Valttilehti 3/2019 by Valtti Työpaja

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Maria Frigård Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana EDUSKUNTA! kiinnostuitko? syytä olisi sillä tässä lehdessä pääset lukemaan miten Valtti-pajan vierailu eduskuntatalolla meni. Lehdessä on myös monenmonta mielenkiintoista juttua joista varmasti saa iloa päivään!

Sisältö Digiloikka Nuorisotyöhön 4 Nuoret kesätyöntekijät 8 TE - toimisto palvelee 10 Valmentajana Valtissa 15 Iso askel työelämään 16 Koulutustarinoita 18 Eduskuntavierailu 20 iWork messut 26 Kaupunkiseikkailu 30 Tietoa ensihätään 31 Ruokatreffit keittiössä 32 Ilmastonmuutos 34 Lihavuus - aikamme ongelma 38 Pajatapahtumia 42 3

Digiloikka Nuorisotyöhön Mikaela Tervonen Digiloikka Nuorisotyöhön! -hanke käynnistyi kesäkuussa 2017 jatkokehittämällä jo olemassa olevaa Apuvirta.fi -sivustoa rakentamalla sinne laaja tietokanta Pohjois-Satakunnan nuorille alueen kaikista mahdollisista palveluista ja tiedoista mitä nuori voi tarvita. Hanke kestää tällä hetkellä vuoden 2020 loppuun asti. Hanke sai alkuvuodesta 60 000€ rahoituksen, jolla kehitetään ja markkinoidaan apuvirta.fi -sivustoa sekä pyöritetään ja edelleen kehitetään LAN-pelitapahtumia, E-urheilukerhoa ja mysteerihuoneita. Hankeen tavoitteena on tarjota henkilökohtaista tukea ja neuvontaa verkossa apuvirta.fi – sivustolla sekä sosiaalisen median eri kanavia hyödyntäen Pohjois-Satakunnassa asuville 13-29 -vuotiaille nuorille. Tarkoituksemme on ottaa nuoria mukaan kehittämään ja suunnittelemaan toimintaamme eri osa-alueilla ja tapahtumissa. Toivomme juurruttavamme apuvirta.fi -sivustomme osaksi nuorten tiedon etsintää. Tavoitteenamme on myös laajentaa yhteistyötä ja yhteistyökumppanuuksia alueen nuorisojärjestöjen ja toimijoiden kanssa.

Apuvirta.fi -sivusto Tämä sivusto on kehitetty antamaan nuorille tietoa alueen eri palveluista sekä neuvontaa, miten toimia elämän eri osa-alueiden haasteissa. Sivusto on kattava tietopaketti elämän eri asioihin liittyen, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Sivustolta löytyy tällä hetkellä tietoa opiskelusta, työelämästä, harrastusmahdollisuuksista, Kelasta, parisuhteesta, etsivästä nuorisotyöstä, eri liikkumismahdollisuuksista ja Valtti-työpajasta sekä monesta muusta elämään kuuluvasta asiasta. Sivulta löytyy myös Chat-palvelu, jonka avulla meiltä voi anonyymisti ja matalalla kynnyksellä kysyä mieltä askarruttavia asioita. Emme ole koko aikaa online-tilassa, mutta tulemme heti juttelemaan, kun saamme sähköpostiin viestisi. Käykää tsekkaamassa apuvirta.fi -sivusto ja kertokaa meille mielipiteenne ja mahdolliset parannus/ muutosehdotukset joko sivuston chatin kautta tai lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen

mikaela.tervonen@valtti.fi - Koska mielipiteellänne on väliä!

