Valttilehti 4/2019

VT-Sanomat nro 4/2019

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja

Askola Päätoimittaja

Veli-Mikko

Marjamäki Toimittaja (taitto)

Timo

Kirjavainen Toimittaja

Jaakko

Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella” Pajan aherrus on vaihtunut joulun odotukseen. Lehden toimituksessa on myös ollut vilinää ja vilskettä. Mikko sai tehtäväkseen hoitaa lehden taittohomman ”pikahälytyksellä” ja hyvinhän se sujui, kun alkuun päästiin.

Lehden sisältö on jälleen monipuolinen ja ”jokaiselle jotakin”. Jaakko ja Maria loihtivat mielenkiintoisen jutun jouluperinteistä ja voimme lukea myös pajalaisten joulumuistoja. Marian runon myötä toivotamme kaikille Leppoisaa Joulunaikaa ja Mukavaa Uutta Vuotta!

Joulun taikaa, omaa aikaa.

Sydämessä hehkuu aurinko.

Sisältö Päätoimittajan sana 3 Asiantuntijaverkosto 4 Koulutustarinoita 8 Kirjaesittely 11 Lumipuvut 12 Kehitä digitaitojasi 14 Kykyviisari 16 Sählyturnaus Nakkilassa 19 Joulu ennen ja nyt 20 Lan – tapahtuma 25 Valtissa Tapahtuu 26 Poweria Päivään-ryhmä 28 Liikuntahanke 30

Asiantuntijaverkosto Työpajan toiminnan kehittämiseksi Työpajatoimintaa ohjaa ja linjaa työpajan asiantuntijaverkosto, joka muodostuu työttömyyden, koulutuksen, sosiaalialan, Kelan, kolmannen sektorin, kuntien työllistämisen ja nuorisotyön parissa työskentelevistä asiantuntijoista sekä rahoittajien edustajista. Ryhmä on kokoontunut vuodesta 2011 asti, aluksi nimellä johtokunta ja tämän vuoden alusta nimi vaihtui asiantuntijatyöryhmäksi.

Työryhmä laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle; samoin käsitellään rahoitus- ja hankehakemuksia. Työryhmässä etsitään yhteistä näkemystä alueen kehittämiseksi ja tehdään linjauksia, jotka tukevat alueen tarpeita ja toiminnan kehittämistä. Kohderyhmänä on oman toimialueen tai erityisryhmän alueelliset tarpeet.

Asiantuntijatyöryhmä tarjoaa merkittävän verkoston pajatoiminnan kehittämisessä tavoitteiden suuntaan. Ryhmässä käydään läpi toteutuneita asioita ja tunnuslukuja toiminnasta: mitä työpajalla tapahtuu, miten toiminta tavoittaa asiakkaat määrällisesti ja tarpeiden puolesta jne. Yhteydenpito osapuolien kesken on helpompaa, kun opitaan työskentelemään yhdessä yhteisen asian puolesta eli ”puhalletaan yhteen hiileen”.

Työpajan tehtävä on palvella alueellista tarvetta ja vastata kysyntään, mikä kentältä nousee esiin.

Ilman verkostoa ja pajavalmentautujilta saatua palautetta kehittäminen on mahdotonta. Eri tahot ovat mukana työpajastrategian kehittämisessä; miksi ja mihin suuntaan mennään. Erikseen ovat nuorten tarpeet, joihin Valtissa on kehitetty uudenlaista toimintaa kuten eSport. Monipuolinen toiminta lisää samalla pajan avoimuutta ja sitä kautta sen tuntemusta.

Asiantuntijatyöryhmässä kohtaavat eri alojen asiantuntijat. Samaa asiaa katsotaan eri vinkkelistä.

4

Kunta ja työllisyys Kuntien lakisääteinen työllistämisvastuu on rajattu. Vapaa-ehtoinen toiminta työllisyysasioissa on kuitenkin hyvin laajaa ja monipuolista. Kuntien peruspalvelut omalta osaltaan edistävät kuntalaisten työllistymisedellytyksiä. Kuntien rahoitus ja osallistuminen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyysprojekteihin, työpajatoimintaan ja vajaakuntoisten työllistämispalveluihin ym. on laajentunut viime vuosina. Kuntien, järjestöjen ja työhallinnon yhteistyöllä on rakennettu laaja ja hyvin monimuotoinen toisiaan täydentävien palvelujen kokonaisuus. Kuntien elinkeinopoliittisilla panostuksilla tuetaan merkittävästi uusien työpaikkojen luomista.

Vaikka työllisyystilanne on parantunut, kunnat maksavat Kelalle edelleen miljoonia euroja niin sanottua sakkomaksua pitkittyvästä pitkäaikaistyöttömyydestä. Kuntien pitää maksaa Kelalle puolet henkilön työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun työttömänä olo ylittää 300 päivän rajan. Jos tuhannen päivän raja ylittyy, kunnan osuus nousee 70 prosenttiin.

Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki

2016

2017

2018

Kankaanpää

386 000

412 000

336 000

Karvia

75 000

51 000

60 000

Lähde: Sotkanet.fi

Kyse on siis isoista summista. Kankaanpään kaupunki ja Karvian kunta ovat mukana asiantuntijaverkostossa miettimässä työpajatoiminnan kehittämistä vastaamaan oman alueen tarpeisiin.

Työllisyys ja sitä tukevat palvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa.

Työllisyyskatsaus - Satakunta Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa 8 830 työtöntä työnhakijaa, mikä on vajaat kymmenen henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lokakuussa 8,9%.

Työttömyyden lasku on syksyn aikana pysähtynyt. Naisten työttömyys on vielä alentunut, mutta miesten työttömyys on jo toukokuusta alkaen noussut viime vuotta korkeammalle. Nyt myös yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna.

Nuorten työttömyys on kasvanut. Aiempaa enemmän on työttömänä nuoria, joilla ei ole ammattia.

Näillä koulutus on monesti joko jäänyt pelkän perusasteen varaan tai sitten on vasta ylioppilastutkinto suoritettuna. Ammattivertailussa eniten työttömiä oli lokakuussa rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on tänä vuonna kasvanut selvästi; samoin työvoimakoulutuksessa on ollut kasvua.

Syksyn aikana uusia työpaikkoja on avautunut enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Ely-keskus

5

Kankaanpään kaupunki Anna Vanhahonko Anna Vanhahonko on 41-vuotias, naimisissa ja kaksi lasta: 5- ja 7-vuotiaat. Perhepiirissä on myös kissoja ja hevosia; tunnetuin on ravikuningatar Vieskerin Virva. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten tukemisessa. Omia mielipuuhia ovat lukeminen ja liikunta. Lajit vaihtelevat; uiminen kiinnostaa uusitun uimahallin myötä, mukavaa on myös lenkkeily ja hiihto.

Anna on koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti (maisteri) Turun yliopistosta vuodelta 2003 ja auskultoinut Savonlinnan käräjäoikeudessa eli on siis varatuomari. Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli työmarkkinalakimiehenä Helsingissä JYTY ry:ssä. Vuosina 2011-2016 hän toimi Porissa palvelussuhdepäällikkönä. Vuodesta 2016 hän on työskennellyt Kankaanpäässä, aluksi kaupunginsihteerin nimikkeellä ja sittemmin hallinto- ja henkilöstöjohtajana.

Työnä on hallintojohtajan ja henkilöstöjohtajan tehtäviä – työ on vaihtelevaa ja monipuolista. Siihen kuuluu valmistella asioita, jotka menevät kaupunginhallituksen päätettäväksi. Anna toimii myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston sihteerinä sekä myös keskusvaalilautakunnan sihteerinä.

Henkilöstöjohtajana hän linjaa kaupungin henkilöstöpolitiikkaa, valmistelee henkilöstöhallintoon liittyviä asiakirjoja ja tekee yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa. Samoin hän toimii kaupungin kanslian esimiehenä ja tukipalvelujohtajana. Tukipalvelut käsittävät ruokailun, siivouksen ja tietohallinnon. Anna on jäsenenä erilaisissa verkostoissa ja vastuualueeseen kuuluvat työllisyysasiat.

Kunnan työllisyyden hoito on paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkästään sakkomaksut.

Yhteistyötä Valtin kanssa Anna on tehnyt vuodesta 2016. Virkaan kuuluu toimia asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana. Yhteistyötä tehdään myös muutoin eli kaupungilla on sopimukset Valtin kanssa työpajatoiminnasta. Kunta on mukana rahoittamassa suurta osaa Valtin hankkeita.

Valtti-työpajalla on merkittävä rooli työllisyyden hoidossa ja nimenomaa pitkäaikaistyöttömien työllisyysasioissa. Kokemukset ovat olleet positiivisia eli Valtti on asiantunteva ja ammattitaitoinen taho. Työllisyyden hoito on laaja-alainen kokonaisuus, josta pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen on osa. Samoin pääasia eivät ole sakkomaksut vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen; on tärkeää, että henkilö työllistyy. Sitä kautta saadaan positiivisia vaikutuksia mm. elinkeinotoiminnalle. Lähtökohta on aina henkilö ja asiakaslähtöisyys ja se, mikä on järkevin ratkaisu ko. henkilön kannalta.

