Vapaavahti - Frivakt 4/2008

Ms Gute under Heidis kommando s. 38

Nordsjö hamn togs i bruk s. 34

Vuoden merimiesurheilija s. 15

Kirjamessut s. 18

HARRASTETYÖT MEPAAN helmikuussa 2009

Vielä on aikaa osallistua MEPAn vuosittain järjestämään merenkulkijoiden harrastetyökatselmukseen - pistä pensselit heilumaan tai runosuoni pulppuamaan.

Toimita työsi MEPAan viimeistään 27.2.2009 mennessä!

Harrastetöistä koottu näyttely on esillä 13.3. - 29.3.2009

Helsingin merimiesklubilla, Linnankatu 3.

HARRASTEKATSELMUKSEN SARJAT OVAT:

KUVATAIDE

-öljy- tai vesivärityöt, piirrokset, veistokset

KÄTEVYYSTYÖT

-pienoismallit ja pullolaivat, köysityöt, puutyöt, kaikenlaiset käsityöt

KIRJOITUSTYÖT

-novellit, runot, pakinat, kertomukset

VALOKUVAUS

- digitaalikuvat sekä mustavalko-, dia ja värikuvat on lähetettävä 31.12.2008 mennessä Pohjoismaisen valokuvauskilpailun vuoksi

Katselmukseen voi osallistua yhdellä tai useammalla työllä ja halutessaan vaikka kaikkiin sarjoihin, mutta samalla työllä vain kerran. Harrastetöitä ei aseteta paremmuusjärjestykseen, mutta tekijät saavat arvion töistään ja parhaille jaetaan tunnustuspalkintoja.

Harrastetöihin on selvästi merkittävä lähettäjän nimi/nimimerkki ja mukaan liitettävä selvitys, josta ilmenee osanottajan nimi, ammatti, laiva sekä tarkka kotiosoite ja puhelinnumero.

Harrastetyöt lähetetään tai toimitetaan 27.2.2009 mennessä osoitteeseen: Linnankatu 3, IV kerros, 00160 Helsinki tai MEPAn sivutoimistoihin. Lähemmät tiedustelut puh (09) 6689 0016/ Kittilä e-mail: kulttuuri@mepa.fi

HOBBYARBETENA TILL SSB inom februari 2009

Du hinner ännu delta i SSB:s årliga mönstring av sjöfolkets hobbyarbeten. Sätt fart på penseln eller låt diktarådran flöda!

Lämna in dina alster till SSB senast den 27.2.2009! Utställningen som sammanställs av arbetena är öppen på Sjömansklubben i Helsingfors, Slottsgatan 3, under tiden 13.3 – 29.3.2009.

HOBBYMÖNSTRINGENS SERIER:

BILDKONST

- arbeten i olja, akvarell, teckningar, skulpturer

HÄNDIGHETSARBETEN

- miniatyrmodeller och flaskskepp, rep- och träarbeten samt alla slags handarbeten

LITTERÄRA ALSTER

- noveller, dikter, kåserier, berättelser

FOTOGRAFERING

- svartvita-, färg,- dia – och digitala bilder bör insändas senast den 31.12.2008, med tanke på den nordiska fototävlingen!

Man kan delta i mönstringen med ett eller flera arbeten och om man vill i rentav alla serier, men bara en gång med samma arbete. Hobbyarbetena sätts inte i rangordning, men man får ett utlåtande om sina alster och de bästa tilldelas hedersomnämnanden.

Hobbyarbetena bör märkas tydligt med avsändarens namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke, fartyg och noggrann hemadress och telefonnummer.

Hobbyarbetena skickas eller levereras senast den 27.2.2009på adressen: Slottsgatan 3. IV vån., 00160 Helsingfors eller till SSB:s filialbyråer. Närmare information tel. (09) 668 90016/Sirpa Kittilä, e-mail; kulttuuri@mepa.fi

FRIVAKT 4/2008:

Vähiin käy

Pohjoismaissa merimiesurheilua on järjestetty aktiivisesti 1950-luvulta lähtien. Kun Suomessa perustettiin vuonna 1960 Kauppalaivaston Huoltoneuvosto, oli luonnollista, että osallistuimme alusta alkaen merimiesurheiluun.

Toiminta laajeni vauhdilla maailmanlaajuiseksi. Sen vuoksi vuonna 1976 perustettiin merimiesurheilutoimintaa organisoimaan Kansainvälinen Merimiesurheilukomitea (ISS). Sittemmin 1980-luvun lopulla urheilukomiteasta tuli Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) alakomitea, jolla on oma puheenjohtaja ja hallitus. Alusta asti urheilukomiteaa on johtanut pohjoismaiden edustaja.

Urheilukomitean puheenjohtajat ovat olleet tosi urheilumiehiä, mutta hallituksen jäsenillä ei ole riittänyt aikaa eikä aina haluakaan urheilutoiminnan kehittämiseen. Keskeinen vastuu käytännön kenttätyössä on ollut ja on edelleen pohjoismaisten merimiespalvelulaitosten henkilöstöllä sekä Jörg Pfautschilla.

Ponnisteluista huolimatta urheiluun osallistuva joukko harvenee huolestuttavasti. Yleisurheilu katosi Kansainvälisiltä urheiluviikoilta jo aikapäiviä sitten. Pohjoismaissa tuloksia tehdään vielä jonkin verran. Kansainvälisiin sarjoihin riittää vielä sen verran osallistujia, että voidaan puhua kansainvälisestä toiminnasta.

Syitä tähän on monia. Merenkulussa kehitys on mennyt voimakkaasti siihen suuntaan, että laivat viipyvät satamissa yhä vähemmän aikaa ja miehistöt ovat pienentyneet. Samoin satamissa liikkuminen on vaikeutunut uuden ISPS-koodin vuoksi.

Ainakin Suomessa yleisurheilua harrastaneet ikäluokat ovat poistumassa merenkulusta. Yleisurheilu ei ole trendikästä uusien merenkulkijoiden keskuudessa. Puhumattakaan yhä enemmän kansainvälistyvistä merenkulkijoista, jotka tuskin tietävät siitä mitään.

Tietoa merimiesurheilusta on välitetty vuosien varrella paljon. On pidetty aiheesta seminaareja ja käyty kouluttamassa eri maiden merimiespalvelutyöntekijöitä ympäri maailman. Tiedon puutteeseen se ei ainakaan kaadu, mutta pelkään, että tahdon puute on suurin uhka.

Tilanne on hankala. Kansainvälisen urheilukomitean rahat ovat loppumassa. Enkä usko, että ICSW:lla on kovin suurta halua tukea merimiesurheilua. Arvioni mukaan olemme samassa tilanteessa, jossa olimme ennen vuotta 1976.

Pohjoismaiset merimiespalvelulaitokset järjestävät ja tilastoivat jäljelle jääviä palloilusarjoja, jotka ovat avoimia kaikille merenkulkijoille sekä eri pohjoismaiden järjestämiä omia kilpailuja.

Mitä nimityksiä sitten kansainvälisistä otteluista käytetään se jää nähtäväksi. Tärkeintä on, että merenkulkijat voivat edelleen ainakin Pohjoismaissa ja ehkä muutamissa muissa satamissa osallistua järjestettyyn liikuntatoimintaan.

Haluamme edelleen järjestää merenkulkijoille mahdollisuuksia osallistua urheilutapahtumiin ja kokea liikunnan iloa. Tavataan kentillä.

Det blir knappt

Ide nordiska länderna har man ända sedan 1950-talet aktivt arrangerat sjömansidrott. Då Handelsflottans Välfärdsråd år 1960 grundades i Finland, var det naturligt att vi ända från början deltog i sjömansidrotten.

Verksamheten expanderade med god fart över hela världen. För att organisera sjömansidrottsverksamheten grundades därför år 1976 den internationella sjömansidrottskommittén, ISS. Sedermera, i slutet av år 1980-talet, blev idrottskommittén en underkommitté inom den internationella kommittén för sjömansvälfärd, ICSW, fortfarande med egen ordförande och styrelse. Ända från början har idrottskommittén letts av en representant för de nordiska länderna.

Ordförandena för idrottskommittén har varit riktiga idrottsmän, men styrelsemedlemmarna har inte haft tillräckligt tid, eller kanske vilja, att utveckla idrottsverksamheten. Det centrala ansvaret för det praktiska fältarbetet har vilat, och vilar fortfarande, på de nordiska sjömansserviceorganisationernas personal och på Jörg Pfautsch.

Trots alla ansträngningar glesnar skarorna som deltar i idrotten oroväckande. Friidrotten försvann från de internationella idrottsveckorna redan för länge sedan. I de nordiska länderna gör man fortfarande en del resultat. I de internationella serierna deltar just så många, att man kan tala om internationell verksamhet.

Orsakerna till situationen är många. Sjöfarten har kraftigt utvecklat så, att fartygen ligger i hamn allt kortare tider och antalet besättningsmän har minskat. Den nya ISPS-koden har också begränsat möjligheterna att röra sig i hamnarna.

De årsklasser som ägnat sig åt friidrott håller på att försvinna från sjöfarten, åtminstone i Finland. Friidrott uppfattas inte som trendig bland de nya sjöfararna. För att inte tala om den allt mera internationella skara sjöfarare, som knappt känner till den.

Under årens lopp har man spritt mycket information om sjömansidrott. Man har organiserat seminarier och rest runt i världen för att utbilda sjömansservicepersonal. Brist på information har åtminstone inte varit problemet, men jag är rädd att brist på vilja är det största hotet.

Situationen är svår. Den internationella idrottskommitténs pengar håller på att ta slut. Och jag tror inte att ICSW är särskilt intresserad av att stöda sjömansidrotten. Min gissning är att vi står inför samma situation som före år 1976.

De nordiska sjömansserviceorganisationerna arrangerar, och för statistik över, de serier i bollspel som ännu finns kvar, och som står öppna för alla sjöfarare. De nordiska länderna organiserar också egna tävlingar. Det återstår att se vilka benämningar som fortfarande kan användas om internationella matcher. Viktigast är att sjöfararna fortfarande kan delta i organiserad idrottsverksamhet i de nordiska länderna, och kanske i några andra hamnar.

Vi vill fortfarande arrangera möjligheter för sjöfararna att delta i idrottsevenemang och känna glädjen av att motionera. Vi ses på idrottsplanen.

Martti Karlsson

Vuoden merimiesurheilija Rauni Söderlund

Lähes joka vuosi merenkulkijoiden urheilukilpailuihin osallistunut Rauni on erinomaisessa kunnossa. 1970-luvun alussa alkanutta merimiesuraa on vielä muutama vuosi jäljellä. Mikäpä on seilatessa kun jatkuva liikuntaharrastus pitää kehon ja mielen virkeänä.

Rauni Söderlund on vasta toinen nainen, jonka Merimiespalvelutoimisto on valinnut vuoden merimiesurheilijaksi. Palkinto on jaettu vuosittain MEPAn perustamisesta (1973) lähtien. Raunin ansioiksi lasketaan pitkä ja menestyksekäs ura merimiesurheilussa.

Onhan niitä mitaleita sekä kotimaasta että pohjoismaista niin paljon, että oma vitriini pitäisi hankkia, Rauni naureskelee.

Merimiesurheilun Rauni aloitti jo seilatessaan Nielsenin Passad III:ssa. Mieleen on jäänyt kuulantyöntö kaijalla. Nuori merenkulkijanainen kiinnostui heti urheilusta ja on ollut siitä lähtien mukana innostamassa myös muita.

Osallistuin nuorena moniin hiihtokilpailuihin pitäjä- ja piiritasolla. Mitaleitakin tuli. Innostus alkoi jo sieltä, Rauni muistelee.

Pitkä ura

Merenkulkulaitoksella ja Finstashipillä

Rauni Söderlund seilasi 1970-luvun lopulle asti Nielsenin ja Effoan laivoissa. Merenkulkulaitoksen väyläaluksista tutuiksi tulivat Pe-

rämeri, Valvoja ja Lonna. Tie vei sitten jäänmurtajiin.

Urhosta jäi parhaiten mieleen eräs kova talvimyrsky, Rauni kertoo.

Jm Urho oli matkalla jäänmurtotehtäviin Perämerelle, kun se joutui pahaan myrskyyn. Päällystömessin ikkuna rikkoutui ja vesi tuli sisään. Aluksen oli palattava takaisin Helsinkiin. Rauni ei muista tämän pahempaa myrskyä kokeneensa. Hän oli Urholla myös silloin, kun se ajoi karille Kanadan kenraalikuverööri kyydissään. Karilleajo sai paljon julkisuutta aikanaan lehdistössä.

Rauni muistelee suurella kunnioituksella Urhon emäntää Elma Rouvaria, joka oli tiukka mutta oikeudenmukainen esimies. Emäntä kuului Urho Kekkosen tuttavapiiriin, ja leipoi presidentille aina leipää tämän käydessä aluksella.

Urhosta Rauni siirtyi aikanaan Otsoon, jossa vierähti kymmenen vuotta. Jäänmurtajavuosien aikana hän osallistui monesti Helsingin urheiluviikolle keväisin.

Jäänmurtajilta lähti aina iso porukka Otaniemeen urheilemaan, Rauni kertoo.

Väkeä urheiluviikolle tuli murtajien lisäksi aina ms Georg Otsilta ja Helsingissä olevilta rahtilaivoilta. Urheiluviikko hiipui hiljaa pois, kun Georg Ots vaihtoi lippua ja uusi isäntä ei enää ohjeistanut merimiehiä kentälle. Rauni Söderlundilla innostus liikuntaan ja merimiesurheiluun jatkui.

Tie vei monitoimimurtajiin Rauni siirtyi ensin msv Nordicaan ja liittyi myöhemmin Botnican miehistöön. Uusimmassa monitoimimurtajassa on vierähtänyt jo kymmenen vuotta.

Matkat ja työkomennukset ovat olleet mielenkiintoisia, Rauni kertoo

Botnica on tehnyt offshore –töitä monessa eri maassa. Välillä on oltu Meksikon lämmössä, välillä Suomen vesillä jäätä murtamassa. Joulukuun alussa laiva oli Esbjergissä Tanskassa odottelemassa uutta työkomennusta.

Rauni on ollut paljon mukana MEPAn kurssitoiminnassa. Harraste- ja tietokonekursseilta on tullut oppia, mutta eniten

Rauni pitää liikuntapainotteisista kursseista.

Marraskuun Pajulahden kursseilla houkuttelin muitakin merenkulkijoita tekemään yleisurheilutuloksia, Rauni naurahtaa.

Moni MEPA -kurssilainen ei ensin tiennyt, mistä oli kysymys. Raunin mukaan innostus oli kova, kun päästiin alkuun. Tuloksia tehtiin Pajulahden Nikula –hallissa, Turusen Seppo jm Kontiolta toimi mittamiehenä.

Raunin harrastukset painottuvat liikuntaan. Lomilla hän pyöräilee ja hiihtää, jos vaan löytyy lunta. Laivalla hän käyttää kuntosalia ja soutulaitetta, sekä käy maissa kävelyretkillä. Sisäsoudussa Rauni on edelleen melkoinen tekijä. Viidensadan metrin soutu meni nyt aikaan 1.57,5. Vuodelta 2003 muistuu mieleen kisa, jossa Rauni souti 1.52,2 ja löi Gabriellan ”ikiliikkujan” Seppo Flinkin parilla kymmenyksellä.

Vieläköhän Seppo selviää alle kahden minuutin, Rauni heittää ikään kuin haasteena Flinkille, joka on vuoden merimiesurheilija mallia 2004.

Årets sjömansidrottare Rauni Söderlund

Rauni, som nästan varje år deltagit i sjöfararnas idrottstävlingar, är i utmärkt form. Hon har ännu några år kvar på sjömansbanan som hon inledde i början av 1970-talet. Och då man med hjälp av fortgående motionsverksamhet håller kropp och sinne i skick, varför skulle man inte segla.

Rauni Söderlund är först den andra kvinnan som Sjömansservicebyrån valt till årets sjömansidrottare. Priset har delats ut ända sedan SSB grundades år 1973. En lång och framgångslik bana inom sjömansidrotten är Raunis främsta merit.

Nog är ju prisen, både nationella och nordiska, redan så många att jag borde skaffa en egen vitrin, skrattar Rauni.

Rauni började med sjömansidrott redan då hon seglade på Nielsens Passad III. Hon kommer väl ihåg kulstötning på kajen. Den unga sjöfararkvinnan blev tidigt intresserad av idrott och sedan dess har hon varit med om att entusiasmera också andra.

Som ung deltog jag i många skidtävlingar, på socken- och distriktsnivå. Medaljer kom det också. Intresset började redan då, minns Rauni.

En lång karriär hos Sjöfartsverket och Finstaship

Rauni Söderlund seglade till slutet av 1970-talet på Nielsens och FÅA:s båtar. Hon hann bli bekant med Sjöfartsverkets farledsfartyg Perämeri, Valvoja och Lonna. Vägen förde henne sedan till isbrytarna.

Från tiden på Urho minns jag bäst en hård vinterstorm, berättar Rauni.

Ib Urho var på väg till ett isbrytningsuppdrag på Bottenhavet, då den råkade ut för en svår storm. I befälsmässen söndrades ett fönster och vattnet vällde in. Fartyget måste vända tillbaka till Helsingfors. Rauni kan inte komma ihåg att hon skulle ha varit med om någon svårare storm. Hon var också på Urho då

fartyget gick på grund med Kanadas generalguvernör ombord. Grundstötningen fick i tiden stor publicitet i pressen.

Rauni minns med stor respekt Elma Rouvari som var värdinna på Urho. Hon var en sträng men rättvis förman. Värdinnan hörde till Urho Kekkonens bekantskapskrets, hon bakade alltid bröd inför presidentens besök ombord.

Från Urho övergick Rauni sedan till Otso, där hon stannade tio år. Under åren på isbrytarna deltog hon många gånger om vårarna i idrottsveckan i Helsingfors.

Vi var alltid ett stort gäng från isbrytarna som åkte till Otnäs för att idrotta, berättar Rauni.

Till idrottsveckorna kom det utöver isbrytarnas deltagare alltid folk från ms Georg Ots och fraktfartygen som råkade ligga

i Helsingfors. Idrottsveckorna slumrade stilla in då Georg Ots bytt flagg, och den nya redaren inte skickade ut sjömännen till idrottsplanen. Rauni Söderlunds intresse för motion och sjömansidrott fortsatte.

Vägen förde till kombiisbrytarna

Rauni flyttade först över till msv Nordica och senare till Botnica. Ombord på den nyaste kombiisbrytaren har nu redan tio år gått.

Resorna och arbetskommenderingarna har varit intressanta, berättar Rauni.

Botnica har skött offshore-uppdrag i många olika länder. Ibland har man varit i Mexikos värme, ibland brutit is på finländska vatten. I början av december låg fartyget

i Esbjerg i Danmark i väntan på ny arbetskommendering.

Rauni har deltagit aktivt i SSB:s kursverksamhet. På hobby- och ADB-kurser har hon lärt sig nya saker, men mest tycker hon om kurser där huvudvikten ligger på motion.

På kursen i Pajulahti i november lockade jag också andra sjöfarare att göra resultat i friidrott, skrattar Rauni.

Många av SSB:s kursdeltagare visste först inte vad det var frågan om. Rauni berättar att ivern var stor då man väl kom igång. Resultaten gjordes i Nikula-hallen på Pajulahti, Seppo Turunen från ib Kontio fungerade som mätningsman.

Olika motionsgrenar är Raunis huvudsakliga fritidssysselsättning. Under ledigheterna cyklar hon och skidar, om det bara finns snö. Ombord går hon på gym och använder roddmaskin, då hon går i land promenerar hon. I innerodd är Rauni ännu en svår motståndare. Femhundra meters rodd gick nu på tiden 1.57,5. Hon kommer ihåg en tävling år 2003 då hon rodde tiden 1.52,3 och slog Gabriellas ”perpetuum mobile” Seppo Flink med ett par tiondedelar.

Månne Seppo ännu klarar det under två minuter, framkastar Rauni, liksom en utmaning åt Flink, Sjömansidrottare av årgång 2004.

Ms Gute kulkee Heidin komennossa

Kaskisista pääsee jälleen reittilaivalla Ruotsiin. 1980 –luvulla liikennettä harjoitettiin ms

Folklinerilla ja ms Scandinavialla Gävleen. Nyt Kaskisista pääsee Härnösandiin ms

Gutella, joka liikennöi reittiä lähes päivittäin.

Ruotsin lipun alla purjehtiva alus on vanha tuttu Suomen kävijä Botnia

Linkin ja SeaWind Linen ajoilta. Nyt liikennettä hoitaa eestiläinen Baltic Scandinavian Lines. Ms Guten varustamo on ruotsalainen Rederi Ab Gotland ja kotipaikka Visby. Viidentoista hengen ruotsalaismiehistöön kuuluu neljä naista. Kolme heistä on talouspuolella ja komentosillalta löytyy viehättävä merikapteeni Heidi Norling

-Olin työskennellyt tässä laivassa jo perämiehenä ja tunsin lähes kaikki, joten päällikön tehtävätkin sujuvat luontevasti, Heidi toteaa.

Heidin mukaan naisia on lautoilla paljon, mutta harvemmin kansipuolella. Vielä harvem-

min heitä näkee päällikkönä. Heidi on kulkenut määrätietoisesti valitsemallaan uralla.

Sukujuuret Norjasta

- Yksi tädeistäni työskenteli radiosähköttäjänä. Kaksi setääni on merikapteeneja, vastaa Heidi kun kysellään ammatinvalinnasta.

Heidin vanhemmat ovat norjalaisia, äidin isä oli kalastajana Narvikissa. Heidi on kuitenkin syntynyt ja saanut merenkulkukoulutuksen Ruotsissa.

- Opiskelin 1990-luvun alussa neljä vuotta Kalmarin merenkulkuopistossa, Heidi kertoo

Kalmarin aikana Heidi toimi harjoittelijana useissa varustamoissa ja eri tyyppisissä laivoissa. Ensimmäinen päällystötehtävä aukesi vuonna 1996.

- Sain perämiehen paikan bulk -alukseen nimeltä Storön, jossa olin ollut jo oppilaana, Heidi muistelee.

Tämän jälkeen Heidi on työskennellyt paljon matkustajalauttojen perämiehenä. Hän on ollut monessa Gotlannin ja Ruotsin väliä liikennöivässä lautassa, kuten Nord Gotlandiassa joka tunnetaan Suomessa nykyisin Eckerö Linen Nordlandiana.

Gutella on värikäs historia

Vuonna 1979 rakennettu alus pidennettiin ja matkustajakapasiteettia lisättiin vuonna 2004 Puolassa. Laiva on lähes koko ajan ollut Rederi AB Gotland´ in omistuksessa. Liikennealueena on pääosin ollut Itämeri. Ms Gute on kuitenkin käynyt aina Kaukoidässä, Afrikassa ja Australiassa asti.

Suomesta laiva on liikennöinyt Botnia Linkin ja SeaWind Linen lisäksi Valmet Oy:n lukuun, kun sillä kuljetettiin autonosia Uuteenkaupunkiin. Tämän vuoden alkupuolella ms Gute oli Ruotsin puolustusvoimien rahtauksessa ja kävi Hangosta hakemassa kriisinhallintaoperaatiossa tarvittavaa kalustoa. Laivan mukana matkusti pieni joukko ruotsalaisia ja suomalaisia sotilaita. Lasti purettiin Kamerunissa ja se tuli Tsadissa toimivien rauhanturvaajien käyttöön.

Kaskisista ms Gute lähtee maanantaista torstaihin klo 23.00 ja sunnuntaisin klo 10.00. Laivalla kulkee enimmäkseen rekkoja. Kaistametrejä on käytössä 800 ja tilaa on 88 matkustajalle. Alus on 139 metriä pitkä, ja 4.687 kW koneteho riittää kuljettamaan sitä maksimissaan 16,5 solmun nopeudella.

Jarmo Nordback & Pekka Karppanen

MEPAn Kaskisten asiamies Jarmo Nordback ja Heidi Norling

M/s Gute under Heidis kommando

Man kan igen åka turbåt från Kaskö till Sverige. Under 1980-talet gick m/s Folkliner och m/s Scandinavia till Gävle. Nu kommer man till Härnösand med m/s Gute som trafikerar linjen så gott som varje dag.

Fartyget, som seglar under svensk flagg, är en gammal bekant i finska hamnar från Botnia Links och Seawind Lines tid. Nu är det estniska Baltic Scandinavian Lines som sköter trafiken. M/s Gutes rederi är svenska Rederi Ab Gotland och hemhamnen är Visby. Av den svenska besättningen

om femton personer är fyra kvinnor. Tre av dem jobbar på ekonomiavdelningen och på kommandobryggan träffar vi den förtjusande sjökaptenen Heidi Norling

- Jag hade redan jobbat som styrman ombord och kände nästan alla, så jobbet som befälhavare löper också ledigt, konstaterar Heidi.

