Valttisanomat 1/2015

Valttisanomat 1/2015

1/2015 1

Sisällysluettelo Pääkirjoitus ................................................................................. 2

ValttiSanomat 1 / 2015

Kansainvälisiä vieraita Valtissa ................................................. 3

Julkaisija: Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää 044 577 2119

Työssäoppimassa Valtissa ......................................................... 4 Vinkkejä valokuvaukseen ........................................................... 5 Valtti-Center..................................................................................7 Valtti 10-vuotta - Valtin historiaa................................................ 9 Tutustujaryhmiä Valtissa...........................................................11 Ulkoilupäivä jämillä....................................................................12 Academia opintovierailu 13-17.4.2015.....................................13

Päätoimittaja: Esa Viitanen esa.viitanen@valtti.fi 044 577 2110 Kannen suunnittelu: Virgilio Goncalves Lehden tulostus: Valtti Mediapaja Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää 044 577 2112

Vauvauutisia Uusi ESR-hanke alkoi helmikuussa Valtti 10-vuottaValtin historiaa

7

9 Tiina Lepistö Elanor Melek Lepistö 26.2.2015

Ulkoilupäivä Jämillä

1 1/2015

12

Pääkirjoitus Viikonloppu tulossa ja mielessä tekemättömien töiden lista, ikkunat pitäisi pestä, kaupassa pitäisi käydä kai me jotain tänään syödäänkin, voi tuota pölyn määrää, pitäisi varmaan siivota ihan perusteellisesti…. mistä aloittaisi, kun ei oikein jaksaisi tarttua mihinkään… Kuulostanee tutulta? Ajoittain on vaikea ponnistella tekemättömien töiden eteen, kun tuntuu, että tekemättömien töiden määrä on kerrassaan loputon. Teemme erinäisiä listoja päämme sisällä tai kirjaamme tehtävälistoja paperille, jotta voimme sitten varmasti stressata ja todentaa asiat, jotka ovat kesken tai jotka vaatisivat välitöntä tarttumistamme. Toisaalta, kun kirjaamme asioita tai tekemättömiä töitä paperille listaksi, voimme parhaimmillaan tukea muistimme toimintaa; siinä ne asiat nyt on paperilla, ei tarvitse sen enempää mieltä rasittaa. Siitä vaan ryhdymme tekemään asioita ja vedämme tehtyjä töitä yli. Vai tuleeko meistä tuossa kohtaa suorittajia ja listoista ahdistavia?

Olisi niin paljon tehtävää ja niin vähän

aikaa… Yksi näkökulma olemiseen ja tekemiseen on se, että pyrkisimme nauttimaan hetkestä, olemaan juuri siinä, missä nyt olemme. Nauttien siitä, mitä juuri nyt teemme. Vähemmällä murehtimisella ihminen saa jopa enemmän aikaiseksi ja bonuksena, on saanut nauttia koko päivän ajan erilaisesta tekemisestä ja erilaisista kohtaamisista, ilman että olisi jo elänyt seuraavassa kohtaamisessa tai tekemisessä. Siivouskin voi siis olla iloa tuottavaa mielekästä tekemistä.

Erityisesti kaiken tekemisen keskellä, tärkeämpää on jokainen kohtaaminen, joka eteemme tulee. Jokainen kohtaaminen jättää meihin jäljen, pienen tai suuren. Siitäkin syystä tervehtiminen, kiitos ja mitä sinulle kuuluu?, voivat saada suuremman merkityksen kuin koskaan kuvittelimmekaan. Tuntuu hyvältä, kun toinen välittää ja haluaa tietää, mitä juuri minulle kuuluu.

Suvi Teräsniskan laulun sanoin; Kellot mittaavat tunteja.

Eiliset odottavat huomistaan.

Siinä välissä ohikiitävässä, on elämässä vain nyt ja tässä.

Entä jos tärkeimmät asiat tapahtuu tällä hetkellä?

Kauneimmat kukat kukkivat juuri nyt liian lähellä, entä jos kaikki se mitä etsit on sun edessä.

Entä jos onnesi on nyt ja tässä valmiina?

Lämpöaaltoa odotellessa toivotan kaikille hyvää ja kiireetöntä kesää!

Carita Ahtilinna

Taiteilija elämää Muovautuu käsissäni tottelee jokaista liikettäni Peilautuu tunteistani Vaihtaa kasvojaan Kuvaa maailmaa ihmisten mielikuvitusta antaa monta aihetta ajatuksia joka kulmasta monin silmin nähtyä aina eri värein.

Näin kuvaan kätteni töitä elämäni pilvilinnoja Emma

1/2015 2

Kansainvälisiä vieraita Valtissa

Yhteiseurooppalaisen VET to JOB – hankkeen projektiryhmä tutustui VALTTI –työpajaan 7.5. Hankkeen tarkoituksena on koota eri maiden käytäntöjä, joiden tarkoituksena on tukea ihmisiä työelämään (JOB) siirtymisessä ja toisaalta tarjota ammatillista koulutusta (VET).

Hankkeessa on mukana organisaatioita Unkarista, Espanjasta, Itävallasta, Kyprokselta, Englannista ja Suomesta, jota edustaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä Sataedu. Muut organisaatiot ovat työvoimaviranomaisia tai toisaalta koulutus- ja tukipalvelujen

tarjoajia. Hanketta koordinoi unkarilainen Bekesin maakunnan työvoimahallinto.

Hankkeessa tutustutaan mukana olevien Euroopan maiden toimintamalleihin ja niitä toteuttaviin organisaatioihin.

VALTTI-työpaja valikoitui projektin tutustumiskohteeksi, koska se selkeästi kiinnosti sekä toimintamalliltaan että asiakaskunnaltaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä alikoulutetut että kouluttamattomat henkilöt, joilla on vaara syrjäytyä, ja jotka tarvitsevat tuettuja toimenpiteitä työllistyäkseen.