Asiantuntijatyöryhmässä kohtaavat eri alojen asiantuntijat. Samaa asiaa katsotaan eri ”vinkkelistä”. Anna kokee verkoston vertaistukiryhmänä, jossa puhutaan samaa kieltä. Päätarkoituksena on työpajatoiminnan kehittäminen. Kokouksissa toiminnanjohtaja esittää katsauksia menneestä ja tulevasta, ja tulevaa toimintaa kehitetään yhdessä. Luonnollisesti on huoli nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä – miten saadaan ehkäistyä syrjäytymistä.

Työ työllisyyden parissa on paljon muutakin kuin asiantuntijatyöryhmä. Kontakteja eri tahoihin on ympäri vuoden tarpeen niin vaatiessa.

6

Karvian kunta Pii Lepola Pii Lepola on 50+ -vuotias, naimisissa ja neljä lasta, joista kolme jo aikuisia ja yksi 15-vuotias. Perheen tärkeä jäsen on myös kissa. Pii asuu omakotitalossa, joka on maatalo. Pellot on vuokrattu, mutta metsää hoidetaan työn ohessa. Pääharrastus on klarinetin soittaminen Karvian soittokunnassa. Lasten lentopallovalmentajana Pii on toiminut jo monta vuotta. Rakkaita harrastuksia ovat myös liikunta ja käsityöt.

Pii on koulutukseltaan ylioppilasmerkonomi. Opiskelu tapahtui työn ohessa iltalinjalla. Tätä ennen oli ompelua eli Pii on asusteiden tekijä ja turkisasusteiden valmistaja. Useana kesänä hän työskenteli vihannesviljelytilalla Euran Kiukaisissa eli tutuksi tulivat kaalinleikkuu ja avomaankurkun poiminta, välillä oli myös kesäkukkien myyntiä.

Kiukaisissa hän oli myös 4H-neuvojana ja töissä Satanahka Oy:llä nahankäsittelyn viimeistelypuolella.

Vuonna 2007 Pii tuli Karvian kuntaan. Aluksi hän toimi kuntouttavan työtoiminnan työnsuunnittelijana. Sen jälkeen vuoden kirjanpidossa, työ oli enimmäkseen ostoreskontran hoitoa. Vuonna 2011 hän aloitti teknisen toimen ja rakennusvalvonnan kanslistina.

Työt ovat moninaiset, mutta pähkinänkuoressa voidaan mainita seuraavat: rakennuslupahakemusten vastaanotto ja kirjaaminen tietokoneelle, kysymyksiin vastaaminen, ostolaskujen tiliöinti, talonmieslistojen tekeminen, teknisen toimenalaisten työntekijöiden lomien seuranta, tuntipalkkaisten palkanlaskenta ja muut teknisen toimen toimistotyöt. Pii on laskutuksen pääkäyttäjä ja neuvoo muita laskuttajia. Laskutukseen kuuluvat rakennusluvat, vuokrat, vesilaskut ja muut teknisen toimen laskut. Toisinaan hän on myös neuvonnassa sijaistamassa.

Valtti-työpajan kanssa yhteistyötä on tehty vuodesta 2011 lähtien. Aika on ollut mielenkiintoista; ”on ollut hienoa olla mukana linjaamassa pajan tulevaisuutta ja vastaamassa alueen tarpeisiin”. Vuosien mittaan on ollut vaihtelua tarpeissa ja toiminnassa. Kunnan näkökulmasta työpajatoiminta vaikuttaa osaltaan suotuisasti työmarkkinatuen ”sakkomaksuihin”. Pajatoiminta ehkäisee syrjäytymistä, rytmittää päivää ja siellä saa arvostuksen kokemuksia. Työtoiminta vie eteenpäin ja moni henkilö on onnistunut löytämään itselleen jatkopolun. Valtin ohjaajat ovat hyviä ja ammattitaitoisia.

Valtin toimintaa pyritään edelleen kehittämään ja uusia suuntia hakemaan kunnan ja työpajan yhteistyönä. Lähtökohta on kuntalaisten hyvinvointi ja lisäarvo on sakkomaksujen väheneminen.

Toiminnan toivotaan jatkuvan edelleen Karvian ”näköisenä”. Asiantuntijaverkosto tarjoaa hyvää keskustelua; siellä on edustettuna monipuolisesti monta tahoa ja eri näkemykset tulevat ilmi. Sen pohjalta pyritään muokkaamaan toimintaa.

7

Koulutustarinoita Ella Manninen Ella Manninen on 27-vuotias ja asuu avoliitossa Kankaanpäässä. Talouteen kuuluu 7-vuotias tytär, harrastuksena koirat ja akvaariot. Koulutukseltaan Ella on maaseutuyrittäjä (valmistunut Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistosta Kokemäeltä). Ala on mieluinen, mutta työpaikat ovat joko kaukana tai niitä ei juuri ole.

Vuonna 2017 Ella tuli Valtti-työpajalle työelämävalmennukseen ja sen jälkeen oli kuntouttavan työtoiminnan jakso. Tehtävät olivat moninaiset: ompelua, kalastusvälinehommia, keittiötöitä, kassalla, ruokajaossa jne. Ella pääsi työvalmentaja Katariina Alitalon opastuksella tutustumaan myös taloushallinnon maailmaan. Kalastusvälinetyöt ja niihin liittyvä turkisten leikkaus vakiintuivat ajan myötä Ellan tehtäväksi. Palkkatuella hän oli tämän vuoden alusta ja kaksi viimeistä kuukautta (kesällä 2019) Kankaanpään opistolla eli toimi kesäassistentin assistenttina.

Työt olivat puutarhahommia ja sekalaista; ykkösjuttu oli opiskelijoiden/kurssilaisten todistusten tekeminen.

Valtti-paja antoi Ellalle itseluottamusta ja teki ”pääkopalle hyvää”. Pajalla mieluiset työt olivat tarkkuutta ja huolellisuutta vaativia tehtäviä; siksi työvalmentaja Maria Kekki ehdotti hänelle taloushallinnon koulutusta. Valmentaja Minna Rassi hankki lisätietoa koulutuksesta ja opiskelusta. Niinpä opiskelu liiketoiminnan perustutkintoa varten alkoi elokuussa 2019 (Sataedu, Kankaanpää).

Aikuisopiskelijana opiskeluaika tulee olemaan kaksi vuotta ja siihen saa työttömyysetuutta, koska koulutus auttaa sijoittumaan työmarkkinoille. Liiketoiminnan perustutkintoon valmistava koulutus sisältää työssäoppimista, lähiopetusta oppilaitoksessa ja etäopiskelua. Pakolliset tutkinnon osat ovat asiakaspalvelu, työyhteisössä toimiminen ja tuloksellinen toiminta. Näiden lisäksi on valinnaiset tutkinnon osat, joista Ella on valinnut seuraavat: henkilöstön tukipalvelut, kirjanpito, laskutus ja reskontra, palkanlaskenta ja tilinpäätöskirjaukset. Lisäksi hän opiskelee matematiikkaa ja jatkossa englantia sekä psykologiaa.

Esimerkkinä viikko-ohjelmasta on seuraava: maanantaina kirjanpitoa, tiistaina kirjanpitoon liittyviä tehtäviä, keskiviikkona henkilöstön tukipalveluja, torstaina ja perjantaina työssäoppimista Kankaanpään Seudun Reumayhdistys ry:llä. Siellä Ella hoitaa laskutusta, asiakaspalvelua ja muita toimistohommia.

Näyttöjen antaminen kuuluu opiskeluun. Ellan pitää suorittaa kolme näyttöä ko. paikassa.

Vastuuhenkilö (työpaikkaohjaaja) tarkkailee toimintaa viikon ajan ja yhtenä päivänä on sekä vastuuhenkilö ja koululta opettaja arvioimassa työssäoppimista. Näyttö pohjautuu ennalta tehtyyn suunnitelmaan ja sen tehtävä on osoittaa, että osaa ko. asian.

Koulutuksessa on myös etäopiskelua; esim. syyslomaviikolla oli verkkokurssina yrittäjyys (1 osp) ja sitä aikaisemmin kestävän kehityksen edistäminen. Tänä syksynä on suoritettu jo hygieniapassi sekä pelikoneisiin, alkoholi- ja tupakkatuotteisiin liittyvä lupa, samoin tietosuojatesti. Keväällä on edessä kirjanpidon syventäviä opintoja, samoin tilinpäätöksen ja palkanlaskennan opintoja. Nyt opiskellaan perusteita.

8

Ella pitää hyvänä, että varsinkin aikuisopiskelijana pystyy koko koulutuksen ajan muokkaamaan tutkintoa. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka perusteella opiskelun kesto määräytyy. Vastuuopettajana Ellalla on Tarja Maja, joka esim. auttaa näytön suunnittelussa ja häneltä voi kysyä neuvoja. ”Hän opastaa tarvittaessa kädestä pitäen ja kaikesta pystyy keskustelemaan”.