Enligt Heidi jobbar många kvinnor ombord på färjorna, men mera sällan på däck. Ännu mera sällan ser man dem som befälhavare. Heidi har målmedvetet gått fram på den bana hon valt.

Släktens rötter i Norge

– En av mina fastrar arbetade som telegrafist. Två av mina farbröder var sjökaptener, svarar

hon på frågan om yrkesvalet.

Heidi har norska föräldrar, morfadern var fiskare i Narvik. Heidi är i alla fall född i Sverige och har fått sin sjöfartsutbildning där.

- I början av 1990-talet studerade jag fyra år vid sjöfartsinstitutet i Kalmar, berättar Heidi.

Under tiden i Kalmar var Heidi elev hos flera rederier på fartyg av olika typ. Det första jobbet som befäl fick hon 1996.

– Jag fick plats som styrman på ett bulkfartyg, m/s Storön, där jag jobbat som elev, minns Heidi.

Efter det har Heidi jobbat som styrman på många passagerarfärjor. Hon har varit på många färjor som trafikerar mellan Gotland och fastlandet, till exempel på m/s Nord Gotlandia, som vi nu i Finland känner som Eckerö Lines m/s Nordlandia.

Gute har en färggrann historia

Fartyget som byggdes 1979 förlängdes i Polen år 2004 och passagerarkapaciteten utökades. Fartyget har varit i Rederi Ab Gotlands ägo så gott som hela tiden. Fartyget har huvudsakligen trafikerat på Östersjön. Men m/s Gute har också besökt hamnar i både Fjärran östern, Afrika och Australien.

Förutom för Botnia Link och SeaWind Line har båten också trafikerat för Valmet Oy, då den transporterade bildelar till Nystad. I början av detta år fraktade m/s Gute, på uppdrag av svenska försvarsmakten, utrustning för krishanteringsoperationer från Hangö. Ombord reste en liten trupp svenska och finska soldater. Lasten lossades i Kamerun för att transporteras vidare till fredsbevarande trupper i Tchad.

Från Kaskö går m/s Gute ut från måndag till torsdag klockan 23.00 och söndagar klockan 10.00. Mest transporterar man långtradare. Sammanlagt står 800 filmeter till förfogande och det finns plats för 88 passagerare. Fartygets längd är 139 meter och med maskineffekten på 4 687 kW kan det gå med 16,5 knops fart.

Jarmo Nordback & Pekka Karppanen

Ritva Erkama tuntee merenkulkijat

Finnlines Oyj:n henkilöstöpäällikölle ala ja sen ammattilaiset ovat tulleet tutuksi kolmenkymmenenviiden työvuoden aikana. Henkilöstölehden päätoimittajalla on hyvä tuntuma myös MEPAan.

Pääsin mukaan Mepan asioita käsittelevään kokoukseen jo vuonna 1973, kun olin aloittamassa Suomen Höyrylaiva Oy:n palveluksessa, Ritva Erkama muistelee.

Tuolloinen henkilöstöpäällikkö Eric Holmström oli palkkaamassa yhtiöön henkilöstösihteeriä. Ritva oli valmistunut Helsingin Yliopistosta, jossa oli lukenut pääaineinaan psykologiaa ja kasvatustiedettä.

Ritva aloitti Holmströmin avustajana. Työtehtäviin kuului erilaisia henkilöstöasioita ja henkilöstökoulutusta. Merenkulkijoihin hän tutustui aluksi juuri henkilöstökoulutuksen yhteydessä.

Erkama eteni Holmströmin sairastuttua hänen seuraajakseen 1983. SHY :n henkilöstöpäällikön tehtäviin kuuluivat maapuolen rekrytointi, työsuhde-, palkka- ja työterveysasiat.

- Arvostan merenkulkijoiden ammattitaitoa erittäin korkealle, Ritva kehuu.

Myöhemmin Erkama tutustui merenkulkijoiden arkeen ja elämään tehdessään henkilöstölehteen juttuja ja haastatteluja laivoilta.

Effoan ja Finnlinesin yhteistyökuviot

Kahden merkittävän varustamon, Effoan ja Finnlinesin välinen yhteistyö ja merenkulun rakennemuutokset alkoivat Finncarriersista jo vuonna 1975. Vuonna 1984 Effoa- Suomen Höyrylaiva Oy-konserni laajeni käsittämään lastiliikennettä hoitavan Finncarriersin ja matkustajaliikennettä hoitavan Silja Linen Finnlinesin jatkaessa erillisenä laivanhoitoyhtiönä.

Vuonna 1989 eriytettiin lastiliikenne ja matkustajaliikenne kahdeksi eri konserniksi ja lastiliikennekonsernista tuli uusi Finnlines Group Oy, johon myös vanha Finnlines (FG-Shipping) liitettiin. Yrityskaupoilla mukaan tuli myöhemmin muitakin yhtiöitä, kuten Bore Line ja Railship.

-Organisaatiokaavioiden pyörittely alkoi välillä tuntua laatikkoleikiltä, Ritva muistelee tuon ajan monimutkaisia kuvioita.

Suomen Höyrylaiva Oy oli vahvasti suomenruotsalainen yhtiö. Finnlinesilla taas oli puhtaasti suomalainen kulttuuri. Yhtenäisen yrityskulttuurin muodostuminen kesti jonkin aikaa.

Ritva Erkama siirtyi uuden konsernin tyäryhtiön Finncarriersin henkilöstöpäälliköksi. Finncarriers sulautettiin Finnlinesiin 2001. Finnlines-konsernissa Ritvalle tuli myös konsernin henkilöstölehden päätoimittajan työ.

- Full Ahead –nimellä julkaistu lehti oli välillä yhdistetty asiakas- ja henkilöstölehti. Myöhemmin keskityttiin pelkästään henkilöstöasioihin, Ritva kertoo.

Henkilöstölehti ilmestyy nykyisin Finnliner -nimellä neljä kertaa vuodessa. Konserni on voimakkaasti kansainvälistynyt, joten lehtikin on englanninkielinen.

Henkilöstö on voimavara

Ritva Erkama kertoo konsernin monista vaiheista. Yhtiöitä on ostettu ja myyty ja organisaatiota on muutettu moneen kertaan. Henkilöstöpäällikön työssä on riittänyt haasteita.

- Henkilöstön määrä on sopeutettava yrityksen kulloisenkin työmäärän mukaan, Ritva yksinkertaistaa.

Hänen mukaansa erilaisia eläkejärjestelyitä on ollut paljon. Irtisanomiset on aina hoidettu sekä lainmukaisesti että oikeudenmukaisesti. Iso firma on myös antanut mahdollisuuksia etsiä uutta työtä talon sisältä.

- Tehtävät muuttuvat kaiken aikaa ja parhaiten toiminta sujuu, kun meillä on joustavia ja moniosaavia henkilöitä, Ritva kertoo.

Uuden henkilöstön rekrytoinnissa on tärkeintä, että avainasemaan on saatu oikea henkilö. Varustamoalan yritykseen on luonnollisesti palkattu myös ammattimerenkulkijoita, jotka Ritvan mukaan ovat sopeutuneet maatöihin hyvin.

Ritva Erkaman mielestä ihmisen elämässä pitää olla muutakin kuin työ.

- On hyvä, että Mepa kannustaa merenkulkijoita liikkumaan, opiskelemaan ja harrastamaan, Ritva toteaa.

Hän on hyvin kiinnostunut merenkulkijoiden asioista ja harrastetoiminnasta ja pitää Mepan roolia tärkeänä vapaa-ajan aktivoinnissa.

Toinen ura kaupunkilaisten hyväksi

Ritvalla on kolme aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Hänellä on kuitenkin aina ollut halu auttaa muitakin ihmisiä ja olla vaikuttamassa asioihin. Eniten hän on päässyt vaikuttamaan Espoon kaupunginvaltuustossa, jonka jäsen hän on ollut vuodesta 1977.

Vuosina 2003-2004 Erkama toimi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Vuodesta 2005 lähtien hän on toiminut tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Lasten harrastusten mukana hän meni Espoon Musiikkiopiston johtokuntaan, jonka puheenjohtajana hän toimii edelleen.

Ritva Erkama jäi eläkkeelle Finnlinesin henkilöstöpäällikön tehtävästä lokakuun alussa. Finnliner -henkilöstölehden päätoimittajana hän jatkaa vielä vuoden loppuun.

- Aion nyt viettää aikaa perheen ja lastenlasten kanssa. Kesällä aiomme veneillä, Ritva suunnittelee.

Monilla kiireet lisääntyvät eläkkeelle jäämisen myötä. Ritva Erkama valittiin lokakuun kuntavaaleissa jälleen Espoon kaupunginvaltuustoon. Hän aikoo kuitenkin pitää kiinni lisääntyneestä vapaa-ajasta päättäväisyydellä, joka on peritty Tali - Ihantalan taisteluissa tulenjohtajana toimineelta sotaveteraani-isältä.

Ritva Erkama känner sjöfararna

För Finnlines Abp:s personalchef har branschen och dess yrkesfolk blivit bekanta under trettiofem år i arbetet. Personaltidningens chefredaktör är väl förtrogen också med SSB.

- Jag fick möjlighet att delta i ett möte som gällde SSB redan år 1973, då jag just började i Finska Ångfartygs Ab:s tjänst, minns Ritva Erkama.

Den dåvarande personalchefen Eric Holmström skulle anställa en personalsekreterare i bolaget. Ritva hade just utexaminerats från Helsingfors Universitet, där hon som huvudämnen studerat psykologi och pedagogik. Ritva började som Holmströms assistent. Till arbetsuppgifterna hörde olika personalfrågor och personalutbildning. Med sjöfararna blev hon i början bekant just i samband med personalutbildningen. Efter att Holmström insjuknat avancerade Erkama och blev år 1983 hans efterträdare. Till FÅA:s personalchefs uppgifter hörde landpersonalens rekrytering och ärenden i anslutning till anställningar, löner och företagshälsovård.

- Jag har stor respekt för sjöfararnas yrkeskunnighet, berömmer Ritva.

Senare blev Erkama bekant med sjöfararnas vardag och liv då hon för personaltidningen gjorde intervjuer och reportagen från fartygen.

Effoas och Finnlines samarbete

Sjöfartens omstrukturering och samarbetet mellan två betydande rederier, FÅA och Finnlines, började med Finncarriers redan år 1975. År 1984 utvidgade koncernen Effoa- Finska Ångartygs Ab till att omfatta Finncarriers som skötte frakttrafiken och Silja Line som ombesörjde passagerartrafiken medan Finnlines fortsatte som ett separat fartygsmanagementbolag. År 1989 avskiljdes frakttrafiken och passagerartrafiken till två separata koncerner och frakttrafikkoncernen blev nya Finnlines Group Oy Ab, vari också gamla Finnlines (FG-Shipping) inlemmades. Genom företagsköp kom senare andra bolag med, liksom Bore Line och Railship.

- Att vrida och vända på organisationsmodellerna började allt emellanåt kännas som en lek med lådor, säger Ritva då hon minns den tidens komplicerade figurer.

Finska Ångfartygs Ab var ett ut-

alltid skötts både lagenligt och rättvist. Inom en stor firma har man också kunnat erbjuda möjligheten att söka nytt arbete inom företaget.

- Arbetsuppgifterna varierar hela tiden och bäst löper verksamheten då vi har flexibla och mångsidigt kunniga anställda, berättar Ritva.

Då man rekryterar ny personal är det viktigaste att man fått rätt person på nyckelpositionerna. På ett företag i rederibranschen har man naturligtvis också anställt professionella sjöfarare, som enligt Ritva anpassat sig väl till landsidan.

Ritva Erkama poängterar att det måste finnas också annat än arbete i människans liv.

- Det är bra att SSB uppmuntrar sjöfararna att motionera, studera och utöva olika fritidssysselsättningar.

Hon är mycket intresserad av sjöfararnas ärenden och fritidsverksamhet och tycker att SSB:s roll är viktig för att aktivera fritiden.

präglat finlandssvenskt bolag. På Finnlines var igen kulturen renodlat finsk. Det tog en tid innan en enhetlig företagskultur utformades.

Ritva Erkama övergick till den nya koncernen Finncarriers som personalchef. Finncarriers uppgick i Finnlines år 2001. I koncernen Finnlines blev Ritva också chefredaktör för koncernens personaltidning.

- Tidningen Full Ahead var i ett skede en kombinerad kundoch personaltidning. Senare fokuserade vi enbart på personalärenden, berättar Ritva.

Personaltidningen utkommer numera med namnet Finnliner fyra gånger i året. Koncernen har internationaliserats i hög grad, därför är tidningen också nu engelskspråkig.

Personalen – en resurs

Ritva Erkama berättar om koncernens olika skeden. Bolag har köpts och sålts och organisationen har ändrat många gånger. Personalchefens arbete har bjudit på många utmaningar.

- Personalens mängd måste anpassas till företagets arbetsmängd, förenklar Ritva.

Hon berättar att olika pensionsarrangemang har tillämpats i stor utsträckning. Uppsägningar har

En annan karriär –för stadsbornas väl

Ritva har tre vuxna barn och fyra barnbarn. Hon har ändå alltid velat hjälpa andra människor och vara med om att påverka saker. Mest har hon kunnat påverka i stadsfullmäktige i Esbo, som medlem sedan år 1977.

Under åren 2003 – 2004 verkade Erkama som ordförande för stadsstyrelsen i Esbo. Sedan år 2005 har hon varit ordförande för revisionsnämnden. Barnens musikintresse förde henne till styrelsen för Esbo Musikinstitut, där hon fortfarande verkar som ordförande.

Ritva Erkama gick i pension från sin tjänst som personalchef på Finnlines i början av oktober. Som chefredaktör för personaltidningen Finnliner fortsätter hon ännu till årets slut.

- Nu skall jag tillbringa tid med familj och barnbarn. I sommar blir det båtliv, planerar Ritva.

För många innebär pensioneringen att de brådskande sysslorna ökar. Ritva Erkama invaldes igen i Esbo stadsfullmäktige i kommunalvalet i oktober.

Hon är ändå fast besluten att hålla fast vid den ökade fritiden, med en beslutsamhet som hon ärvt av sin far, krigsveteran och en gång eldledare i striderna vid Tali – Ihantala.

Silja Serenadelta eläkkeelle jäänyt Jouko sai Mepalta myös leikkimielisen arvonimen ”juokseva laivakirjastonhoitaja”. Heiskanen lukee itse mieluiten urheilu- ja faktakirjallisuutta, mutta hän välitti ja toimitti muun laivaväen kirjatoiveita.

- Porukka pyyteli laivalla, että hoitaisin kirjatoivomuksia kun joka tapauksessa käyn kuntosalilla aina laivan ollessa Helsingissä, Jouko kertoo.

Suuressa laivassa riittää lukijoita. Heiskasella oli kirja, pari mukanaan lähes jokaisella salireissulla. Matkat Olympiaterminaalilta Katajanokalle taittuivat juosten.

Itä-Suomesta Helsingin Eteläsatamaan

Vuonna 1975 Heiskanen opiskeli hotelli- ja ravintolakoulussa. Harjoittelupaikkana oli Klippan ruotsinlaivojen laiturien tuntumassa.

- Katselin aikani laivojen tuloa ja lähtöä. Sitten marssin Eteläranta 8:aan, jossa FÅA:n konttori tuolloin oli. Jobi löytyi nopeasti, Heiskanen muistelee Joukon ensimmäinen laiva oli Wellamo, Ranskassa vuonna 1975 rakennettu 1200 matkustajan autolautta. Valkoiset laivat toimivat kokkina seilanneen Heiskasen työmaana aina tähän syksyyn asti. Kahdeksankymmentäluvulla mies työskenteli Finlandialla. Ennen Silja Serenaden valmistumista hän seilasi hetken uudella Wellamolla, joka sittemmin liputettiin Ruotsiin ja nimeksi vaihdettiin Festival. Silja Serenadella seilausvuosia kertyi pitkälle toistakymmentä.

Merimiesurheilua

alusta lähtien

Urheilua nuorekas taipalsaarelainen on harrastanut koko ikänsä. Jalkapallossa ja yleisurheilussa

MEPA –yhteistyötä

parhaasta päästä

Miehen ikään ehtinyt Jouko Heiskanen voitti vuoden merimiesurheilijan tittelin vuonna 1995, mutta on edelleen kovassa kunnossa. Mies on ollut tuttu näky sekä

Mepan kirjastossa että kuntosalilla.

Jouko on ollut mukana lapsesta asti. Penkkipunnerruksen ja kuntosaliharjoittelun hän aloitti myöhemmin.

- Wellamossa menin heti laivan jalkapallojoukkueeseen. Tuohon aikaan porukka oli hyvin kiinnostunut merimiesurheilusta, Heiskanen kertoo.

Mies on ollut monessa lajissa mukana ja kannustanut työkavereita liikkumaan. Joukon mielestä jokaisen olisi saatava kokea liikunnan tuoma ilo. Hyvä yleiskunto on tärkeä työvireyden ja terveyden kannalta.

- Moneen kertaan on todistettu, että liikunta vähentää vaivoja ja sairastelua. Silti tuntuu siltä, että ihmiset eivät enää oikein jaksa liikkua, Jouko manaa.

Silja Serenadella on kerralla jopa 250 ihmistä töissä. Tukholman urheiluviikolle ei kesällä osallistunut kuin hieman toistakymmentä Seren merenkulkijaa. Heiskasta harmittaa, kun merimiesurheilu ei enää kiinnosta laivaväkeä. Joukon laiva, Silja Serenade on kuitenkin menestynyt hyvin vuosien varrella. Yleisurheilussa Seren porukalle on tullut kymmeniä SM- ja PM -mitaleita. Joukkuelajeissa laiva on voittanut mitaleita ja mestaruuksia kaukalopallossa, jääkiekossa, salibandyssa ja etenkin jalkapallossa. Laivajoukkueiden maailmanmestaruuden Silja Serenade on voittanut kahdeksan kertaa. Suomen mestaruuksia löytyy toistakymmentä. - Olen ollut kaikissa Serenaden

MM-joukkueissa mukana. Välillä kenttäpelaajana, välillä maalivahtina, Heiskanen kertoo.

Kaknäsin kesäpäivillä 2008 Jouko pukkasi kuulaa 10,20 metriä ja juoksi 60 metriä aikaan 8,5 sekuntia. Niillä saattaa lohjeta mitali tai pari merimiesten nelossarjassa. Merenkulkijoiden PM- ja SM-mitaleita Joukolla on paitsi yleisurheilusta, myös penkkipunnerruksesta.

Liikunta pitää tiellä vielä pitkään

Jouko on toiminut erotuomarina 1970-luvulta asti. Kesäisin hän tuomitsee jalkapalloa, talvisin pilliä vihelletään futsal -matseissa. Liikunta on miehen pääharrastus, eläkkeellä ollessakin kuntosalin ovi käy päivittäin ja laitteet saavat kyytiä.

- Toki aikaa jää jonkin verran kalastukselle sekä marja- ja sienireissuille, mies toteaa.

Kotona Joukon seurana ovat avovaimo ja 21-vuotias poika. Vanhempi poika ja tytär ovat jo muuttaneet pois kotoa. Liikunta on periytynyt myös jälkikasvulle. Pojilla on salibandyn SMmitaleita ja tytär on vetänyt aerobic-tunteja.

Liikunnan himoharrastajana Joukolla on hyvä hengitystekniikka. Tästä on hyötyä myös toisessa jo nuorena aloitetussa harrastuksessa, trumpetinsoitossa.

- Opiskelin aikoinani soittoa Sibelius-Akatemiassa Lauri Ojalan yksityisoppilaana, Jouko kertoo.

Nykyisin hän soittaa trumpettia taipalsaarelaisessa orkesterissa.

Heiskanen on tottunut liikkumaan ja menemään. Laivatyö piti miehen kiireisenä vuorotteluvapailla. Nyt vapaata on hieman enemmän, ja joskus aika tuntuu pitkältä.

- Ei ole mahdoton ajatus lähteä vielä heittämään keikka pari laivalle, hyväntuulinen ja -kuntoinen mies miettii.

SSB – samarbete när det är som bäst

Jouko Heiskanen, som utsågs till Årets sjömansidrottare år 1995, har nu uppnått en vuxen mans ålder, men han är fortfarande i god kondition. Han är en flitig besökare både i SSB:s bibliotek och i motionssalen.

Jouko som gått i pension från Silja Serenade, fick på SSB det skämtsamma namnet ”den löpande skeppsbibliotekarien”. Heiskanen läser själv helst idrotts- och faktalitteratur, men han förmedlade och levererade fartygskompisarnas bokönskemål.

- Gänget på båten bad mig sköta bokönskemålen, då jag ändå alltid besöker motionssalen då båten är i Helsingfors, berättar Jouko.

På ett stort fartyg finns det läsare. Heiskanen hade en eller ett par böcker med sig vid varje besök i motionssalen. Sträckan från Olympiaterminalen till Skatudden löpte han.

Från östra Finland till Södra hamnen i Helsingfors År 1975 studerade Heiskanen vid hotell- och restaurangskolan. Han praktiserade på Klippan invid sverigebåtarnas kaj.

- Jag betraktade fartygens ankomst och avgång. Sedan marscherade jag till Södra kajen 8, där FÅA:s kontor då var beläget. Jobbet hittades snabbt, minns Heiskanen.

Joukos första båt var Wellamo, byggd i Frankrike år 1975, en bilfärja som kunde ta 1200 passagerare. Ända till denna höst har de vita båtarna varit Heiskanes arbetsplats, han har seglat som kock. På åttiotalet jobbade han på Finlandia. Före Silja Serenade var färdig seglade han en tid med nya Wellamo, som sedan flaggade ut till Sverige, namnet blev Festival. Seglingsåren på Silja Serenade blev närmare tjugo.

Sjömansidrott

ända från början

Den ungdomliga mannen från Taipalsaari har idrottat hela sitt liv. Ända sedan barnsben har han spelat fotboll och idkat friidrott.

Bänkpress och konditionsträning började han med senare.

- På Wellamo gick jag genast med i fartygets fotbollslag. På den tiden var manskapet mycket intresserat av sjömansidrott, berättar Heiskanen.

Han har deltagit i många grenar och uppmuntrat arbetskompisarna att motionera. Jouko tycker att alla borde få uppleva den glädje som motionen ger. En god allmän kondition är viktigt för att orka arbeta och för hälsan.

- Det har många gånger bevisats att motion minskar krämpor och sjukdomar. Ändå känns det som om människorna inte riktigt mera orkar röra på sig, klagar Jouko.

Ombord på Silja Serenade jobbar rentav 250 personer samtidigt. Under idrottsveckan i Stockholm i somras deltog bara litet över tio sjöfarare från Sere. Heiskanen är förargad över att besättningen inte mera intresserar sig för sjömansidrott.

Joukos fartyg, Silja Serenade, har under årens lopp i alla fall klarat sig bra. Seres lag har tagit hem tiotals FM- och NM-medaljer i friidrott. Fartygets lag har vunnit medaljer och mästerskap i rinkboll, ishockey, innebandy och fram för allt i fotboll. Silja Serenade har åtta gånger vunnit fartygslagens världsmästerskap i fotboll. Finska mästerskapen är över tio.

- Jag har varit med Serenades alla VM-lag. Ibland som planspelare, ibland som målvakt, berättar Heiskanen.

Vid sommardagarna 2008 i Kaknäs stötte Jouko kula 10,20 meter och löpte 60 meter på 8,5 sekunder. Det kan ge en medalj eller två i sjömännens fjärde serie. Jouko har NMoch FM-medaljer i både friidrott och bänkpress för sjömän.

Motion håller en i form ännu länge

Jouko har fungerat som skiljedomare ända sedan 1970-talet. Under somrarna dömer han fotboll, vintertid ljuder visselpipan vid futsalmatcher. Motion är hans huvudsakliga hobby, också som pensionär går han till motionssalen dagligen och redskapen är i flitig användning.

- Nog blir det ändå tid över för fiske och svamp- och bärplockningsutflykter, konstaterar han.

Hemma har han sällskap av sambo och 21-årig son. Den äldre sonen och dottern har redan flyttat hemifrån. Idrottsintresset har också gått i arv. Sönerna har FM-medaljer i innebandy och dottern har lett aerobictimmar.

Som sportfantast har Jouko god andningsteknik. Av den har man nytta också i en annan fritidssysselsättning som han börjat som ung, att spela trumpet.

