Issuu

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja Askola Päätoimittaja

Mikko Koivusilta Toimittaja / Taitto

Sari Ahola Toimittaja

Alli Kapanen Toimittaja / Valokuvaus

Timo Kirjavainen Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä. Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Syksyn mittaan ovat TUKEA-hankkeen ryhmät käynnistyneet. Eri teeman ympärille rakennetut ryhmät tarjoavat mielekästä tekemistä - lisäksi voi saada uusia ideoita ja inspiraatioita oman elämän rakennusaineiksi. Seuraa ilmoittelua facebookissa (TUKEAHanke) ja lue lisää lehdestämme. Juttua löytyy myös kuntoutuksesta eli kuulemme Sarin ja Anna-Liisan kokemukset.

Syksyn tuulet toivat tullessaan myös Valttilehden. Muistelemme julkaisussa kuitenkin vielä kesää ja sen tapahtumia. Pajalla eri kohteissa oli kesätyönuoria hommissa. Näin he saivat kosketusta työelämään ja arvokasta kokemusta reppuunsa. Esittelemme lehdessämme nämä reippaat nuoret. Ennen kesälomaa vietettiin Valtissa yhteisöpäivää. Leikkimielisissä kilpailuissa otettiin mittaa toisistaan ja päivän päätteeksi jaettiin voittajille palkinnot. Paljon naurua ja mukavaa yhdessäoloa sisältyi aurinkoiseen päivään. Luehan artikkeli, mitä kaikkea tehtiin.

Jaakko vie meidät tällä kertaa Juhana Herttuan renessanssihoviin Turussa. Kuninkaallista loistoa, ylellistä elämää ja yllättäviä käänteitä sisältyi ajanjaksoon. Sen pohjalta Jaakko ideoi hauskan sarjakuvakertomuksen, johon syksyn lehtemme sitten kunniakkaasti päättyykin.

Valtissa oli kesän aikana vierailijoita. Jämijärven kunnanjohtaja, Ulvilan työpaja, mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähti sekä Satakunnan monikulttuuriyhdistys kävivät tutustumassa pajan monipuoliseen toimintaan. Vierailijoista lisää sivuilla.

Kerrottakoon vielä, että uusi julkaisumme ”Arjen Tarinoita” ilmestyy pikapuoliin. Siitä hiukan esimakua kuvien muodossa on lehtemme Syyskierros Karviassa -artikkelissa. Mutta ei paljasteta sen enempää odotellaan rauhassa.

Nauttikaamme syksyn raikkaudesta ja väriloistosta!

Sisällys • Syyskierros Karviassa

s. 4

• Kesätyöntekijät Valtissa

s. 10

• Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähti

s. 14

• Yhteisöpäivä Valtissa

s. 20

• Ulvilan työpajan esittely

s. 24

• Pajatarinoita - Marjaana Rintalahti

s. 27

• Syksyn TUKEA-ryhmät

s. 28

• Kuntoutus auttaa jaksamaan

s. 30

• Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry

s. 34

• Jämijärven kunnanjohtajan vierailu

s. 37

• Juhana-herttua ja Turun aika

s. 38

• Pakinanurkka

s. 41

Syyskierros Karviassa Lehtemme käynnistyy syksyisellä kierroksella Valtin Karvian toimipisteisiin. Puuosasto ja kierrätyskeskus toimivat samassa rakennuksessa Tehtaantiellä. Puuosastolla tehdään erilaisia puutöitä tilauksesta sekä myyntiin omaan myymälään työvalmentaja Heikki Ahon opastuksella. Kierrätyskeskuksesta löytyy käyttökelpoista tavaraa pikkurahalla; samalla voit tuoda itselle tarpeettomat tavarat hyötykäyttöön. Työvalmentaja Heidi Teelmäen ohjauksessa tehdään hyvää työtä ympäristön hyväksi. Moon Karviasta -myymälä ja ompelimo sijaitsee Karvian ydinkeskustassa. Sieltä valmistuu monenlaisia kädentaidon tuotteita ja korjaussekä sisustusompelua tehdään laidasta laitaan. Myyntipöydistä löytyy myös eri yhdistysten, yritysten ja käsityöläisten uniikkeja kädentaitoja. Työvalmentajana toimii Anne Koivu. Toiminnan päätarkoituksena on pajalaisten (pajalla eri sopimuksilla olevien henkilöiden) työkyvyn, osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Karvian puuosasto Karvian puuosastolla voi tutustua puualan töiden tekemisen kaikkiin eri vaiheisiin. Luova työskentely ja suunnittelu ovat mahdollisia töiden yhteydessä. Erilaiset korjaustyöt mahdollistavat uusien taitojen oppimisen. Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään. Työvalmentaja Heikki Aho Heikki Aho on pitkän linjan rakennusmies. Hän on valmistunut vuonna 1983 rakennusmestariksi Tekusta ja ollut ikkunatehtaalla töissä noin 30 vuotta. Valtin puuosasto Karviassa aloitti vuoden 2011 alussa ja Heikki tuli taloon saman vuoden maaliskuussa - nyt on siis tullut täyteen 10 vuotta työvalmentajana. Työtoiminnassa on tänä syksynä 10 henkilöä, mikä on tavoite. ”Työn alla” ovat sauna, roskakatokset, lipat ovien päälle ja puutarhatuolien hiominen/öljyäminen. Talven aikana valmistuu kaksipuoleinen keinu odottamaan kesän keinujia. Moon Karviasta -myymälään valmistuu erilaisia tuotteita; mm. linturuokintalautoja, linnunpönttöjä ja puunkantotelineitä.

Karvian puuosastolla tehdään hyvää työtä

Karvian Kierrätyskeskus Useimmilla meistä löytyy kotoa tavaroita, joita emme käytä ja jotka eivät enää tuota meille iloa. Se ei tarkoita, ettei sama tavara voisi ilahduttaa jotakuta toista. Kannattaa siis laittaa hyvä kiertämään ja tarjota käyttämättömäksi jääneille tavaroille uusi elämä jonkin toisen luona. Kierrättäminen on erityisen tärkeää myös ympäristönsuojelun kannalta - se hillitsee ilmastonmuutosta. Karvian kierrätyskeskus toteuttaa vanhaa viisautta: ”toisen roina voi olla toisen aarre”. Tavaraa löytyy toden totta paljon. Kierrätykseen voi tuoda puhtaita ja käyttökelpoisia astioita, koriste-esineitä, kodin tekstiilejä, vaatteita, huonekaluja, urheiluvälineitä, leluja ym. Myös kodinkoneita löytyy. Kierrätyskeskuksessa otetaan vastaan myös ehjiä sekä viallisia sähkölaitteita (SER-jäte). Metallinkeräyskin löytyy täältä. Käyttämällä kierrätyksen palveluja tuet paitsi ekologisuutta myös paikkakunnan työllisyyttä ja työpajatoimintaa. Karvian kierrätyskeskuksessa töitä on keittiöpuolella, siivoustehtävissä ja myymälän puolella asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. Lisäksi on huolehdittava SER-jätteen vastaanotosta ja lajittelusta sekä pihan kunnossapitotöistä. Työvalmentaja Heidi Teelmäki Heidi Teelmäki on koulutukseltaan hotelli- ja ravintola-alan suurtalouskokki ja opiskellut myös datanomiksi. Valtissa hän aloitti jo vuonna 2007 - aluksi kokeillen eri pajoja (puupuolella ja pajakeittiöllä). Mediapajalla työsuhde alkoi vuonna 2008. Hän on siis edennyt pajalaisesta ohjaajaksi. Valtissa hän suoritti oppisopimuksella audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon; samoin työvalmentajan erikoisammattitutkinnon sekä mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon. Opiskelu tapahtui työn ohessa - näin on voinut kehittää itseään työssä. Heidi on ollut mukana myös työllisyyspoliittisen avustuksen hankkeessa. Karvian kierrätyskeskuksessa Heidi aloitti vuonna 2016. Ekologisuus ja kierrätys ovat lähellä omaa arvomaailmaa ja Karvia oli tuttu paikka entuudestaan. Heidi onkin viihtynyt paikassa ja parasta työssä ovat ihmisten onnistumiset - oli kyseessä sitten työllistyminen, opiskelemaan pääseminen, raitistuminen tai arjen- ja elämänhallinnan parantuminen.

Kierrätys palvelee myös työllisyyttä

Moon Karviasta - myymälä ja ompelimo Moon Karviasta -myymälän ja ompelimon avajaiset olivat 6.3.2013. Torimyymälässä ja ompelimossa pääsee harjoittelemaan asiakaspalvelua, kassatyöskentelyä, yritysyhteistyötä, asiakastöiden vastaanottoa ja töiden luovutusta sekä hinnoittelua ja somistusta. Pajalla kudotaan, neulotaan, virkataan ja ommellaan. Korjausompelua tehdään laidasta laitaan - hyvä palvelu tunnetaan ja asiakkaita tulee kauempaakin. Pajalaisia on tällä hetkellä työtoiminnassa neljä. Kaikki ovat samalla viivalla ja samoja töitä tehdään. Samalla opitaan arkielämän taitoja kuten keittiötyöt, siivoukset ja kukkien hoidot. Tärkeitä asioita ovat ympäristön siisteys ja viihtyvyys. Myymälässä eri yhdistykset, yritykset ja käsityöläiset saavat tuotteitaan myyntiin pöytävuokralla, myös omia pajatuotteita on myynnissä. Sesonkikauden aikaan (kesä ja joulu) on noin 50 myyjää. Työvalmentaja Anne Koivu Anne Koivu on 57-vuotias, parisuhteessa. Neljä lasta ovat kaikki aikuisia ja asuvat omillaan. On myös kaksi lastenlasta, Oona ja Eino.

Anne tuli Valttiin ohjaajan työstä vankilassa. Hän toimi Kankaanpäässä yksilövalmentajana Harri Hiedan kanssa eli veti työllistämiskursseja; samoin hän oli Tartu hetkeen -projektipäällikkö. Sieltä sitten Karviaan, missä ompelimo toimi alkuun Tehtaantiellä vinttikamarissa. Paikka oli haasteellinen rappustensa takia vanhusväestölle. Kirkonkylän paikka tuli ns. auki ja sinne siirryttiin vuonna 2013. Ompelimo sai tässä vaiheessa myös myymälämuotoisen toimintaosan.

Anne kertoo: ”Olen kotoisin Huittisista ja valmistunut ompelijaksi Tyrvään kotiteollisuuskoulusta. Myöhemmin täydensin koulutustani mm. TAKK:n päihdepuolen opinnoilla sekä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tekstiiliartenomi/erityisohjaaja-opinnoilla. Olen saanut nauttia koko ikäni työnteosta; koko elämäni minulla on ollut päätyön ohella yksi tai useampi ”harrastetyö”. Työhistoriaa on kertynyt mm. nuorten ja lasten ohjauksesta, kehitysvamma-, mielenterveys- ja päihdepuolelta. Ravintolaala tuli tutuksi 12-vuotisen työrupeaman aikana. Vankilassa olin 7 vuotta opinnoista vastaavana ohjaajana. Hoidin selliopiskelut, siviiliopintoluvat, ajokorttiasiat sekä vankilaan ostettavan ammattikoulutuksen esim. rakennus, metalli ja hieronta.”

Anne mainitsee, että Karviassa on hyvä talkoohenki. Apua saa kun vain ääneen puhuu. Tästä hyvänä esimerkkinä koko myymälän tilojen ikkunoiden pesu. Eräs paikallinen emäntä kävi talkoilla hoitamassa homman noin vain. Lämpimäisiä saadaan myös lähes viikoittain. Tämä on ilmeinen osoitus arvostuksesta. On myös mieluista, että entiset pajalaiset käyvät ja pitävät yhteyttä. Suhde ei lopu työsopimuksen loppumiseen vaan edelleen muistetaan - sukupuolesta ja iästä riippumatta.

Matonkudontaa - Severi Heikkilä

Kesätyöntekijät Valtissa Nuoria oli kesällä tutustumassa työpajan toimintaan. Kesto oli kaksi viikkoa, joten jo pientä tuntumaa saatiin pajamaailmaan ja työhön. Kesätyö liittyi ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kampanjaan. Harjoittelujakson tarkoitus on tarjota työkokemuksia ja siinä pääsee samalla tutustumaan itseä kiinnostavaan alaan. Ensimmäinen ovi työelämään aukeaa usein kesätöistä. Kesätyössä opitaan työelämätaitoja ja työ kasvattaa nuorta vastuuseen. Karttunut kokemus vahvistaa nuoren itsetuntoa ja voi tukea myös uravalinnassa. Tutustumme artikkelissa Iidaan, Kamiliin, Eeroon, Riinaan ja Kariin, jotka tekivät kesätyöjakson Valtissa (Kari kierrätyskeskuksen puolella). Susanne Honkanen on 20-vuotias ja vastasi koko heinäkuun Moon Karviasta -torimyymälästä.