Opiskelu on joustavaa ja opiskelijat huomioidaan yksilöinä. Ei ole perinteistä mallia, että pitää istua luokassa. Toki opiskelu on raskasta mutta antoisaa; lähellä Ellan sydäntä ovat kirjanpito, laskutus ja reskontra. Ella haluaa suuntautua taloushallintoon ja yleensäkin toimistopalvelut on ”oma juttu”.

Tulevaisuudessa on ehkä työ tilitoimistossa tai yrityksen kirjanpitotehtävissä.

Liiketoiminnan perustutkinto - merkonomi Liiketoiminnan osaajia tarvitaan työelämässä kaikilla aloilla. Liiketoiminnan perustutkinnosta valmistuva merkonomi on laajan tehtäväkentän ammattilainen.

Merkonomi on asiakaspalvelun ja myynnin sekä toimisto- ja talouspalveluiden ammattilainen. He voivat työskennellä esim. erilaisissa kaupoissa, tilitoimistoissa, pankeissa, vakuutusyhtiöissä tai minkä tahansa yrityksen tai organisaation asiakaspalvelu-, myynti- tai toimistotehtävissä. Opintoja voi suunnata oman kiinnostuksen mukaan.

Työssä tarvitaan huolellisuutta, luotettavuutta ja yrittäjämäistä otetta.

Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Ota yhteyttä opinto-ohjaajaan: Anne Puutio, puh. 040 199 4950

9

Liiketoiminnan tutkinto Koko tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Pakolliset tutkinnon osat Asiakaspalvelu Tuloksellinen toiminta Työyhteisössä toimiminen Valinnaiset tutkinnon osat Asiakkuuksien hoitaminen Henkilöstön tukipalvelut Kirjanpito Laskutus ja reskontra Markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto Myynti Palkanlaskenta Palvelumuotoilu Projektissa toimiminen Tapahtumatuotanto Tilinpäätöskirjaukset Yrityksessä toimiminen Yritystoiminnan suunnittelu Lisäksi tutkintoon sisältyy peruskoulusta tuttuja aineita kuten äidinkieli, matematiikka, fysiikka ja kemia.

Merkonomiopinnot tarjoavat mahdollisuuden joustavaan ja yksilölliseen opiskeluun. Koulutus harjaannuttaa taloushallinnon uusien ohjelmien käyttöön ja mahdollistaa erilaiset projektit muun muassa paikallisten yrittäjien kanssa. NYT-yrittäjyysohjelma tarjoaa nuorille opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla turvallisesti yrittäjyyttä.

Koulutus alkaa 5.8.2020 Kankaanpäässä.

10

Kirjaesittely Jaakko Koivuluoma: Maailman seikkailu, 2019 Jaakko Koivuluoma julkaisi tänä vuonna 20. teoksensa nimeltä Maailman seikkailu.

Teos alkaa: ”Kansallismuseon tutkija Sanna Saarela laittoi päälleen silittämänsä isonappisen työpuseron. Hän oli noussut vähän aikaa sitten. Saatuaan puseron napit kiinni – työpusero oli tiukka – Sanna otti päivän lehden. Luettuaan vähän aikaa hänen katseensa kiinnittyi lehden uutiseen Venäjältä. Siperian Lenajoelta oli löytynyt muinaisen suomalaisen asutuksen jälkiä ja kansallismuseo hakee tutkijoita”.

Tästä alkaa Sannan seikkailu ja pitkä idän junamatka. Jaakon uusin kirja sai alkuinnoituksen Venäjän kartasta. Tapahtumat sijoittuvat Siperiaan Lena-joelle ja sieltä matka jatkui vielä Kiinaan Keltaiselle joelle. Molemmista paikoista oli löytynyt vanhaa suomalaisasutusta, ja monenlaista kommellusta ehtii tapahtua Sanna Saarelan suorittamien tutkimusten lomassa – kuten vakoilua, pommi-iskuja ja ydinräjähdyksiä. Löytyykö suomalaisasutusta ja sen esineistöä? Selviääkö Sanna matkasta?

Vuosien varrella Jaakon tuotanto on käsittänyt historiallisia, sota- ja seikkailukirjoja. Ensimmäinen kirja Honkajoen sissit ilmestyi vuonna 1993. Teosten tarinat ovat fiktiivisiä sijoittuen kuitenkin todelliseen taustaan – Kustaa III -aika, Villi länsi, Suomen sodat (mm. talvisota). Lisäksi Jaakko on julkaissut kaksi sarjakuvakirjaa. Tex Willerin avulla hän on opiskellut sarjakuvahahmojen piirtämistä.

Kirjoittaminen on ollut mukava harrastus. Nykyään kirjoittelen myös VT-Sanomiin erikoisartikkeleita ajankohtaisista ja myös muista aiheista. Avaruus ja sen salaisuudet kiehtovat ja ehkä niistä lisää jatkossa.

11

Lumipuvut Puolustusvoimat yhteistyökumppanina Valtti-työpajalla käynnistyi tammikuussa yhteistyö Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon kanssa eli pajalla tarkastetaan ja korjataan puolustusvoimien lumipukuja. Tehtävä etenee tarkastuspisteeltä ompelimon puolelle; sieltä uudelleen tarkastettavaksi ja edelleen häkeissä lähetettäväksi takaisin Säkylään.

Korjausprojektista vastaavat työvalmentajat Maria Kekki ja Anja Kalliomäki.

Lähtökohta projektille oli seuraavanlainen. Toiminnanjohtaja Niina Veko tapasi Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon johtajan Markku Hannuksen muissa yhteyksissä, ja keskustelua alettiin käydä puolustusvoimien vaatteiden ja varusteiden korjauksesta työpajalla. Tehtävään lähdettiin innostuneen uteliaasti, koska se ei ollut entuudestaan tuttua. Aivan aluksi kartoitettiin, sopiko työ suoritettavaksi pajalla eli selvitettiin toimitusajat, määrät, aikataulut, tarvittavat koneet ja laitteet sekä tilat (kuinka paljon työ vaatii tilaa). Sen jälkeen otettiin pajalle yksi erä kokeiluun ja puolustusvoimat tarkasti laadun.

Sopimukseen päästiin ja työ alkoi tämän vuoden alussa.

Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä ja heti koe-erän perään homma jatkui. Tätä ennen Valtista kävi pieni ryhmä tutustumassa Säkylässä Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon vaate- ja varustehuoltoon. Siellä kartoitettiin puolustusvoimien tarpeita ja työlle asetettavia vaatimuksia.

Samoin nähtiin erilaisia tuoteryhmiä, mitä Säkylässä korjataan. Yhteistuumin päädyttiin lumipukujen takkien ja housujen korjaukseen.

Lumipuvut saapuvat pajalle pestyinä ja puhtaina. Tarkastuspisteellä jokainen vaatekappale tarkastetaan ja punaisella hakaneulanauhalla merkitään jokaiset korjauskohdat. Korjattavaa voi olla vain yksi tai sitten esimerkiksi kymmenen. Jos on liikaa korjattavaa tai materiaali kulunutta, poistetaan vaatekappale käytöstä ja laitetaan sivuun. Nämä ”blogatut” vaatteet ja jätemateriaali palautuvat takaisin puolustusvoimille. Tarkistetut vaatekappaleet siirtyvät ompelimon puolelle, jossa ompelija korjaa punaisella nauhalla merkityt kohteet (voivat olla reikiä, repeämiä, vetoketjut rikki, kuminauhat huonoja, neppareita tai nappeja puuttuu). Joskus joutuu tekemään ison esivalmistelutyön ennen kuin vaate on korjattu (esimerkiksi rikkinäinen vetoketju on ratkottava pois, kuluneet polvipaikat irrotetaan ym.). Korjauksen jälkeen vaate palautuu uudelleen tarkistukseen eli tarkastetaan, että korjaustarpeet on korjattu sovitulla tavalla. Näin varmistetaan, että laatu on korkeaa ja tasaista.

Kyseessä on asevelvollisten palveluspukuna käyttämä lumipuku.

12

Tarkastetut vaatekappaleet viikataan hyllylle kokojärjestyksessä. Häkki pakataan ohjeiden mukaan (häkin sivussa ns. häkkikartta). Vaatteet lasketaan, että oikea määrä vaatteita lähtee takaisin.

Häkissä on joko 250 takkia tai 250 housua.

Lumipukujen korjausprosessi sisältää siis monia vaiheita. Tarkastus, korjauskohteiden merkkaus, ompelukohteet, toinen tarkastus, viikkaukset, häkkien lastaamiset ja laskemiset. Puolustusvoimien auto tuo sovitusti uudet korjattavat ja hakee valmiit häkit pois.

Työvalmentajat Maria Kekki ja Anja Kalliomäki luotsaavat lumipukuprojektia.

Kun on saatu 250 kpl valmiiksi tehtyä, ne häkitetään. Takaisin Säkylään lähetetään kaksi lavaa kerrallaan eli 500 kpl.