- Jag studerade i tiden i Sibelius-Akademin som Lauri Ojalas privatelev, berättar Jouko.

Numera spelar han trumpet i en orkester i Taipalsaari.

Heiskanen är van att röra på sig och vara igång. Arbetet ombord innebar jäkt och brådska under de lediga perioderna. Nu är det litet mera ledig tid, och ibland känns tiden lång.

- Tanken att ännu ta några jobb till sjöss är inte alls omöjlig, funderar den gladlynta och välbehållna mannen.

lämpimässä Turkissa Luottamusmiehiä

Merimiesunioni on uudistanut luottamusmieskoulutusta. Perusja jatkokurssin jälkeen opiskelua jatketaan etelän lämmössä. Uusi koulutusmalli on saanut kurssilaisilta hyvän vastaanoton.

Laivojen luottamusmiehet saavat alkeensa vanhaan tapaan Kiljavalla. Peruskurssin ja jatkokurssin jälkeen oppilaat ovat parina vuonna käyneet seuraavan vaiheen ulkomailla. Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin Bulgariassa, tänä syksynä vuorossa oli Belek Turkissa.

- Porukkahenki oli hyvä, kun samat henkilöt olivat mukana alusta lähtien, Kai Korhonen Silja Serenadelta kehuu

Kaitsun ryhmä aloitti Kiljavalla syksyllä 2007, jatkoi keväällä ja suuntasi tänä syksynä Turkkiin. Mukaan lähtivät oppilaiden lisäksi kouluttajat Ismo Nokelainen Kiljavan opistolta ja Satu Silta Suomen Merimiesunionista.

Täyttä opiskelua vapaa-aikaa unohtamatta

Kyse ei ole mistään palkintomatkasta. Oppilaat maksavat itse pienen osan kustannuksista, mikä sitouttaa ja motivoi heitä.

Kun ollaan yhdessä ulkomailla, voidaan myös keskittyä opiskeluun paremmin.

- Homma alkoi jo lentokentällä. Käytiin läpi kurssiohjelmaa ja tehtiin harjoitustehtävää, Korhonen muistelee.

Perillä Turkissa opiskelua jatkettiin Hotelli Atlantiksen luokkahuoneessa päivittäin. Ulkona oli yleensä yli kolmekymmentä lämpöastetta, joten oleskelu ilmastoiduissa tiloissa maistui. Toki tauoilla käytiin hotellin uimaaltaalla polskuttelemassa.

Koulutus loppui iltapäivisin siten, että ehdittiin ottaa aurinkoa ja viettää vapaa-aikaa. Iltaisin shoppailtiin ja tehtiin muutama retki. Keskiviikkona oli tiimityöskentely- ja urheilupäivä. Tämä toteutettiin tekemällä matka 80 kilometrin päässä sijaitsevalle Koprulu –joelle.

Vauhdikkaan ja vaiherikkaan automatkan jälkeen ryhmä saapui paikalle. Ohjelmassa oli koskenlasku kumiveneellä vuolasta jokea alajuoksuun. Koprulu Canyon on kauniine maisemineen

suosittu matkailukohde, jossa monet yrittäjät houkuttelevat turisteja koskenlaskun vauhdikkaaseen menoon. Lyhyen englanninkielisen opastuksen jälkeen pantiin pelastusliivit päälle ja lähdettiin laskemaan.

- Kaikki selvisivät. Vaatteet kastuivat, mutta joukkuehenki nousi kohisten, Kai Korhonen kertoo.

Urheilupäivän illassa oli vielä kierros keilailua hotellin omalla radalla.

Belekin matka oli kurssilaisten mielestä unohtumaton kokemus. Opiskelua oli täydet seitsemän päivää. Puitteet ja oheisohjelma olivat niin hyviä, että jokaisen motivaatio ja halu oppia nousivat korkealle. Tiiviistä ohjelmasta huolimatta asiat saatiin vietyä läpi ja vielä jäämään mieleenkin.

Luottamusmiehiä tarvitaan

Merimiesunioni kouluttaa uusia luottamusmiehiä jatkuvasti. Heitä myös tarvitaan. Luottamusmies-

kursseilla opitaan tietoa työelämän pelisäännöistä ja käytännön asioista. Monet kurssin käyneet kiinnostuvat asioista yhä enemmän ja ovat valmiita avustamaan muita työkavereita. Kurssilla asiat opetetaan selkeästi, eikä opiskelijan tarvitse olla mikään kirjanero.

Koulutus on maksuton. Kurssilainen saa lisäksi palkan, majoituksen ja täysihoidon. Suomen Merimiesunioni järjestää luottamusmieskursseja yhdessä Nurmijärvellä sijaitsevan Kiljavan Opiston kanssa. Kursseille voivat hakea laivojen luottamusmiehiksi valitut liiton jäsenet.

Luottamusmies toimii yhteyshenkilönä jäsenten ja Merimiesunionin välillä sekä hoitaa paikallisia asioita laivalla. Useissa varustamoissa luottamusmiehet osallistuvat ja vaikuttavat yhdessä työnantajan kanssa työolojen kehitykseen. Moni toimii samalla myös MEPAn yhteyshenkilönä. MEPA toivookin luottamusmiesten ja Merimiespalvelutoimiston yhteistyön lisääntyvän. Ei muuta kuin kurssille!

- Suosittelen kaikille, Korhosen Kaitsu tokaisee.

Förtroendemän i det varma Turkiet

Sjömans-Unionen har förnyat sin utbildning av förtroendemän. Efter grund- och fortsättningskurs fortsätter man studierna i söderns värme. Den nya utbildningsmodellen har fått ett varmt mottagande av kursdeltagarna.

Fartygens förtroendemän får sin grundutbildning på Kiljava, enligt gammal modell. Efter grund- och fortsättningskurs har eleverna under ett par års tid genomgått följande skede utomlands. Under det första året studerade man i Bulgarien, i år stod Belek i Turkiet i tur.

- Lagandan är god, då samma personer är med ända från början, berömmer Kai Korhonen från Silja Serenade.

Kaitsus grupp började på Kiljava hösten 2007, fortsatte under våren och styrde under hösten kosan mot Turkiet. Med dem reste

också utbildarna Ismo Nokelainen från Kiljavainstitutet och Satu Silta från Sjömans-Unionen.

Fullödiga studier utan att glömma fritiden.

Det är inte fråga om någon belöningsresa. Eleverna står själva för en del av kostnaderna, det binder och motiverar dem. Då man är utomlands tillsammans, kan man också koncentrera sig bättre på studierna.

- Jobbet började redan på flygfältet. Vi gick igenom kurspro-

grammet och gjorde övningsuppgifter, minns Korhonen.

Väl framme i Turkiet fortsatte man dagligen i klassrummet på Hotell Atlantis. Ute var det vanligen över trettio grader varmt, så vistelsen i luftkonditionerade utrymmen var angenäm. Under pauserna tog man sig nog ett dopp i hotellets simbassäng.

Utbildningen avslutades på eftermiddagarna så att man ännu hann solbada och vara ledig. Om kvällarna shoppade man och gjorde några utflykter. Onsdag var vikt för grupparbete och idrott. Det förverkligades så att man gjorde en resa till floden Koprulu 80 ki-

lometer från Belek.

Efter en fartfylld och händelserik bilfärd var gruppen framme. På programmet stod en forsfärd i gummibåt i den strida flodens nedre lopp. Koprulu Canyons vackra landskap är ett omtyckt resemål där många företag lockar turister med fartfyllda forsfärder. Efter en kort instruktion på engelska fäste man livbältena och började färden.

- Alla klarade sig. Kläderna blev våta, men lagandan steg så det susade, berättar Kai Korhonen.

Under idrottsdagen hann man ännu på kvällen med en bow-

lingrunda på hotellets egen bana.

Resan till Belek var en oförglömlig upplevelse för kursdeltagarna. Man hann med studier fulla sju dagar. Omgivningen och programmet var så bra, att motivationen och viljan att lära sig stegrades för var och en. Trots ett fullspikat program lyckades man genomföra allt och dessutom så att det inpräntades i minnet.

Förtroendemän behövs

Sjömans-Unionen utbildar hela

tiden nya förtroendemän. Och de behövs. På kurserna för förtroendemän får man kunskaper om arbetslivets spelregler och praktiska frågor. Många av dem som genomgått kurserna blir allt mera intresserade av frågorna och är beredda att hjälpa andra arbetskamrater. På kurserna är utbildningen klar och tydlig, eleven behöver inte vara något boklärt snille.

Utbildningen är kostnadsfri. Kursdeltagaren får dessutom lön, inkvartering och helpension. Finlands Sjömans-Union arrangerar kurserna för förtroendemän

i samarbete med Kiljavainstitutet som ligger i Nurmijärvi.

Förtroendemannen fungerar som kontaktperson mellan medlemmarna och Sjömans-Unionen och sköter lokala frågor ombord. I många rederier deltar förtroendemännen i utvecklandet av arbetsförhållandens tillsammans med arbetsgivaren. Många fungerar samtidigt som Sjömansservicebyråns kontaktperson. Sjömansservicebyrån önskar också ökat samarbete med förtroendemännen. Så gå på kurs bara!

- Jag rekommenderar det åt alla, uppmanar Kaitsu.

Kansainvälistä kuraattorikoulutusta

Lohjan Meriturvassa nähtiin jälleen kansainvälistä väkeä, kun laivakuraattoreita koulutettiin lokakuussa. Kolmatta kertaa järjestetyllä kurssilla oli osallistujia Etelä-Amerikasta, Kaukoidästä, Afrikasta ja Euroopasta.

Kansainvälinen ISCT (International Sailing Chaplain Training) –kurssi järjestetään kahden vuoden välein. Se toimii jatkokurssina henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet kahden viikon mittaisen SMT:n eli Seafarers´ Ministry Training –kurssin. Jatkokoulutus annetaan Lohjalla, jossa kurssilaiset suorittavat samalla

merenkulkijoille pakollisen hätätilatoiminnan peruskoulutuksen, Basic Training´in.

- Basic Training on jaettu vuorottain teoriapäivien kanssa, mikä takaa koulutuksen vaihtelun ja mielenkiinnon säilymisen, osastopäällikkö Jaakko Laasio Suomen Merimieskirkosta kertoo

Laasion mukaan aluksi suunniteltiin kurssin yhteyteen Crowd & Crisis Management –koulutusta. Tämä on kuitenkin lähinnä päällystölle suunnattu koulutus ja toisaalta Basic Training toimii pääsylippuna laivalle. Laasio on ollut suunnittelemassa tätä ICMA:n (International Christian Maritime Association) ohjelmaan kuuluvaa koulutusta alusta alkaen Jörg Pfautschin ja Erol Kahvecin kanssa. Kaksi viikkoa kestävälle kurssille osallistuu kerralla kymmenkunta oppilasta. Koko kou-

lutus tapahtuu Meriturvan tiloissa. Oppilaat asuvat Lohjalla, missä pidetään teorialuennot ja allaskoulutus. Palokoulutus järjestetään Upinniemessä. Kaikki kurssilaiset ovat osallistuneet täysipainoisesti Basic Training ´iin eikä suurempia vahinkoja ole sattunut missään Meriturvan koulutuksissa.

Sitoutuneita kurssilaisia

Eri maista tulevat kuraattorit ovat aina olleet motivoituneita. Kaikki ovat jatkaneet työtään ja yli puolet kurssin suorittaneista on jo ehtinyt toimia seilaavana laivakuraattorina.

- Varsinkin viimeisin ryhmä oli erittäin aktiivinen ja pitää yhteyttä innokkaasti, Laasio toteaa.

Kurssilaiset ovat kokeneet koulutuksen erit-

Internationell utbildning av kuratorer

På Meriturva i Lojo kunde vi igen i oktober se ett internationellt sällskap, som fick utbildning. På kursen, som nu ordnades för tredje gången, mötte vi deltagare från Sydamerika, Fjärran östern, Afrika och Europa.

Den internationella ISCT-kursen (International Sailing Chaplain Training) ordnas vartannat år. Den fungerar som en fortsättningskurs för personer som redan har gått den två veckor långa SMT-kursen (Seafarers’ Ministry Training). Fortbildningen sker i Lojo, där kursdeltagarna samtidigt får grundutbildningen Basic Training, som är

obligatorisk för sjöfarare. - I Basic Training varvas dagar med praktik och teori, det garanterar omväxlingen och håller intresset för utbildningen uppe, berättar avdelningschefen Jaakko Laasio från Finlands Sjömanskyrka.

Enligt Laasio planerade man ursprungligen att hålla kursen i samband med utbildningen Crowd & Crisis Management. Den är dock huvudsakligen riktad till befälet och Basic Training fungerar å andra sidan som en inträdesbiljett ombord. Laasio har varit med om att ända från början planera den här utbildningen som hör till ICMA:s (International Christian Maritime Association) program, tillsammans med Jörg Pfautsch och Erol Kahveci. Tio elever deltar per gång i kursen som räcker två veckor. Kursen hålls i sin helhet i Meriturvas utrymmen. Eleverna bor i Lojo och teorilektionerna och bassängövnin-

garna hålls där. Brandsäkerhetsutbildningen arrangeras i Obbnäs. Alla kursdeltagare har med själ och hjärta deltagit i Basic Training, och inga nämnvärda olycksfall har skett under utbildningen.

Motiverade kursdeltagare

Kuratorerna från olika länder har alltid varit mycket motiverade. Alla har fortsatt sitt arbete och över hälften av dem som genomgått kursen har redan hunnit arbeta som seglande fartygskurator.

- Den senaste gruppen var speciellt aktiv och håller ivrigt kontakt, konstaterar Laasio. Kursdeltagarna har upplevt utbildningen som synnerligen positiv. De tycker att det är fint att få göra någonting som också sjöfararna gör. Hela utbildningen förbereder kursdeltagarna för att lyssna på sjöfararna

täin mielekkääksi. Heidän mielestään on hienoa saada tehdä jotain, mitä merenkulkijatkin joutuvat tekemään. Koko koulutus valmistaa kurssilaisia kuuntelemaan merenkulkijoita sekä varautumaan ongelmatilanteisiin ja kriiseihin.

ICST –kuraattorikoulutus on vetäjillekin varsin haasteellinen. Toimintaa riittää jokaiselle päivälle.

- Oppitunnit ovat myös vuorovaikutusta. Kurssilaiset kertovat kuulumisia ja kokemuksia omista maistaan, Jaakko Laasio toteaa.

Lokakuun kurssilla oli mukana pari kevennystä, vierailu Viking Linen Mariellalle ja tutustumiskäynti Lohjalaiselle viinitilalle. Laasio toimii pääkoordinaattorina ja koulutuksen suunnittelijana. Päivittäisrutiineissa ovat mukana Jaana Rannikko, Teemu Tähtinen ja Kati Pitkänen Merimieskirkolta. Meriturvan kouluttajat hoitavat oman osuutensa ja pieni suunvuoro on varattu MEPAllekin.

och förbereda sig för problematiska situationer och kriser.

ICST-kuratorutbildningen är också en verklig utmaning för ledarna. Varje dag är fullspäckad.

- Lektionerna är också interaktiva. Kursdeltagarna berättar nyheter och erfarenheter från sitt eget hemland, konstaterar Jaakko Laasio.

Kursen i oktober innehöll också litet lättare program, ett besök på Viking Lines Mariella och på en vingård i Lojo. Laasio fungerar som huvudkoordinator och planerar utbildningen. I de dagliga rutinerna deltar Jaana Rannikko, Teemu Tähtinen och Kati Pitkänen från Sjömanskyrkan. Meriturvas utbildare sköter sin egen del och man har också reserverat tid för ett litet inlägg för SSB.

Kirjamessut kiinnostavat edelleen

Helsingin Messukeskus isännöi kirjamessuja jo kahdeksatta kertaa. Nelipäiväisen tapahtuman yleisömäärä on vakiintunut 70.000 kävijän tuntumaan. Messut kiinnostavat myös merenkulkijoita.

Kirjamessuille kannattaa aina varata aikaa, ja katsoa päivän ohjelma etukäteen. Kirjailijahaastatteluissa tulee aina esiin mielenkiintoisia asioita, joita ei ole halutta tai uskallettu painaa kansien väliin. Matti Nykästä ei tänä vuonna sentään näkynyt. Parhaimpia yleisömagneetteja olivat paneelikeskustelut. Ulkoministeri Alexander Stubb, puhemies Sauli Niinistö ja kansanedustaja Maria Guzenina - Richardson vetivät tuvan täyteen.

Mark Levengood on suosittu tv-persoona sekä Ruotsissa että Suomessa. Hänen esiintymisensä on lennokasta ja puoleensa vetävää. Yleisöä riitti sekä suomen- että ruotsinkielisissä kirjailijahaastatteluissa, joissa hän esitteli uusinta teostaan. Ruotsinkielisessä osuudessa Levengood irrotteli kuin paraskin stand up -koomikko.

Elokuva- ja TV -näyttelijöitä riitti jokaiselle päivälle. Elena Leeve ja Tommi Korpela kävivät markkinoimassa uusinta elokuvaansa

Putoavia enkeleitä. Kjell Westö ja Maria Sid hauskuuttivat ruotsinkielistä yleisöä. Mirja Pyykkö kertoi mielenkiintoisia muistoja Libyan johtajasta Muammar Gaddafista, jota hän haastatteli 1980-luvulla.

Naapurimaasta Ruotsista oli vierailulla myös Jan Arnald, joka tunnetaan paremmin nimellä Arne Dahl. Hän kuuluu Ruotsin rikoskirjailijoiden kirkkaampaan kärkeen. Arnald on kirjoittanut yhdeksän trilleriä, jotka kertovat Ruotsin rikospoliisin elämästä. Näistä viisi on suomennettu.

Kirjamessujen viimeisenä päivänä julkaistiin Suomen uusi kansalliskirjailija. Hieman yllättäen äänestyksen voitti Anna-Leena Härkönen. Persoonallinen Sofi Oksanen esitteli Puhdistus –romaaniaan, joka sai kirjallisuuden Finlandia –palkinnon. Kirja käsittelee Viron lähihistoriaa ja sen käännösoikeudet on jo myyty yhdeksään maahan.

Kirjamessujen yhteydessä järjestettiin myös Ruoka & Viini -messut sekä Antikvaariset kirjamessut.

Helsingfors Mässcentrum stod för åttonde gången värd för bokmässan. Antalet besökare, under de fyra dagar evenemanget pågår, rör sig kring 70 000. Också sjöfarare är intresserade av mässan.

Det lönar sig alltid att reservera tid för bokmässan och bekanta sig med dagens program på förhand. Vid författarintervjuerna får man alltid veta intressanta saker, som man inte velat eller vågat sätta i tryck. Matti Nykänen såg man inte till i år. Paneldiskussionerna var de populäraste publikmagneterna. Utrikesminister Alexander Stubb , riksdagens talman Sauli Niinistö och riksdagsledamot Maria Guzenina-Richardson drog fullt hus.

Mark Levengood är en populär person, bekant från TV, både i Sverige och i Finland. Hans framträdanden är fartfyllda och sympatiska. Han presenterade sin nyaste bok och intervjuerna på finska och på svenska var välbesökta. Under den svenskspråkiga presentationen kastade han loss, i bästa stand up-komikerstil.

Film- och TV-skådespelare kunde man se varje dag. Elena Leeve och Tommi Korpela gjorde förhandsreklam för sin nya film Putoavia enkeleitä. Kjell Westö och Maria Sid underhöll den svenskspråkiga publiken. Milja Pyykkö berättade intressanta minnen från 1980-talet då hon intervjuade Muammar Gaddafi, Libyens ledare.

Från grannlandet Sverige kom också Jan Arnald , bättre känd som Arne Dahl. Han är en av Sveriges mest lysande kriminalförfattare. Arnald har skrivit nio thrillers om kriminalpolisens liv i Sverige. Fem av dem har översatts till finska.

Under bokmässans sista dag utlystes Finlands nya nationalförfattare. Litet överraskande vann Anna-Leena Härkönen röstningen. Den personliga Sofi Oksanen presenterade sin roman Puhdistus, som fick årets Finlandiapris. Boken handlar om Estlands närhistoria och översättningsrättigheterna har redan sålts till nio länder. I samband med bokmässan ordnades också Mat & Vin-mässan och Antikvarisk bokmässa.

Bokmässan drar alltjämt publik

Kjell Westö och Maria Sid underhöll publiken

Kaari Utrios autograf var efterfrågad

Arne Dahl är en av Sveriges mest lysande kriminalförfattare

TSuomalaisten kiinnostus terveellisempään ruokavalioon on lisääntynyt. Tämä kirja antaa uutta tietoa herkullisten ruokaohjeiden lomassa. Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät hedelmäsokeria. Erityisen paljon sitä on hunajassa. Hedelmäsokeri on ns. hidas hiilihydraatti ja pystyy säilyttämään kylläisyyden tunteen pidempään. Hedelmäsokeri sopii kaikkeen ruuanlaittoon ja leivontaan sekä säilöntään. Kalorimäärä jää vähäisemmäksi koska sitä käytetään vähemmän kuin tavallista sokeria.

Ennen urheilua ja liikuntaa nautittu hedelmäsokeri auttaa suoriutumaan pitkäkestoisesta rasituksesta.

Hedelmäsokerin on todettu korostavan makua ja aromeja sekä leivonnaiset pysyvät pidempään mehevinä.

Erinomaiset kuvat ja selkeät ohjeet tekevät ruuanlaiton houkuttelevaksi.

Kirjailija

Richard Mason on saapunut kirjamessuille kertomaan kolmannesta kirjastaan Muistojen huoneet.

Melkein koko ikänsä Britanniassa asunut Mason palaa teoksen mukana juurilleen Etelä-Afrikkaan.

Tarinassa piinkova liikenainen rauhoittelee omaatuntoaan ja vie vanhan äitinsä lomamatkalle Etelä-Afrikkaan. Kirjailija itse pitää teosta parhaanaan.

Ensimmäisen romaanin Meren huoneet palkkioilla hän perusti säätiön rahoittamaan köyhien lasten opiskelua Etelä-Afrikassa. Toisen romaanin Yhdessä jälkeen säätiö joutui rahavaikeuksiin ja Mason niin syvään masennukseen, että harkitsi itsemurhaa. Hän yritti kirjoittaa ns. kaupallista romaania taloudellisista syistä, mutta ei koskaan halunnut julkaista sitä. Mason ajatteli kirjailijan uransa olevan ohi, mutta sai voimaa tehdä vielä kolmannen romaanin. Hän kertoi tunteneensa romaanin edistyessä itsensä taas onnelliseksi ja vapaaksi.

Muistojen huoneet on ensimmäinen osa romaanisarjaa, jolle Mason nyt omistautuu. Tulevien kirjojen ihmiset ja kohtalot limittyvät toisiinsa, mutta osia voi lukea myös itsenäisinä.

Mason pitää tärkeänä totuudenmukaista kerrontaa, koska tämän kautta voimme oppia tuntemaan myötätuntoa toisiamme kohtaan.

Messuilla

kävijät ostivat paljon kirjoja kotiin viemisiksi.

Moneen kassiin myös sujahti kirja Riadin tytöt, jonka on kirjoittanut Rajaa Alsanea. Kirja on hänen esikoisteoksensa ja sai alkunsa Yahoo! Group- palvelimella lähettämistään viesteistä. Kirja avaa harvinaisen näkökulman neljän yläluokkaisen saudinaisen elämään.

On totuttu lukemaan kauhutarinoita, joissa arabinaisilla ei ole mitään oikeuksia miesten vallan alla. Tässä kirjassa kuitenkin tytöt osaavat pitää hauskaa, unelmoida hyvästä avioliitosta, matkustella ja opiskella. Suruilta ja epäonnelta ei voi välttyä asuipa sitten missä maailmankolkassa hyvänsä.

Perheellä ja suvulla on suuri määräysvalta nuorten elämään, mutta tarvittaessa löytyy apua ja tukea.

kaihda vaikeiden asioiden esille tuomista.

Uusimmassa kirjassaan Ruudun takana hän muistelee omaa lapsuuttaan ja kertoo avoimesti vanhemmistaan, sydän sairaudestaan ja poliittisen ilmapiirin vaikutuksesta elämäänsä.

Pyykön huippu hetkistä lukiessa tuntee itsekin olevan mukana vaikkapa haastattelemassa Gaddafia tai Leningrad Cowboys yhtyeen jäseniä. Neljäkymmentä vuotta kestäneellä tvurallaan hän on nostanut esiin tasa-arvo asiat, maahanmuuttajien ongelmat, syöpäsairaiden lasten aseman ja kotimaisen työn merkityksen. Eläimet ovat lähellä Pyykön sydäntä ja hän kertoo koirien tarinoita kirjassaan Lulu. Hän haaveilee joskus tekevänsä vapaaehtoistyötä eläinsuojeluyhdistyksessä.