Vierailu osoittautui kaikin puolin onnistuneeksi. Valtin henkilökunta oli hyvin valmistautunut ja nähnyt vaivaa toimintojen esittelemiseksi. Englannin kielellä toteutettu esittely antoi vieraille hyvän kuvan työpajan monipuolisista palveluista. Erityistä tunnustusta annettiin henkilökunnan paneutumiselle työhönsä sekä sitoutumiselle asiakkaiden viemiseksi yli vaikeidenkin aikojen. Mahdollisuus suorittaa ammatillisia opintoja tuetun elämänvaiheen yhteydessä on juuri sitä, mitä hankkeessa selvitetään. Valttia pidettiin rohkeana ja innovatiivisena organisaationa, joka pystyy uudistumaan ajan hengessä. Hyvin todennäköisesti VALTTI-työpaja tulee valituksi yhdeksi VET to JOB -hankkeessa esiteltävistä hyvistä käytännöistä.

Sataedu kiittää hyvästä vastaanotosta ja mahdollisuudesta tutustumiseen.

VET to JOB -hankkeen puolesta ja projektiryhmän jäsenenä,

Visit of the WORKSHOP, VALTTI, presentation by Mrs Niina Veko, director of the workshop

3 1/2015

Veli-Matti Vuori kehitysjohtaja Sataedu

Työssäoppimassa Valtissa Työharjoitteluni Valtissa Opiskelen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja opiskelujen ollessa loppusuoralla kuuluu opintoihin työharjoittelu toiminnan organisoimisen, johtamisen ja kehittämisen menetelmistä. Selvemmin ilmaistuna jakso kulkee nimellä hallinnon harjoittelu.

Sain suorittaa harjoittelun toiminnanjohtaja Niina Vekon siipien suojassa.

Kevään aikana tuli organisaatio tutuksi ja samoin myös työpajojen henkilökunta sekä pajalaiset. Rento ilmapiiri imaisi mukaansa heti ensimmäisistä viikoista lähtien ja tuntui että kevät kului tosi nopeasti. Nyt on aika siirtää ajatukset opinnäytetyön tekemiseen. Se onkin se viimeinen rutistus opinnoissani, jonka jälkeen sosionomin tutkinto on suoritettuna ja työelämä kutsuu. Olen nauttinut opiskelusta ja jo nyt tunnen haikeutta, että se on kohta taaksejäänyttä elämää.

Kiitos Niina ja kaikki muut Valttilaiset kuluneesta keväästä ja korot kopisten jatkan matkaani uusiin haasteisiin.

Johanna

Olen Tiia Tikkanen, 19-vuotias opiskelija Sataedu Kankaanpäästä.

Opiskelen kolmatta vuotta liiketalouden perustutkintoa ja valmistun vuoden 2015 keväällä taloushallinto puolelta.

Olen ollut Valtissa työharjoittelussa helmikuusta lähtien ja olen paljon oppinut uutta harjoittelun aikana. Valtissa olen tehnyt paljon hommaa alaani liittyen eli pääasiassa talous-hallinnon tehtäviä. Olen tehnyt muun muassa tiliöintiä, myynti- ja ostolaskujen hoitamista, arkistointia, kassan laskemista, postin noutamista, mapitusta, kopioimista, skannausta sekä paljon muuta. Paljon on myös tullut tehtyä excel-taulukoita mutta omasta mielestäni se on hyvä asia, koska atk-ohjelmia tulee tarvitse-

Työssäoppimassa Valtissa Olen Jarno Kejonen, 17- vuotias opiskelija Kankaanpäästä, käyn koulua Sataedun Ammattikoulussa datanomin alalla ja olen työssäoppimassa Valtissa.

Olen ollut täällä noin 4 viikkoa ja joka päivä olen nauttinut olostani ja tehtävistä joita olen saanut. Valtin väki on myös mukavaa ja ystävällistä ja ilmapiiri on rauhallinen. Päivät menevät myös nopeasti kun on jotain tekemistä jota kyllä on melkein koko ajan.

Tehtäviini on kuulunut mm. 6 tietokoneen kokoaminen, uusien läppäreiden käyttöjärjestelmien asentaminen ja päivittäminen, sekalaisten ohjelmien asentaminen kuten esim. Microsoft Of-

maan myös tulevaisuudessa.

Olen hyvin viihtynyt Valtissa ja henkilöstö on todella mukavaa ja hauskaa porukkaa.

Tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa ja kaikki ottivat minut hyvin vastaan kun aloitin harjoitteluni. Mieluusti tulisin toisenkin kerran työharjoitteluun ellen valmistuisi tänä keväänä, mutta käymään aion tulla sekä mahdollisesti ostamaan jotain kivaa Valtin puodista.

Monesti minulta on kysytty, että mikä minusta tulee isona ja aina olen vastannut, että en tiedä ja aina sanoin, että opiskelemaan en ikinä enää mene mutta nyt minulla on harkinnassa, että kun valmistun niin aion muuttaa Kankaanpäästä toiselle paikkakunnalle, ehkä Tampereelle ja etsiä töitä tai mahdollisesti

fice paketit (word, excel ym.), viruksen torjunta ohjelmat ym. Mukavinta varmaan oli tietokoneiden kokoaminen. Etsin myös vanhaan läppäriin hyvän käyttöjärjestelmän, asensin sen ja opettelin sen käyttöä.

Sain tehtäväksi myös yrittää korjata hajonneelta läppäriltä otettuja kuvia mutta, koska itselläni ei ollut korruptoituneiden kuvien ja tiedostojen korjaamisesta paljon tietoa, en saanut niitä korjattua.

Olen täällä ollessani oppinut paljon uusia asioita ja saanut mukavia kokemuksia ja tehnyt minua kiinnostavia ja alaani koskevia tehtäviä.

Jarno

hakea ammattikorkeakouluun. Se mitä alaa menisin ammattikorkeakouluun opiskelemaan ei ole vielä tiedossa mutta aika näyttää mitä tulevaisuudessani tapahtuu.

Harkinnassa on ollut myös mahdollisesti muuttaa Lappiin valmistumiseni jälkeen. Haluaisin muuttaa joko Rovaniemelle, Sodankylään tai Ivaloon. Luulen kyllä, että se ei välttämättä käy toteen, sillä haluaisin kumminkin olla lähellä perhettäni ja kahta kummipoikaani.