13

Kehitä digitaitojasi Kankaanpään opisto on mukana Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa Aikuisten digitaalisten taitojen vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa innostavia oppimisen tapoja ja opetusmenetelmiä hybrididigitaitojen nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Samalla otetaan huomioon erilaiset oppijat. Kankaanpään opisto pyysi Valttia yhteistyökumppaniksi järjestämään sisältöä koulutuksiin. Koulutus käynnistyi tänä syksynä; osa järjestettiin opistolla ja osa Valttityöpajan tiloissa. Kouluttajina toimivat työvalmentajat Jani Leppäniemi ja Juha Alitalo. Opetus oli kaikille avoin ja maksuton. Kurssipäivän aikataulu oli klo 9-15 (ruokatauko klo 11-12). Ilmoittautuminen päiviin viimeistään 2 vrk aiemmin ko. päivää.

Kurssiohjelma Syysohjelma käynnistyi valokuvauksella eli opeteltiin kuvauksen perusteita oman järkkärin, pokkarin tai puhelimen kanssa. Digitaalisten kuvien käsittelyä opeteltiin erikseen; esiteltiin Adobe Bridge ja Raw-kuvat. Toimisto-ohjelmapäivänä oli Microsoftin Word, Excel ja Powerpoint esittelyssä. Syyskuun puolivälissä opiskeltiin ansioluettelon rungon luomista ja työhakemuksen tekemistä omat vahvuudet huomioiden. Syyskuun lopulla opittiin Android laitteiden ja Googlen pilvipalveluiden käyttöä. Talouspäivä ja säästäminen olivat lokakuun teemana eli kulut kuriin ja miten saada rahaa myös säästöön. Lokakuussa tutustuttiin lisäksi mainontaan ja erityisesti, miten tuoda yritystä, tuotetta tai brändiä esiin netissä. Marraskuussa Juha Alitalo opetti 3D tulostuksen ja 3D mallinnuksen perusteita Tinkercad ohjelmalla sekä eri päivänä laserkaiverrusta; päivän aikana tutustuttiin laitteistoihin ja ohjelmistoihin. Joulukuun alkupuolella järjestettiin vielä valokuvauksen ja kuvankäsittelyn päivät. Kuvankäsittelyssä opiskeltiin Adobe Bridgen ja Raw-kuvien lisäksi omien kuvien jalostamista kuvakirjaksi tai canvas tauluksi.

Näiden päivien lisäksi järjestettiin kohdennettuja koulutuksia eri organisaatioille (mm. Valtille, Kasevalle, Honkalinnalle, Ulvilan nuorten työpajalle). Kasevan kanssa yhteistyössä oli lokakuussa SeniorSurf. Tätä päivää vietetään valtakunnallisesti kerran vuodessa ja sen tarkoitus on rohkaista ikääntyneitä ihmisiä tutustumaan tietotekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Päivän aikana tutustuttiin erilaisten laitteiden, ohjelmien ja sovellusten käyttöön. Opeteltiin esimerkiksi kännykän käyttöä ja asennettiin sovelluksia, neuvottiin tietokoneen hankinnassa ym. Päivä oli mukava ja täynnä ”vipinää”. Tälle on selkeästi tarve ja sitä tullaan jatkamaan ensi vuonna.

14

Varsinaisille kurssipäiville osanottajia oli keskimäärin 5-7. Parhaimmillaan oli lähes 20 osanottajaa eli nuorille suunnattu digilaitteiden opettelupäivä oli suosituin. Digitaidot kiinnostivat tasaisesti kaikkia, myös palkkatyöntekijöitä ja eläkeläisiä oli mukana. Mikään ryhmä ei noussut toisen yli.

Ensi vuonna kun saadaan ryhmä kasaan ennakkoilmoittautumisten myötä, voidaan järjestää kaikille sopiva ajankohta. Kurssipäivät jatkuvat ainakin ensi kevään ajan. Joulukuussa pidetään Kankaanpään opistolla palaveri ja mietitään kevään kurssitarjontaa.

Suunnitteilla on ensi vuonna pari päivää pelikulttuurin parissa eli päivä olisi kohdennettu nuorten vanhemmille tutustumaan pelien maailmaan ja mitä haittoja/hyötyä pelaamisesta on. Tämä ”oma juttu” vanhemmille olisi esimerkiksi lan-viikonlopun yhteydessä.

Syystunnelmia

Syksyinen polku odottaa kulkijaa.

Marraskuun hiljaisuus.

Kuva: Minna Rassi Kuva: Minna Rassi

Pakkasen puraisua.

Kuva: Marja Askola

15

Kykyviisari Tuloksia ja palautetta Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä. joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan. Kykyviisari on verkossa tehtävä kyselylomake ja sen pystyy myös täyttämään paperisena.

Se on suunnattu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita työ- ja toimintakyvystään.

Valtti-työpajalle Kykyviisari tuli Satakunto-hankkeen kautta.

Hanke on suunnattu vaikeasti työllistyville henkilöille. Sen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaille osallistua mahdollisimman paljon oman kuntoutuspalveluiden suunnitteluun. Hankkeen yksi tavoite on ottaa käyttöön yhtenäinen toimintakyvyn mittari, joka on Kykyviisari.

Anni Kierikka Satakunnan ammattikorkeakoulusta teki opinnäytetyön Kykyviisarista. Tavoite oli tutkia Valtti-työpajan asiakkaiden Kykyviisari-tuloksia ja heidän mielipiteitään siitä. Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa arvioitiin samalla Kykyviisarin hyödyllisyyttä Valtti-työpajan asiakastyössä.

Toimintatutkimus tehtiin yhdessä Valtti-työpajan yksilövalmentajan ja toiminnanjohtajan kanssa.

Kykyviisari arvioi suuntaa antavasti vastaajan koettua työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Menetelmä mahdollistaa myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen tarkastelun, kun mittaus toistetaan. Tavoite oli saada muutos käytännön tekemiseen.

Valtin asiakkaat vastasivat kahteen kertaan Kykyviisari-kyselyihin (välissä 1,5 kuukautta). Viimeisen kyselyn jälkeen asiakkaat täyttivät mielipidekyselyn.

Kykyviisari jakautuu yhdeksään eri osa-alueeseen, joita ovat: Esitiedot (mm. ikä, sukupuoli) Hyvinvointi (mm. yleinen toimintakyky ja koettu työkyky) Osallisuus (sosiaalinen toimintakyky ja – kanssakäyminen) Mieli (psyykkinen toimintakyky) Arki (arjesta selviytyminen) Taidot (mm. kognitiivinen toimintakyky ja osaaminen) Keho (fyysinen toimintakyky) Taustatiedot (mm. koulutus) Työ ja tulevaisuus (mm. työllisyystilanne, muutostoiveet) Kyselyyn vastaaminen kestää 10-20 minuuttia. Asiakas saa vastattuaan henkilökohtaisen palautteen osa-alueittain. Asiakas saa tunnistenumeron, joka liitetään Valtti-työpajan omaan asiakastietojärjestelmään. Tätä kautta asiakas voi täyttää useita kertoja Kykyviisari-kyselyn. Kyselystä voi luoda raportin, joka vertailee edellisiä kertoja eli nähdään, mihin suuntaan työ- ja toimintakyky kehittyy.

16

Kykyviisarin tuloksia Tulokset kertovat, että vastauskertojen välillä on tapahtunut Valtti-työpajan asiakkaissa positiivista muutosta kaikkien muiden osioiden kesken paitsi koetun terveyden ja arkiosioissa. Näissä kartoitettiin perustehtävien sujumista (mm. kotityöt, kauppa-asiat, puhtaanapito, omasta terveydestä huolehtiminen, säännöllisen vuorokausirytmin säilyttäminen).

Työ ja tulevaisuus- sekä mieli-osiot koskettavat eniten Valtti-työpajan asiakaskuntaa. Vastaajista kaksi ihmistä kokee, etteivät tunne koskaan tulevaisuutta toiveikkaaksi ja yksi vastaajista ei ole koskaan tuntenut toisen ihmisen läheisyyttä. Viisi ihmistä ovat taas harvoin kokeneet tulevaisuutta toiveikkaaksi, kahdeksan ihmistä ovat harvoin rentoutuneita ja kuusi ihmistä harvoin käsittelevät ongelmiaan. Kyseiset luvut ovat suuria suhteutettuna vastaajamäärään (31).

Työ- ja tulevaisuus-osiossa vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että työelämän osallistumisen esteenä ovat työmahdollisuuksien puute, koulutuksen tai osaamisen puute, terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät ongelmat. Suurin osa vastaajista olivat sitä mieltä, että päihteet ja riippuvuudet eivät vaikuttaneet työelämään osallistumiseen.

Päätelmät Kykyviisari-kysely herätti Valtti-työpajalla sekä positiivisia että negatiivisia huomioita. Positiivinen huomio oli se, että kyselyn avulla tulee käytyä monipuolisesti asiakkaan tilanne läpi. Negatiivisena huomiona tuli se, että kysymyksissä oli paljon toistoa ja vastaamiseen ja vastausten läpi käyntiin meni paljon aikaa. Osa asiakkaista koki tietokoneen uhkana.