Mielenkiintoinen muistelmateos mielenkiintoisesta ihmisestä, joka on uskaltanut ja osannut.

Sofi Oksanen ei vielä kirjamessuilla voinut aavistaa, että kirjasta Puhdistus tulee Finlandia-palkinnon voittaja.

Sofi Oksanen kirjoitti Puhdistuksen ensin näytelmäksi, josta tuli menestys Kansallisteatterissa. Hän halusi jatkaa kertomusta Viron lähihistoriasta, koska niin paljon jäi sanomatta. Syntyi romaani, joka on tyrmistyttävän koskettava.

Oksasen äiti on virolainen ja hän vietti lapsuutensa kesät isoäitinsä luona. Viron historia on tullut tutuksi jo lapsuudessa, kun hän kuunteli sukunsa tarinoita.

Tarinan kahden eri-ikäisen naisen elämää yhdistäväksi tekijäksi nousee väkivalta, hyväksikäyttö ja häpeä. Tarkat lauseet ja kärkevät mielipiteet antavat lukijan kaikille aisteille töitä. Tarina on kaikessa karmeudessaan kuitenkin kiehtovaa luettavaa.

Naapurimaamme rakastetuin suomalainen Mark Levengood oli esittelemässä uusinta teostaan Niin pieni ihmissydän on /Hjärtat får inga rynkor/.

Tämä pakinakokoelma on jälleen Levengoodia parhaimmillaan. Arkisesti kerrotuista tarinoista syntyy syvällisiä mietteitä ja huumoria riittää.

Levengood muistelee viisauden helmiä, joita lapsuudessaan on kuullut sukulaisiltaan oli ne sitten totta tai ei. Hän siteerasi myös isoisäänsä: ”Jos Jumala olisi tahtonut taloudenhoitajien olevan filosofeja, hän olisi tehnyt ginistä vahvempaa.”

eresa Välimäki on toimittanut erittäin herkullisen ruokakirjan Makua hedelmäsokerilla.

Kaikkien tuntema Mirja Pyykkö on totuttu näkemään empaattisena haastattelijana, joka ei

Hannu Hirvikoski on toimittanut Arto Paasilinnan elämänkertakirjan siitä materiaalista, minkä on saatu heidän kotialbumeistaan ja lehtileikkeistään.

Hannu Hirvikoski on toimittanut Arto Paasilinnan elämäntarina kuvina kirjan.

Arto Paasilinna oli sairaana kirjamessujen aikana, joten Hirvikoski esitteli kirjan ammattitaidolla.

Tämä juhlakirja käy läpi kirjailijan uskomatonta elämäntaivalta.

Arto Paasilinnan vaimo Terttu laati kotialbumeista kerättyihin kuviin tekstit.

Kaikista tärkeistä elämäntilanteista ei ole kuvia, joten taiteilija Tapani Karinen on maalannut tapahtumia. Kuvattuna on, kun kirjailijaveli Erno pelastaa Arton hukkumasta, isän hautajaissaatto Kemijärven jäällä, sekä kuinka käy sosiaalihoitajalle, joka nuuskii kuinka perhe pärjää.

Teoksessa on myös runsaasti taiteilija Pekka Vuoren piirroksia ja maalauksia.

Hirvikoski on osannut todella kuvata tätä karusta pohjoisesta lähtenyttä filosofia ja huumorimiestä, jonka kirjoja on käännetty jo 49 kielelle.

Kirjamessujen aikaan Paasilinna oli sairaana, joten Hirvikoski esitteli kirjan haastattelija uutispäällikkö Hannes Markkulan johdolla

Karin Ehrnrooth kertoi isästään, kenraali Adolf Ehrnroothista messuilla erittäin sujuvasti välillä suomeksi, välillä ruotsiksi. Ehrnroothin kirja Isäni oli nuori sotilas - Min fader var en ung soldat on myös kaksikielinen, jossa suomi ja ruotsi kulkevat rinnakkain sivulta toiselle. Vuonna 1960 syntynyt kuvataiteilija Karin Ehrnrooth kertoo kirjassaan inhimillisiä piirteitä isästään ja suhteestaan tähän.

Välillä vanhan kenraalin ja teini-ikäisen tyttären välit menivät kireiksi. Isä totesi, että venäläiset eivät saaneet häneltä henkeä riistettyä, mutta oma tytär voi siinä onnistua. Karinin syntyessä Adolf Ehrnrooth oli jo 55-vuotias, mikä loi oman jännityksensä tyttären ja isän suhteisiin.

Karin kunnioittaa isäänsä kuitenkin yli kaiken. Hän muistelee lämmöllä kenraalin kanssa tehtyjä retkiä ja hänen oloaan koti - isänä. Tytär toteaa perineensä monia luonteenpiirteitä isältään. Kirjan kirjoittamisesta hän selviytyi itse, mitä isä olisi pitänyt tärkeänä. Karin Ehrnroothin kirja vaati häneltä kolmen vuoden työn. Karin kävi Hampurissa seitsemänvuotisen taide- ja valokuvausalan korkeakoulun. Lähes kaikki kirjan kuvat ovat hänen ottamiaan.

Kirjassa on paljon mielenkiintoisia asioita koko kansan tunteman kenraalin arjesta. Ehrnroothien kotona kävi myös monia merkittäviä vieraita, joista kirjassa kerrotaan ohimennen. Mitään varsinaisia paljastuksia tai sensaatioita kirjassa ei ole, mutta kiinnostavia lukuhetkiä on silti luvassa.

På bokmässan berättade Karin Ehrnrooth om sin far, general Adolf Ehrnrooth, synnerligen flytande omväxlande på finska och svenska. Ehrnrooths bok Isäni oli nuori sotilas – Min fader var en ung soldat är också tvåspråkig, texten löper parallellt på finska och svenska på varje sida. Bildkonstnären Karin Ehrnrooth, född år 1960, berättar i sin bok om faderns mänskliga drag och om sin egen relation till honom.

Relationen mellan den gamla generalen och den tonåriga dottern var ibland spänd. Fadern konstaterade att ryssarna inte hade lyckats ta livet av honom, men att hans egen dotter kan lyckas med det. Då Karin föddes var Adolf Ehrnrooth redan 55 år, det medförde en viss spänning i förhållandet mellan far och dotter.

Karin högaktar i alla fall sin far över allt på jorden. Med värme minns hon utflykter hon gjort med generalen och hurudan han var som pappa i hemmiljö. Dottern konstaterar att hon ärvt många av faderns karaktärsdrag. Hon klarade själv av att skriva boken, någonting som fadern skulle ha ansett vara viktigt. Boken krävde tre års arbete av Karin Ehrnrooth. Karin studerade i en sjuårig högskola för bild- och fotokonst i Hamburg. Hon har själv tagit nästan alla bilder som ingår i boken.

Många intressanta saker kommer fram i boken om generalen som hela folket lärt känna. Familjen Ehrnrooths hem besöktes av många prominenta gäster, i boken omnämns de i förbigående. Boken innehåller inga egentliga avslöjanden eller sensationellt stoff, men många intressanta läsestunder kan utlovas.

av Gerd Grabber

Robert Åsbacka Orgelbyggaren

Romanens huvudperson, Johannes Thomasson, är änkling. Den åldrande mannen upplever kroppens skröplighet.

Liza Marklund

En plats i solen

I Liza Marklunds elfte bok skickar Kvällspressen Annika Bengtzon till södra Spanien för att bevaka mordet på en förmögen svensk familj. En 16-årig dotter har överlevt, men hon är spårlöst försvunnen. Polisen tror först att det är fråga om ett inbrott som gått fel. Då inbrottstjuvarna hittas döda kompliceras bilden. Ju längre undersökningarna framskrider blottas en internationell härva av droghandel, penningtvätt och hämnd.

Då Justitiedepartementet skickar hennes exmake Thomas till ett internationellt möte på samma ort, blossar deras relation upp, och ingenting är mera riktigt säkert. Den spirande romansen med den svenske polisen Niklas Linde rinner ut i sanden. Konflikten rörande de gemensamma barnen och exmakens nya sambo är ständigt närvarande.

Annikas sökande efter den försvunna Suzette för henne slutligen till Marocko. Där uppdagas händelsernas mångfacetterade sammanhang, personernas anknytning både till Tysklands nazivälde och landsbygden i Sverige under femtiotalet. Berättelsen om människor som är beredda att göra vad som helst - för en plats i solen - är en direkt fortsättning på boken Livstid

Piratförlaget, 2008 (ISBN 978-91-6420266-6)

Jörn Donner: Rapport från Berlin 1958 – 2008

Jörn Donner besökte Berlin första gången som nittonåring år 1952, som många andra ungdomar, inbjuden till ett fredsmöte, finansierat av Sovjetunionen. Det är en het sommar, Berlin luktar bränt tegel, svett, brunkol och ruiner. Kriget som avslutats bara sju år tidigare har lämnat djupa ärr.

I Helsingfors arrangeras de OS, som egentligen skulle ha ordnats 1940. Donner är försedd med ett brev till Bertold Brecht från Hella Wuolijoki. Brevet gav möjlighet att umgås med kretsen kring Brecht.

Vistelsen blir början till en för många oförklarlig passion för staden Berlin. Donner återvänder till Berlin, vandrar omkring i staden, pendlar mellan öst och väst: ”Tio minuters tågresa, påstigning i en värld, avstigning i en annan”. Formaliteterna kompliceras först då muren byggts, år 1961.

Under sina besök samtalar han med politiker, författare, konstnärer. Han besöker danskrogar, kyrkor, massmöten.

I sitt efterord år 2008 konstaterar Donner att hans närvaro vid fredsmötet 1952 ”var nästan lika med noll”, att han ägnat tiden åt att försöka förstå några av egendomligheterna i staden där två olika sociala, politiska och ekonomiska system existerar sida vid sida.

Rapport från Berlin utkom 1958. Boken blev snabbt en klassiker. Årets utgåva bygger på en lätt revidering av en amerikansk utgåva från 1961. Här finns också Donners företal till tidigare utgåvor samt ett nyskrivet efterord.

Söderströms, 2008 (ISBN 978-951-522545-0)

Då han stukat en fot och blivit liggande hjälplös vid en åstrand, blir han bekant med en tystlåten pojke, Mika. Han blir också bekant med en ung granne, Agnes, som hjälper honom i vardagssysslorna. Romanen skildrar odramatiskt vardagliga ting, kärlek, arbete, åldrande och sjukdom. Men framförallt handlar boken om Thomassons minnen.

I ett skåp har han papper och böcker och fotografier med anknytning till Viking Sally. Ett fotografi visar jungfrufärden till Tyskland sommaren 1980, Thomasson var lagerchef ombord. Drygt fjorton år senare åkte hans hustru Siri – kantor i den lilla staden - till Lettland för att titta på orglar. Viking Sally heter nu Estonia. Siri återvänder aldrig. Thomassons tankar återvänder ständigt till katastrofnatten, till de väl bekanta hytterna och gångarna ombord. Han föreställer sig i detalj alla skeden av förlisningen, allt från att den första skälvningen vid midnatt går genom fartygskroppen, den kraftiga slagsidan, de utmattade människorna som kastas handlöst omkring eller som krampaktigt försöker hålla sig fast, klättra uppåt, skriken, mörkret.

Thomasson besluter sig för att bygga en orgel, en barockorgel med femton metallpipor och förgyllda änglar.

Han tänker sig att Siri en dag skall sitta framför sin orgel. Ändå vet han att hon inte skulle komma hem. Men hon är ständigt närvarande.

Robert Åsbacka är född 1961 i Österbotten, men numera bosatt i Sverige. Orgelbyggaren är han sjunde bok sedan debuten år 1988.

Schildts Förlags Ab, 2008 (ISBN 978951-50-1796-3)

Bo Carpelan: Barndom

I skildringen från 1930-talets Helsingfors möter vi Davi, en känslig och allvarligt sinnad ung pojke. Han är ett mycket ensamt och ängsligt barn. Han är begåvad med livlig fantasi. I början av boken bor han med sina föräldrar, i en mindre lägenhet. I trappan luktar stekt strömming, feta råttor kilar mellan soptunnorna på gården. Grannen Veeras man tillbringar nu mest tiden bland de andra fyllona vid stranden.

Familjen är en trygg punkt i Davis tillvaro. Den vackert skildrade vänskapen med den gamla Elma är en annan trygghet, hon läser sagor för Davi. Hos henne dricker Davi kaffe:

”Han balanserar kaffefatet och blåser på det, på tungan har han en sockerbit. Ah olet aivan som en gammal mummo, säger Elma och skrattar, och Davi blåser, ser över fatet på Elmas ansikte som är en karta, ett gammalt äpple, med alldeles mörka ögon. Hon har sagorna i boken framför sig. Vi rör oss i tvåspråkslandet där jag och minä, du och sinä, himmel och taivas går i armkrok och stöder varandra, som om vi var ett gammalt par, säger Elma.”

Fadern arbetar på en bank, modern blir arbetslös. Oro och ängslan återkommer ständigt i den unge Davis tankar. Han registrerar lyhört fragment av de vuxnas prat, hotbilderna och oron växer.

I den böljande, drömlika berättelsen upplever Davi rädslan för hoten utifrån, uppbrott och saknad. Döden är en ständigt förekommande gäst. Mormor och morfar har dött, också Elmas begravning skildras.

Novemberdagen då alarmsirenerna stiger och faller och de främmande flygplanen glider på låg höjd över Observatorieberget, luftvärnsbatteriets sporadiska skott hörs i fjärran, skyndar Davi hemåt, förbi okända människor samlade vid ingångarna till skyddsrummen, förbi parker, gator, orörliga spårvagnar. Modern väntar ute på gatan, de skyndar ned för trapporna.

”Ett självklart lugn griper Davi. Över sin mors axel ser han den tysta gatan och människorna som rör sig där. Han ser den, känner den: en ny början, hård och oundviklig.”

Schildts Förlags Ab, 2008 (978 -95150-1797-0)

Visa Auvinen

Suomen Joutsen kauppalaivastomme merimiesten kouluna

Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008, sidottu 208 s ISBN 978-952-92-3856-9

Kauppalaivoille Suomen Joutsenen kautta

Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys on julkaissut kolmannen nimikkoaluksestaan kertovan kirjan. Ensimmäinen, ”Suomen Joutsen, onnekas 100-vuotias” ilmestyi vuonna 2002 ja toinen, ”Vain merimies voi tietää, elämää Suomen Joutsenella” vuonna 2006. Nyt vuorossa oli historiateos ”Suomen Joutsen kauppalaivastomme merimiesten kouluna” lähes 28 vuoden ajasta, jolloin aluksella koulutettiin miehiä kauppalaivastomme tarpeisiin. Jakso on pisin samassa tehtävässä aluksen yli sadan vuoden historiassa!

Kirja alkaa katsauksella kauppalaivojen miehistötehtävissä palvelleen lähinnä talousalan henkilöstön koulutuksesta Turun ja Rymättylän kokkikouluissa 1900-luvun alussa sekä muusta koulutuksesta, jota ennen valtion merimiesammattikoulujen perustamista maassamme annettiin.

Kirjassa kerrotaan värikkäistä vaiheista, jotka edelsivät Suomen Joutsenen saamista merimiesten ammattikoulukäyttöön (muun muassa Merimies-Unionin aktiivinen toiminta) sekä aluksella vuonna 1960 tehdyistä muutostöistä ja niiden järjestelyistä. Maamme ensimmäinen merimiesammattikoulu aloitti toimintansa Turussa entisellä laivastomme koululaiva Suomen Joutsenella vuoden 1961 alussa nimellä Valtion merimiesammattikoulu . Nimeksi tuli Turun merimiesammattikoulu vuonna 1966 Helsingin merimiesammattikoulun aloittaessa. Vuodesta 1976 nimi oli Turun suomenkielinen merenkulkuoppilaitos

Historiateokseen on kirjattu melko kaavamaiseen tapaan koulussa annettu opetus kurssiluetteloineen ja -ohjelmineen sekä tuntimäärineen. Mielenkiintoinen osa kirjaa ovat koulun entisten rehtorien, opettajien, toimihenkilöiden ja oppilaiden haastattelut. Tähän osuuteen kirjoittaja on käyttänyt neljäsosan koko kirjan sisällöstä. Haastateltavia löytyi muun muassa Vapaavahti-lehden lukijoista. Monet mustavalkoiset kuvat elävöittävät tekstiä. Mielenkiintoisia ovat myös koulusta kertovat nelivärikuvat 16-sivuisena liitteenä.

Kirjan virallinen historialuonne tulee esille opettaja- ja oppilasluetteloissa. Ilmeisesti koulun vuosikertomuksien merkintöjä seuraten luetteloissa ovat myös ne oppilaat, joiden opinnot jostain syystä keskeytyivät. Usein syynä oli työpaikan saanti laivasta, joka lähti merelle ennen kurssin päättymistä. Koulusta valmistui vuosien 1961 - 1988 aikana kaikkiaan noin 2900 naista ja miestä merenkulkualan eri ammatteihin ja tehtäviin.

Merimiesten ammattikoulutuksen jakso Suomen Joutsenen elinkaaressa on vaihe, jonka tallentaminen painetun kirjan muotoon on ollut tarpeellista ja odottanut tekijäänsä. Nyt Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistys on julkaisullaan täydentänyt arvokkaalla tavalla aluksesta jo kirjoitettujen kirjojen sarjaa.

Jukka K Pajala

Kirjaa saa ostaa Yhdistykseltä tai mm. Forum Marinumista Turussa.

Yhdistyksen nettiosoite on www.SuomenJoutsenenPerinneyhdistys.fi.

järjestää kursseja, jotka ovat avoimia kaikille mepa-maksua maksaville merenkulkijoille.

Harrasta, opiskele ja urheile kursseillamme!

MEPAn merenkulkijoille tarkoitetuilla kursseilla opetus, lounaat ja majoitukset ovat maksuttomia lukuun ottamatta viikon pituista Ylläsretkeä, josta peritään 100 euron maksu.

Ilmoittautumiset puh: (09) 6689 0016 tai (09) 6689 0019, faksi: (09) 622 1808, s-posti: opinto@mepa. fi. Ilmoita nimi, osoite, laiva, puhelinnumero sekä majoitustarpeesi.

Kurssipaikat Helsingissä ja Turussa pidettävillä kursseilla: Helsinki, MEPAn kurssitila Katajanokalla, Linnankatu 3 Turku, MEPAn kurssitila Linnansatamassa, Linnankatu 93

KURSSIEN SISÄLTÖÄ

LIIKUNTAKURSSIT

MEPAn kuntoliikuntakurssien tavoitteena on löytää iloa ja hyvää oloa monipuolisesta liikunnasta ja saada puhtia oman peruskunnon kohottamiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen. Liikuntakurssit on tarkoitettu kaiken ikäisille ja -kuntoisille merenkulkijoille. Sopivasti ulkoillen pelaillen ja hikoillen, välillä venytellen ja rentoutuen sekä vedessä jumpaten virkistyy varmasti parin päivän visiitillä Pajulahden liikuntakeskuksen monipuolisissa palveluissa.

Kunnonhuoltopäivät Pajulahdessa

Kursseilla liikutaan hyvien ohjaajien opastuksella. Kesällä lajeina ovat mm. vesijumppa, sulkapallo, sauvakävely, sähly sekä tanssi. Talvella puolestaan on hiihtoa, sisäliikuntaa, kuntosaliharjoittelua sekä vesijumppaa. Myös kurssilaisten toiveita kuunnellaan. Iltaisin rentoudutaan rantasaunassa ja pulahdetaan raikkaaseen Iso-Kukkasen järveen.

Perheliikuntakurssi

Tälle kurssille saavat osallistua myös perheenjäsenet ja ohjelmaa on myös

perheen pienille; mukavaa yhdessäoloa pelaten ja reippaillen.

LIIKUNTALAJIEN ERIKOISKURSSIT

Erikoiskurssien tavoitteena on tutustuttaa vasta-alkajia uuteen harrastukseen - lajin perusteisiin pureutuva opetus sisältää tietoa lajin harrastusmahdollisuuksista myös kurssin jälkeen. Kursseilla voi herätellä henkiin myös unhoon jääneitä liikuntakokemuksia - uusi innostus voi syntyä vanhemmallakin iällä hyvässä seurassa ja kannustavassa opastuksessa. Näillä tutustumiskursseilla voi käydä kokeilemassa miltä tuntuu golfata, keilata, ampua jousella. Oppisitko oikean melontatekniikan tai jarrutuksen rullaluistimilla.

Tutustu keilailuun

Tutustu jousiammuntaan

Tutustu golfiin

Tutustu rullaluisteluun

Tutustu seinäkiipeilyyn

Haulikkoammuntakurssi

Melontaretket Hämeenlinnassa

Ratsastuksen alkeiskurssi

Ruskaretkiä Ylläksellä: hinta 100 € / henkilö

RENTOUTUSKURSSIT

Voi hyvin -kurssi

Teemana on henkisen hyvinvoinnin kohentaminen. Teemme rentoutusharjoituksia, jumppaamme rytmikkään musiikin tahdissa ja ulkoilemme kauniissa luonnossa. Asiantuntija luennoi ravinnosta ja liikunnasta.

KIELIKURSSIT

Italian alkeiskurssi

Espanjan alkeiskurssi

Venäjän alkeiskurssi

Viron alkeiskurssi

Ranskan alkeiskurssi

Alkeiskurssin tavoitteena on auttaa vasta-alkajia pääsemään kiinni kieltenopiskeluun - omat tavoitteesi voivat olla myös ammatillisia tai vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyviä. Ryhmässä opiskelu on tehokasta ja opetuksen pääpaino on oman suullisen kielitaidon kehittämisessä ja tietysti toisten puheen ymmärtämisessä. Sanasto on palvelusanastoa sekä osallistujien tarpeen mukaista sanastoa.

TIETOTEKNIIKKA

Microsoft –maailma on siirtymässä Vistan aikakauteen. Nyt kannattaa päivittää tiedot ja taidot Mepan kursseilla. Perinteiset Office –työkalut ovat saaneet paljon lisää ominaisuuksia. Uusilla ja tehokkailla laptop –koneilla opimme nopeasti seuraavan sukupolven käyttöjärjestelmän.

Opetusohjelmat: Microsoft Vista Business Pro käyttöjärjestelmä Ohjelmat:

Microsoft Office 2007 Pro Plus -ohjelmisto

- Word, tekstinkäsittely

- Excel, taulukkolaskenta

- Office Publisher, julkaisunteko

- Office SharePoint Designer 2007, vaativaan kotisivun tekoon

Sekä:

- FrontPage 2000, kotisivunteko-ohjelma

- Paint Shop Pro, kuvankäsittelyohjelma

- Photoshop Elements 7, kuvankäsittelyohjelma

Alkeiskurssi

on tarkoitettu vasta-alkajille ja kahden päivän aikana tutustutaan uuteen Vistakäyttöjärjestelmään sekä sovellusohjelmien perusteisiin siten, että kurssin jälkeen tiedetään kuinka niitä käytetään ja mitä kaikkea tietokoneen avulla voi tehdä.

Excel 2007 taulukkolaskenta

Kurssilla perehdymme Excel-ohjelman ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön. Harjoitusten tavoitteena on oppia tekemään taulukoita, joita muokataan edelleen myös graafisiksi esityksiksi.

Internet

Verkon käytön perusteet: selaimet, sähköposti, pankkipalvelut, keskustelupalstat, uutissivut, nettikaupat, karttapalvelut, nettipuhelimet ja paljon muuta.

PC-Paja

Voit rakentaa itsellesi sopivan koneen edullisesti. Tutustumme oheislaitteisiin ja niiden käyttöön, ohjelmien asennuksiin ja päivityksiin, sekä kasaamme tietokoneita komponenteista.

Photoshop Elements

Uudella Adobe Photoshop Elements 7–ohjelmalla tutustutaan kuvankäsittelyn perusteisiin. Voit tuoda ottamiasi digikuvia mukaan kurssille. Markkinajohtaja ensimmäistä kertaa Mepan kurssikoneissa!

Office Publisher

Office Publisher 2007:n avulla luodaan ja muokataan erilaisia julkaisuja ja markkinointimateriaalia painetussa muodossa, netissä ja sähköpostina. Käyntikortit, vihkoset ja esitteet syntyvät käden käänteessä.

WWW-kotisivut

harjoittelemme omien kotisivujen tekemistä erilaisia lähestymistapoja käyttäen: kotisivukoneita sekä erityisohjelmia kuten SharePoint Designer. Mukana on myös jonkin verran kuvankäsittelyä.

