid målet fick vi njuta av ännu fler spårresor eftersom vi under veckoslutet åkte spårvagn kors och tvärs över stan till underliga ställen.

Den första tävlingen bestod av skidskytte i Rosenhillstil. Trots det blöta vädret lyckades vi Åbobor genast slå världsrekord i denna gren. Vallningen var perfekt, eller var det hamburgarlunchen som vär-

darna bjöd på som gav extra krafter? Efter vinsten kände vi oss självsäkra nog för att gå på lördagens samkväm och lära känna våra nordiska kollegor.

The show must go on Lördagen grydde kanske ännu dimmigare än fredagen i våra ögon. Som tur var hade regnet upphört. Efter hostelfrukosten gav vi oss av mot nya utmaningar i parken Slottsskogen. Där smälte vi in bra bland lokalbefolkningen, eftersom vår gångstil säkert påminde om pingvinerna som gick omkring i en inhägnad i parken.

Vårt lag utmärkte sig även under lördagens grenar. Laget gjorde fina prestatio-

Efter festligheterna följde en tung återhämtning

ner i backhoppning och kärringkånk. Undertecknad testade inte den sista grenen norsk julafton, men ryktet säger att bristen på norrmän och jul gjorde det svårare att utföra grenen. Däremot uppnåddes tydligen imponerande resultat i lagets interna Robin Hood-tävling.

Efter dagens tävlingar var det dags att snygga till sig och byta om till sin bästa outfit och gå till buffémiddagen för att ta del av resultaten. Upprymda över våra goda prestationer befarade vi återigen det värsta, men den här gången var vi tack och lov inte lyckosamma. Kalmars fjärrpatrullist utsågs till vinnare och fick alltså äran att släpa med sig propellern till

Kalmar. Förhoppningsvis lyckades han akta sina tår bättre än vi Åbobor, då en i vårt lag försökte slita loss sin stortå med propellern, dock utan att lyckas. Entusiastiska över förlusten bestämde vi oss för att inta dansgolvet och visa de andra hur det skulle gå till (men varför måste det ske utan tröjor ...?).

Efter festligheterna som pågick långt inpå natten följde en tung återhämtning på söndagen – en prestationstävling i sig. Men Queen höll vår kampvilja uppe även på söndagen och härmed kan ryktena om Freddys död anses överdrivna, åtminstone tills vår förtjänstfulla stereo började ge upp. Tåget, där för övrigt stewarden från SS Martha arbetade i restaurangvagnen, tog oss slutligen till Stockholm och därifrån vi fick skjuts av esterna till vårt eget fastland. Utlandsresan hade tydligen tagit på debutanternas krafter, eftersom en del av dem segnade ner och kysste marken i Åbo. Den minnesrika resan avslutades med en brunch, varefter deltagarna gav sig av åt olika håll.

Laget vill passa på att tacka alla sponsorer som möjliggjorde resan. Vi hoppas på ett fortsatt samarbete. Nästa år är det vi i ENÅ som arrangerar tävlingarna och önskar därför alla tävlande välkomna till Åbo nästa år. ò

PS. Om ni ser en röd resväska på Göteborgs tågstation så vore det vänligt av er att ta den med när ni kommer nästa år.

Deltagande i tävlingsresan: Tallink Silja, VG-Shipping, Dennis Maritime, Finnpilot, SSB, Juhlamaestro, Mainos Artama, AB-Marinel Oy

Lördagen grydde kanske ännu dimmigare än fredagen i våra ögon. Som tur var hade regnet upphört.

kokemuksiaan seuraavassa Vapaavahdissa

ForMare jatkuu

Kevään 2016 aktiivinen kausi alkaa olla takana ja osallistujat jatkavat toimintaa seurantajaksolla, jossa henkilökohtainen valmentaja on säännöllisesti yhteydessä ohjattavaan

Työhyvinvointiprojektin kolmas kausi toi ForMare -toimintaan pitkälle toistasataa merenkulkijaa lisää. Projektissa on ollut mukana noin 230 merenkulkijaa. Lisäksi moni valitsematta jääneistä hakijoista on ottanut kevyemmän mallin, jota tuetaan taloudellisesti. Täysi ForMare -paketti on tuhansien eurojen arvoinen, mutta osallistujan omavastuu on vain 100 euroa.

Lopputestien yhteydessä osallistujat täyttivät lomakkeen, jossa kyseltiin heidän kokemuksiaan ja tuntojaan projektin aktiivisen jakson aikana. Valtaosa vastaajista uskoi elämäntapamuutosprosessin jatkuvan. Joidenkin mielestä tähän tarvitaan kuitenkin tukea.

Useimmat vastanneista uskoivat varmasti tai todennäköisesti pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssään vanhuuseläkeikään saakka. Kuitenkin 15 prosenttia kaikista vastanneista epäili pystyvänsä työskentelemään eläkeikään asti.

Kesäkuun alkuun mennessä vastanneista 97 prosenttia totesi ForMa-

re projektista olleen heille hyötyä. Erityisen tyytyväisiä oltiin yleiskunnon ja jaksamisen kohenemiseen sekä ruokailutottumusten paranemiseen. ForMare -tuloksia ja osallistujien tunnelmia käydään läpi vielä seuraavissa Vapaavahdeissa.

Toukokuussa ForMare -hanketta ja merenkulkijoiden työhyvinvointia esiteltiin Maarianhaminassa Sjöfartens Dag -tapahtuman yhteydessä. Kuulijoina oli varustamoiden henkilöstöä sekä muuta yleisöä. Hankkeesta kerrottiin kiinnostuneille myös MEPAn messuosastolla, jonka yhteydessä ollut inBody –maittauslaite osoittautui yleisömagneetiksi.

Nisse Eckerö Linelta kävi lopputesteissä kesäkuussa. Hänen

Juni var en hektisk tid för

ForMare -teamet. Mellantesterna i Helsingfors hölls i Arcadas utrymmen

ForMare fortsätter

Den aktiva perioden våren 2016 ligger snart bakom oss och deltagarna fortsätter med verksamheten under uppföljningsperioden, då de håller regelbunden kontakt med en personlig tränare.

Arbetshälsoprojektets tredje säsong bidrog med ytterligare ett hundratal sjöfarare till ForMare-verksamheten. Nu har omkring 230 sjöfarare deltagit i projektet. Dessutom har många av de sökande som inte blivit antagna gjort en mindre omfattande variant av programmet, som stöds ekonomiskt. Det kompletta ForMare-paketet har ett värde på tusentals euro, men deltagarnas avgift är bara 100 euro.

I samband med slutesterna fick deltagarna fylla i en enkät om sina erfarenheter och känslor under projektets aktiva period. Majoriteten av dem som svarade trodde att de skulle fortsätta med sin livsstilsförändring. Vissa trodde emeller-

tid att de skulle behöva stöd för att lyckas med detta.

De flesta ansåg det säkert eller sannolikt att de skulle kunna fortsätta med sitt nuvarande arbete fram till ålderspensionen. Ca 15 procent tvivlade dock på om de skulle kunna arbeta fram till pensionsåldern.