Yksilövalmentaja kävi asiakkaiden kanssa läpi kysymyksiä, jotka herättivät huolta. Kykyviisari toimii hyvänä puheeksi ottamisen työvälineenä. Eniten paneuduttiin kysymyksiin: Mikä parhaiten kuvaa nykyistä työtilannettasi ja mihin elämäsi osa-alueille toivoisit muutosta.

Asiakkaiden mielipidekyselystä käy ilmi, että ainoastaan Kykyviisari-kyselyn tulokset eivät motivoi muutokseen, vaan toiminta tulee suunnata asiakaskunnan mukaan. Valtti-työpajalla asiakkailla huolena oli koettu terveys, mieli, toimintakyky ja taidot. Näihin alueisiin tullaan keskittymään tulevaisuudessa.

17

Sosionomi (AMK) koulutuksesta Anni Kierikka on valmistunut sosionomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Opinnot kestävät noin 3,5 vuotta. Sosionomi voi toimia julkisen sektorin tehtävissä, erilaisissa järjestöissä tai kansalaistoiminnassa. Sosiaalialan osaamista tarvitaan yhä enenevästi myös sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen ulkopuolella.

Sosionomi työskentelee esim. seuraavanlaisissa työympäristöissä: vammaistyössä, koulun oppilashuollossa tai varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa ja nuorisotyössä, ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa perhetyössä, mielenterveys- ja päihdetyössä, vanhustyössä tai aikuissosiaalityössä, kuntoutuksen tehtävissä, rikosseuraamustyössä/vankilassa.

Hakuaika: 18.3. – 1.4.2020. Opinnot alkavat syksyllä 2020.

Opiskelet sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmassa? Miksi hakeuduit alalle ja millaista opiskelu on ollut?

Vuonna 2015 jouduin pohtimaan ammatillisia polkujani uudestaan ja nyt näin jälkikäteen ajateltuna sain tilaisuuden todella miettiä, mitä haluan tehdä ”isona”. Olen ollut aina kiinnostunut ihmisten hyvinvoinnista ja minulla on ollut halu auttaa. Nämä ohjasivat minut hakeutumaan sosiaalialalle. Opiskelu on ollut todella antoisaa ja on antanut paljon ymmärrystä yhteiskunnallisiin asioihin. Herättänyt myös halun vaikuttaa asioihin.

Opinnäytetyö on monelle haasteellista. Miksi valitsit Kykyviisarin aiheeksi? Oliko Valtti-työpaja sinulle tuttu entuudestaan? Oliko opinnäytetyössä haasteita ja mitkä ne olivat?

Kykyviisarista puhuttiin meille koulussa ja se tuli vastaan myös ensimmäisessä harjoittelussa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä. Se kuulosti mielenkiintoiselta ja Valtti-työpajan toiminnanjohtajan Niina Vekon aloitteesta lähdimme suunnittelemaan työtäni. Haasteina koin sen, että oli vaikea suunnitella etukäteen, kuinka Kykyviisarista otetaan 100% hyöty Valtti-työpajalle.

Nyt jos tekisin uudestaan opinnäytetyön, niin lähtisin toteuttamaan sitä hieman eri tavalla. Mutta yhteistyö Valtti-työpajan kanssa sujui mainiosti ja asiakkaat olivat hienosti mukana projektissa.

Koska opinnot päättyvät ja mille alalle aiot hakeutua eli mikä tuntuu omalta alalta?

Valmistuin sosionomiksi marraskuun alussa ja tällä hetkellä työskentelen perhetyöntekijänä Kankaanpään A-kodilla.

Opintojen sisältöä lyhyesti: teoriaa, käytäntöä ym.

Kokonaisopintopisteet tutkinnolle on 210 op. Koostuu perusopinnoista, tämän jälkeen suuntaudutaan ja minä suuntauduin aikuissosiaalityöhön. Tutkinnossa on kolme harjoittelua, joista suoritin ensimmäisen Pohjoissatakunnan peruspalvelukuntayhtymässä ja loput kaksi Kankaanpään A-kodilla. Lopuksi opinnäytetyö. Tämännäköinen sapluuna lyhykäisyydessään.

Olet Nuorkauppakamarissa – mitä jäsenyys on sinulle antanut?

Jäsenyys on antanut minulle ennen kaikkea rohkeutta. Nuorkauppakamari -urani aikana olen ollut kolmessa projektissa projektipäällikkönä. Nämä ovat olleet hyviä pestejä oppia itsestä ja muista. Se on myös avartanut katsomusta työelämästä, ei voi vain tuijottaa sitä omaa ”napaa”. Tarkoitan, että on hyvä olla kiinnostunut muiden alojen tekijöistä. Verkostojen tärkeys. Ja olen saanut elämääni uusia ihania ystäviä. Olen ollut nyt toiminnassa neljä vuotta ja ihanaa kun vuosia on vielä jäljellä. En edes tiedä mitä kaikkea tämä toiminta tuo elämääni. Suosittelen.

18

Sählyturnaus Nakkilassa Keskiviikkoaamuna 16.10. kokoonnuimme ennen kahdeksaa Valttiin lähteäksemme sählyturnaukseen Nakkilaan. Satakunnan työpajojen välinen turnaus järjestettiin siellä. Joukkueita oli kuusi; mikä tarkoitti, että pelaisimme viisi peliä. Päivästä tulisi siis melko hektinen. Pelien kesto oli 2 x 10 min. juoksevalla peliajalla. Joukkueessamme oli seitsemän pelaajaa, joista viisi oli kentällä ja kaksi vaihtoaitiossa.

Pelit sujuivat hyvin ns. runkosarjassa voittaessamme kaikki muut paitsi Rauman. Hyvin menneillä peleillä pääsimmekin finaaliin juuri Raumaa vastaan. Siellä Rauma osoittautui juuri niin kovaksi kuin alkupelit olivat osoittaneet vieden ottelun selvästi.

Taistelimme kuitenkin hienosti ja kotiin tuomisiksi oli turnauksen hopeasija.

19

Joulu ennen ja nyt Jaakko Koivuluoma Maria Frigård ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Näin sanottiin ennen, kun joulun vietto alkoi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta ja loppui Nuutin päivänä 13. tammikuuta.

Nykyisin joulunajan katsotaan loppuvan viikkoa aiemmin loppiaisena 6. tammikuuta. Ennen vuotta 1774 vietettiin Suomessa pyhäpäivinä myös kolmatta joulupäivää eli apostoli Johanneksen päivää 27. joulukuuta sekä neljättä joulupäivää eli viattomien lasten päivää 28. joulukuuta. Kuningas Kustaa III kuitenkin vähensi ne kahteen, koska aatelisten ja porvarien mielestä pitkät pyhät laiskistivat palkollisia liikaa.

Suomalaisessa joulussa on joitakin vanhan sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Kekriä vietettiin pyhäinpäivän tienoilla. Taloissa kiersi siihen aikaan vielä nuutipukki, jolla oli päällään nurin käännetty lammasnahkatakki, päässä sarvet ja tuohinen naamari. Pukki oli hedelmällisyyden symboli. Mukanaan hänellä oli lahjoja ja vitsakimppuja ja tukenaan ”ryhmysauva”. Pukit tekivät kierroksensa yleensä tapaninpäivänä. He saattoivat uhmata talon isäntää vaikkapa vaatimalla viinaa tai olutta. Jos juomaa ei tippunut, suuttuivat pukit ja remusivat ja huitoivat märillä vihdoilla. Pukit valitsivatkin talot, joista varmimmin saisi jotain palkaksi. Siksi pukin saapuminen oli kunnia-asia - se kertoi talon vauraudesta. Pukkiperinne muuttui pikkuhiljaa.

Pukki menetti sarvensa vuoteen 1927 mennessä, jolloin joulupukin asuinpaikaksi julistettiin radiossa Korvatunturi. Pukin nuttu muuttui 1900-luvulla Suomessakin punaiseksi. Tänä päivänä joulu on kristillinen, ”Tapaninpäivänä kävi tapanipukkia ehtoolla, ja niille täyty aina antaa sahtia. Niillä oli märkä vihta käressä ja jos niille ei antanut sahtia, niin sillä märällä vihralla ne niin tavattomasti praiskivat.

Ja toiset suuttuivat kovasti ja lauloivat semmoisia lauluja, että isäntä hirteen, emäntä orteen, piika kirkkoon, kirja käteen, renki korpeen, reppu selkään. Ja pahalla tuulella lähtivät talosta.” (Viiala 1935) Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivänä. Tämä tieto on tainnut aika monelta nykyihmiseltä jo ”unohtua”. Tapaninpäivä on aina ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä. Aikoinaan se oli vielä suosittu hääpäiväkin.

Tapanina tehtiin rekiretkiä ja käytiin kyläilemässä varsinkin sukulaisten luona. Päivä oli täynnä iloa ja riemua sekä leikkejä ja laskettelua ulkona. Nämä tavat ovat melko hyvin säilyneet nykypäiväänkin, vaikka monet käyvätkin rekiretken sijaan esimerkiksi tanssimassa tai ravintolassa.