Mysteerihuoneet Valtissa Nuorten matalakynnyksiseen tavoittamiseen olemme kehittäneet mysteerihuoneita eli Escape Roomeja. Mysteerihuoneita meillä on tällä hetkellä kaksi: Mummola 2.0 ja Kellari. Meiltä löytyy myös kotiin kannettava mysteerihuone eli Mysteeriboxi. ”Mysteerihuone Mummolassa olette saaneet perinnöksi kaukaisen Amelia -isomummon vanhan mökin. Kyläläiset tunsivat Amelian erikoisesta luonteestaan ja rakkaudestaan erilaisiin lukkoihin. Huhun mukaan säästäväisyydestään tunnettu mummo oli myös piilottanut mökkiinsä jotakin arvokasta. Teidän ryhmänne tehtävä on lähteä tutustumaan mökkiin ja selvittää sen salaisuudet, mahdollisesti myös löytää Amelia-mummon jättämä arvokas perintö. Ryhmällänne on tasan tunti aikaa ratkaista mysteeri.” Mummola on matalan kynnyksen huone siitä, ettei ovea lukita missään vaiheessa niin kuin perinteisemmässä pakohuoneessa. Mysteerihuone Kellari taas on perinteisempi pakohuone, jossa ovi lukitaan ja tarkoituksenne on tunnin aikana selvittää huoneen pulmat ja mysteerit, jotta pääsette lukitusta ovesta ulos. Kellari ei ole mikään ”mummolamatka” eikä tarkoitettu herkimmille pelaajille. Kellari on kauhuteemainen, täysin pimeä mysteerihuone, jossa on ”sattunut hirveitä”. Huoneeseen kuuluu myös vaaratonta sitomista eli ryhmänne laitetaan käsirautoihin (vain toinen käsi) sekä huoneeseen mennessä kasvot peitetään hupulla, jotta tunnelma kohoaisi jännittävämmäksi. Kummankin huoneen ulkopuolella on koulutettu valvoja, joka teidän halutessa antaa vihjeitä, jotta pääsette eteenpäin pelissä. Vihjeitä kummassakin huoneessa saa kysyä rajattomasti, mutta suosittelemme yrittämään huoneiden läpäisyä mahdollisimman vähillä vihjeillä. Meille on tulossa myös kaksi uutta mysteerihuonetta nimeltään Teekutsut! ja Vankila. Teekutsut! -mysteerihuone on Liisa Ihmemaa -teemainen, jossa neljä hullunkurista kaverusta ovat vangittuina viettämään ikuisia teekutsuja. Huone on tarkoitettu 3-4 henkilölle. Huoneen valmistumiselle ei ole vielä tarkkaa päivämäärää, mutta tarkoitus olisi saada huone valmiiksi tämän vuoden puolella ennen joululomaa. Mysteerihuone Vankila on nimensä mukaisesti vankila, josta löytyy kolme vankiselliä, joihin huoneen kävijät teljetään. Heillä on tunti aikaa päästä vankiselleistä ja itse vankilasta ulos. Huoneen vaativuuden ja koon takia se on tarkoitettu 6-12 henkilön ryhmälle. Huoneen on tarkoitus valmistua ensi keväänä. Lisää meidän mysteerihuoneista ja varauskalenterit löydätte osoitteesta apuvirta.fi/ mysteerihuoneet. Jos teillä on kysyttävää huoneista, voitte esittää kysymyksenne Mikaela Tervoselle (mikaela.tervonen@valtti.fi , puh. 044 577 2112) tai Jani Leppäniemelle (jani.leppaniemi@valtti.fi , puh. 044 577 2150). Tervetuloa ratkomaan mysteerit!

LAN-pelitapahtumat

Counter-Strike: Source

Lähiverkkotapahtuma (arkikielessä myös lanit) - joskus myös verkkopelitapahtuma - tarkoittaa tapahtumaa, jossa yhteen tilaan kokoontuu ihmisiä harrastamaan omien tietokoneidensa kanssa. Tapahtumassa koneet ovat liitettynä toisiinsa lähiverkon avulla - lähiverkko eli LAN, engl. Local Area Network on rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva tietoliikenneverkko, esim. yhden talon koneiden muodostama tietokoneverkko tai yksittäisen yrityksen yhden toimipisteen verkko. Tapahtuman koko voi vaihdella muutamasta osallistujasta tuhansiin osallistujiin. Esimerkiksi irkkaus, ohjelmointi, musiikki, grafiikka ja tiedostojen jako ovat osa tällaista tapahtumaa. Tapahtumat voivat kestää vuorokaudesta jopa pariin viikkoon. Yleisiä pelejä lähiverkkotapahtumina ovat esimerkiksi CounterStrike: Source, Counter-Strike, Counter-Strike: Global Offensive, World of Warcraft, League of Legends, Team Fortress 2, StarCraft II, Call of Duty ja monet muut moninpelit. Lähiverkkotapahtumia voi tehdä monilla eri pelikonsoleilla, kuten PlayStationilla ja Xboxilla.

World of Warcraft

Valtti-työpajan lanit kestävät viikonlopun verran (noin 3 päivää) ja niitä on järjestetty jo neljä kertaa. Viimeisimmässä LANpelitapahtumassa huhtikuun 19.-21. päivä eli pääsiäisenä, osallistujia oli 53. Pelitapahtuman suosio on ollut huimassa nousussa ensimmäisestä tapahtumasta lähtien. Seuraaviin laneihin (18.-20.10.) ilmoittautuminen tuli täyteen jo kahdessa viikossa. Tämä jos mikä, kertoo juurikin siitä, kuinka suosituksi tapahtuma on Kankaanpäässä noussut. Kehitämme tapahtumaa saatujen palautteiden perusteella.

Starcraft 2 League of Legends

Team Fortress 2

Call of Duty - Advanced Warfare

Ilmainen e-urheilukerho – eSport Kerho on aloitettu kesäkuun alussa. Kerhoa oli mainostettu edellisissä laneissa ja se oli herättänyt suurta kiinnostusta nuorissa. Kerhon tarkoitus on tuoda nuoret työpajalle pitämään hauskaa, tapaamaan uusia ihmisiä, kokemaan uusia asioita pelimaailmasta, oppia pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista pelaamisen ohella sekä mahdollisesti perustaa kilpatason peliryhmä. Kerho on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 29-vuotiaille, mutta vanhemmatkin ovat tervetulleita pelaamaan. Kerho on joka maanantai klo 17-20 ja tarjolla on myös välipalaa halukkaille. Tällä hetkellä kerhossa pelaillaan rennosti ja vietetään aikaa yhdessä - luodaan perustaa vakiokerholaisille. Kerhossa on käytettävissä 10 uutta huippumahtavaa tietokonetta ja neljä PS4-konsolia lisukkeineen, mm. VR-lasit. Kerhossa voi pelata erilaisia pelejä ja kokeilla uusia vanhojen klassikoiden sijasta. Kerhossa saatetaan pitää pelikohtaisia kisailuja aina aika ajoin. Kerhon kävijämäärä on suuressa nousussa, maanantaina 9.9. kävijöitä oli huimat 24 nuorta. Kävijät ovat tähän mennessä olleet iältään 9-16-vuotiaita. Saatamme tulevaisuudessa tehdä toisen ryhmän hieman vanhemmillekin pelaajille.