I början av juni ansåg 97 procent av dem som svarade att de hade haft nytta av ForMare-projektet. Deltagarna var särskilt nöjda med att de ökat sin allmänkondition och ork samt förbättrat sina matvanor. I de kommande numren av Frivakt går vi igenom resultaten från ForMare och låter deltagarna berätta om sina upplevelser.

ForMare väckte intresse i Mariehamn

I maj presenterades ForMare-projektet och sjöfararnas arbetshälsa på evenemanget Sjöfartens Dag i Mariehamn. Bland åhörarna fanns rederipersonal och annan publik. Även i SSB:s mässmonter berättade man om projektet – och InBody-mätutrustningen som fanns där visade sig vara en riktig publikmagnet. ò

ESL Shipping’s Sea Personnel Manager Mikko Rausti accepted the prize on behalf of M/S Kumpula.

Arctia Shipping’s vessels Nordica and Fennica also received Amver awards and pennants, accepted by Captains Matti Westerlund and Tommy Berg.

Finns Presented with International Awards

13 th Annual Arctic Shipping Forum held in Helsinki in late April Conference attendees celebrated industry achievements at the Arctic Innovation Award ceremony. The winner of the 2016 Award was KNL Networks for their radio system, Cognitive Network HF (CNHF), which offers data coverage in Arctic and Antarctic regions.

The award was accepted by Toni Linden, CEO of KNL Networks.

In addition, Amver, the worldwide voluntary search and rescue system sponsored by the US Coast Guard presented Amver certificates to ESL Shipping and Arctia Ltd for their participation in the system in 2015.

The award was accepted by ESL Shipping’s Sea Personnel Manager Mikko Rausti on behalf of M/S Kumpula.

Arctia Shipping’s vessels Nordica and Fennica also received Amver awards and pennants, accepted by Captains Matti Westerlund and Tommy Berg

The Amver awards were presented by Susan M. Elbow, Deputy Chief of Mission of the U.S. Embassy in Helsinki, and Benjamin Strong, Director of Maritime Relations, Amver.

These days, Amver certificates are only infrequently awarded to Finnish vessels.

The Arctic Innovation Award 2016 was accepted by Toni Linden, CEO of KNL Networks.

Simo Zitting jatkaa MerimiesUnionin puheenjohtajana. SMU:n edustajakokous sujui arvokkaissa ja lämminhenkisissä tunnelmissa Paasitornissa toukokuun alussa.

Simo Zitting on johtanut liittoa vuodesta 2000 lähtien ja valittiin nyt uudelleen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Liittosihteerinä jatkaa Kenneth Bondas. Merimies-Unionin valtuuston uusi puheenjohtaja on Mikko Ervast.

Merenkulun maineteko -palkinto Wärtsilälle

myös muita palkintoja jaettiin Meriliiton juhlaseminaarin yhteydessä

Meriliitto vietti huhtikuun lopulla 90 -vuotisjuhlia Helsingin Kaupungintalolla. Puheenjohtaja Mikko Niini esitteli Suomen meriklusteri 2020 -selvitystä. Yhdistys muisti myös ansioituneita tunnustuspalkinnolla sekä julkisti yhdeksännen Merenkulun maineteko -palkinnon saajan, Wärtsilä Oyj Abp:n. Wärtsilän konsernijohtaja Jaakäven andra priser delades ut på Sjöfartsförbundets jubileumsseminarium

ko Eskola totesi yhtiönsä toimivan kaikilla maailman merillä, mutta olevan yhä vahvasti läsnä Suomessa.

Tunnuspalkinnot myönnettiin innovatiivisesta ja kestävää kehitystä edistävästä toiminnasta merenkulkuneuvos Hans Langhille, hallituksen puheenjohtaja Kimmo Nordstömille, toimitusjohtaja, merikapteeni Jussi Mälkiälle sekä Aker Arctic Technogylle.

En bedrift inom sjöfarten till Wärtsilä

Sjöfartsförbundet firade sitt 90-årsjubileum i Helsingfors stadshus i slutet av april. Ordförande Mikko Niini presenterade en utredning om Finlands sjöfartskluster 2020. Förbundet delade ut hederspriser och offentliggjorde den nionde mottagaren av priset ”En bedrift inom sjöfarten”, nämligen Wärtsilä Oyj Abp. Wärtsiläs kon-

cernchef Jaakko Eskola konstaterade att bolaget driver verksamhet på alla världshav, men fortfarande har en stark närvaro i Finland.

Hederspriser för innovativt arbete som främjar hållbar utveckling delades ut till sjöfartsråd Hans Langh, styrelseordförande Kimmo Nordstöm, verkställande direktör, sjökapten Jussi Mälkiä och Aker Arctic Technology.

Jussi Mälkiä sai Meriliiton tunnustuspalkinnon

Mikko Niini luovutti tunnustuspalkinnon merenkulkuneuvos Hans Langhille. Kuva: Kari Martiala

Kuva: Patrik Lindström

Perinteinen

MEPA/SMK:n sipsujen ja meklareiden karting kisa; Niko Nyman voitti A-finaalin, B-finaalin paras oli Crisse Mattsson

Hangö Stevedoringilta.

Finnlines Sport Groupin manageri Harri Toikkanen lähdössä ryhmänsä kanssa lennolle DC 3 Dakotalla, josta hän on kahdesti hypännyt laskuvarjolla armeija-aikoinaan. Kyseinen kone oli tuolloin Ilmavoimilla. Lento suuntautui Vuosaaren sataman ylle.

Turun pimein juoksutapahtuma. Silja Serenaden iskuryhmä (Carita, Hannu) osallistui Aurajoen yöjuoksuun Korhosen Kaitsun johdolla huhtikuussa.

Koko MEPAn porukka saatiin kerrankin samaan kuvaan, kun pidettiin kokousta Olympiarannassa.

Tarja Moisander Silja

Serenadelta osallistui

MEPAn golf -jatkokurssille Harjattulassa 17.5. Pro Mika Mäki oli todistamassa, kun Tarja onnistui väylällä 3 lyömään Hole in Onen.

Markku Mylly palkittiin

merenkulun teemapäivän teemapalkinto myönnettiin Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle Markku Myllylle, joka on edistänyt merenkulkua ja alan koulutusta sekä tutkimusta merkittävällä tavalla.

Merikapteeni Mylly on toiminut yli 40 vuotta merenkulun tehtävissä. Hän on ollut muun muassa Merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja Satamaliiton toimitusjohtaja ja toiminut lukuisissa virka- ja luottamustehtävissä.

Helsingin kivihiilikasat alkoivat taas kohota talven jälkeen, kun M/S Alppila ja muut ESL -Shippingin alukset tuovat tavaraa. Byssassa kokkistuertti Teppo alkaa valmistaa lounasta laivaväelle.