Lapista kuitenkin on sitä matkaa. Lappiin muuttamisesta olen haaveillut siitä saakka kun olin pieni.

Tiedän, että löydän vielä tien jota kulkea aikanaan ja aika näyttää mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Tiia

1/2015 4

Vinkkejä valokuvaukseen Vaikka paperinen valokuva ja ne pakolliset kuva-albumit kirjahyllyssä ovat menettäneet merkityksensä, nykyään otetaan valokuvia enemmän kuin koskaan aiemmin.

2000-luvun alussa tulivat markkinoille ensimmäiset kännykkään sijoitetut digitaaliset kamerat ja noiden kameroiden kehitys on ollut varsin huikeaa ja kuvaaminen on nykyään jo lähes julkista tirkistelyä.

Jos kuitenkin suhteesi kuvaamiseen on kehittymässä vakavasti otettavaksi harrastukseksi, ei ehkä enää riitä, että kuvaustilanteessa omat säätömahdollisuudet rajoittuvat lähinnä zoomaamiseen ja salaman käyttöön, on myös panostettava jonkin verran kalustoon.

Nykyaikaisen digijärjestelmäkameran saa noin 300€ hintaan ja pakettiin sisältyy ns. kittiobjektiivi, eli polttoväliltään suht suppea lievästä laajakulmasta vähän normaalipolttoväliä pidempään.

Sillä pärjää aluksi, siinä on noin kolminkertainen Zoom mutta homman juju on siinä, että jo tuolla investoinnilla omistaa

monipuoliset ominaisuudet sisältävän järjestelmärungon, johon voi ostaa myöhemmin laadukkaampaa optiikkaa, erillisen salamalaitteen etc.

Tuollaisessa järjestelmärungossa on valmiina erilaisia kuvausta helpottavia automaattitoimintoja eri tilanteisiin,

esim. muotokuva-automatiikka, jolla kuvattavan saa erotettua taustasta melkoisen mukavasti, maisemakuviin tarkoitettu automatiikka, jossa syväterävyys on mahdollisimman suuri tai automatiikka liikkuvan kohteen kuvaamiseen, jossa suljinaika on mahdollisimman lyhyt, jolloin nopeastikin liikkuva kohde saadaan kuvaan terävänä.

Näillä pärjää jo pitkälle, mutta kun suhde kuvaukseen syvenee huomaakin kuvaavansa yleensä vähemmän automatiikkaa sisältävillä vaihtoehdoilla, joita on aukkoautomatiikka (suljinaika säädetään kiinteäksi, aukko vaihtelee), aikaautomatiikka (kiinteä aukko, aika vaihtelee) ja manuaalinen vaihtoehto, jossa kaikki säädöt tehdään käsin. Näitä vaihtoehtoja käytettessä kuva on mahdollista tallentaa myös RAW-muodossa, eli kyseessä on ns. digikuvan negatiivi, jolle voi tehdä monipuolisia säätöjä ja korjauksia siten, että itse kuvaan ei kosketa vaan ne talletetaan kuvan yhteydessä olevaan tiedostoon

5 1/2015

ja luetaan kuvankäsittelyohjelmaan koskematta alkuperäistä kuvatiedostoa.

Koska digikuvaus mahdollistaa suurien kuvamäärien ottamisen ilman erityisiä materiaalikustannuksia, onkin aina jo kuvaamisen yhteydessä syytä tarkastella ottamiaan kuvia kameran näytöltä ja poistaa epäonnistuneet kuvat saman tien samoin kuin kuvat, jotka sisältönsä puolesta ovat sellaisia, että niitä ei voi julkaista. Koska kuvat on kuitenkin jossain

vaiheessa käytävä läpi, on tuskattomampaa poistaa kuvia heti ja jos esimerkiksi kuvan rajaus on ollut pielessä (kuvasta puuttuu esim. puolikas päätä), voit ottaa kuvaustilanteessa saman tien uuden kuvan.

Rohkeasti vaan kuvaamaan ja kokeilemaan. Aina pitää muistaa, että maailman paras kamera ei ole se tuhansia euroja maksava pikselihirviö vaan se, joka on mukana.

Kuvaamisen vastuista Pääsääntöisesti kuvan ottaja on aina viime kädessä vastuussa julkaistun kuvan aiheuttamista seurauksista. Jos kuva on tarkoitus julkaista ja kuvassa on tunnistettavia henkilöitä, on heiltä tai heidän huoltajiltaan aina saatava etukäteen julkaisulupa. Mieluiten kirjallisena ja siten, että kohde on nähnyt ko. kuvan tai vähintään tietää kuvaustilanteen ja ajankohdan, sekä kuvan sisällön (nykyi-

set digikamerat mahdollistavat välittömän yhteydenoton kuvattuun henkilöön).

Käytännössä ainoat poikkeukset em. säännöstä on uutiskuvalla ja opetustarkoitukseen, suljetun ryhmän kertakäyttöön otettu kuva, jota ei jaeta opetukseen osallistuville. Myös veistokset, taulut ja tietyt arkkitehtooniset kohteet ovat tekijänoikeudella suojattuja ja jos tällainen kohde on kuvan pääasiallinen sisältö, on kuvan julkaisemiseen hankittava tekijänoikeuden omistajalta (tai Kopiosto ry:ltä) lupa kuvan julkaisemiseen ja maksettava

asianomaiset tekijänoikeuskorvaukset.

Ahtaimman tulkinnan mukaan kuvan julkaiseminen tarkoittaa sitä, että näytät tai lähetät kännykkäkameraasi ottaman kuvan sellaiselle henkilölle, joka on kuvaustilanteeseen nähden ulkopuolinen.

Myös nettisivuille ja blogeihin tallennetut tai kolmannelle osapuolelle viestinä lähetetyt kuvat on siinä vaiheessa julkaistu.

Tässä astuukin kuvaan mukaan kuvaajan etiikka ja moraali. Kuvaajan olisi aina syytä käydä ottamansa materiaali ensin itse läpi mahdollisimman pian ja poistettava kamerasta kaikki sellaiset kuvat, jotka eivät ole julkaisukelpoisia. Enkä tarkoita pelkästään tärähtäneitä kuvia.

