Vapaavahti Frivakt 4/2022

46

Sylvänne

Kirjoja rakastava merimiesäiti

Tervetuloa MEPA-pelien pariin!

Salven merimiesilta

Silja Serenade vei salibandymestaruuden

¡Saludos desde Málaga!

48 Liiku

TOIMITUS

Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån

Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola

Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Tiia Tiesmäki

Taitto/Layout: Kaisa Manner

Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult

Kirjapaino/Tryckeri: Lehtisepät

50 Tule

Muistakaa valokuvauskilpailu! Merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvakisan vuoden 2022 kuvia voi lähettää MEPAan 13.1.2023 asti

Kom ihåg fototävlingen! Nordic Photo Contest 2022 tar slut 13.1.2023. De fem bästa bilderna kommer att belönas (300-670€)

tapahtumat@mepa.fi

MareSportiin! Kannen kuva Pärmbild: Sampsa Sihvola

MERIMIESPALVELUTOIMISTO

SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto

Hyvä lukija!

kirjoitan pääkirjoitusta tällä kertaa puolustus voimien tarjoamassa majoituksessa, olen “kertaamassa”. Harjoittelemalla varaudutaan toimimaan poikkeustilanteissa. Harjoituksissa laivalla tai Meriturvan koulutuksissa raken netaan tätä tärkeää toimintakykyä. Nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa, jo ihan sähkön riittävyyden vuoksi, on hyvä tutkia myös omaa varautumista ja valmiutta kohdata poikkeusoloja. Sivustolle 72tuntia.fi on kerätty hyvä ja kattava paketti jokaisen perusvalmiuteen. Pidetään yhdessä huoltovar muudesta huolta ja maanpuolustus harrastuksena.

Merimiespalvelutoimiston organisaatiota uudistettiin syk syllä. Uudistuksen yhteydessä tarkastelimme myös MEPAn ar voja. Avoimuus, toiminnallisuus ja välittäminen ovat MEPAn uutta organisaatiota ohjaavat arvot. Uudesta organisaatiosta ja MEPAn arvoista lisää löytyy tästä Vapaavahdin numerosta.

2023 on MEPAn 50-vuotisjuhlavuosi. MEPAlla on ollut, on ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli merenkulkijoiden hyvinvoinnin tukijana. Vuosi 2023 huipentuu syksyllä järjestet tävään juhlaseminaariin sekä MEPAn historiikin julkaisuun.

Hyvää joulua ja parempaa vuotta 2023!

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

Bästa läsare!

den här gången skriver jag ledaren i Försvars maktens logi – jag är på ”repövning”. Genom att öva förbere der vi oss på att agera i exceptionella situationer. Denna vikti ga handlingsförmåga byggs upp genom övningar ombord och under Meriturvas utbildningar. I dagens osäkra världsläge, inte minst med tanke på om elen räcker till, är det bra att kontroll era sin egen beredskap och förmåga att hantera exceptionella förhållanden. På webbplatsen 72tuntia.fi finns ett bra och hel täckande informationspaket för din grundberedskap. Låt oss ta hand om försörjningsberedskapen tillsammans så att försvaret kan förbli en hobby.

I höstas genomgick Sjömansservicebyrån en omorganisa tion. I samband med omorganisationen gick vi också igenom SSB:s värden. Öppenhet, aktivitet och omtanke är de värden som styr SSB:s nya organisation. Mer information om den nya organisationen och SSB:s värden hittar du i det här numret av Frivakt.

2023 firar SSB 50-årsjubileum. SSB har haft och kommer även i fortsättningen att ha en viktig roll i stödjandet av sjö fararnas välbefinnande. År 2023 når sin kulmen under hösten när jubileumsseminariet går av stapeln och SSB:s historik publiceras.

God jul och ett gott nytt 2023!

Turvallisuutta vesille

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva on suomalaisille merenkulkijoille tuttu toimija. 25 vuotta sitten Opetushallituksen alaisuuteen perustettu Meriturva kouluttaa nykyään noin 5 000 henkilöä vuodessa. Koulutustarjontaan kuuluu tänä päivänä niin ammattilaisille kuin harrastelijoillekin suunnattuja kursseja.

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki, Sampsa Sihvola & arkisto

Meriturvan huhtikuussa 2023 eläkkeelle siirty vä johtaja Heikki Hyy ryläinen voi hyvillä mielin jättää taakseen organisaation, jota hän on johtanut ja kehittänyt 18 vuoden ajan. Rajavartiolaitokselta Meriturvaan kevääl lä 2005 siirtynyt Hyyryläinen sai tehtä

väkseen laittaa organisaation kuntoon. Ja sen hän on myös tehnyt. Hyyryläisen aikana Meriturva on koko ajan ollut ope tushallituksen alainen organisaatio, kou lutuksiin suoritetaan säännöllisesti audi toinnit ja koulutettavat antavat kursseis ta pääsääntöisesti kiitettäviä arvosanoja.

”Olen halunnut, että Meriturvan kou lutustarjonta vastaa toimintaympäristön

vaatimuksiin. Ajattelen, että vesi on se tärkein asia. Sillä, onko vesi suolaista vai makeaa, ei ole eroa, kun puhutaan siihen liittyvistä riskeistä”, Hyyryläinen kertoo.

Kurssitarjonta muuttuu ajan myötä

Yli puolet Lohjalla järjestettävistä kursseista on merenkulkijoille tuttu

Monelle merenkulkijalle

Meriturvan harjoitusallas ja välineistö on tuttua.

ja STCW-kursseja. Säädökset muuttui vat vuonna 2012 ja muutosten myötä me renkulun turvallisuustehtäviin vaadittiin suoritetut koulutukset. Muutoksessa oli viiden vuoden siirtymäaika, joten vuon na 2016 oli ensimmäinen piikki koulutet tavia. STCW-kertauskursseille on tarvetta säännöllisesti ja ajan kuluessa koulutus tarve tasoittuu eri vuosien välille.

Ammattilaisille kurssitarjontaa on laa jasti. Meriturva kouluttaa esimerkiksi heli kopterimiehistöille pelastautumista, jossa harjoitellaan poistumista veteen pakko laskun tehneestä helikopterista. Finnpilo tin kanssa tehdyn sopimuksen mukaises ti Meriturva järjestää luotsien ja luotsikut terienhoitajien turvallisuuskoulutuksia.

Hyyryläinen kertoo, että merituulivoi maloiden yleistyessä on noussut tarve kouluttaa tuulivoimaloiden henkilöstölle turvallisuusnäkökohtia. Meriturva tuottaa tällä hetkellä Global Wind Organisation:in (GWO) turvallisuuskoulutusstandardien mukaista koulutusta. Kursseilla koulute taan ensiavun antamista, palontorjun taa, korkean paikan pelastautumista kuin myös merellä selviytymistäkin. Nämäkin koulutukset on auditoitu ja oman henki löstön ammattitaitoa pidetään yllä vas taamaan nykyajan vaatimuksia.

Veneilijän pelastautumiskurssi on suo situin tavalliselle kansalaiselle suunnattu koulutus. Siinä harjoitellaan päivän aika na veneen turvallisuusvarusteita sekä si tä, kuinka vedenvaraan joutunut henkilö autetaan veneeseen.

Kouluttajat ovat rautaisia ammattilaisia

Meriturvan kouluttajilla on monenlais ta kokemusta. Ennen Meriturvaan siir tymistä heiltä löytyy työkokemusta hy vin erityyppisistä aluksista tankkereista matkustajalauttoihin. Hyyryläinen ker too, että ammattiosaamisen lisäksi hän on arvostanut kouluttajavalinnoissa kenttä kokemuksen lisäksi sitä, että kouluttajalla on auktoriteetti ja ulosanti kunnossa. Per soona ratkaisee paljon.

”Pelkkä ammatillinen osaaminen kou luttajana ei riitä. Kaikki kouluttajamme käyvät suorittamassa pedagogiset opinnot Haaga-Heliassa. Panostamme vahvasti jat kuvasti oman henkilöstömme osaamisen ylläpitoon”, Hyyryläinen kertoo. Vakituis ten kouluttajien lisäksi Meriturva käyttää tarpeen tullen myös tuntikouluttajia.

Pääasiallinen kurssien koulutuskieli on suomi, mutta esimerkiksi Aboa Maren opiskelijoille koulutukset tehdään ruotsik

si. Kansainvälisillä kursseilla puolestaan käytetään englantia. Ulkomailta kursseille tullaan pääasiasta lähialueilta Ruotsista, Norjasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

”Koulutamme vuodessa 4 000–5 000 henkilöä ja koulutettavapäiviä on noin 7 000. Pyydämme säännöllisesti koulu tusten jälkeen palautetta ja kaikkien ar vosanojen keskiarvo on 4,6. Kouluttajiem me saama arvosana on liki täyttä viitosta”, Hyyryläinen toteaa.

Turvallisuus on pääasia

Harjoituksissa käytetään paljon erilaista tekniikkaa, kun altaassa ja sen ulkopuo lella simuloidaan erilaisia olosuhteita ja tilanteita. Meriturvan tekniikasta vastaa va henkilöstö tuntee veneiden ja muiden välineiden käytön ja ovat aina harjoitus tilanteissa mukana turvaamassa sitä. Har joitusten turvallisuustasosta kertoo se, että vakavilta loukkaantumisilta on sääs tytty.

Vuosittain vastaan tulee harjoituksis sa tilanteita, joissa osallistuja ei pelkonsa vuoksi pysty suoriutumaan jostain vaadi tusta tehtävästä. Mikäli kouluttaja katsoo, että harjoitusta ei voida viedä turvallisesti tämän takia läpi, koulutettava ei saa kurs sia sillä kertaa suoritettua. ”Kursseista ei

anneta numeerista arvosanaa. Suoritta maton kurssi toimii samalla osaltaan teh tävään soveltuvuuden arviointina”, Hyy ryläinen toteaa.

Korona-aikaan ulkomaalaisia koulutet tavia ei kursseilla näkynyt ja moni koti mainen varustamokaan ei lähettänyt henkilöstöään koulutuksiin lomautusten vuoksi. Järjestetyillä kursseilla pidettiin huolta osallistujien terveysturvallisuudes ta ja Hyyryläisen mukaan virus ei päässyt leviämään kurssien aikana. Koulutusaltaalla on monenlaista käyttöä Koulutukset sijoittuvat pääsääntöisesti ar kipäiviin. Koulutuskeskuksen isolle altaal le on kysyntää tämän lisäksi illoille ja vii konlopuille. Siellä harjoittelevat monen laiset ryhmät sukeltajista melojiin, joilta löytyvät turvallisuussuunnitelmat omas ta toiminnastaan.

Allas on tuttu ja haluttu kuvauspaikka monille suomalaisille tv-sarjoille ja eloku ville. ”Jos elokuvassa joku tippuu veteen, on se luultavimmin kuvattu täällä Lohjal la”, Hyyryläinen kertoo. Esimerkiksi vuon na 2016 julkaistussa Tappajan näköinen mies -elokuvassa koulutusaltaassa on ku vattu kohtaus, jossa Samuli Edelmannin esittämä Viktor Kärppä uppoaa autossa pinnan alle.

”Jos avomerellä joutuu merihätään, voi apu olla tavoittamattomissa. Mitä riskejä Atlantin ylityksen liittyy, miten niitä pys

tytään minimoimaan? Ennen lähtöä käy dään harjoittelemassa Lohjan Meriturvas sa.” Näin kuvaillaan puolestaan Atlantin yli -televisiosarjan tuoreimman kauden ensimmäistä osaa.

”On meillä kuvattu musiikkivideotakin, jossa altaan pohjalla soitetaan kitaraa”, Hyyryläinen naurahtaa. Tarvittaessa al taan reunat häivytetään kuvista vuoraa malla ne mustalla kankaalla.

Organisaatio siirtyy seuraaviin käsiin

Meriturva saa pian uuden johtajan. Haas tatteluhetkellä marraskuussa johtajan pai kan hakuaika oli juuri mennyt umpeen ja Hyyryläinen kertoo, että hakemuksia tu li parikymmentä. Näistä Meriturvan joh tokunta, johon kuuluu tärkeimmät merel liset sidosryhmät, valitsee työlle jatkajan. ”Rakensin vuosien aikana oman näköise

ni organisaation. Seuraaja saa rakentaa omansa”, Hyyryläinen sanoo.

Kouluttajat ovat olleet tyytyväisiä Hyy ryläisen toimintamalliin. Vaikka mones ti koulutusten kehittämiseen tai ainakin niihin osallistumiseen vaaditaan tapah tunut onnettomuus, kouluttajat ovat aina voineet tuoda esiin erilaisia koulutustar peita havaintojensa mukaan. Hyyryläisen kertoo, että on ollut hänen tehtävänsä tar kastella näitä esityksiä ja varmistaa se, et tä koulutukset soveltuvat Meriturvan teh täväkenttään.

Kun Hyyryläinen sulkee Meriturvan oven viimeisen kerran keväällä, ei me ri katoa elämästä mihinkään. Siitä pi tää huolen saaressa sijaitseva metsäinen mökkitontti. Ja jatkossa aikaa saa kulu maan parivuotiaan lapsenlapsen kanssa.

MERITURVA

Meriturvan pelastautumiskoulutusyksikkö rakennettiin Lohjalle vuonna 2002. Palokoulutusyksikkö sijaitsee Upinniemessä, jossa on vuodesta 1976 alkaen koulutettu merenkulkijoille muun muassa palonsammutusta, savusukel lusta ja aluksen tankeista pelastamista. Henkilöstömäärä on Upinniemessä 8 henkeä, hallinnossa 4 ja Lohjalla 15. Meriturvan budjetti on noin neljä miljoonaa euroa. Tästä valtion rahoittama osuus on 2,8 M€ ja loput Meriturva on sitoutunut hankkimaan koulutuspalveluista saaduilla tuloilla.

Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen työhuoneessaan. Meriturva järjestää koulutusta myös mm. veneilijöille ja muille vesillä liikkujille.

Säkerhet på vattnet

Centret för sjösäkerhetsutbildning Meriturva är en bekant aktör för finska sjöfarare. Meriturva inrättades under Utbildningss tyrelsen för 25 år sedan och utbildar numera ungefär

5 000 personer om året. Idag omfattar utbildningsutbudet kurser för både yrkesfolk och amatörer.

Meriturvas direktör Heik ki Hyyryläinen går i pension 2023 och kan med gott samve te lämna organisationen som han har lett och utvecklat i 18 år. Hyyrylä inen kom till Meriturva från Gränsbevak ningsväsendet våren 2005 med uppgiften att få ordning på organisationen. Och det har han fått. Under Hyyryläinens tid har Meriturva hela tiden varit en organisation som lytt under Utbildningsstyrelsen. Där för genomgår utbildningarna regelbundet kvalitetsrevisioner och kurserna får i re gel berömliga vitsord av utbildningsdel tagarna.

”Jag har velat att Meriturvas utbild ningsutbud ska motsvara kraven i verk samhetsmiljön. Jag tänker att vattnet är det viktigaste. Det är ingen skillnad på salt och sött vatten när man pratar om risker na förenade med vatten”, säger Hyyrylä inen.

Kursutbudet förändras med tiden Över hälften av kurserna som ordnas i Lojo är de för sjöfararna bekanta ST CW-kurserna. Bestämmelserna ändrades 2012 och i och med ändringarna krävdes utbildningar för säkerhetsuppgifter inom sjöfarten. Övergångstiden för ändringarna var fem år, så 2016 kom den första utbild ningsvågen. Det finns ett regelbundet be hov av STCW-repetitionskurser och med tiden jämnas utbildningsbehovet ut mel lan olika år.

Det finns ett brett utbud av kurser för yrkesfolk. Meriturva har till exempel rädd ningsutbildningar för helikopterbesätt ningar där man övar på hur man tar sig ut ur en helikopter som har nödlandat på vattnet. Enligt ett avtal med Finnpilot ord

nar Meriturva säkerhetsutbildningar för lotsar och lotskutterförare.

Hyyryläinen berättar att behovet av att utbilda vindkraftsindustrins personal i sä kerhetsfrågor har ökat eftersom vindkraft verk till havs blivit vanligare. För närva rande ger Meriturva en utbildning som följer Global Wind Organisations (GWO) standarder för säkerhetsutbildningar. Kursdeltagarna utbildas i första hjälpen, brandskydd, räddning från hög höjd och överlevnad till havs. Även dessa utbild ningar kvalitetsrevideras och den egna personalens yrkeskunnighet hålls uppda terad så att den motsvarar dagens krav.

Räddningskursen för båtfö rare är den populäraste utbild ningen för allmänheten. Under en dag tränar deltagarna på att använda båtens säkerhetsut rustning och på att hjälpa en person som hamnat i vattnet att ta sig ombord.

Instruktörerna är verkliga proffs

Erfarenheten hos Meriturvas instruktörer är mångsidig. Inn an de kom till Meriturva arbe tade de på allt från tankfartyg till passagerarfärjor. Hyyryläi nen berättar att han vid valet av instruktörer utöver yrkes kompetens och fälterfarenhet har värdesatt att personerna har auktoritet och talets gåva. Personligheten är avgörande.

”Det räcker inte att bara ha yrkeskompetens som instruk tör. Alla våra instruktörer få studera pedagogik vid Haa

ga-Helia. Vi satsar mycket på att konti nuerligt fortbilda vår personal”, säger Hyyryläinen. Utöver de fast anställda in struktörerna använder Meriturva även ti manställda instruktörer om behovet upp står.

Kurserna ges huvudsakligen på finska, men för till exempel Aboa Mares stude rande ges utbildningarna på svenska. På internationella kurser används däremot engelska. Kursdeltagarna från utlandet kommer främst från närområdet: Sverige, Norge, Estland, Lettland och Litauen.

”Vi utbildar 4 000–5 000 personer per år och har ungefär 7 000 kursdeltagarda

I Meriturva kan du öva på att lyfta in i helikopter.

gar. Vi ber regelbundet om respons efter utbildningarna och medelvärdet för alla vitsord är 4,6. Vitsordet för våra instruktö rer är nästan 5”, konstaterar Hyyryläinen.