Timo ”Pastori” Ulmanen 1935–2016

Viimeksi Finnjetissä seilannut kansimies Timo ”Pastori” Ulmanen sai elämänsä viimeisen pestin 15.5.2016 Janakkalassa.

Iisalmessa 26.11.1935 syntynyt Ulmanen lähti merelle 16-vuotiaana, kun ei oikein tiennyt, miksi haluaa isona. Sittemmin hänestä tuli karismaattinen, oikeudentuntoinen, rauhallinen, joulupukkipartainen, iso mies, joka osasi kuunnella kuin sielunhoitaja. Työtoverit laivasta ja asemasta riippumatta avautuivat hänelle henkilökohtaisista asioistaan. Siitä Pastori-nimityskin.

Varsinaisen työnsä junkista täkkäriksi hän oppi kantapään kautta, aluksi Nurmisen rahtilaivoissa. Lentopelkoisena hän otti jopin vain sellaiseen paattiin, joka poikkesi Suomessa.

Perheydyttyään ja päästäkseen tiheämmin kotiin hän siirtyi autolauttoihin, muun muassa Silja Linen Skandiaan ja Aallottareen sekä Finnlinesin Finnpartneriin, sitten Finlandiaan ja lopuksi Finnjetiin.

Edellä aikaansa hän oli jäädessään 1960–70-luvun taitteessa kotiin hoitamaan kahta poikaansa. Neljän vuoden koti-isyyttä pystyi intohimoinen lottoaja ja veikkaaja rahoittamaan osittain voittorahoillaan.

Jäätyään sairauseläkkeelle 54-vuotiaana Ulmanen perheineen muutti Hämeeseen ja omisti kesät lapsuudesta rakkaalle kalastukselle. Lisäksi hän innostui moottoripyöräilystä, jota ei lopettanut kohtalokas onnettomuuskaan vuonna 2000. Menopeli vain vaihtui mönkijään ja lopulta sähkömopoon.

Loppuun asti hän piti tiiviisti yhteyttä entisiin työkavereihin ja ystäviinsä, mutta erakoksi tunnustautunut mies kaihtoi eläkeläistapaamisia eikä astunut enää venettä isompaan paattiin.

Nyt hän kuitenkin nousi viimeiseen purteen.

Vellamo Vehkakoski Ulmasen ystävä Finnjetin ajoilta.

Mikaela Björkholm

viking linen merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm menehtyi 11.4.2016. Hän toimi myös MEPAn hallituksessa ja edustajistossa.

viking lines sjöpersonalchef Mikaela Björkholm gick bort den 11 april 2016. Hon var även med i SSB:s styrelse och representantskap.

Timo Ulmanen osasi myös kuunnella muiden merenkulkijoiden murheita.

Bengt Björkholm

engshipillä ja Borella merihenkilöstöpäällikkönä toiminut Bengt Björkholm menehtyi 25.3.2016. Bengt Björkholm oli myös mukana MEPAn edustajistossa.

bengt björkholm , som har varit sjöpersonalchef på Engship och Bore, gick bort den 25 mars 2016. Bengt Björkholm ingick också i SSB:s representantskap.

TOIMINTAKERTOMUS

Vuonna 2015 Suomen taloushaasteet jatkuivat bkt:n kasvun jäädessä nollan tuntumaan euroalueen yleisestä noin 1,5 % kasvusta (arvio). Toisaalta alentunut energian hinta antoi edelleen hieman vauhtia taloudelle. Vuonna 2015 teollisuustuotanto väheni 1,1 % vuoteen 2014 verrattuna. Teollisuustuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti neljänä vuonna peräkkäin.

Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettu kokonaistonnimäärä laski 7,4 % verrattuna edelliseen vuoteen jääden 89 (96) miljoonaan tonniin, josta suomalaisten alusten osuus oli tuonnin osalta 40,9 % (43,5) ja viennin osalta 20,5 % (22,5). Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta laski 20,7 % kokonaismäärän jäädessä 6,3 (8,0) miljoonaan tonniin. Matkustajamäärät kasvoivat 2,0% 18,5 miljoonaan matkustajaan.

Suomen kauppa-alusluetteloon oli merkitty vuoden 2015 lopussa 105 (108) alusta brutto yhteensä 1 537 004 (1 522 643).

Merimiespalvelutoimiston henkilöstössä tapahtui muutoksia vuoden 2015 aikana. Sirpa Kittilän pitkäaikainen yleissihteerin työsuhde päättyi tammikuussa. Risto Nikula siirtyi eläkkeelle heinäkuun alusta. Jukka Lindell aloitti kurssikoordinaattorina heinäkuussa ja Päivi Seppälä aloitti talousvastaavana marraskuussa. Kotkan asiamiehen eläköidyttyä Helsingin asiamiehet ottivat hoitaakseen koko Suomenlahden alueen.

Linnankatu 3:n rakentamisprojekti oli koko vuoden 2015 käynnissä.

Kirjastopalvelut

Kirjastot

Mepa -sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli 35–350 kirjaa käsittävät kirjastot, joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Kirjastoon hankittiin kotimaisten kielten lisäksi eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja.

Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja. Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat kirjoja itselleen tai laivaan vietäviksi. Merimiespalvelutoimiston Vapaavahti-lehdessä julkaistiin kirja- ja kirjailijaesittelyjä.

Kirjastopalvelua käytti vuoden aikana 96 (136) laivaa ja kirjastoja vaihdettiin 209 (210) kertaa.

Elokuvat

Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Blu-ray –tallenteina, sekä Playstation 3 -pelejä asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä.

Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 124 (124) laivaa. Elokuvia vaihdettiin yhteensä 19 987 (21 118) kpl. Vaihtokertoja oli 1 053 (1 133), joista pääosa 734 (687) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille.

Lehdet

Sanoma- ja aikakauslehtiä toimitettiin merenkulkijoille 4920 (5716) laivakäynnin yhteydessä. Aluksille välitettiin 789 (1073) kpl lehtispottipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kaut-

Merimiespalvelutoimiston tulos vuodelta 2015 on runsas 229 tuhatta euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 budjetti oli reilusti alijäämäinen, mikä johti tiukkaan taloudenpitoon vuoden 2015 aikana. Tulot laskivat 5,7% edellisvuodesta. Mepa-maksukertymä nousi 1,0%, kun taas lästimaksut korvaava valtion budjettirahoitus oli 16% pienempi kuin vuoden 2014 lästimaksukertymä. Budjetoituun verrattuna Mepa-maksukertymä (merenkulkija, varustamo ja valtionosuus) oli kuitenkin 12,2% suurempi , mikä merkitsi 126 tuhannen euron tulonlisäystä. Tämä selittyy pääosin tehostuneella Mepa maksujen perinnällä. Alkuvuonna 2015 tapahtuneen kirjaston vesivahingon korvaukset nostivat tulosta n. 20 tuhannella sillä kaikkia korvaavia kirjoja ei ehditty hankkia vuoden 2015 puolella. Toimintaa tehostamalla, päällekkäisyyksiä karsimalla sekä etsimällä vaihtoehtoisia toimintatapoja saatiin kuluja leikattua koko toiminnassa ilman Merimiespalvelutoimiston palvelutason heikkenemistä.