Varsinkin nykyisin ravintoloissa ja muissa julkisissa paikoissa kännykkäkameroilla otetaan hyvin paljon kuvia, joita ei ehkä olisi tarvinnut ottaa.

Periaatteessa esim. ravintolassa kuvaaminen vaatii aina myös luvan ravintolan omistajalta tai ravintolapäälliköltä (tai vastaavalta), sekä esim. orkesterin ollessa kyseessä, orkesterin luvan, nämäkin mieluiten kirjallisena siten, että siitä ilmenee kuvaamisen pelisäännöt ko. tilassa. Tällöin on myös kuvaajan pidettävä huolta siitä, että hän kuvaa ainoastaan esim. juuri ko. orkesteria siten, että yleisö ei ole tunnistettavissa valokuvista.

Yksityistilaisuudet ovat tietysti oma lukunsa. Itse olen kuvannut ravintolassa paljon esiintyjiä ja jo yöllä (kuvaamisen yhteydessä) olen poistanut kamerasta niitä kuvia, jotka eivät saa mennä eteenpäin.

Kalle Heiman

Kalle Heiman

1/2015 6

Valtti-Center Valtti-Center – Nuorten työllistymistä ja osaamista tukeva rekrykeskus Valtti-työpajan yhteydessä aloitti toukokuussa 2015 toimintansa Valtti-Center (ESR)-hanke, joka on matalan kynnyksen palvelupiste alle 30-vuotiaille pohjoissatakuntalaisille nuorille. Hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille työllistymiseen, opiskeluihin ja hyvinvointiin liittyviä neuvontapalveluita paikallisesti, kootusti saman katon alta.

Rekrykeskuksessa nuoret saavat mahdollisuuden käyttää tietokoneita työnhakuun ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

Centerissä voi etsiä työtä joko itsenäisesti tai hankkeen työntekijöiden avulla ja saada uusia ideoita vaihtoehtoisistakin mahdollisuuksista, mistä työtä löytyisi. Mikäli opiskelu kiinnostaa, hankkeen työntekijöiltä saa yksilöllisiä neuvoja ja ohjeita koulutukseen hakeutumisessa sekä opiskelun ja koulutuskokeiluiden suhteen.

Jotta nuori saisi paremman kuvan eri ammateista, järjestämme tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin lähelle ja vähän kauemmas sekä käymme erilaisia am-

Hankepäällikkö Raija Vataja 7 1/2015

mattialoja edustavissa yrityksissä. Valtti-Centerissä järjestämme myös erilaisia teemapäiviä, esimerkiksi oman työssäjaksamisen huomiointiin ja hyvinvointiin liittyen.

Nuori voi tulla mukaan toimintaan ilman sopimuksia, ajanvarauksia tai lähettävää tahoa – toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen.

Valtti-Centerin tila on avoinna ma – ti klo 9.30 – 14.30, ja to klo 9.00 – 12.00 Hankkeessa työskentelevät Raija Vataja, Carita Ahtilinna, Harri Hieta sekä Esa Viitanen Valtti-Centerin avajaiset pidettiin 11.5.2015 www.valtticenter.fi www.facebook.com/ valtticenter

Avajaisvieraita

Kankaanp채채n seutu 11.5.2015

1/2015 8

Valtti 10-vuotta - Valtin historiaa Mistä idea sai alkunsa?

Valtti-työpajan historia juontaa juurensa vuoteen 2003-2004 Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan pitkäaikaistyöttömille suunnattuun hankkeeseen nimeltään Voimaa työstä – työvoimaa!. Hankkeen idean äitinä oli aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Tellervo Lähteenmäki. Jälkikäteen ajatellen, onneksi olin aika nuori ja mistään mitään tietämätön, niin uskaltauduin hakemaan töihin hankkeeseen projektipäälliköksi.

Olin onnekas ja tulin valituksi. Sain työparikseni kehittämiseen Te-toimistosta Marja Leppiniemen. Hankkeessa pyrittiin selvittämään millaisin keinoin pitkään työttömänä olleet henkilöt löytäisivät tiensä takaisin työelämään. Työkyvyn selvittäminen oli myös merkittävä osa hankkeen toimintaa, sekä ryhmät jotka kokoontuivat n. 3 kertaa viikossa tarjoten vertaistukea ja työttömän arkeen erilaista tekemistä, koulutusta, työpaikkoihin tutustumiskäyntejä, liikuntaa sekä luonnossa liikkumista. Noin 50 ihmistä osallistui hankkeen aikana Kankaanpään kuntoutuskeskuksella työkyvynarviointeihin saaden tietoa omasta työ- ja toimintakyvystä. Silloin oli vahvasti vallallaan Taipaleen mallin mukainen eläkkeelle haku, jos työkyky osoittautui riittämättömäksi työmarkkinoille.

Hankkeessa kehiteltiin erityyppisiä työvoimakoulutuksia, jotka pohjautuivat opetussuunnitelmiin, mutta eivät tähdänneet koko tutkinnon suorittamiseen vaan osatutkintoihin. Ammatillinen koulutus osana sosiaalista kuntoutumista eri aloille suuntavien jaksojen muodossa kuten Luonto- ja eräoppaan osatutkintoon valmentava koulutus, datanomin osatutkinto, nahka-alalle valmentava koulutus ja hoiva- ja hoitoalalle orientoiva koulutus. Hanke tarjosi myös paljon lyhytkoulutuksia, joilla tavoiteltiin voimaantumista omassa tilanteessaan ja omaehtoisen koulutuksen kautta pyrittiin madaltamaan koulutuskynnystä.

Kokeiluina toteutettiin mm. tietotekniikan 9 1/2015

perusteita, passikoulutuksia, digitaalista kuvankäsittelyä, erilaisia itsehoitomenetelmiä, suggestopedista englantia, vanhustyön ja ilmaisutaidon koulutuksia, ensiapukoulutusta sekä pajutyökurssia muutamia mainitakseni. Taisimme silloin olla aikaamme edellä, sillä vieläkin nämä koulutukset ovat osoittautuneet tärkeiksi välineiksi kehittää omaa osaamistaan.