Säkerheten är huvudsaken

Under övningarna använder man många olika typer av teknik för att simulera olika förhållanden och situationer i bassängen och utanför den. Personalen som ansva rar för Meriturvas teknik vet hur båtarna och den övriga utrustningen används och är alltid med och säkrar den under övning arna. Tack vare säkerhetsnivån under öv ningarna har man klarat sig från allvarli ga skador.

Varje år dyker det upp övningssituatio ner där en deltagare inte klarar av att ut föra en av uppgifterna som krävs på grund av rädsla. Om instruktören anser att öv ningen inte kan genomföras på ett säkert sätt på grund av detta får utbildningsdel tagaren inte slutföra kursen vid det till fället. ”Vi ger inget numeriskt vitsord för kurserna. En kurs som inte har slutförts fungerar samtidigt som en bedömning av lämpligheten för uppgiften”, konstaterar Hyyryläinen.

Under coronapandemin syntes inga ut ländska deltagare på kurserna och inte heller många inhemska rederier skicka de sin personal på utbildningar på grund av permitteringar. På de kurser som än då ordnades var man mån om deltagar nas hälsosäkerhet och enligt Hyyryläinen spreds inte viruset under kurserna.

Utbildningsbassängen har många användningsområden

Utbildningarna genomförs i huvudsak på vardagar. Dessutom finns det efterfrågan på utbildningscentrets stora bassäng un der kvällar och veckoslut. Där tränar al lehanda grupper från dykare till kanotis ter, som följer säkerhetsplanerna inom sin egen verksamhet.

Bassängen är en populär inspelnings plats för många finska tv-serier och fil mer. ”Om någon faller i vattnet i en film är det sannolikt att scenen har spelats in här i Lojo”, berättar Hyyryläinen. Till ex empel användes utbildningsbassängen i filmen Med en mördares ansikte från 2016 till scenen där Viktor Kärppä, spelad av Samuli Edelmann, sjunker under vat tenytan i en bil.

”Om man hamnar i sjönöd på öppet hav kanske det inte finns någon hjälp att få. Vilka risker innebär det att korsa Atlan ten och hur kan man minimera dem? Fö re avgången tränar deltagarna i Meritur va i Lojo.” Så här beskrivs det första av snittet av den senaste säsongen av tv-se rien Atlantin yli.

”Det har också spelats in en musikvi deo hos oss där man spelade gitarr på bas sängbotten”, skrattar Hyyryläinen. Vid be hov kan man få bassängkanterna att för svinna i bild genom att klä dem med svart tyg.

Organisationen överlämnas i nästa persons händer

Snart får Meriturva en ny direktör. När in tervjun genomförs i november har ansök ningstiden för direktörstjänsten precis löpt ut och Hyyryläinen berättar att det kom in ett tjugotal ansökningar. Bland dessa väljer Meriturvas direktion, som be står av de viktigaste marina intressenter na, vem som ska ta vid arbetet. ”Genom årens lopp har jag byggt en organisation i min smak. Min efterträdare får bygga sin egen”, säger Hyyryläinen.

Instruktörerna har varit nöjda med Hyyryläinens verksamhetsmodell. Även om det många gånger krävs en olycka för att utbildningarna ska utvecklas eller åt minstone för att folka ska delta i dem, har instruktörerna alltid kunnat framföra oli ka utbildningsbehov utifrån sina iaktta gelser. Hyyryläinen berättar att det har varit hans uppgift att granska dessa för slag och se till att utbildningarna passar Meriturvas uppgiftsområde.

När Hyyryläinen för sista gången stäng er dörren till Meriturva i vår försvinner in te havet från hans liv. Det säkerställs av en skogbevuxen stugtomt som är belä gen på en ö. Och framöver får han tiden att gå tillsammans med sitt tvååriga barn barn. ò

Marko Aalto presenterar träningsutrustning. Sjömansläkare i Meriturvas kalla bassäng. En sjömansläkares färdigheter inkluderar att känna till aspekterna av sjöfolks säkerhetsutbildning.

Marko Aalto oli käynyt teke mässä määräaikaisen tuu rauksen Meriturvaan vuon na 2005, mutta palasi siltä keikalta takaisin laivalle töihin. Vuodes ta 2007 alkaen palkanmaksajana on ollut merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus ja Aalto viihtyy työssään.

Koulutuspäällikön tehtävässä Aallon työajasta puolet menee jo muuhun kuin itse koulutuksiin. Koulutusten suunnittelu ja räätälöinti asiakkaiden tarpeisiin, tar jousten laatiminen ja koulutustehtävien jako kouluttajien kesken kuuluvat hänen tehtäväkenttäänsä.

Työnantaja kouluttaa

Aalto arvostaa Meriturvaa työnantaja na siitä, miten paljon oman henkilös tön koulutukseen ja osaamisen paran tamiseen panostetaan. Hän itse on suo rittanut työn ohessa ammattiopettajan pedagogiset opinnot sekä ylemmän am mattikorkeakoulututkinnon merenkulun hallinnosta Satakunnan ammattikorkea koulusta 2019. Tämän lisäksi Aalto on täy

Aalloilta pelastautumiskouluttajaksi

Kun Marko Aallolle soitettiin ja pyydettiin tulemaan Meriturvan vakituiseksi pelastautumiskouluttajaksi, mietti hän aluksi, että ei aio vaihtaa rahtilaivatyötään koulutustehtäviin. Nyt hän hoitaa Meriturvan koulutuspäällikön tehtäviä.

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

dentänyt osaamistaan opetushallituksen määrittelemien rehtorin kelpoisuusehto jen mukaiseksi.

”Itse olen tehnyt opinnäytetyöni Me riturvan koulutusten vaikuttavuudesta. Kun tutkimusaiheet tulevat omasta or ganisaatiosta ja työn tuloksista saadaan työnantajalle tutkittua tietoa toiminnan tueksi, voittavat sekä työnantaja että li säkoulutettu työntekijä”, Aalto kertoo.

Toimintaympäristön ja kurssitarjonnan muutosten mukaisesti kouluttajia koulu tetaan jatkuvasti. GWO-koulutusten au ditoinnit tehdään Ruotsista käsin ja nii den kouluttaminen vaatii vielä henkilös tön oman koulutustason vahvistamista.

Kouluttajia eri taustoilla

Aallon oma tausta merenkulussa lähti Alandia Tanker Companysta vuonna 1997. Vuosien aikana hän työskenteli Eckerö Li nen Norlandialla (1998-99) ja vesibussi Pu jolla (1999-2000), jonka jälkeen hän toimi Engship:n palveluksessa Seranadenilla, Najadenilla ja Klenodilla ennen siirtymis tään Meriturvaan. Engship:n vuosien aika

na Aalto opiskeli merikapteenin ammatti korkeakoulututkinnon Samk:ssa.

Kouluttajakollegoilla Heikki Hämäläi nen-Voimalla Harri Rosbergilla Mika La pilla Ari Majavalla ja Andrej Svenssonilla on kokemusta hyvin erityyppisiltä aluksil ta. Varustamolistaukseen pääsevät Neste, Silja, ESL, Arctia, Håkans, Finnlines, Bore ja Langh. Lisäksi taustaa löytyy Puolus tusvoimien aluksilta.

”Kouluttajien eri taustat ja koulutuk set ovat osaamisemme rikkaus. Esimer kiksi Heikki Hämäläinen-Voimalta löytyy huonekalusuunnittelijan koulutus Lahden Muotoiluinstituutista ja hän on kehittänyt ja suunnitellut käyttöömme kekseliäitä ratkaisuja GWO-kurssin käytännön har joituksia varten”, Aalto kiittelee. ò

Seminar was held onbo ard SS Rotterdam. Ship was originally build 1959 for Holland-America Line. Steam Ship Rotterdam has served as a hotel, conference center and museum since 2010.

ISWAN’S SEMINAR 2022

‘The importance of social interaction for seafarers’

text and photo Sampsa Sihvola

The International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN) had an spectacular seminar ‘The importance of social interaction for seafarers’ wellbeing’ on board the ss Rotterdam on 16th November.

ISWAN’s last in-person annual seminar took place in Mumbai in 2019 and focused on how those in the maritime industry could work together for seafarers’ mental wellbe ing. Three years on, the 2022 Seminar looked sharply at what the sector has learned since then and what issues seafarers are facing now.

After the publishing of ISWAN’s Social Interac tion Matters (SIM) Project phase two report, recom mendations and guidance in June 2022, seminar was highlighting what we have learned from this impor tant research and investigating how to further devel op and effectively implement the project’s guidance and recommendations for the future.

Social Interaction Matters (SIM) research was fund ed by the Maritime and Coastguard Agency (MCA) and the Red Ensign Group (REG), who sponsored the pro

ject with the help of Trinity House and funding from the UK Government.

The phase two research obtained and examined first-hand accounts from seafarers to explore the im pacts, drivers and barriers of social interaction whilst living and working on board. The recommendations, conclusions and guidance are underpinned from sub stantial research conducted with the participation of 21 vessels, from 10 different shipping companies op erating worldwide.

The project findings show that social interaction facilitates a mental reset and rest from work. It pro motes the development of stronger relationships be tween crewmates, nurturing familiarity and trust, which in turn facilitates improved team cohesion, motivation, mental health and safety outcomes.

A view from the Bridge of SS Rotterdam.

Headline findings:

Ÿ Social interaction is important for sea farer mental health and encourages po sitive relationships between crew, which form an intrinsic part of a strong on bo ard safety culture.

Ÿ Engaged and visible leadership, which displays empathetic people skills, is vital to support and provide ‘permission’ for crew to participate in social activities.

Ÿ Crew mood on board is highly suscep tible to external influences.

Ÿ Positive changes to mood on board are linked to supportive leadership, social activities, competitions, sufficient rest ti me, reliable and adequate access to WiFi, good food, celebration of special occ asions, and a diverse and inclusive envi ronment on board.

Ÿ Negative changes to mood on board are linked to frequent port calls, fatigue, bad weather, poor or no Wi-Fi access, and not having enough time to socialise with crew mates.

Ÿ Separation of work and rest time on board is important and these boundaries should be clearly established and main tained because of the detrimental impact to seafarer wellbeing if they are not.

Ÿ Favourite activities on board include barbeques, table tennis, basketball, ga ming (e.g. Play Station 4), and celebra ting occasions such as birthdays and re ligious holidays.

The project recommends the appoint ment of a voluntary Social Ambassador on board every vessel to help convene social activities and promote crew enga gement. The Ambassador should:

Ÿ Reflect and respond to the crew’s pre ferences for their recreation time.

Ÿ Encourage a variety of social activities to provide a healthy balance of mental and physical stimulation.

Ÿ Plan social events proactively in res ponse to varying workloads and, where possible, advertise them in advance.

Ÿ Initiate ice-breaker activities for newly joined crew.

Ÿ Consider the safety of activities and the ongoing maintenance of associated facilities and equipment.

More generally the project recommends that:

Ÿ Shipping companies, charterers and crewmanagers should actively and visib

ly support their seafarers to relax and interact with each other during their rest time.

Ÿ Leadership on board and from the sho re management team should be actively and empathetically engaged in the pro motion of social interaction. Ongoing lea dership training should be provided to facilitate this where necessary.

Ÿ Free Wi-Fi services should be made available to all crew to stay in touch with family and friends, and to provide access to online entertainment and so cial media.

Ÿ Recreation facilities and equipment available on board should be frequently reviewed by the company to ensure their compatibility with the crew’s preferences.

Ÿ Further research into the effects of fa tigue and tiredness, and their impact on seafarer mental health, should be con ducted.

Read more: https://www.sea farerswelfare.org/our-work/ social-interaction-matters

Bridge of SS Rotterdam.

ISWAN

the international seafarers’ welfare and Assistance Network (ISWAN) is an international maritime charity which works to improve the lives of seafarers and their families with services, resources, strat egies and advocacy.

ISWAN operates SeafarerHelp – the number one free, confidential, 24/7/365, multilingual helpline providing help and support to seafar ers and their families around the world. For professional yacht crew, ISWAN operates the free, 24-hour helpline Yacht Crew Help.

ISWAN also has staff working in India, the Philippines and Nigeria to provide humanitarian support in these regions, and administers a number of relief funds to provide financial support to seafarers and their families in crisis or with urgent needs.

ISWAN works to drive change within the maritime industry for better health and wellbeing amongst seafarers, using data from its helplines to identify areas of need and inform new projects and research. ISWAN provides Maritime Mental Health Awareness training and delivers be spoke crew support helplines for a number of shipping companies and organisations within the industry.

ISWAN is funded by grants from foundations, membership subscrip tions, sponsorship and earned income. ISWAN’s core funders are the ITF Seafarers’ Trust, The Seafarers’ Charity, The TK Foundation and Trafigura Foundation. ò

Finnish delegates on board SS Rotterdam from Finnish Seamens' Mission and Finnish Seamens' Servivce.

Perinteiset joulumyy jäiset ovat merkittävä tulonlähde ja sosi aalinen tapahtuma merimieskirkoille. Ne eivät onnistuisi ilman lukuisia vapaaehtoi sia kuten Tytti Win terswijkiä (vas) ja Ritva Pullia.

Ketterä konttilaiva

ISWANin vuosikokouksen ja seminaarin jälkeen jäimme MEPAn Ella Mustamon kanssa tutustumaan monille merenkulkijoille tärkeäksi tulleeseen Rotterdamin merimieskirkkoon sekä Antwerpenin merenkul kijatyöhön. Kirkolla olikin aivan erityinen päivä, sillä joulumyyjäiset olivat juuri alkamassa ja ne ovat merkittävä tapahtuma monella kirkolla.

teksti ja kuvat Maisa Kuikka-Ucar

Rotterdamissa tapasimme kaksi MEPAlle tärkeää etäkontaktia. Osa suomalaisista MEPAn pal velun piiriin kuuluvista laivois ta käy harvoin tai ei lainkaan Suomen satamissa. Antwerpenin, Rotter damin ja Zeebrüggen satamien kautta ta voitamme osan näistä aluksista. Usein toi mimme niin, että pakkaamme MEPA-lai valle menevät kirjat ja DVD:t Suomen päässä esimerkiksi rekan tai laivan kyy tiin. Belgiassa tai Hollannissa ne vastaan ottaa merimieskirkon työntekijä ja toi mittaa siellä poikkeavaan laivaan. Ketjus sa on monta välikättä ja kulkuvälinettä. Sosiaalikuraattorit Karri Salo ja Elina Vii sanen ovat esimerkkeinä niistä vahvoista lenkeistä, joiden kanssa logistiikka ja yh teistyö hoituu hyvällä sykkeellä.

Molemmat kokevat, että merenkulkija työ on tärkeää. Heidän mielestään koh taamiset merenkulkijoiden kanssa ovat merkityksellisiä. Ne tapahtuvat ei kenen kään-maalla. “Olemme kaikki pois kotoa, sekä merimiehet että me kirkon työnteki jät. Kohtaaminen on tärkeää puolin ja toi sin”, hän toteaa. Karri Salo kertoo, että lai vakäynteihin varataan aina aikaa ja mu kana kulkevat MEPAn paketitkin ovat osa tärkeää vierailua.

Ensin kahvittelimme Rotterdamin meri mieskirkolla ja sen jälkeen läksimme Karri Salon kanssa tutustumaan Antwerpeniin. Kiireisen päivän ja liikenneruuhkien takia suunniteltu laivavierailu Alppilaan jäi vä liin. Tässä yhteydessä tuli myös selväksi, että Antwerpenin satamaan ei noin vain poiketa. Valtavalla alueella liikkuminen ja

sisäänajoon tarvittavat ilmoitukset eivät hoidu kuten Turun piskuisessa satamassa. Merimieskirkkoa ja MEPAn laivapalve luita yhdistävä ajatus on merenkulkijoiden hyvinvointi ja sen tukeminen. Toteutam me sitä organisaatioissamme eri tavoin, mutta voimia yhdistämällä moni käytän nön seikka hoituu näppärämmin. “Olemme kuin ketterä 140-metrinen konttilaiva, jo ka kääntyy suuntaan jos toiseenkin”, ku vailee Elina Viisanen työyhteisöään. ”Ket terän konttilaivan” kanssa onkin mukava jatkaa yhteistyötä. Etenkin kun sen “mie histö” osoittaa “hyviä merimiestaitoja” ja vieraanvaraisuutta meitä MEPAn työnte kijöitäkin kohtaan.

Salo and Elina Viisanen from the Seamen’s Mission act as liaisons for MEPA’s vessel services in Antwerp and Rot terdam.

Like An Agile Container Ship

After ISWAN’s annual general meeting and seminar, MEPA’s Ella Musta mo and I stayed to visit the The Finnish Seamen’s Mission in Rotterdam, which has become important to many seafarers, and get better acquaint ed with the work that is done for seafarers’ well-being in Antwerp. It was a special day for the Rotterdam Mission as the Christmas Fair – a signifi cant event for many churches – was about to start.

In Rotterdam, we met two liaisons who do important work for MEPA. Some ships covered by MEPA’s services visit Finland rarely or never. We are able to reach some of these vessels through the ports in Antwerp, Rotterdam and Zeebrugge. Often we pack the books and DVDs in Finland and send the packages to their destination on board a lorry or a ship, for instance. In Belgium or the Netherlands, they are then picked up by a Seamen’s Mission employee and delivered to the MEPA ship. This chain consists of many middlemen and modes of transport.

Welfare officers Karri Salo and Elina Viisanen are examples of the strong links in this chain. They help to make sure that both logistics and our cooperation run smoothly.

Both Karri and Elina believe that work among seafarers is important. They also feel that meeting seafarers makes a differ ence. After all, these meetings take place in no-man’s-land. “We are all away from home, both seafarers and us church work ers. These meetings are important to both participants”, Karri Salo says. He explains that they always set aside plenty of time for ship visits, and the MEPA packages that they deliver make up a part of those important visits.

We had some coffee at the Rotterdam Seamen’s Mission and afterwards went on to explore Antwerp with Karri Salo. It was a busy day and there was a lot of traf fic, so we had to cancel a planned visit to the Alppila. It also became clear that you don’t just turn up at the port of Antwerp.