20

Joulu on ollut perhejuhla, mutta nykyisin moni viettää joulun yksin. Seurakunnilla ja erilaisilla yhdistyksillä on järjestetty jouluruokailuja ja juhlaohjelmaa sekä konsertteja, joihin kuka tahansa voi osallistua, mutta niihinkään eivät kaikki yksinäiset pääse tai eivät koe sellaista omakseen.

Jouluvalmistelut alkavat jo hyvissä ajoin ennen joulua. Varsinkin kaupat alkavat jo marraskuussa varustautua joulusesonkiin.

Ennen vanhaan valmistelut aloitettiin Annan päivänä 9. joulukuuta. Silloin leivottiin, tehtiin juustoa, koristeita, kynttilöitä, makkaroita ja tietenkin joulusiivoukset. 1800-luvulla siivouksen jälkeen levitettiin rukiin olkia lattialle ja nokiset seinät ja katto saatettiin peittää lakanoilla tai päreillä. Ajateltiin, että oljilla on talossa ennen asuneille vainajille hyvä makuupaikka, eikä talon väen kenkien kopina häiritse vainajia, joiden uskottiin jouluna liikkuvan vanhoilla asuinsijoillaan. Tapa poistui, kun Suomessa alettiin tuomaan joulukuusi sisälle. Vainajia on muistettu 1900-luvulta alkaen viemällä kynttilöitä haudoille jouluaattona.

Joulupuiden alkuperä on ilmeisesti Saksassa, sillä siellä on säilynyt ensimmäisiä tietoja joulupuista. Tapana oli kantaa puu tupaan ja ripustaa se kattoon latva alaspäin. Näin voitiin Suomessakin tehdä, jos tilaa oli kovin vähän. Koristeet tulivat paljon myöhemmin. 1600-luvulla Saksassa laitettiin puuhun kynttilöitä. 1800-1900-luvun vaihteessa alkoi sähkökynttilöiden valmistus Yhdysvalloissa. Aluksi tekniikka oli monimutkaista ja kallista. Keskikokoisen kuusen valaiseminen maksoi tuolloin niin paljon, että hinta vastaisi nykyoloissa n. 2000 euroa. Vasta 1930-luvun tienoilla hinta oli sellaisella tasolla, että sähkökynttilät yleistyivät.

Saksassa joulupuut tulivat niin suosituiksi 1800-luvulla, että metsätalous kärsi siitä ja syntyi puupula. Niinpä piti keksiä puille korvikkeita. Vuoden 1845 tienoilla sidottiin hanhenhöyheniä oksiksi ja kiinnitettiin runkoon sekä värjättiin vihreiksi. Samaa puuta voitiin käyttää vuosia. Näin syntyivät ensimmäiset tekokuuset. 1920-luvulla tehtiin eri värisiä höyhenkuusia mm. strutsin ja joutsenen höyhenistä. Höyhenet olivat suurta muotia muutenkin.

Suomessa joulukoristeina käytettiin tuomaanristiä, himmeliä, olkipukkia ja veistettyjä joululintuja.

Vähitellen koristeet lisääntyivät ja niitä tuli kauppoihin. 1930-luvulla Suomessa joulukuusi oli jo kaikilla. Maata koetteli pula-aika; niinpä kuusen koristeita tehtiin paljon itse esim. pahvista, kreppipaperista, piippurasseista, pumpulista ja sellofaanista. Omeniakin voitiin ripustaa, jos niitä oli saatavilla. 1960-luvulla suomalaisissakin kodeissa oli jo sähkökynttilät kuusessa.

1950-1960-luvuilla koristelu oli jo runsasta ja värikästä, vaikka lehdissä neuvottiinkin koristelemaan hillitysti ja tyylikkäästi. 1970-luvulla öljykriisi sammutti kaupunkien joulukatujen valaistukset. Vuosikymmenen lopulla joulu muuttui jälleen oikeaksi valon juhlaksi. Nykyään koristelulla ei ole mitään rajoja. Jokainen tekee mieleisensä joulutunnelman.

Jouluruokaperinteet ovat melko hyvin säilyneet, joista ohrapuuro ja lipeäkala sekä laatikkoruuat ovat vanhimpia. Ohrapuuro tosin on vaihtunut riisipuuroon jo 1800-luvulla. Kekripässin on syrjäyttänyt joulukinkku ja 1940-luvulta alkaen valikoimaan on tullut myös kalkkuna. Nykyään otetaan paljon vaikutteita ulkomailta, tv-ohjelmista ja perinteisten herkkujen rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja.

Lihankin korvikkeita löytyy jo useampi tuote. Useimmiten yhdistellään perinteisiä ja uusia ruokia sujuvasti. Eri puolilla maata on myös pieniä eroja jouluruuissa. Itä-Suomessa esim. karjalanpiirakat kuuluvat jouluherkkuihin.

21

Ennen jouluruuat olivat pöydällä läpi koko yön, jotta talon haltiatonttu sai syödäkseen. Talon väkikin saattoi käyttää yöllisiä herkkuja hyväkseen. Olihan joulu, ja mässäilyä pidettiin ylellisenä.

Tästä perinteestä juontaa juurensa sanonta: ”Jouluna yölläkin saa syödä.” Alkoholia käytettiin runsaasti. 1980-luvulla viini yleistyi juhlajuomana. Nykyään alkoholitonkin joulu voi tulla kysymykseen, varsinkin lapsiperheissä. Alkoholia pyritään käyttämään sivistyneesti nautiskellen ja usein ruuan kanssa.

Joulusauna on kuulunut joulunviettoon aina siitä lähtien, kun saunoja on Suomessa ollut ja se kuuluu nykypäivänäkin useimpien jouluaatto-ohjelmaan. Saunassa käytiin yleensä ennen juhlaateriaa. Peseytymisen jälkeen puettiin puhtaat juhlavaatteet päälle. ”Jouluna piti saada jotain uutta ylleen, muutoin hiiri söi takapuolen.” (Lempäälä 1935). Myös saunatontulle annettiin ruoka- ja juomalahjoja.

Joulu on suurta rauhan aikaa ja tunnelmaltaan taianomainen, missä on ripaus satumaisuutta. Niinpä on tapana myös julistaa joulurauha. Tutuin julistus tapahtuu Turussa Vanhalla Suurtorilla jouluaattona kello 12. Joulurauha kestää siitä hetkestä 20 päivää eteenpäin. Näin on tehty 1600-luvulta alkaen.

Aattoillan kohokohta on tietenkin joulupukin tulo ja lahjojen jakaminen. Ennen, jos annettiin lahja ilman pukkia, se saatettiin antaa lausuen samalla runo. Historiallisesti joulupukki ei ole kotoisin pohjoisesta (älkää nyt lukijat vaan järkyttykö!), vaan todennäköisesti esikuvana on piispa Pyhä Nikolaos, joka eli neljännellä vuosisadalla Myran kaupungissa nykyisen Turkin alueella. Hän jakoi paljon lahjoja huomaamattomasti. Hän laittoi esim. kolikoita köyhien kenkiin öisin. Joissakin maissa onkin tapa asettaa kengät oven ulkopuolelle, pienen lahjan toivossa. Nikolaoksesta tuli pyhimys ja hän oli myös merenkulkijoiden suojelija, joten hänet tunnettiin hyvin Hollannissa. Hollantilaiset veivät perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. Siellä Pyhästä Nikolaoksesta tuli se joulupukki, joka nykyään tunnetaan suuressa osassa maailmaa.

Joulupukin nutun väri vaihtui punaiseen 1800-luvun lopulla.

Ennen nuttu oli usein sininen tai tummansininen, koska se oli toivon väri. Muutos alkoi Yhdysvalloissa. Joku alkoi käyttää punaista nuttua, missä oli valkoiset turkisreunukset. Puna-valkoinen väritys vaikutti siihen, että Coca-Cola vuonna 1931 otti Santa Clausin mainoskampanjansa mannekiiniksi. Mainosten tarkoitus oli saada ihmiset juomaan colaa muulloinkin kuin helteellä.

Ahvenanmaalaista syntyperää ollut piirtäjä Haddon Sundblom sai tehtäväkseen suunnitella Coca-Colalle joulupukkihahmon.

Tämä hahmo vastaa tänäkin päivänä maailman näkemystä joulupukista.

Itse joulupäivä ollaan yleensä vanhan perinteen mukaan kotosalla tai käydään aamulla kirkossa. Ennen luterilaisessa kirkossa sai julkiset nuhteet kinkereillä, jos ei ollut joulukirkossa.

Suomalainen jouluun valmistautuminen on toisinaan stressaavaa, mutta pyrkimys on kaikilla rentoutua, rauhoittua ja nauttia levosta, ruuasta, juomasta, joululauluista ja joulun taikamaisesta tunnelmasta. Olla rennosti yhdessä perheen kanssa niin, että kaikilla on hyvä mieli.