Tämän päivän Valtissa on edelleen mahdollisuus suorittaa työelämäpasseja kuten hygieniapassia, työturvallisuuskorttikoulutuksia, tulityökoulutuksia, vastaavan hoitajan tutkintoja jne. toteutettuna yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Myös 5 viikon koulutuskokeilut mahdollistuivat hankkeen kautta. Koulutuskokeilut ovat vieläkin hyvä mahdollisuus kokeilla alaa ennen koulutukseen hakeutumista.

Hanke sai myös mahdollisuuden kokeilla kuvataideterapian mahdollisuutta Harri Rauhaniemen opiskeluun liittyvän harjoittelun kautta. Kokemus oli erittäin mieleenpainuva ja antoisa. Lisäksi liikunnan merkitystä voimaantumiseen selvitettiin kahden opiskelijan Anne Lax ja Heli Ojalan haastattelututkimuksen ja toiminnallisten ryhmien kautta. Fyysisellä toimintakyvyllä todettiin olevan vahva

vaikutus ihmisen jaksamiseen ja itsensä arvokkaaksi kokemiseen. Liikunta on jäänyt elämään tämän kokemuksen myötä vahvasti osaksi Valtin nykykäytäntöjä.

Hankkeen aikana lähti osallistujien toimesta kehittymään ajatus aikuisille suunnatusta työpajatoiminnasta, koska töitä ei vain yrityksistä huolimatta ollut tarjolla ja osa osallistujista koki työelämän vaatimusten ajaneen jo oman työn joutuisuuden ja osaamisen ohi. Osallistujat toivoivat, että heille voitaisiin perustaa sellainen paikka, jossa voisi kokea itsensä arvokkaaksi tekemällä töitä omien voimavarojensa mukaisesti. He kokivat, että heillä olisi vielä paljon annettavaa, vaikka eivät enää suoraan avoimille työmarkkinoille pääsisikään. Työkykyä oli kuitenkin jäljellä ja haluttiin kantaa oma panoksensa yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen. He kokivat mielekkäämmäksi osallistua tekemiseen ilman palkkaa, kuin siihen että työttömänä ollessa vain pitäisi ”odotella” ihmettä, että työpaikka tarjoutuisi.

Niinpä ryhdyimme toteuttamaan hankkeen tuloksena esille noussutta haavetta ja teimme odottavaisin mielin hankehakemuksen Euroopan sosiaalirahastoon

Valtti-valmennushankkeen nimellä. Nimeä mietittiin pitkään. Valtti osoittautui monitahoiseksi nimeksi, mikä koettiin olevan aktiivinen, eteenpäin tähtäävä nimi ja Valtin pöytään lyöminen korttipelissäkin osoittautui usein harkituksi ja vahvaksi ratkaisuksi ja ainakin se aiheutti aina jonkinmoisen myllerryksen vastapelaajissa .

Ideamme oli niin loistava, että ESRhakemuksemme hyväksyttiin muutamien muutosten ja neuvotteluiden jälkeen ja Valtti-valmennushanke sai 3 vuodelle lähes 600 000 euron rahoituksen työpajatoiminnan käynnistämiseen. Toiminta ei olisi käynnistynyt ilman kuntien omarahoitusosuutta. Toimintarahoituksen varmistuttua ajalle 27.12.2004 – 30.11.2007 Kankaanpään aikuiskoulutuskeskus päätti ottaa riskin ja rakentaa Valtille soveltuvat tilat tyhjänä olleeseen varastoti-

laan osoitteeseen Asemakatu 7. Aikuiskoulutuksen rehtori Pauli Kamppi uskoi vahvasti, että Valtin tapaiselle toiminnalle on jatkossakin tarvetta seutukunnallamme. Uskoimme, että ESR-rahoituksen päätyttyä saamme toiminnan rahoitettua palvelumaksuilla.

Remontti käynnistettiin täydellä höyryllä aikuiskoulutuksen rakennusosaston Rauno Mäntysalon rakennuspiirrustusten pohjalta Avainrakentajien ja aikuiskoulutuksen yhteistyönä Keijo Kerolan, Rauno Mäntysalon, Jorma Järvisen, Kari Huuskan ja Kalle Anttilan ohjatessa opiskelijoita eri rakennusvaiheissa.

Kovan työhaastattelun ja tentin jälkeen projektipäälliköksi uuteen hankkeeseen valittiin allekirjoittanut eli Niina Veko ja työvalmentajiksi Harri Hieta ja Tarja Vik-

berg kädentaitojen vahvoina osaajina.

Uusien toimintatilojen avajaisia pääsimme viettämään Oktoberfestin hengessä 30.9.2005 noin 80 vieraan juhlistaessa tilaisuutta. Ravintolakoulutus Maija Poutasen johdolla oli loihtinut meille juhlavan tunnelman ja musiikista vastasi Band Bootleggers Harri Hiedan sooloillessa . ”Pata on valttia, risti on valttia, hertta on valttia ja joskus ruutu on valttia, mutta mikä on täällä Kankaanpäässä valttia?

Meidän Valtti on voimaa ja energiaa ja yhdessä tekemistä, yhdessä tuumin pääsemme pidemmälle ja kohti päämääriä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen toimintamalli edistämään työttömien paluuta työmarkkinoille työpajatoiminnan kautta.”

Niina Veko

1/2015 10

Tutustujaryhmiä Valtissa Kankaanpään mielenterveyskeskuksen henkilöstöä Kankaanpään psykiatrian poliklinikka vastaa oman alueensa aikuisväestön psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.

Tutkimme, hoidamme, kuntoutamme ja ehkäisemme ennalta mielenterveyden häiriöitä.

Aukioloajat Maanantaista torstaihin kello 8.00-15.15, perjantaisin kello 8.00-15.00.

