Juhana-herttua ja Turun aika Ruotsin ja samalla sen itäisen osan eli Suomen pitkäaikaisin kuningassuku oli Vaasojen suku. Kustaa Vaasa nimitti v. 1556 lempipoikansa Juhanan Suomen herttuaksi samalla, kun he yhdessä vierailivat Turussa. Juhanan muutettua asumaan Turun linnaan keskiaikainen puolustukseen tarkoitettu päälinna muuttui renessanssipalatsiksi ja vallanpitäjien edustajien asuinpaikaksi. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Juhana-herttua asui Turun linnassa 1556-1563. Avioliitto puolalaisen Katariina Jagellonican kanssa toi lisää kansainvälisyyttä hovielämään. Vuonna 1560 Kustaa Vaasan kuoltua valtaistuimelle nousi Juhanan velipuoli Eerik XIV. Hän ei hyväksynyt Juhanan veljeilyä puolalaisten kanssa eikä luonnollisesti avioliittoa Katariinan kanssa. Veljesvihan seurauksena valta vaihtui vuonna 1568, jolloin Juhana-herttuasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III. Turun linna korjattiin
Juhanan herttuakunta
Kustaa Vaasan mielestä Turun linna oli vanhanaikainen ja niin huonokuntoinen, että se olisi pitänyt purkaa ja rakentaa uusi linna nykyisen arkkipiispan residenssin seutuville. Sotatoimet nielivät kuitenkin rahaa ja siitä syystä linna päätettiin korjata ja muuttaa ajan tyylin mukaiseksi renessanssilinnaksi.
Juhana saapui Turkuun kesäkuussa 1556 kesän ollessa kauneimmillaan. Kaupungin talot oli koristeltu koivuilla ja portit katajaköynnöksillä. Raatihuoneentorin laidalle oli kerääntynyt runsas joukko kaupunkilaisia katsomaan kuninkaallista loistoa. Turun linnassa hänen saapumistaan juhlittiin kolme päivää ja juotiin maljoja. Tavalliselle kansalle tarjottiin ilmaiset ryypyt torilla.
Keskiaikaisen linnan päälle puolustuskerroksen paikalle rakennettiin asuin- ja juhlahuoneet. Keskiaikaisissa osissa holvikattoja purettiin ja tilalle rakennettiin tasaiset puukatot. Lisäksi ulkomuuriin avattiin suuret ikkuna-aukot, joissa istuttiin tyynyillä, juotiin viiniä, pelattiin korttia, soitettiin luuttua ja seurattiin muurin ulkopuolista elämää. Enää ei myöskään kuljettu ulkokautta huonetilasta toiseen sisämuurilla olleita solakäytäviä pitkin, sillä suurten ja tilavien porrastornien rakentaminen liittyi uudistusohjelmaan. Upeat ja ajanmukaiset tilat antoivat puitteet ennennäkemättömälle mannereurooppalaiselle hovielämälle.
Nuoren ja komean Juhanan tulo Turkuun osoitti nopeasti, millainen hän oli luonteeltaan. Vaikka häntä pidettiin mieleltään häilyvänä ja heikkotahtoisena, hän myöskin tiesi tarkkaan mitä tahtoi. Tyypillisenä renessanssiajan kasvattina häntä kiinnostivat tieteet, erityisesti humanistinen kirjallisuus ja jumaluusopilliset ongelmat. Juhana oli sivistynyt ja hänen laajaan kielitaitoonsa kuului myös suomi. Hän onkin Vaasoista ainoa, joka hallitsi valtakunnan itäisen osan pääkieltä. Hienostuneet tavat herättivät varsinkin naispuolisten aikalaisten kiinnostuksen niin Euroopan hoveissa kuin palvelusväen keskuudessa. Kaarina Hannuntytär, pormestari Brunin vaimon Birgitta Hannuntyttären sisar oli ensimmäisinä vuosina Juhanan rinnalla Turun linnassa. He elivät onnellisia aikoja ja yhteisten vuosien aikana Kaarina synnytti Juhanalle neljä lasta. Juhana muodosti herttuakunnastaan käytännössä itsenäisen valtion valtiossa. Hän järjesti Suomeen omat valtiopäivät eli kutsui koolle herttuakunnan neljän säädyn edustajat ja sai virkamiehet vannomaan erillisen uskollisuudenvalan hänelle. Hän lyötti myös omaa rahaa Turun linnassa.
38