Ylläksen osakehuoneistojen ensimmäisen vaiheen remontointikulut eli runsaat 117 tuhatta euroa oli alunperin budjetoitu kuluksi. Tilikauden aikana nähtiin kuitenkin paremmaksi aktivoida tämän kokoluokan menot taseeseen, kuin kirjata ne kuluksi yhden vuoden tulokseen. Ilman Mepa-maksukertymän kasvua ja Ylläs -aktivointia Merimiespalvelutoimiston perustoiminnan alijäämä olisi ollut noin 14 tuhatta euroa.

ta. Suomen satamissa vieraileville ulkomaalaisille merenkulkijoille toimitettiin lehtiä, uutistulosteita ja sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa.

Tiedotus

MEPAN Vapaavahtilehti

Vuoden 2015 lehdissä kirjoitettiin MEPAn omasta toiminnasta, merimieskulttuurista sekä merenkulkijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Lehden kokonaispainosmäärää oli 2100, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille. Leh-

ti julkaistiin myös verkkoversiona.

Muu tiedotus

Sähköinen uutiskirje toimitettiin viikoittain noin 130 laivalle. Sisältö koostui tärkeimmistä merenkulun, kotimaan, ulkomaiden ja urheilun uutisista sekä MEPAn omista tiedotteista.

Verkkoviestintää tehostettiin edelleen kehittämällä kotisivuja sekä Facebook -palvelua. Verkossa julkaistiin valokuvia MEPAn urheilu- ja kulttuuritapahtumista sekä harrastetöistä. MEPAn toiminnasta tiedotettiin myös omien kurssien ja tapahtumien yhteydessä, alan järjestöjen lehdissä sekä omalla messuosastolla Maarianhaminan Sjöfartens Dag -tapahtumassa.

Huom: (suluissa v. 2014 luvut) Huom: (suluissa v. 2014 luvut)

Opinto-, harrastus- ja virkistystoiminta

Mepa järjesti 56 (55) erilaista kieli-, kädentaito- ja liikuntakurssia merenkulkijoille. Kurssitoiminnan tarkoituksena oli tarjota merenkulkijoille mahdollisuus harrastustoimintaan, johon merityön luonteen takia on vaikea osallistua muuten, ja jonka kynnys voi tuntua turhan korkealta.

Kurssit olivat avoinna kaikille Mepamaksua maksaville merenkulkijoille, aikaisempaa harrastuneisuutta tai pohjataitoja ei vaadittu. Kursseille osallistui yhteensä 365 (473) merenkulkijaa.

Kielikurssit olivat kolmen päivän mittaisia intensiivikursseja, sekä alkeis- että jatkotasoisia. Kielikursseilla opiskeltiin italiaa, espanjaa, venäjää ja ruotsia. Kädentaitokursseista voisi nostaa esille keramiikkakurssin, köysityökurssin, huovutuskurssin, lasikorukurssin sekä hopeaketjukurssin.

Liikunnalliset ja ulkoilulliset kurssit olivat myös suosittuja. Perinteinen viikon mittainen Ruskaretki Ylläksellä keräsi 30 osallistujaa.

Mepa järjesti myös useita lyhyitä tutustumisia lajeihin, kuten SUPpaukseen eli seisten melomiseen, frisbeegolfiin, Crossfitiin. Teimme neljä opastettua näyttelykäyntiä Kiasmaan, Ateneumiin, HAMiin sekä Didrichsenin Taidemuseoon. Lyhyisiin tapahtumiin

osallistui sekä vastikevapaalla olevia että laivalta vapaavuorossa olevia merenkulkijoita.

Ahvenanmaan Mepakurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Osa kursseista järjestettiin omina kursseinaan, osa siten, että Mepalla oli kiintiöt Mediksen yleisille kursseille.

Vuosaaren Merimieskeskuksessa järjestettiin kaksi merimiesiltaa yhteistyössä Merimieskirkon kanssa. Merimiesiltojen teemana olivat Risto Honkaharjun Meritauluja ja tarinoita sekä S/S Martha elokuva, Suomen valtamerten takaiset linjat ja niiden kuihtuminen. Illoissa vieraili yhteensä 63 entistä ja nykyistä merenkulkijaa.

Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin yhteensä 920 kpl (944) valokuvaa. Kilpailun voitti ruotsalainen konemestari Rikard Lavitskij.

Liikunta ja työhyvinvointi

Työhyvinvointiprojekti ForMaren toisen vuoden projekti toteutettiin yhdessä Merimieseläkekassan ja Alandia Vakuutuksen kanssa. Osallistuvat varustamot olivat Godby Shipping, Rederi Ab Eckerö, TallinkSilja ja Viking Line, joista valittiin mukaan 95 merenkulkijaa noin 200 hakijasta. ForMare toteutettiin Kotkassa, Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa. Elämäntapamuutok-

sia ja elämänlaadun kehitystä ajavan hankkeen tulokset jatkuivat positiivisina ja näyttää siltä että toimintamalli toimii ja siihen tullaan panostamaan jatkossakin.

Tapaamiskertoja ForMaressa oli yhteensä 1078 (252) yksilöohjauksen, luentojen, kuntotestien sekä ryhmäliikunnan muodossa. Moni osallistuja tulee jatkamaan säännöllisiä tapaamisia ohjaajiensa kanssa tuetulla omavastuuhinnalla seuraavan kolmen vuoden seurantajakson aikana. Projektista tuotettiin myös videomateriaalia.

Kuntotestauspalvelu aloitettiin kertomusvuonna, 67 merenkulkijaa kävi kartoittamassa omaa kuntoaan laivoilla ja MEPAn tiloissa Helsingissä ja Turussa.

Urheilutapahtumista jääkiekossa oli mukana 8 joukkuetta ja 128 pelaajaa (140), jalkapallossa 15 (19) joukkuetta ja 165 (230) pelaajaa. Salibandyn Nordic Open -turnaukseen osallistui 15 joukkuetta (14) ja 200 (180) pelaajaa. Kesällä risteilijäpelejä järjestettiin useita joihin yhteensä 446 (443) merenkulkijaa osallistui. Kahteen golfkilpailuun osallistui yhteensä 88 (82) pelaajaa.

Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa kuntosalipalveluita käytettiin 4420 (6156) kertaa. Liikuntasaleilla oli 622 (911) ja jäähalleilla 2032 (1545) kävijää.

MEPA järjesti 7 (12) työhyvinvointitapahtumaa, joissa oli yhteensä 141 (220) osallistujaa.

Kuntoliikuntakilpailu Minuuttikisaan osallistui 412 (444) merenkulkijaa. Yksilökisan voitti Hannu Simola m/s Silja Serenadesta ja laivasarjan paras oli m/s Eira ESL Shipping varustamosta. Vuoden 2015 merimiesurheilijaksi valittiin Bernt Lindell. Vuoden

urheilulaiva 2015 on m/s Silja Serenade.