Puh: 02 627 4300

Työllisyyden kuntakokeilun Ulvilan hanketiimi Porin seudun kuntakokeiluhanke on yksi 26 hankkeesta, joilta odotetaan innovatiivisia ratkaisuja niin kutsuttuun pitkäaikaistyöttömyyteen. Hankkeeseen kuuluvat Porin kaupungin lisäksi Ulvilan kaupunki sekä Merikarvian ja Pomarkun kunnat.

Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä kokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, palvelukeskus Trillan nuorten työpaja, Kauhajoki Trilla tarjoaa monipuolisia työllistämispalveluja Suupohjan alueella. Eri alojen työpajoissa toteutamme alihankinta- ja tilaustöitä yrityksille, yhteisöille ja yksityisille.

Keskeisiä toimintaperiaatteitamme ovat asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymisen edistäminen.

11 1/2015

Ulkoilupäivä Jämillä 5.3.2015 Valtti-työpajan perinteinen laskettelureissu Jämijärvelle Jämille Luoman bussi starttasi aamulla Valttityöpajan pihasta asemakadulta. Matkalla haettiin vielä Knuuttilan väki mukaan.

Iloinen puheensorina täytti bussin kun matkasimme kohti Jämiä. Matkan varrelta otimme vielä muutaman henkilön mukaan.

Perille päästyämme ensimmäisenä kävimme ryhminä läpi tietokilpailurasteja.

Kysymykset liittyivät pääosin Jämin historiaan.

Työvalmentaja Peter frisbeegolfkiekkoa pelastamassa

Tämän jälkeen päivä jatkui vapaalla olemisella. Jotkut vain nauttivat raikkaasta talvipäivästä, muutamat kävivät kokeilemassa lumikengillä kävelyä.

Myös pulkkamäessä riitti väkeä ja vauhdin hurmaa.

Kodassa grillauspaikalla riitti väkeä ja makkarat paistuivat taajaa tahtia. Tarjolla oli myös keittiön tekemää hernekeittoa ja sämpylää sekä palan painikkeeksi mehua ja kahvia.

Välillä pulkkailtiin metsähallituksen puolella

Päivä oli hyvin onnistunut ja varmasti teemme reissun myös ensi vuonna.

Esa Viitanen

Lähdössä lumikenkäilemään

Iloinen laskettelija Tarja

Seremoniamestari Peter

1/2015 12

Academia-opintovierailu 13.-17.4.2015

Murcia on kaupunki Kaakkois-Espanjassa ja Murcian itsehallintoalueen pääkaupunki. Kaupungin väkiluku on noin 431 000. Kaupunkialueella on 485 000 asukasta ja metropolialueella kokonaisuudessaan 558 000. Englannin kielen taito ei ole kovin yleistä Murciassa. Yliopistolla englannin kielen taito on jonkun verran yleisempää, mutta muualla englannin kielellä ei pärjää pitkään.

päivittäin yhteistyötä. Päivi Lepistö, TEtoimiston asiantuntijana, toimii ohjaavana tahona Valtti-työpajan valmennuspalveluiden piiriin, jossa Niina Veko toimii toiminnanjohtajana. Tavoitteenamme oli etsiä uusia hyviä käytäntöjä ohjaustyöhön ja jakaa omasta työstämme parhaita käytäntöjä muille osallistujille. Kunnianhimoisena tavoitteena oli myös kartoittaa mahdollisia partnereita tulevaisuuden kansainvälisiin kehittämishankkeisiin vierailukohteessa tai muiden osallistujien kanssa. Lisäksi tavoitteisiimme kuului valmiuksiemme parantaminen maahanmuuttajien kohtaamiseen työssämme sekä oman kielitaitomme paraneminen asiakasohjauksen tueksi.

Opintomatkan antia

Tavoitteet Työparina hakeutuminen opintovierailulle tuntui mielenkiintoiselta mahdollisuudelta. Organisaatiomme tekevät

13 1/2015

Vierailumme rakentui Murcian alueen koulutukseen ja työllistymiseen tähtääviin organisaatioihin ja järjestelmiin tutustumisista ja vierailuista. Alueellisten järjestelmien lisäksi kuulimme koko Espanjaa kattavista koulutus- ja ohjausjärjestelmistä. Ranskalaiset kollegamme Valerié, Hélène, Ophélie ja Daniela tutustuttivat meidät ranskalaiseen koulutusja ohjausjärjestelmään sekä itse tietenkin kerroimme suomalaisesta koulutus- ja

ohjausjärjestelmästä.

Vierailu käynnistyi ohjaajiemme Lucrecian, Monican ja Cecilian työpaikalla Murcian alueen ammatillisen koulutuksen keskusvirastossa, joka on opetusministeriön alainen yksikkö. Siellä ammatillisen koulutuksen palveluiden osaston johtaja Inigo Magdaleno tutustutti meidät Espanjalaiseen koulutusjärjestelmään. Pitkän lounaan lomassa pääsimme tutustumaan toisiimme hieman epävirallisemmin ja keskusteltu lounaspöydässä oli hyvin vilkasta. Päivän ohjelma jatkui ranskalaiseen koulutusjärjestelmään tutustumisella. Esittely tapahtui osin englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi, joten kielikylpy käynnistyi vähän liiankin vauhdikkaasti. Vaikka aikataulu pettikin pahasti, pääsimme kuitenkin illansuussa n. 7 tuntia myöhässä esittelemään suomalaista koulutusjärjestelmää sekä oman työnkuvamme ja organisaatiomme.

Vierailun toinen päivä alkoi erittäin mielenkiintoisella ja innostuneella esittelyllä Euroopan yritys- ja Innovaatiokeskuksessa (Centro Europeo de Empresas e Innovacion de Murcia, CEEIM). Yksi CEEIM:n tehtävistä on auttaa yrityksiä kansainvälisten verkostojen luomisessa sekä uusien ideoiden konkretisoinnissa.

Oli antoisaa kuulla heidän monipuolisista projekteistaan ja niissä syntyneistä hyvistä käytännöistä. Yllättäen yksi hankkeista ulottui myös Suomen Satakuntaan, Poriin ja Karviaan saakka. Kansainvälisessä YES-verkostossa (Youth Entrepreneurship Strategies) suomen YES-Satakunnan projektipäälliköksi osoittautui yhteinen tuttavamme Jenni Rajahalme.

