Laura Kolbe & Vantaa50-historiahanke tutkii kaupungin lähihistoriaa

Vantaa50historiahanke tutkii kaupungin lähihistoriaa

SARI AALTO & LAURA KOLBE

UUDENVUODENYÖNÄ, kun vuosiluvuksi vaihtui 1974, ilotulitukset valaisivat Vantaan taivaan. Entinen Helsingin maalaiskunta oli pari vuotta aiemmin muuttunut Vantaan kauppalaksi, mutta nyt Vantaasta tuli kaupunki. Uudenvuodenaattona järjestettiin Tikkurilassa, Myyrmäessä, Korsossa ja Hakunilassa kansanjuhlat, joissa oli reilut 30 000 juhlijaa. Juhlissa syötiin muun muassa ”Vantaan piirakoita” eli runsastäytteisiä lihapasteijoita, kuultiin musiikkia ja tanssittiin.

Tunnelmapala Vantaan kaupungiksi tulon juhlasta on poimittu tekeillä olevasta, Vantaan 50-vuotishistorian käsikirjoituksesta. Vantaan kaupunki juhlii 50 vuotta kaupunkina vuonna 2024. Vantaan historiatoimikunta ja kaupunginmuseo käynnistivät hyvissä ajoin vuonna 2018 Vantaa50-historiahankkeen. Tärkeä osa hanketta on historiantutkimuksen tekeminen ja juhlakirjan kirjoittaminen Vantaan kaupunkitaipaleesta. Siinä tutkitaan aikaa, jolloin kaupungissa on muodostettu vantaalaista identiteettiä, suunniteltu kasvavan kaupungin rakennetta sekä rakennettu vantaalaisille asukkaille kotiseutua palveluineen.

Vas. Nuori ja hajanainen Vantaa kaipasi kipeästi lisää joukkoliikennettä. Kuvassa bussilinja 541 Asematiellä Tikkurilassa 1970–80-luvulla. Taustalla näkyy osa Vantaan kaupungintaloa. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen avaa runsaslukuisen yleisön edessä Vantaa50-hankkeeseen liittyvää Urbaani Vantaa -seminaaria. Seminaari järjestettiin 3.3.2020 kaupungintalon valtuustosalissa. Kuva: Antti Yrjönen/ Vantaan kaupunginmuseo.

Kuten suomalaiseen perinteeseen kuuluu, kaupungit, kunnat ja pitäjät ovat kirjoituttaneet historioitaan ahkerasti. Historia on tärkeä keino rakentaa identiteettiä ja yhteisöllistä omakuvaa. Näin on asianlaita myös Helsingin pitäjässä ja Vantaalla, jonka menneisyyttä on kartoitettu useamman teoksen ja historiallisen vuosikirjan voimalla. Kuten usein kaupunkihistoriassa, uusimmat ja usein kiinnostavimmat kerrostumat ovat jääneet ”historian” ulkopuolelle. Historiahankkeen alkuvaiheen vetäjä, museonjohtaja Leena Hiltula kääntyi professori Laura Kolben puoleen vuonna 2017 toiveella saada ”ammattimaisia, usean tutkijan laatimia kaupunkihistoriallisia tutkimustekstejä niin kirjoitettuna, että tavallinen kansalainen jaksaa ne lukea”.

Tavoitteeksi asetettiin komeasti kuvitettu juhlakirja. Lisäksi jo alkuvaiheessa hahmotettiin toimintamalli, johon kuului muutakin kuin historian tutkimusta ja arkistotyötä. Historiahankkeesta haluttiin osallistava ja avoin prosessi. Kattoteema eli vantaalaisuus laajemman tutkimuksen kohteena mahdollistaakin osallistavan otteen syventyä Vantaan historiaan ja identiteetteihin. Hankkeeseen kuuluu haastatteluja, seminaareja ja työpajoja sekä henkilökohtaisten muistojen ja kuvien keräämistä. Netin avulla voidaan tarinallistaa ja tuotteistaa historiaa laajempaan käyttöön. Van-

taa50-historiahanke näkyy kaupunginmuseon viestintäkanavilla ja sosiaalisessa mediassa tunnuksella #vantaa50.