Hyöty ja viihde

Kurssin ohjelma voidaan rakentaa oppilaiden toiveiden mukaisesti. Tutustutaan

musiikin kuunteluun ja DVD:n katseluun, tehdään omia CD- ja DVD-levyjä, tallenteiden lataamista ja maksamista verkossa, TVn katselua ja nauhoitusta digi-TVkortin avulla. Vinkkejä myös omien VHSja C-kasettien sekä vinyylilevyjen digitointiin ja niiden editointiin ym.

HARRASTEKURSSIT

Hopeaketjukurssi

Huovutuskurssi

Iloa ja terveyttä kasveista

Jouluaskartelukurssi

Keramiikkakurssi

Köysityökurssi

Mosaikkikurssi

Pajutyökurssi

Silkinmaalauskurssi

Tyylikurssi

Saaristolaivurikurssi

Valokuvaus- ja videoretki

Kädentaitoa lisäävillä harrastekursseilla voit perehtyä moneen mielenkiintoiseen aiheeseen ja saada hyviä neuvoja sekä hyvän mielen omasta osaamisesta. Pääosa opetuksessa käytettävistä materiaaleista on ilmaista.

Hopeaketjukurssi

Valmistamme viikinkiketjuja, kuten muinais- ja kuningasketjuja. Aloituspaketti maksaa 30 euroa, nopeat tekijät voivat ostaa lisää materiaalia.

Huovutuskurssi

Kurssilla opettelemme neula- ja märkähuovutuksen. Valmistamme kaulaliinan, hatun tai laukun sekä pieniä koriste-esineitä.

Iloa ja terveyttä kasveista

Tutustumme perinteisiin suomalaisiin yrtteihin, kesäkukkiin sekä hyötykasveihin. Teemme retken Ruissalon saarelle.

Köysityökurssi

Purjelaivakaudelta peräisin olevia taitoja opetetaan nykymerenkulkijoille. Voit aloittaa pannualustasta, ja kokeilla eri paksuisilla köysillä vaikka maton tekoa.

Mosaiikkikurssi

Kurssilla päällystetään pieni suorakulmainen vanerilevy ja tarjotin (40cm x 30cm) mosaiikkipaloilla ja sekoitetaan töiden väreihin sopiva saumauslaasti palojen välejä varten.

Pajutyökurssilla

teemme tarve-esineitä sekä koristeita sitkeästä pajusta taivutellen.

Tyylikurssi

Kurssilla tehdään osallistujille lyhyt värianalyysi. Saat asiantuntevaa opastusta etikettisäännöistä pukeutumisessa ja henkilökohtaista neuvontaa kullekin sopivasta tyylistä. Lopuksi jokainen maalaa omiin väreihin sointuvan silkkihuivin tai –solmion.

Saaristolaivurikurssilla

käymme läpi Suomen Navigaatioliiton opetusohjelman mukaisen saaristolaivurikurssin. Perehdymme veneilyn ja navigoinnin perusteisiin sekä merikartan käyttöön.

Valokuvauskurssilla

syvennymme digikuvauksen hienouksiin ammattilaisten johdolla. Teemme retken kauniille kuvauspaikalle.

OPINTOAINEISTON VÄLITYS

JA LAINAUS

Merenkulkijat voivat lainata MEPAsta laivalle sovituksi ajaksi oppimateriaalia; kielipaketteja, videoita tai multimediaa eri aiheista. Perusidea on, että lainattavan materiaalin avulla pääsee alkuun esim. uuden kielen opiskelussa - kielipaketti sisältää yleensä oppikirjan, videon ja kuuntelukasetit, myös multimedia cdromppuja on tarjolla.

Kielipaketteja itseopiskeluun

englanti: English for You, too! Alright! Alright!

espanja: Este Pais I, Español uno, Es espanõl

eesti: Keelesild, Kohtume eestis!, Nael kummi

italia: Festa di classe, Italianissimo, Puhu italiaa!

portugali: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues

ranska: Parfait! 1, Chez Marianne 1 ruotsi: Hålligång 1, Profil, Lycka till! saksa: Einverstanden! 1, Das ist Deutschland, Deutsch ist da! suomi: Finskan lättare än Du tror tanska: Hvad sagde du?

venäjä: Kapusta I, Možno! 1

Lisäksi voit lainata Alfasoftin CD-rommeja (englanti, saksa, ranska, venäjä ja ruotsi).

Myös ATK-ohjelmia ja aiheita käsittelevää kirjallisuutta on lainattavissa. Opetusvideolta ja DVD:ltä opit suosittua pilatesta, joogaa, jumppaa tai voit tutustua golfiin, perhonsidontaan sekä purjehdukseen. Tilaukset ja tiedustelut MEPAn Helsingin toimistosta puh. (09) 668 9000 ja DVD:t puh. (09) 6689 0012.

SSBs kurser för sjöfolk är avgiftsfria, likaså lunchen och inkvarteringen, med undantag för den veckolånga vandringsfärden vid Ylläs. För den uppbärs en avgift på 100 €.

Anmälningar per telefon (09) 6689 0016 eller (09) 6689 0019, fax (09) 622 1808 eller e-post opinto@ mepa.fi. Meddela namn, adress, fartyg, telefonnummer och om du behöver inkvartering.

Kurserna i Helsingfors hålls i SSB:s kurslokal på Slottsgatan 3 på Skatudden, kurserna i Åbo hålls i SSB:s kursutrymmen på Slottsgatan 93 i Slottshamnen.

KURSERNAS INNEHÅLL

MOTIONSKURSER

Syftet med SSB:s motionskurser är att deltagarna skall upptäcka vilken glädje och tillfredsställelse motion i olika former kan ge, hur man kan höja sin egen kondition och upprätthålla sin arbetsförmåga. Motionskurserna är avsedda för sjöfolk i alla åldrar, oberoende av konditionen. Man blir garanterat utvilad och pigg av lämpliga portioner av svettframdrivande spel och stretching utomhus varvat med avslappning och vattengympa inomhus under ett par dagar på det mångsidiga idrottscentrumet i Pajulahti.

Motionsdagar i Pajulahti

På kurserna motionerar man under ledning av goda instruktörer. Under sommaren har vi bl.a. vattengympa, badminton, stavgång, innebandy och dans. Vintertiden har vi skidning, motion inomhus och vattengympa. Man kan också framställa egna önskemål. Kvällstid avslappnande strandbastu och möjlighet att ta sig ett dopp i sjön Iso-Kukkanen.

Motionskurs för hela familjen

I den här kursen får också familjemedlemmar delta och det ordnas program

också för familjens minsta; trevlig samvaro med spel och motion.

SPECIALKURSER I IDROTT

Syftet med specialkurserna är att få nybörjare att intressera sig för en ny gren – samtidigt som man lär sig grunderna får man tips om var man efter avslutad kurs kan träna vidare. Det kan ju hända att man under kursen på nytt blir intresserad av något man tidigare gjort och kanske redan helt glömt bort. Också på ”äldre dagar” kan gnistan tändas på nytt, i trevligt sällskap och under uppmuntrande ledning. Kurserna ger möjlighet att pröva på att spela golf, bowling eller bågskytte. Skulle du lära dig den rätta tekniken i paddling eller att bromsa på rullskridskor?

Lär dig bowling

Lär dig bågskytte

Lär dig spela golf

Lär dig åka rullskridsko

Lär dig väggklättring Kurs i hagelgevärsskytte

Paddlingsutflykter i Tavastehus

Nybörjarkurs i ridning

Utflykter i Ylläs lövbrand: pris 100e/ person

KURSER I AVSLAPPNING

Må bra-kurs

Temat är att öka det psykiska välbefinnandet. Vi gör övningar i avslappning, gymnastiserar till rytmisk musik och är ute i den vackra naturen. Sakkunniga föreläser om kostvanor och motion.

SPRÅKKURSER

Italienska för nybörjare

Spanska för nybörjare

Ryska för nybörjare

Estniska för nybörjare

Franska för nybörjare

Grundkursernas syfte är att hjälpa nybörjaren att komma igång med sina språkstudier – den individuella målsättningen kan ha anslutning till yrke, fritid eller resor. Undervisning i grupp är effektivt och huvudvikten läggs vid att öva upp muntlig färdighet och givetvis att förstå vad andra säger. Det ordförråd som inövas omfattar servicebranschen och deltagarnas individuella behov.

DATATEKNIK

Microsoft-världen förflyttar sig till Vistas tidevarv. Nu lönar det sig att uppdatera sina kunskaper på SSB:s kurser. De traditionella Office-verktygen har fått många nya egenskaper. På våra nya, effektiva bärbara datorer lär vi oss snabbt nästa generations operativsystem.

Undervisningsprogram: Microsoft Vista Business Pro operativsystem

Program:

Microsoft Office 2007 Pro Plus program

- Word, ordbehandling

- Excel, kalkyleringsprogram

- Office Publisher, för publikationer

- Office Share Point Designer 2007, för krävande hemsidor

Samt:

- FrontPage 2000, program för hemsidor

- Paint Shop Pro, bildbehandlingsprogram

- Photoshop Elements 7, bildbehandlingsprogram

Nybörjarkurser i ADB

Kurserna är avsedda för nybörjare och under två dagars tid bekantar vi oss grundligt med det nya operativsystemet Vista och grunderna i hur man tillämpar programmen. Efter kursen vet vi hur programmen används och vad allt man kan göra med datorn.

Excel 2007

kalkyleringsprogramkurs

På kursen bekantar vi oss med programmets egenskaper och användarmiljö. Målsättningen med övningarna är att lära sig göra tabeller och ta ut dem i grafisk form.

Internet

Vi lär oss grunderna i användningen av webbläsare, e-post, bankservice, chatkanaler, nyhetssidor, nätbutiker, karttjänst, nättelefon och mycket annat.

PC-verkstad

Vi lär oss bygga en egen dator förmånligt. På kursen bekantar vi oss med datorns kringutrustning och användning, installering och uppdatering av program och vi sätter i hop en dator av komponenter.

Photoshop Elements

Med det nya programmet Adobe Photoshop Elements 7 lär vi oss grunderna i bildbehandling. Man kan ta med egna digitala foton till kursen. Ett av marknadens ledande program nu första gången i SSB:s kursdatorer.

Office Publisher

Med hjälp av Office Publisher 2007 skapar vi och redigerar olika publikationer och marknadsföringsmaterial i tryckt form, i nätet och som e-post. Vi gör lätt visitkort, häften och broschyrer.

Egna hemsidor

Vi övar oss i att skapa egna hemsidor på olika sätt: webbmaskiner och specialprogram som Share Point Designer. Också en del bildbehandling ingår.

Nytta och nöje

Kursprogrammet kan utformas enligt deltagarnas önskemål. Vi bekantar oss med hur man lyssnar på musik och ser på DVD-filmer, vi gör egna CD- och DVD-skivor, laddar ned inspelningar och betalar i nätet, vi ser på TV och gör inspelning med hjälp av digi-TV-kort. Vi får

tips om bland annat hur man digitaliserar och redigerar egna VHS- och C-kassetter och vinylskivor.

HOBBYKURSER

Silvertrådsarbeten

Tovning

Glädje och hälsa av växter Julpyssel

Keramik

Reparbeten

Mosaikarbeten

Videflätning

Sidenmålning

Stilkurs

Skärgårdsskepparkurs

Fotograferings- och videoutflykt

På hantverkskurserna kan man bekanta sig med många olika ämnen och få goda råd och nöjet av att lära sig göra nya saker. Största delen av materialet som används på kurserna är gratis.

Silvertrådsarbeten

Vi tillverkar kungskedjor och andra forntida smycken enligt modeller från vikingatiden. Materialet vi börjar med kostar 30 euro, den som är snabb kan köpa mera material.

Tovning

Vi lär oss tova både med nål och med våt ull. Vi tillverkar en halsduk, en hatt eller en väska och mindre prydnadsföremål.

Glädje och hälsa av växter

Vi bekantar oss också med traditionella finländska örter sommarblommor och nyttoväxter. Vi gör en utflykt till ön Runsala.

Reparbeten

Dagens sjöfolk får lära sig traditionellt hantverk från segelfartygsepoken. Du kan börja med ett pannunderlägg, och kanske göra en matta av rep av olika tjocklek.

Mosaikkurs

På kursen täcker vi en liten fyrkantig fanerskiva och en bricka (40 cm x 30 cm) med mosaikbitar. Vi blandar en fogmassa i en färg som går ihop med arbetet.

Videflätning

På kursen tillverkar vi bruks- och prydnadsföremål av videvidjor.

Stilkurs

Vi gör en kort färganalys för deltagarna.

Du får råd av experter gällande etikett för klädsel och personlig rådgivning för din egen stil. Till slut målar alla en silkesscarf eller slips i sina egna färger.

Skärgårdsskepparkurs

Under kursen går vi igenom Finlands Navigationsförbunds skärgårdsskepparprogram. Vi bekantar oss med grunderna för båtliv och navigering och lär oss använda sjökort.

Fotograferingskurs

Under professionell ledning fördjupar vi oss i digitalkamerans finesser. Vi gör en utflykt för att fotografera vackra vyer.

FÖRMEDLING OCH UTLÅNING AV STUDIEMATERIAL

SSB lånar ut studiematerial; språkpaket, videofilmer eller multimedia om olika ämnen, till fartygen för en bestämd tid. Idén är att lånaren med hjälp av studiematerialet skall komma i gång med sina studier i t.ex. främmande språk –språkpaketet innehåller i allmänhet en lärobok, en videofilm och ljudkassetter. Också CD-ROM-skivor står till buds.

Språkpaket för självstudier

Undervisningsspråket är finska.

engelska: English for You, too! Alright! Alright!

spanska: Este Pais I, Español uno, Es español

estniska: Keelesild, Kohtumme Eestis!, Nael kummi

italienska: Festa di classe, Italianissimo, Puhu italiaa!

portugisiska: Bom dia, Lisboa, Pila Portugues

franska: Parfait! 1, Chez Marianne 1 svenska: Hålligång 1, Profil, Lycka till!

tyska: Einverstanden! 1, Das ist Deutschland, Deutsch ist da! finska: Finskan lättare än Du tror danska: Hvad sagde du?

ryska: Kapusta I, Možno! 1

Dessutom kan man låna Alfasofts multimedia CD-ROM-skivor (engelska, tyska, franska, ryska och svenska).

Också för den som studerar ADB finns det program och litteratur att låna. Med hjälp av undervisningsvideofilmer kan du lära dig gymnastisera, pilates, yoga, golf, segling eller knyta laxflugor. Beställningar och förfrågningar riktas till SSBs

Helsingforskontor, tel. (09) 668 9000 och DVD-skivor (09) 668 90012.

SSB-kurser i Mariehamn

Keramik

Kursplats: Södra Medis (Östernäsvägen 21)

Lärare: Sonia Backman

Vi arbetar för hand, drejar och glaserar.

Måndagar: kl. 10.00-13.45

Kurs A (jämna veckor): 19.01, 2.2, 16.2, 2.3, 16.3 och 30.3

Kurs B (udda veckor): 26.1, 9.2, 23.2, 9.3, 23.3 och 6.4

Vattengympa för damer och herrar

Kursplats: Mariebad

Lärare: Marie Johansson

Torsdagar kl. 13.00-13.45

Kurs A (jämna veckor): 22.1, 5.2, 5.3, 19.3 och 2.4

Kurs B (udda veckor): 29.1, 12.2, 26.2, 12.3 och 26.3

GI-mat

Kursplats: Medis

Lärare: Linda Löfman

Vi lär oss laga hälsosam GI-mat. Du får tillfälle att hitta nya recept och inspiration till dina middagar. Vi avslutar med provsmakning tillsammans.

Fredagar: kl. 9.00-12.15

Kurs A (jämna veckor): 23.1, 6.2 och 6.3

Kurs B (udda veckor): 30.1, 13.2 och 27.2

Styrketräning

Kursplats: Avancia

Lärare: Alice Lundén

Muskelstärkande övningar för hela kroppen. Alice ger instruktioner på hur rörelserna skall utföras och förklarar varje moment noga så att det känns rätt och bra. Kursen skall ge en inblick i hur du självständigt kan träna på egen hand.

Kurs A (udda veckor):

Torsdagar: kl. 10-11.30: 12.3, 26.3, 9.4, 23.4 och 7.5

Kurs B (jämna veckor):

Måndagar: kl. 10-11.30, 16.3, 30.3, 27.4, 11.5 och 25.5

Nåltovning

Kursplats: Södra Medis (Östernäsvägen 21)

Lärare: Barbro Laurén

Tovningstekniken är nåltovning, kallas också för torrtovning. Materialet är kardad ull och som verktyg används en speciell filtnål.

Torsdagar kl. 9.00-12.15

Kurs A (jämna veckor): 5.3, 19.3 och 2.4

Kurs B (udda veckor): 12.3, 26,3 och 9.4

Har du förslag till nya SSB-kurser på Åland eller frågor kring dem, tag gärna kontakt med rektor Leena Raitanen, tel (018)531622, e-post leena.raitanenmariehamn.ax

HARRASTETYÖT MEPAAN helmikuussa 2009

Vielä on aikaa osallistua MEPAn vuosittain järjestämään merenkulkijoiden harrastetyökatselmukseen - pistä pensselit heilumaan tai runosuoni pulppuamaan.

Toimita työsi MEPAan viimeistään 27.2.2009 mennessä!

Harrastetöistä koottu näyttely on esillä 13.3. - 29.3.2009

Helsingin merimiesklubilla, Linnankatu 3.

HARRASTEKATSELMUKSEN SARJAT OVAT:

KUVATAIDE

-öljy- tai vesivärityöt, piirrokset, veistokset

KÄTEVYYSTYÖT

-pienoismallit ja pullolaivat, köysityöt, puutyöt, kaikenlaiset käsityöt

KIRJOITUSTYÖT

-novellit, runot, pakinat, kertomukset

VALOKUVAUS

- digitaalikuvat sekä mustavalko-, dia ja värikuvat on lähetettävä 31.12.2008 mennessä Pohjoismaisen valokuvauskilpailun vuoksi

Katselmukseen voi osallistua yhdellä tai useammalla työllä ja halutessaan vaikka kaikkiin sarjoihin, mutta samalla työllä vain kerran. Harrastetöitä ei aseteta paremmuusjärjestykseen, mutta tekijät saavat arvion töistään ja parhaille jaetaan tunnustuspalkintoja.

Harrastetöihin on selvästi merkittävä lähettäjän nimi/nimimerkki ja mukaan liitettävä selvitys, josta ilmenee osanottajan nimi, ammatti, laiva sekä tarkka kotiosoite ja puhelinnumero.

Harrastetyöt lähetetään tai toimitetaan 27.2.2009 mennessä osoitteeseen: Linnankatu 3, IV kerros, 00160 Helsinki tai MEPAn sivutoimistoihin. Lähemmät tiedustelut puh (09) 6689 0016/ Kittilä e-mail: kulttuuri@mepa.fi

HOBBYARBETENA TILL SSB inom februari 2009

Du hinner ännu delta i SSB:s årliga mönstring av sjöfolkets hobbyarbeten. Sätt fart på penseln eller låt diktarådran flöda!

Lämna in dina alster till SSB senast den 27.2.2009! Utställningen som sammanställs av arbetena är öppen på Sjömansklubben i Helsingfors, Slottsgatan 3, under tiden 13.3 – 29.3.2009.

HOBBYMÖNSTRINGENS SERIER:

BILDKONST

- arbeten i olja, akvarell, teckningar, skulpturer

HÄNDIGHETSARBETEN

- miniatyrmodeller och flaskskepp, rep- och träarbeten samt alla slags handarbeten

LITTERÄRA ALSTER

- noveller, dikter, kåserier, berättelser

FOTOGRAFERING

- svartvita-, färg,- dia – och digitala bilder bör insändas senast den 31.12.2008, med tanke på den nordiska fototävlingen!

Man kan delta i mönstringen med ett eller flera arbeten och om man vill i rentav alla serier, men bara en gång med samma arbete. Hobbyarbetena sätts inte i rangordning, men man får ett utlåtande om sina alster och de bästa tilldelas hedersomnämnanden.

Hobbyarbetena bör märkas tydligt med avsändarens namn/pseudonym. Bifoga uppgifter om deltagarens namn, yrke, fartyg och noggrann hemadress och telefonnummer.

Hobbyarbetena skickas eller levereras senast den 27.2.2009på adressen: Slottsgatan 3. IV vån., 00160 Helsingfors eller till SSB:s filialbyråer.

Närmare information tel. (09) 668 90016/Sirpa Kittilä, e-mail; kulttuuri@mepa.fi

MEPAlla on Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylässä 11 lomahuoneistoa. Niitä vuokrataan merenkulkijoille viikoksi kerrallaan erittäin edullisesti, kesällä vuokra-aika voi olla lyhyempikin.

Huoneistoja on kahta kokoa:

- 8 kpl /40 m² + parvi 15 m² , viikkovuokra 110 € ja viikoilla 8 – 16 /150 €

- 3 kpl/ 47 m² + parvi 17 m², viikkovuokra 120 € ja viikoilla 8 – 16 /170 €

Huoneistot käsittävät takkatuvan, parven, keittiön, saunan ja WC:n. Niihin voi huoneistotyypistä riippuen majoittua kuudesta kahdeksaan henkilöä. Varustukseen sisältyy mm. astianpesukone, jääkaappi-pakastin, pyykinpesukone, vaatteiden kuivauskaappi, täydellinen astiasto, mikrouuni, radio ja TV.

Ylläksen palvelut ovat lähellä ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ihanteelliset kaikkina vuodenaikoina:

• Yllästunturilla 58 laskettelurinnettä

• hoidettuja latuja 330 km

• kunto- ja patikkapolut

• erinomaiset kalastus- ja retkeilymahdollisuudet

Näin varaat Ylläshuoneiston

Huoneiston voi vuokrata merenkulkija, joka työskentelee suomalaisessa tai MEPA-sopimuksen tehneessä ulosliputetussa aluksessa. Vuokra-aika alkaa klo 12.00 lauantaina tai torstaina. Huoneiston käyttöoikeutta ei saa siirtää tuttaville tai sukulaisille. Hakemukset viikoiksi 8 -16 on aina jätettävä kirjallisina edellisen syyskuun loppuun mennessä. Jouluksi, uudeksi vuodeksi ja tammikuulle majoja voi varata lokakuusta lähtien. Kätevimmin hakeminen onnistuu kotisivuillamme (www.mepa. fi) täytettävällä sähköisellä lomakkeella.

Huoneistojen varaukset ja niitä koskevat lisätiedot MEPAn Helsingin toimistosta. Tiedustelut arkisin klo 8.00–16.15 (kesällä 8.00–15.15), puh. (09) 6689 0011, s-posti mepa@mepa. fi, faksi (09) 622 1808 tai www.mepa.fi

SSB äger elva fritidslägenheter i västra Lappland, i Kolari kommun, i byn Ylläsjärvi. Lägenheterna kan hyras av sjöfarare veckovis synnerligen fördelaktigt. Om sommaren kan man också hyra för kortare tid.

Det finns lägenheter av två storlekar:

- 8 st / 40 m² + sovloft 15 m². Hyran per vecka är 110 € och under veckorna 8 – 16 /150 €

- 3 st / 47 m² + sovloft 17 m². Hyran per vecka 120 € och under veckorna 8 – 16 /170 €.

Lägenheterna omfattar ett rum med öppen spis, sovloft, kök, bastu och WC. Sovplatser finns för sex till åtta personer, beroende på lägenhetstyp. I utrustningen ingår bl.a. torkskåp för kläder, full uppsättning kärl, tvätt- och diskmaskin, kylfrysskåp, mikrovågsugn, radio och TV.

Det är nära till service i Ylläs och omgivningen är idealisk för uteliv under alla årstider:

• Yllästunturi har 58 backar

• 330 km underhållna skidspår

• motions- och vandringsstigar

• fina förutsättningar för fiske och utflykter

Så här reserverar du en lägenhet i Ylläs:

En lägenhet kan hyras av sjöfarande som är anställd på finländskt fartyg eller utflaggat fartyg som ingått SSB-avtal. Bokningen börjar kl.12.00 lördag eller torsdag. Rätten att använda lägenheten får inte överföras på bekanta eller släktingar. Den som önskar hyra en lägenhet under veckorna 8-16 bör sända in en skriftlig ansökan före den 30 september. Reservationer för jul, nyår och januari, kan göras från och med oktober. Lättast gör du en ansökan med den elektroniska blanketten på vår hemsida, www.mepa.fi.

Bokningar och förfrågningar adresseras till SSB:s byrå i Helsingfors. Närmare information vardagar kl.8.00-16.15 (sommartid 8.00-15.15) per telefon (09) 6689 0011, el-post mepa@ mepa.fi, fax (09) 622 1808 eller www.mepa.fi.