To drive into and around the vast port ar ea you must give the necessary notifica tions, which are not as easily arranged as in the tiny port of Turku.

The idea that unites the Seamen’s Mis sion and MEPA’s vessel services is sup porting the well-being of seafarers. We do this in different ways in our respective or ganisations, but by joining forces, many practical issues can be more easily dealt with. “We are like an agile 140-metre-long container ship that is able to make smooth turns in one direction or the other”, Elina Viisanen describes her work communi ty. And it sure is a joy to continue our co operation with this “agile container ship”. Especially since its “crew” displays “good seamanship” and shows hospitality to wards all of us from MEPA, too. ò

Karri

LAIVAKOKIN MATKASSA

Mikäli Seagardin laivakokki Ulla Ekroosille tulee vastaan vapaiden aikana jotain uusia mielenkiintoisia reseptejä, otetaan ne talteen ja testataan seuraavan kerran töissä, josta löytyvät sopivat koemaistajat. Mutta töitä hän ei vie kotiin. Siellä huomion saa Herra Ryti.

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Ulla Ekroos valmistui laivahuoltajaksi merimieskoulus ta vuonna 1988, mutta merille hän lähti vasta vuot ta myöhemmin. Ensimmäiset laivat olivat Viking Li nen Rosella ja Cinderella. Siljan laivoilla hän työsken teli reilut 11 vuotta seilaten Serenadella ja Europalla. Vuonna 2001 Ekroos lähti kahdeksi vuodeksi töihin Espanjaan silloisen miehensä kanssa ja kun paluu Suomeen tuli eteen, pa lasi hän myös laivalle. Ensin puolen vuoden ajan työpaikkana oli jäänmurtaja Voima ja sen jälkeen työnantajana on toiminut Bo ren laivat. Bordenilla Ekroos toimi vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen omaksi paikaksi on vakioitunut Seagard.

”Seagardilla on hyvä porukka ja sen kulkema reitti on minul le sopiva”, Ekroos perustelee syitä, jotka ovat pitäneet hänet täl lä laivalla yli 10 vuoden ajan.

Itsenäinen työskentely on parasta

Ekroos nauttii työnsä itsenäisyydestä. Ruokalistat ja tilaukset saa tehdä vapaasti budjetin sallimissa rajoissa. Ruokalistat hän laatiikin aina koko neljän viikon törnin ajaksi kerralla. Listalla on vakiosti keittopäivät tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Näistä torstai on aina hernekeittopäivä, jonka jälkiruuaksi on vuorovii koin lettuja tai pannukakkua. Lauantaisin päivällisellä on tarjol la pihviä tai kokonaista filettä hieman juhlavimmilla lisukkeilla ja sunnuntaisin päivällisellä herkutellaan joko pizzalla, kebabil la, fajitaksilla tai hampurilaisilla. Kalaa on tarjolla jossain muo dossa myös viikottain.

”Kun keli asettaa haasteita kokkaukselle, saatan vaihtaa ruo kien paikkaa listassa. Ne ovat myös niitä päiviä, jolloin mietin ammatin vaihtoa”, Ekroos sanoo. Seagardin reitillä ainoastaan tiistai ja lauantai ovat täysin meripäivä. Satamassa oloaikoina hän pyrkii valmistelemaan ruokia mahdollisimman pitkälle val miiksi.

Seagardin miehistö, joka koostuu suomalaisista ja virolaisis ta, pääsee herkuttelemaan joka päivä myös Ekroosin leipomuk sista kahvitauoilla. Ruuan yhteydessä tarjolla on aina kahta sa

laattia ja hedelmiä on aina tarjolla. Laivan kyydissä olevat kul jettajat syövät samoja ruokia, mutta yleensä miehistön ruokai luajan jälkeen.

Työn vastapainona neulominen ja Herra Ryti Ekroos on huomannut, että kun ikää tulee enemmän kestää pa lautuminen pidempään. Työvuorojen jälkeen hän kaipaakin rau hallista omaa aikaan ja tällöin hytissä kaivetaan esiin langat ja puikot. Monesti törnin jälkeen kotiin viemisinä saattaa olla ko konainen uusi villapaita. Paitojen lisäksi hän neuloo mielellään myös villasukkia. Seagardilla nettiyhteydet toimivat melko hy vin ja televisiossa on tarjolla suomalaiset kanavat, joten näillä kin keinoilla saa ajatuksiaan pois töistä.

Kotona ei neulota vaan vietetään laatuaikaa rakkaan koiran kanssa. Silloin Ekroos pyhittää aikansa 5-vuotiaalle Leonbergin koiralleen, joka tottelee nimeä Herra Ryti. Ekroosin työvuorojen ajan Herra Ryti on hoitoperheessä, jossa se viihtyy erinomaises ti. ”Mutta kyllä koira osaa laskea milloin omistajan neljän viikon työputki on ohi ja palaan takaisin kotiin”, Ekroos nauraa. Omis tajalle onkin tarjolla melkoinen hyppypomppu-vastaanotto, kun on jälleennäkemisen aika.

Herra Rytin kanssa tehdään myös reissuja. Kesällä he matka sivat 1,5 viikon automatkalle pohjois-Norjaan tapaamaan koiran edellistä hoitoperhettä. Ekroos on kiitollinen siitä, että on löytä nyt niin hyvät hoitoperheet. ”Kun edellinen hoitoperhe muutti, löysin Facebookin kautta melko vaivattomasti uuden koiran hoi toon sitoutuneen perheen”, hän kertoo.

”Töitä en vie kotiin eli kotona tulee tehtyä huomattavasti vä hemmän ruokaa. Kotona ruuat ovat todella simppeleitä ja samaa ruokaa saatan syödä parikin päivää putkeen”, Ekroos toteaa. ò

Maritime fair

Maritime fair -merimessut järjestettiin Turussa 3.–4.11.2022

ja tapahtuman teemoina olivat rekrytointi ja älykäs merenkulku. Messujen järjestämisestä vastasi alumniyhdistys Ånikap yhteistyössä Aboa Maren kanssa.

Auriga Business Cen teriin Turkuun oli ko koontunut yli 50 näyt teilleasettajaa mukaan lukien suurin osa suo malaisista varusta moista. Päivien aikana messuihin tutustui mukava määrä niin merenkulun opiskelijoista kuin varttu neempaakin alan ammattilaista.

MEPA oli mukana messuilla esittele mässä toimintaansa. Erityistä huomiota tuotiin syksyllä lanseeratulle MEPA-pelit palvelulle sekä ForMare-hyvinvointioh jelmalle, joista käytiin paljon keskustelu ja niin messuvieraiden että muiden mes suilla mukana olleiden organisaatioiden kanssa.

Rekrytointi

Messujen toisena pääteemana oli rekry tointi. Tämä näkyi myös messujen ohjel massa, jossa torstain ohjelma alustusten osalta oli varattu tälle teemalle.

Stella Wallenius toi esiin omassa alus tuksessaan vinkkejä työnhakuun rekry toijan näkökulmasta. Wallenius työsken telee Prima Shipping Group:ssa ja on ural laan nähnyt erilaisia hakemuksia. Hän ko rosti, että työhakemuksissa tulee tuoda esiin sitä, mihin yhtiöön hakija on hake massa, miksi ja kuka on hakemuksen ta kana. Wallenius korosti, että vaikka CV on tärkeä, tärkeämpää on, että hakemukses ta selviää syy hakea juuri tähän yhtiöön töihin.

Wallenius suosittelee työnhakijoita lä hettämään myös avoimia hakemuksia. Vaikka työpaikkaa ei juuri nyt olisikaan avoinna, voi avoimen hakemuksen lähet tänyt henkilö saada työpaikan, kun sellai

nen tulee tarjolle. Hän huomauttaa myös, että yritysten sivuilla avoimen hakemuk sensa jättäminen on yleensä tietoturvalli sempaa kuin sähköpostitse työhakemuk sen ja ansioluettelon lähettäminen.

Työvoiman ja työnantajien kohtaami sen näkökulmaa keskusteluun toi Vil le Käldström, joka toimii TE-palveluiden Merivälityksessä. Turussa toimiva Meri välitys palvelee kaikkia Suomessa asuvia merialan työntekijöitä. Mikäli työnhakija on ilmoittautunut TE-palveluiden työnha kijaksi ja on kirjannut omaan työnhakija profiiliinsa tarkasti omat tietonsa, esimer kiksi pätevyyskirjat, on hän Merivälityk sen palvelujen piirissä.

Merivälityksen kautta työttömän työn hakijan on mahdollista kouluttautua ja hankkia tai uusia pätevyyskirjojaan. Kou lutuksia järjestetään Meriturvan ja Aboa Maren kanssa ja niihin osallistuvat saavat korotettua päivärahaa koulutuksen ajalta.

Käldström kannustaa työnhakijoita ole maan itse aktiivisia oman työnhakunsa suhteen esimerkiksi LinkedIn ja Facebook -kanavien kautta. Alalla on puute työnte kijöistä, joten väyliä työnantajien ja työn tekijöiden kohtaamiseen voi olla useita.

Smart Shipping

Toisen päivän konferenssiohjelman tee mana oli Smart Shipping. Wasalinen Pe ter Ståhlberg puhui muun muassa Auro ra Botnian uudisrakennuksen suunnitte luprosessista sekä tämän päivän toimin nasta ja tulevaisuuden visioista.

”Polttoainevaihtoehtoja on niin paljon. Onneksi meillä on Wärtsilä 31DF -koneet ja voimme helposti käyttää kolmea erillistä polttoainejärjestelmää. Metanoli ja etanoli ovat mielenkiintoisia vaihtoehtoja tulevai

Merivälityksen Ville Käldström kertoi erilaisista työhakuväylistä.

suudessa”, Peter Ståhlberg sanoi.

Tämän jälkeen käytiin paneelikeskus telu siitä, tukevatko nykyiset säännök set kestävää, tehokasta ja älykästä logis tiikkaketjua. Mukana Sinikka Hartonen (Onesea), Magnus Gustafsson (Åbo Aka demi), Heikki Hellsten (SSAB Europe) ja Anita Mäkinen (Traficom) moderaattori na Hans-Christoph Burmeister (Frauhofer CML & FIP S2@Novia).

Päivä päättyi paneelikeskusteluun tule vaisuuden suunnittelusta ja uusien raken nusten polttoainejärjestelmien valinnasta. Moderaattorina toimi Mikael Hildén (AHM Maritime Consultancy) ja paneeliin kuu luivat Oskar Levander (Kongsberg), Riinu Walls (Meriaura), Jacob Granqvist (Gasum), Kenneth Widell (Wärtsilä) ja Mikki Koski nen (ESL Shipping).

”Kyse on paljon tulevaisuuden varmis tuksesta. Sillä, mihin laivanomistajat in vestoivat nyt, täytyy olla arvoa myös myöhemmin elinkaaren aikana”, Jacob Granberg sanoi.

teksti Tiia Tiesmäki ja Pär-Henrik Sjöström kuvat Tiia Tiesmäki

Stella Wallenius betonade vikten av en bra arbetsansökan.

Maritime Fair

Sjöfartsmässan Maritime Fair gick av stapeln i Åbo den 3–4 november 2022 och eveneman gets teman var rekrytering och smart sjöfart. Mässan arrangerades av alumnföreningen Ånikap i samarbete med Aboa Mare.

Över 50 utställare hade samlats i Auriga Business Center i Åbo, däribland de flesta finländska rederier. Under dagarna besök tes mässan av ett stort antal sjöfartsstu derande liksom mer erfaret yrkesfolk.

SSB presenterade sin verksamhet på mässan. Tjänsten SSB-spelen som lansera des i höstas och hälsoprogrammet ForMa re fick särskild uppmärksamhet och dis kuterades flitigt med såväl mässbesökare som andra organisationer som var med på mässan.

Rekrytering

Mässans andra huvudtema var rekryte ring. Detta syntes också i mässprogram met där torsdagens inledningsanföranden ägnades åt detta tema.

Stella Wallenius gav i sitt anförande tips på arbetssökning ur rekryterarens per spektiv. Wallenius arbetar på Prima Ship ping Group och har sett olika typer av an sökningar under sin karriär. Hon betona de att det av arbetsansökan måste framgå vilket bolag man söker till och varför, och vem som står bakom ansökan. Wallenius poängterade att även om cv:t är viktigt, är det ännu viktigare att man i ansökan ang er orsaken till att man söker jobb hos just det här bolaget.

Wallenius rekommenderar arbetssökan de att också skicka in öppna ansökningar. Även om det inte finns någon ledig tjänst just nu, kan en person som skickat in en öppen ansökan bli erbjuden en tjänst när

en sådan dyker upp. Hon påpekar också att det i allmänhet är mer datasäkert att lämna in en öppen ansökan via företagens webbplatser än att skicka en ansökan och meritförteckning via e-post.

Ville Käldström från Havsförmedlingen vid arbets- och näringstjänsterna gav yt terligare ett perspektiv på diskussionen genom att ta upp mötet mellan arbetskraf ten och arbetsgivarna. Havsförmedlingen finns i Åbo, men betjänar alla som arbe tar inom sjöfarten oavsett var i Finland de bor. Om en person har anmält sig som ar betssökande hos arbets- och näringstjäns terna och angett sina uppgifter omsorgs fullt i sin profil, till exempel om sina behö righetsbrev, omfattas personen av Havs förmedlingens tjänster.

Via Havsförmedlingen har en arbetslös arbetssökande möjlighet att utbilda sig och skaffa eller förnya sina behörighets brev. Utbildningar ordnas i samarbete med Meriturva och Aboa Mare och de stude rande får höjd dagpenning under utbild ningstiden.

Käldström uppmuntrar de arbetssökan de att själv söka jobb aktivt, till exempel via LinkedIn och Facebook. Det är brist på arbetskraft inom branschen, så det kan finnas flera vägar till möten mellan arbets givare och arbetstagare.

Smart sjöfart

Andra dagens konferensprogram hade te mat Smart Shipping. Bland annat berätta de Peter Ståhlberg, Wasaline, om design

processen för nybygget Aurora Botnia samt erfarenheterna av operationen idag och visioner om framtiden.

”Det finns så många olika bränsle alternativ. Till all lycka har vi Wärtsilä 31DF-maskiner och kan enkelt använda tre separata bränslesystem. Metanol och etanol är intressanta alternativ i framti den”, sa Peter Ståhlberg.

Därefter följde en paneldiskussion om huruvida nuvarande regelverk stöder en hållbar, effektiv och smart logistikkedja. Deltagare var Sinikka Hartonen (Onesea), Magnus Gustafsson (Åbo Akademi), Heik ki Hellsten (SSAB Europe) och Anita Mäki nen (Traficom) med Hans-Christoph Bur meister (Frauhofer CML & FIP S2@Novia) som moderator.

Dagen avslutades med en paneldiskus sion om framtida design och val av bräns lesystem för nybyggen. Mikael Hildén (AHM Maritime Consultancy) var mode rator och i panelen satt Oskar Levander (Kongsberg), Riinu Walls (Meriaura), Jacob Granqvist (Gasum), Kenneth Widell (Wärt silä) och Mikki Koskinen (ESL Shipping).

”Det handlar mycket om future proo fing. Det som redarna investerar i nu mås te ha ett värde även senare under livscy keln”, sa Jacob Granberg. ò

Messukuulumisia Raumalta

Näytteilleasettajia oli kolmi senkymmentä, joista monet olivat aloittaneet messuki maransa jo edellisellä viikolla Turun Maritime Fair-tapahtu masta. Mepa oli yksi näistä. Messuilla ta vattiin uusia ja vanhempia tuttavuuksia, kuten varustamoiden ja satamien edusta jia. Messut ovatkin tärkeä paikka verkos toitua, tavata yhteistyötahoja, alan opis kelijoita sekä kuulla merenkulkualan uu tisia.

Rauman messuja on järjestetty vuodes ta 2005 alkaen. Aluksi ne olivat Rauman merikoulun oma tapahtuma. Tänä vuonna seitsemän tahon yhteisellä työllä järjes tettyjä messuja koordinoi Rauman WinNo

van lehtori Harry Rostedt. 18 vuotta me renkulkualan opettajana toiminut Rostedt kertoi, että Rauman kouluun tulee kiitet tävä määrä opiskelijoita joka vuosi. Har mikseen Rostedt on huomannut, että me renkulun aineiden opetuksen käytettä viä tiloja ja työsalien määrää on Raumal la kutistettu vuosien mittaan. Haasteena on myös ollut saada alalle opettajia. Pulaa on etenkin sähköpuolen opettajista.

Useiden messuilla tapaamieni varus tamojen ja tahojen kommentti oli se, että merenkulkualan työtä olisi enemmän tar jolla kuin tekijöitä. Etenkin matruuseista on pulaa. Harry Rostedt kertoo yksikkönsä olevan Suomen ainoa “matruusiaineiden” kouluttaja eikä näyttöpohjaisia kursseja

pystytä Raumalla vetämään niin montaa kuin tarvittaisiin. Konepuolen kurssimuo toisia koulutuksia on myös jäänyt aloitta matta opettajapulan takia.

Ilahduttavaa on se, että merenkulku kiinnostaa opiskelijoita ja työtäkin on tar jolla. Toivottavasti koulutuspuolen lisäre surssoinnin tarpeet otetaankin pontevam min huomioon jatkossa.

teksti ja kuvat Maisa Kuikka-Ucar

Mässnyheter från Raumo

Raumos nätverksdag för sjöfarten arrangerades den 8 november 2022 på WinNovas och Satakunta yrkeshögskolas campus i Merimäki.

Ett trettiotal utställare fanns på plats, varav många hade börjat sin mässkavalkad redan föregå ende vecka på Maritime Fare i Åbo. SSB var en av dem. På mäs san träffade vi nya och gamla bekantska per, såsom rederiernas och hamnarnas re presentanter. Mässan är en viktig plats för att skapa nätverk, träffa nya samarbets partners och branschens studerande samt höra senaste nytt om sjöfartsbranschen.