Valtin kesätyöntekijöitä vasemmalta lukien Kamil, Iida ja Eero. Haastattelijana Janita Ahola.

Nuoren kesätyöpaikka on satsaus tulevaisuuteen.

Tutustu työelämään ja tienaa on kahden viikon mittainen (kymmenen päivää) kesätyökokemus nuorille. Se on tarkoitettu peruskoululaisille, kymppiluokkalaisille, lukiolaisille ja valmentavassa koulutuksessa oleville. Olennaista on, että nuori ei opiskele ammattiin eikä ole tutkintoa. Jo 13-vuotias voi päästä töihin, mikäli täyttää samana vuonna 14 vuotta. Kesätyöharjoittelupaikkaa etsitään kuten mitä tahansa kesätyötä. Eli soita, käy paikan päällä tai lähetä työhakemus ja CV sinua kiinnostavaan työpaikkaan ja kysy, ottavatko he Tutustu työelämään ja tienaa -mallilla kesätyöntekijöitä. Kaikilla aloilla TTT-harjoittelu ei ole mahdollinen ja jos työnantaja ei tiedä aiheesta tarpeeksi, vinkkaa häntä kysymään lisätietoja omasta liitostaan. Lähde: www.kunkoululoppuu.fi/kesatyo

Kamil on tykännyt Valtissa olosta. Lisäksi ohjaajat ovat mukavia. Hän on hakenut CNC-koneistajaksi Kankaanpäähän, Poriin, Ulvilaan ja Tampereelle. Haastattelun lopulla hän saikin tekstiviestillä tiedon, että pääsi opiskelemaan Kankaanpäähän. Kesällä hän aikoo viettää aikaa musiikin ja ohjelmoinnin parissa. Valtissa oloaikana hän oppi tarroittamista ja paketointia ja mainitsi myös, että on sosiaalisesti rohkaistunut. Kesätyön aikana hän sanoi olleensa vähän väsynyt, koska ei ole tottunut työntekoon, mutta on tykännyt olla.

Iida on myös tykännyt olla Valtissa, koska täällä on ollut monipuolista tekemistä ja saanut itse vaikuttaa tekemiseen. Pajajakson jälkeen hän aikoo Sammin leiriavustajaksi, jonka jälkeen suuntaa Sastamalaan kosmetologialalle. Kesälomalla Iida aikoo olla paljon kavereiden kanssa, suunnitelmissa on myös festarit ja ratsastusta. Valtissa hän oppi tekemään uistimia ja saippuaa. Kesätyökokemuksesta hänelle jäi hyvä fiilis ja olisi voinut olla pidempäänkin, mutta työt kutsuvat.

Eero sanoo, että Valtissa olo on ollut kivaa ja on saanut oppia kaikkea uutta. Kesän jälkeen hänellä on edessään vielä 9. luokka, sen jälkeen hän sanoo suuntaavansa todennäköisesti lukioon. Kesällä hänellä on rippileiri ja aikoo viettää myös kavereiden kanssa aikaa. Valtissa Eero oppi tekemään uistimia sekä paketoimaan. Kesätyökokemuksesta hänelle jäi hyvä fiilis.

Riina Leppänen on 14-vuotias. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja neljä sisarusta. Riina on lapsista vanhin ja sisaret ovat 6-vuotiaat kaksoset (tyttö ja poika) sekä 8-ja 13-vuotiaat tytöt. Lemmikkinä on kissa.

Kari Kannisto on 14-vuotias, Kankaanpäästä ja asuu täällä edelleen. Perheessä on isä ja äiti, joten Kari on ainokainen. Mummula on Parkanossa ja siellä on kissa.

Syntyään Riina on Lahdesta ja asuu Honkajoella. Äiti on työssä Valtissa, joten Riina pääsee samalla kyydillä kesätyöpaikkaan pajalle kätevästi. Riina harrastaa lukemista ja piirtämistä. Hän piirtää mm. ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Myös valokuvaus on mieluista ja silloin kissa pääsee usein kuvauskohteeksi.

Kari aloittaa 9 -luokan elokuussa. Koulu on mennyt hyvin ja kotitalous on lempiaine. Kotona tulee tehtyä pinaattilettuja. Kari on tottunut tekemään hommia. Isä on rakennusalalla, joten hän on seurannut isän jälkiä. Välillä hän saa olla apumiehenä. Korjaukset ja konehommat ovat Karin juttu.

Riinan kesätyöjakso Valtissa oli 7.6. - 29.6. eli kolmen viikon aikana hän teki yhteensä 60 tuntia töitä. Hän on Valtissa ollut siivouspajalla ja keittiöllä sekä tuotepajalla uistimia pakkaamassa.

Keväällä Kari oli jo tutustumassa kierrätyskeskukseen. Kesäkuussa hän oli kahden viikon aikana siellä hommissa lajittelu- ja käsittelypuolella. Kari on saanut tehdä monipuolisesti hommia.

Siivouspajan tehtäviin on kuulunut lattioiden ja wctilojen siivous sekä roskisten tyhjennys. Riina sanoo: ”on kivaa, että tulee puhdasta”. Työssä saa liikkua ja työkaveri Jenna on mukava. Tänä aikana Riina on myös oppinut siivouksesta uutta. Keittiöpajalla Riina on tiskannut ja siivonnut jälkiä. Tehtäviin on kuulunut perunoiden kuoriminen ja muut perushommat. Riina on leiponut sämpylöitä ja mustikkapiirakan sekä tehnyt aamupalaleivät. Aamuisin hän on vienyt eri pajoille kahvit ja voileivät.

Tulevaisuuden suunnitelmana on ehkä mennä ”isän perässä” rakennusalalle tai sitten koneiden korjausta. Lähellä Karin kotia onkin halleja, joissa on traktoreita ja isoja koneita. Jos töiltä ehtii, Kari pelaa tietokonepelejä, pelaa jalkapalloa tai heittää tikkaa. Mieluiten hän kuitenkin korjailee ja tekee hommia.

Elokuussa Riina aloittaa 8. luokan. Koulu on sujunut hyvin ja missään aineessa ei ole vaikeuksia. Varsinaista lempiainetta hän ei osaa nimetä vaan kaikki ovat omalla tavallaan mieluisia. Peruskoulun jälkeen on mahdollisesti lukio vuorossa. Tulevaisuus voisi olla tietokoneella piirtämistä, valokuvausta - joka tapauksessa sellaista, missä ei istuta koko päivää paikallaan. Kesän kuluessa hän näkee kavereita, käy kaupoilla ja tekee reissuja. Enimmäkseen kuitenkin kotosalla.

Työ on ollut mukavaa - ”ei ole ehtinyt edes kelloa katsoa”.

Valtissa oli ihan mukavaa, töitä ei ollut liikaa tai liian vähän. Työntekijätkin olivat mukavia.

Susanne Honkanen on 20-vuotias, syntyisin Karviasta ja asuu omillaan kissa kaverinaan. Perheeseen kuuluu vanhemmat sekä viisi sisarusta. Susanne on toiseksi nuorin sisarussarjasta. Susanne kävi Honkajoella lukion ja hän suoritti yo-tutkinnon vuonna 2020. Koulu meni hyvin. Lempiaineita olivat englanti, kuvataide, historia, uskonto ja psykologia. Viime vuonna hän pyrki opiskelemaan englantia yliopistoon. Valintakokeet tehtiin koronan takia etänä. Silloin ei tärpännyt. Tänä keväänä hän pyrki uudestaan opiskelemaan englantia Jyväskylään, Ouluun ja Joensuuhun. Valintakokeet olivat paikan päällä. Heinäkuussa (2021) tulee tieto tuloksesta. Varasuunnitelmana on työkokeilu Karvian Moon Karviasta -myymälässä tai työpaikka. Tulevaisuuden haave on englannin kielen opettajana. Koulunkäynnin ohjaajana Susanne työskenteli Pohjanlinnan koulussa, pääasiassa 7-luokkien kanssa (tarvittaessa muuallakin) 25.01.-02.06.2021. Työnkuvaan kuului, että Susanne oli tunneilla mukana. Häiritsevät oppilaat ohjattiin tekemään koulutehtäviään. Hälinä ja muu tekeminen vaikeuttavat muiden oppilaiden keskittymistä. Sen takia häiritsevät oppilaat tekivät joskus tehtäviään luokan ulkopuolella. Yhden oppilaan kanssa Susanne teki päivittäin yhdessä koulutehtäviä. Ohjaajan töihin kuului myös muita tehtäviä, kuten järjestelyhommia (esim. tarviketilausten järjestelyä ja maskien pussitusta). Susanne on siis kesällä tuuraamassa työvalmentaja Anne Koivua ja vastaa liikkeen toiminnasta 28.6. 26.7.2021 ajan. Työtehtäviin kuuluvat asiakaspalvelu ja myyntityö sekä ompelimon puolen asiakastyöt (töiden vastaanotto, korjaus, luovutus). Jos asiakkailta jää aikaa, tehdään pajan tuotteita. Ensimmäisenä olisi tarkoitus aloittaa maton virkkausta. Tilkkumatoille on ainakin kysyntää. Työaika on 4 pv/viikko klo 9-17. ”Kokemus on ollut erittäin mukava. Olen oppinut paljon niin asiakkaiden kanssa työskentelystä kuin erilaisista käsitöistäkin.”

Susanne aloitti kesätyön Moon Karviasta -ompelimossa ja myymälässä 28.6. ja on siellä 26.7. saakka. Hän on ollut jo aiemminkin siellä eli työ on tuttua.

Susannen harrastuksiin kuuluu kuvataide - hän piirtää ja maalaa yleensä ihmisiä. Samaten mieluista on virkkaaminen ja ompelu. Muun muassa vaatteiden valmistaminen onnistuu. Vapaa-aikaan kuuluu myös kirjojen lukeminen ja erityisesti nuorten fantasiakirjallisuus kiinnostaa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähti PoSan mielenterveys- ja päihdepalvelut muutti vuonna 2019 uusiin yhtenäisiin toimitiloihin Torikadulle. Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähti - yksilövastaanotto ja toimintakeskus - toimivat nyt saman katon alla. Tähti tarjoaa matalan kynnyksen palveluita. Lähetettä ei tarvita, oma yhteydenotto riittää. Tähti on päihteetön. Apua tarjotaan erilaisiin mielenterveys- ja riippuvuuspulmiin. Tavoitteena on tuen antaminen varhaisessa vaiheessa. Parhaiten palveluihin pääsee varaamalla ajan työntekijälle puhelimitse. Palvelut ovat maksuttomia - lääkärikäynneistä veloitetaan terveyskeskusmaksu. Psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Mikkola ja toimintakeskuksen ohjaaja Maija Lahtonen kertovat työstään ja omasta taustastaan. Vastaanotto - psyk. sairaanhoit. Anne Mikkola Anne Mikkola on 48-vuotias, alun perin porilaislähtöinen. Työn kautta Kankaanpää on tullut tutuksi. Anne on naimisissa ja perheessä on kolme lasta. Luonto on Annelle tärkeä; siellä asiat nollaantuvat ja luonto tuo hyvää vastapainoa työlle. Lenkkeillessä rentoutuu ja virkistyy, kuten myös marja- ja sienimetsällä. Anne on - kuten koko perhe - hurahtanut Lappiin, ja siellä tuleekin vuosittain käytyä. Anne valmistui sairaanhoitajaksi Turussa vuonna 1997. Sen jälkeen hän jatkoi Porin diakoniaopistossa ja sai seurakunnan diakoniatyöntekijän pätevyyden. Syksyllä 1999 Anne oli vuoden vapaaehtoisena Lontoon Suomalaisessa kirkossa. Koska sopimus kesti vain vuoden, hän haki samalla töitä myös Suomesta. Kankaanpäässä oli diakoniatyöntekijän virka auki, johon Anne valittiin. Marraskuussa 2000 hän aloitti diakonissana Kankaanpään seurakunnassa. Diakoniatyössä Anne olikin vuoteen 2017 saakka. Välillä hän oli viisi vuotta kotona, kun lapset syntyivät. Vuonna 2014 hän lähti päivittämään vanhaa sairaanhoitajan tutkintoa AMK:ksi eli teki sen opintovapaalla. Tänä aikana Anne oli pari kesää Harjavallan psykiatrisessa sairaalassa töissä. Siellä vahvistui tunne, että mielenterveystyö on se ”oma juttu”. AMK-opinnot päättyivät ja Anne palasi diakoniatyöhön. Veri veti kuitenkin sairaanhoitajaksi ja erityisesti mielenterveystyöhön. Niinpä hän irtisanoutui vuonna 2017 ja sai töitä Kankaanpään psykiatrian poliklinikan päiväosastolta psykiatrisena sairaanhoitajana.