Vuosaaren satama otettiin käyttöön, Merimieskeskus avataan tammikuussa

Sompasaaren sataman toiminta loppui kokonaan. Myös Finnlinesin Saksaan liikennöivät ropax –alukset siirtyivät Vuosaareen. Länsisatamassa on vielä jonkin verran liikennettä vuoden loppuun asti. Kumpaankin vanhaan satamaan aletaan rakentaa asuntoja, Länsiterminaali jää tosin palvelemaan Helsingin ja Tallinnan välistä matkustajaliikennettä.

Vuosaaren satamaan rakennettavalla kansainvälisellä merimieskeskuksella vietettiin harjannostajaisia joulukuun alussa. Hanketta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Helsingin seurakuntayhtymä, The ITF Seafarers’ Trust, Merimiespalvelutoimisto sekä Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät. Merimieskirkon ja MEPAn yhteistyönä toteutettava rakennus avataan merenkulkijoille tammikuun puolessa välissä. MEPAn palvelut laivoille ovat toimineet jo sataman avaamisesta lähtien normaalisti Katajanokan toimistolta käsin.

Merenkulkijoiden palvelua

nykyaikaisissa tiloissa

Saunan lauteet olivat jo harjannostajaisissa paikoillaan. Rakennuksen kalamainen muoto oli nähtävissä, vaikka osa oli pressujen peitossa. Uudella merimieskeskuksella on tilaa 315 neliömetriä. Salin ja aulatilojen yhteydessä on nettikahvila, kirjasto ja kioski. Takapihalle aukeaa suuri terassi ja etupihalle varustetaan pieni pelikenttä. Tontti on vuokrattu Helsingin satamalta ja se sijaitsee erinomaisella paikalla Port Gate -toimistokeskuksen naapurina sataman pääportin tuntumassa.

Ben Thilman tulee toimimaan johtavana merimiespastorina ja koordinoi merimieskeskusta yhdessä MEPAn asiamiesten ja kirkon muun henkilökunnan kanssa. Klubi sijaitsee ISPS –alueen ulkopuolella korkean Gatehouse –rakennuksen vieressä. Laivalta voi merimieskeskukseen mennä sataman järjestämällä shuttle bus –kuljetuksella. Suljetulla satamaalueella kevyt liikenne, jalankulku ja pyöräily on kielletty.

Ulkosivun lehtikuusi kestää hyvin kosteutta

Helsingissä raivosi syksyn ensimmäinen lumimyräkkä, kun Sompasaaren toimintoja siirrettiin Vuosaareen. Laivaliikenne uudessa satamassa käynnistyi maanantaiaamuna 24.11.2008, kun rahtilaivat suuntasivat Vuosaareen.

Vuosaaren satamassa toimiva yritys FL Port Services Oy tarjoaa kuljetuspalveluja tilauksesta 24 h/vrk. Kuljetuksen voi tilata soittamalla numeroon 010 3434 4802 tai 050 565 4802. Kuljetus-

ta tilattaessa on varauduttava noin 1/2 h odotukseen. Satamaan pyrkivien henkilöiden on pyydettäessä voitava esittää henkilöllisyystodistus ja syy satamakäyntiinsä. Ilman pätevää syytä satama-alueella

liikkuminen on kielletty. Merimieskeskuksen avaamisesta ja toiminnasta tiedotetaan myöhemmin MEPAn sähköpostiuutisissa ja nettisivuilla. Tervetuloa tutustumaan!

Terassi alkaa hahmottua

Nordsjö hamn togs i bruk, Sjömanscentret öppnas i januari

Höstens första snöstorm rasade i Helsingfors då verksamhet i Sumparn flyttades till Nordsjö. Fartygstrafiken i den nya hamnen inleddes måndag morgon den 24.11.2008 då fraktfartygen styrde in mot Nordsjö.

Verksamheten i Sumparn lades helt ned. Också Finnlines ro-pax-fartyg, som trafikerar rutten till Tyskland, flyttade över till Nordsjö. I Västra hamnen pågår ännu en viss trafik till slutet av året. På de båda

gamla hamnområdena börjar man bygga bostäder. I Västra terminalen betjänar man ändå i fortsättningen passagerartrafiken mellan Helsingfors och Tallinn.

I början av december firade man taklagsöl på bygget av det

och Vanda kyrkliga samfälligheter. Byggnaden, som är ett resultat av samarbete mellan Sjömanskyrkan och Sjömansservicebyrån, öppnas för sjöfararna i mitten av januari. SSB:s service till fartygen har redan ända sedan hamnen öppnades fungerat normalt från byrån på Skatudden.

Sjömansservice i tidsenliga utrymmen

Vid taglagsölet var redan bastulaven på plats. Man kunde urskilja byggnadens fiskliknande form, trots att en del ännu var täckt av presenningar. Det nya sjömanscentret har en yta på 315 kvadratmeter. I anslutning till salen och aulan ligger netcafé, bibliotek och kiosk. På baksidan öppnas en stor terrass och på framsidan planeras en liten spelplan. Tomten är hyrd av Helsingfors stad och har ett ypperligt läge som granne till kontorscentret Port Gate invid hamnens huvudport.

Ben Thilman kommer att fungera som ledande sjömanspastor och koordinerar verksamheten på sjömanscentret tillsammans med SSB:s ombudsmän och kyrkans övriga personal. Klubben är belägen utanför ISPS-området invid Gatehouse-byggnaden. Från fartyget kommer man till sjömanscentret med hamnens shuttle bus-transport. Inom det stängda hamnområdet är det förbjudet att röra sig till fots eller cykla.

internationella sjömanscentrum som uppförs i hamnen i Nordsjö. Projektet har finansierats av Jenny och Antti Wihuris fond, Helsingfors kyrkliga samfällighet, The ITF Seafarers’ Trust, Sjömansservicebyrån samt Esbo

Företaget FL Port Services Oy erbjuder transporttjänster på beställning dygnet runt. Man kan beställa transport per telefon 010 3434 4802 eller 050 565 4802. Då man beställer transport bör man vara förberedd på att vänta ungefär en halv timme. Personer som har ärende till hamnområdet bör vara förberedda på att styrka sin identitet och ange orsaken till besöket. Det är förbjudet att röra sig på hamnområdet utan giltig orsak.

SSB kommer att informera om sjömanscentrets öppnande och verksamhet i e-postnyheter och på hemsidorna. Välkommen på besök!

Den nya klubben ligger mellan Hansaterminalen och Gatehouse

Sähkökirja tulee – vai tuleeko?

Painetun kirjan asema on ollut vuosien saatossa uhattuna. Radio ja televisio eivät vieneet kirjan suosiota, näin kävi myös äänikirjojen ja internetin kanssa. Merenkulkijoiden lukuharrastus on lisääntynyt. Onko sähkökirjalla tulevaisuutta laivoilla?

MEPAn yhteistyökumppanin, Kirjavälityksen asiakkuuspäällikkö Helena Hietala poikkesi talossa. Hänellä oli mukanaan sähkökirja. Laite näytti ensin A5 –kokoiselta nahkakantiselta pöytäkalenterilta. Kannen alta paljastuu näyttölaite, jossa teksti ja kuvat näkyvät mustavalkoisina.

- Erilaisia laitteita on jo olemassa suuri valikoima. Tämän tilasimme ulkomailta koemielessä, Helena kertoo.

Kirjavälityksen hankkima laite on nimeltään Cybook ja sen hinta oli neljänsadan euron tienoilla. Laitteen käyttöohjelmiston kielet ja mukana tulevat demokirjat ovat englannin- ja ranskankielisiä. Suomenkielistä kirjallisuutta ei vielä ole saatavilla.

Cybookin näyttö on varsin miellyttävä silmälle. Sitä voi lukea hämärässä ja auringonpaisteessa, ainakin esitteen mukaan. Laite käyttää elektronista E ink –mustetta, mikä antaa samanlaisen vaikutelma, kun oikeaa kirjaa lukiessa.

Näyttö on kooltaan kuusi tuumaa, 800x600 pikseliä. Cybookissa on myös MP3 –soitin ja kuulokeliitäntä. Kirjoja voi ladata usb-väylän kautta. Laitteessa on myös paikka muistikortille. Cybook painaa vain 174 grammaa ja se käynnistyy kahdessakymmenessä sekunnissa.

Pitääkö

perinteinen kirja pintansa?

Ruotsin Merimiespalvelun Merimieskirjastossa sähkökirjapalvelu

on jo käytössä. Lainattavat kirjat ladataan tietokoneelle tai lukulaitteelle. Kirjaston sivuilta ladataan myös lukemiseen tarvittavat ohjelmat. Laivan radiokutsu toimii avaimena palveluun. Tarjolla on runsaasti ruotsinkielistä luettavaa. Ruotsin Merimiespalvelun sivuilla voi koelukea sähköistä kirjaa. Palveluun pääsee osoitteesta: http://www.seatime. se/sjomansbiblioteket.html ja valitsemalla: E-böcker.

Suomen kauppalaivastossa kukaan ei ole vielä kysellyt sähköisen kirjan perään. Eräälle kovana lukijana tunnetulle ruotsinkieliselle perämiehelle tarjottiin taannoin mahdollisuutta lainata lukulaite ja ruotsinkielisiä sähkökirjoja laivalle. Hän ei suostunut keskustelemaan aiheesta enempää vaan löi asiamiehen käteen toivelistan perinteisistä kirjoista.

Eikö sähkökirja olisi hyödyllinen kapine laivaolosuhteissa? Samaan laitteeseen voi ladata sadoittain kirjoja. Luettavaa riittäisi pitkillekin matkoille.

- Täytyy muistaa tekijänoikeudet, Helena Hietala valistaa.

Tekstiä on helppo kopioida ja levittää eteenpäin, jos se vaan on vapaasti käytössä. Ulkomailla kysymys on ratkaistu kopiosuojauksella ja itsestään tuhoutuvalla materiaalilla.

Varttuneempi merenkulkija tuskin siirtyy sähkökirjaan ihan helposti. Perinteiseen kirjaan on totuttu, sitä on helppo selailla ja se on miellyttävän näköinen hyllyssä. Kirja on myös loistava lahjaesine. Toki kirjalahjan voi antaa sähköisessäkin muodossa. Muistikortti tai raaputettava latauskoodi saattaisi jopa ilahduttaa nuorempaa väkeä.

Perinteinen kirja on vielä niskan päällä. 1990-luvulla syntyneet ovat kuitenkin jo tottuneet selaamaan uutisia mobiililaitteista, ja Japanissa kirjoitetaan kännykkäromaaneita nuorisoa varten. Tänä syksynä nuorille on kaupattu halpoja miniläppäreitä, joihin voisi myös ladata kirjoja. Nähtäväksi jää, lyövätkö ne itsensä läpi. Mepa tarkkailee tilannetta. PK

E-boken kommer –eller kommer den?

Den tryckta bokens position har under årens lopp varit hotad. Radio och television fråntog inte boken dess popularitet, inte heller ljudböcker eller internet. Sjöfararnas intresse för läsning har ökat. Har då e-boken en framtid ombord?

Helena Hietala, kundchef hos SSB:s samarbetspartner Kirjavälitys, stack sig in hos oss. Hon hade med sig en e-bok. Vid första anblicken liknade apparaten en bordskalender av formatet A5, med läderpärmar. Under pärmen finner vi en läsplatta, där text och bild syns i svartvitt.

- Det finns ett stort urval av e-böcker. Den här beställde vi från utlandet för att testa, berättar Helena.

E-boken som Kirjavälitys har skaffat är av märket Cybook, priset ligger kring fyrahundra euro. Apparatens bruksanvisning och medföljande demoböcker är skrivna på engelska och franska. Finskspråkig litteratur finns inte ännu.

Cybooks lässkärm är mycket angenäm för ögat. Man kan läsa den i skymning och klart solsken, åtminstone enligt broschy-

ren. Skärmen använder elektroniskt E-bläck, det ger samma intryck som vid läsning av en riktig bok.

Skärmen är av formatet sex tum, upplösningen 800 x 600 pixlar. Cybook har också en MP3-spelare och ingång för hörlurar. Böcker kan laddas ned via usb. Plats för minneskort finns. Cybook väger bara 174 gram och startas upp på tjugo sekunder.

Håller den traditionella boken sin position?

I Sverige har man på Sjömansservicens sjömansbibliotek redan e-boktjänsten i bruk. Böckerna laddas ner för utlåning på datorer eller e-boksläsare. På bibliotekets hemsidor kan man också ladda ner de program man behöver för läsningen. Fartygets signalbokstäver fungerar som lösenord till tjänsten. Man kan provläsa en ebok på Sveriges Sjömansservices hemsidor. Tjänsten finner man på adressen http://www.seatime. se/sjomansbiblioteket.html, välj sedan: E-böcker.

I finska handelsflottan har ännu ingen frågat efter e-boken. För en tid sedan erbjöd man en svenskspråkig styrman, känd som en verklig bokmal, möjligheten att låna en e-boksläsare och några svenskspråkiga e-böcker till fartyget. Han ville inte ens dis-

kutera saken, ombudet fick listan på traditionella önskeböcker i sin hand.

Är då inte e-boken en behändig apparat lämpad för förhållanden ombord på ett fartyg? I samma apparat kan man ladda hundratals böcker. Också på långa resor skulle man ha tillräckligt att läsa.

- Man måste minnas upphovsmannarätten, upplyser Helena Hietala.

Det är lätt att kopiera och distribuera text, om den står till fritt förfogande. Utomlands har man löst problemet med kopieringsskydd och material som förstörs automatiskt.

Sjöfarare av mognare årgångar övergår nog inte så lätt till eboken. Man är van vid den traditionella boken, den är lätt att

Joulupäivänä soi kotona puhelin:

”Ollako sina vietta rauhass joulu?” varustamon henkilöstöpäällikkö kyseli.

Olin ollut vasta yhdessä tämän redarin laivassa. Hämmästytti, että tässäpä puulaakissa huolehdittiin hyvin merenkulkijoitten jaksamisesta. Kuulumiset kyseltyään henkilöstöpäällikkö lopetteli puheluaan:

”Meillä olla laiva Tahkoluodos. Siellä kipinä kipee. Päästäkö sinä lähteä sinne täksi illaks. Olla ihan lyhyt vikaeeraus. Laiva mennä Rotterdam, sieltä sinä tulla pian takas jouluvietto.”

Olin tullut kotiin jokunen viikko ennen joulua lähes vuoden seilauksen jälkeen. Ei kovin kiinnostanut lähteä näin pian uudelleen. Toisaalta jos ei tarjottua jobia ottanut, sai varautua olemaan pitkäänkin kotosalla työttömänä. Toisaalta Poriin pääseminen illaksi edellytti lentokonekyytiä.

Finnairin toimisto ilmoitti kyselyyni, ettei lentolippuja ole saatavilla. Jonotuslistallekaan ei oteta, kun se on jo ylen pitkä. Niinpä sitten soitin pahoitellen varustamoon, ettei meiltäpäin pääse tänään mitenkään laivalle Tahkoluotoon, kun ei saa lentolippua. Henkilöstöpäällikkökin oli ollut toimelias:

”Minä kysy kans Finnair konttuur ja siellä olla vielä mukavasti lippuja. Minä yhden varasin, jos sinä päästä lähtemään.”

Niinpä samana iltana Tahkoluodossa laivan salongissa joulukuusen kynttilöitten loisteessa mönsträysmies täytteli rullaan tietojani. Vikaeerauksen kestosta kipparilla oli tarkempaa tietoa: ”Mehän lähdetään Rotterdam

bläddra i och den ser trevlig ut i bokhyllan. Boken är också en strålande present. Visst kan man ge en bokgåva också i elektronisk form. En yngre mottagare kan säkert bli glad över att få ett minneskort eller en laddningskod att skrapa fram.

Den traditionella boken har ännu övertaget. Men de som är födda på 1990-talet är redan va-

Jouluvikaeeraus

for orders, mutta tuskinpa sinne mennään. Eiköhän vuoden vaihteen jälkeen ala tulla tietoa, mistä seuraava lasti löytyy.”

Kipeän edeltäjäni edeltäjäkin oli ollut kipeä, joten hommia näytti riittävän. Laivaa vaikutti vainonneen jokin epidemia tai muuten vaan pitkän iän ongelmat, kun uutta porukkaa oli tullut kuin raitovaunulla ja lähtenyt melkein paluukyydillä taas pois. Kiireisimmät kävijät olivat unohtaneet paperinsakin radiohytin kaappiin.

Kipinälle vuodenvaihde oli aina erityisen työteliäs. Normaalin joulukuun palkanlaskennan lisäksi henkilöstön koko vuoden palkoista oli ynnäiltävä eritelty yhteenveto, koko työpöydän täyttävä ”lakana”. Nyt oli vielä keräiltävä tiedot Tahkoluodossa laivaan tulleista ja pois lähteneistä, laskettava heille ulosmaksut, hoidettava mönsträykset, tehtävä longsaalit, eli seilaustodistukset Merenkulkuhallitukselle. Osalle lähteneistä ei ollut pankkitilin numeroakaan tiedossa vetoseteliin merkattavaksi, vaan nepä saisi konttori selvittää.

na att bläddra i sina mobila apparater, och i Japan skriver man mobiltelefonromaner för ungdom. Under hösten har man marknadsfört billiga bärbara minidatorer för ungdomar. På dem kan man också ladda ner böcker. Återstår att se om de gör ett genombrott. SSB följer med utvecklingen. PK

teborg. Me lähettä uusi kipinä sinne ja sinä päästä heti takas kotiin.”

Palkkapaperien sijaan pyöriteltäväksi tuli Lissabonin paperit: Rahalistaa, crewlistaa, tullilistaa. Sähkeitä tuli ja meni jatkuvasti. Lisäksi tässä laivassa porukan ulosviennit kuuluivat kipinän toimenkuvaan. Alkumatkan reisilihastreenit oli Lissabonissa hyödyksi, kun kanteli porukan tilaamia kaljoja, viinoja ja paperosseja kaijalta gängveitä ylös täkille.

Vuodenvaihde Itämerellä ja Pohjanmerellä on kuoppaista aikaa. Tietysti radiohytin pöytä oli laivan suuntaan pitkittäin ja talvimyrsky puhalsi idästä paapuurin puolelta. Reisilihakset saivat pitkäkestoista treenausta, kun pöydän ääressä pysyäkseen piti puristaa jalat pöydän reunoihin aina laivan rojahtaessa styyrpuuriin. Samalla oli harottava kirjoitus- ja laskukonetta sekä palkkapapereita pysymään järjestyksessä.

Paperitöihin toi onneksi taukoa aamusta iltamyöhään kahden tunnin välein toistuva radiovahti. Jalat sopivasti koukussa tuolin sai mukavasti surratuksi lähettimen ja autoalarmin väliin. Siitä ylettyi kätevästi vastaanottimen ja lähettimen namiskuukkeleihin. Sähkeet ja säätiedotukset oli hyvä naputella, kun kirjoituskone pysyi tukevasti reisien päällä.

Tanskan salmissa alkoi sää ja meno tasaantua. Paperityötkin vähitellen valmistuivat. Lastauspaikaksi ilmoitettiin Lissabon. Radiopuhelussa konttoriin oli henkilöstöpäälliköllä vikaeerauksen kestosta uutta kerrottavaa: ”Laiva tulla Lissabonista Gö-

Tammikuu oli jo pitkällä, kun lopulta töijättiin lastissa Göteborgiin hyisen lumimyrskyn riehuessa. Henkilöstöpäällikön mukaan edeltäjäni oli vielä sairaana, mutta uusi kipinä oli pestattu ja tulossa: ”Sinä päästä kotiin jatkaa jouluvietto”.

Uusi seuraajani oli tehnyt elämänuransa moderneissa autolautoissa Suomen ja Ruotsin välillä. Niinpä ikääntynyt villin linjan tankkipaatti edellisen sukupolven laitteistoineen herätti hämmennystä. Eikä odotettavissa oleva ulosviennin rahtaus tuntunut olevan mikään lisäetu.

Kollega alkoi aprikoida lähtevänsä saman tien takaisin ja vähän jo katseli matkalaukkujaan. Jouluna lyhyelle vikaeeraukselle lähtiessäni olin ottanut mukaani vain salkun, joka oli jo kädessäni. Toivottelin kollegalle työn iloa ja hyviä radiokelejä, jos sattuisi orderi ohjailemaan jonnekin kauemmaksi. Kipaisin miidsipin leidarit alas täkille ja saman tien kaijalle. Mikäpä oli pyryssä hölkätessä kohti öljysataman porttia, kun oli reisiä reenattu koko vuodenvaihde.

Timo Sylvänne

Ms Lauran miehistö innostui urheilemaan. Turun Aluetyöterveyslaitos ja päällikkö patistivat laivaväkeä liikkumaan. Välillä urheilusuoritusten teko menee vaikeaksi. Päällikkö Mikko Aulanko kertoo tarkemmin:

Urheiluvuosi 2008

Laura-laivalla

Konemestari Anti Maasik suorittaa aamuvoimistelua peräkannella.

Useamman vuoden tiivistahtisen konttien syöttöliikenneajon jälkeen Laura-laivan miehistö löysi itsensä vuodenvaihteen 2008 jälkeen uudesta, mutta vanhoille parroille vanhastaan tutusta liikenteestä. Tornion ja Terneuzenin välillä jaloteräs kulkee Langh Ship Cargo Solutionsin keksintöjen ansiosta niin hienosti, että Outokummulla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin ottaa ”Superior in steel transport”-laivasto (lukee

muuten meidän mainoksessa) laadukkaitten tuotteidensa kuljettajaksi.

Meille laivanpäällä olijoille tämä tarkoitti totaalista elämänmuutosta. Merimatkat venyivät vanhasta yli kaksinkertaisiksi, mutta ennen kaikkea satamaajat venyivät siihen malliin, että uudessa tilanteessa ei oikein tiedetty mihin tätä kaikkea satamien vapaa-aikaa käytettäisiin. Etenkään, kun linjamme kummatkaan päät - anteeksi nyt vain Terneu-

zenin ja Tornion matkailunedistäjät - eivät ole mitään maailman kiihkeimpiä metropoleja.

Kuntotestien karut tulokset

Kuinka sitten kävikään: Turun työterveyshuollon henkilökunta tuli laivalle sopivasti tekemään kuntotestin. Kyllähän meistä useampi oli huomannut oman ”bulbin” vuosien mittaan kas -

vaneen, mutta silti kuntotestin tulos oli aika monelle järkytys, ja kongeilla näkyi vakavia naamoja. Tämä johtui siitä, että vaikka terveydenhoitohenkilökunnan viesti olikin pumpuliin kääritty, se oli kuitenkin selvä: suurimmalla osalla meistä kunto oli huono tai todella huono.

Miten tähän oli päädytty? Kiivastahtinen konttiajo ei sisällä paljon vapaa-aikaa ja ne vähätkin kuluttaa yleensä mielellään vaaka-asennossa; onhan se kieltämättä varsin mukava tapa kuluttaa aikaa väsyneenä. Eivätkä laivamme kuntoilutilatkaan niitä kutsuvimpia ole. Tärkeimmän syyn jokainen meistä taisi kuitenkin löytää aamulla vessan peilistä. Yksi jos toinenkin oli päästänyt kuntonsa rapisemaan ihan vain omalle mukavuudenhalulleen periksi antaneena.

Syksyn viimeisen kerran urheilijat ryhmäku Yliperämies Ilkka Tuukkanen, oppilas JereHolma, 1 Konemestari Anti Maasik, Sähkö Klementti.

Yliperämies

Työterveyshuollon käynnin jälkeen muutos laivan urheiluvälineiden käytössä oli kuitenkin huomattava. Kuntopyörän selkään pääsyä sai aika usein iltaisin jopa jonottaa, kun joku oli jo kerinnyt pyörän selkään. Kehiteltiin myös uusia tapoja kuntoilla. Kuuluisiksi yltivät yliperämies Ilkka Tuukkasen bryggapunnerrukset, joita pääsivät ihailemaan jopa Kalevalehden lukijat. Vapaavahdin toimitussihteeri nimitti miehen heti vuoden merimieskuntourheilijaksi kuvan nähtyään. Myös muita tehokkaita kuntoilumuotoja syntyi kuten ns. vahtikävely, joka on erityisen tehokasta rauta-ajon rullauksessa, jossa sopivassa tahdissa voi kävellä lähestulkoon koko ajan ylämäkeen bryggalla omassa vahdissaan.