Mässan i Raumo har arrangerats sedan 2005. Till en början var den Raumo sjö fartsskolas eget evenemang. I år arrang erades mässan med gemensamma kraf ter av sju aktörer och koordinerades av Harry Rostedt, lektor för WinNova i Rau

mo. Rostedt som har varit sjöfartslärare i 18 år berättade att det kommer många stu derande till Raumo varje år. Rostedt har till sin förargelse märkt att antalet loka ler och arbetssalar som används för un dervisning i sjöfartsämnen i Raumo har krympt med åren. Det har också varit en utmaning att få lärare till branschen. Det råder framför allt brist på lärare på elsi dan.

Kommentaren från flera av rederier na och aktörerna på mässan var att det finns fler jobb i sjöfartsbranschen än folk som kan utföra dem. Det saknas i syn nerhet matroser. Harry Rostedt berättar att hans enhet är den enda i Finland som ger utbildning i ”matrosämnen” och att de

på Raumo inte kan hålla så många kurser som baserar sig på yrkesprov som skulle behövas. Utbildningskurser på maskinsi dan har också ställts in på grund av lär arbrist.

Det är glädjande att sjöfarten intresse rar de studerande och att det finns jobb. Förhoppningsvis tar man större hänsyn till utbildningssidans behov av extra re surser framöver. ò

MEPAn uusi organisaatio

Merimiespalvelutoimistossa on toteutettu organisaa tiouudistus ja uuden organisaation mukainen toiminta on alkanut 4.10.2022. Organisaatiouudistuksella on haluttu selkeyttää tavoitteita, parantaa johtamista ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Organisaatiouu distuksen yhteydessä eri toimintojen sähköpostiosoit teet on myös uudistettu.

teksti Tiia Tiesmäki

MEPA maissa -tiimi

MEPA laivalla -tiimi

Edustajisto, hallitus ja toimitus johtaja jatkavat tehtävissään kuten aiemminkin. MEPAn tu loksellisen ja vastuullisen toi minnan jatkumisen ja kehit tämisen tueksi on perustettu MEPAn johtoryhmä, johon kuuluvat toi mitusjohtaja Sampsa Sihvola, talouspääl likkö Bernt Lindell, viestintäpäällikkö Tiia Tiesmäki ja laivapalvelupäällikkö Maisa Kuikka-Ucar MEPAn toiminnot on jaettu kolmeen tiimiin, jotka ovat MEPA maissa -tiimi, MEPA laivalla -tiimi sekä talous- ja henkilöstöhallintotiimi.

Talous- ja henkilöstöhallintotiimi

Talous- ja henkilöstöhallintotiimi vastaa MEPAn sisäisistä talous- ja HR-asioista. Talouspäällikkö Bernt Lindell toimii tii miesihenkilönä ja hänen lisäkseen tiimis sä toimii kirjanpitäjä ja palkanlaskija An na Tenkanen. Tiimin yhteinen sähköposti osoite on talous@mepa.fi.

MEPA maissa -tiimi vastaa muun muassa ForMare-hyvinvointiohjelmasta, kursseis ta, liikunta- ja urheilutapahtumista sekä MEPAn infotilaisuuksista ja Ylläs-majo jen vuokrauksesta. Viestintäpäällikkö Tiia Tiesmäki toimii tiimiesihenkilönä. Pau la Suhonen hoitaa asiakaspalvelua ja toi mistoa. Hyvinvointikoordinaattorit Jukka Lindell, Katja Mertanen (11.1.2023 alkaen), Teemu Saikkonen ja Netta Varga vastaa vat kurssi-, koulutus-, liikunta- ja urheilu tapahtumista sekä ForMaresta.

Tiimin vastaa yhteistyöstä esimerkik si Merimieseläkekassan, varustamoiden HR-toimintojen ja Suomen Merimieskir kon kanssa. Tiimin yhteinen sähköpos tiosoite on tapahtumat@mepa.fi. Tämän lisäksi ForMareen liittyviä viestejä var ten on käytössä formare@mepa.fi -osoite. Viestintään ja Vapaavahti-lehteen liitty vissä asioissa voitte lähettää sähköpostia viestinta@mepa.fi -osoitteeseen.

MEPA laivalla -tiimin tehtäviin sisältyy laivapalveluun liittyvät tehtävät mukaan lukien laivakirjastopalvelu, MEPA-infot laivoilla sekä asiointipalvelut. Tiimiesi henkilönä toimii laivapalvelupäällikkö Maisa Kuikka-Ucar. Ella Mustamo jatkaa kirjastonhoitajana ja laivapalvelukoordi naattoreina toimivat Jaakko Aarninsalo sekä Niklas Peltola. Heidän lisäkseen lai vapalvelukoordinaattorin sijaisena Turus sa toimii Ville Wainio

MEPA laivalla -tiimin vastuualueeseen kuuluu myös Hernesaaren Anchor Lounge sekä yhteyshenkilöt satamissa ja he toi mivat tiiviissä yhteistyössä muun muas sa Suomen Merimieskirkon ja satamien kanssa. Tiimin yhteinen sähköpostiosoite on laivapalvelut@mepa.fi.

Edellä mainittujen sähköpostien lisäk si jokaisella henkilöllä on käytössään hen kilökohtainen sähköpostiosoite, joka on muotoa etunimi.sukunimi@mepa.fi.

SSB:s nya organisation

Sjömansservicebyrån har genomgått en omorganisation och verksamheten med den nya organisationen inleddes den 4 oktober 2022. Syftet med omorganisationen var att förtydliga målen, förbättra ledningen och svara på framtida utmaningar. I samband med omorganisationen har även e-postadresserna för vissa funktioner förnyats.

SSB i land

SSB ombord

Representantskapet, styrelsen och den verkställande direktören fort sätter med sina uppgifter precis som tidigare. Som stöd för att SSB ska kunna fortsätta driva och utveckla en framgångsrik och ansvarsfull verksamhet har vi tillsatt en ledningsgrupp som består av verkställande direktör Sampsa Sihvola, ekonomichef Bernt Lindell, kommunika tionschef Tiia Tiesmäki och fartygsservi cechef Maisa Kuikka-Ucar. SSB:s funktio ner har delats in i tre team: SSB i land, SSB ombord och ekonomi- och personalför valtningen.

Ekonomi- och personalförvaltningen

Ekonomi- och personalförvaltningen an svarar för SSB:s interna ekonomi- och HR-frågor. Ekonomichef Bernt Lindell är teamledare och i teamet arbetar dessut om bokförare och lönehandläggare Anna Tenkanen. Teamets gemensamma e-post adress är talous@mepa.fi.

SSB i land-teamet ansvarar bland annat för hälsoprogrammet ForMare, kurser, motions- och idrottsevenemang samt SSB:s informationsmöten och uthyrningen av Yllässtugorna. Kommunikationschef Tiia Tiesmäki är teamledare. Paula Suhonen sköter kundservicen och expeditionen. Välfärdskoordinatorerna Jukka Lindell , Katja Mertanen (från 11.1.2023), Teemu Saikkonen och Netta Varga ansvarar för kurser, utbildningar och motions- och idrottsevenemang samt ForMare.

Teamet sköter samarbetet med till ex empel Sjömanspensionskassan, rederier nas HR-funktioner och Finlands Sjöman skyrka. Teamets gemensamma e-post adress är tapahtumat@mepa.fi. För med delanden som gäller ForMare används dessutom adressen formare@mepa.fi. Vid ärenden som gäller kommunikation eller tidningen Frivakt kan ni skicka e-post till viestinta@mepa.fi.

SSB ombord-teamet ansvarar för fartygs servicen, inklusive fartygsbibliotekstjäns ten, SSB:s informationsmöten ombord och tjänsterna för att uträtta ärenden. Fartygs servicechef Maisa Kuikka-Ucar är teamle dare. Ella Mustamo fortsätter som biblio tekarie och Jaakko Aarninsalo och Niklas Peltola fungerar som fartygsservicekoor dinatorer. Dessutom är Ville Wainio vika rierande fartygsservicekoordinator i Åbo.

I SSB ombord-teamets ansvarsområde ingår också Anchor Lounge på Ärtholmen samt kontaktpersonerna i hamnarna. Tea met har ett nära samarbete med bland an nat Finlands Sjömanskyrka och hamnar na. Teamets gemensamma e-postadress är laivapalvelut@mepa.fi.

Utöver tidigare nämnda e-postadresser har varje person en personlig e-postadress med formen förnamn.efternamn@mepa.fi. ò

MEPAn arvot

Tänä syksynä pohdittiin MEPAn arvoja työntekijöiden ja hallituksen kesken. Vuonna 2023 vietetään MEPAn 50 -juhlavuotta ja halusimme, että arvomme tuovat selkeästi esiin tämän kunniakkaan toimintamme perusperiaatteet asiakkaillemme ja sidosryhmillemme.

teksti Tiia Tiesmäki

Arvot toimivat päätöksente komme tukena. Tämä pitää si sällään niin pienet käytännön päätökset kuin suuret linjave dotkin. Valituilla arvoilla sa noitetaan sisäisesti ja ulkoisesti MEPAn identiteettiä ja ne antavat pohjan tule vaisuuden suunnalle. Yhteisesti jaetut ar vot vahvistavat ja yhdistävät MEPAn yh teisöä.

MEPAn hallitus vahvisti toimintamme arvoiksi avoimuuden, toiminnallisuuden sekä välittämisen.

Avoimuus

MEPAn palvelut ja toiminta ovat avoimia kaikille kyseisiin palveluihin oikeutetuille merenkulkijoille riippumatta sukupuoles ta, asuinpaikasta, iästä, etnisestä tai kan sallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydentilasta tai seksu aalisesta suuntautumisesta.

Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että tie dotamme palveluistamme ja toiminnas tamme avoimesti, kattavasti ja saavutet tavasti. Avoimuus on läpinäkyvyyttä. Se rohkaisee ihmisiä kertomaan mielipiteen sä ja sillä pyritään yhteiseen hyvään.

Ajatusten ja osaamisen jakaminen on osa avoimuutta. Siihen liittyy rohkeus puuttua epäkohtiin. Avoimuus on myös suoruutta, lupausten pitämistä ja erilais ten ihmisten arvostamista. Avoimuus on meille myös inhimillisyyttä ja keskeneräi syyden myöntämistä.

Toiminnallisuus

Toiminnallisuudella mahdollistamme me renkulkijoiden osallistumista, osallisuut ta ja sitouttamista hyvinvointia tukevaan toimintaan.

MEPAn sisäisessä toiminnassa toimin nallisuus tarkoittaa sitä, että suunnitte lemme, teemme ja toteutamme asiakkail lemme monipuolista merenkulkijoiden

hyvinvointia edistävää toimintaa. Samal la vahvistamme yhdessä tekemällä yhtei söllisyyttä.

Välittäminen

Välitämme hyvinvointia merenkulkijoil le. Välittäminen on konkreettisesti infor maation ja materiaalin välittämistä mer enkulkijoiden käyttöön. Se on myös tois en ihmisen kohtaamista ja kunnioittamis ta. Välittäminen on yksilön erilaisuuden ja tarpeiden ymmärtämistä.

Ympäristöstämme välittäminen on MEPAlle tärkeää. Otamme kaikessa toi minnassamme huomioon ympäristön ja sen suojelun. Oman toimintamme kaut ta kannustamme asiakkaitamme ja sidos ryhmiämme terveisiin ja ekologisiin elin tapoihin.

SSB:s värden

Under hösten har de anställda och styrelsen diskuterat SSB:s värden.

Å

r 2023 firar vi SSB:s 50-års jubileum och vi ville att våra värden skulle tydliggöra de grundläggande principerna för vår hedersamma verksamhet för våra kunder och intressenter.

SSB:s värden fungerar som ett stöd för vårt beslutsfattande, som omfattar såväl små praktiska beslut som stora riktlin jer. De utvalda värdena formulerar SS B:s identitet internt och externt och utgör fundamentet för vår framtida riktning. De gemensamma värdena stärker och fören ar SSB som organisation.

SSB:s styrelse fastslog att vår verksam hets värden är öppenhet, aktivitet och omtanke.

Öppenhet

SSB:s tjänster och verksamhet är öppna för alla sjöfarare som är berättigade till servicen oberoende av kön, bostadsort, ål der, etniskt ursprung, nationalitet, språk,

tro eller övertygelse, åsikter, hälsotillstånd eller sexuell läggning.

Öppenhet innebär också att vi informe rar om våra tjänster och vår verksamhet på ett öppet, heltäckande och tillgängligt sätt. Öppenhet är transparens. Öppenhe ten uppmanar människor att uttrycka si na åsikter och med den strävar vi efter det gemensamma bästa.

Det ingår i öppenheten att dela med sig av sina tankar och kunskaper. Den hör ihop med modet att ingripa i missförhål landen. Öppenhet innebär också att vi är uppriktiga, håller vad vi lovar och värde sätter människors olikheter. För oss är öp penhet dessutom humanitet och accep tans av det ofullständiga.

Aktivitet

Genom vår aktivitet möjliggör vi sjöfarar nas deltagande, delaktighet och engage mang i verksamhet som stödjer välbefin nandet.

I SSB:s interna verksamhet innebär ak tivitet att vi för våra kunder planerar och genomför mångsidig verksamhet som främjar sjöfararnas välbefinnande. Samti digt stärker vi den sociala gemenskapen genom samarbete.

Omtanke

Vi visar omtanke om sjöfararnas välbefin nande. Omtanke innebär att vi möter och respekterar andra människor. Omtanke är förståelse för individens olikheter och be hov.

Omtanken om miljön är viktig för SSB. Vi tar hänsyn till miljön och skyddar den i all vår verksamhet. Genom vårt eget age rande uppmuntrar vi våra kunder och in tressenter till hälsosamma och ekologiska levnadsvanor. ò

Kuva Kim Pichler, Pohjoismainen valokuvauskilpailu 2021.

Taloussihteeri Gerd Grabber

MEPAn taloussihteerin tehtävässä toiminut Gerd Grabber ei ehkä ole merenkulkijoille tuttu persoona, mutta hän teki taustalla monia asioita. Hänen vahvuuksiaan työelämässä oli kielitaito, sillä hän käytti työelämänsä aikana seitsemää eri kieltä. Vapaavahti-lehteen hän kirjoitti esimerkiksi merenkulkuun liittyvien kirjojen esittelyjä.

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki ja Sampsa Sihvola

Kemiön saarella syntynyt Grabber oli nuorena kuunnellut isän kertomuksia luotsien elämäs tä Hankoniemellä. Hänen setänsä oli merikap teeni, veljenpoikansa on merikapteeni ja Tam misaaressa kalastus oli ollut tärkeä osa elämää, joten meri on aina ollut läsnä hänen elämässään. Hänen oma intohimonsa olisi ollut opiskella biologiaa, historiaa tai teatteria, mutta työläisvanhempien lapsena hän kou luttautui merkonomiksi.

Kun Gerd Grabber aloitti MEPAn taloussihteerinä vuonna 1999, oli hänellä jo kokemusta hyvinkin monen tyyppisistä työpaikoista. Hän oli aiemmin työskennellyt muun muas sa Kansainvälisessä rakennus-, rakennusaine- ja puuteolli suuden työntekijäin liitossa ja luonnonsuojelujärjestö Na tur och Miljö r.f.:ssa Grabber kiittelee MEPAa siitä, että tä mä oli ensimmäinen hänen työpaikoistaan, jossa noudatet tiin työehtosopimusta ja muita työlakeja.

”Työpanokseni ja minä henkilönä olin melko näkymätön merenkulkijoiden suuntaan. Talouspuolella MEPAn 5-vuo tis budjetin ja suunnitelmien teko oli helppoa, sillä toimin nan suunta oli hyvinkin selkeä ja toiminta perustui Kan sainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukseen ja suosituksiin”, Grabber kertoo. Kirjojen ja kirjastojen suurena ystävänä hän muistelee, että kirjojen hankintaan oli käytettävissä riittä västi rahaa.

Grabber piti pelkkää numeroiden kanssa työskentelyä hieman yksipuolisena, mutta onneksi MEPAssa sai tehdä paljon muutakin. ”Työnsisältö oli mielenkiintoista ja kolle gat ystävällisiä. En ikinä kokenut ikärasismia, vaikka olin 67-vuotias jäädessäni eläkkeelle”, hän muistelee.

Koska MEPAssa on arvostettu työntekijöiden osaamis ta, pääsi Grabber oman toimensa ohella myös kääntämään Vapaavahdin artikkeleita ruotsiksi. Käännöstöitä tehdessä Grabber oppi paljon merenkulun historiasta, hyvinvoinnis

ta ja liikunnasta. Sitä kautta hän sai konkreettisia neuvo ja muun muassa terveellisen ravinnon suhteen. Kuntoile vana ihmisenä hän käveli usein työmatkansa Kalliosta Ka tajanokalle.

MEPAn pitkäaikainen tiedotusvastaava Pekka Karppanen muistelee, että Grabberin ammattitaidosta oli apua Vapaa vahdin muissakin tehtävissä. Grabber oikoluki suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita sekä he kirjoittivat yhteistyös sä monia kirja- ja kulttuurijuttuja. Grabber oli mukana ME PAn vuosikertomustekstien laadinnassa ja hän kokosi sii hen tarvittavat tilastotiedot. ”Arvostimme ja kunnioitimme toistemme tekemistä molemmin puolin. Opin häneltä tark kuutta ja täsmällisyyttä, josta oli myöhemmin valtavasti hyötyä”, Karppanen kiittelee.

Aiemmissa töissään Grabber sai oppia ja käyttää usei ta eri kieliä. Grabberin kielitaidolle oli käyttöä esimerkik si, kun vuonna 2001 järjestettiin kansainvälinen seminaari IVY-maiden ja Pohjoismaiden kesken.

Sailors Home

Aiemmin voimassa olleen asetuksen mukaan taloussihteeri toimi oman toimensa ohella myös MEPAn hallituksen sih teerinä. Tämän mukaisesti Grabber hoiti kyseistä tehtävää aina vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen hallituksen sihtee rinä on toiminut MEPAn toimitusjohtaja. Tässä tehtävässä Grabber piti kaikkein haastavimpana asiana oman suomen kielen taitoaan varsinkin kirjallisissa osioissa.