Nuoret kesätyöntekijät Moni nuori hakee itselleen kesätöitä saadakseen omaa rahaa ja työkokemusta. Nuori tutustuu työelämän sääntöihin, saa harjoitella vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä sekä vastuuntuntoa. Parhaimmillaan hyvä työkokemus antaa itsenäisyyttä, itsevarmuutta ja rohkaisee jatkamaan työelämään. Lisäksi kesätyö voi opettaa kärsivällisyyttä, antaa kontakteja myöhempää työnhakua varten ja tietenkin siellä voi oppia myös uusia taitoja. Eniten nuoria työllistyy kauppoihin, kaupungeille, seurakunnille ja esim. 4H:n kautta voi löytyä kesätekemistä. Kesätyöntekijän kannattaa aina tehdä kirjallinen työsopimus. Valitettavasti kaikki ei aina käy niin kuin Strömsössä. Jos työpaikallasi hiukankaan joku asia epäilyttää, kannattaa heti kysyä joltain luotettavalta vanhemmalta ihmiseltä asiasta. Vaatii rohkeutta, että epäkohdista uskaltaa sanoa, mutta liian kiltti ei kannata olla. Puhumalla asiat yleensä selviävät. Myös etukäteen asioista selvää ottamalla pystyy paremmin pitämään puoliaan tarpeen vaatiessa. Hyvä linkki mm. työaikasäädöksistä on www.nuortenelama.fi/toita-15vuotiaalle.

Emilia Veko ja Eevi Räikkälä

Rohkeutta vaatii myös opiskelemaan muutto 16-vuotiaana yksin toiselle paikkakunnalle. Siitä tässä yksi positiivinen esimerkki Emilia Vekon kertomana. Aluksi Eevi Räikkälän kesätyökokemus Valtissa.

Kesätyö

Nuorilla on monia syitä hakea kesätöitä. Joku kerää rahaa suurta hankintaa varten tai ihan vaan tulevaisuutta. Joku päätyy töihin vanhempien painostuksesta ja joku hakee kesätöitä sillä se on yhteisömme normi. Itsekin hain töihin, koska tuntuu että niin kuuluu tehdä. Kesätöitä on hyvä tehdä, jotta oppii työntekoon ja työelämä tulee tutuksi. Joskus muilta ja nuorelta kuitenkin unohtuu kesäkuukausien olevan lomaa ja siksi pitää työn ohessa ottaa aikaa myös rentoutumiselle ja akkujen lataamiselle. Olen Eevi Räikkälä ja päädyin lopulta hakemaan Valttipajalle mysteerihuoneisiin liittyviin hommiin ja pääsinkin. Valmiiksi minulla jo oli työ lapsenvahtina. Täytän tänä vuonna kuusitoista ja syksyllä matkaan lukioon. Harrastan sellon soittoa ja partiota sekä piirrän, luen ja kuuntelen musiikkia paljon. Pidän myös kunnon mysteereistä ja se näkyy lukemissani kirjoissa ja katsomissani sarjoissa. Ongelmanratkaisu on minulle mieluista puuhaa ja olenkin tehnyt huoneeseeni pari pientä mysteerihuonetta aikaisemmin. Näiden kiinnostuksen kohteiden myötä hainkin Valttipajalle kesätyöntekijäksi. Kahden viikon aikana olen ehtinyt tehdä vaikka mitä. Esimerkiksi olen suunnitellut oman näkemykseni kahden eri mysteerihuoneen kulkuun, piirtänyt hahmoja ja kirjoittanut heille taustatarinat, kuvittanut mainosta ja säveltänyt taustamusiikkia. Työ on tarjonnut sopivasti haasteita, joista selvittyä on saanut onnistumisen kokemuksia. Suunnittelussa olen saanut olla osana hyvää, toimivaa työporukkaa, jolla on hulluja ideoita ja taitoa toteuttaa ne. Tällaista kesätyökokemusta ei ihan mistä vain saa. Kiitos siitä!