Merimiesurheiluun palaillaan pikkuhiljaa

Miesten hidasta mutta varmaa hoikistumista ei kuitenkaan voinut olla huomaamatta, mutta laivan lasisessa palkintokaapissa on vielä yksi hylly kokonaan tyhjänä. Mitä keksitään tähän ongelmaan ratkaisuksi? Aikoinaan, kun satama-aikaa laivoilla vielä oli, käytiin tekemässä merimiesten yleisurheilutuloksia. Tämä valitettavasti koko ajan näivettyvä perinne oli vaipunut meilläkin unholaan, kuten Mepan henkilökunnan mukaan myös monilta muilta laivoilta. Tämä on todella sääli, sillä nykyään niin suositut golf ja muut yksilölajit eivät paljon laivan yhteishenkeä nosta, vaikka niissäkin tietysti urheilijan kunto paranee.

Me kuitenkin päätimme aloittaa taas merimiesurheilun. Enää tarvitsi löytää suorituspaikka. Olisiko johtunut myös Rotterdamin kirkon työntekijöiden positiivisesta asenteesta, mutta niin kävi, että aloimme tehdä yleisurheilutuloksia romun lastauksen lomassa. Suorituspaikat olivat tosin aluksi hukassa kirkon työntekijöiltä, jotka eivät tällaisesta merimiesten ”huvista” olleet kuulleetkaan. Niinpä muutamat tämän vuoden urheilukerroista ansaitsevat tulla dokumentoiduiksi, vaikka on niitä tuloksia aikaisemminkin tietysti tehty: vaikka kaijan reunalla. Kaikkihan on loppujen lopuksi vain tahdosta kiinni.

Ensimmäinen suorituskerta tapahtui puistossa, koska urheilukenttien sijaintia ei urheilupyynnön erikoisuudesta johtuen kirkolla tunnettu. Talvimyrskyjen jäljiltä homma aloitettiin raivaamalla isoimmat katkenneet oksat pois puistoradalta, joka mitattiin merimieskirkon periodiassistentti Reetta Häkkisen tarkan valvovan silmän alaisena. Tulostasoa ei parantanut juuri sopivasti alkanut sade, mutta kaikesta huolimatta tulokset tehtiin ja lähetettiin Mepaan. Välineet meillä Mepan suosiollisella avustuksella löytyivät vanhastaan laivalta. Kuula on kumista mallia, joten halukkaat voivat treenata koska tahansa - vaikkapa tyhjässä ruumassa ilman kuulosuojaimia.

nyt hienot puitteet. Nyt ei homma ollut ainakaan suorituspaikasta kiinni. Loistavassa auringonpaisteessa hikoiltiin tulokset kirjoihin ja kansiin. Onnistuneen illan kruunasivat mikroautoilu paikallisella sisäradalla. Porukan tunnelma oli korkealla; varsinkin kun 1. perämies Tuukka Peltonen ja allekirjoittanut onnistuivat alittamaan legendaarisen kilpa-ajaja Reima Södermanin – konepäällikkömme - radalle aikaisemmin tekemän pohja-ajan. Olisiko tämäkin johtunut miesten keveämmästä painosta? Näistä pohja-ajoista ammattikuskimme on luonnollisesti aina joskus saanut kuulla.

Laura-laivan miehistön vuoden todennäköisesti viimeiseen urheilusuoritukseen taas liittyy perinteistä merimiesyleisurheiluun liittyvää yritystä. Merimieskirkon Reeta tuli jälleen kerran hakemaan meidät heti päivällisen jälkeen, ja lähdimme puoli viiden maissa paikallista aikaa ajelemaan kohti suorituspaikkaa. Olimme tilanneet kirkolle saunan, joka oli vapaana vielä kolme tuntia, joten ajattelimme hienosti sinne ehtivämme. Vaan emmepä tienneet, että Rotterdamin alati ruuhkautuvalla liikenteellä oli meille yllätys odottamassa. Huumoria nimittäin oli vaikea etsiä porukasta, kun 2,5 tuntia myöhemmin vihdoin saavuimme pimeässä suorituspaikalle, joka oli kuitenkin suljettu ja valaisematon remontin takia.

Ystävällinen kenttähenkilökunta kuitenkin kertoi meille toisesta suorituspaikasta, jonka ohi olimme kaiken lisäksi vain tuntia aikaisemmin ajaneet. Eipä siinä mitään. Pakkauduimme autoon takaisin ja uudelleen ruuhkan sekaan. Rotterdamissa ruuhkat eivät muuten noudata mitään suuntia, vaan liikenne ruuhkautuu sekä kaupungista ulospäin että sisäänpäin ja vielä poikittain. Yhdestä pienestä eksymisestä ja jatkuvasta ruuhkasta huolimatta olimme kuitenkin jo tunnin päästä uudella kentällä. Matkan loppuvaiheessa porukan kommentit eivät kylläkään enää olleet kovin painokelpoisia. Onneksi Reeta on ennenkin merimiehiä kyydinnyt.

kuitenkin hiljeni ja aloitti kovan keskittymisen. Todella nopean (olemattoman) lämmittelyn jälkeen päästiin urheilemaan. Kentän henkilökunta ei tosin sekalaista joukkoamme ihan heti urheilijoiksi uskonut. Reetan merimieskirkon asu ja vakuuttava selitys kansainvälisestä merimiesyleisurheilusta kuitenkin sai kenttähenkilökunnan heltymään ja pääsimme vihdoin tulosten tekoon. Ehkä yli kolmen tunnin autossa istuminen ja kylmä ilma yhdistettynä loistavaan Hollantilaissäähän (lue: ainainen sade) vaikutti tuloskuntoon.

Meidän kaikkien odottama 1. konemestari Anti Maasikin - joka on aikoinaan voittanut Viron yleisurheilun nuortenmestaruuden - merimiesmaailmanennätys jäi kuitenkin syntymättä. Miehen ranking laivan sisäisessä nokkimisjärjestyksessä sai eteensä odotetun ykkössijan sijasta kakkosen. Tästä mies saanee kuulla ykkösmies 1. prm Tuukka Peltoselta ja muultakin kansiosastolta vielä useamman kerran.

Siitähän merimiesyleisurheilussa syvimmiltään on kyse: yhteishengen luominen, samaistuminen oman laivan porukkaan ja kilvoittelu lajeissa, joita suurin osa meistä ei ole kouluvuosien jälkeen missään muussa yhteydessä edes kokeillut. Silti tuloksia syntyy ja hauskaa piisaa. Väheksyä ei kuitenkaan voi myöskään sitä, että on kiva katsoa miten oma tuloskunto kehittyy kuntoilun myötä. On todella sääli, että niin monet laivat jättävät nykyään kilvoittelematta komeasta Kekkosen pystistä. Merimiesyleisurheilu on oikeasti hauskaa ja antaa jälkikäteen nautituille urheilujuomillekin aivan omanlaisensa hohdon. Haluankin tässä kiittää kaikkia niitä Lauran miehistössä, jotka ovat kantaneet kortensa kekoon urheilemalla tai kannustusjoukkoina.

Hyvät kollegat suomalaisilla laivoilla: ottakaa itseänne niskasta kiinni ja pakottakaa pari kaveriakin mukaan - ja ei kun kentälle. Kyllä ne Bravadenin porukat enemmin tai myöhemmin kukistajansa löytävät - ainakin jos Mepa lähettää jonkun valvomaan heidän suoritustensa mittausta.

Välillä

mikroautoilua

Toisella kertaa Reeta oli jo löytä-

Ei muuta kuin kentälle kuntoilemaan!

Perille saavuttuamme porukka

Mikko Aulanko

Antti Rajaniemi työntää ja Repari Sergei Vyborov seuraa katseella.

vassa seuraavana päivänä. Vasemmalta Jaakko Vepsäläinen , ½-matruusi Pauli mies Ari Tiilikainen ja oppilas Jaakko

M/s Lauras manskap tände på idrott. Arbetshälsoinstitutet i Åbo och befälhavaren drev på för att få manskapet att röra på sig. Men ibland är det svårt att genomföra idrottsprestationerna. Befälhavaren Mikko Aulanko berättar mera:

Idrottsåret 2008 ombord på Laura

Efter att under flera år i ett hektiskt tempo ha transporterat containers i matningstrafik, fann Lauras manskap sig efter nyår 2008 i ny trafik. Den var visserligen var bekant för de som var gamla i gardet. Tack vare Lang Ship Cargo Solutions uppfinningar transporteras ädelstålet så fint att Outokumpu inte har haft något alternativ till att välja ”Superior in steel transport”flottan (används i vår reklam) för att transportera sina högkvalitativa produkter.

För oss ombord betydde det total förändring i tillvaron. Sjöresorna fördubblades jämfört med tidigare, men framför allt tänjdes liggtiden i hamn ut, så att man i den nya situationen inte riktigt visste hur man skulle använda all fritid i hamn. I all synnerhet som – ursäkta nu, turistfrämjare i Terneuzen och Torneå – ingendera ändan av linjen hör till världens mest hektiska metropoler.

Obarmhärtiga resultat

Och hur gick det sedan: Personalen från Arbetshälsoinstitutet i Åbo kom lämpligt för att genomföra ett konditionstest. Nog hade ju flera av oss märkt att den egna ”bulben” vuxit under årens lopp, men trots det var resultatet för mången en chock. Man mötte bistra miner i gångarna. Det berodde på att också om hälsovårdspersonalens budskap var inlindat i bomull, så stod det klart att konditionen hos de flesta av oss var dålig eller mycket dålig.

Hur hade det gått så här? Under containertrafiken, som går i högt tempo, har man inte mycket fritid, och den lilla tid man har tillbringar man i allmänhet gärna i vågrätt läge; nog är det onekligen ett trevligt sätt att fördriva tiden då man är trött. Och konditionsutrymmena ombord är inte heller de mest lockande. Men den viktigaste orsaken kunde vi nog alla se om morgonen i spegeln på toaletten. Många av oss hade låtit konditionen förfalla bara genom att ge efter för den egna bekvämligheten.

Efter företagshälsovårdens besök kunde man se en betydlig ökning av idrottsutrustningens användning. Ibland fick man om kvällarna rentav köa för att använda motionscykeln. Vi utvecklade också nya sätt att motionera. Överstyr-

Tuukka Peltonen

man Ilkka Tuukkanens armhävningar på kommandobryggan blev berömda då de kunde beundras i tidningen Kaleva.

Frivakts redaktionssekreterare utsåg honom omedelbart till årets sjömansidrottare, efter att ha sett bilden. Andra effektiva motionsformer uppstod också; den så kallade vaktgången, som är särskilt effektiv i rullningen vid järntransport, på kommandobryggan kan man så gott som hela tiden gå i uppförsbacke under sin egen vakt.

Tillbaka till sjömansidrotten

Man kunde inte låta bli att märka hur mannarna blev slankare, långsamt men säkert, men i vitrinen för pokaler står ännu en hel hylla tom. Vad skall vi hitta på för att lösa det problemet? Förr i tiden, då fartygen ännu hade tid i hamnarna, brukade vi gå iland för att göra resultat i sjömansfriidrott. Den här tynande traditionen har vi låtit falla i glömska, och enligt SSB:s personal har så skett på många andra båtar. Det här är verkligen synd. Golf och andra nu populära individuella grenar lyfter inte lagandan ombord, också om idrottarens kondition blir bättre.

Vi beslöt i alla fall att igen börja med sjömansidrott. Nu behövde vi bara en lämplig plats. Kanske de också berodde på den positiva inställningen hos personalen på kyrkan i Rotterdam, men

takia. Antti, kun tapansa mukaan, tekee homman takki auki.

det gick så att vi började göra resultat i friidrott vid sidan av lastning av skrot. I början var platserna för prestationerna litet oklara för kyrkans personal som inte hade hört talas om sådana ”nöjen” för sjömän. Därför förtjänar några av det här årets idrottsevenemang att bli dokumenterade, trots att man nog också tidigare gjort sådana resultat, om inte annat så på kajen. Allting beror ju sist och slutligen på viljan.

Den första tävlingen skedde i en park. Kyrkans personal kände inte till var idrottsplaner är belägna, så kuriös var vår önskan om att idrotta. Efter vinterstormarna fick vi börja med att röja bort de största avbrutna grenarna från parkens bana, som uppmättes under sjömanskyrkans periodassistent Reetta Häkkinens noggranna övervakning. Resultatnivån höjdes inte av att det just började regna, men resultaten gjordes och skickades till SSB. Tack vare SSB:s välvilliga hjälp hittades redskapen från gammalt ombord. Kulan är av gummi, så den som vill kan träna när som helst – t.o.m. utan hörselskydd i ett tomt lastrum.

Mikrokörning som omväxling

Den andra gången har Reetta redan hittat ypperlig omgivning. Nu berodde resultatet åtminstone inte på platsen. I strålande solsken svettades vi och resultaten bokfördes. En lyckad kväll krön-

vilse en gång var vi efter en timme på en ny tävlingsplan. I slutet av resan var kommentarerna nog inte tryckbara. Lyckligtvis har Reetta skjutsat sjömän förut.

Ut och tävla!

Då vi kom fram tystnade sällskapet, man började koncentrera sig. Efter en mycket snabb (obefintlig) uppvärmning kunde man börja tävla. Idrottsplanens personal ville först inte tro att vår brokiga skara var idrottare. Men Reetta, iklädd sjömanskyrkans uniform, lyckades ändå prestera en övertygande förklaring om den internationella sjömansidrotten, som bevekade personalen, och vi kunde äntligen börja tävla. Kanske tre timmars bilfärd och den kalla luften kombinerat med det strålande holländska vädret (läs: ihållande regn) inverkade på resultaten.

tes av mikrokörning på en lokal innebana. Stämningen var hög, isynnerhet efter att förste styrman Tuukka Peltonen och undertecknad lyckades underskrida vår maskinchefs, den legendariska racerföraren Reima Södermans, tid på samma bana. Kunde det här bero på mannarnas viktminskning? Om de här tävlingstiderna har nu vår professionella förare naturligtvis fått höra allt emellanåt.

Till Lauras manskaps troligen sista idrottsprestation för året hör ett traditionellt försök att utöva sjömansfriidrott. Sjömanskyrkans Reetta kom igen för att avhämta oss genast efter middagen och halv fem tiden lokal tid började vi åka mot tävlingsplatsen. Vi hade reserverat bastu hos kyrkan, den skulle vara öppen ännu tre timmar, vi tänkte att vi bra hinner. Vad vi inte visste var att Rotterdams trafik i rusningstid skulle bjuda på en överraskning. Det var svårt att uppbringa någon humor hos det sällskap som 2,5 timmar senare anlände till en mörk tävlingsplats, som var stängd och utan belysning på grund av reparationsarbeten.

Den vänliga personalen berättade i alla fall för oss om en annan tävlingsplats, som vi hade kört förbi en timme tidigare. Nå, det var nu det. Vi packade oss tillbaks i bilen, ut i rusningstrafiken igen. I Rotterdam går rusningstrafiken inte i någon speciell riktning, det är rusning in i staden och ut ur staden och dessutom på tvären. Trots rusningen och att vi körde

Av förste maskinmästare Anti Maasik, som i tiden vunnit estniskt friidrottsmästerskap för unga, hade vi väntat ett sjömansvärldsmästarrekord, men förgäves. Mannen blev tvåa istället för etta på fartygets interna rankinglista. Om det lär han nog få höra flera gånger av ettan, förste styrman Tuukka Peltonen och av andra på däck.

Och det är ju det sjömansfriidrotten sist och slutligen gäller: att uppbåda laganda, att identifiera sig med det egna fartygets manskap och tävling i grenar som de flesta av oss inte sedan skolåren prövat på i några sammanhang. Trots det gör man resultat och han har roligt. Och man skall inte heller underskatta det hur nöjd man är då man märker hur de egna resultaten förbättras i takt med motionen. Det är verkligen synd att så många båtar låter bli att tävla om den ståtliga Kekkonens kanna. Sjömansidrott är roligt och ger en speciell glans också åt idrottsdryckerna som avnjuts efteråt. Jag vill här tacka alla dem i Lauras manskap, som har dragit sitt strå till stacken, som idrottare eller i hejarklacken.

Bästa kolleger på finska fartyg: Ta er själva i nacken och tvinga ett par kompisar med – ut på idrottsplanen bara! Nog skall Bravaden förr eller senare möta sina övermän – åtminstone om SSB skickar någon för att övervaka mätningen av resultaten.

Mikko Aulanko

Yliperämies Antti Rajaniemi ja 1 perämies Tuukka Peltonen juoksevat 60 m. Tuukka, kuvassa oikealla, voittaa pienemmän ilmanvastuksen

Syksyn sulkapallotapahtuma merenkulkijoille

Ryhmä vannoutuneita sulkapallon harrastajia kokoontui Vantaalle Campo Sportcenterin tiloihin. Laji on varsin suosittu merenkulkijoiden keskuudessa, mutta turnauksiin ei tungosta ole vuosiin ollut. Marraskuun lopun tapahtumassa saatiin kuitenkin hyvät pelit aikaiseksi.

Parin vuoden tauon jälkeen Silja Serenaden Jukka ”Juki” Anttila pääsi saapumaan paikalle, mikä tiesi vastustajille hikistä iltapäiväpuhdetta. Ms Laura saapui aamulla sopivasti Koverhariin. Päällikkö Mikko Aulanko heitti kassinsa kotiin Tammisaareen ja suuntasi auton keulan kohti Vantaata. Keli oli huono talven ensimmäisen lumimyräkän jäljiltä, mikä saattoi myös vaikuttaa muutamaan poisjääntiin.

Campo Sportcenterin henkilökunta huolehti pelaajien lämmittelystä, organisoinnista sekä muonituksesta. Asiaan päästiin yhden aikoihin, kun Arvi Vänskä ja Sari Jalonen Serenadelta aloittivat ottelun. Toisella kentällä pelasivat ensimmäisinä Amorellan Henry Helenius ja Mikko Aulanko.

Turnaus pelattiin kaikki kaikkia –vastaan periaatteella. Kaikille tuli pokaali, koska osallistujat jaettiin yleiseen ja harrastesarjaan. Yleisen sarjan finaalissa pelasivat odotetusti Juki ja Mikko. Voittajaksi selviytyi Mikko, hopea meni Jukille ja pronssi Arville. Harrastesarjan finaalissa Sari voitti Henryn. Kiitos kaikille!

Höstens badmintonturnering för sjöfarare

En skara inbitna badmintonspelare samlades i Campo Sportcenters utrymmen i Vanda. Grenen är synnerligen populär bland sjöfararna, men någon rusning till tävlingarna har det inte varit på många år. Vid evenemanget i slutet av november kunde man i alla fall spela några bra matcher.

Efter en paus på ett par år hade Silja Serenades Jukka ”Juki” Anttila möjlighet att delta, och det innebar en svettig eftermiddag för motspelarna. Ms Laura hade just lämpligt på morgonen kommit in till Koverhar. Befälhavaren Mikko Aulanko hann just kasta in sin väska i hemmet i Ekenäs innan han styrde kosan mot Vanda. Väglaget var dåligt efter vinterns första snöstorm, det bidrog nog säkert till att några deltagare inte mötte upp.

Personalen på Campo Sportcenter skötte om spelarnas uppvärmning, måltider och andra ar-

rangemang. Ungefär klockan ett kunde man börja spela, Arvi Vänskä och Sari Jalonen från Serenade inledde sin match. På den andra planen spelade först Harry Helenius från Amorella och Mikko Aulanko.

Turneringen spelades enligt principen alla mot alla. Alla fick en pokal då deltagarna indelades i en allmän serie och en amatörserie. I finalen i den allmänna serien spelade som väntat Juki och Mikko. Mikko tog hem segern, Juki tog silver och Arvi brons, I amatörserien vann Sari matchen mot Henry. Ett varmt tack till alla!

OTTELUT / MATCHER

Vänskä – Jalonen 21-16, 21-16

Aulanko – Anttila 21-13, 21-14

Vänskä – Helenius 21-6, 21-6

Jalonen – Aulanko 7-21, 14-21

Vänskä – Anttila 21-23, 12-21

Aulanko – Helenius 21-9, 21-2

Jalonen – Anttila 10-21, 7-21

Vänskä – Aulanko 5 -21, 5-21

Anttila – Helenius 21-7,21-5

FINAALI HARRASTE / FINAL AMATÖRER

Jalonen – Helenius 21-14, 21-13

FINAALI YLEINEN / FINAL ALLMÄN

Aulanko – Anttila 21-16, 21-18

Pitkän uran Finnlinesillä tehnyt ja nykyisin mt Suulassa seilaava matruusi Kari Nivala on nyrkkeilyn ja taistelulajien asiantuntija ja harrastaja. Hän on myös kirjoittanut otteluraportteja ja kertomuksia. Alasta hän kiinnostui Muhammed Alin aikoina. Kari oli luonnollisesti paikalla, kun ”Idi” Amin Asikainen otteli marraskuussa Helsingissä.

Hartwall areenan sisääntuloaula toivottaa marraskuun kaamoksesta saapuvan kulkijan tervetulleeksi suureen urheilujuhlaan. Ammattinyrkkeilyn tapahtumaan jota me kaikki maamme kamppailuurheilun ystävät olemme odottaneet. Tänään on oleva suuri päivä suomalaisen nyrkkeilyn aikakirjoissa.

Usein minut paremmin tuntevat ihmiset ovat sanoneet, että rakkaus nyrkkeilyyn on ristiriidassa persoonani kanssa. He ovat vääräs-

sä. He tuntevat minut, mutta eivät nyrkkeilyä. Ne jotka näkevät kehässä vain kaksi miestä hakkaamassa toisiaan, eivät ymmärrä näkemäänsä. Nyrkkeilyssä on säännöt, ja se on herrasmiesten kamppailulaji. Se on taktiikan ja valheiden peli, jossa pärjää ennen kaikkia älyllä. Se on myös jalkapallon ohella maailman seuratuin urheilulaji. Sivistynyt maailma kaipaa sivistynyttä väkivaltaa. Nyrkkeily on hieno laji.

Olen ikäluokkaa joka on lapsuudessa ja nuoruudessa elänyt Muhammad Alin - urheilijoista suurimman – loiston päivät. Mutta Ali ei ollut se joka sai minut nyrkkeilystä kiinnostumaan. Se oli Errol1 Flynn. En ollut lapsena urheilusta kiinnostunut. Pesäpallo, ja muut pallopelit, koska en ollut laumasielu, tuntuivat tylsiltä. Murtomaahiihto taas samalta kuin kotimaakunnan maisemaan kuuluneet ladot, arkipäiväisen harmaalta. Mutta kirjat, sarjakuvat sekä elokuvat, ne kiinnostivat.

Nyrkkeily alkaa kiinnostaa

Eräänä lauantaina sitten näytti televisio elokuvan nimeltä Gentleman Jim, joka kertoi James J.

Iskujuhlaa kaamoksessa

Gorbett -nimisen miehen tarinan. Hän oli mies joka voitti ensimmäisen hanskat kädessä käydyn raskaansarjan maailmanmestaruusottelun. Niin innostuin nyrkkeilystä. Siina oli juuri sitä dramatiikkaa ja glamouria, joka muusta urheilusta puuttui. Sitten täyttivät median Muhammed Ali ja Joe Frazier, sekä heidän ensimmäinen suuri ottelunsa. Ali oli suuri persoona ja hänestä tuli sankarini. Hänen tappionsa tuossa ottelussa oli myös minun tappioni. Sitten vahva George Foreman murskasi Joe Frazierin, tuli maailmanmestariksi ja minun uudeksi idoliksi. Kunnes Ali voitti älyllään raa'an voiman, Foremanin, sekä maailmanmestaruuden, ja palasi minun sydämeeni urheilijoista suurimmaksi. Ja sillä paikalla hän on yhä.

Nyrkkeilijät ovat kautta aikain olleet suuria persoonallisuuksia. Muistan myös Dick Gawettin juontaman talk shown, jossa Ali ja Frazier esiintyivät ennen toista otteluaan. Jätkät ymmärsivät olevansa yleisön viihdyttäjiä, ja laittoivat pystyyn shown jota oli kiva katsoa. Aivan toista kuin silloisten olympiasankareidemme Pekka Vasalan ja Lasse Virenin kuivanpuisevat haastattelut. Edellinen oli varsinainen hapannaama ja toinen muuten vain naama pe-

ruslukemilla

Kun aloin matkustaa Thaimaahan rakastuin myös maan kansallisurheiluun Thai- nyrkkeilyyn, perusnyrkkeilyä unohtamatta. Toisiaan täydentävinä, ei poissulkevina, nämä kaksi kovaa kehälajia jakavat paikan minun suosikkiurheilunani.