22

Pajalaisten joulumuistoja Muotopuoli joulukuusi - Jaakko Joulu on muuttunut aikojen saatossa. Ennen vanhaan joulua juhlittiin oman perheen piirissä.

Nykyään joulu on kaupallistunut ja aina vain entistä enemmän. Tavaraa on tarjolla aivan liikaa.

Muistan lapsuuden joulun. Perheemme oli ehtoolla mummolassa saunassa ja sen jälkeen odotettiin joulupukkia. Siellä hän kolisteli eteisessä ja isää ei kyllä näkynyt. Lapsille lahjojen saanti oli tärkeää. Uskoni joulupukkiin meni silloin, kun huomasin että mummun saunanurkalle jättämäni lahjatilaukseni pukille oli vielä seuraavanakin jouluna siellä. Kuusenhaku oli myös tärkeää. Isä haki kuusen, jonka piti olla kunnollinen. Äiti sanoi aina, että onpa muotopuoli. Myöhemmin hain kuusen itse metsästä. Muistan, kun kerran oli niin paljon lunta, hain kuusen talon nurkalta. Kuusiperinne on tainnut tulla 1500-luvulta Saksasta. Joulupukki on edelleen tärkeä osa joulunviettoa ja pikkujoulusta on tullut perinne.

Joulu lapsuudessani ja nykyään - Jami, Karvia Kun miettii joulun tarkoitusta, tulee mieleen yhteisöllisyys, rauha ja iloisuus. Joulu on eittämättä yksi vuoden kohokohdista. Joulun vietossa on varmasti jotain omanlaatuista; silloin kaikki rupeaa hiljentymään ja unohtamaan arjen kiireen. Varsinkin lapset ovat innokkaimpia joulun odottajia kuin aikuiset. Minä lapsena en ollut poikkeus. Muistan, kuinka odotin joulua kuin kuuta nousevaa. Ei siis tuulesta temmattu, kun sanotaan että odottavan aika on pitkä. Se piti hyvin paikkansa minun kohdalla. Lapsena joulussa oli tärkeintä lahjat. Varsinkin, jos lahjat menivät toivomuksien mukaan.

Aina eivät tosin menneet, mutta olin silti aina tyytyväinen.

Tätä kirjoitusta tehdessä mietin, mikä on tähän asti paras joulumuisto. On vaikea miettiä, mikä olisi yksittäisestä joulusta paras. Mieleen juolahti kuitenkin vuoden 2009 joulu, jolloin pukki toi meille minibiljardipöydän, joka on yhä tänä päivänä hyvässä kunnossa. Nyt kun olen rapiat kaksikymmentä vuotta, joulu tuntuu tulevan nopeammin. Nyt lahjatkaan eivät ole kaikista tärkeimpiä, vaan osaan arvostaa paljon paremmin yhdessäoloa, jouluruokia, joulusaunaa ja kynttilöiden vientiä hautausmaalle. Jouluaattoillan kohokohta on kumminkin edelleen lahjat. Joulupukki käy huomaamatta viemässä joulusäkin kuusen alle.

Kaikille lehden lukijoille erityisen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

23

Lapsuuden joulu – Teemu, Karvia Joulupukille kirjoitettiin lahjatoivelista ja se laitettiin kuistin maton alle. Jos tonttu huomaisi toivelistan, kuljettaisi hän sen edelleen joulupukille. Näin kirje lähtisi matkaan, vaikka lahjatoiveet eivät kaikki toteutuisikaan.

Perinteinen joulukuusi haettiin vähän ennen jouluaattoa omasta metsästä. Kuusen piti olla niin korkea, että se oli lattiasta kattoon eli se oli näyttävän näköinen. Silloin tällöin oltiin isän apuna kuusenhakureissulla. Sitä kuljetettiin hanskat kädessä kohti pajaa. Kuusen piti mahtua sille tarkoitetulle jalalle, ettei kuusi kaatuisi vaan olisi pystyssä koko joulun ajan. Sitä piti kastella säännöllisesti, ettei se varise. Aidosta joulukuusesta kun oli kyse.

Muistan kun kerran haettiin joulukuusi -30 asteen pakkasessa ja päällä oli pilkkihaalarit. Jouluaattona kuusi haettiin pajasta ja se kannettiin tupaan sekä asetettiin kuusimaton päälle. Vielä varmistettiin, että kuusi pysyisi pystyssä ikkunan pielessä ja sohvaa siirrettiin sen verran, että se mahtui hyvin paikoilleen. Sitten alkoi kuusen koristelu: siihen laitettiin valaistus eli sähköiset kynttilät, tähtivalo, joulunauhaa, palloja ja muita koristeita.

Perinteisesti jouluaattona käytiin jopa joulusaunassa ja saunan päätteeksi oli joululounas. Pöydässä oli joulukinkkua, joulukalaa ja monta erilaista joululaatikkoa kuten perunalaatikkoa, porkkanalaatikkoa, lanttulaatikkoa, maksalaatikkoa ja silloin tällöin makaronilaatikkoa. Suosikkeja olivat ”perunamämmi” eli imelletty perunalaatikko ja porkkanalaatikko. Maksalaatikko oli myös suosittu ja lanttulaatikko oli suurta herkkua.

Televisiosta katsottiin usein joulupukin kuumaa linjaa. Suosittuja lastenohjelmia olivat myös Pieni poika sekä lumiukko, samaten Koiramäen joulupukki ja noitarumpu. Kuusen alle ladottiin lahjapaketit ja odotettiin joulupukin saapumista. Sitten joulupukki saapuikin ja koputti ovea: ”Täällä on joulupukki”. Pukki toivotettiin tervetulleeksi ja hän kömpi ovesta sisään lahjoja jakamaan. Aina hän ei saanut selvää nimistä, joten hänelle piti tavata jotkut lahjat. Näin lahja saisi oikean omistajan.

Isän jouluruuat maistuivat – Timo Joulun odotus aloitettiin hakemalla joulukuusi. Lahjatoiveet kirjoitettiin paperille ja äiti lähetti toivomukset joulupukille. Jouluvalmisteluihin kuului torttujen ja piparien tekeminen, lipeäkalan valmistus, ruisleivän juuren valmistaminen ym. Isä teki kotona kaikki jouluruuat, taito oli lähtöisin Pohjois-Karjalasta. Aatonaattona leivinuuni lämmitettiin ja illalla suuri kinkku laitettiin yöksi uuniin. Jouluaattona valmistettiin suurin osa jouluruuista kuten rosolli, lanttu-, porkkana-, maksa-, imelletty perunalaatikko, luumukiisseli, karjalanpaisti, karjalanpiirakat, ruisleipä…

Jouluaattona kuusi koristeltiin aidoilla kynttilöillä, joulupalloilla, koristeilla ja karamelleilla. Aattona käytiin saunomassa, vihta kuului perinteeseen. Jouluruoka syötiin noin kello neljän aikaan. Seuraavaksi odoteltiinkin jo joulupukkia ja lahjoja.

Hyvää joulun odotusta kaikille lukijoille!

Lähteet: www.wikipedia.fi, www.peda.net, www.nmt.fi,www.meillakotona.fi, www.ruokatieto. fi, www.aamulehti.fi, www.yleareena.fi, www.historianet.fi Kuvat: Vanhat joulukortit, mm. Rudolf Koivu ja Martta Wendelin.

24

Lan – tapahtuma Lan-tapahtumaan kokoonnuttiin taas 18.-20.10. Tapahtuma oli järjestykseltään jo viides. Mukana oli noin 50 innokasta osallistujaa.

Kuva: Satakunnan Kansa.

Viikonloppu aloitettiin CS:GO alkuerillä perjantaina, jolloin saatiin muutama peli pelattua.

Lauantaina jatkettiin iltapäivällä Etsivä nuorisotyön järjestämällä bingolla sekä Mysteerilaatikon sisällön arvauksella. Arvauksia tuli useita, mutta tällä kertaa kukaan ei arvannut, mitä laatikko sisälsi.

Loppuiltapäivästä jatkettiin CS turneella, jossa ratkottiin finaalipari. Finaalipaikkojen selvittyä aloitettiin finaali alkuillasta. Lopulta finaali kesti noin kaksi tuntia ja voittajaksi selviytyi KJJM. Muita turnauksia olivat NHL 2019 (PS4), Doom, Quake 2, Ski Jump International sekä Red Alert Online.

Vuonna 2020 jatketaan uudella tapahtumalla ja uudella ohjelmalla. Seuraa sivustoamme: http://lanit.valtti.fi

25

Valtissa Tapahtuu

Valtissa järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma 4.12. Tällöin pääsi tutustumaan Valtin tiloihin ja toimintaan. Samoin oli mahdollisuus valmistaa ohjatusti aivan ikioma tonttu.

Myynnissä oli Valtin valmistamia joulutuotteita ja muita lahjatavaroita sekä ihania leivonnaisia.

Vaikkapa ihana havukranssi ulko-oveen.

26

Tarjolla oli glögiä ja pipareita. Pelaamaankin pääsi päivän aikana.