Hyppy tuntemattomaan Ulkomailla asuminen ja opiskelu, vapaaehtoistyöt, reissaaminen, sitä, tätä, tuota... Kaikkea mitä ihminen voi keksiä kokeilevansa olen varmaan haaveillut tekeväni, yksi näistä asioista oli muutto Kankaanpäästä Tampereelle yläasteen päätyttyä. Tampereelta en tuntenut ketään, mutta uskoin siihen, että löydän kyllä paikkani sieltä. Ja niin lähdin 16-vuotiaana Tampereelle opiskelemaan ja asumaan yksin. Jännitin muuttoa jonkin verran, mutten halunnut jättää tilaisuutta käyttämättä - vielä kun olin päässyt sisään Tampereen parhaimpaan lukioon. Tiesin, että voin aina palata takaisin, mutta seuraava mahdollisuus lähteä olisi tullut vasta kolmen vuoden päästä lukiosta valmistuttuani, jos olisin päättänyt jäädä. Lukio lähti sujuvasti käyntiin ja uusia kavereita löytyi nopeasti. Aluksi arjen rytmittäminen ja opiskelu tuntuivat hankalilta. Lukiossa opiskelu vaati hirveästi enemmän panostamista kuin mihin olin tottunut yläasteella. Kuitenkin rutiinit alkoivat löytyä ja opiskelu tuntui helpommalta, kun tottui nopeampaan opiskelutahtiin. Meidän koulussa joutuu kyllä tekemään töitä ja opiskelijoilta vaaditaan paljon, mutta se on etuna meille tulevaisuutta ajatellen ja tämän ansiosta koulumme menestyy vuosi toisensa jälkeen hyvin. Yksi parhaista asioista lähtiessä oli vapaus aloittaa ihan uudelta pöydältä ja etsiä itseään. Pienessä kaupungissa, jossa kaikki tuntee toisensa, voi olla hankalaa etsiä itseään ja kokeilla erilaisia asioita. Sen sijaan paikassa, jossa kukaan ei tunne sinua, niin mikään ei myöskään määritä sinua valmiiksi vaan voit tuoda itsesi esiin juuri sellaisena kuin haluat. Kertaakaan en ole suunnitellut palaavani takaisin, vaikka tietenkin joskus on tuntunut ikävältä lähteä takaisin, kun on ollut niin mukavaa olla kotona rakkaiden ihmisten seurassa. Esimerkiksi joululoman jälkeen takaisin Tampereelle palaaminen tyhjään asuntoon ei houkuta. Nyt kun muutosta on kulunut kaksi vuotta, niin moni asia tuntuu hyvin erilaiselta nykyään. Minulla on koti ja elämä Tampereella, mutta silti koti on myös täällä Kankaanpäässä ja molempiin on aina ihana mennä. Aluksi olin melkein jokaisena viikonloppuna Kankaanpäässä. Nyt ystäviä ja aktiviteetteja on Tampereellakin niin monia, ettei sitä aina osaa päättää kummassa paikassa aikaa viettäisikään. Tämä on silti rikkaus elämässä, koska mikään ei ole hienompaa kuin voida tulla kotiin monessa paikassa. Katsotaan mihin elämä kuljettaa lukion jälkeen, sillä tarkkaa suunnitelmaa varsinkaan opiskelupaikkakunnan suhteen ei minulla vielä ole. Tiedän, että tällä hetkellä haluaisin opiskelemaan psykologiaa, mutta ajatukset voivat tietenkin muuttua. Olen oppinut tänä aikana sen, että jos mietityttää kannattaako uusia ja pelottaviakin asioita kokeilla, niin todellakin kannattaa heittäytyä täysillä elämään liikaa miettimättä. - Emilia Veko

TE - toimisto palvelee Työ-ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) auttaa työnhakijaa työpaikan saamisessa sekä ohjaa hakijan sopivaan koulutukseen (työvoimakoulutus tai omaehtoinen koulutus). Työ-ja elinkeinotoimiston asiakkaita ovat työnhakijat ja työtä tarjoavat työnantajat sekä yhteistyökumppanit (mm. kunnat, oppilaitokset, Kela, liitot, työpajat, yhdistykset). Työ-ja elinkeinotoimiston tehtävänä on turvata osaavan työvoiman saatavuus, työllistää työnhakijat nopeasti sekä parantaa yrityksen, yhteisöjen ja muiden työnantajien toimintaedellytyksiä sekä parantaa työnhakijoiden työnhakuvalmiuksia järjestämällä mm. työnhakukoulutuksia. TE-toimiston kautta on myös aloittavan yrittäjän mahdollisuus hakea starttirahaa yrityksensä perustamiseen. Suomessa on 15 TE-toimistoa, jotka toimivat työ-ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa. Satakunnan TE-toimistolla on 4 toimipistettä; Pori, Rauma, Harjavalta ja Kankaanpää. Kankaanpään toimipaikassa työskentelee tällä hetkellä 14 virkailijaa. TE-toimistoissa on käytössään myös valtakunnallinen puhelinpalvelu, jossa työskentelee yli 100 työhallinnon virkailijaa vastaamassa puheluihin. TE-toimistolla on käytössään verkkosivusto te-palvelut.fi, jonka kautta voi työnhakija ilmoittautua työnhakijaksi sekä työnantaja voi ilmoittaa työpaikan avoimeksi. Sivustojen kautta saa hyödyllistä tietoa työnhakuun liittyen sekä erilaisia työnhaun asiakirjamalleja. Työnhaku toimii nykyään monella muullakin tavalla kuin suorilla työhakemuksilla. Esimerkiksi erilaiset harjoittelujaksot, työkokeilujaksot sekä koulutukset voivat johtaa pidempiaikaiseen suhteeseen. Lisäksi henkilöstövuokraus on noussut merkittävään rooliin. TE-toimisto selvittää työnhakijan oikeuden työttömyysturvaan ja antaa siitä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon maksajalle. Saadakseen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea tulee työnhakijan olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoimapoliittinen lausunto annetaan tiedoksi päätöksen tekevälle työttömyyskassalle (liitto) tai Kansaneläkelaitokselle. TE-toimiston psykologin kanssa mietitään ammatinvalintaa tai -vaihtoa, suunnitellaan osaamisen kehittämistä, pohditaan työelämään liittyviä odotuksia tai ongelmia ja kartoitetaan kokemuksia, kiinnostuksia ja vahvuuksia. Ammatinvalinta- ja uraohjausta on saatavissa sekä henkilökohtaisena palveluna että puhelimitse. Palvelu on kaikille avoin, ei edellytä työnhakijana oloa.

