
3 minute read
Anni Rissanen Jos ihmiset eivät voi tulla museoon
Jos ihmiset eivät voi tulla museoon...
ANNI RISSANEN
Advertisement
KORONAPANDEMIATILANNE ALKOI syksyn 2020 mittaan taas heiketä, mutta saimme kuin saimmekin Vantaan kulttuuriympäristöistä kertovan Kaupunki ilman identiteettiä? -näyttelyn avatuksi 7. marraskuuta. Avajaistapahtuma oli kuitenkin toteutettava kokoontumisrajoitusten vuoksi virtuaalisesti. Digiavajaislähetyksen pääesiintyjä oli Kalevauva.fi-yhtye, sillä heidän Vantaa-aiheisesta kappaleestaan sai inspiraationsa myös näyttelyn nimi.
Kaupunki ilman identiteettiä? -näyttely ehti olla auki vuoden 2020 puolella vain kolme viikkoa, sillä 30. marraskuuta kaikki kaupungin julkiset tilat suljettiin. Vantaa oli koronan leviämisvaiheessa eli kolmiportaisen mallin vakavimmassa tilanteessa. Aluksi koronarajoitukset olivat voimassa 20. joulukuuta saakka, sitten niitä jatkettiin aina muutama viikko kerrallaan. Siirsimme kaikki opastukset ja luennot etäyhteyksillä toteutettaviksi ja peruimme joulukoristetyöpajat. Näyttely päästiin avaamaan uudelleen vasta kesäkuun alussa. Kesän jälkeen uskalsimme järjestää ensimmäiset opastukset museon tiloissa.
KARTANO KUNTOON Kesäkuussa saimme pitkän odotuksen jälkeen avata myös ensimmäisen museonäyttelyn Håkansbölen kartanolle. Kartanon talousrakennusten kunnostustyö oli edistynyt edellisenä kesänä, joten aittarakennus oli nyt esittelykunnossa. Näyttelyä varten valtava määrä esineitä piti puhdistaa ja konservoida. Esineiden ja näyttelytekstien kautta selviää, millaista kartanoelämä oli palvelusväen näkökulmasta. Aittanäyttely on auki vain kesäisin.
Kartanoalueen rakennusten kunnostus jatkui tänäkin kesänä museon ohjeiden mukaan. Nyt vuorossa olivat tallirakennukset ja pyykkitupa. Rakennukset olivat jo päässeet hyvin huonoon kuntoon, joten niiden perustuksia korjattiin, lahonneita hirsiä vaihdettiin ja peltikatteet vaihdettiin huopakatoiksi. Pikkutalli tullaan jakamaan museon näyttelytiloiksi sekä kahvilayrittäjän käyttöön. Toiseen talliin rakennetaan vuokrattava juhlatila, ja pyykkitupaan tulee lastenkulttuurin tiloja.

Vapaaehtoinen kaupunkikuvaaja Eero Happonen kuvasi Hiekkaharjun vesitornit maaliskuussa 2021. Kuva: Eero Happonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Konservaattoriharjoittelija Elli Keto puhdisti Aittanäyttelyyn tulevaa esinettä huhtikuussa 2021. Kuva: Stella Karlsson/Vantaan kaupunginmuseo.
INNOVATIIVINEN LÄHIÖ-PODCAST Keväällä 2021 kokeilimme jotain aivan uutta. Tuotimme kahdeksanosaisen Lähiö-podcastin, jossa nuoret media-alan opiskelijat Sikke ja Niilo jututtivat tunnettuja vantaalaisia heidän paikallisidentiteetistään sekä muista nuoria kiinnostavista aiheista. Vieraina olivat muun muassa stand up -koomikko Ali Jahangiri, tubettajakaksikko Molybros, toimittajat Jenni Pääskysaari ja Ina Mikkola, näyttelijä Chike Ohanwe sekä taiteilija Jesse Pasanen.