Mepalaiset muistelevat

Grabberin toimiessa hallituksen sihteerinä päätettäväk si tuli silloisen Sailors Home -rakennuksen kohtalo – pitäi sikö rakennus peruskorjata vai purkaa ja rakentaa koko naan uusi. Rakennuksen kohtalo oli suurin ja taloudellises ti merkittävin käsiteltävä asia ja se herätti myös ristiriitai sia ajatuksia.

Sailors Home oli tarjonnut merimiehille vaihtoehdon ka pakalle, paikan lukea lehtiä, peseytyä ja nukkua. Ajat ja tar peet olivat kuitenkin muuttuneet.

Kun vanhaa rakennusta alettiin tyhjentää purkua var ten, löysi Grabber kellarista vanhoja ruotsinkielisiä pöytä kirjoja ja muita asiakirjoja. Hän toimitti ne Kansallisarkis toon, jonne ne ovat nyt arkistoituna. Samoin merimiesur heiluun liittyviä dokumentteja toimitettiin Urheilumuseoon taltioitavaksi.

Vanhan rakennuksen tyhjentämistä ja muuttoa Kataja nokalta väliaikaisiin tiloihin Olympiaterminaaliin Grabber kuvaa kaiken kaikkiaan suurena ponnistuksena koko hen kilökunnalle.

Uuden rakennuksen valmistuttua Katajanokalle, Grabber ei enää muuttanut takaisin vaan jäi niihin aikoihin eläk keelle. ”Siihen aikaan kirjanpito oli siirtymässä sähköisel le alustalle enkä melkein viidenkymmenen työvuoden jäl keen jaksanut opetella sitä”, hän muistelee.

Nyt eläkkeellä hänellä on vielä enemmän aikaa kirjoille ja lukemiselle, ulkoiluun sekä puutarhanhoitoon.

Kuka: Gerd Grabber

Tehtävät: Taloussihteeri, oman toimen ohella hallituksen sihteeri 1999-2014 ja lisäksi käännöstöitä Vapaavahti-lehteen

Palvelu MEPAssa: 1999–2016

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotispäivät lähestyvät. Vapaavahti jututtaa pitkäaikaisia työntekijöitä vuosien varrelta.

SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansserviceby råns 50-årsjubileum närmar sig. Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått

Ekonomisekreterare

Gerd Grabber

SSB:s tidigare ekonomisekreterare Gerd Grabber är kanske inte bekant för sjöfararna, men hon gjorde många saker i bakgrunden. En av hennes styrkor i arbetslivet var språkkunskaper, då hon under karriärens gång använde sju språk. I Frivakt skrev hon till exempel recensioner av sjöfartsrelaterade böcker.

Grabber som är född på Kimitoön lyssnade som barn på sin fars berättelser om lotsarnas liv på Hangö udd. Hennes farbror var sjökapten, brorso nen är sjökapten och i Ekenäs var fisket en viktig del av livet. Så havet har alltid varit närvarande. Om hon hade följt sin egen passion skulle hon ha studerat biologi, historia eller teater, men som barn till arbetarföräldrar ut bildade hon sig till merkonom.

När Gerd Grabber började som SSB:s ekonomisekretera re 1999 hade hon redan erfarenhet av många slags arbets platser. Tidigare hade hon jobbat på bland annat Interna tionella byggnads-, byggnadsmaterial- och träindustriarbe tarförbundet och naturskyddsföreningen Natur och Miljö rf. Grabber berömmer SSB för att det var den första av hen nes arbetsgivare som följde kollektivavtalet och andra ar betslagar.

”Min arbetsinsats och jag som person var ganska osyn lig för sjöfararna. På ekonomisidan var det enkelt att göra SSB:s femårsbudget och planer eftersom verksamheten ha de en mycket tydlig riktning och baserades på Internatio nella arbetsorganisationen ILO:s avtal och rekommendatio ner”, berättar Grabber. Hon är en stor bok- och biblioteksvän och minns att det alltid fanns tillräckligt med pengar för att köpa in böcker.

Grabber tyckte att det var lite ensidigt att bara arbeta med siffror, men som tur var fick hon också göra mycket an nat på SSB. ”Arbetets innehåll var intressant och kollegor na vänliga. Jag upplevde aldrig åldersrasism trots att jag var 67 år när jag gick i pension”, minns hon.

Eftersom SSB har värdesatt de anställdas kunskaper fick Grabber vid sidan av sin egen tjänst också översätta artiklar i Frivakt till svenska. Under översättningsarbetet lärde sig

Grabber mycket om sjöfartshistoria, hälsa och motion. Den vägen fick hon konkreta tips om bland annat hälsosam kost. Grabber tyckte om att motionera och promenerade ofta till jobbet från Berghäll till Skatudden.

SSB:s långvarige informationsansvarige Pekka Karppa nen minns att Grabbers yrkesskicklighet kom till nytta för Frivakt även på andra sätt. Grabber korrekturläste artiklar på finska och svenska och så skrev de många bok- och kul turartiklar tillsammans. Grabber var med och skrev texter till SSB:s årsberättelse och samlade in de statistiska uppgif terna som behövdes. ”Vi värdesatte och respekterade var andras arbete. Hon lärde mig att vara noggrann, vilket jag senare hade enorm nytta av”, tackar Karppanen.

På sina tidigare arbetsplatser fick Grabber lära sig flera olika språk. Grabbers språkkunskaper kom till användning till exempel när det internationella seminariet för OSS-län derna och de nordiska länderna ordnades 2001.

Sailors Home

Enligt den tidigare gällande förordningen var ekonomise kreteraren vid sidan av sin egen tjänst också sekreterare i SSB:s styrelse. Grabber skötte uppgiften ända fram till 2014 och sedan dess har SSB:s verkställande direktör varit sty relsens sekreterare. Det svåraste med den här uppgiften var enligt Grabber hennes kunskaper i finska, framför allt när det kom till den skriftliga delen.

När Grabber var styrelsesekreterare skulle man besluta om ödet för Sailors Homes byggnad – skulle man renove

ra byggnaden eller riva den och bygga en helt ny. Byggna dens öde var det största och ekonomiskt viktigaste ärendet som behandlades och det väckte många motstridiga tankar.

Sailors Home hade erbjudit sjömännen ett alternativ till krogen, en plats där man kunde läsa tidningar, tvätta sig och sova. Tiderna och behoven hade dock förändrats.

När man började tömma den gamla byggnaden inför riv ningen hittade Grabber gamla svenska protokoll och andra handlingar i källaren. Hon lämnade in dem till Riksarkivet, där de nu finns arkiverade. Dokument relaterade till sjö mansidrotten lämnades in till idrottsmuseet för arkivering.

Tömningen av dem gamla byggnaden och flytten från Skatudden till de tillfälliga lokalerna i Olympiaterminalen beskriver Grabber i det stora hela som en stor ansträngning för hela personalen.

När den nya byggnaden stod klar på Skatudden flytta de Grabber inte tillbaka utan gick i pension. ”Vid den tiden höll bokföringen på att överföras till en elektronisk platt form och efter nästan femtio arbetsår orkade jag inte lära mig den”, minns hon.

Nu som pensionär har hon ännu mer tid för böcker och läsning, friluftsliv och trädgårdsarbete. ò

Toinen maailmansota

Neuvostoliiton puna-armeija hyökkäsi yllät täen Suomeen aamuyöllä 30.11.1939. Sama na päivänä 16 kaupunkiamme joutui pom mikoneiden uhreiksi. Toistasataa siviiliä kuoli. Jokunen vuosi aiemmin neuvosto liittolaiset olivat vaatineet maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen jatkamista vuoteen 1945. Sellainenkin lisäpykälä vaadittiin, ettei sopi musta voi irtisanoa.

Syyskuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto olivat aloittaneet toisen maailmansodan jakamalla Puo lan. Lisäksi maat olivat sopineet, että Baltian maat ja Suomi kuuluvat Neuvostoliitolle. Puna-armeijan oli määrä vallata Suomi Stalinille syntymäpäivälahjaksi 18.12. mennessä.

Suomen kauppalaivaston ensimmäinen sodan uh ri oli Gustaf Eriksonin nelimastoparkki OLIVE BANK, joka ajoi miinaan ja upposi Tanskan rannikol la 8.9.1939. Päällikkö ja 13 merenkulkijaa menehtyi vät. Seitsemän miestä värjötteli pari vuorokautta pin nalle jääneessä keulamärssyssä, kunnes tanskalainen kalastusalus huomasi heidät ja haki turvaan. Toista kymmentä vuotta aiemmin parkki oli tehnyt surullis ta historiaa, kun laivassa kuoltiin nälkään. Peläten re darin toruja ylimääräisistä kustannuksista päällikkö ei poikennut Australian etelärannikolla maihin hake maan tuoretta provianttia, ennenkuin oli myöhäistä.

Talvisodan aikaan tuhoutui kymmenen suomalais ta kauppa-alusta sotatoimien takia. Useimmat Poh janmerellä, jokunen Suomen vesillä. Sodan tässä vai heessa saksalaiset sukellusveneet pysäyttivät laivan ja tutkivat lastin. Jos totesivat kyydissä olevan so takieltotavaraa, käskivät miehistön poistua pelas tusveneillä ja räjäyttivät laivan. Nordstömin MART TI-RAGNAR ja Wihurin WALMA saivat jopa kuitin upotuksesta saksalaisilta. Lisäksi sukellusvene hina si molempien laivojen pelastusveneet lähelle ranni koa. Tuhotöiden lisäksi saksalaiset kaappasivat 14 lai va lasteineen.

Rauha koitti 13.3.1940, eikä Suomi ollut sodassa minkään maan kanssa. Silti upotussota jatkui. Kaikki sodan osapuolet tuhosivat suomalaisia kaup pa-aluksia. Ensimmäisenä välirauhan vuotena kaksi toista laivaa menetettiin Pohjanmerellä, Atlantilla ja Välimerellä torpedojen, miinojen ja ilmapommitusten tuhoina. Kuolleita kirjattiin 79.

Samana keväänä Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Nor jaan ja miehitti maat. Yhteys Itämereltä Pohjanmerel le sulkeutui. Yli puolet Suomen kauppalaivastosta jäi Itämerelle. Kielin kanavan kautta oli mahdollista kul kea rannikkoa pitkin Hollantiin saakka.

Valtamerille Saksan sulun ulkopuolelle jääneet lai vat ohjattiin liikennöimään Petsamoon, Liinahamarin satamaan. Redillä veden syvyys oli yli 90 metriä, vuo

rovesi kolmisen metriä. Eversti Nordströmin Loviisan Kalastus Oy oli aiemmin harjoittanut Jäämerellä ka lastusta. Satamaan oli rakennettu muutama pieni lai turi ja kalajauhotehdas.

Ensimmäiset valtamerialukset saapuivat kohta rauhanteon jälkeen Petsamon alkeelliseen satamaan. Kiireellä rakennettiin laitureita, varastoja ja satama laitteita. Loppukesästä jopa öljylaituri oli toiminta kunnossa.

Laivaliikenne Petsamoon kulki saksalaisten ja eng lantilaisten hallitsemien vesien kautta. Molempien valtioiden valvojilta oli saatava lupa lastiin ja liiken teeseen. Monesti toisen maan määräykset kumosivat toisen maan käskyt ja päin vastoin.

Kun sota Neuvostoliittoa vastaan jatkui juhan nuksena 1941, joutui Petsamo englantilaisten saartoon. Vain saksalaiset ja norjalaiset alukset ajoi vat Liinahamarin satamaan. Osa Ruotsin ulkomaan kaupasta kulki Petsamon kautta. Toisaalta Tanskan salmet avautuivat suomalaisille laivoille.

Sodan aikana liittoutuneet takavarikoivat ympäri maailman suomalaisia kauppalaivoja. Britit kaappa sivat 19 laivaa, amerikkalaiset 17.

Suomalaisia merenkulkijoita joutui sotavankilei reille kaikissa maanosissa Australiaa myöten. Kun Suomi pystyi irtaantumaan sodasta syyskuussa 1944, alkoivat saksalaiset takavarikoimaan suomalaisia lai voja. Kymmeniä pieniä suomalaisia coastereita oli Transporterflotte Speer rahdannut Norjan rannik koliikenteeseen. Saksalaiset kaappasivat kaikkiaan 35 laivaa ja 340 henkeä vietiin keskitysleireille. Sota vankien kohtelu Saksassa oli julmaa ja monet uupui vat pakkotyöhön, sairauksiin, ravinnon puutteeseen ja epäinhimilliseen kohteluun. Brittien Man saarelle

oli sijoitettu lähes viisisataa suomalaista ja heillä oli varsin vapaat oltavat. Jotkut asuivat jopa hotellissa. Suomessa tekemistään sotatuhoista Neuvostoliitto vaati mittavat sotakorvaukset. Neljännes kauppalai vastosta oli luovutettava, yhteensä 104 alusta. Uusia aluksia jouduttiin rakentamaan voittajalle 575 kap paletta.

Suomen kauppalaivaston sotamenetykset tilaston mukaan olivat 77 alusta. Upotuksissa menehtyi 221 merenkulkijaa, kuolleita kaikkiaan 343 henkeä. Lisäk si he, joista ei ole merkintöjä.

Takavarikoituja laivoja palautettiin sodan jälkeen Saksasta kymmenen ja Yhdysvalloista seitsemän. AL:n vähän ennen sotaa Turussa valmistunut AU RORA oli takavarikoituna New Yorkissa palanut, kor jattu ja jopa tutka oli asennettu. Ensimmäinen tutka suomalaisessa kauppalaivassa. ò

Lähteet: Helge Heikkinen: Vaarallisilla vesillä Yrjö Kaukiainen: Ulos maailmaan Hannu Vartiainen: Rauman merenkulun historia. Navis Fennica II www.aanimeri.fi

Timo Sylvänne

Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikai nen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja meren kulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.

Ellan kirjastojutut

MEPA kannustaa merenkulkijoita lukemaan enemmän vuonna 2023

olemme aiemmin hankkineet laajan vali koiman kirjallisuutta, jota tuodaan laivoille laivapal velukäyntien yhteydessä. Näin jonkun tietyn, useim min jonkinlaiseksi hittikirjaksi nimetyn teoksen saa puminen juuri sille laivalle, jolla työskentelet, on voi nut viedä pitkän aikaa. Teemme nyt kokeilun, jossa hankimme etukäteen suunniteltuja kirjoja suurem man määrän kerralla. Näin voimme saada suosituim pia kirjoja luettavaksenne nopeammalla tahdilla.

Vuoden 2023 aikana hankimme jokaisesta kirjaka tegoriasta (tieto- ja kaunokirjallisuudesta, dekkareista ja romanttisesta kirjallisuudesta) yhtä teosta useam man kappaleen neljästi vuodessa. Pääosa kirjoista va litaan suomenkielisinä, mutta jokaiseen kvartaaliin valitaan vähintään myös yksi ruotsin-, englannin-, ve näjän- tai vironkielinen teos. Koska hankittava vali koima on jatkossa pienempi, voit ehdottaa meille täs mätäydennyksiä, jolloin hankimme mahdollisuuksien mukaan mieleisen kirjan luettavaksi.

Tulemme esittelemään jokaisen kvartaalin uudet kirjat muun muassa Vapaavahdin numeroissa. Tämän lisäksi kannattaa ottaa seurantaan MEPAn some-tilit, joiden kautta esittelemme kirjoja enemmänkin.

Mikäli sinulle herää tulevan vuoden aikana ajatuk sia näistä kirjoista tai kirjastopalveluistamme ylipää tään, otamme mielellämme palautetta vastaan. Voit antaa palautetta oheisen QR-koodin kautta tai ny käisemällä hihasta MEPAn henkilökuntaa seuraavan kerran, kun näet meitä laivapalvelukäynnillä.

Me MEPAssa haluamme kannustaa merenkulkijoita lukemaan erilaista kirjallisuutta entistäkin enemmän tulevana vuonna.

Vuoden 2022 kirjavinkit

MEPAn ensi vuoden lukemiskampanjan kirjoista saat lisätietoa näin kirjastojutun yhteydessä. Tässä vinkkaamme vielä tämän vuoden mielenkiintoisimpia kirjoja. Joko olet lukenut nämä?

Seppo Jokinen: Pahasti tehty

Tampereen rikospoliisi saa tutkittavakseen henkirikoksen, joka tuntuu aluksi täydelli seltä mysteeriltä. Teolle ei näytä löytyvän yhtään tarpeeksi vahvan motiivin omaa vaa epäiltyä, kunnes yllättävä nimi nou see esiin.

Komisario Sakari Koskisesta tuntuu kuin hän olisi saanut jälkiperintälaskun aikoi naan tekemistään virheistä ja laiminlyönneistä, kun hänelle selviää, kenestä on kyse. Nimi on tampere laispoliiseille liiankin tuttu ja nostaa pintaan ristirii taisia tunteita.

Koskinen päättää ryhmänsä kanssa tehdä kaikken sa saadakseen menneet hyvitettyä. Samalla hän jou tuu panemaan alttiiksi koko uransa ja maineensa, jo pa kaikkein lähimmän henkilösuhteensa. Eikä hänen työtään lainkaan helpota tavallisia tamperelaisia öi sillä kaduilla häiriköivä miesjoukko.

Delia Owens: Suon villi laulu ”Niin kaunis että tekee kipeää.” New York TimesYli kymmenen miljoonaa myytyä kirjaa! Yli 100 viikkoa New York Timesin bestseller-listalla!

Sydäntä särkevä kasvutarina, murha mysteeri ja lumoava kertomus luonnon kauneudesta.

Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Koulu ja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasak kia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviyty mään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maail man, ei mikään ole enää entisellään.

Maija Kajanto: Taatelitalvi

Kristiina Kivimaan arki on asettunut Kah vila Koivuun. Kun kylä alkaa vetää lisää tu risteja puoleensa, Krisse tarttuu tilaisuu teen. Järven rannalle aukeaa maalaishotel li Koivu, jonka vieraita hemmotellaan vas taleivotulla taatelikakulla.