Työllisyyskatsaus Työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen vähentynyt vuoden takaisesta, mutta työttömyyden alenemistahti on hiipumassa. Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun lopussa 10 170 työtöntä työnhakijaa, mikä on 270 henkeä (-2,5 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuussa 10,3 %. Nuorisotyöttömyys on tänä vuonna kääntynyt lievään kasvuun myös Satakunnassa. Myös miehiä oli heinäkuun lopussa enemmän työttömänä kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt muuta työttömyyttä enemmän vuoden takaiseen verrattuna, ei pitkäaikaistyöttömien määrä ole enää viime kuukausina vähentynyt. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut vuoden takaiseen verrattuna.

Kirsi Takala Kirsi Takala on 55-vuotias, naimisissa ja yhden aikuisen pojan äiti. Kirsi työskentelee Satakunnan TE-toimistossa Kankaanpäässä asiantuntijana työnhakijapalveluissa. Syntyjään Kirsi on porilainen, aviomies on kankaanpääläinen. Kirsi on aikoinaan valmistunut Porin kauppaoppilaitoksesta markkinointilinjan merkonomiksi. Porin työvoimatoimistoon hän työllistyi helmikuussa 1986. Siellä hän työskenteli reilut kaksi vuotta, josta siirtyi Satakunnan työvoimapiiriin (nyk. ELY-keskus) noin viideksi vuodeksi. Työt päättyivät työvoimapiirissä äitiysloman alkuun sekä muuttoon Kankaanpäähän. Kirsi muutti Kankaanpäähän vuonna 1992 jolloin perheen omakotitalo valmistui miehen kotitilalle ja poika syntyi samana vuonna. Asuinympäristö on maaseutua luonnon keskellä, siellä on myös mainiot lenkkeilymaastot. Muita harrastuksia Kirsillä ovat vesijuoksu ja spinningpyöräily. Äitiysloman ja hoitovapaiden jälkeen hän aloitti Kankaanpään TE-toimistossa helmikuussa 1995 vakituisessa virassa ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kirsi Takalan asiakaskuntaan kuuluvat yli 25-vuotiaat työnhakijat, joihin on tulossa muutos 9.9. lähtien, jolloin asiakkaina ovat yli 30-vuotiaat työnhakijat. Asiakkaina on mm. ensimmäistä kertaa työnhakijaksi tulevat tai jo aikaisemmin työnhakijana olevat henkilöt. Uusien hakijoiden kanssa selvitetään hakijan osaaminen ja palvelutarve sekä onko oikeutettu työttömyysturvaan ja kerrotaan TE-palveluista sekä Kankaanpään alueen työnantajista ja koulutusvaihtoehdoista. Hakijan kanssa laaditaan työllistymissuunnitelma. Suurin osa asiakkaista on tuttuja entuudestaan; he ovat välillä olleet esimerkiksi työssä tai koulutuksessa. Kaikilla virkailijoilla on omat asiakkaat eli he toimivat hakijoiden vastuuvirkailijoina ja hakijoille annetaan virkailijan suora puhelinnumero (kännykkä) eli virkailija on helposti tavoitettavissa, käytössä on myös tekstiviestit ja sähköpostit. Asiakkaat tulevat lähinnä ajanvarauksella. Työssään Kirsi kokee tärkeintä kuunnella työnhakijaa; mitä hän on tehnyt ja mitä haluaa tehdä ja mitkä ovat hakijan omat suunnitelmat. Tästä lähdetään yhdessä viemään asioita hakijan kanssa eteenpäin. Esimerkiksi mietitään, tarvitaanko lisäkoulutusta tai mahdollisesti työkokeilua, jossa voi tutustua eri työtehtäviin tai näyttämään ja päivittämään omaa osaamistaan. Työkokeilupaikkoja voi sopia yksityisille yrityksille, kaupungille, työpajoille sekä yhdistyksille, työkokeilun avulla on myös hyvät työllistymismahdollisuudet. Työkokeilusopimus tehdään yhdessä työnhakijan, kokeilupaikan järjestäjän sekä TE-toimiston vastuuvirkailijan kanssa. Myös palkkatuki on käytössä hakijan työllistymisen lisäämiseksi. Kuntouttava työtoiminta on mahdollisuus pidempään työttöminä olleille hakijoille. Työtoiminnasta sovitaan yhdessä hakijan ja sosiaaliohjaajan kanssa TE-toimistossa. Sosiaaliohjaaja tekee päätöksen toimintaan osallistumisesta. Valtti-työpajalla on paljon työkokeilussa sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevia työnhakijoita, osa hakijoista on myös työllistynyt pajalle. Valtti -työpaja tukee hakijan työkykyä, kerryttää ammatillista osaamista sekä järjestää uuden oppimista, vahvistaa hakijan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Pajalta saa tukea tulevaisuuden suunnitelmiin yhdessä valmentajan kanssa sekä mahdollisesti löytää hänelle jokin sopiva jatkopolku työllistymiseen tai kouluttautumiseen. TE-toimisto tekee tiivistä yhteistyötä Valtti -työpajan kanssa. Työnhakijalle kerrotaan työpajan toiminnasta; mitä kaikkea pajalla on mahdollista tehdä sekä hakija voi käydä Valtissa tutustumassa ja sopia haastattelua valmentajien kanssa. Tämän jälkeen hakija itse päättää, onko hänellä valmiuksia lähteä työpajan toimintaan mukaan.