PoSan Tähteen Anne siirtyi marraskuussa 2019. Työ on ollut mielenkiintoista ja monimuotoista. Kahtena päivänä viikossa hän on Tähden vastaanotolla ja kolmena päivänä viikossa Pohjanlinnan koululla. Annen tehtävänä on toimia lisänä oppilashuollon palveluissa ja olla tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden parissa. Nuorten mielenterveysongelmat pyritään huomaamaan jo hyvissä ajoin ja puuttumaan niihin riittävän ajoissa. Tähden vastaanotolla on saatavilla apua mm. masennukseen, ahdistukseen, paniikkioireisiin, unettomuuteen, sosiaaliseen jännittämiseen, elämänkriiseihin ja erilaisiin riippuvuuspulmiin. Yleisin aineriippuvuus on alkoholi, pieni osa myös huumausaineita. Toiminnallisia riippuvuuksia ovat peliriippuvuus sekä seksi- ja nettiriippuvuus. Tähti tarjoaa apua matalalla kynnyksellä. Soitto ja ajanvaraus riittää, lähetettä lääkäriltä ei tarvita.

Annen mukaan tyypillinen hoidon kesto on 3kk-6kk, mutta joskus hoitosuhde voi kestää 1-2 vuotta. Pyrkimys on lyhytkestoisiin hoitokontakteihin, joissa tuetaan asiakkaan omia kykyjä selvitä kriisistä. Joissakin tapauksissa (kuten masennus ja unettomuus) tarvitaan lääkkeellistä apua. Rinnalla käytetään myös lääkkeettömiä hoitokeinoja ja terapeuttista keskustelua. Paniikin tai ahdistuksen tullessa ohjataan asiakasta rauhoittamaan itseään, esim. hengitysharjoitukset rauhoittavat hermostoa. Terapeuttinen keskustelu on tärkeää etenkin masennuksen hoidossa. Asiakasta pyritään aktivoimaan ja voidaan esimerkiksi ohjata lisäämään pikkuhiljaa liikuntaa. Säännöllinen kävely - vaikkapa 3 x viikossa puoli tuntia - rauhoittaa mielialaa ja saa mielihyvähormonit viriämään. Lisänä tulevat luonnon omat, hyvät vaikutukset mieleen. Olisi hyvä, että olisi läheinen tai ryhmä, joka saisi houkuteltua ylös ja ulos. Ihminen on kokonaisvaltainen olento: paitsi liikunta myös terveellinen ruokavalio ja riittävä lepo on oltava kohdillaan. Anne korostaa, että asiakkaan kohtaamisessa on tärkeää asiakkaan arvostaminen ja kunnioittaminen - rinnalla kulkien. Kun kokee tulevansa kuulluksi, sillä on eheyttävä vaikutus. Hoidon vaikuttavuutta seurataan ja mietitään lisää, miten tilannetta voisi auttaa eteenpäin. Viime vuosina yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä; korona on lisännyt erityisesti ikääntyneiden yksinäisyyttä. Harrastusryhmät ovat olleet tauolla ja sen myötä sosiaaliset kontaktit. Toisaalta somen käyttö on lisääntynyt. Yhteisöllisyys on vähentynyt. Aika on lisännyt paineita liittyen työhön ja koulunkäyntiin. Myös nuorilla on yksinäisyyttä ja he tuntevat stressiä koulunkäynnistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksista - kaikissa pitäisi suoriutua ja pysyä mukana. Myös masennusta ja ahdistusta esiintyy nuorilla. Kun tilanteeseen puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ongelmat eivät pääse paisumaan liian suuriksi. Nykyään on onneksi avoimuus lisääntynyt ja uskalletaan lähteä puhumaan vaikeuksista. Se ei enää ole heikkoutta.

Päihdeongelmaiset soittavat yleensä vastaanotolle itse, vaikka impulssi olisi tullut jonkun toisen aloitteesta. Käyttö heijastuu läheistenkin elämään. Riippuvuus on pakonomainen tarve, jonka tyydyttäminen tuottaa välitöntä mielihyvää, mutta josta seuraa henkilölle itselleen etenevää haittaa. Riippuvuudesta on vaikea päästä eroon omin avuin. Anne kertoo, että ensimmäisellä käynnillä keskustellaan, millaista käyttö on tällä hetkellä. Käytössä on päihteiden käyttöön liittyviä mittareita (AUDIT). Tarkoitus on herättää ajatuksia, olisiko päihteiden käytössä korjaamisen varaa. Keskustelussa käydään läpi, mitä hyvää päihteiden käyttö antaa ja mitä haittoja voi olla. Se saa asiakkaan pohtimaan asioita ja syntyy motivaatiota, kun huomaa enemmän hyötyjä päihteen käytön lopettamisessa. Anne painottaa tässäkin, että ei tuomita vaan suhtaudutaan asiakkaaseen arvostavasti. Joskus riittää avokuntoutus eli käynnit Tähdessä ja/tai AA:n vertaistuki. Joskus tarvitaan laitoskuntoutusta (Järvenpään päihdesairaala, Minnesota-hoito, A-koti). Toivottomia tapauksia ei ole - vaikka yrityksiä voi olla monia ja aikaa kulua. Avuttomuuden tunne saa avoimemmin vastaanottamaan apua ja tekemään muutoksia, mitä raittius vaatii. Samoin kun on ”sinut” ongelman kanssa ja ei ole kulisseja, on avoin työskentelemään kohti raitista elämäntapaa. Vastaanotolla käydään motivoivaa keskustelua - motivoidaan henkilöä kohti raittiutta. Samoin kartoitetaan kokonaistilanne, mitä elämään kuuluu, onko ristiriitoja, paineita yms. Perhe otetaan mukaan prosessiin jossakin vaiheessa. Näin henkilö kuulee läheistensä ajatuksia, jotka ovat ehkä jääneet huomiotta. Tällä tavoin saadaan vastuunottoa omasta sairaudesta. Prosessi voi olla pitkä, ennen kuin tähän on valmis. Anne sanoo: ”sairautta täytyy hoitaa - ei syyllistetä - tarvitaan apua ja tukea”. Myös lääkkeellinen apu voi olla paikallaan. Taustalla voi olla hoitamaton masennus, sosiaaliset pelot tai unettomuus, joihin on hakenut alkoholista apua. Toisilla Antabus hillitsee juomista, mutta ”lääkepurkki kouraan” ei ole ratkaisu; se on yksi apukeino. Anne kertoo, että ei ole tyypillistä päivää. Asiakkaat tuovat kohtaamisiin oman ”sokerin ja suolansa”. Yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa (sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, TE-keskus, Kela). Työssä oppii aina uutta - on pakkokin. Omaa ammattitaitoa on pidettävä yllä koulutuksen ja itseopiskelun kautta. Monet hoidot menevät koko ajan eteenpäin.

Toimintakeskus - ohjaaja Maija Lahtonen Maija Lahtonen on 43-vuotias, alun perin Forssasta lähtöisin. Hämeenlinnassa hän asui 10 vuotta ja Kankaanpäähän muutto tapahtui vuonna 2005 ”miehen ja työn” perässä. Aviomiehen lisäksi Maijan perheeseen kuuluu kaksi lasta. Käsityöt ja lähinnä ompelutyöt ovat harrastuksena eli vaatteiden ompelu onnistuu. Maija mainitsee harrastukseksi myös kirpputorit. Maija on jo parina kesänä innostunut pienimuotoisesta kasvihuoneviljelystä. Kurkut ja tomaatit saadaan omasta takaa. Koulutustaustasta löytyy vaatetusalan artesaanin ja ohjaustoiminnan artenomin tutkinnot, jotka Maija on opiskellut Hämeenlinnassa. Koulun ohella hän oli Lindströmin pesulassa seitsemän vuotta kirjoilla. Työ oli kuitenkin tehdastyötä eikä tuntunut omalta jutulta. Se antoi pontta lähteä opiskelemaan ja vuonna 2004 Maija valmistui ohjaustoiminnan artenomiksi (AMK). Valmistumisen jälkeen hän sai töitä koulutuskeskus Tavastiasta tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisena ohjaajana. Elämä muuttui, kun Kankaanpään mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnassa oli paikka aukeamassa. Vuonna 2005 Maija aloitti ohjaajana Satakunnan sairaanhoitopiirin päivätoimintakeskuksessa. Päivätoiminnan lisäksi siellä toimi kuntoutuskoti. Iso muutos tapahtui vuonna 2013, jolloin toiminta siirtyi sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuoltoon. Pikkuhiljaa alettiin järjestää myös kuntouttavaa työtoimintaa. Paikan nimeksi tuli vuonna 2014 Tähti. Toimintakeskus Tähti siirtyi Kuninkaanlähteenkadulle vuonna 2015 ja vastaanotto Taipaleenkadulle. Vuonna 2019 vastaanotto ja toimintakeskus muuttivat saman katon alle Torikadulle.

Toimintakeskuksen toiminta Toimintakeskuksen toiminta perustuu yhteisölliseen ryhmätoimintaan. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma omien tavoitteiden mukaan sekä valitaan ryhmät, jotka tukevat asiakkaan tavoitteita. Uusien asiakkaiden ryhmiin osallistuminen tapahtuu aina infon kautta. Info on tiistaisin klo 12.00. Jos innostusta on esimerkiksi käsityöryhmään, voi siinä aloittaa mahdollisimman pian.

Toimintakeskuksen asiakkaina ovat kuntouttavassa päivätoiminnassa ja työtoiminnassa olevat henkilöt sekä tukityöllistetyt. Asiakkaat ohjautuvat toimintakeskukseen mm. Tähden vastaanoton kautta, psykiatrisen poliklinikan ja -päiväyksikön kautta, Maija oli kolme vuotta ohjaajantoimesta pois. Sinä Harjavallan sairaalasta ja myös oma yhteydenotto aikana hän opiskeli lähihoitajaksi ja toinen lapsi syntyi. riittää. Tähteen ei tarvita lähetettä. Lähihoitajaksi hän valmistui vuonna 2017 Sataedusta. Hoitopuolen koulutus on hyvä lisä ja täydentää ammattia. Aikuisena opiskelu tuntui mielenkiintoiselta ja mukavalta.

Viikko-ohjelmaa muokataan noin kolmen kuukauden välein ja suunnitellaan ryhmiä ja niiden tarjontaa yhdessä työparin kanssa asiakkaiden toiveet huomioiden. Ohjaajan työparina toimintakeskuksella toimii lähihoitaja. Viikon aikana on useita erilaisia ryhmiä, esim. torstai-iltapäivässä on tekstiilikäsityöryhmä. Ruokaryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Ruokaryhmässä opetellaan erilaisia keittiötaitoja, hygieniaa, kauppalistan tekoa ja muita perusasioita. Jokaisella ryhmällä on omat tavoitteensa. Ryhmissä saadaan harjoiteltua mm. sosiaalisia taitoja, elämänhallintaa ja voimavarojen löytämistä. Maija kertoo esimerkkinä, että keskustelun virittämiseksi hän käyttää usein erilaisia voimavara-/tunnekortteja apuna. Maija kertoo, että toiminnalle on selkeä tarve. Kysymys onkin, miten saadaan uudet ihmiset rohkaistua tulemaan mukaan toimintaan. Mukaan tuleminen vaatii monesti asiakkailta aikaa ja kypsyttelyä. Päätavoite on kuntoutuminen ja että pärjää pienin Tähden avuin tai ilman Tähden tarjoamaa tukea. Pitkään sairastaneilla on monesti tavoitteena toimintakyvyn yllä pitäminen, jotta kotona pärjääminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Henkilökunnan yksi tärkeimmistä työtehtävistä on asiakkaiden voinninseuranta.