Perinteisesti meillä, kuten muissakin museoissa, on nauhoitettu haastatteluja, jotka on tallennettu arkistoon. Aineistoja on saatettu käyttää vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. Lähiöpodcast -hankkeen lähtökohtana oli uudenlainen tapa tallentaa tätä päivää: äänitysten sisältö jaettiin heti podcastina kaikkien kuultavaksi. Idea sai Museoviraston innovatiivisiin hankkeisiin suunnatun avustuksen.
VALOKUVIA VAPAASTI JA KISAILLEN Valokuva-, arkisto- ja esinekokoelmamme ovat nykyään entistä paremmin niin vantaalaisten kuin muidenkin Vantaasta kiinnostuneiden käytettävissä. Finna-palvelun sivultamme vantaankaupunginmuseo.finna.fi löytyy jo tuhansia kuvia, ja lisää jaamme jatkuvasti. Valokuvista voi ladata käyttöönsä myös painokelpoisen version. Finnasta löytyy kokoelmatietojen lisäksi myös kulttuuriympäristökohteita.
Finnan käyttäjät ovat saattaneet huomata sivullamme myös Valokuvaa Vantaa -kokoelman. Sitä kartuttavat uudet vapaaehtoiset valokuvaa-
jamme, jotka tallentavat nyky-Vantaan ympäristöjä ja ilmiöitä oman mielenkiintonsa ja aikataulunsa mukaan. Kuvat tallennetaan museon kokoelmiin, jolloin niistä tulee osa vantaalaisten kulttuuriperintöä.
Syyskuussa tempaisimme yhdessä sisarmuseomme Artsin ja Suomen Ilmailumuseon kanssa käyntiin Vantaan museoiden fotomaraton -kuvakilpailun. Tapahtuman aikana osallistujat kuvasivat 12 tunnissa 6 eri aihetta. Tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, joiden teemana oli tänä vuonna Rajaton ja avoin. Myös kilpailun kuvausaiheet mukailivat tätä teemaa. Kilpailun tuotoksia julkaistiin somessa, ja muutama kuva löysi tiensä myös museokokoelmiin.
ESIMERKILLISTÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖTÄ Olemme alkaneet inventoida Vantaan uudempaa rakennuskantaa yhdessä Kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Inventointien avulla rakennussuojelun näkökulma on helpompi ottaa huomioon kaupungin kaavoitustyössä sekä maankäyttöön liittyvissä päätöksissä.
Keväällä valmistuivat Pähkinärinteen 1970-luvun ja Tikkurilan 1960–1990-luvun rakennusten inventointi, kesällä taas käynnistettiin Vantaan 1980–90-lukujen julkisten ja toimistorakennusten inventointi. Inventoinneissa rakennuksista tarkistetaan, kuinka tyypillisiä ja edustavia ne ovat rakennusaikaan nähden, miten alkuperäisinä ne ovat säilyneet ja mikä on niiden historiallinen todistusvoima.
Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset eli Kyllihanke sai loppuhuipennuksen, kun se valittiin EU:n hyviä kulttuuriperintötyön toimintamalleja esittelevään katalogiin. Katalogin laati Cultural Heritage in Action, joka on EU:n kulttuuriperinnön vertaisoppimishanke kaupungeille ja alueille. Vantaa valittiin myös yhdeksi vertaisoppimisen vierailukohteeksi eurooppalaisille kulttuuriympäristöalan asiantuntijoille.
Koronarajoitusten vuoksi vierailua ei kuitenkaan voitu toteuttaa konkreettisesti. Sen sijaan järjestettiin viikon mittainen webinaari. Virtuaalisesti Vantaa kävi esittelemässä hyviä käytäntöjään yhtä aikaa Bulgariassa, Kreikassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Tanskassa, Kroatiassa, Puolassa, Kyproksella, Italiassa, Suomessa, Irlannissa ja Belgiassa!

Intendentti Päivi Yli-Karhula kuvasi ja amanuenssi Maiju Hautamäki juonsi Kaupunki ilman identiteettiä? -näyttelyn digiavajaisten Facebook-liveä marraskuussa 2020. Kuva: Stella Karlsson/Vantaan kaupunginmuseo.