YES-Satakunta on yrittäjyyskasvatuksen tukipalvelu opettajille ja oppilaitoksille. Tavoitteena ollut verkostoituminen käynnistyi tehokkaasti heti toisena päivänä kun tarvittavat kontaktit tulevia kansainvälisyyshankkeita varten löytyi CEEIM:stä.

erilaisia lyhytkoulutuksia, mm. kuuden tunnin mittaisia atk-peruskursseja (3*2h) alkaen hiiren käytön opettelemisesta. Pikakurssin tavoitteena on oppia tekemään hakemusasiakirjat. Pääsimme vierailemaan atk-ryhmässä ja ryhmässä, jossa hyvällä asenteella harjoiteltiin työhaastattelua. Kuten suomessa, myös Murciassa Video-CV on vielä melko tuore käsite ja sen markkinoimiseen panostetaan tällä hetkellä kovasti. Kysyttäessä ohjauskeskuksen esittelijä kertoo, että paras tapa saada töitä on tuntea itsensä työntekijänä ja tuntea omat vahvuutensa.

Tiistai-iltapäivä kului Murcian alueen metallialan yrittäjien keskusjärjestön koulutuskeskuksessa (Federación Regional de Empresarios de Metal de Murcia, FREMM), jossa saimme tutustua seitsemääntoista huippuvarusteltuun koulutustilaan/ työpajaan. Erikoisinta oli ehkä jalokivipaja sekä uusiutuvien energioiden työpaja. Huipputeknologiaa kuvastaa mm. 30.000 euron hintaiset simulaattorit, joiden avulla opiskelijoita perehdytetään vikojen tunnistamiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen. Koulutuskeskuksessa opiskelee vuosittain n. 5000 opiskelijaa, lähes kaikki miehiä.

Koulutuskeskus tekee koulutussopimuksia alueen yrittäjien kanssa, kouluttaa sekä työttömiä että omia työntekijöitään.

Koulutusta tarjotaan myös maahanmuuttajille. Koulutuskeskus saa osan rahoituksestaan yritysten maksamista sosiaaliturvamaksuista. Tutustumiskohteista tämä työpajatyyppinen valmennus vastasi eniten suomalaista työpajatoimintaa.

Nuorten aktiivisuus ja asenne työskentelyssä oli upeaa katseltavaa. Autopuolella romuautosta valmistui toimiva ajoneuvo.

Valitettavasti kaikki tehdyt työt tuhotaan valmistumisen jälkeen. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi mitään ei saa myydä eteenpäin. Pajaa pyöritetään n. kahden miljoonan euron vuosibudjetilla.

Yhden kouluttajan/työpajan vetäjän vastuulla on n. 15 - 20 opiskelijaa. Palkat vastaavat suomen toisen asteen ammatillisten opettajien palkkatasoa.

Keskiviikkona aamupäivällä tutustuimme alueelliseen ohjauskeskukseen, joka tarjoaa ohjaus - ja koulutuspalveluja Murcian alueen työttömille. Noin 500 000 asukkaan Murciassa on 25 ns. työvoimatoimistoa, joissa työskentelee yhteensä n. 136 työntekijää, keskimäärin 5-7 hlöä/ tsto. Espanjassa siis tuntuu vielä olevan vallalla järjestelmä, jossa palvelut on viety pieniin yksiköihin ympäri aluetta, kun taas Suomessa keskitetään voimakkaasti palveluja suuriin yksikköihin. Ohjauskeskus oli avokonttori, jossa kaikki asiakaspalvelu tapahtui avotilassa.

Yleisnäkymä aulassa oli jokseenkin samanlainen kuin Suomessa ja järjestelmästä kokonaisuudessaankin löytyi yhtymäkohtia suomalaiseen järjestelmään, joskin suomalainen järjestelmä tuntuu pureutuvan syvemmälle työttömyyden syihin. Espanjalaisessa järjestelmässä on kaksi palvelulinjaa; ensinnäkin ”spotactions service line” niille, joilla edellytykset työllistyä ovat hyvät. Toinen palvelulinja on nimeltään ”continuing service line” niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta työnhaussa. Vajaakuntoisille ei sinänsä mitään erillisiä palveluja ole, vaan he ovat tämän ”continuing service linen” asiakkaina. Suomessa ei myöskään ole mitään erillisiä ohjauskeskuksia vaan ryhmäpalvelut ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

Espanjassa

ohjauskeskus

Iltapäivällä tutustuimme CROEM:iin (Confederación Regional de Organizaciones Empresariales de Murcia), jonka päättelimme olevan eräänlainen yrittäjäyhdistys Murcian alueella. CROEM tarjoaa yrityksille palveluita ja koulutusta mm. kielikoulutusta, liiketalous- ja kansainvälisyyskoulutusta, johtamista ja riskienhallintaa. Organisaatio myös tukee ihmisiä yrittäjyyteen tarjoamalla rahallista tukea, koulutusta, apua toimintasuunnitelmien ja strategioiden laatimiseen.

Yrityksille tarjottava palvelut rahoitetaan osin 0,7 %:n osuudella yritysten maksamista sosiaaliturvamaksuista. Yhdistys tarjoaa palveluita ja koulutusta myös työttömille. Työttömille järjestettävän koulutuksen rahoitusta emme saaneet varmuudella selväksi (keskustelu käytiin tässä kohtaa espanjaksi ja tulkkaus oli melkoista sekamelskaa), mutta päättelimme rahoituksen tulevan valtiolta. Koulutuksen aikana työtön sai työttömyysetuuden (mikäli oli siihen muuten oikeutettu) lisäksi 0,09 €/km (max. 12 €). Työttömien kurssit ovat sekä peruskursseja että ammatillisia kursseja. Vajaakuntoinen voi hakea mille tahansa kurssille, mutta vie aina kolmen ei-vajaakuntoisen henkilön paikan. Suosituin kurssi hieman yllättäen oli ”kuinka tulla kouluttajaksi”-kurssi.