Vertaistuki on Tähdessä kantava voima ja ryhmässä saa sosiaalisia kontakteja, jotka muutoin saattavat olla aika vähissä. Asiakkaita kuunnellaan - millaista toimintaa he haluaisivat, mutta haastetaan kokeilemaan myös uusia asioita. Asiakkaita kannustetaan näkemään elämän valoisat puolet. Esimerkiksi tavoiteryhmässä tavoitteiden ohella kysellään kuulumisia. Jokaisella asiakkaalla on oma vuoronsa, jossa tavoitteiden lisäksi etsitään jokin hyvä asia kuluneelta viikolta. Vaikkapa ”ilma on ollut hyvä, sain imuroitua, tein uutta ruokalajia, aloitin liikuntaharrastuksen” ym. Näin saadaan asiakkaat huomaamaan pienet hyvät asiat arjessa sekä onnistumisen kokemuksia ja positiivista mielialaa. Monet tykkäävät esimerkiksi keskusteluista, pelailusta, rentoutuksesta ja liikunnasta. Varsinkin liikuntaryhmä on suosittu. Aiemmin käytiin kuntosalilla ja liikunnanohjaaja kävi Tähdessä. Valitettavasti nämä ryhmät ovat olleet nyt tauolla liikuntahallin remontin ja koronan vuoksi. Kesällä on ollut kävelyä ja pelailua ulkona sekä käyntejä taidenäyttelyissä, kirjastossa ja tapahtumissa. Toimintakeskuksessa on kuntouttavaa työtoimintaa kolmena päivänä viikossa. Kuntouttavan työtoiminnan tehtävinä ovat puu-, siivous-, tekstiili- ja keittiötyöt. Kuntouttavan työtoiminnan puu- ja tekstiilipuolen asiakkaat tekevät monenmoisia tuotteita myymäläpuolelle ja pienimuotoisia tilaustöitä. Maija kertoo, että ryhmän ohjaus on ominta alaa. Aina jaksaa innostua - työssä saa suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimintaa monipuolisesti. Maija etsii ideoita ryhmiin ja mitä kenellekin tarjotaan taitojen ja mielenkiinnon mukaan. Materiaalihankinnat ovat myös oma lajinsa.

Miten toimia, jos sinulla herää huoli omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä? Apua on helposti saatavilla, sillä voit tilanteestasi riippuen ottaa yhteyttä mihin tahansa PoSan alueen peruspalvelukeskukseen. PoSan alueen koko henkilöstö on koulutettu päihteiden käytön puheeksi ottamiseen. Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel, ja puhua asiasta ammattilaisen kanssa. Henkilöstö auttaa sinua ja ohjaa eteenpäin oikealle taholle.

Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähti Torikatu 9, 38700 Kankaanpää Vastaanotto (arkisin klo 8-16) puh. 040 652 4200 Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä. On tärkeää, että kuuntelet viestin loppuun ja toimit ohjeen mukaisesti. Toimintakeskus (arkisin 8.00-8.30 ja 11.30-12.00) puh. 040 652 4203 Päihdeneuvonta.fi Päihdeneuvontaa numerosta 0800 900 45 Anonyymisti, täysin ilmaiseksi - vuorokauden jokaisena tuntina, vuoden jokaisena päivänä. 18

Tähden vierailu Valtissa

Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Tähden väki vieraili Valtissa aurinkoisena kesäpäivänä. Toiminnanjohtaja Niina Veko esitteli kierroksella pajatoimintaa. Monipuolista toimintaa ja hyvää työtä ihasteltiin.

Yhteisöpäivä Valtissa Heinäkuinen keskiviikkopäivä alkoi lämpimänä ja aurinkoisena - aivan kuin luotuna Valtin omaan virkistyspäivään. Porukkaa oli jo kuin pipoa, kun yhdeksän pintaan tulin paikalle. Kuhinaa oli ja innostusta ilmassa. Mitä tämä erilainen päivä toisikaan tullessaan? Myös karvialaiset olivat tulleet sankoin joukoin mukaan; oli mukavaa nähdä heitäkin! Kaveriksi haastatteluihin värväsin tyttäreni Janitan. Vähitellen osallistujat alkoivat - useat omissa pienissä ryhmissään - käydä eri ”pisteitä” läpi. Valttiin oli rakennettu eri puolille taloa kahdeksan eri pistettä; tekemiset erosivat toisistaan täysin eli vaihtelua piisasi. Ennen kierrokselle lähtemistä jokainen sai mukaansa lomakkeen, jossa oli merkattuna pisteiden sijainnit. Ne sai käydä täysin mieleisessään järjestyksessä ja viimeisellä pisteellä vetäjä keräsi lomakkeet palkintojen arvontaa varten. Itse tapahtuma kesti klo 9-11.30. Ruokatarjoilu keittiössä alkoi klo 11 ja klo 12.15 alkoi palkintojen jako Valtin pihalla. Esittely rasteista Rasti 1: Jani veti tanssipeliä, jossa maksimissaan neljä tanssijaa tanssi kerrallaan valkokankaalle heijastettavan pelin tahdissa. Jokaisella oli oma hahmonsa, jonka liikkeitä mukailemalla sai pisteitä taitojensa mukaan. Tämä oli erityisen hauskaa ja naurulta ei varmasti kukaan välttynyt. Tässä pelissä saa myös todellakin hien pintaan. Haastattelimme tanssipisteellä Jamia Karvian kierrätyksestä. Hän piti kovasti pelistä; erityisesti hyvästä musiikista ja hauskoista tanssiliikkeistä. Jami kertoi olevansa yleensä kilpailuhenkinen - häviö jää monesti harmittamaan. No, voitto tuli tässäkin Jamille. Hän kertoi sen johtuvan musiikista, joka sattui olemaan juuri hänenlaistaan. Kesälomasuunnitelmia kysyttäessä hänellä oli veljen häät, lisäksi suunnitteilla oli maakuntamatkailua. Rasti 2: Toinen etappi oli Esport -luokassa ja Esan vetämänä tietokoneella pelaamista. Tähän sain haastateltavakseni kierrätyksen Tiian, joka sai pelistä hyvät pisteet. Tiia tykkäsi pelistä, koska se oli hänen mielestään jokaiselle sopivan helppo ”perushyppypeli”. Tiia ei ainakaan myöntänyt olevansa kilpailuhenkinen. Tällaisessa päivässä häntä kiehtoi vaihtelu normaaleihin peruspäiviin ja rentoutuminen kaiken mukavan tekemisen parissa. Tiialla kesälomat oli ”lusittu”, joten työt kierrätyksessä jatkuvat kesälläkin.

Rasti 3: Seuraavaksi tuli tietovisa. Kysymykset olivat yleistietoa ja niitä oli kahdeksan - osa hyvinkin helppoja ja osa taas vaikeampia. Kokonaisuudessaan tosi onnistunut kokonaisuus. Haastateltavaksi nappasin tuotepajan Samin. Hänestä visa oli mielenkiintoinen ja mukava. Eniten Sami tietää kuulemma urheilusta ja omasta mielestään visailu meni häneltä kohtalaisen hyvin. Sami tykkäsi päivästä ja hänestä tällainen päivä tuo virkistävää vaihtelua arkeen. Kesälomasuunnitelmissa on mökkeilyä ja siellä puuhastelua.

Rasti 4: Tällä pisteellä haisteltiin erilaisia tuoksuja ja merkattiin sopivin annetuista vaihtoehdoista paperille. Nenät nuuhkimaan! Vetäjinä tässä olivat tuotepajalta ohjaajat Anja ja Sinikka. Haastateltavaksi uhriksi pääsi siivouksen työnsuunnittelija Aila. Piste oli hänestä oikein mukava ja hän kertoi olevansa hyvinkin kilpailuhenkinen. Omasta mielestään hän suoriutuikin tehtävästä moitteetta. Parasta tällaisessa päivässä on Ailan mukaan yhteinen tekeminen. Kesälomasuunnitelmista hän mainitsi asuntoautoilun ja mökkeilyn.

Rasti 5: Viides piste oli valokuvausstudio. Siellä sai porukalla otattaa itsestään hassunhauskan kuvan juuri sellaisen kuin itse kaveriensa kanssa tai yksin halusi. Haastattelijan haaviin tarttui Arto Karviasta. Hän tykkäsi kovasti pisteestä ja kuvasta tulikin hänen mielestään juuri niin hauska kuin pitikin! Leikkimielisissä kisoissa Arto ei ole niin kilpailuhenkinen, mutta jos tosi on kyseessä, voiton palo kiiltää kyllä silmissä. Hänen mielestään tällaisissa päivissä parasta on KAIKKI! Kesälomasuunnitelmissa on pitkä reissu Luhankaan tuttujen mökille.

Rasti 6: Tämä piste olikin sitten Valtin pihalla. Tässä heiteltiin pikkupusseja tietyn välimatkan päästä pariin aukkoon. Valvojana oli Minna Rassi. Haastatteluun saatiin Roni Karvian puupuolelta. Aktiviteetti oli ollut hauskaa - pussukat eivät vain kuulemma oikein tahtoneet suostua Ronin kanssa yhteistyöhön. Yleensä kilpailuhenkisyyttä kyllä löytyy. Vaihtelu oli jälleen hänellekin se juttu, mikä oli parasta päivässä. Ronilla ei vielä kesäsuunnitelmia ollut, hän kertoi ottavansa kesän rennosti, päivä kerrallaan.

Rasti 7: Seitsemäs piste oli puuosastolla. Tehtäviä oli kaksi liittyen putkien virheiden tarkastukseen. Tarkistajana tässä oli Peter Moisio. Katariina toiminnallisen työkyvyn ryhmästä kehui tehtäviä mukaviksi. Hän myönsi myös olevansa kilpailuhenkinen. Parasta hänen mielestään tällaisessa päivässä on se, kun pääsee kokeilemaan kaikkea hauskaa. Kesä menee ihan rentoutuessa.

Rasti 8: Kuula-aseella ampuminen maaliin Mysteerimaailmassa oli viimeinen etappi ja myös naisten makuun. Mediapajan Sarin mielestä piste oli mukava ja tulos kohtalainen. Riippuu lajista, onko hän kilpailuhenkinen. Kesälomaan kuuluu uinti ja luonnossa liikkuminen.

Päivän aikana saimme makoisan ja täyttävän aterian ja päivä päätettiin palkintojen jakoon. Menossa mukana ja jutun kirjoittivat: Sari ja Janita Ahola.

Ulvilan työpajan esittely Ulvilan kaupunki järjestää työpajatoimintaa työttömille 17-29-vuotiaille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka tarvitsevat tukea työelämäuran tai koulutuspaikan löytämiseen. Työpajoilla valmennettaville tarjotaan monipuolisia työtehtäviä, jotka tukevat ammatinvalintaprosessia tai jo saavutettua ammatillista osaamista. Valmennettavan ei tarvitse osata alan työtehtäviä ennen pajalle tuloa vaan työtaito kehittyy tekemällä oppimalla. Työtoimintaa ohjaavat työvalmentajat. Työtoiminnan rinnalla kulkee yksilövalmentaja tukemassa elämänhallintataitoja sovittujen tavoitteiden puitteissa. Yksilövalmennus tukee suunnitelmien toteuttamista mm. opiskelu- ja työpaikan etsinnässä. Valmennettava voidaan poluttaa työpajalla esim. kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeilun kautta palkkatuelle, määräaikaiseen ja lopulta vakinaiseen työsuhteeseen (kaupunki/yritys/yhdistys). Suosmeren työpajatoiminta

Starttivalmennus

Ulvilan työpajat toimivat Suosmeren vanhan koulun tiloissa, joita on muokattu työpajatoimintaan sopiviksi. Pajat siirtyivät Suosmereen vuoden 2020 aikana ja työtoimintoina on Starttivalmennus, Taitopaja ja Green care. Näiden lisäksi kierrätyskeskus Korona sijaitsee Ulvilan keskustassa Friitala-talossa sekä Taitopajan myyntipiste sijaitsee Leineperissä.

Starttivalmennuksessa tuetaan 17-29-vuotiaiden nuorten arjen- ja elämänhallintataitoja, tulevaisuuden suunnittelua sekä osallisuutta vuorovaikutteiseen toimintaan. Keinoina ovat yksilö- ja ryhmävalmennus.

Työpajojen yhdistäminen saman katon alle mahdollistaa pajojen yhteistyön, toimintojen yhtenäistämisen sekä tarjoaa asiakkailleen monipuolisemman tuen, ohjauksen ja toiminnan. Työpajoilla noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja nuoria motivoidaan toimimaan sen mukaan. Arjen toiminnassa periaate näkyy kierrätyksenä, uusiomateriaalien hyödyntämisenä, suunnitelmallisuutena ja arjen valinnoilla.

Taitopajalla työskennellään monipuolisesti eri materiaalien parissa. Täällä harjoitellaan eri tekniikoita: mm. virkataan, neulotaan, ommellaan ja maalataan. Pajalta valmistuu kodin koriste- ja käyttöesineitä. Tuotteita myydään kierrätyskeskus Koronassa sekä toukokuusta elokuuhun Leineperin Ruukin Huvillaspuodissa.