Hotellin ja kahvilan pyörittäminen rin nakkain on kuitenkin täyttä työtä. Kun hol lantilaiset lumilautailijat jäävät kiinni lumimyrskyyn, katot vuotavat ja sähköt katkeilevat, Krissestä alkaa tuntua, että hän on haukannut liian ison palan. Kun nanjohtaja Tommi tuntuu kumman etäiseltä, sadan vuoden takaiset tapahtumat alkavat kummitella ny kypäivässä, ja Krisse tajuaa, että myös hänen lähei sin ihmisensä salaa häneltä jotakin.

Kun ovi uuteen ihmissuhteeseen näyttäisi olevan auki, Krisse joutuu päättämään, kuinka paljon paino arvoa toisten mielipiteille ja toiveille voi laittaa.

Olavi Heino: Laiturigraffitit Kotkan vanhassa satamassa

Taidemaalari Olavi Heino on va lokuvannut vielä näkyvissä ole vat laiturimerkinnät, ja kirjaan hän on valikoinut värikuvat 50 graffitista. Hän on kirjoittanut fiktiivisiä juttuja merimiesten käynneistä laivoilla Kotkan satamassa: miten he kokevat kaupungin, mi tä tekevät siellä. He myös pohtivat suhdettaan meri miehen ammattiin.

Valokuvaajien A. G. Salosen ja Matti Salosen 38 kuvassa arkirealistinen ja romanttinen satama elää nostalgisena. Tiheätunnelmaisissa mustavalkoisissa valokuvissa Kotkan vanha satama näkyy kultaisina vuosikymmeninä. Niissä on uljaita laivoja, nosturei ta, laitureiden rakentamista sekä elintärkeää lastaus työtä, joka toi kansainvälisyyden ja loi pohjaa Kotkan kaupungin vauraudelle.

Kirjoja rakastava merimiesäiti

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki, Elli Axen Instagramista löytyvän merimiesaidinpaivakirja -tilin takaa löytyvä Elli Axen on intohimoinen lukija. Hän haluaa tuoda seuraajilleen esiin tilillänsä niin lukemiseen ja kirjoihin liittyviä asioita kuin merenkulkijan elämää.

Elli Axen on turkulainen kahden lapsen äiti, jonka monet tunte vat Instagramissa intohimoi sena lukijana. Matkatoimistos sa aiemmin työskennellyt Axen halusi päästä eroon tunteesta, että hän on töissä ympäri vuorokauden viikon jokaise na päivänä ja siitä syystä lähti aikoinaan kesäksi töihin Norlandialle. Ja sille tielle hän jäi. Nyt hän on reilun kymmenen vuo den ajan seilannut Helsingin ja Tallinnan väliä M/S Finlandialla ja tuo merillä työs kentelevän ihmisen arkea esiin suositulla merimiesaidinpaivakirja -tilillään.

Kirjat, kirjoittaminen ja lukeminen ovat olleet Axenin kiinnostuksen kohtee na jo nuoresta pitäen. Kirjoittaminen on iän myötä jäänyt vähän taka-alalle, mutta esimerkiksi korona-aikana hän koosti per heen elämää tänä erikoisena aikana päi väkirjaksi, jonka aikoo säilyttää muistok si lapsilleen.

Historia ja siihen liittyvät teokset ovat aina puhutelleet Axenia. Näiden lisäksi

hän lukee paljon muun muassa erilaisia tietokirjoja sekä dekkareita. Vaikka hän on klassikoiden, kuten Täällä Pohjantäh den alla, ystävä, tulee nykyään luettua enemmän uutuuskirjoja.

Kirjaston suurkuluttaja

Usein heti vapaiden koittaessa Axen suun taa kirjastoon lastensa kanssa. Rakkain kirjasto on Raisiossa, mutta koska lapset ovat kaksikielisiä, käyvät he usein myös Turun pääkirjastossa, jossa on suurempi valikoima ruotsinkielisiä kirjoja. Lasten kanssa vietettävä iltasatuhetki on päivän tärkein hetki. Vaikka 7-vuotias Max osaa jo itsekin lukea, kuuntelee hän mielellään 5-vuotiaan pikkusiskonsa Fian kanssa äi din lukemia kirjoja. Ja äidin törnien aikaan isä hoitaa vuorostaan iltasatuhetken.

”Fyysiset kirjat ovat minulle ehdotto mia. Äänikirjat eivät innosta, vaikka niitä kuuntelemalla saisikin kirjoja kulutettua enemmän”, Axen pohtii. Omaan kirjahyl lyynsä hän hankkii vain ne kirjat, jotka ha

luaa ehdottomasti omistaa itse. Kustanta jat lähettävät hänelle jonkin verran arvos telukappaleita, mutta suurimmaksi osak si kirjat haetaan kirjastosta. Näin tehdään joskus jopa kolme kertaa 10 päivän vapaan aikana ja varausjonossa voi olla kymmeniä kirjoja saman aikaisesti.

”Tartun herkästi Instagramissa oleviin lukuhaasteisiin, koska niiden kautta tulee luettua kirjoja, joihin muuten ei varmas ti olisi tullut tartuttua. En kuitenkaan ota stressiä lukuhaasteiden suorittamisesta”, Axen sanoo. Hänen mielestään ei ole ole massa huonoa kirjaa, sillä jokaisesta kir jasta tykkää varmasti joku. Itse hän jättää kirjan lukematta, jos se ei ole vienyt mu kanaan ensimmäisen sadan sivun aikana.

Lukeminen töissä

Ennen jokaista törniä Axen kokoaa töihin lähtö läjän, johon hän kerää kirjoja, joita aikoo lukea laivalla. Tämä läjä elää aina viimeiseen hetkeen asti, sillä hän haluaa, että mukaan tulee hyvin suunniteltu ko

KIRJAGRAM

Kirjagram on Instagramin yhteisö, jossa tehdään kirja-arvioita luetuista kirjoista ja keskustellaan niistä. Kirjagram on suomenkielinen tunniste Instagram-käyttäjien kirjapostauksille ja kansainvälisesti käytetään tunnistetta bookstagram. Instagramissa keskustelu kirjoista on tuoreempaa ja vilkkaampaa kuin blogeissa.

koelma kirjoja. Pääpaino on eniten kiin nostavissa kirjoissa, mutta mukaan pää see välillä myös pian ilmestyviä kirjoja, joita hän on saanut kustantajilta arvoste lukappaleina. Parhaimmillaan 10 päivän törnin aikana hän lukee 4 kirjaa, vapaalla kirjoja kuluu tätäkin enemmän.

”Töissä luen mieluusti laivoihin tai Tal linnaan liittyvää kirjallisuutta. Toisaalta kun olen erossa lapsistani, en halua lukea tuolloin mitään kirjoja, joissa lapsiin koh distuu jotain pahuutta. Niitä kirjoja luen sitten kotona, kun voin varmistaa omien lasteni hyvinvoinnin”, Axen sanoo.

Pääasiassa törnin aikana lukuhetket sijoittuvat työvuoron jälkeiseen aikaan. Työvuoron perään Axen priorisoi kuiten kin ensin kuntosalilla käymisen ja kirja saa olla sitten mukana hytissä, kun kier roksia lasketaan päivän päätteeksi. Koro na-aikana, kun matkustajamäärät olivat minimaalisia, kirjat toivat mielekästä te kemistä myös työvuoroihin.

Instagram

Axen perusti Instagram-tilinsä keväällä 2021, mutta sillä on jo noin 1200 seuraa jaa. Hän ihmettelee näin suurta seuraaja määrää, sillä omasta mielestään hän on tylsä ihminen. Toisaalta hän on huoman nut ihmisiä kiinnostavan erityisesti me renkulkijan työn yhdistäminen äitiyteen. ”Ihmisiä kiinnostaa merenkulun eksootti nen maailma ja seuraajilta tulleet kysy mykset pyörivät työhön liittyvien perus juttujen parissa”, Axen kertoo.

”Hyvän suosion tilille saa sillä, että si sällössä on jotain uniikkia. Kovinkaan mo ni muu kirjagrammaaja ei esittele posta uksissaan lastenkirjallisuutta, joten us kon sitä kautta tulleen itselleni seuraa jia”, Axen sanoo. Toisena omana juttunaan hän kertoo Instagramin tarinoissa jaka miaan eläinaiheisia videoita, joita hän ni mittää ”päivän lehmäksi”. Axen postasi muutaman kerran hauskoja videoita pit käkarvaisista lehmistä, jollaiset on valloit taneet hänen sydämensä. Julkaisemansa

videot eivät jääneet pelkästään näihin lehmiin vaan nyt seuraajia saattaa haus kuttaa mikä tahansa eläin kissasta vom pattiin. Ja jos päivän lehmää ei näy het keen, saattaa seuraajilta tulla jopa kyse lyitä niiden perään.

Axen ei koe mitään paineita sisällön tuotannon osalta vaan haluaa pitää ti lin ylläpitämisen leppoisana harrastuk sena. Törnien aikana hän tosin usein jul kaisee kirjapostauksia, joiden sisällön hän on kuvannut ja kirjoittanut jo vapailla ol lessaan. Kirjagram yhteisenä kiinnostuk sen aiheena on tuonut elämään uusia ys täviä ja Axen onkin tavannut kasvokkain ihmisiä, joihin hän on ensin tutustunut somessa.

En bokälskande sjömansmor

Elli Axén som står bakom Instagramkontot merimiesaidinpaivakirja (”sjömansmors dagbok”) är en passionerad läsare. På sitt konto vill hon lyfta fram sådant som rör läsande och böcker liksom sjöfararen liv.

Elli Axén är en tvåbarnsmor från Åbo som många på Instagram känner igen som en passionerad läsare. Ax én som tidigare arbetade på en resebyrå ville komma bort från känslan av att hon jobbade dygnet runt alla dagar i veckan, och därför sökte hon jobb på Norlandia en sommar. Och på den vägen blev hon kvar. Nu har hon seglat mellan Helsingfors och Tallinn med M/S Finlandia i drygt tio år och beskriver vardagen för människor

som arbetar till sjöss på sitt populära kon to merimiesaidinpaivakirja.

Axén har varit intresserad av böcker, skrivande och läsning sedan hon var ung. Skrivandet har fått stå tillbaka lite med åldern, men till exempel under corona pandemin beskrev hon familjens liv un der den mycket speciella tiden i en dag bok, som hon tänker spara som ett min ne till sina barn.

Historia och historiska verk har all tid tilltalat Axén. Utöver dessa läser hon många olika slags fackböcker och deckare. Även om hon är en vän av klassiker, som Här under polstjärnan, läser hon numera mest nya böcker.

Storkonsument på biblioteket

Oftast styr hon kosan mot biblioteket med barnen så snart hon är ledig. Hen nes favoritbibliotek finns i Reso, men ef

tersom barnen är tvåspråkiga besöker de ofta också Åbos huvudbibliotek som har ett större urval av svenskspråkiga böcker. Glädjestunden med barnen är dagens vik tigaste stund. Även om sjuåriga Max redan kan läsa själv, lyssnar han gärna med sin femåriga lillasyster Fia när mamma läser böcker. Och under mammas arbetstörnar läser pappa godnattsagorna.

”Fysiska böcker är ett måste för mig. Jag är inte intresserad av ljudböcker, även om jag skulle hinna med fler böcker om jag lyssnade på dem”, säger Axén. Till sin egen bokhylla köper hon bara de böcker som hon absolut vill äga själv. Förlägga re skickar en del recensionsexemplar till henne, men till största del skaffar hon böckerna från biblioteket. Ibland besöker hon biblioteket upp till tre gånger under tio dagars ledighet och hon kan ha ett ti otal böcker i reservationskön samtidigt.

”Jag har lätt för att hoppa på läsutma ningar på Instagram, eftersom jag genom dem läser böcker som jag antagligen in te skulle ha fastnat för annars. Men jag stressar inte för att klara av läsutmaning arna”, säger Axén. Hon menar att det in te finns några dåliga böcker, eftersom det säkert finns någon som tycker om varen da bok. Själv fortsätter hon inte att läsa

om boken inte har fångat henne under de hundra första sidorna.

Läsning på jobbet

Före varje törn samlar Axén ihop en hög med böcker som hon ska läsa ombord. Böckerna i högen kan ändras fram till sis ta stund, eftersom hon vill ha med sig en mycket välplanerad samling med böcker. Huvudvikten ligger på intresseväckande böcker, men ibland följer det också med recensionsexemplar från förläggare som plötsligt dyker upp. Under en tio dagar lång törn läser hon i bästa fall fyra böck er, under ledigheterna ännu fler.

”På jobbet läser jag gärna litteratur som handlar om fartyg eller om Tallinn. Å an dra sidan vill jag inte läsa böcker där barn råkar illa ut när jag är ifrån mina barn. Så dana böcker läser jag hemma när jag kan säkerställa att mina egna barn mår bra”, säger Axén.

Under en törn sker läsningen främst ef ter arbetspassen. Efter ett arbetspass pri oriterar Axén dock först att besöka gym met och boken får vara med i hytten när hon försöker komma ned i varv i slutet av dagen. Under coronatiden, när antalet pas sagerare var minimalt, gav böckerna hen ne en meningsfull sysselsättning även un der arbetspassen.

Instagram

Axén startade sitt Instagramkonto våren 2021 och det har redan ungefär 1 200 föl jare. Hon förvånas över det stora följaran talet, eftersom hon själv tycker att hon är en tråkig person. Men hon har märkt att människor är särskilt intresserade av hur hon kombinerar arbetet som sjöfara re med att vara mamma. ”Människor är intresserade av sjöfartens exotiska värld och följarnas frågor handlar om arbetet i allmänhet”, berättar Axén.

”Man får ett populärt konto genom att erbjuda ett unikt innehåll. Det är in

te många andra bokstagrammare som re censerar barnlitteratur i sina inlägg, så jag tror att jag har fått följare på det sättet”, säger Axén. Ett annat personligt inslag är att hon delar med sig av videor om sitt liv i Instagram stories. Hon kallar dem för ”dagens ko”. Några gånger lade Axén upp roliga videor på långhåriga kor, som har erövrat hennes hjärta. Men videorna stan nade inte bara vid dessa kor, utan numera kan följarna få glädjas över alla slags djur, från katter till vombater. Och om dagens ko inte dyker upp på ett tag kan det hän da att följarna frågar efter den.

Axén känner ingen press på sig att pro ducera innehåll, utan vill att kontot ska förbli en rolig hobby. Under törnarna pu blicerar hon dock ofta bokinlägg vars innehåll hon har fotat och skrivit redan under sina lediga tid. Bokstagram som ett gemensamt intresse har gett henne nya vänner och Axén har till och med träffat personer i verkliga livet som hon först har lärt känna på sociala medier. ò

Tervetuloa MEPA-pelien pariin!

MEPAn tarjoamat pelit ovat nyt täällä. Esittelemme tässä tällä hetkellä tarjolla olevan pelivalikoiman. Jos kiinnostuit jostain pelistä, laita siitä meille sähköpostia pelit@mepa.fi, niin toimitamme pelin käyttöönne laivapalvelukäynnin yhteydessä.

Torakkapokeri

Pelaajamäärä: 2–6

Peliaika: 20 minuuttia

Bluffaa ystäviäsi ja säilytä pokerinaa masi. Jos keräät 4 samanlaista eläintä, häviät pelin ja kaikki muut voittavat.

Pelin tavoitteena on ”tarjota” mahdolli simman paljon kortteja muille pelaajil le. Se tehdään työntämällä vapaavalin tainen eläinkortti pöytää pitkin toiselle pelaajalle ja ilmoittamalla, mikä eläin kortissa on. Vastaanotta van pelaajan täytyy joko arvata oliko ilmoitus totta, tai työntää sama kortti eteenpäin uudelle pelaajalle. Väärin arvannut jou tuu pitämään kortin. Pelin häviää se pelaaja, joka ensimmäise nä kerää eteensä 4 samanlaista eläintä tai jolla ei omalla tar jousvuorollaan ole lainkaan kortteja kädessään.

Pelaamalla voi rentoutua, saada onnistumisen kokemuksia, eläytyä toisen kokemuksiin ja oppia uusia taitoja.

The Mind

Pelaajamäärä: 2–4

Peliaika: 20 minuuttia

The Mind on enemmän kuin vain pe li, se on huikein mahdollinen tiimi kokemus. Jos selviätte yhdessä vii meisestä tasosta, olette kuin seitse männessä taivaassa. Keskustelu on kiellettyä, eikä tietoa saa vaihtaa mi tenkään muutenkaan. Silti se toimiimieltenne voimalla.

Kaikki pelaajat kuuluvat samaan tii miin. Ensimmäisellä tasolla jokainen saa 1 kortin, toisella tasolla 2 korttia, jne. Jokaisella tasolla tiimin pitää pelata kaikki korttinsa yhtei seen pinoon pöydän keskelle nousevaan numerojärjestykseen, yksi kortti kerralla ja kuvapuoli ylöspäin. Esimerkki: (4 pelaa jaa, taso 1): 18 - 34 - 41 - 73. Vuorojärjestystä ei ole. Kun joku ha luaa pelata kortin, hän vain pelaa sen. Tärkeää, tässä on kouk ku: Pelaajat eivät saa paljastaa mitään korteistaan - ei keskus telua, ei salaisia merkkejä. No miten se sitten toimii?

Carcassonne

Pelaajamäärä: 2–5

Peliaika: 45 minuuttia

Eteläranskalainen Carcassonen kau punki on kuuluisa ainutlaatuisesta lin noituksestaan, jonka historia ulot tuu Rooman valtakunnan ajoille as ti. Hankkikaa menestystä Carcasso nea ympäröivillä seuduilla asettamalla seuraajianne kaupunkeihin, teille, luos tareihin ja pelloille. Maiseman kehitys on teidän käsissänne. Menestykseen vaaditaan taitavaa ritarien, maantie rosvojen, munkkien ja talonpoikien käyttöä. Ratkaisun hetkillä voi viimeinenkin seuraaja olla tarpeen.