CROEM kouluttaa vuosittain n. 2000 henkilöä, joten jälleen kerran kyseessä oli varsin merkittävä toimija.

järjestää

1/2015 14

Torstaina pääsimme tutustumaan kauniiseen Gartagenaan, joka on kaupunki Murcian itsehallintoalueella kaakkoisessa Espanjassa meren rannalla.

Aamupäivällä tutustuimme kansalliseen ammatilliseen koulutuskeskukseen SEF (Servicio Regional de Empleo y Formacion), joka tarjoaa kemian alan ammatillista koulutusta työttömille.

Koulutuskeskus tarjoaa pikakursseja myös työssäoleville. Myös tässä huippuvarustellussa koulutuskeskuksessa oli useita työpajoja. Pääsimme mm. tutustumaan työpajaan, jossa työstettiin muovisia pakkauspusseja ja erilaisia muoviosia. Koulutuskeskuksella on yhteistyösopimuksia sekä työvoimatoimistojen kanssa, mutta myös kemian alan yritysten kanssa, joissa opiskelijat pääsevät suorittamaan työharjoittelua aidoissa yrityksissä ja saavat tietenkin jalansijaa työllistymispyrkimyksissään.

Lisäksi saimme tutustua paikallisen peruskoulun ohjauskäytäntöihin. Koulun oppilaista 80 % oli erityistä tukea tarvitsevia; oppimisvaikeuksia, motivaatio-ongelmia ja erilaisia elämänhallinnallisia pulmia sekä opiskelijalla itsellään että myös koko perheessä. Lisäksi autismia, aspergerin syndroomaa ja ADHD:a.

Alueella oli paljon sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Rikollisuus ja päihdeongelmat olivat nuorten kasvuoloissa yleistä. Koulussa toimii erityinen ohjausosasto, jonka henkilökuntaan kuuluu useita psykologeja ja erilaisia terapeuttista osaamista omaavia opettajia. Ohjausosaston henkilökunta ei osallistu opetukseen, vaan tukee opettajien työtä antamalla ohjauspalvelua oppilaille. Ohjausosasto koordinoi pienryhmäopetusta, tarjoaa psykologista ja ammatillista ohjausta, ottaa osaa ja tekee yhteistyötä oppilaiden integrointiin liittyen, valvoo poissaoloja ja tarkkailee mahdollisia pudokkaita. Usein opiskelijalle laaditaan PAD (Plan for attending diversity) eli suomalaisittain HOJKS. Koulussa opiskelee kaiken kaikkiaan n. 1000 oppilasta ja vuosittain opinnot aloittaa n. 60 – 70 oppilasta. Esitys oli erittäin antoisa oman työmme kannalta.

15 1/2015

Perjantaina kuulimme vielä loppuosan ranskalaisten koulutusjärjestelmäesittelystä, koska tämä jäi kesken maanantaina aikataulupulmien takia. Lisäksi vaihdoimme yhteystietoja, annoimme palautetta puolin ja toisin ja keskustelimme viikon tapahtumista ja annista.

Tavoitteiden toteutuminen Viikko oli todella mahtava ja antoisa ja tulimme hyvin juttuun ranskalaisten kanssa. Meillä oli rankkaa mutta myös tosi hauskaa. Kävelimme joka päivä n.

6-10 kilometriä. Suosittelemme kaikille opintovierailua Espanjaan. Espanja on ihana maa. Tutustumiskohteet palvelivat hyvin meidän molempien työtä sekä alueellisen yhteistyön kehittämistä. Yhteydenpito ranskalaisiin kollegoihin on jatkunut opintoviikon jälkeen aktiivisesti, nyt lähinnä kirjallisen viestinnän merkeissä, joten kielikylpy jatkuu edelleen.

Suunnitteilla on marraskuussa järjestää suomen vierailu, jossa Hélène tulee esittelemään 13 - 18-vuotiaille suunnattua EU-projektiaan suomen kouluihin ja keskuksiin. Kutsut Ranskaan ja Suomeen kyläilemään on molemmin puolin esitetty. Oma kansainvälistymiskehityksemme on näin päässyt alkamaan.

Kielikylpy oli melkoinen ja rohkeus puhua englantia vahvistui päivittäin. Jo viikon puolivälissä huomasimme puhuvamme toisillemmekin englantia. Majoituimme samassa hotellissa muiden Academiavierailijoiden kanssa, joten keskustelu jatkui aktiivisena ruokailujen parissa aamuin illoin. Kokemuk-

semme jälkeen kykenemme paremmin asettua maahanmuuttajien asemaan työssämme, kun olemme päässeet itse kokeilemaan millaista on olla vieraassa kulttuurissa, vieraiden kielien keskellä ilman yhteistä kieltä. Vaatii äärimmäistä ponnistelua, kun yrittää ymmärtää toisen kertomaa, ammattisanasto on haasteellista ja maahanmuuttajien näkökulmasta heille kaikki Suomen viralliset järjestelmät ja niiden selvittäminen ovat erittäin haasteellisia. TE-toimiston ja työpajan asiakkaina on säännöllisesti maahanmuuttajia. Maahanmuuttajalle suomen kielen opiskelu työn ohessa käy todellakin työstä. Päivät muodostuvat erittäin raskaiksi, kun kuulee jatkuvasti kieltä jota ei ymmärrä. Totesimme tällaisen kielikylvyn kuitenkin tehokkaaksi oppimisen välineeksi, sillä espanjan, ranskan ja englannin sekamelska alkoi loppuviikosta jo tuntua luontevalta ja voisi jopa väittää, että aloimme ymmärtää itselle täysin vierasta kieltä. Keskinäisen yhteistyön näkökulmasta viikko oli myös erittäin antoisa. Kävimme keskusteluja tekemästämme yhteistyöstä ja keinoista oppia tuntemaan toistemme työtä paremmin, jotta asiakkaiden saama tuki olisi oikein kohdennettua ja muutoinkin parasta mahdollista. Vakuutuimme oman kokemuksemme kautta kielikylvyn merkityksestä maahanmuuttajatyön tukena sijoittua suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.

Matkaterveisin Niina Veko ja Päivi Lepistö