Taitopaja

Green Care työpaja Green Caren toiminta suuntautuu pienrakentamisen ja puutarhatyöskentelyn toimialoille eli siellä työskennellään viher- ja ympäristörakentamisen parissa. Pajan pihapiirin lisäksi tehdään töitä Ulvilan kaupungin ja perusturvan tilauskohteissa. Peruspalveluiden asiakkaat voivat tilata asiakastyönä mm. piha- ja puutarhatyöt, lumityöt, maalaus- ja remonttityöt, renkaiden vaihdot, polttopuiden tekoa, puiden kaadot ja raivaustyöt, huonekalujen korjaus- ja maalaustyöt sekä erilaisten puutuotteiden valmistamisen. Kierrätyskeskus Korona Korona ottaa lahjoituksena vastaan puhtaita ja ehjiä vaatteita, astioita, huonekaluja yms. tavaroita. Lisäksi kuolinpesän irtaimistoja paikan päältä noutaen. Työtehtävinä harjoitellaan tuotteiden käsittelyä, esillepanotaitoja, asiakaspalvelutaitoja sekä kaupankäynnin perustaitoja.

Vierailu Valtissa 11.6. - kommentteja ja ajatuksia Ulvilan kaupungin Suosmeren työpajan väki teki perjantaina 11.6. TYKY-päivävierailun Valtti-työpajaan. Päivä alkoi alkututustumisella ATK-yksiköiden laajaan toimintaan ja hämmästelyä saikin osakseen varsin laadukas ja ammatillinen toiminta. Saimme ilon tutustua monimuotoiseen kädentaitoyksikköön, jossa olikin monen moista touhua ja toimintaa. Matka jatkui hienoon ruokalaan, jossa saimme makunystyröitä hivelevän lounaan. Me lahjoitimme ihastelua hienoa keittiötoimintaa kohtaan. Keittiöhenkilökunta joutuikin varsinaiseen kysymysten ristituleen tiedonjanon iskiessä ruokailun lomassa. Kiitokset kärsivällisyydestä ja hienoista vastauksista! Ruokailun jälkeen saimme virkistäytyä Mummolan ja Teekutsut-mysteerien merkeissä. Aivonystyrät saivat ruuansulattamisen sijaan keskittyä mysteerien ratkaisemiseen ja tutustua aivan omintakeiseen logiikkaan. Avointa keskustelua ja hersyvää naurua riitti, vaikka välillä saatiinkin haroa hiuksia oikein kunnolla. Kaikesta huolimatta, selviydyimme kaikki kunnialla mysteerien maailmoista ja saimme hienon kokemuksen päiväämme.

Iltapäivä kului vielä ihastellessa ja ihmetellessä puuosaston ja alihankintatyöskentelyn saloissa. Hienosti organisoidut toiminnot saavat luotua työntekijöille varsin vastuullisen ja vaativan työskentelyympäristön asiakastilaaja-toimintoihin. Lopuksi kävimme tutustumassa vielä uuden kierrätysmyymälän toimintaan; se herätti suurta ihastusta monimuotoisuudellaan ja organisoinniltaan.

Päivästämme jäikin varsin hieno muistijälki hyvästä monipuolisesta toiminnasta, henkilökunnan ystävällisestä kohtaamisesta, elämyksellisistä hetkistä ja ennen kaikkea saimme sitä, mitä haimme: virkistystä ja aivonystyröiden liikkeelle panoa uusien ideoiden käynnistämiseksi. Emme voi siis muuta kuin isosti sanoa KIITOS hienosta päivästä. Sääkin suosi auringon paisteellaan.

”Olette saaneet toimintanne varsin laajaksi, ajantasaiseksi ja laadukkaaksi, joka oli ilo nähdä.” 26

Pajatarinoita - Marjaana Rintalahti Marjaana on 39-vuotias; syntynyt Jurvassa, mutta asunut ikänsä Kankaanpäässä. Marjaana asuu yksin ja viihtyy kotosalla. Kutominen on harrastuksena eli villasukkia syntyy. Koulutustaustaltaan hän on merkonomi (valmistunut Kankaanpään kauppaoppilaitoksesta vuonna 2001).

Maaliskuun alussa starttasi Valtissa toiminnallinen työkyvyn kurssi ja se päättyi 5.9. Sitä oli vetämässä Valtin Minna Hautamäki. Viikko-ohjelma oli Marjaanalla tällöin seuraavanlainen: yhtenä päivänä Minnan ryhmässä, kahtena päivänä kuntouttavassa työtoiminnassa Valtissa ja yhtenä päivänä kaupungintalolla. Valtissa Marjaana teki käyttöturvatiedotteita.

Elämää on hallinnut sosiaalisten tilanteiden pelko. Se haittaa edelleen, mutta ei ole enää niin vahvasti vaikuttamassa kuin nuorempana. Marjaana on käynyt erilaisia valmennus- ym. kursseja Valtissa ennen Valtin Knuuttilan aikaa, jossa hän oli kuntouttavassa työtoiminnassa pari vuotta (vuosina 2012-2014). Marjaana teki siellä Korvaluoman Karhusaaren kyläyhdistyksen pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia sekä sähköistä arkistointia. Valtin aikana hän suoritti atk-ajokortin useampaankin kertaan, joten tietokone tuli ainakin tutuksi.

Toiminnallinen työkyvyn ryhmä oli positiivinen kokemus. Jo itse ryhmä oli kannustava ja jännitys oli nopeasti tipotiessään. Siinä sai olla oma itsensä. Terveysasioita käytiin läpi ja selviteltiin, että ne saataisiin kuntoon. Ne olivatkin jääneet taka-alalle, joten päivitys oli paikallaan. Näin asioita saisi elämässä eteenpäin muutenkin. Ryhmän mukana käytiin grillaamassa ja pelaamassa, samoin Jämijärven uhrilähteellä ja Anne Mattilan taidekahvilassa. Reissut olivat mukavia ja rentouttavia.

Vuosina 2014-2021 Marjaana on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa kaupungintalolla. Siellä hän on tehnyt toimistotöitä ja toiminut kokousemäntänä eli hoitanut kahvitukset kokouksiin. Samoin hän on ylläpitänyt leikekirjaa, jota on pidetty jo 1960-luvulta lähtien. Työaika on tänä aikana ollut 4 h 4 pv/viikko.

Marjaana jatkoi kuntouttavaa työtoimintaa syyskuun alussa (6 h 4 pv/viikko) ja sen jälkeen on tarkoitus aloittaa palkkatuki. Se on askel eteenpäin elämässä. Sosiaaliset tilanteet ja niiden pelko vaikuttaa toki vieläkin. Asiaa helpottaa, kun sen itse tiedostaa ja hyväksyy. Samoin avoimuus ja keskustelu auttavat.

Syksyn TUKEA-ryhmät TUKEA-hanke on Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallinnoima hanke (1.4.2020-28.2.2023), joka tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita työttömille työnhakijoille Pohjois-Satakunnassa. Hanke tarjoaa pitkäaikaistyöttömille ryhmätoiminnan ja henkilökohtaisen tuen kautta sisältöä ja apua arkeen. Tavoitteena on vahvistaa työttömän osallistujan työ- ja toimintakykyä kohti työelämää erilaisilla toimenpiteillä. Ryhmävalmennukset järjestetään kolmen kuukauden jaksoissa, yhtenä päivänä viikossa (eSport kokoontuu kahdesti viikossa). Tänä syksynä kokoontuvat eSport-, luontoryhmä, mielenvoima- sekä Mun juttu!-ryhmät. eSport-ryhmä aloitti 31.8. Esa Viitasen johdolla. Ryhmässä tutustutaan pelaamisen maailmaan ja nuorille järjestetään oma pelitapahtuma. Kokoontumiset ovat kaksi kertaa viikossa.

Luontoryhmän kokoontumiset alkoivat 1.9. kerran viikossa keskiviikkoisin. Vetäjänä Harri Hieta. Luvassa jälleen seikkailuja, retkiä ja monenlaista toimintaa.

Kaikenlaista kivaa tehdään eSport-ryhmässä. Syksyn ensimmäisillä kerroilla mm. pelattiin frisbee-golfia ja koottiin ohjelmointipallo.

Daniel Pesämaan ohjeistuksella opeteltiin vuolemaan puupuukkoja.

Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiin? Luonto auttaa Mikä peleissä kiinnostaa? Useimmat pelaajat palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet kertovat pelaamisen tärkeimmäksi syyksi hauskansekä parantaa mielialaa. Vaikutukset ilmenevät muun pidon, pelaamisen sosiaalisuuden sekä rentoutumisen muassa verenpaineen alenemisena ja sydämensykja arjesta irrottautumisen. Peleistä haetaan viihdettä, keen tasoittumisena. Luonto vaikuttaa myönteisesti jännitystä ja uusia haasteita ja niissä voi luontevasti myös sitä kautta, että se saa ihmiset liikkumaan ja tartestata omia rajoja, leikitellä erilaisilla rooleilla sekä joaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. saada uudenlaisia kokemuksia. Pelikokemuksessa sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen on keskeistä.

Mielenvoima-ryhmä starttasi myös syyskuussa. Vetäjänä Carita Ahtilinna. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa (tiistaisin klo 10-14). Tällä kertaa keskitytään masennukseen - ryhmässä annetaan tietoa masennuksesta ja erilaisia työkaluja masennuksen hoitoon esimerkiksi omien ajatusten tarkasteluun ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Lisäksi opetellaan hyväksyntää hyödyntämällä mindfulness-harjoituksia. Miksi masennumme? Masennuksen voivat laukaista lukuisat eri tekijät, esimerkiksi ajankohtaiset elämäntapahtumat ja erilaiset pettymykset ja menetykset. Masennustilojen taustalla voi olla läheisen menetykseen liittyvä surematon suru tai jokin muu aiemmin elämässä käsittelemätön tunnetila tai trauma, joka nousee pintaan elämänkriisin keskellä, joskus tiedostamattakin. Kenen tahansa elämä voi kriisiytyä, ja tähän voi olla lukemattomia eri syitä. Elämää kuormittavat tekijät altistavat masennuksen puhkeamiselle, mutta on hyvin yksilöllistä, kuka sairastuu. Joskus masennukselle ei löydy mitään selkeää syytä elämäntilanteesta. Oma vika se ei silti ole koskaan. Masennus on sairaus, joka edellyttää lääketieteellistä ja psykologista hoitoa - kenenkään ei pidä eikä tarvitse yrittää parantua siitä yksin.

Mun juttu!-ryhmä on aivan uudenlainen ryhmä TUKEA-hankkeessa. Miten muuttaa haaveet tavoitteiksi? Ryhmässä mietitään ryhmäläisten unelmia - luodaan niistä jokaiselle oma tavoitekartta, jonka osallistujat voivat tehdä käsin askartelemalla tai digitaalisia alustoja hyödyntämällä. Kun kartta on valmis, lähdetään avaamaan haaveita ja miettimään, miten ne saataisiin muutettua realistisiksi tavoitteiksi. Ryhmän päätyttyä tavoite on, että jokaiselle olisi realistiset haaveet, joita voi lähteä tavoittelemaan. Mun juttu! starttaa joulukuussa - ole kuulolla! Miten unelmat voi tehdä näkyväksi? Omia unelmiaan voi tarkastella eri tavoin. Unelmia voi kirjoittaa vaikkapa unelmavihkoon, niitä voi piirtää, leikata lehdistä valmiina kuvina tai kuvata itse. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole ja jokaiselle löytyy mieluisa tapa. Kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti! Kun näkee unelmansa muutenkin kuin mielessään, ne voivat näyttäytyä aivan uudessa valossa.