Itse historiantutkimuksessa lähtökohtana on ollut ajanmukainen kaupunkihistoriallinen tutkimus, jota tekevät ammattihistorioitsijat aikaisemman tradition mukaisesti. Tavoitteena on nähdä Vantaan historia osana laajempaa eurooppalaista ja suomalaista kehitystä. Vantaa on kiinnostava kontekstissaan. Jo heti alussa oli selvää, että Vantaan kaupungin tarina on osa Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun sekä muun Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kaupunkihistoriaa. Suomen 1960-luvun maaltamuutto toimii yhä synonyymina kaupungistumiselle. Vuosikymmen oli tärkeä, mutta kehitys oli varhaisempaa ja monisyisempää. Pitkällä 1900-luvulla kaupungistuminen oli murrosvoima, joka muutti perusteellisesti suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. Helsingin pitäjä ja Vantaa tarjoavat kiinnostavan näkökulman siihen, että kaupungistuminen todellisuudessa tapahtui varsinaisten kaupunkien lähialueilla – maalaiskunnissa, kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa. Vantaa on syntynyt maaseudun ja ruutukaavan välissä.

Vantaan historiahankkeen kiinnostuksen kohteena on kaupungin nopea kehitys 1970-luvun alusta 2020-luvulle. 1960- ja 1970-lukujen aluerakentamissopimuksilla nousi uusia asuinalueita Vantaalle, jonne suuntautui voimakas muuttoliike kaikkialta Suomesta. Kaupunkia rakennettiin samaan aikaan hyvinvointivaltion kanssa. Kasvun vuosina kunta alkoi tuottaa yhä useampia palveluita asukkailleen. 1970-luvulla oli vietävä läpi muun muassa peruskoulu-uudistus ja rakennettava terveyskeskusjärjestelmä. Hajanainen kaupunki tarvitsi kipeästi lisää joukkoliikennettä. Sittemmin valtuusto pohti kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen tiloja ja tarpeita, päiväkotien perustamisia sekä sairaalan rakentamista. Voimakas kasvu taittui 1990-luvun lamaan. Hyvinvointivaltion palvelut joutuivat uudelleen arvioitaviksi, mutta kunnan ydintehtävät säilyivät ja ovat säilyneet. Taloudelliset suhdanteet ovat vaihdelleet, samoin valtuuston kokoonpano ja poliittiset suhteet. Uusia asuinalueita on noussut. Yksi asia on ainakin pysynyt, ja se on kaupungin kasvu. Vantaalle muutetaan edelleen muualta Suomesta, mutta yhä useammin myös ulkomailta.

Vantaa50-historiahanke on kaupungin historiatoimikunnan projekti, jota koordinoidaan kaupunginmuseosta. Toimikunta on asettanut hankkeelle juhlakirjan toimituskunnan, joka toimii myös hankkeen valmistelijana. Toimituskunnan puheenjohtaja on professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta ja muita jäseniä ovat vantaalainen historiavaikuttaja FM Jukka Hako, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine sekä Vantaan kaupunginmuseosta päällikkö Marjo Poutanen ja arkeologi Andreas Koivisto. Hankkeen projektisihteerinä työskentelee FT Sari Aalto. Historiantutkimusta tekemään on palkattu kolme tutkijaa, jotka työskentelevät eripituisia jaksoja vuosina 2020–2023. Vantaan lähihistoriaa tutkivat filosofian tohtorit Matti Hannikainen, Anitra Komulainen ja Eeva Kotioja.

Vantaa50-historiahanke ehti järjestää kaksi yleisöseminaaria ennen kuin yleisötapahtumat jäivät koronapandemian takia tauolle. Toiveissa kuitenkin on, että keväällä 2022 järjestettäisiin seuraava seminaari, jossa kuultaisiin hankkeen tutkijoiden puheenvuoroja. Samoin vuonna 2022 toteutetaan Vantaalainen elämä -muistitietokeruu yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Mitä lähemmäs juhlavuotta edetään, sitä enemmän toimituskunta vie eteenpäin kehittelemiään ideoita. Tarkoituksena on tuottaa nettisisältöjä ja pyrkiä yhteistyöhön koulujen, kirjastojen ja työväenopistojen sekä vantaalaisten järjestöjen kanssa. Vantaalla historiainnostus on korkealla jo valmiiksi, ja toiveena on, että muistitiedon keruu ja tutkimuksen hyödyntäminen jatkuvat myös juhlavuoden jälkeen.