Ringside –paikat vetävät julkkiksia

Me suomalaiset nyrkkeilyn ystävät olemme tulleet paikalle nimenomaan kannustamaan Amin Asikaisen uudelleen Euroopan mestariksi, mutta tarjolla on myös muita hyviä otteluita. Nyrkkeilyn vastustajat toisinaan pohdiskelevat, millaiset ihmiset otteluita oikein seuraavat. Kerrottakoon että kanssani ringside -paikoilla on muutamia yhteiskunnan silmää tekeviä. Ilkka Kanerva, pitkän linjan tähtipoliitikko, jonka ura ulkoministerinä päättyi kaunaisten feministitoimittajien noitavainoon. Kulttuuriväkeä edustavat mm. Ville Valo, näyttelijä Aake Kalliala, Jari Sarasvuo ja kirjailija Kata Kärkkäinen. Paikalla ovat tietenkin Hjallis Harkimo sekä entiset kehäsuuruudet Pekka Kokkonen ja Olli Mäki Jälkimmäinen on nyrkkeilyn kak-

Amin Asikainen saapuu kehään

sinkertainen Euroopan mestari ja menestynein keskipohjalaisurheilija kautta aikain.

Ilta alkaa esiotteluilla, joissa tulevaisuuden lupaukset Jussi Koivula, Niko Jokinen sekä Ville Piispanen esiintyvät hyvin voittaen ottelunsa. Sitten alkavat jo sähinät. Edis Tatli on kosovolaista syntyperää oleva suurlupaus, joka on tulevaisuuden tähti. Takana ovat jo ajat jolloin jokaisella suomalaisurheilijalla oli maantien väriset hiukset sinertävät silmät ja juuret jossain rintamailla.

Vastustaja Juan Zapata edustaa Espanjaa, mutta on lähtöisin Meksikosta ja kasvonpiirteet kertovat suonissa virtaavan intiaaniverta. Mies ottelee hyvin voittaen useamman erän. Hyvin ottelee myös muiden kosovolaislähtöisten kannustama Tatli, vaikka saikin vain niukan pistevoiton kotikehätuomiolla.

On sanottu että F1 on moottoriurheilun kuninkuusluokka, mutta nyrkkeilyn raskassarja koko urheilumaailman kuninkuusluokka. Siinä on vinha perä, sillä varsinkin menneinä aikoina - ei vähiten suuren Alin päivinä - oli raskaansarjan maailmanmestaruus urheilumaailman kuuluisin ja halutuin titteli.

Isoja miehiä iskemässä

Tänä iltana kuninkuusluokassa esiintyy neljä suomalaista, joista

kaksi ottelee keskenään maamme mestaruudesta. Jarno Rosberg on isokokoinen, vasenkätinen komeavartaloinen ottelija joka tyrmäsi vastustajansa ensimmäisessä erässä. Uskon suomalaisen nyrkkeilyyleisön viettävän tulevaisuudessa suuria hetkiä Jarnon kanssa. Robert Helenius on näyttävä kaksimetrinen nuorimies. Hänet ostanut saksalaistalli on todennut, että heillä on käsissään raaka lahjakkuus, joka on huonolla valmennuksella ja väärällä harjoituksella pärjännyt hyvin amatöörien arvokisoissa, ja että nyt on aika hioa hänestä timantti. Robert ottelee hyvin ja voittaa vaivatta. Ei ole epäilystäkään etteivätkö suomalaiset nyrkkeilynystävät viettäisi Robertin kanssa hienoja aikoja tulevaisuudessa.

Välillä mennään kevyeen välisarjaan, jossa entinen maailmanmestari Raul Horacio Balbi Argentiinasta sekä Dennis Shafikov Venäjältä esittävät illan nyrkkeilylliseltä tasoltaan parhaan ottelun. Se loppuu ikävä kyllä kesken edellisen loukkaantumiseen. Sitten on raskaansarjan SM -ottelu. Eteläpohjalaiset ovat oma rotunsa suomalaisten joukossa, he eivät pilaa mainettaan turhalla vaatimattomuudella. Sitä ei tee myöskään Juho Haapoja joka tekee näyttävän kehään tulon Ison-Antin ja Rannanjärven soidessa. Vastustaja Sami Elovaara saapuu kehään huomattavasti vaatimattomammin, ja vaatimattomammin

hän myös ottelussa esiintyy. Niin voittaa Suomen mestaruusvyön Haapoja, jonka lanteille sen asettavat Pekka Kokkonen ja Pertti Augustin.

Illan päätteeksi Amin Asikainen

Sitten on itse pääottelu jota varten me kymmenisen tuhatta sielua täällä olemme. Kolme lippua, Suomen, Iso- Britannian ja Saksan, kannetaan kehään. Ottelun kehätuomari on Englannista. Pääosan esittäjät kuulutetaan kehään. Khoren Gevor on Armeniassa syntynyt, mutta nykyisin täysin saksalainen mies, ehdottomasti maailman huippuluokan nyrkkeilijä. Amin Asikainen Kirkkonummelta on ollut viime vuosina Suomen nyrkkeilyn keulakuva. Hän on tehnyt paljon työtä menestyksen eteen ja hyvätasoinen nyrkkeilijä. Ikävä kyllä - hänen kannaltaan voidaan samaa sanoa myös hänen sarjastaan. Keskisarja on raskaan jälkeen arvostetuin ja monen mielestä urheilulliselta tasoltaan lajin paras. Mahdollista mm-ottelua koskevissa spekulaatioissa on mainittu niin WBA:n tunnustama Felix Sturm, kuin IBF:n Arthur Abraham, saksalaisia kumpikin. Sarjan todellinen maailmanmestari on kuitenkin WBC ja WBO liittojen Kelly Pavlik. Sarjaansa pitkä amerikkalainen, joka voitti tittelin näyttävällä tyrmäysvoitolla Jermain Taylorilta. Sarjassa on

myös ollut takavuosina suuria tähtimestareita mm. Ray Robinson, Carlos Monzon, Marvin Hagler ja Ray Leonard

Mutta takaisin EM- otteluun. Jo kansallislaulujen soidessa olen aistivani pientä hermostuneisuutta Aminissa. Hyvin ei mene myöskään ensimmäinen erä, eikä toinen. Kolmannessa Amin löytää itsensä ja taisto toden teolla alkaa. Kuudennessa Amin horjuttaa Khorenia ja yleisö räjähtää. Mutta seitsemäs on kohtalokas. Gevor ahdistaa Idin köysiin ja pudottaa iskusarjallaan kanveesiin. Aminin valmentaja Pekka Mäki luovuttaa ottelun ja tunnelma areenalla läsähtää. Moni suomalainen itkee tänä iltana, jos ei näkyvästi niin ainakin sielussaan. Nyrkkeilijä ei koskaan häviä vain yksin. Mika oli tappion syy? Vaikuttiko kotiyleisön suuri tuki ehkä päinvastoin kuin ajateltiin. Aminilla ei kuitenkaan ole mitään hävettävää. Voittaja on huippumies. Uskon Idin vielä palaavan. Yleisö poistuu areenalta, minä muiden mukana. Helsinki harmaa kaupunki, mutta jouluvaloissa jopa hetken aikaa kaunis. Takana on kuitenkin hieno ilta ja hyvää nyrkkeilyä. Näimme ottelemassa miehet jotka kuuluvat kovan sarjan maailman kärkikymmenikköön. Kannatti tulla.

teksti ja kuvat: Kari Nivala m/t Suula

”Härmän häjy” Juho Haapoja voitti Suomen mestaruuden

Vierumäellä otettiin miehistä mittaa ja vähän naisistakin.

TallinkSiljan taiturit kertovat:

Elokuun loppupuolella TallinkSiljan Serenadelta ja Europalta lähdettiin Vierumäelle pelaamaan golfia. Neljä merenkulkijaa kummaltakin laivalta pelasivat RyderCup henkisen kahden päivän kisan. Ensimmäinen päivä vietettiin Vierumäen uudehkolla ja loistokuntoisella Cooke-kentällä. Tuuli tuiversi ja sade piiskasi pelaajia.

”Jollei tämä olisi kisa niin olisin jo lauteilla”, totesi eräs vanha sotaratsu 7. reiällä.

Kisamuotona olivat hcp sekä scratch ja joukkueet pelasivat toisiaan vastaan aina pareittain. Hcp:t huomioiden kisan voitti Seren Anitta Järvinen tuloksella 74. Lähemmäksi lippua löi Serenaden Thomas Svahn, joka myös voitti Scratchin tuloksella 83. Kisan parasta antia oli Esa Tammen eagle 9. reiällä sekä Svahnin kolme birdietä. Kunnialla läpiviedyn kierroksen jälkeen pelaajat siirtyivät MEPAn tarjoamalle mökille

Golf –kisaa alkusyksyn tuulessa ja sateessa Golftävling i höstligt regn och blåst

jossa sauna lämmitettiin, kuivatettiin bägit, grillattiin ja vietettiin iltaa golfsääntöjen ja tarinoiden parissa. Ensimmäisen päivän jälkeen Serenade johti vakuuttavasti 4-0.

Seuraavan päivän aamiaisen jälkeen siirryttiin Classic-kentälle jossa pelattiin reikäpelit. Pareittain mentiin nytkin ja parit arvottiin tasoituksien mukaan. Peli-ilma oli hienoisen parempi, noin 18 astetta ja puolipilvistä. Kenttä oli kylläkin kohtalaisen kostea edellispäivän sateiden jäljiltä. Tämän päivän kisasta tuli huomattavasti tasaisempi kuin eilisestä.

Europan joukkue oli saanut selvästi lisäpontta saunanlauteilta ja grillimakkaroistaan. Tämä päivän kierrosten jälkeen Serenade selvisi voittajaksi luvuin 2,5-1,5. Kiertopalkinnon ensimmäinen merkintä siis Serenaden joukkueelle 6,5-1,5. Näin päätimmekin tehdä tästä jokavuotisen tapahtuman. Suurkiitokset Mepalle tuesta ja kiitokset kaikille osallistujille. Ensi vuonna nähdään, keep it swinging.

T.Svahn/Serenade

I Vierumäki mätte både män och kvinnor krafterna. TallinkSiljas mästare berättar:

I slutet av augusti åkte vi från TallinkSiljas Serenade och Europa till Vierumäki för att spela golf. Fyra sjöfarare från vartdera fartyget spelade under två dagar i en tävling i Ryder Cup anda. Den första dagen spelade vi på den rätt nya och välskötta Cooke-planen. Vinden ven och regnet öste ner över spelarna.

”Om det inte skulle vara tävling, skulle jag redan sitta på bastulaven”, konstaterade en gammal kämpe vid hål 7.

Spelformerna var både handicap och scratch och lagen möttes alltid parvis. Med beaktande av handicap segrade Seres Anitta Järvinen med resultatet 74. Närmast flaggan slog Thomas Svahn från Serenade som också vann scratch med resultatet 83. Esa Tammis eagle vid hål 9 och Svahns tre birdies utgjorde den största behållningen av tävlingen. Efter ett ärofullt genom-

fört varv fortsatte spelarna samvaron i en stuga, som hyrts av SSB. Man värmde bastun, torkade golfbagarna, grillade och språkade, om spelregler och annat. Efter den första dagen ledde Serenade övertygande med siffrorna 4-0.

Efter morgonmålet följande dag fortsatte vi på Classic-planen, där vi spelade matchspel. Också nu spelade vi parvis och paren lottades enligt handicap. Vädret var något bättre, ungefär 18 grader och halvmulet. Planen var nog rätt våt efter föregående dags regn. Den dagens tävling blev betydligt jämnare.

Europas lag hade tydligen samlat mera krafter med hjälp av bastubad och grillkorv. Efter den här dagens varv segrade Serenade med siffrorna 2,5 – 1,5. Vandringspokalens första ingravering blev alltså för Serenades lag 6,5 – 1,5. Och vi beslöt så att göra tävlingen till ett årligt evenemang. Ett stort tack till SSB och tack, alla deltagare! Vi ses nästa år, keep it swinging! T.Svahn

Laivojen yleisurheilukisassa Swegard kärjessä

Swegard i täten i fartygens friidrottstävling

Yleisurheilukausi 2008 päättyi marraskuun lopussa. Swegard oli omaa luokkaansa, mutta hopeasta käytiin tiukka kisa. Finnhawk teki tuloksia vielä kalkkiviivoilla ja kiilasi lopulta toiseksi. Kenties kovimmasta yksittäisestä tuloksesta vastasi Mikko Toivonen ms Finnkraftilta työntämällä kuulaa yli 15 metriä.

Kiitos kaikille yleisurheilijoille! Lisää tuloksia seuraavassa lehdessä ja MEPAn nettisivuilla.

LAIVAT/FARTYG:

1.

Ms Finnkraftin porukka teki tuloksia laiturilla

Friidrottssäsongen 2008 tog slut vid utgången av november. Swegard tävlade helt i sin egen klass, men kampen om silvret var hård.

Finnhawk gjorde resultat ännu i sista stund och kilade sig in på andra plats. Mikko Toivonen från ms Finnkraft stod kanske för det hårdaste individuella resultatet, han

stötte kula över 15 meter. Ett varmt tack till alla friidrottare! Mera resultat i vårt nästa nummer och på www.mepa.fi.

Marianne Ylä-Kojola tuli kursseille kun huomattiin, että hänen vuonna 2007 voittamat yleisurheilupalkinnot olivat vielä MEPAn kaapissa.

In Memoriam Lars Odmand Jørgensen

Tanskan Merimiespalvelutoimiston johtaja Lars Jørgensen menehtyi lyhyen sairauden jälkeen 27.10. 2008. Jørgensen oli kuollessaan 61 vuoden ikäinen. Lars teki merkittävän päivätyön Tanskan Merimiespalvelussa, Handelsfådens Velfærdsråd´ ssa. Jørgensen aloitti merenkulkijoiden palvelun Tanskan Merimieskirkossa Baltimoressa ja siirtyi Merimiespalveluun Kööpenhaminan satamaan 1970 –luvulla.

Aluksi hän teki laiva-asiamiehen töitä, vaihtoi kirjastoja ja 16mm elokuvia. Merimiesurheilu tuli myöhemmin yhdeksi päätehtävistä ja vuonna 2001 hän siirtyi koko Velfærdsråd´ in johtajaksi. Jørgensen edusti maataan myös monissa kansainvälisissä tehtävissä.

Suomalaismerenkulkijat muistavat Lars Jørgensenin monilta Keski-Euroopan urheiluviikoilta. Hän kehitti paitsi tanskalaista, myös kansainvälistä merimiesurheilua. Lars toimi useiden vuosien ajan Kansainvälisen Merimiesurheilukomitean, ISS:n, puheenjohtajana.

Lars Jørgensenia jää perheen lisäksi kaipaamaan laaja ystäväpiiri. Moninkertaisen laivajoukkueiden jalkapallomestarin Silja Serenaden joukkueen jäsenet järkyttyivät viestistä. Vaikka välillä oli kritiikkiä, oli kunnioitus molemminpuolinen. Lars Odmand Jørgensen otti aina palautteen vastaan positiivisin mielin todeten: ”Merenkulkijoita varten me olemme olemassa”.

In Memoriam Lars Odmand Jørgensen

Direktören för den danska sjömansserviceorganisationen Handelsflådens Velfærdsråd, Lars Jørgensen, avled den 27.10.2008 efter en kort tids sjukdom. Jørgensen var vid sitt frånfälle 61 år gammal. Jørgensen började sin sjömansservice vid Danmarks Sjömanskyrka i Baltimore och övergick till Handelsflådens Velfærdsråd i hamnen i Köpenhamn på 1970-talet.

I början fungerade han som fartygsombudsman, bytte bibliotek och 16 mm:s filmer. Senare blev sjömansidrotten en av hans huvuduppgifter, och år 2001 tillträdde han som direktör för hela Velfærdsrådet. Jørgensen representerade sitt land också i många internationella uppdrag.

De finländska sjöfararna minns Lars Jørgensen från många idrottsveckor i Mellaneuropa. Han utvecklade både den danska och den internationella sjömansidrotten. Lars verkade under många år som ordförande för Internationella Sjömansidrottskommittén, ISS.

Lars Jørgensen sörjes utöver av familjen av en stor skara vänner. Medlemmarna i Silja Serenades mångfaldiga mästerskapslag i fotboll upprördes av sorgebudet. Trots att kritikens vågor ibland gick höga var respekten ömsesidig. Lars Jørgensen tog alltid emot responsen med positivt sinnelag. ”Det är för sjöfararna vi finns till”, konstaterade han.

Nyt Tanssimaan Salsaa!

Mepa järjestää salsatunteja, jotka sisältävät lisäksi chachachaata, sambaa ja bachataa.

Paikka:

Katajanokan Liikuntahalli, Helsinki.

Ohjaajat:

Anne Jänkälä ja Bettina Karppinen

Ma 12.1.09 klo 12.30-13.30

Ti 20.1.09 klo 12.30-13.30

Ma 26.1.09 klo 12.30-13.30

Ti 3.2.09 klo 12.30-13.30

Ma 9.2.09 klo 12.30-13.30

Ti 17.2.09 klo 12.30-13.30

Ma 23.2.09 klo 12.30-13.30

Ti 3.3.09 klo 12.30-13.30

KIELIKURSSEILLE MEPAAN !

ITALIA

Alkeiskurssi

26.-28.1.2009 Turku

VENÄJÄ

Alkeiskurssi

9.-11.2. 2009 Turku

SAKSA

Alkeiskurssi

15.-17.4.2009 Helsinki

Tiedustelut ja ilmoittautuminen: opinto@mepa.fi puh. 09 668 9000

Huovutuskurssi

Ilmoittautuminen: (09) 668 90016 tai (09) 668 9000 tai email kulttuuri@mepa.fi

19.-20.2.2009 Turussa

Kurssilla huovutetaan isompana työnä tossut, hattu tai pieni seinävaate. Neulahuovutuksella pieniä kolmiulotteisia töitä; eläimiä, enkeleitä tai kortteja.

Ilmoittautuminen: (09) 668 90016 tai email kulttuuri@mepa.fi

MAYDAY, MAYDAY, MAYDAY

Conference in Naantali, Finland on 10-11 February 2009

The second MAYDAY, MAYDAY, MAYDAY Conference features up-to-date information on Maritime Search and Rescue. The Conference will include presentations on: challenges in Maritime Search and Rescue

Maritime Search and Rescue today in the Baltic Sea

What has happened after case m/s Estonia - is it still possible in 2009

Co-operation between ships and Maritime Search and Rescue

Means to minimize the risk of accident

MERENKULKUALAN XXIV TEEMAPÄIVÄ

SJÖFARTSBRANSCHENS XXIV TEMADAG

3.3.2009 Helsinki/Helsingfors

Katsaus merenkulun ajankohtaisiin kysymyksiin. Utblick över aktuella frågor inom sjöfarten.

LASTITURVALLISUUS

Helsingissä 17.–18.3.2009

Lastin yksiköinnillä ja tuennalla lastitilassa on merkittävä rooli maa- ja merikuljetusten turvallisuudessa. Säädösten ja ohjeiden mukaisella tuennalla voidaan olennaisesti vähentää vaaratilanteita ja suoranaisia vahinkoja sekä näistä aiheutuvia kustannuksia kuljetusketjun eri osapuolille. Näihin asioihin syvennytään Helsingissä 17.–18.3.2009 järjestettävässä Lastiturvallisuus-koulutusseminaarissa.

LAIVOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

1.–2.4.2009 Espoo

Laivojen ympäristövaikutukset ja elinkaarikustannukset ovat lisääntyvän mielenkiinnon kohteena. Tiukkenevat määräykset edellyttävät täsmällistä ja luotettavaa tietoa. Luennoilla käsitellään ympäristövaikutukset ja niihin liittyvä tekniikka sekä ennakoidaan tulevaa kehitystä.

Tanja Hakala askarteli lammas- ja tonttutyttöjoulukortteja

Lena Holmström ompeli joulupukin Turun jouluaskartelukurssilla

Tyylikurssilla Merja silitti vastamaalattua silkkihuiviaan

Anki Strandholm tekee Sari Tammiselle värianalyysiä

Solveig Skinnars maalaa silkkihuivia

Pukeutumisluennolla

Viron kielen kurssilaisia teatteriravintola Kahdessa Kanassa

Pajulahdessa Kevyempään Elämään –kurssilla jumpattiin gymstick`in avulla

Sanna Ollila neuvoi Silja Serenaden Trimmare –ryhmäläisiä kuntosalilaitteiden käytössä

Anne Laine huovutuskurssilla

Köysityökursseilla oli hurttia huumoria

Keramiikkakurssilaiset taiteilija Johanna Rytkölän ateljeella Vantaalla

Iloista meininkiä sekä köysikurssilla että jouluaskartelussa

Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.

Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors

Namn: ......................................................................................................................................

....................................................................................................................................

Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki Nimi ..........................................................................................................................................

RATKAISUT LÖSNINGAR

Vapaavahdin 3/08 ristikon oikein ratkaisseista palkinto meni Eeva-Kaisa Peuraselle.

MERIMIESPALVELUTOIMISTO

SJÖMANSSERVICEBYRÅN

Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI) Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors) 00160 HELSINKI/HELSINGFORS

P./Tel (09) 668 9000, telefax (09) 622 1808 E-mail: mepa@mepa.fi www.mepa.fi

Toimitusjohtaja

Verkställande direktör

Martti Karlsson p./tel. 6689 0015 toiminnanjohtaja@mepa.fi

Yleissihteeri/opintoasiat

Allmänsekreterare /studieärenden

Sirpa Kittilä p./tel. 6689 0016

GSM 040 521 2055 kulttuuri@mepa.fi opinto@mepa.fi

AV-sihteeri

AV-sekreterare

Heli Myllykangas p./tel. 6689 0012 video@mepa.fi

Liikunta-asiat/ Idrottsärenden

Pekka Karppanen p./tel. 6689 0017

GSM 0400 879 733 urheilu@mepa.fi

Kirjastosihteeri

Bibliotekssekreterare

Milja Nitovuori p./tel. 6689 0023 kirjasto@mepa.fi

Asiamiehet/Ombud

Jaakko Aarninsalo p./tel. 6689 0022

GSM 040 504 3761 asiamies.helsinki@mepa.fi

Niklas Peltola p./tel. 6689 0021

GSM 0400 419 687 asiamies.helsinki@mepa.fi

Talous ja toimisto Ekonomi och kontor Gerd Grabber talous@mepa.fi

Paula Suhonen

Toimisto ja Ylläsmajat Kontor och Ylläs-stugor p./tel. (09) 6689 0011 toimisto@mepa.fi

MERIMIESKLUBI/ SJÖMANSKLUBBEN

Linnank. 3 Helsinki

Slottsg. 3 Helsingfors p./tel. (09) 659 233

SIVUTOIMISTOT-FILIALER

KOTKA

Kotkan Merimieskeskus

Kirkkokatu 18 A, 48100 Kotka p./tel. (05) 213 093 fax (05) 218 2860

Asiamies/Ombud

Risto Nikula p./tel. 0400 605 187 asiamies.kotka@mepa.fi

RAUMA/RAUMO

Lehtipalvelu/Tidningar

Johtava satamakuraattori/ Ledande hamnkurator

Tero Reingoldt p./tel. 0400 538 366 Kirjasto- ja videovaihdot

Bibliotek och video

Katso Turun MEPA

Se SSB i Åbo

LAPPEENRANTA/ VILLMANSTRAND

Yhdysmies/kontaktperson

Nico Silvast p./tel. 0400 849 143

OULU/ULEÅBORG

Antti Härö p./tel. 0400 371 574

Markku Lauriala p./tel. 0400 875 633

KEMI

Yhdysmies/kontaktperson

Pia Vestenius p./tel.040 733 0446

RAAHE/BRAHESTAD

Yhdysmies/kontaktperson

Petri Leskelä p./tel. 040 546 8516

KASKINEN/KASKÖ

Yhdysmies/kontaktperson

Jarmo Nordback p./tel. 040 848 8855

TURKU/ÅBO

Linnankatu 93 Slottsgatan 93

20100 Turku/Åbo p./tel. (02) 230 4995 fax (02) 234 3597

MEPALA Ruissalo/Runsala p./tel. (02) 258 9150

Asiamiehet-Ombud

Juhani Laine p./tel. 0400 709 491

Juha Toivanen p./tel. 040 507 1140 asiamies.turku@mepa.fi

JULKAISIJA: Merimiespalvelutoimisto UTGIVARE: Sjömansservicebyrån PÄÄTOIMITTAJA/ HUVUDREDAKTÖR Martti Karlsson

Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare Pekka Karppanen p./tel. 6689 0020 vapaavahti@mepa.fi

Översättningar till svenska Gerd Grabber

Kirjapaino/Tryckeri Oriveden Sanomalehti Osakeyhtiö

Taitto/Layout

Tuija Lautiainen

VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 €

ISSN 0789-8231