Kuntoutus auttaa jaksamaan Kela järjestää kuntoutusta kaikenikäisille ja turvaa toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Kuntoutus auttaa elämään sairauden kanssa, jatkamaan töissä tai palaamaan työelämään. Jos sairaus tai vamma vaikeuttaa elämää, apu voi löytyä kuntoutuskurssilta. Oman tarinansa kertovat Sari Ahola ja Anna-Liisa Lehtiniemi. Sari oli ryhmäkuntoutuksessa Joensuun Vetreassa ja Anna-Liisa yksilökuntoutuksessa Härmän kuntokeskuksessa Kauhavan Ylihärmässä. Molemmat saivat kuntoutuksesta virtaa, tukea ja jaksamista sairauden kanssa. Kuntoutuskokemuksia - Sari Ahola Lähes vuosi sitten marras-joulukuun vaihteessa olin dystonia-kuntoutuksessa viisi päivää Joensuun Vetreassa. Halusin irrottautua kotiympyröistä hetkeksi ja Joensuuhun juurikin siksi, koska olen kotoisin sieltäpäin. Halusin myös nähdä ihmisiä muualta, katsella ympäristöä erilaisesta vinkkelistä ja tutustua kaupunkiin uudelleen. Tämä oli elämäni ensimmäinen kuntoutus, vaikka jo 30 vuotta olen tätä neurologista sairautta, servikaalista dystoniaa, sairastanut. Täällä Valtissa Hautamäen Minna otti asian puheeksi puolivahingossa, kun juttelimme aivan eri asiasta. Olinkin heti valmis kokeilemaan, josko sinne pääsisin. Päätös tuli nopeasti ja Vetreassa viettämäni viikko oli huikea. Valmista ohjelmaa oli aamusta iltapäivään (toki ruokaja kahvittelutaukoineen sekä lepäilytuokioineen) ihan oman jaksamisen mukaan. Ohjaajat sanoivatkin, että ”päikkäreitä” saa huoneeseen kesken päivän mennä ottamaan, jos siltä tuntuu. Dystonia kun aiheuttaa monissa hurjaa väsymystä. Illat olivat luonnollisesti vapaita omille menoille. Kuntoutuksen toinen jakso oli toukokuussa 2021. Tällöin Joensuuhun oli - jos mahdollista - vieläkin mukavampaa mennä. Oman porukan jo tiesi; ihmiset olivat jokseenkin tuttuja. Oli mielenkiintoista tietää, miten muilla oli mennyt edellisen jakson jälkeen ja oliko jokin asia jonkun kohdalla muuttunut. Kaksi ryhmäläistä oli syystä tai toisesta joukosta pois, mutta sehän ei menoa haitannut! Meitä oli 7 henkilöä, joka mielestäni on ihanteellinen ryhmäkoko. Osa ohjaajista oli tuttuja, mutta suurin osa aivan ”uusia naamoja”. Vaihtuvuutta oli näköjään kuntoutuskeskuksella tapahtunut tällä välin.

Ohjelma noudatti suurin piirtein samaa kaavaa kuin ensimmäiselläkin kerralla. Nyt keväällä ilman ollessa lähes koko viikon aurinkoinen ja lämmin, olimme ulkosalla tietysti enemmän lenkkeilyn, sauvakävelyn, mölkyn ja ihan luennoiden parissa yhdessä myös keskustellen. Tietenkin uutta tietoakin taas saatiin. Edellisellä kerralla meille asetetut tavoitteet käytiin läpi ja niitä testailtiin. Myös liikkuvuuskokeet uusittiin ja kehitystä oli tapahtunut monella, allekirjoittanut mukaan lukien (jota kyllä ihmettelin). Suurin eroavaisuus varmaan ensimmäiseen jaksoon verrattuna oli se, että suurin osa luennoitsijoista oli skype-yhteydellä kanssamme. Toki livenä olisi ollut paljon mukavampi tavata alan asiantuntijoita, mutta nyt toimittiin näin - osaksi koronan takia ja osaksi luennoitsijoiden sijainnin takia; he kun sattuivat olemaan tällöin ympäri maata. Myös keskellä päivää saattoi olla parinkin tunnin taukoja ohjelmasta. Se ei kyllä minua haitannut, koska sai hiukan levähtää ja lepuuttaa aivojaan. Jotkut eivät niin siitä tykänneet - nämä ovat makuasioita eli me ihmiset olemme erilaisia.

Kaikilla tilanteet olivat pysyneet aika samoina; tietysti muutoksiakin oli tapahtunut. Jollakin oli päivittäistä työaikaa vähennetty väsymyksen takia, toinen oli päässyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kolmannella taas kivut niskan ja kaulan alueella olivat lisääntyneet. Juttelimme keskenämme paljon sairauteen liittyvistä asioista - tietysti myös muustakin taivaan ja maan välillä. Se pitää paikkansa, että kukaan muu ei voi ymmärtää dystoniaa, VAIN ja ainoastaan toinen sitä sairastava. Vertaistuki on todella tärkeä tässä erikoisessa ja harvinaisessa sairaudessa. Erityisen haastavan tästä tekee juurikin se, että ei ole olemassa kahta samanlaista dystoniaa sairastavaa ihmistä. Jokaisella oireet ovat erilaisia ja hoito hyvinkin henkilökohtaista. Toiseen tietty lääke tepsii, kun toiseen sillä ei ole mitään vaikutusta. Sama on botox-piikkien ja muiden vaihtoehtoisten hoitojen kanssa.

Kuntoutusjakso kokonaisuudessaan antoi itselleni todella paljon: uusia kavereita, kultaakin kalliimpaa vertaistukea, naurua sydämen kyllyydestä ja sen mukana - toivon mukaan - monta vuotta elinaikaa lisää. Samaten sain uutta tietoa sairaudesta, vastauksia itseäni askarruttaviin kysymyksiin, neuvoja ja vinkkejä jokapäiväiseen elämään dystonian kanssa sekä paljon muuta! Saimme myös työkaluja tulevaisuuteen ison repullisen eli kuinka kotikonstein hoitaa kipeitä paikkoja ja kuinka rentouttaa kropan jännitystilaa, sekä myös vinkkejä positiivisiin ajatusmalleihin ja suhtautumistapoja itseemme useammalta kantilta katsottuna. Tulimme siihen tulokseen, että kyllä huumori on se, joka kantaa pitkälle. Elämä ei saa olla liian vakavaa tai muuten olo käy raskaaksi ja taakka liian painavaksi kantaa. Myös itselleen on tärkeää osata nauraa silloin ei naurun aiheet lopu! Näinhän se on?!

Vetreassa ei ollut uima-allas enää toiminnassa - se oli aikamoinen pettymys ainakin itselleni, uimisesta kun kovasti tykkään. Allas oli suljettu aika pian meidän ensimmäisen jakson jälkeen. Vetrea on kuntoutuksella vuokralla ja omistaja ei ollut suostunut allasremonttiin sen hintavuuden takia. Niinpä Vetreassa ei jatkossa enää pidetä kuntoutusryhmiä - sinne otetaan ainoastaan yksilökuntoutujia. Henkilökuntaakin on irtisanottu suhteellisen paljon. Vetrealla ei siis loisteliasta tulevaisuutta ole näköpiirissä. Se on todella harmi; paikka on niin miellyttävä ja hienot ulkoilumaastot alkavat heti ovesta ulos astuttaessa.

Olo on hieman jopa haikea, kun kuntoutus loppui. Onneksi vaihdoimme kuitenkin sähköpostiosoitteitamme, joten yhteydenpito on jatkossakin mahdollista! Kannustan täysillä kaikkia, joilla kuntoutukseen vain on tarve ja mahdollisuus, hakemaan näille jaksoille. Ne antavat paljon ja pieni irtautuminen tutusta ympäristöstä ei ole pahitteeksi. Ja jos suinkin mahdollista, mene ihmeessä kuntoutukseen ihan toiselle paikkakunnalle. Maailmankatsomus avartuu, täysin uudet ihmiset antavat sinulle uuden näkökulman elämääsi, näet uusia maisemia ja tutustut uuteen paikkakuntaan - sekä mikä hienointa: kotiinpaluusi jälkeen olet iloinen kaikesta saamastasi ja uusista muistoista elämän tilkkutäkkiisi!

Miten kuntoutukseen haetaan? Ensimmäinen askel on löytää omiin tarpeisiin sopiva kurssi. Sen jälkeen pitää hakeutua lääkäriin, joka arvioi kuntoutuksen tarpeen ja kirjoittaa suosituksen. Lisäksi tarvitaan oma hakemus.

Kaikille kursseille hakeudutaan omatoimisesti, mutta neuvoa ja tukea kuntoutukseen hakeutumiseen sekä apua itse hakemuksen tekemiseen voi saada sosiaaliohjaajilta ja terveydenhuollon työntekijöiltä.

”Hakemusta tehdessä kannattaa miettiä, mihin kuntoutuksella pyrkii ja mihin kurssista uskoo olevan apua.”

Käytännön neuvoja kurssille hakeutumiseen saa myös Kelan kuntoutuksen puhelinpalvelusta (puh. 020 692 205).

Kun Kela on käsitellyt hakemuksen, siitä saa päätöksen. Kuntoutuksen aikana voi saada kuntoutustai osakuntoutusrahaa. Se turvaa toimeentuloasi kuntoutukseen osallistumisen ajalta.

”Kaikkein paras tilanne on, jos itselle syntyy havainto, että elämälle pitäisi tehdä jotain. Kun on motivaatiota, syntyy myös tuloksia. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tai muu hoitava taho voivat ottaa kuntoutukseen hakeutumisen puheeksi.”

Päätös kuntoutuksesta lähetetään myös tiedoksi palveluntuottajalle, jolloin se toimii myös paikkavarauksena ja maksusitoumuksena. Käytännön järjestelyistä saa lisätietoa palveluntuottajalta.

Kuntoutuskokemuksia - Anna-Liisa Lehtiniemi Anna-Liisa on 62-vuotias ja työskentelee Valtin ompelimon puolella eli etupäässä korjailee puolustusvoimien lumipukuja. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella. Toive kuntoutuksesta oli ”omassa päässä”; edellisestä kuntoutuksesta oli vierähtänyt jo 10 vuotta (tules-oireisten elämänhallintakurssi Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa). Anna-Liisalla oli varattuna diabeteslääkärille aika. Lääkäri ehdotti oma-aloitteisesti kuntoutusta. Valtissa Hautamäen Minna oli ”tullut taloon”; hän otti asian ajaakseen ja kuntoutushakemus tehtiin. Myönteinen päätös tulikin nopeasti. Nykyään on mahdollisuus päästä kuntoutukseen muualle kuin omalle tai lähipaikkakunnalle. Härmän kuntokeskuksessa alkoi Anna-Liisan viiden päivän ensimmäinen kuntoutusjakso tämän vuoden toukokuussa. Lokakuussa on edessä toinen jakso. Kuntoutuksen alussa oli lääkärintarkastus (fysiatrian erikoislääkärin suorittama). Fysioterapeutti oli mukana ja ohjelma laadittiin lääkärintarkastukseen pohjautuen. Anna-Liisan yksilökuntoutuksessa oma liikunnanohjaaja veti liikuntatuntia; itse sai valita mieluisat liikuntalajit (esimerkiksi vesijumpan). Samoin fysioterapeutti räätälöi yksilölliset ohjeet yleiskunnon ylläpitämiseen ja jatko-ohjeet kotona tehtäväksi (sisältäen oikeanlaiset liikkeet, välineet ym.). Kuntoilua tehtiin myös ryhmänä, esimerkkinä kuntosali, vesijumppa, salijumppa ja kävelylenkki kuntopolulla. Kävelysauvoilla sai halutessaan tehoa yläkroppaan. Ryhmässä oli noin kahdeksan osanottajaa (yksilökuntoutujia) ja he olivat eri puolilta Suomea. Viikko sisälsi myös fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja psykologin tapaamisia - sekä yksilöllisesti että ryhmänä. Myös luentoja oli tarjolla. Ohjelmaa oli riittävästi. Jos ei jaksanut osallistua, sai jäädä pois. Päivän ohjelma päättyi noin klo 15; illalla sai vapaasti mennä salille, uimaan, kävelemään tai vaikka löhötä sohvalla television ääressä. Luonnollisesti päivään kuului maittava aamupala, 2 x ateria seisovasta pöydästä sekä iltapala diabeetikoille.

Anna-Liisa sanoi kuntousjaksosta: ”kyllä hermo lepäsi - ei kotimurheet tulleet mieleen”. Kuntoutus auttoi myös liikuntaan motivoitumisessa: Anna-Liisalta löytyykin kuminauhat, kahvakuula ja jumppapallo, jotka ovat säännöllisessä käytössä. On myös muistettava tavallinen hyötyliikunta kunnon ylläpitäjänä. ”Kotiintuomisena” Anna-Liisa sai kuntoutuspäiväkirjan eli sitä pitäisi tehdä joka päivä. Paitsi liikkumiset siihen merkitään myös ystävyyssuhteet ja sosiaaliset kanssakäymiset sekä mieluisat tekemiset. Siinä pystyy konkreettisesti seuraamaan tavoitteiden toteutumista. Anna-Liisa suosittelee kuntoutusta jokaiselle, joka tuntee siihen tarvetta. Valtissa Minna Hautamäki auttaa ja neuvoo hakemuksen tekemisessä.