Asiakastapaamisissa on tärkeää, että asiakas tavataan aina ensimmäisen kerran henkilökohtaisesti eli kasvokkain; tämän jälkeen yhteydenpito voi tapahtua puhelimitse, tekstiviesteillä tai sähköpostin kautta tai tarvittaessa henkilökohtaisesti ajanvarauksella. Hakijamäärät ovat suuria virkailijoilla, Kirsi on n. 330 työnhakijan vastuuvirkailija. Alkuajoista työ on muuttunut; vuonna 1986 oli vielä käytössä kortisto, jossa oli asiakkaiden nimet – vuonna 1988 tietokoneet tulivat käyttöön; tämä helpotti huomattavasti työskentelyä. Kirsi kokee työn olevan mielekästä ja vaihtelevaa, päivän aikana ollaan yhteydessä useiden asiakkaiden kanssa sekä muiden tahojen kuten työnantajien, liittojen, Kelan, sosiaaliohjaajien, työpajojen ym. yhteistyökumppanien kanssa. TE-toimistolla on myös mahdollisuus tehdä työnhakijalle lähete työttömien terveystarkastukseen, tarkastus sisältää terveydenhoitajan kanssa käydyn henkilökohtaisen keskustelun sekä peruslaboratoriokokeet, nämä ovat hakijalle maksuttomia. Jos tarkastus poikii aikavarauksen lääkärin vastaanotolle, se on hakijalle terveyskeskusmaksun suuruinen. Tarkastukset on koettu tarpeellisiksi ja niissä voi selvitä mm. onko jotain terveydellisiä esteitä työllistymiselle ja näin saadaan esim. jokin hoito/ lääkitys aloitettua ajoissa. Työvoimavirkailijat saavat koulutusta pysyäkseen ajan tasalla. Kirsi on suorittanut työnantajan järjestämää koulutusta Jyväskylän työvoimaopistossa (työvoimaneuvojan erikoistumiskoulutus). Koulutukseen liittyi useita 3 – 5 pv mittaisia koulutusjaksoja ja lopussa kahden viikon työharjoittelu sopimassaan yrityksessä. Kirsi suoritti harjoittelun Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, jossa tutustui mm. fysioterapeutin, lähihoitajan, vastaanottovirkailijan ja laitoshuoltajan tehtäviin, niihin osallistumalla. Koulutuksen tarkoituksena on antaa lisää tietoutta eri ammattialoista, joka tukee työhallinnon asiantuntijan ammattitietoutta ja ammattialojen tuntemusta, myös TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö järjestää koulutusta Helsingissä. Koulutuksia järjestetään myös Skype yhteyksien välityksellä omassa toimipaikassa. Kaikilla virkailijoilla on Skype toiminto käytössä.

Asiointi Satakunnan TE-toimiston Kankaanpään toimipisteessä Aukioloajat Toimisto on avoinna ti-to klo 9-12 ja 13-16, ma ja pe suljettu. Osoite: Keskuskatu 42, 38700 Kankaanpää Asiointi verkossa Työnhakijaksi rekisteröityminen ei edellytä henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Työnhaku käynnistetään viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä verkossa www.te-palvelut.fi – Oma asiointi Kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti. Työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen asia on käsittelyssä ja TE-toimistosta ollaan yhteydessä 14 päivän kuluessa. Oma asioinnin kautta voit myös jättää yhteydenottopyynnön asiantuntijallemme. Henkilökohtaista asiointia varten TE-toimisto kutsuu asiakkaan aikavarauksella keskusteluun asiantuntijan kanssa. Mikäli kyseessä on lyhytaikainen työttömyys, ei TE-toimiston yhteydenottoa välttämättä tarvita. Asiointi puhelimessa Mikäli et voi asioida verkossa, voit aloittaa työnhaun myös puhelimitse. Valtakunnallinen puhelinpalvelu työnhakijoille 0295 025 500 ma-pe 9.00-16.15.