Väkeä kävi runsaasti – avoinna olon loppuun asti riitti innokkaita tontuntekijöitä ja ostoksilla kävijöitä. Näin saadaan samalla Valtin toiminta ja pajalaiset tutuksi.

Täällä on hyvä meininki!

Ketä arpaonni suosi? Kivoja palkintoja tarjolla.

27

Poweria Päivään-ryhmä Tänä syksynä Poweria Päivään-ryhmä on kokoontunut viisi kertaa Kankaanpäässä ja viisi kertaa Karviassa.

Alkusyksystä pankin edustaja oli vierailemassa Valtti-työpajalla Kankaanpäässä. Keskustelua oli säästämisestä, rahan käytöstä, nuorille suunnatuista lainoista sekä maksuhäiriömerkintöjen merkityksestä lainaa hakiessa. Myös yrittäjyydestä puhuttiin pankin vierailulla.

Syksyn aikana kävimme myös kokeilemassa kukkien sidontaa Kankaanpään kukka ja hautaustoimisto Anttilassa. Kukkien sidonta oli haastavampaa mitä luulimme, mutta hauskaa oli! Jokainen sai myös omatekemänsä kukkakimpun itselleen.

28

Muina kertoina olemme pelailleet suurimmaksi osaksi Unoa ja syöneet aamupalaa sekä keskusteltu erilaisista asioista pelailun yhteydessä. Myös etsiväkoira Ukko on ollut vierailemassa ryhmissä.

Poweria Päivään-ryhmän viimeisellä kerralla olimme nuorisotila Ketun golossa viettämässä pikkujouluja.

29

Liikuntahanke Vuonna 2017 syksyllä Valttipajalaisille tehtiin kysely, jolla kartoitettiin liikunta-, ryhmä- ja viriketoimintaa koskevia toiveita. Liikuntahanke Lippa käynnistyi samana syksynä. Hanke on liikuntaan ja elämäntapojen muutoksiin kannustavaa ryhmätoimintaa. Kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, jotka osallistuvat Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön työllistämis- koulutus- tai kuntouttaviin palveluihin ja tarvitsevat kannustamista liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Päämääränä on tehdä muutoksia elämään, jotka mm. liikunnan kautta lisäävät fyysistä ja henkistä terveyttä, auttavat kohentamaan sosiaalista toimintakykyä sekä ehkäisevät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Toteutus tehdään mm. liikuntatuokioiden avulla, joita järjestetään yksi tai kaksi kertaa viikossa.

Kaikki halukkaat voivat osallistua esim. joogaan, jumppaan, kävelylenkille, kuntosalille tai sählyyn.

Myös osallistujien toiveita otetaan huomioon. Virkistäytymistä toteutetaan toisinaan retkipäivien muodossa lähtemällä vaikka mustikkametsään tai luontoretkelle.

Mukaan toteutukseen on haluttu vertaisohjaajia vetämään ryhmiä. Toiminnat järjestetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti työpajan tiloissa. Joskus lähdetään esimerkiksi kuntosalille tai uimaan liikuntakeskukseen. Valtin sählykerho kokoontuu joka torstai klo 14 Move-areenalla.

Osallistujia on yleensä 6-10. Pelit kestävät 60 minuuttia, joten hikoilulta ei voi välttyä. Sählyä pelataan tosissaan, mutta ei hampaat irvessä. Sählyryhmä järjesti yhdessä työvalmentajan kanssa ensimmäisen Satakunnan alueen työpajojen välisen sählyturnauksen Kankaanpäässä. Tästä on muodostunut vuosittainen tapahtuma, jonka järjestää vuorotellen jokainen osallistuva työpaja.

Lippa-hanke saa taloudellista tukea valtakunnallisesta Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmasta.

Ohjelma tukee paikallisia hankkeita sekä järjestää tapahtumia, koulutuksia, kampanjoita ja julkaisee materiaaleja. KKI julkaisee esim. kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Kipinät-lehden. Siinä esitellään mm. hyvin toimivia paikallisia KKI-hankkeita ja niiden toimintamalleja, joista muut hankkeiden järjestäjät voivat ottaa mallia. Kipinät-lehti numerossa 2/2018 esiteltiin Valtissa toteutettua liikuntahanketta.

Linkki: kkiohjelma.fi/viestinta_ja_materiaalit/kipinat-lehti

30

Liikuntahanke nyt Liikuntahanke kannustaa liikkumaan osana muita terveellisiä elämäntapoja. Pajalla on vakiintunut omat mieluisat liikkumisen muodot – erityisesti kävely ja venyttely sekä joogaryhmä ovat olleet suosituimpia. Kävely, kevyt voimistelu venytyksineen sekä jooga sopivat kaikille. Samoin ne vaikuttavat suotuisasti henkiseen jaksamiseen ja mielenvireyteen. Torstain sähly on säilyttänyt vakiintuneen paikkansa.

Yksilövalmentaja Minna Rassi vetää uudentyyppistä ryhmää, jossa osanottajia on 5-6. Tämä EMTryhmä starttasi viime elokuussa; tarkoituksena oli lähteä liikkeelle pienillä muutoksilla eli arkeen saadaan lisättyä liikuntaa ja mietitään tarkemmin päivittäistä ruokavaliota. Yhdessä käydään läpi omia henkilökohtaisia tavoitteita. Ryhmässä saa vertaistukea ja toisten ”tsemppaaminen” ja vinkkien jakaminen – yhdessä tekeminen – ovat tärkeitä.

Terveydenhoitaja on käynyt kertomassa ryhmälle kaksi kertaa terveellisestä ruokavaliosta (ruokaympyrä). On korostettu terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä 2. tyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti erittäin nopeasti. Diabetekseen liittyy monia lisäsairauksia, jotka lyhentävät elämää ja vähentävät terveitä elinvuosia, alentavat toimintakykyä ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Ryhmässä on myös katsottu video ”clippejä” esim. Syö hyvää -sivustolta ja käyty läpi jokapäiväisiä valintoja – esimerkiksi paljonko on sokeria missäkin ja suolan käytön tilalle muita vaihtoehtoja. Ryhmässä on pidetty ruokapäiväkirjaa. Terveellisten elämäntapojen opettelu on hyvä aloittaa tämänhetkisten tottumusten tutkimisella.

Ruokapäiväkirja auttaa arvioimaan, mitkä asiat ovat jo hyvin ja missä on kehittämisen varaa. On myös annettu tietoa erilaisista ruokavalioista. Ei ole ihan sama, mitä syöt tai koska syöt – säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ravinto tulevat jaksamista ja hyvinvointia.

31

Hyvinvointi on kokonaisuus; on myös käsitelty mielenterveyttä osana hyvinvointia. Mielenterveyden käsi -harjoitteen avulla voi pohtia arjen valintojen vaikutusta mielenterveyteen ja tarkastella oman mielenterveyden tasapainoisuutta. Mielenterveys tukee arjessa jaksamista, kun pitää huolta arjen rytmistä: unesta ja levosta, ravinnosta, liikkumisesta, ihmissuhteista, harrastuksista ja luovuudesta.

Ryhmässä jokainen osanottaja täytti Rakenna polkusi elämäntapamuutokseen- kaavakkeen.

Se auttoi tarkastelemaan ja miettimään omaa elämäntilannetta; omia haasteita ja vahvuuksia.

Ryhmässä on liikuntaa harrastettu osanottajien toiveiden mukaan. On käyty kuntosalilla - fysioterapeutti on ohjannut laitteiden käytössä ja mitkä ovat kullekin sopivat ja hyvät laitteet. Minna teki ”setin” kuntopiiriin (sisältäen esim. kahvakuulaa, jumppapalloa). On tanssittu zumbaa esim.

Youtuben videoiden mukaan ja pelattu sulkapalloa. Samoin on ollut rentoutusta. Kankaanpää on saanut uudet ulkokuntolaitteet, joita oli mukava testata. Mukava reissu myös oli uudistettuun uimahalliin tutustuminen avajaisviikolla. Luontoliikunta on ollut suosittua ja virkistävää. Ryhmä on osallistunut kaikkiin liikkumisiin aktiivisesti ja innolla.

Ryhmäläiset ovat kokeneet ryhmän tärkeäksi. Arjessa on enemmän huomioitu hyötyliikunta ja mietitty, mitä suuhunsa pistää. Pienet muutokset – esimerkiksi annosten pienentäminen, sokerin/suolan vähentäminen, salaattien lisääminen ja kevyt liikunta vaikkapa televisiota katsoessa – ovat hyvä alku. Muutama sai jopa painoakin pudotettua ryhmän avulla syksyn aikana.

32

Uudet suositukset UKK-instituutti julkaisi lokakuussa 2019 liikkumisen uudet suositukset. Se huomioi entistä paremmin kevyen liikkumisen, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen. Terveyshyötyjä saa jo muutaman minuutin liikunnasta. Kevytkin liikuskelu alentaa muun muassa verensokeri ja – rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa ja sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelua joka päivä – mitä useammin, sen parempi.

33

34

Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2020!