Kansainvälinen yhteistyö

Mepa teki edelleen aktiivista yhteistyötä pohjoismaisten merenkulkija palveluorganisaatioiden kanssa. Globaalilla tasolla yhteistyö jatkui ITF seafarer’s trustin ja The International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN) puitteissa.

Yhteinen pohjoismainen johtaja- ja urheilukokous pidettiin Merimiespalvelutoimiston isännöimänä Helsingissä 24.–25.11. Kokouksessa käsiteltiin Pohjoismaiden merimiespalvelun kehitystä ja yhteistyötä.

Mepa osallistui ISWANin vuosikokoukseen ja Merimiespalvelu-seminaariin Gdyniassa 5.–6.11.

Kotimainen yhteistyö

Mepa osallistui keväällä Sjöfartens dag -tapahtumaan Maarianhaminassa ja syksyllä Aboa Maren merenkulkumessuille Turussa.

Mepan työhyvinvointivastaava osallistui puhujana TTL:n järjestämään Merimiesterveyskeskuspäiville 12.3. sekä Merimieseläkekassan järjestämään seminaariin 13.10. Helsingissä. Lisäksi Mepan toimintaa on esitelty ammattiyhdistysjärjestöjen koulutusten yhteydessä, oppilaitoksissa sekä varustamoissa ja laivoilla.

Suomen Merimieskirkon kanssa pidettiin Hernesaaressa Helsingissä vierailevien risteilyalusten henkilökunnalle palvelupistettä sekä jatkettiin Vuosaaren Merimieskeskuksen toiminnan kehittämistä.

Porvoosta Hankoon (Kotkan asiamiehen jäätyä eläkkeelle Haminasta Hankoon) käsittävällä toimialueellaan 1899 (1694) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 120 (106) kertaa ja elokuvia 734 (687) kertaa. Kuljetuspalvelua käytti 1720 (861) merenkulkijaa ja spottipaketteja toimitettiin 298 (505) kpl. Kotka

Kotkan asiamies teki tammi-kesäkuussa toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 405 (1337, suluissa Kotkan osalta koko vuoden 2014 määrä) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 8 (28) kertaa. DVD -elokuvapaketteja vaihdettiin 58 (149) kertaa. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 2 (24) merenkulkijalle. Kotkan asiamies jäi eläkkeelle heinäkuun alusta, loppuvuoden asiamiestoiminta hoidettiin Helsingistä käsin.

Lisäksi Kotkassa järjestettiin ForMare-luentoja, -testejä ja -treenejä.

Turku

Turun asiamies teki Parainen - Turku - Naantali - Uusikaupunki - Rauma satamissa 1009 (1053) laivakäyntiä. Elokuvia vaihdettiin 179 (231) kertaa ja kirjastoja 75 (56) kertaa. Urhei-

PALVELUTILASTO

lutapahtumia oli 1 johon osallistui 48 henkilöä. Kuljetuspalvelua sai 256 (260) merenkulkijaa. Lehtispotteja välitettiin laivoihin 491 kertaa.

Yhteistyökumppani Rauman Merimieskirkko toimitti Merimiespalvelutoimiston lehtiä 236 suomalaiseen laivaan.

Yhdyshenkilöt

Yhdyshenkilöt tekivät 1627 (1632) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 6 (19) ja elokuvia 82 (66) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 43 (63) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytti 460 (646) merenkulkijaa.

Toimihenkilöt

Helsinki

Toimitusjohtaja Sampsa Sihvola, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä 12.1 saakka, asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, työhyvinvointivastaava Johan Treuthardt, opintosihteeri Jukka Lindell alkaen 6.7, talousvastaava Päivi Seppälä alkaen 30.11.

Kotka: asiamies Risto Nikula 30.6 saakka. Turku: asiamies Juha Toivanen

Yhdyshenkilöt

Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf, Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Eija Tuorila, Oulu: Antti Härö.

Hallinto

Edustajisto

Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa):

Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja, Puheenjohtaja hallitusneuvos Tarja Kröger (ylitarkastaja Sari Alho 31.3 saakka, hallitussihteeri Sami Teräväinen alkaen 1.4)

Liikenne ja viestintäministeriön edustaja, Varapuheenjohtajaerityisasiantuntija Tero Jokilehto (hallitusneuvos Pekka Kouhia)

Valtiovarainministeriön edustaja neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori)

Laivanvarustajien edustajat, merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen 31.3 saakka, henkilöstöjohtaja

Susanna Siljander alkaen 1.4) merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (toimitusjohtaja Olof Widén), merihenkilöstöpäällikkö Hanne Hinders (varatoimitusjohtaja Hans Ahlström), henkilöstöjohtaja David Lindström (miehityspäällikkö Heikki Leikkonen)

Merenkulkijoiden edustajat Miehistö, kokkistuertti Mikko Ervast (keittiömestari Tarja Rännäli), tarjoilija Arja Ahonen (kokki Mika Ojala)

Kansipäällystö, merikapteeni Dan Stenbäck (merikapteeni Niclas Seligson)

Konepäällystö, konepäällikkö Jari Simpura (asiamies Sami Uolamo)

Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 23.4. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä vuoden 2015 tulo- ja menoarvioluonnos.

Hallitus

Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilö (varajäsenet suluissa):

Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja, Esa Lonka (hallitusneuvos Susanna Siitonen)

Laivanvarustajien edustajat, asiantuntija Kimo Kostiainen

(nuorempi asiantuntija Christina Palmén), asiantuntija Bernt Bergman (nuorempi asiantuntija Laura Raikunen)

Merenkulkijoiden edustajat, Miehistön edustajat liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta)

Päällystön edustajat, merikapteeni Kai Terimaa, Suomen Laivanpäällystöliitto (merikapteeni Petri Suominen), konemestari Harri Piispanen, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies Joachim Alatalo)

Läsnäolo-oikeus: Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja, pääsihteeri Hannu Suihkonen

Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Susanna Siitonen. Hallitus kokoontui kuusi kertaa toimintavuoden aikana, tämän lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous. Hallituksen varajäsen merikapteeni Petri Suominen menehtyi 27.11.2015.

Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Sampsa Sihvola yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa.

Vuoden 2015 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Heidi Vierros.

Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta.

Helsingissä 10. maaliskuuta 2016

Tilintarkastuskertomus

Merimiespalvelutoimiston edustajiston varsinaiselle kokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Merimiespalvelutoimiston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen Ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus Merimiespalvelutoimistoa kohtaan, taikka rikkoneet lakia tai sääntöjä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on Merimiespalvelutoimistossa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon Merimiespalvelutoimiston sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Merimiespalvelutoimiston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 14. maaliskuuta 2016

KPMG OY AB

Heidi Vierros KHT

Tuloslaskelma Tase

Obs: (inom parentes siffrorna för år 2014)

Under år 2015 fortsatte de ekonomiska utmaningarna i Finland då tillväxten för BNP stannade kring noll medan hela euroområdets tillväxt uppskattades ligga kring 1,5 %. Det sänkta priset för energi satte å andra sidan litet fart på ekonomin. År 2015 minskade industriproduktionen med 1,1 % jämfört med år 2014. Industriproduktionen har minskat oavbrutet under fyra år i rad.