Tiesitkö tämän TULE-sairauksista? Tuki- ja liikuntaongelmat koskettavat lähes kaikkia jossain elämänvaiheessa ja tule-sairaudet ovat suurin kipua aiheuttava ja eniten toimintakykyä haittaava sairausryhmä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin ja eniten työstä poissaoloja aiheuttava sairausryhmä. Ne ovat mielenterveyden ongelmien jälkeen toiseksi yleisin syy myös työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tule-sairaudet ovat yhteydessä moniin muihin sairauksiin ja on tavallista, että tule-sairaudesta kärsivällä on myös muita sairauksia, kuten diabetes. Tule-sairaudet aiheuttavat usein kipua, joka on yhteydessä masennukseen. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat lisääntymässä väestön ikääntymisen ja riskiä lisäävien elintapojen seurauksena. Tärkeintä olisi ennaltaehkäistä tule-sairauksia vaikuttamalla sekä yksilöihin että ympäristöön. Mistä TULE-sairaudet johtuvat?

Ennaltaehkäise vaivoja

Runsas ja pitkäkestoinen istuminen kuormittaa yksipuolisesti kehon tukirakenteita ja aiheuttaa niska- ja selkävaivoja. Muita työhön liittyviä kuormitustekijöitä ovat muun muassa fyysisesti raskas työ, toistotyö ja staattiset tai hankalat työasennot, kuten kumarassa työskentely. Myös psykososiaaliset tekijät, kuten työn liian suuret vaatimukset, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja huono työtyytyväisyys, lisäävät tule-sairauksien riskiä.

Työpaikoilla tulee tunnistaa työssä olevat haitta-, vaara- ja kuormitustekijät. Tule-terveyttä edistetään suunnittelemalla työ, työvälineet ja työympäristön ergonomia vastaamaan yksilön ominaisuuksia, tarpeita ja mahdollisuuksia. Myös työjärjestelyillä, kuten työkierrolla ja työnjaolla, voidaan ehkäistä tuleongelmia.

Tule-vaivoihin vaikuttavat yksilön perimä ja yksilölliset ominaisuudet. Tupakointi, ylipaino, metabolinen oireyhtymä, liikunnan puute ja unihäiriöt vaikuttavat liikuntaelimistön kuntoon. Mieti omia elämäntapoja olisiko niissä korjaamisen varaa?

Liikuntaelimistön kunnosta kannattaa huolehtia. Satojen lihastemme ja niveltemme kunto edellyttää liikettä ja kuormitusta. Jokainen voi edistää liikuntaelimistönsä hyvinvointia harrastamalla liikuntaa, välttämällä tupakointia ja ylipainoa sekä nukkumalla riittävästi. Liikkumalla riittävästi saat lisää terveitä elinvuosia. Liikunta on lääke myös tule-vaivoihin. Tupakointi on paha tapa ja siitä kannattaa päästä pikimmin eroon. Tupakka vaikuttaa erityisesti selkärangan verisuonistoon ja heikentää kudosten ravitsemusta. Välttämällä ylipainoa vähennät nivelten liiallista kuormitusta ja nivelrikon syntymistä. Univaikeudet ovat monen nykyihmisen vaiva - nekin lisäävät liikuntaelinten kipujen ja sairauksien riskiä ja heikentävät vaivoista kärsivän toimintakykyä. Useiden tule-sairauksien syntyyn ja etenemiseen voi vaikuttaa elintavoilla ja riskitekijöiden vähentämisellä. Me kaikki vanhenemme - vaivoja ja sairauksia tulee iän myötä. Niitä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä ja näin saada elämäämme laadukkaita vuosia lisää. - Janita Ahola -

”Terveen ihmisen pitäisi harrastaa kohtuullisen paljon kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa.”

Lähde: www.ttl.fi/tule-vaivoihin-vaikuttavat-tekijat

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry (SMY) on perustettu 25.3.1996. SMY on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteistoimintaa sekä pyrkiä edistämään maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin tukemista ja maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen myötä vaikutetaan myös monikulttuurisen Suomen rakentamiseen positiivisessa hengessä. Monikulttuuriyhdistys ylläpitää kaikille avointa Kansainvälistä kohtaamispaikkaa, joka sijaitsee Porin keskustassa (Otavankatu 5 B). Siellä järjestetään erilaisia tapahtumia, kerhoja ja kursseja sekä tarjotaan mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 550, edustaen noin 80 kansallisuutta. 75% jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia. Yhdistys oli vierailemassa Valtissa elokuun lopulla. Toimistosihteeri ja toiminnanjohtaja (OTO) Maija Aalto sekä vastuukoordinaattori Elena Kim kertoivat yhdistyksen toiminnasta ja kuulumisista.

Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen toiminta-ajatus on suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteinen toiminta ja kulttuurivaihto. Tavoite on maahanmuuttajien kotoutuminen - integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä myös suomalaisten tottuminen uusiin kulttuureihin ja ihmisiin. Näin rakennetaan yhteisymmärryksessä ja -toiminnassa monikulttuurista Suomea. Suomessa on pula työvoimasta. Yksi ratkaisu tähän on maahanmuuttajat. Myös heille työllistyminen on tärkeää kotoutumisessa Suomeen.

OMAURA on SMY:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke. OMAURA on tarkoitettu työttömille ja se on asiakkaalle maksuton palvelu. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja edistää pitkään työttöminä olleiden asiakkaiden työllistymistä.

Maija Aalto aloitti toiminnanjohtajana kaksi viikkoa ennen koronaa. Kaikki ”meni uusiksi”, mutta se antoi myös mahdollisuuden kehittyä. Digitalisaatio saatiin kunnolla alkuun; esimerkkinä suomen kielikurssit verkossa ja solmittiin yhteistyökuvioita etäpalaverein. Toimintaa pidettiin yllä eikä peruttu, mm. lasten taidekerhokin onnistuttiin näin pitämään.

Asiakkuuden alkaessa tarkastellaan aina asiakkaan nykytilanne, jotta hänelle voidaan tarjota oikeanlaista palvelua ja neuvontaa. Tämän avulla voidaan hyödyntää jo olemassa olevia vahvuuksia ja kehittää heikompia osa-alueita. OMAURA tarjoaa monipuolisia ja erilaisia palveluja. Niiden avulla asiakkaan työllistymistä voidaan edistää. Asiakas saa henkilökohtaista neuvontaa (suomeksi, englanniksi tai venäjäksi). Etsitään tai tarjotaan palkkatukipaikkoja, työ- ja työkokeilupaikkoja sekä erilaisia koulutus- ja opiskelupaikkoja. Samoin tuetaan asioiden hoidossa ja annetaan tietoa suomalaisesta työelämästä, työkulttuurista ja ammattiliitoista. Digitaaliset taidot työnhaussa ovat nykypäivää. Niinpä asiakkaita opastetaan video-CV:n tekemisessä sekä erilaisten asiakirjojen sähköiseen käsittelyyn; samoin opastetaan sähköisessä asioinnissa. Työhaastattelupajassa keskitytään työhaastatteluun valmistautumiseen ja taitoja voi harjoitella työhaastattelusimulaatiossa. Näin saadaan lisää itsevarmuutta työhaastatteluun. Työn opinnollistaminen on myös palvelumahdollisuus. Oppisopimuksella voi suorittaa esimerkiksi siivoojan, yhteisöohjaajan ja toimistotyöntekijän koulutukset. Valo-valmennuksella on mahdollista suorittaa esimerkiksi puhdistusalan ja liiketoiminta-alan osatutkintoja. Elävässä kieliketjussa maahanmuuttajat oppivat arjen puhekieltä.

Ennen koronaa järjestettiin tapahtumia, joissa suomalaiset saivat tutustua eri kulttuureihin. Esim. SAMK:sta afrikkalaiset opiskelijat esittelivät omaa kulttuuriaan, ruokaa, muotia ym. Matkailualan opiskelijoille neljä eri kansallisuuden edustajaa kertoivat maastaan matkailun näkökulmasta. Suunnitteilla on Kankaanpään ja Rauman suuntaan POP UP -muotoista toimintaa ja tapahtumia. Mahdollisesti syyskuun aikana starttaa maahanmuuttajien infopiste Otava-talossa Porin kaupungin kuntakokeiluun liittyen. Elena Kim (vastuukoordinaattori, OMAURA) on tullut taloon jo vuonna 2003 vapaaehtoisena, vuonna 2004 palkattuna työntekijänä. Työllistyminen on maahanmuuttajille tärkeää myös tietystä syystä: heidän lapsensa oppivat siihen, että rahat elämiseen tulevat työnteon kautta. Työhaastatteluja harjoitellaan alan ammattilaisten avulla ja pajalla on omia teemailtoja, joissa opitaan esimerkiksi virastokieltä. OMAURAhanke on ollut kaiken kaikkiaan onnistunut ja tavoitteet jopa ylitetty.

Toimistosihteeri ja toiminnanjohtaja (OTO) Maija Aalto sekä vastuukoordinaattori Elena Kim.

Haluan kiittää teitä mahdollisuudesta vierailla Valtti -työpajalla. Toimintanne on hyvin monipuolista ja erittäin hyvin järjestettyä. Ja mikä tärkeintä, jokainen tekee todella tärkeää työtä ottaen huomioon henkilön kyvyt, osaamiset ja kiinnostuksen kohteet. Kaikilla on hyvät työolot, taukotilat, tarjoilut ja useita ruokapaikkoja. Monet pajat mm. käsityö ja valokuvaus antavat hyvät eväät omiin ideoihin ja jopa oman yrityksen perustamiseen. Teette tärkeätä työtä. Menestystä teille! - Elena Kim -

Jämijärven kunnanjohtajan vierailu Jämijärven kunnasta tehtiin tutustumisvierailu Valttiin keväisenä toukokuun päivänä. Kunnanjohtajana toimii Markus Ojakoski. Virassaan hän on toiminut kaksi vuotta. Naapurikuntamme Jämijärvi on aito maaseutukunta, asukkaita on noin 1700. Työpajatoiminta on vaikuttavaa - se on investointi tulevaisuuteen. Se tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Tekemisen kautta voi löytää uusia puolia itsestään. Valmennuksella tuetaan ja ohjataan henkilöä eteenpäin omalla polulla.

Juhana-herttua ja Turun aika Ruotsin ja samalla sen itäisen osan eli Suomen pitkäaikaisin kuningassuku oli Vaasojen suku. Kustaa Vaasa nimitti v. 1556 lempipoikansa Juhanan Suomen herttuaksi samalla, kun he yhdessä vierailivat Turussa. Juhanan muutettua asumaan Turun linnaan keskiaikainen puolustukseen tarkoitettu päälinna muuttui renessanssipalatsiksi ja vallanpitäjien edustajien asuinpaikaksi. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Juhana-herttua asui Turun linnassa 1556-1563. Avioliitto puolalaisen Katariina Jagellonican kanssa toi lisää kansainvälisyyttä hovielämään. Vuonna 1560 Kustaa Vaasan kuoltua valtaistuimelle nousi Juhanan velipuoli Eerik XIV. Hän ei hyväksynyt Juhanan veljeilyä puolalaisten kanssa eikä luonnollisesti avioliittoa Katariinan kanssa. Veljesvihan seurauksena valta vaihtui vuonna 1568, jolloin Juhana-herttuasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III. Turun linna korjattiin

Juhanan herttuakunta

Kustaa Vaasan mielestä Turun linna oli vanhanaikainen ja niin huonokuntoinen, että se olisi pitänyt purkaa ja rakentaa uusi linna nykyisen arkkipiispan residenssin seutuville. Sotatoimet nielivät kuitenkin rahaa ja siitä syystä linna päätettiin korjata ja muuttaa ajan tyylin mukaiseksi renessanssilinnaksi.

Juhana saapui Turkuun kesäkuussa 1556 kesän ollessa kauneimmillaan. Kaupungin talot oli koristeltu koivuilla ja portit katajaköynnöksillä. Raatihuoneentorin laidalle oli kerääntynyt runsas joukko kaupunkilaisia katsomaan kuninkaallista loistoa. Turun linnassa hänen saapumistaan juhlittiin kolme päivää ja juotiin maljoja. Tavalliselle kansalle tarjottiin ilmaiset ryypyt torilla.

Keskiaikaisen linnan päälle puolustuskerroksen paikalle rakennettiin asuin- ja juhlahuoneet. Keskiaikaisissa osissa holvikattoja purettiin ja tilalle rakennettiin tasaiset puukatot. Lisäksi ulkomuuriin avattiin suuret ikkuna-aukot, joissa istuttiin tyynyillä, juotiin viiniä, pelattiin korttia, soitettiin luuttua ja seurattiin muurin ulkopuolista elämää. Enää ei myöskään kuljettu ulkokautta huonetilasta toiseen sisämuurilla olleita solakäytäviä pitkin, sillä suurten ja tilavien porrastornien rakentaminen liittyi uudistusohjelmaan. Upeat ja ajanmukaiset tilat antoivat puitteet ennennäkemättömälle mannereurooppalaiselle hovielämälle.