Vuorossa oleva pelaaja nostaa ja pelaa aina yhden laatan. Näin muodostuu laatta kerrallaan laajentuva maisema, jossa on tei tä, kaupunkeja, luostareita ja peltoja. Laatoille pelataan seuraa jia, joista tulee maantierosvoja, ritareita, munkkeja ja talonpoi kia. Seuraajat tuottavat pisteitä, joita kertyy pelin aikana, mut ta myös pelin lopussa. Loppupisteytyksen jälkeen eniten pistei tä kerännyt pelaaja voittaa.

Bohnanza

Pelaajamäärä: 2–7

Peliaika: 45 minuuttia

Bohnanzassa istutetaan, kasvatetaan ja myydään papuja. Vaihda papuja mui den pelaajien kanssa, istuta ne viljelys palstoillesi ja pidä hauskaa. Mitä enem män papuja palstallasi on, sitä enem män saat niistä kolikoita, kun myyt satosi. Pelin lopussa eniten kolikoita kerännyt pavunviljelijä voittaa!

Sequence

Pelaajamäärä: 2–12

Järjestätkö omia pelimerkkejäsi vai estätkö vastustajaasi? Yritätkö saa da joukkueesi voittamaan vai luo tatko vastustajiesi häiritsemiseen?

Sequence on hauska ja kevyt peli, joka sopii kaikenikäisille pelien ystä ville. Pelilaudalle on kuvattu kahden korttipakan kortit 10 x 10 -ruuduk koon. Pelaajat pelaavat kortteja laittaakseen laudalle pelimerk kejä kortteja vastaaviin ruutuihin. Tavoitteena on muodostaa viiden pelimerkin jonoja.

5 in 1 Collection classique

Paketti pitää sisällään klassisia kaksinpelejä. Haasta vastustajasi pelaamaan shakkia, tammea, backgammonia, ristinollaa tai vaikka dominoa. Pelipaketista löytyy pelien säännöt.

Pelivalikoima on valittu siten, että ne eivät ole kieliriippuvaisia. Tiedätkö jonkun hyvän pelin, joka meidän tulisi ottaa mukaan valikoimaan? Vinkkaa siitä meille sähköpostitse.

Välkommen att spela SSB-spelen!

Spelen som tillhandahålls av SSB är nu här. Här presenterar vi urvalet av spel som är tillgängliga just nu. Om du är intresserad av ett spel, skicka oss ett mail om det på pelit@mepa.fi, så levererar vi spelet till dig under ett fartygsservicebesök.

Kackerlackspoker

Antal spelare: 2-6 Speltid: 20 minuter

Utmana kompisarna om vem som har bäst pokerfejs. Den som först drar på sig 4 kort med samma djur förlorar och alla övriga vinner.

Här gäller det att lura på dina motspela re så många kort som möjligt genom att erbjuda valfri spelare ett av dina kort och hävda - sant eller falskt - vad kortet fö reställer. Mottagaren kan nu välja att an tingen gissa om du bluffar eller inte, el ler avstå från kortet och skicka det vida re till en annan spelare. En spelare som gissar fel måste lägga kortet framför sig med framsidan upp. Den som först har 4 kort av samma djur på bordet framför sig, eller får slut på kort, har förlorat.

The Mind

Antal spelare: 2-4 Speltid: 20 minuter

The Mind är mer än bara ett spel. Det är ett experiment, en resa, mycket en kelt och den mest geniala lagupplevelse man kan uppleva. Om ni klarar den sis ta nivån tillsammans hamnar ni i sjun de himlen. Ni får nämligen inte diskutera med varandra eller utbyta information. Ändå fungerar det - när ni verkligen är en. Endast med hjälp av era tankar.

Samtliga spelare bildar ett lag. I den förs ta omgången (nivå 1) får alla ett kort, i den andra omgången (nivå 2) får alla två kort, osv. Vid varje nivå måste lagets medlemmar läggä alla korten som man håller i händerna i stigande ordningsföl jd i mitten av bordet, vända uppåt, ett i taget efter varandra. Till exempel, (fyra spelare, nivå 1): 18 - 34 - 41 - 73. Det finns ingen spelordning. Den som vill lägga ett kort lägger det. Observera, här kom mer det: Spelarna får inte avslöja sina eg na kort, inger utbyte av information, inga hemliga tecken. Hur fungerar detta?

Carcassonne

Antal spelare: 2-5 Speltid: 45 minuter

I Carcassonne bygger spelarna med hjälp av spelbrickor upp små landskap av öp pna fält, vägar, kloster och städer som de alla försöker kontrollera fram till dess att den sista spelbrickan är dragen och placerad på den ständigt växande spelplanen. Varje spelare tilldelas succes sivt poäng för de vägar, kloster samt stä der där man har en av sina små spelfigu rer placerade när ett sådant helt områ de tillsluts och står som komplett, med en sista poängräkning av alla öppna fält samt ej kompletta övriga verk när den sista spelbrickan är placerad och spelet således avslutas.

Bohnanza

Antal spelare: 2-7 Speltid: 45 minuter

Bohnanza - eller Bönanza om man så vill - handlar om att plantera, skörda och handla med bönor. Byt till dig bönor från andra spelare och plantera dem på din fält. Det är hur kul som helst. Ju fler bön or du har planterat desto fler mynt får du för dem när du skördar. Den som har flest mynt när spelet är slut vinner.

Sequence

Antar spelare: 2-12

Ska du jobba på din serie eller blockera din motståndare? Ska du försöka få ditt lag att vinna eller räknar du med dina motståndare?

5 in 1 Collection classique

I paketet ingår klassiska singelspel. Ut mana din motståndare till ett parti schack, dam, backgammon eller domino. Spelens regler finns i spelpaketet. ò

Salven merimiesilta kokosi ihmisiä jälleen yhteen

Koronapandemian vuoksi pitkään tauolla ollut ravintola Salven perinteinen merimiesilta järjestet tiin 11.10.2022. Paikalle saapui noin 70 merenkulki jaa tapaamaan tuttuja muistelemaan menneitä ja vaihtamaan kuulumisia. teksti ja kuva: Tiia Tiesmäki

ravintola täyttyi iltapäivästä iloisista ihmisistä, jotka tulivat paikalle nauttimaan Salven tarjoamaa maukasta lohikeit toa. Tuttuja merenkulkijoita etsittiin ja löydettiin. Pöydistä kan tautuva puheensorina oli korvia hivelevää ja jutun aiheet vaihte livat aina vanhoista hyvistä seilausajoista nykyiseen maailman poliittiseen tilanteeseen.

Salven ravintolapäällikkö Sirpa Mäkelä piti kunnia-asiana si tä, että tämä illanvietto saatiin vihdoin järjestymään. ”On tietty jä asioita, jotka vain kuuluvat Salveen”, hän toteaa. Salven histo riaan meri ja merenkulkijat liittyvät jo pitkältä ajalta ja ravintola haluaakin herättää historiaa ja henkeä uudelleen. Mäkelä tote aa, että ravintola ei olisi se sama ilman merenkulkijoita ja hei dän tuomiaan tuliaisia seinillä.

”Salvessa saa olla juuri sellainen kuin on”, Mäkelä kertoo ja kutsuu merenkulkijat ravintolan vieraaksi jälleen ensi keväällä. Merimiesilta järjestetään seuraavan kerran tiistaina 23.5.2023 eli se palautetaan keväälle, johon se perinteiden mukaisesti kuuluu.

Sjömanskvällen på Salve fick folk att samlas igen

Den traditionella sjömanskvällen på restaurang Salve som tagit en lång paus på grund av corona pandemin ordnades den 11 oktober 2022. Ungefär 70 sjöfarare fanns på plats för att träffa bekanta, minnas gångna tider och prata om vad som hänt på sista tiden.

på eftermiddagen fylldes restaurangen med glada människor som väl på plats fick avnjuta Salves utmärkta lax soppa. Besökarna sökte efter och hittade bekanta sjöfarare. Sor let som spreds från borden var en fröjd för öronen och samtals ämnena varierade från gamla goda seglingstider till dagens po litiska läge.

Salves restaurangchef Sirpa Mäkelä såg det som en hederssak att träffen äntligen kunde bli av. ”Det är bara så att vissa saker hör till Salve”, säger hon. Havet och sjöfararna hör sedan länge till Salves historia och restaurangen vill väcka historien och at mosfären till liv igen. Mäkelä konstaterar att restaurangen inte vore densamma utan sjöfararna och deras gåvor på väggarna.

”På Salve får man vara sig själv”, säger Mäkelä och bjuder in sjöfararna till restaurangen nästa vår igen. Nästa gång ordnas sjömanskvällen på tisdagen den 23 maj 2023. Den flyttas alltså till våren, då den traditionsenligt har gått av stapeln. ò

Silja Serenade vei salibandy-mestaruuden

teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki MEPAn järjestämä Nordic Open salibandy -turnaus päästiin vihdoin pelaamaan parin vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2022 turnaus pelattiin Turussa Leaf Areenalla tiistaina 22.11.2022.

Turnaukseen osallistui kahdek san joukkuetta ja ne oli jaet tu kahteen lohkoon. Lohkossa A pelasi HöPÅ, Meriaura, Silja Serenade ja Langh Ship -jouk kueet ja lohkossa B Vaparit, Team RABN, Finbolandia ja Finnlines -joukkueet. Peli en kesto oli 20 minuuttia ja pelien välis sä pidettiin 10 minuutin mittaiset tauot.

Lounaan ja tiukkojen alkulohkopelien jälkeen alkoivat tositoimet, kun lohkois saan parhaiten menestyneet joukkueet selvittivät lopullista paremmuusjärjes tystään. Pronssipelissä kohtasivat Vapa rit ja Langh Ship. Vaparit nappasivat pros

sia 7–2 tuloksella. Jännittävässä finaalissa kohtasivat Team RABN ja koko päivän ta saista tulosta tehnyt Silja Serenade. Tiu kan 3–1 voiton myötä Silja Serenade vei mestaruuden ja kiertopalkinnon ja Team RABN sai kaulaansa hopeiset mitalit.

Turnauksessa palkittiin tsempparijouk kueena Finnlines, joka pelasi ilman vaih topelaajia koko turnauksen läpi. Parhaana naispelaajan palkinnon vei Ronja Rinne, parhaana miespelaajana palkittiin Niklas Kokljuschkin ja parhaana maalivahtina

Niklas Korko

Järjestävän tahon puolesta haluamme kiittää kaikkia turnaukseen osallistunei

ta hyvässä hengessä käydyistä peleistä! Peli-into oli kohdillaan ja päivän aikana säästyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Lisäksi kiitämme yhteistyökumppanei tamme Viking Linea, ME Groupia sekä Ka tajanokan apteekkia tuesta ja sponsoroin nista.

Nähdään salibandykentällä näissä mer keissä taas ensi vuonna!

Oheisen QR-koodin kautta pääset katso maan joukkuekuvat sekä muutamia tilan nekuvia.

Silja Serenade blev innebandymästare

SSB:s innebandyturnering Nordic Open kunde äntligen spelas efter ett par års uppehåll. Årets turnering spelades i Leaf Areena i Åbo tisdagen den 22 november 2022.

Å

tta lag deltog i turneringen och de delades in i två grupper. I grupp A spelade lagen HöPÅ, Meriaura, Silja Serenade och Langh Ship och i grupp B Vaparit, Team RABN, Finbolandia och Finn lines. Matchtiden var 20 minuter och mellan varje match hölls en paus på 10 minuter.

Efter lunchen och de jämna gruppspelen börja de allvaret när lagen som spelat bäst i sina grup per gjorde upp om den slutgiltiga rangordningen. I bronsmatchen möttes Vaparit och Langh Ship. Vapa rit snappade åt sig bronset med resultatet 7–2. I den spännande finalen möttes Team RABN och laget som presterat jämna resultat hela dagen, Silja Serenade. Den tuffa matchen slutade 3–1 med att Silja Serenade tog hem mästerskapet och vandringspokalen, medan Team RABN fick silvermedaljer om halsen.

Finnlines fick pris som turneringens kämparlag, då de spelade hela turneringen utan avbytare. Ronja Rin ne utsågs till bästa damspelare, Niklas Kokljuschkin till bästa herrspelare och Niklas Korko till bästa mål vakt.

På arrangörens vägnar vill vi tacka alla som deltog i turneringen och bidrog till en god stämning under matcherna! Spelglädjen gick inte att ta miste på och spelarna klarade sig från allvarliga skador. Dessutom vill vi tacka våra samarbetspartner Viking Line, ME Group och Skatuddens apotek för stöd och sponsring.

Vi ses på innebandyplanen nästa år igen!

Via QR-koden kan du titta på lagfoton och några bilder från dagen. ò

Silja Serenaden mestaruusjoukkue voitti päivän aikana jokaisen pelaamansa pelin.

Team RABN antoi finaalissa hyvän vastuksen ja sai juhlia hopeaa.

Vaparit olivat koonneet kasaan pronssimitalien arvoisen joukkueen.

Majapaikan kattoterassi sopi hyvin espanjan oppituntien pitopaikaksi.

¡Saludos desde Málaga!

MEPAn Espanjan kielen intensiivikurssi järjestettiin Malagassa lokakuun alkupuolella, kahden vuoden koronatauon jälkeen. Mukana oli 10 merenkulkijaa. Monet olivat opis kelleet kieltä etäkurssilla, joka pyöri säännöllisesti lähes koko korona-ajan.

Opiskelijat jaettiin ennakkotehtävien perus teella kahteen tasoryhmään, jotta jokainen sai mahdollisimman hyvin tasoaan vastaa vaa opetusta. Kurssitilan alakerrassa tehtä vä täysremontti ikuisine betonin piikkauksineen ajoi kurssin evakkoon toisen kämpän kattoterassille, jossa Carina veti oppitunnit varmalla ja innostavalla tyylil lään raikkaassa ulkoilmassa. Runoja, oppikirjoja, mo nisteita, valkotaulu, kortteja sekä pelejä käytettiin ah kerasti. Kotitehtäviä ja harjoituksia tehtiin myös kah viloissa, puistoissa ja aukioilla apuohjaajana toimi neen kursgubbe Jukan kanssa.

‘Porque te vas’, kaikille tuttu biisi 70-luvulta, aloit ti jokaisen kurssipäivän. Se vedettiin yhteislauluna ja ukulelella säestettynä avoimella kattoterassilla, jonne

aurinko alkoi juuri siihen aikaan porottaa mukavas ti. Mitä pidemmälle kurssi edistyi, sitä useampi liit tyi lauluun mukaan ja volyymit nousivat mukavasti.

Espanjan kielen tulikaste oli kurssin neljäntenä päivänä: paikallisten haastattelu. Kysymykset laa dittiin pareittain ja niitä harjoiteltiin etukäteen. Pie ni henkinen valmistautuminen siihen päälle, sen jäl keen jalkauduimme Mercado de Malagan kauppahal liin ja lähikaduille. Haastateltaviksi pääsi kauppahal lin myyjiä, asiakkaita, ohikulkijoita, arvanmyyjiä ja muita persoonallisia hahmoja. Yhä työskenneltiin pa reittain; yksi haastatteli, toinen kuvasi videolle, sitten vaihdettiin rooleja.

Katsoimme kaikki haastatteluvideot läpi tiiviissä ympyrämuodostelmassa Teatro de Cervantesin au

Vanhemmalla rouvalla oli hyvin aikaa vastata kurssilaisten haastattelukysymyksiin kaupungilla.

kiolla. Haastatteluiden sisällöt käännettiin, käytiin läpi ihmisten kohtaamisen aiheuttamat sensaatiot ja jokainen pääsi vielä selostamaan muulle ryhmäl le, mitä kulissien takana oli tapahtunut. Kaikki oli vat selkeästi hyvissä fiiliksissä haastatteluista, kie li sujui jokaiselta paremmin kuin mitä itse oli arvioi nut etukäteen.

Lounaat nautittiin eri paikoissa joka päivä. Tai no, toisiksi viimeisen päivän pikkuruinen La Caravana -ravintola, jota pyöritti chileläinen Álvaro, oli niin hyvä sekä ruoaltaan että tunnelmaltaan, että sinne mentiin myös viimeisenä päivänä.

Viikko oli aika, jopa turhankin tiiviisti pakattu. Il taisin oli vapaaehtoista ohjelmaa, kuten Álvaro Sole rin konsertti, Baños del Carmenin terassi ja tutustu minen Suomen Merimieskirkon toimintaan Los Bo lichesissa Fuengirolassa. Merimieskirkon Tia kertoi Aurinkorannikon suomalaisyhteisön toiminnasta, ar jesta ja myös sen varjopuolista. Merenkulkijat ja muu tama muukin kuunteli ja kyseli kiinnostuneena. Tian viesti oli hyvin selkeä: ”Opiskelkaa espanjaa!”

Sitä me Malagassa juuri teimme.

MEPAn Espanjan alkeiskurssit järjestetään seu raavan kerran Turussa ja Helsingissä kevättalvella 2023. Espanjan kielen etäkurssi jää tauolle vuoden 2022 lopussa.

Tutustuimme aurinkorannan Merimieskirkon toimintaan Tian johdolla.

Kaupungilla tehtyjä haastatteluja käytiin läpi yhteisesti.

ForMare-hyvinvointiohjelmalla tuetaan työkyvyn säilymistä

ForMare-hyvinvointiohjelmassa kannustetaan merenkulkijoita tekemään elämäntapamuutos. Onnistuneen muutoksen avulla ihminen voi kokonaisvaltai sesti paremmin ja jää todennäköisemmin aikanaan terveenä eläkkeelle.

Merimieseläkekassa (MEK) on lakisääteinen, finanssival vonnan alainen työeläkelai tos, jonka tehtävänä on huo lehtia merenkulkijoiden eläketurvasta. MEK voi käyttää vuosittain enintään 0,3 % vakuutusmaksutulosta työkyvyttömyys riskin hallintaan. Vuosien saatossa tarjol la on merenkulkijoille ollut erilaisia ohjel mia, joiden kautta MEK on ollut mukana pienentämässä tuota riskiä tarjoamalla työkykyä edistäviä palveluja varustamo työnantajille ja merenkulkijoille.