Utrikeshandelns sjötransporter minskade med 7,4 % jämfört med föregående år och stannade på 89 (96) miljoner ton, av vilka det finska tonnaget stod för 40,9 % (43,5) av importen och 20,5 % (22,5) av exporten. Transitotrafiken via finska hamnar minskade med 20,7 % och stannade på 6,3 (8,0) miljoner ton. Antalet passagerare ökade med 2,0 % till 18,5 miljoner passagerare.

I slutet av år 2015 var 105 (108) handelsfartyg, med sammanlagt 1 537 004 (1 522 643) bruttoton, inskrivna i Finlands handelsfartygsregister

Under år 2015 skedde personalförändringar på Sjömansservicebyrån. Mångåriga allmänsekreteraren Sirpa Kittiläs arbetsförhållande upphörde i januari. Risto Nikula gick i pension från början av juli. Jukka Lindell började sin tjänst som kurskoordinator i juli och Päivi Seppälä började som ekonomiansvarig i november. Efter att ombudet i Kotka gått i pension skötte ombuden i Helsingfors servicen längs hela Finska vikens kust

Byggnadsprojektet på Slottsgatan 3 fortsatte under hela år 2015.

Sjömansservicebyråns bokslut för 2015 uppvisar ett överskott på drygt 229 tusen euro. Budgeten för år 2015 visade ett rejält underskott, vilket resulterade i en åtstramad ekonomi under år 2015. Intäkterna minskade med 5,7 % från föregående år. Sjömansserviceavgifterna ökade med 1,0 %, medan statsstödet som ersatte lästavgiften var 16 % mindre än lästavgiften för år 2014. Jämfört med budgeten vad de influtna sjömansserviceavgifterna (sjöfarare, rederi och statsandel) dock 12,2 % större, vilket betydde en ökad intäkt om 126 tusen euro. Detta förklaras huvudsakligen av effektiverad indrivning av SSB-avgifter. Ersättningen för den vattenskada som under början av året drabbade biblioteket ökade resultatet med ca 20 tusen euro då man under år 2015 inte hann anskaffa alla ersättande böcker. Genom att effektivera verksamheten, gallra bort överlappande arbetsmoment och att söka alternativa verksamhetsformer lyckades man minska kostnader utan att försämra nivån på Sjömansservicebyråns tjänster.

Kostnaderna för det första skedet av renoveringen i aktielägenheterna i Ylläs, drygt 117 tusen euro, var ursprungligen budgeterade som kostnader. Under verksamhetsåret såg man ändå att det var riktigare att aktivera utgifter av den storleken i balansen, än att bokföra dem som kostnader i ett års resultat. Utan ökningen av sjömansserviceavgifter och aktiveringen av kostnaderna i Ylläs, skulle Sjömanservicebyrån ha uppvisat ett underskott på ca 14 tusen euro.

Bibliotekstjänst

Biblioteken

Fartygen med rätt till bibliotekstjänst hade bibliotek omfattande 35 – 350 böcker, som byttes vid behov. Utöver böcker på de inhemska språken anskaffades böcker på estniska, ryska och engelska.

Böcker cirkulerades ombord på utländska fartyg som besökte finska hamnar. På skeppsbiblioteket i Helsingfors kunde sjöfarare låna böcker för eget bruk eller för fartygets besättning. I Sjömansservicebyråns tidskrift Frivakt presenterades böcker och författare.

Under berättelseåret utnyttjade 96 (136) fartyg bibliotekstjänsten och 209 (210) biblioteksbyten skedde.

Filmtjänst

Till fartygen levererades fil-

mer som DVD- och Blu-ray-skivor samt Playstation 3-spel av ombud, kontaktpersonen, utbytesmanskap via sjömanskyrkor eller per post.

Under berättelseåret var 124 (124) fartyg inskrivna i bibliotekstjänsten. Sammanlagt utbyttes 19 987 (21 118) filmer. Antalet utbyten var 1 053 (1 133), av vilka de flesta 734 (687) skedde från byrån i Helsingfors. Filmerna levererades till fartygen.

Tidningstjänst

Tidningar och tidskrifter levererades till sjöfararna vid 4920 (5716) fartygsbesök. Till fartygen levererades 789 (1073) tidningspaket per post, via mäklare eller servicepunkten på flygstationen. Till utländska sjöfarare på fartyg som besökte finska hamnar levererades tidningar, utprin-

tade nyhetsblad och elektroniska nyhetsbrev i samarbete med andra sjömansserviceorganisationer.

Informationsverksamhet

SSB:S tidskrift Frivakt

Under år 2015 fokuserade man på SSB:s egen verksamhet, sjömanskultur samt sjöfararnas hälsa och välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom branschen. Förutom till fartygen och sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier som uppmärksammat sjöfarten samt ett antal prenumeranter. Upplagan omfattade 2100 exemplar, av vilka ca 60 skickades utomlands. Tidningen publicerades också som nätversion.

Övrig information

Det elektroniska nyhetsbrevet levererades varje vecka till ca 130 fartyg. Innehållet sammanställdes av de viktigaste nyheterna om sjöfarten, inrikes- och utrikeshändelser och idrottsnyheter samt SSB:s egna meddelanden.

Nätkommunikationen effektiverades ytterligare genom att utveckla hemsidorna och Facebook-tjänsten. På nätet publicerades foton från SSB:s idrotts- och kulturevenemang och av hobbyarbeten. Man informerade om SSB:s verksamhet också vid egna kurser och evenemang, i branschens organisationers tidningar och på en egen mässavdelning vid Sjöfartens Dag i Mariehamn.

Studie-, hobby- och rekreationsverksamhet

SSB ordnade 56 (55) olika

språk-, hantverks- och motionskurser för sjöfarare. Avsikten med kursverksamheten var att erbjuda sjöfararna möjlighet till sådan hobbyverksamhet som på grund av sjöarbetets karaktär varit svårt att delta i eller för vilken tröskeln att delta har känts för hög.

Kurserna var öppna för alla sjöfarare som betalar sjömansserviceavgift, tidigare erfarenhet eller grundkunskaper har inte krävts. I kurserna deltog sammanlagt 365 (473) sjöfarare.

Språkkurserna var tre dagars intensivkurser, både på nybörjar- och fortsättningsnivå. På språkkurserna studerade man italienska, spanska, ryska och svenska. Av hantverkskurserna kan nämnas kurserna i att göra arbeten i keramik, reparbeten, filtarbeten, glassmycken och silverkedjor. Motionskurserna och utelivskurserna var också mycket populära. Den traditionella veckolånga vandringen i Ylläs höstglöd lockade 30 deltagare.