Nuoren ja komean Juhanan tulo Turkuun osoitti nopeasti, millainen hän oli luonteeltaan. Vaikka häntä pidettiin mieleltään häilyvänä ja heikkotahtoisena, hän myöskin tiesi tarkkaan mitä tahtoi. Tyypillisenä renessanssiajan kasvattina häntä kiinnostivat tieteet, erityisesti humanistinen kirjallisuus ja jumaluusopilliset ongelmat. Juhana oli sivistynyt ja hänen laajaan kielitaitoonsa kuului myös suomi. Hän onkin Vaasoista ainoa, joka hallitsi valtakunnan itäisen osan pääkieltä. Hienostuneet tavat herättivät varsinkin naispuolisten aikalaisten kiinnostuksen niin Euroopan hoveissa kuin palvelusväen keskuudessa. Kaarina Hannuntytär, pormestari Brunin vaimon Birgitta Hannuntyttären sisar oli ensimmäisinä vuosina Juhanan rinnalla Turun linnassa. He elivät onnellisia aikoja ja yhteisten vuosien aikana Kaarina synnytti Juhanalle neljä lasta. Juhana muodosti herttuakunnastaan käytännössä itsenäisen valtion valtiossa. Hän järjesti Suomeen omat valtiopäivät eli kutsui koolle herttuakunnan neljän säädyn edustajat ja sai virkamiehet vannomaan erillisen uskollisuudenvalan hänelle. Hän lyötti myös omaa rahaa Turun linnassa.

Poliittiset syyt pakottivat Juhanan avioitumaan Puolan kuninkaan sisaren, Juhanaa 11 vuotta vanhemman Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä haluttu puoliso ja häntä kosi myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562, kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Vaikka jalkavaimo Kaarina tiesi näin käyvän, tuska täytti hänen sydämensä ja hän vetäytyi Vääksyn kartanoon Kangasalle, jossa hän kasvatti hänen ja Juhanan yhteisiä lapsia. Kansainvälisiä tuulahduksia Katariina Jagellonica saapui myötäjäisineen ja hoveineen Turkuun jouluaattona 1562. Herttuattarella oli myötäjäislahjoina mukanaan muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomessa ei ollut nähty tätä ennen. Katariinan elämäntapa oli varsin tuhlaavainen. Hänellä oli esimerkiksi mukanaan kokonaan oma henkilökunta, johon kuului kamaripalvelijoita, hovipoikia, räätäleitä ja jopa hovinarreja, jotka olivat kääpiöitä. Saapumista juhlittiin kahdeksan päivää.

Salin kredenssipöydälle asetettiin myötäjäisinä tuodut hienot astiat, seinillä oli paneelit parin metrin korkeuteen ja taulujen lisäksi gobeliineja ja peilejäkin. Juhlavuutta lisäsi kattokruunuissa palaneet eriväriset vahakynttilät. Turun linnan juhlinnasta osalliseksi päässyt Turun alueen ylhäisö imi innokkaasti kansainvälisiä tuulahduksia. Katariinalla oli matkassaan sadoittain vaatteita, ja hän esitteli paikallisille mm. espanjalaisen muodin. Katariinan arkuissa tulivat erilaisten astiastojen lisäksi ensimmäiset kullatut, hopeiset haarukat. Niissä oli kaksi pitkää piikkiä, ja kesti aikansa opetella käyttämään niitä. Harvempi tietää, että moni muukin nyt niin arkinen asia on jäänyt perinnöksi herttuaparin hovista. Eikä vain meille, vaan myös nykyiseen länsinaapuriimme. Haarukan lisäksi esimerkiksi ikkunaverhot ja itämaiset matot tanssilattialle tulivat ensin Turun linnaan. Muitakin sisustustrendejä on kantautunut meidän päiviimme saakka. Ensimmäiset tapetit olivat valtavan isoja kudottuja seinävaatteita. Ne antoivat lämpöä siten, etteivät linnan kylmät ja kosteat kiviseinät huokuneet niin paljon kylmyyttä ja tietenkin ne olivat ennen kaikkea kauniita katsella. Toki herttuana Juhanalla oli omat velvollisuutensa, mutta hovielämä oli komeaa. Juhlia riitti, ja niitä järjestettiin Kupittaan kentälläkin. Retkiä tehtiin mm. Katariinanlaaksoon, ja linnan ympäristössä ja Ruissalossa järjestettiin komeita turnajaisia.

Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, joista suurin osa naisia. Juhanaherttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Juhana rakasti juhlimista ja koska hän ei pitänyt jäyhästä ja koruttomasta luterilaisuudesta, hän käytti hyväkseen vaimonsa katolisen uskonnon pyhimyspäiviä syynä kutsua lähiseutujen aatelisia linnaan juhlimaan kanssaan. Katariinalla oli mukanaan kaikkiaan kymmenen kokkia, joten puolalaisen ruokakulttuurin vaikutus näkyi pöydässä. Kansainvälisiä tuulahduksia lienee tullut myös brittihovista, missä Juhana-herttua oli käynyt Elisabet I:n vieraana muutamaa vuotta aikaisemmin. Kokeilla oli merkillisiä konsteja saada pöytä näyttävän näköiseksi. Linnut nyljettiin höyhenineen, ja paistamisen jälkeen höyhenpuku laitettiin takaisin. Tai sitten heillä oli valmiiksi täytettyjä lintuja, ja esimerkiksi joutsenen selkään saatettiin laittaa paisti. Lintujen sisään kätkettiin mielellään yllätyksiä. Siivekäs saattoikin kätkeä sisäänsä vaikkapa hedelmiä tai jopa kalaa.

Veljesvihan aika

Juhana hallitsijana

Onni vain oli lyhytaikaista, sitä kesti joulusta seuraavan kesän lopulle. Elokuussa 1563 Eerik XIV vangitsi Juhanan, ja tyrmään päätyi Katariinakin, tosin vapaaehtoisesti rakkaansa perässä. Hänen sormuksessaankin luki Nemo nisi mors, vain kuolema erottaa. Juhana ja Katariina toimitettiin Ruotsiin Gripsholman linnaan. Kuuden vuoden vankeusaikana heille syntyi kolme lasta. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu.

Kuninkaana Juhana ei kaikissa asioissa saanut kansan tukea. Erityisesti ärtymystä aiheuttivat uskonnolliset pyrkimykset. Juhanan mieltymys katoliseen uskoon näkyi myös siinä, että hänen ja Katariina Jagellonican lapset kasvatettiin katolisen opin mukaan. Sisäiset ristiriidat, valtataistelut ja jatkuvat sodat leimasivat Juhana III:n koko hallituskautta. Ruotsin ja Venäjän välistä sotaa käytiin 1570-1595. ”Pitkän vihan” syynä olivat rajaelimielisyydet idässä ja Balttiassa, jonne Ruotsi oli Eerikin aikana laajentunut.

Mielenterveydeltään horjuva Eerik XIV kuitenkin menetti varsin pian aatelin luottamuksen ja hänet syöstiin vallasta vuonna 1568. Tähän oli vaikuttamassa talonpoikaissäätyisen Kaarina Maununtyttären nousu Ruotsin kuningattareksi; sitä ei hyväksytty. Juhana-herttuasta tuli kuningas Juhana III. Eerik perheineen tuomittiin vankeuteen, aluksi Tukholman linnaan. Heinäkuussa 1570 Juhana siirsi heidät Turun linnaan, koska koki Eerikin uhkana itselleen. Turussa Eerik ja Kaarina viettivät avioliittonsa onnellisimman ajan. Olot kuitenkin muuttuivat, kun Kaarina synnytti parin viimeisen lapsen. Kesäkuussa 1573 Eerik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan, ja hänet myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä. Eerikin vaimo Kaarina Maununtytär sai tiluksia Suomesta ja hänet on ainoana Ruotsin kuningattarena haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Kuningas Juhana III etsi poliittista tukea Puolasta, jonka kuninkaaksi hänen poikansa Sigismund valittiin vuonna 1587. Juhana olisi halunnut roomalaiskatolisen poikansa myös Ruotsin hallitsijaksi, mutta ylhäisaatelisto vastusti tätä ankarasti. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun. Paria vuotta myöhemmin (1592) Juhana kuoli. Katariina Jagellonica oli kuollut jo lähes 10 vuotta aiemmin (1583) muutaman vuoden sairastelun jälkeen.

Lähteet: Wikipedia Aiheesta kirjoitetut artikkelit

Syysmasennusta karkuun! Alakuloinen olotila syksyn tullen - eli toisin sanoen syysmasennus - on monelle tuttu olotila. Lämmin, valoisa kesä vaihtuu pimeneviin, sateisiin iltoihin ja kylmiin aamuihin. Hrrr... Kutsu ystäviä tai sukulaisia kylään, kahville tai vaikka iltateelle. Sosiaaliset kontaktit tuovat iloa syksyn ja arjen keskelle - älä jää yksinään päiviksi kotiin sohvan nurkkaan. Ajatusten vaihtaminen ihmisten kanssa kasvokkain on mielenterveydelle tärkeää. Syksyllä ei tarvitse antaa alakulolle valtaa. Hyvien ystävien tai sukulaisten kanssa voi purkaa sydäntään, mutta kannattaa jutella myös mukavista asioista muistella menneen vuoden kivoja asioita, kertoa tulevista suunnitelmista ja mitä loppuvuodelta odottaa. Keskustellessa voi vaikka saada hyviä ideoita esimerkiksi yhteisiin harrastuksiin tai reissuihin, jotka auttavat syksyssä jaksamiseen.

Pidä peruspaketti kasassa. Liikunta, ruoka, riittävä lepo ja säännöllinen vuorokausirytmi pitää fyysisen puolen kunnossa. Keksi mielekästä tekemistä. Ehkä uusi harrastus? Silloin myös mieli pysyy virkeänä. Voit vaikka revitellä jotenkin. Sisusta tai pukeudu värikkäästi. Laita harmaiden, tylsien verhojen sijasta kukkaverhot ja pue tumman takin sijasta kirkkaan punainen takki päälle. Syksy on pimeää ja ankeaa aikaa - tee siitä pirteää väreillä. Suunnittele reissu loppuvuodelle. Kun kalenterissa häämöttää jokin kiva matka, on syksykin paljon mukavampaa, kun on jotain mitä odottaa. Itse jo reissun odottaminen motivoi syksyllä eteenpäin, ja kun odotettu lähtöpäivä viimein koittaa, on kaikki odotus varmasti ollut sen arvoista.

Järjestele asioita. Esimerkiksi vaatekaapin siivous käyttämättömistä tai vanhoista vaatteista on hyvä päivitys syksylle. On mukavampaa, kun kaapissa ei loju ”turhia” vaatteita ja vaatekaappi pysyy siistinä. Saman voi tehdä vaikkapa kirjahyllylle ja lehdille.

Opettele jotain uutta. Uusi taito, kuten vaikkapa valokuvaus, uuden ruokalajin kokkaaminen tai uuteen maahan ja kulttuuriin tutustuminen internetin ja kirjojen kautta kehittää ja antaa aivoille tekemistä. Opetusvideoita voi seurata esimerkiksi Youtubesta. Sen avulla on helppo harjoitella vaikka tanssiaskelia, jumppaliikkeitä tai kampausten tekoa. Kirjat ovat myös hyvä tiedonlähde, ja kirjastossa käyminen on ilmaista.

Ajattele positiivisesti ja näe kauneus ihan pienissäkin arkipäivän asioissa. Oma asenne ratkaisee paljon ja positiivisuus on tietoinen valinta. Syksy, pimeys ja kylmyys eivät nimittäin lähde pois murehtimalla. Etsi siis jokaisesta syksyisestä päivästä jotakin positiivista. - Janita Ahola -

Herttuan hovissa Viime lehdessä tutustuimme Topiin ja Vikiin, noihin mainioihin pojanviikareihin. Nyt matkaamme ajassa taaksepäin 1500-luvulle. Poikien esi-isät - Tobias ja Viljami - ovat renkeinä maalaistalossa. Työ ei aina pojille maistu ja Viljamin ajatukset laukkaavat ties missä. Samaan aikaan Ruotsin kuninkaan poika Juhana on asettunut hoveineen Turun linnaan. Tieto loisteliaasta elämästä on kiirinyt myös Viljamin korviin. Mitä siitä mahtaakaan seurata?