Merimieseläkekassan johtaja Marina Paulaharju on ollut mukana kehittämässä nykymuotoista ForMare-hyvinvointiohjel maa alusta lähtien. ”Tutkimusten mukaan elintavat ovat merkittävä syy merenkulki joiden työkyvyttömyyteen ja kuolleisuu teen”, Paulaharju kertoo.

Motivaatio muutokseen lähtee ihmisestä itsestään

ForMareen vuosittain hakevien ihmisten joukosta valitaan ryhmään henkilöitä, joil la katsotaan olevan työkyvyttömyyden uhka seuraavien vuosien aikana. Valin nat tehdään yhteistyössä varustamoiden HR-toimijoiden ja työterveyden kanssa.

Mukaan valittujen henkilöiden toivo taan olevan motivoituneita tekemään elämäntapamuutos. Koko kaksi vuotisen ohjelman hinta osallistujaa kohti on noin 2 000 €, josta henkilö itse maksaa vain pienen osuuden. Mikäli henkilö ei sitoudu ohjelmaan kokonaisuutena, on taustaor ganisaatioiden ja henkilön itsensä mak sama raha hukkaan heitetty. ”Haasteena tällä hetkellä on sitouttaa henkilöitä oh

jelman viimeisiin testeihin asti. Ohjelman vaikuttavuuden seurannan kannalta osal listujien saavuttamien tavoitteiden jälki seuranta on erittäin tärkeää”, Paulaharju sanoo.

Hyvinvoinnin

parantaminen on yhteinen asia

”Merenkulussa on tällä hetkellä työvoima pula, joten nyt tarvitaan joka ikistä me renkulkijaa. On myös varustamoiden etu, että niiden henkilöstö on hyvinvoivia ja siten työkykyisiä, sillä suurimmilla varus tamoilla mahdolliset työkyvyttömyydet aiheuttavat eläkevakuutusmaksun lisäk si erillisen omavastuuosuuden”, Paulahar ju toteaa. Mikäli työkyvyttömyystapauk set jäävät alle teoreettisen luvun, varusta mo saa vakuutusmaksuista osan takaisin hyvityksenä. Merenkulkijoiden hyvinvoin nista puhuttaessa eri toimijoiden tavoit teena on ajaa yhteistä asiaa. Varustamoi den, työterveyden, MEK:n ja MEPAn yhtei senä päämääränä on pitää huolta meren kulkijoiden jaksamisesta.

Paulaharju haluaisi lisätä entisestään ForMaren tunnettavuutta merenkulun piirissä. Hän korostaa, että ohjelma ei pe rustu pelkästään fyysisen hyvinvoinnin lisäämiselle personal trainer-palvelujen kautta vaan elämäntavan muutos pitää sisällään paljon muitakin osa-alueita ruo kailusta nukkumiseen.

MEK osarahoittaa parhaillaan Työter veyslaitoksen Hyvinvointia laivatyöhön -tutkimusta, jonka tavoitteena on selvit tää merenkulkijoiden terveyttä, laivatyö altisteita ja varustamoiden työterveysyh teistyötä sekä näiden kehittämistarpeita.

Tutkimuksen tuottama tieto tukee varus tamoita merenkulkijoiden työkyvyn yllä pitämisessä ja parantamisessa sekä työ turvallisuuden, työterveysyhteistyön ja työhyvinvoinnin suunnittelussa ja ke hittämisessä. Tutkimus on käynnistynyt toukokuussa 2021 ja päättyy jatkoajalla loppuvuodesta 2023.

Kiinnostuitko lukemaan ForMaresta enemmän? Merimieseläkekassan Albat rossi-lehden joulukuun numerosta voit lukea työterveyden näkökulman aihees ta. Artikkelissa on haastateltu työterveys hoitaja Tuire Husua. Lisätietoja ForMares ta löydät myös oheisen QR-koodin kaut ta. Haku seuraavaan ryhmään on keväällä 2023 ja ryhmä aloittaa toimintansa syk syllä 2023.

teksti Tiia Tiesmäki kuvat: Marina Paulaharju

Hälsoprogrammet ForMare bevarar arbetsförmågan

Inom hälsoprogrammet ForMare uppmuntras sjöfararna att göra en livsstilsförändring. En lyckad förändring ger ett bättre mående över lag och ökar sannolikheten för att man kan gå i pension med hälsan i behåll när tiden är inne.

Sjömanspensionskassan (SPK) är en lagstadgad arbetspensionsanstalt som lyder under Finansinspektio nen och som har till uppgift att ansvara för sjöfararnas pensionsskydd. SPK kan årligen använda högst 0,3 procent av pre mieintäkterna till att hantera risken för arbetsoförmåga. SPK har bidragit till att minska denna risk genom att erbjuda ar betsgivarna och sjöfararna tjänster som främjar arbetsförmågan i de olika program som funnits för sjöfarare genom åren.

Sjömanspensionskassans direktör Ma rina Paulaharju har varit med ända från början och utvecklat den nuvarande for men av hälsoprogrammet ForMare. ”Un dersökningar visar att levnadsvanorna är en betydande orsak till arbetsoförmå ga och dödlighet bland sjöfarare”, berättar Paulaharju.

Motivationen till förändring börjar hos en själv

Bland alla som söker till ForMare varje år väljer man ut en grupp personer som an ses löpa risk att bli arbetsoförmögna de kommande åren. Valet görs i samarbete med rederiernas HR-aktörer och företags hälsovård.

Man vill att personerna som blir utval da är motiverade att göra en livsstilsför ändring. Hela det tvååriga programmet kostar cirka 2 000 euro per deltagare, va

rav deltagaren själv endast betalar en li ten andel. Om deltagaren inte förbinder sig till programmet som helhet är peng arna som bakgrundsorganisationerna och personen själv betalat bortkastade. ”Ut maningen just nu är att få deltagarna att förbinda sig till programmet ända fram till de sista testerna. För att man ska kunna bedöma effekten av programmet är det oerhört viktigt att följa upp om deltagar na har nått sina mål”, säger Paulaharju.

Bättre hälsa är en gemensam sak

”Just nu är det brist på arbetskraft inom sjöfarten, så vi behöver varenda sjöfara re. Det är också en fördel för rederierna att deras personal mår bra och är arbets förmögen, för de största rederierna får ut över pensionsförsäkringsavgiften också betala en separat självriskandel vid even tuell arbetsoförmåga”, konstaterar Paula harju. Om antalet fall av arbetsoförmåga underskrider ett teoretiskt antal får rede riet tillbaka en del av försäkringsavgifter na. De olika aktörernas mål är att göra ge mensam sak av sjöfararnas hälsa. Rede riernas, företagshälsovårdens, SPK:s och SSB:s gemensamma mål är att måna om sjöfararnas ork.

Paulaharju skulle vilja öka kännedomen om ForMare ytterligare inom sjöfartskret sen. Hon understryker att programmet in te enbart handlar om att förbättra den fy

siska hälsan med hjälp av personliga trä nare, utan att en livsstilsförändring också innebär många andra delområden som rör allt från kosten till sömnen.

SPK delfinansierar för tillfället Arbets hälsoinstitutets undersökning Hyvinvoin tia laivatyöhön, som syftar till att utreda sjöfararnas hälsa, exponeringsfaktorerna vid fartygsarbete och rederiernas samar bete inom företagshälsovården samt ut vecklingsbehoven inom dessa områden. Informationen som undersökningen ge nererar hjälper rederierna att upprätthål la och förbättra sjöfararnas arbetsförmå ga samt att planera och utveckla arbetssä kerheten, samarbetet inom företagshälso vården och arbetshälsan. Undersökningen påbörjades i maj 2021 och har förlängts till slutet av 2023.

Vill du läsa mer om ForMare? I decem bernumret av Sjömanspensionskassans tidskrift Albatrossen kan du läsa om For Mare ur företagshälsovårdens synvinkel. I artikeln intervjuas företagshälsovårdare Tuire Husu. Mer information om ForMare finner du även med QR-koden nedan. An sökningen till nästa grupp sker under vå ren 2023 och gruppen börjar sin verksam het hösten 2023. ò

Liiku mieli hyväksi

Tätä juttua kirjoittaessani marraskuun päivien harmaus ja iltojen pimeys on pahimmillaan päällä. Työpäivien perään tekisi vain mieli käpertyä sohvan nurkkaan hyvän kirjan ja kuuman juoman kanssa. Pidemmän päälle tämä toimintamalli ei tosin pal vele oman hyvinvoinnin ylläpitämistä.

teksti ja kuva: Tiia Tiesmäki

Liikunnalla ja etenkin yhdessä liikkumisella on suuri vaikutus meihin. Usein puhutaan liikun nan objektiivisesti havaittavis ta muutoksista elimistössä, ku ten parantuneesta kunnosta ja vähentyneistä sairauksien riskitekijöistä. Liikunta aiheuttaa kuitenkin myös subjek tiivisia muutoksia. Näitä ovat muun muas sa mielihyvän kokemukset sekä miellyttä viä tuntemuksia, kuten iloa ja virkistymis tä. Näitä ei voida mitata samoin kuin fyy sisiä muutoksia, mutta ne niillä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme.

Liikunnalla voi olla myös vahva sosi aalinen puoli. Liikunta voi lisätä yhteen kuuluvuuden tunnetta sekä läheisyyden kokemusta. Nämä tunteet tukevat minä kuvan ja identiteetin kehittymistä, mutta myös lisäävät kiinnostusta sekä vahvista vat motivaatiota liikkumiseen. Toisille lii kunta voi puolestaan olla irtiotto muutoin runsaasti ihmissuhteita sisältävästä arjes ta ja rentouttavaa omaa aikaa, jolloin saa olla luvan kanssa yksin.

Liikunta vahvistaa mielenterveyttä ja vahvistaa arjen toimintakykyä monin eri

tavoin. Sen avulla muun muassa stressin hallinta parantuu, vireystaso ja energi syys nousevat, nukahtaminen helpottuu ja unen laatu kohenee. Liikunta vahvistaa kaikenikäisten hyvinvointia.

Liikunta auttaa lievään masennukseen nopeasti. Pienetkin liikuntakokemukset helpottavat oloa ja rakentavat itsetuntoa ja toiveikkuutta. Keskimäärin 10 minuut tia arkista liikuntaa ja mieliala alkaa koho ta. Kun liikuntaa jatketaan, mielialan pa rantuminen jatkuu seuraavat kaksikym mentä minuuttia. Tähän sopivaa liikun taa on vaikkapa reipas kävely.

Muista, että pienikin määrä liikuntaa on hyväksi. Arjessa liikettä voi lisätä jäämäl lä bussista pois jo edellisellä pysäkillä tai pysäköimällä auto parkkialueen kauim maiseen laitaan. Hissin sijasta kannattaa valita portaat tai tehdä lihaskuntoharjoit teen oman kehon painolla omassa kodissa. Mikäli tavoitteeksi ottaa vaikka viiden mi nuutin liikuntaharjoitteen, on todennäköi sempää, että saat sen tehtyä kuin jos ase tat tavoitteeksesi tunnin treenin.

Kaikki eivät todellakaan tykkää kunto saliharjoittelusta. Eikä tanssista tai vaik ka lentopallosta. Vain kokeilujen kaut ta voit löytää juuri sen liikuntalajin, joka tuo sinulle hyvän mielen ja hymyn huulil le. Jos et tiedä mitä lajia lähtisit kokeile maan, katso mitä me tarjoamme. MEPAn toimintakalenterista löydät erilaisien laji en alkeiskursseja, joiden kautta on helppo tutustua muun muassa sulkapalloon, gol fiin tai uintiin.

Ylitä ulko-oven kynnys. Se on usein se korkein este liikkumiselle. ò

Ylitä ulko oven kynnys. Se on usein se korkein este liikkumiselle.

Tule mukaan urheilemaan MareSportiin!

teksti Teemu Saikkonen

MareSport urheiluportaali on ollut nyt toiminnassa lähes kaksi vuotta.

MareSport tuli edellisen urheiluportaali MinuuttiKisan tilalle vuoden 2021 alusta.

MareSport on pohjoismaisten merenkul kijoiden yhteinen urheiluportaali. Sen etuna aikaisempaan verrattuna on se, että harrastusmäärät voidaan liittää suoraan ohjelmaan urheilukellon kautta. Toki manu aalinen rekisteröintikin on mahdollista.

MareSport seuraa mukanasi kaikkialle, sillä appli kaatiota voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai kän nykällä. Voit siis tarkastella ja kirjata suorituksiasi missä ja milloin vaan.

MareSportissa keräät siis pisteitä ja niitä saa enin tään kolme päivässä. Tämä vaatii kolme tuntia harjoi tusta. Yhteenvedon suorituksista näet heti sovelluk sesta ja sen, miten olet sijoittunut vuoden kestäväs sä pistekilpailussa. Eri urheiluvaihtoehtoja löytyy re kisteröintisivulta.

Kilpailu on vuoden kestävä kokonaispistemäärään perustuva, jossa kaikki rekisteröityneet ovat mukana. Vuonna 2022 mukana oli yhteensä 76 henkilöä. Lisäk si kilpaillaan varustamo- ja laivakohtaisesti.

Vuoden aikana kilpaillaan lisäksi kvartaalikilpailut. Tänä vuonna lajeina olivat talvella hiihto, keväällä / kesällä triathlonlajit eli pyöräily, juoksu ja uinti, syk syllä kävely ja sauvakävely sekä loppuvuodesta kun tosali ja lihaskunto. Kvartaalikilpailuiden aktiivisim mat palkittiin aina jakson päätyttyä.

Vuosi on kohta loppumaisillaan ja on aika palki ta koko vuoden aktiivisimmat harrastajat. Palkinnot jakaa Suomen laivakauppiaiden yhdistys (SLY). Ma reSport on loistava tapa seurata omaa tekemistä niin vapailla kuin työvuorossa.

Huomaat, miten pärjäät kokonaiskilpailussa, luot itsellesi välitavoitteita ja pitkän ajan tavoitetta. Pik kuhiljaa myös kunto ja jaksaminen paranee.

Nyt on vielä reilu kuukausi aika ilmoittautua mu kaan kilpailuun ja ottaa MareSport haltuun. Kun uu si vuosi alkaa, olet täysillä mukana ensimmäisessä kvartaalikilpailussa sekä koko vuoden kestävässä lai va- ja henkilökohtaisessa kilpailussa.

Lähde rohkeasti mukaan! ò

Etsintäkuulutus: smuglaustarinoita

smuglaus oli usealle merenkulkijalle palkanlisää, melkein toinen jobi. Aina piti viedä jotain ylimääräis tä. Eikä sitä osannut edes hävetä. Se oli meidän hom maa.

Innostuin aiheesta jutellessani vanhan poosun kanssa yhteysaluksessa. Kuulin häneltä termin ”van ha tulli”. Tiesin heti, mitä se tarkoittaa. Vanha tulli osasi katsoa muualle. Sieltä muualta saattoi löytää röökikartsan tai pullon, merimiehen kävellessä las tin kanssa maihin. Win-win.

Jokaisella tuntuu olevan tarina aiheesta. Tarinat ei vät lopu salakuljettamiseen. Koko kuvio pitää kirjoit taa auki: satamien lastipullot ja Perämeren kerjuu kauhat. Arjen korruptio koko komeudessaan. Niinpä kokoan ne, kirjoitan ylös ja julkaisen. Tähän tarvit sen teitä.

Ole ystävällinen ja kerro tarinasi joko lähettämäl lä se osoitteeseen finnarcus@icloud.com tai sovitaan haastattelu.

Jussi Kaukiainen

Henry Nielsen Nostalgia risteily

XI

Nielsen perustettu vuonna 1923 Nostalgia risteilyt aloitettu vuonna 2003 M/S Gabriella

Lähtö Helsinki 3.5.2023 klo 17.15 Saapuminen Tukholma 4.5.2023 klo 10.00 Paluu Tukholma 4.5.2023 klo 16.30 Saapuminen Helsinki 5.5.2023 klo 10.10

Varausaika tammikuusta maaliskuun loppuun. Tarkemmat ohjeet seuraavassa Vapaavahdissa, muissa merenkulkualan lehdissä, Äänimeressä ja muualla netissä sekä ennen joulua niille, jotka ovat antaneet e-mail osoitteensa.

Lisätietoja:

Convoker Wintiö 040 5932 105 wintio@pp.inet.fi

AHOY!

Haluaisitko olla lisäämässä hyvinvointia merityössä? Haluatko olla luomassa inhimillisempää työyhteisöä?

Teen pro gradu -tutkielmaa Helsingin yliopistol le, aiheena hyvinvointi ja merityön inhimillisyys. Olisitko käytettävissä haastateltavana? Ota rohkeasti yhteyttä!

anna-maria.kuusisto@helsinki.fi

Nesteen nostalgiaristeily

Teksti ja kuvat: Sanna Vettainen Nesteen nostalgiaristeily risteiltiin kolmen vuoden tauon jäl keen 17.9.-18.9.2022 Turusta Tukholmaan uudella m/s Viking Glorylla. Mukaan oli lähtenyt tiivishenkinen joukko entisiä Nesteen merimiehiä ja heidän avecejaan.

aloitustilaisuudessa pidettiin MEPAn sponsoroima tietokilpailu, jonka voitosta käytiin tiukka kamppailu kahden ta sapisteisiin 7/10 yltäneen joukkueen välillä. Pudotuspeliperiaat teella käydyn finaalitaistelun voiton vei ykkös-joukkue, joka oli nimennyt joukkueensa Tatti-joukkueeksi. Siihen kuuluivat Saila Jääskeläinen, Jouko Rosten ja Lauri Vuorinen.

Risteily oli jälleen kerran erittäin mukava ja puheissa jo mai nittiin toive lähteä risteilylle taas ensi vuonna. Suuret kiitokset MEPAlle yhteistyöstä!

Joukkueet kuvassa etualalla, voittajajoukkue oikealla edessä.