SSB ordnade också flera tillfällen att bekanta sig med nya grenar, liksom Stå upp paddling, frisbeegolf och Crossfit. Vi gjorde fyra guidade besök på Kiasma, Ateneum, HAM och Didrichsens Konstmuseum. I de korta evenemangen deltog både sjöfarare på kompensationsledighet och i frivakt.

Kurserna på Åland arrange-

rades av Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). En del av kurserna ordnades som egna kurser, en del så att SSB hade kvoter i Medis allmänna kurser.

I Nordsjö Sjömanscentrum arrangerades två sjömanskvällar i samarbete med Sjömanskyrkan. Teman för sjömanskvällarna var Risto Honkaharjus ”Meritauluja ja tarinoita” samt filmen S/S Martha, ”Finlands transatlantiska linjer – sista linjens uppgång och fall”. Samkvämen besöktes av sammanlagt 63 tidigare och aktiva sjöfarare.

Till sjöfararnas nordiska fototävling skickades sammanlagt 920 (944) foton in. I tävlingen segrade maskinmästare Rikard Lavitskij från Sverige.

Motion och arbetshälsa

Arbetshälsoprojektet ForMare förverkligades andra året i rad tillsammans med Sjömanspensionskassan och Alandia Försäkring. Av 200 sökande från Godby Shipping, Rederi Ab Eckerö, Tallink Silja och Viking Line valdes 95 sjöfarare ut för att delta. ForMare genomfördes i Kotka, Helsingfors, Åbo och Mariehamn. Resultaten av projektet som främjar livsstilsförändringar och utvecklande av livskvaliteten var fortsättningsvis positiva och det ser ut som om verksamhetmodellen fungerar och man kommer att satsa på den också i fort-

sättningen

Inom ramen för ForMare ordnades sammanlagt 1078 (252) träffar eller evenemang i form av individuell instruktion, konditionstest, föreläsning eller gruppmotion. Mången deltagare fortsätter att regelbundet träffa sina instruktörer för ett understödd självriskavgift under den påföljande treåriga uppföljningsperioden. Man producerade också videomaterial om projektet.

Under berättelseåret inleddes konditionstestservicen och sammanlagt 67 sjöfarare lät kartlägga sin kondition ombord på sitt fartyg eller i SSB:s utrymmen i Helsingfors och Åbo.

I ishockeyturneringen deltog 8 lag och 128 (140) spelare, i fotbollsturneringen 15 (19) lag och 165 (230) spelare. I turneringen i innebandy, Nordic Open, deltog 15 (14) lag och 200 (180) spelare. Under sommaren ordnades flera matcher för personal på kryssningsfartyg, i dem deltog 446 (443) spelare. I två golftävlingar deltog sammanlagt 88 (82) spelare.

I Helsingfors, Åbo och Mariehamn utnyttjades konditionssalar 4420 (6156) gånger. Motionssalar noterade 622 (911) besök och ishallar 2032 (1545) besök.

SSB arrangerade 7 (12) arbetshälsoevenemang, i vilka sammanlagt 141 (220) sjöfarare deltog.

Internationellt samarbete

SSB deltog liksom tidigare aktivt i samarbetet med de nordiska sjömansserviceorganisationerna. På global nivå fortsatte samarbetet med ITF Seafarer’s Trust och The International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN).

Sjömansservicebyrån stod värd för det gemensamma chefs- och idrottsmötet i Helsingfors den 24 – 25.11. På mötet behandlade den nordiska sjömansservicens utveckling och samarbetsfrågor.

SSB deltog i ISWAN:s årsmöte och Sjömansservice-seminarium i Gdynia den 5 – 6.11.

Samarbete i hemlandet

SSB deltog under våren i Sjöfartens dag i Mariehamn och under hösrwn I Aboa Mares sjöfartsmässa i Åbo.

SSB:s arbetshälsoansvarige deltog som talare i Arbetshälsoinstitutets Sjömanshälsovårdsdagen den 12.3 och i Sjömanpensionskassans seminarium i Helsingfors den 13.10. SSB:s verksamhet har också presenterats i samband med fackliga utbildningstillfällen, i läroanstalter, på rederier och ombord på fartyg.

I samarbete med Finlands Sjömanskyrka upprätthölls en servicepunkt för personal på besökande kryssningsfartyg på Ärtholmen och man fortsatte att utveckla verksamheten på Nordsjö Sjöfararcenter.

Ombuds- och klubbverksamhet

Helsingfors

Ombuden i Helsingfors gjorde 1899 (1694) fartygsbesök inom sitt serviceområde, som efter att ombudet i Kotka gick i pension sträckte sig från Fredrikshamn till Hangö. Bibliotek utKURSVERKSAMHET

I konditionsidrottstävlingen Minuttävlingen deltog 412 (444) sjöfarare. I den individuella tävlingen segrade Hannu Simola från m/s Silja Serenade och i fartygsserien segrade m/s Eira från rederiet ESL Shipping. Till Årets sjömansidrottare valdes Bernt Lindell. Årets idrottsfartyg år 2015 är m/s Silja Serenade.

byttes 120 (106) gånger och filmer 734 (687) gånger. Sammanlagt utnyttjade 1720 (861) sjöfarare transporttjänst och 298 (505) tidningspaket levererades.

Kotka

Ombudet i Kotka gjorde under tiden januari – juni 405 (1337, hela år 2014) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 8 (28) gånger. Filmpaket byttes 58 (149) gånger. Transport med SSB:s bil ordnades för 2(24) sjöfarare. Ombudet i Kotka gick i pension från början av juli och under fortsättningen av året skötte ombudsverksamheten från Helsingfors.

Därtill ordnade man i Kotka föreläsningar, tester och träning inom ramen för projektet ForMare.

Åbo

Ombudet i Åbo gjorde sammanlagt 1009 (1053) fartygsbesök inom sitt serviceområde (Pargas – Åbo – Nådendal – Raumo). Filmer utbyttes 179 (231) gånger och bibliotek 75 (56) gånger. Sammanlagt 48 sjöfarare deltog i ett idrottsevenemang. Transporttjänst ut-

nyttjades av 256 (260) sjöfarare. Till fartygen leverades tidningspaket 491 gånger.

Samarbetspartnern Sjömanskyrkan i Raumo levererade Sjömansservicebyråns tidningar till 236 finska fartyg.

Kontaktpersoner

Kontaktpersonerna gjorde 1627 (1632) fartygsbesök. Bibliotek byttes 6 (19) och filmer 82 (66) gånger. Transporttjänst gavs åt 43 (63) sjöfarare. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades av 460 (646) sjöfarare.

Funktionärer

Helsingfors

Verkställande direktör Sampsa Sihvola, av-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä (till den12.1), ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, arbetshälsoansvarig Johan Treuthardt, studiesekreterare Jukka Lindell (från den 6.7), ekonomiansvarig Päivi Seppälä (från den 30.11).