Eija Kangasniemi Eija Kangasniemi on 50-vuotias, naimisissa ja kolmen jo aikuisen lapsen äiti. Hän työskentelee Satakunnan TE-toimistossa Kankaanpäässä asiantuntijana nuorten palveluissa (työnhakijapalvelut). Asuinpaikka on Isojoella, joten matkaa kertyy jonkin verran työpaikalle. Koulutukseltaan Eija on merkonomi ja valmistunut kauppaoppilaitoksesta vuonna 1988. Samana vuonna hän aloitti työt silloisessa työvoimatoimistossa, ensin määräaikaisissa työsuhteissa toimistovirkailijana, hoitaen mm. postituksia ja opastusta. Viimeiset 15 vuotta Eija on hoitanut nuorten palveluita eli alle 25-vuotiaiden työllistymis- ja koulutusasioita.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita vailla koulutusta tai työtä olevia nuoria sekä kaikkia alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita nuoria. Tavoitteena on luoda nuorille realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, ettei nuori jää toimettomaksi liian pitkäksi aikaa. Tavoitteena on siten myös syrjäytymisen ehkäiseminen. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää eri tahojen tiivistä yhteistyötä, jossa TE-hallinto on aktiivisesti mukana. Eija Kangasniemen mukaan suurin osa TE-toimistossa asioivista nuorista etsii työtä ja tässä työnhakuprosessissa ollaan nuoren apuna. Opiskelupaikka on myös monen suunnitelmissa, esimerkkinä ylioppilaat, jotka pitävät välivuotta. Jos ammatinvalinta ja urasuunnittelu ovat hakusessa, ohjataan ammatinvalinnanohjaajan juttusille. Nuorelle, jolla ei ole ammatillista koulutusta ja joka kuuluu nuorisotakuun piiriin, TE-toimisto voi järjestää työkokeilun. Sitä käytetään nuoren ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Työkokeilun avulla nuori pääsee kokeilemaan suunnitelmissaan olevaa alaa tai ammattia työpaikassa ja selvittämään, kiinnostaako se häntä. Työkokeilun kesto sovitaan erikseen ja se voi olla enintään 6 kk samassa työpaikassa. Työkokeilu ei ole työsuhde eikä siitä makseta palkkaa mutta sen aikana voi saada työttömyysetuuden lisäksi kulukorvausta 9 euroa päivältä. Työkokeilupaikan järjestäjänä voi olla yritys, kunta, yhdistys, säätiö, valtio tai yksityinen elinkeinoharjoittaja. Koulutuskokeilu on TE-toimiston palvelu, jossa nuori pääsee tutustumaan koulutusalaan ja oppilaitokseen, johon hän on mahdollisesti hakeutumassa. Koulutuskokeilun avulla nuori voi selvittää soveltuvuuttaan kyseiselle alalle tai koulutukseen. Nuori voi varmistua motivaatiostaan ja edellytyksistään opiskella tietyssä oppilaitoksessa. Koulutuskokeilun enimmäiskesto on 10 päivää. Kun nuorella ei ole työkokemusta pohjalla, palkkatuki on hyvä vaihtoehto; sen tarkoitus on parantaa työttömän mahdollisuutta työllistyä. Työnantajan on mahdollista saada palkkatukea, kun ottaa nuoren töihin. Tukea myönnetään 30-50 % työllistettävän palkkauskustannuksiin. Tapauskohtaisesti katsotaan, onko se mahdollista eli täyttääkö nuori hakemuksen ehdot tai työnantaja tuen saamisen ehdot. Kesto voi olla 1-12 kk.

Eijan mukaan Valtti-työpaja on hyvä yhteistyökumppani ja yhteydenpito on tiivistä. Valtti tukee nuoren sosiaalista kasvua, vahvistaa elämäntaitoja ja ohjaa nuorta koulutukseen ja työmarkkinoille. Yhteistyötä tehdään useiden muidenkin tahojen kanssa: sosiaalityö on mukana aktivointihaastatteluissa, samoin oppilaitokset ja etsivä nuorisotyö ovat luonnollisia kumppaneita nuorten asioissa. Eija tykkää tehdä työtä nuorten parissa ja on hienoa, että nuori löytää oman paikkansa. Vaikka palvelut ovat nykyään verkossa, nuoret kohdataan aina ensimmäisen kerran kasvokkain, sen jälkeen vaikkapa puhelimitse. Haasteena voi olla löytää nuorelle sopiva jatkopolku eli koulutus- tai työpaikka. Motivointi saattaa olla haastavaa, samoin nuorella voi olla uskalluksen puute mennä uuteen paikkaan. Paras konsti näihin pulmiin on puhuminen ja kannustus. Nuorten neuvominen ja ohjaaminen ovat Eijalle mieluisia ja tätä hommaa hän haluaa tehdä jatkossakin.

Työnhaun aloittaminen ja voimassaolo

Aloita työnhakusi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä osoitteessa

www.te-palvelut.fi Oma asiointi

Työnhaun aloittaminen Täydennä ja tallenna yhteystietosi Täydennä työnhaun tiedot ja lähetä ne Työnhaun käynnistys -sivulta. Mikäli työnhakutilanteessasi ei ole tiedossa muutoksia 3 kk sisällä palvelutarpeesi arvioidaan. Palvelutarpeen arviointi Saitko tehtäväksi palveluarvion? Tee se viimeistään 2 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arvioinnissa arvioit työllistymiseesi vaikuttavia seikkoja (mm. osaaminen, ammattitaito, työkyky ja työnhakutaidot) suhteessa työllistymisen tavoitteisiin. Työllistymissuunnitelma Saitko tehtäväksi suunnitelman päivittämisen? Päivitä se viimeistään 7 arkipäivän kuluessa. Hyväksy sinulle ehdotettu suunnitelma tai laadi oma suunnitelmaehdotuksesi ilmoitettuun päivänmäärään mennessä. Työnhaun voimassaoloaikana Pidä yhteystietosi ajan tasalla. Hae töitä ja päivitä osaamistasi aktiivisesti. Osallistu haastatteluihin sekä suunnitelman tarkistamiseen ja laatimiseen. Jos tilanteessasi tapahtuu muutos, kuten työllistyminen tai opiskelun aloittaminen, ilmoita siitä Oma asiointi -palvelussamme sekä työttömyysetuuden maksajalle. Työnhakusi ja oikeutesi työttömyysetuuden pysyvät voimassa, kun teet annetut tehtävät määräajassa.

