Riina Koivisto: Jukka Hakosta kotiseutuneuvos

Jukka Hako opastamassa Keimolanmäessä entisellä Keimolan moottoriradalla. Kuva: Riina Koivisto, 2018.

Jukka Hakosta kotiseutuneuvos

RIINA KOIVISTO

VANTAA-SEURAN PITKÄAIKAINEN, entinen puheenjohtaja Jukka Hako sai joulukuussa 2020 kotiseutuneuvoksen arvonimen. Arvonimen myönsi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Jukka Hako on pitkän linjan kotiseututoimija, joka toimi peräti 33 vuoden ajan Vantaa-Seuran puheenjohtajana, vuoden 2012 loppuun asti. Hakon kiinnostus kotiseutuun näkyy monella tapaa. Hän on kirjoittanut, toimittanut ja osittain myös kustantanut häkellyttävän määrän kotiseutu- ja historia-aiheista kirjallisuutta.

Vaikka Jukka Hako ei ole enää yhdistyksen hallituksessa, hän on yhä yhteiskunnallisesti aktiivinen vantaalainen ja nykyään Vantaa50-historiahankkeen toimituskunnan asiantuntijajäsen. Arvostuksesta kertoo myös se, että Jukka Hako valittiin vuoden 2020 lopulla Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäseneksi.

Vantaa-Seura onnitteli Jukka Hakoa tuoreeltaan. Onnitellessamme Jukkaa hän oli tapansa mukaan hyvin vaatimaton. – Vaikka kotiseutuneuvoksen arvonimi on henkilökohtainen, on tämä tunnustus ja kunnioitus koko vantaalaiselle kotiseututyölle, vakuutti Hako.

Hän näki tunnustuksessa myös vahvan jatkumon edesmenneen kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen tekemälle ansiokkaalle työlle kotiseudun eteen. – Helposti syntyy ajatus siitä, ettei Vantaalla ole omaa tarinaa. Täältä löytyy kuitenkin kivikautta, keskiaikaa ja urbaanisti sykkivää kaupunkia. Vantaalla voi nähdä suomalaisen yhteiskunnan maiseman ja kehityksen tutustumalla luontoon ja kulttuuriin. Tässä toimintaympäristössä on ollut tilaa rakentaa Vantaan tarinaa ja olen itse saanut olla siinä mukana. Tämä on tunnustus koko sille työlle, muistutti tuore kotiseutuneuvos.

NUORI PUHEENJOHTAJA Hako päätyi yhdistyksen puheenjohtajaksi harvinaisen nuorena. Tarina Jukan päätymisestä kotiseutuyhdistykseen on lukemisen arvoinen. – Se oli osittain sattumusta ja kotiseutuyhdistykseen minut johdatti työ toimittajana sekä yhdistyksen vuosikirja, kertoo Jukka Hako.

Nuorena historian opiskelijana Hako päätyi paikallislehteen toimittajaksi. Hän teki lehteen historiajuttuja ja alkoi kiinnostua yhä enemmän kotiseutunsa historiasta. Lehden toimituksessa oli sittemmin mukana myös Leila Lehtiranta, joka oli päätynyt Lauri Leppäsen kanssa tekemään yhdistyksen kirjaa Helsingin pitäjä.

Mainittakoon, että tuossa vaiheessa yhdistyksen tuleva vuosikirja oli enemmänkin lehtinen. Hako päätyi kirjoittamaan lehtiseen ensimmäisen artikkelinsa ja ajautui mukaan myös kirjan kustannusneuvotteluihin. Sitä kautta Hako ja Leppänen tutustuivat. Pian Leppänen kysyi, voisiko Hako asettua hänen tilalleen ehdolle yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hako myöntyi ja kohta hänestä tuli yhdistyksen puheenjohtaja, vain 24-vuotiaana.

Pitkän puheenjohtajakautensa aikana Hako ehti nähdä yhdistyksen ja toimintaympäristön muuttuvan. Hakon tullessa puheenjohtajaksi julkaisutoiminta oli käynnistetty ja yhdistyksen pyörityksestä vastasivat lähinnä pitkäaikaiset järjestöaktiivit. Toiminnassa oli haasteita. – Yhdistys oli hyvin Tikkurila-keskeinen, se ei ollut nimensä puolesta vetovoimainen ja jäsenmäärä oli pysähdyksissä, muistelee Hako.

Vuosikymmenten aikana on ehtinyt tapahtua paljon, ja yhdistys on jo pitkään tehnyt tunnustettua työtä kotiseudun hyväksi. Yhdistyksen nimi on muuttunut kahteenkin kertaan, viimeiseksi Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistyksestä VantaaSeuraksi. – Yhdistyksestä on tullut aidosti koko kaupungin yhdistys ja sen julkaisutoiminta on arvostettu ja laaja. On ollut hienoa saada olla mukana kehityksessä, tiivistää Hako.

KOTISEUTULIITON HALLITUKSEN JÄSEN Jukka Hakolla on takanaan pitkä ura erilaisissa luottamustehtävissä. Hän toimi pitkään Vantaan kaupungin luottamustehtävissä ja toimi yhden valtuustokauden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja.

Suomen Kotiseutuliiton hallituspaikka oli Hakolle miellyttävä yllätys sekä haaste. Hänestä on tärkeää saada liiton ja kotiseutuliikkeen toimintaan mukaan myös muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat henkilöt. – Kaikilla meillä on kotiseutu, ja kotiseutu ei ole vain joidenkin oma. Kotiseututyön muodot ovat moninaiset, ja parasta olisi, kun löytäisimme persoonallisia tapoja toimia, toteaa Hako.

Vantaa-Seura esittää vielä kerran lämpimät onnittelut kunniajäsenelleen Jukalle ansaitusta arvonimestä sekä tärkeästä luottamustehtävästä!

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman luovuttivat Tasavallan presidentin avoimen kirjeen arvonimestä Jukka Hakolle kesäkuussa 2021. Kuva: Jarna Hyvärinen/Vantaan kaupunki.