Kotka ombud Risto Nikula (till den 30.6)

Åboombud Juha Toivanen Kontaktpersoner

Hangö: Jani Hedback, Ingå:

Tom Björklöf, Kaskö: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Mariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Eija Tuorila, Uleåborg: Antti Härö

FÖRVALTNINGEN

Representantskapet

Sjömansservicebyråns representantskap hade under verksamhetsåret följande sammansättning (suppleanterna inom parentes):

Arbets- och näringsministeriets representant

Ordförande Tarja Kröger (överinspektör Sari Alho till den 31.3, regeringssekreterare Sami Teräväinen från den 1.4)

Kommunikationsministeriets representant: Viceordförande enhetschef Tero Jokilehto (regeringsråd Pekka Kouhia)

Finansministeriets representant konsultativa tjänstemannen Riitta Bäck (konsultativa tjänstemannen Joanna Auriovuori)

Representanter för skeppsredarna:sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (sjöpersonalchef Ulla Häkkinen till den 31.3, personalchef Susanna Siljander från den 1.4)

sjöpersonalchef Outi Byckling (verkställande direktör

Olof Widén)

sjöpersonalchef Hanne Hinders (vice verkställande direktör Hans Ahlström)

personalchef David Lindström (bemanningschef Heikki Leikkonen)

Representanter för sjöfararna

Manskapet

kockstuert Mikko Ervast (köksmästare Tarja Rännäli)

servitris Arja Ahonen (kock Mika Ojala)

Däcksbefälet

sjökapten Dan Stenbäck (sjökapten Niclas Seligson)

Maskinbefälet

maskinchef Jari Simpura (ombudsman Sami Uolamo)

Representantskapets ordinarie möte hölls den 23 april. Vid sammanträdet behandlades de i Sjömansservicelagens (447/2007) § 15 nämnda ärendena samt budgeten för år 2015.

Styrelsen

Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes):

Arbets- och näringsministeriets representant

Esa Lonka (regeringsråd Susanna Siitonen)

Representanter för skeppsredarna

ombudsman Kimo Kostiainen (juniorombudsman Christina Palmén)

ombudsman Bernt Bergman (juniorombudsman Laura Raikunen)

Representanter för sjöfararna

Manskapet

förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu Silta)

Befälet

sjökapten Kai Terimaa, Finlands Skeppsbefälsförbund (sjökapten Petri Suominen)

maskinmästare Harri Piispanen, Finlands Maskinbefälsförbund (ombud Joachim Alatalo)

Närvarorätt: Representant för Finlands Sjömanskyrka generalsekreterare Hannu Suihkonen

Som ordförande för styrelsen fungerade arbets- och näringsministeriets representant Esa Lonka och som viceordförande Susanna Siitonen. Styrelsen sammanträdde sex gånger under verksamhetsåret, därutöver hölls ett möte per e-post. Styrelsens suppleant sjökapten Petri Suominen avled den 27.11.2015.

Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Sampsa Sihvola tillsammans eller någondera av dem tillsammans med styrelsemedlemmen Kimo Kostiainen eller Kenneth Bondas eller byråns av-sekreterare Heli Myllykangas.

Revisor för år 2015 var CGR-samfundet KPMG Oy Ab, som utnämnt CGR Heidi Vierros som huvudansvarig revisor.

Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning.

Helsingfors den 10 mars 2016

Revisionsberättelse

Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte

Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 – 31.12.2015. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvar

Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen skall se till att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Revisorns skyldigheter

Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet

med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar.

En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som i Sjömansservicebyrån kan ha en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i den operativa ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen.

Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.

Utlåtande

Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria.

Helsingfors den 14 mars 2016

KPMG OY AB

Heidi Vierros

CGR

Resultaträkning Balansräkning

MERIMIESMOTORISTEJA HÄMEESSÄ Tapaaminen sujui hyvin

keli oli vaativa , kova tuuli, alhainen lämpötila ja pieniä sadekuuroja silloin tällöin, jopa rakeita. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan reitti ajettiin läpi suunnitelmien mukaan. ”Konvoissa” oli kymmenkunta pyörää, sekä pari huoltoautoa. Aulangon maittavan aamupalan jälkeen ajeltiin Hauhon kautta Tuulokseen. Kiuasniemen

Marinalla pidäteltiin raekuuroa. Vääksyn ruokailun jälkeen ajettiin vielä Lammin kautta Turenkiin Motorcafe Suvirantaan, jossa juotiin vielä kahvit ja pohdiskeltiin seuraavaa merimiesmotoristien tapaamista.

Kiitoksia kaikille osallistujille ja hengessä mukana olleille, sekä sponsoreille: MEPA, SMU, ME GROUP!

Kuvia: goo.gl/1O2kzU

Ylhäällä: Arnold Kallio oli mukana jo 1980 –luvun merimiesmotoristien tapaamisissa

Alhaalla: Raekuuro yllätti, kun pidettiin taukoa Kiuasniemen

Marinassa

SOPIMUSKUNTOSALEJA MERENKULKIJOILLE

MEPA tarjoaa nyt kuntosalipalveluita muissa kaupungeissa jossa tilastojen mukaan asuu runsaasti merenkulkijoita.

Uudistus on kokeilu, joka jatkuu toistaiseksi. Uusia paikkakuntia kartoitetaan myös jatkuvasti ja otamme mielellämme ehdotuksia vastaan. Katso uudet kuntosalisopimukset: mepa.fi/paikat

NYA AVTALSGYM TILLGÄNGLIGA

FÖR SJÖFARARE

SSB har beslutat att öka på mängde avtalsgym för olika städer pga. ett stort intresse bland sjöfararna och för att utveckla vårt serviceutbud. Städerna har valts på basis av statistik om var sjöfarare är bosatta. Förnyelsen är en pilot, som fortsätter tillsvidare. Nya städer och gym kartläggs konstant, och vi tar gärna emot önskemål och feedback. Ni hittar de nya avtalsgymmen: mepa.fi/platser

NORDIC PHOTO CONTEST 2016

all nordic seafarers and, regardless of nationality, all other crew members of Danish, Finnish, Icelandic, Norwegian and Swedish flag vessels are welcome to take part in the contest. The contestants must not be professional photographers.

no more than 10 entries per participant, minimum size 1 Mb life at sea, work and leisure onboard.

The photos must have been shot recently good prizes for 5 best shots; from EUR 300 to EUR 670 The photos will also be counted in the Finnish competition, where the three best shots will be given prizes Please e-mail your entries to opinto@mepa.fi no later than Jan 11, 2017.

VUOKRATTAVANA

Ahvenanmaalla AY-väen 130m2 mökki.

• Mukavuudet: suihku, wc, avotakka, TV, sauna ja soutuvene.

• Hyviä kalastusvesiä, lunastettaessa kortti.

• Autotie perille. Vuokra 490€/viikko.

Tiedustelut puh 040-534 5666

UTHYRES

Fackets stuga på Åland 130m2.

• Bekvämligheter: dusch, wc, öppen spis, TV, bastu och roddbåt.

• Goda fiskevatten vid inlösning av fiskekort.

• Bilväg fram. Hyra 490€/vecka.

Förfrågningar tel 040 534 5666