Valmentajana Valtissa Työvalmentaja Anja Kalliomäki Anja Kalliomäki on 59 -vuotias, kotoisin Nivalasta, naimisissa ja kaksi aikuista poikaa. Anja asuu Vihteljärvellä ja kotipiirissä tepsuttelee myös koira. Harrastuksena on puutarhanhoito, lukeminen ja käsityöt, jotka ovat pääosin ompelua. Anja on suorittanut aikoinaan pukuompelijan mestarin tutkinnon. Reimaan hän tuli vuonna 1978 kesätöihin ja sillä matkalla meni lähes 40 vuotta. Tästä ajasta 20 vuotta oli ompelutöitä (malliompelua, pienryhmissä vetäjänä ym.) ja toiset 20 vuotta varastotyötä (kahdeksan viimeistä vuotta Logistikas Oy:n kirjoilla). Reiman jälkeen Anja oli 8 kuukautta työttömänä; sen jälkeen kaksi kuukautta tutustumassa metallialaan Sataedussa. Siellä hän sai kurssikaverilta kuulla Valtin paikasta ja se oli myös työvoimatoimiston sivuilla. Maalis-huhtikuun vaihteessa tänä vuonna Anja aloitti Maria Kekin sijaisena tuotepajalla ja sopimus kestää vuoden loppuun. Anjan työnkuva on olla työnohjaaja puolustusvoimien korjausprojektissa; sivutuotteena valmistetaan Kankaanpäätuotteita (laukkuja, jumppapusseja ym.). Puolustusvoimien vaatteita korjataan kimpassa Karvian työpajan kanssa. On ollut hienoa havaita, että kierrätys ja ekologisuus toimii hyvin Valtissa. Muutoinkin Valtti-työpaja on ihana paikka miljöönä, samoin ihmiset ovat auttavaisia ja suvaitsevaisia. Anja toivoo, että jatkossakin on käsillä tekemistä, kunhan kädet kestävät.

Anja tarkastuspisteellä. Kun Säkylästä tulee lava, tarkastetaan vaatteet ja merkataan korjauskohdat punaisilla nauhoilla.

Periaate elämässä on: ”Päivä kerrallaan”.

Vaatteet korjataan ompelimon puolella, jonka jälkeen ne palautuvat tarkastuspisteelle uudelleen. Siellä ne jälleen tarkastetaan ja laitetaan hyllyyn koon mukaan. Kun on saatu 250 kpl valmiiksi tehtyä, ne häkitetään. Takaisin Säkylään lähetetään kaksi lavaa kerrallaan eli 500 kpl.

Iso askel työelämään Vastuun saaminen saattaa tuntua joko todella hyvältä tai luoda suunnattoman paniikin. Tässä tapauksessa hypin henkisesti tasajalkaa innosta, kun kuulin, että minua toivottiin kesän ajaksi töihin. Jo se, että minun haluttiin jatkavan olisi ollut tarpeeksi, mutta minun tulisi myös pitää Kierrätyskeskus auki kesän ajan muiden lomaillessa. Lupauduin ja lähdin hommaan enempiä miettimättä. Nina myyntihommissa Karvian kierrätyskeskuksessa

Koko kesä ei kuitenkaan ollut kukkien terälehdillä tanssahtelua, vaan minun tulisi tehdä töitä. Tämä oli kuitenkin hyvä tilaisuus näyttää itselleni, että olen päässyt eteenpäin. En aikoisi jättää sitä väliin. Perehdyttämisen jälkeen oli aika pärjätä yksin. Ensimmäiset päivät yksin tuntuivat kiireisiltä, mutta mukavilta. Asiakkaita oli tuvan täydeltä, enkä ehtinyt paljon muuta tekemään kuin perusasiat eli kassatyöskentelyn, asiakaspalvelun ja tavaran vastaanoton. Torstain ja viikonlopun koittaessa olin ihan puhki, mutta iloinen. Yksin jäämisen pelko, joka minua viime kesänä edellisessä työpaikassani piinasi, tuntui olevan poissa. Pelko siitä, etten osaa, en pysty oli yltynyt niin pahaksi, että otin lopputilin hetken mielijohteesta, jotten joutuisi ”nolaamaan” itseäni kassan takana. Tämä ongelma oli kehittynyt suhteellisen pienessä ajassa, koska nuorempana olin itsevarma ja työn kyseisessä paikassa olin aloittanut heti 18 vuotta täytettyäni. Neljän vuoden työssäolon jälkeen kuitenkin tilanne muuttui.

Nyt oloni oli kuitenkin erilainen. Olin saanut itsevarmuuteni paljon paremmaksi ja tiesin, että voisin pyytää apua, mikäli sitä tarvitsisin. Olin päättänyt jo silloin, kun minulle tarjottiin tätä tilaisuutta, että hoitaisin työn erinomaisesti - ihan vaikka vain kiusallani - jotta maailma näkisi, että pystyn! Kesän käydessä puoleenväliin yhtenä torstaina huonojen yöunien, eväiden kotiin unohtamisen ja muutaman haasteellisen asiakastilanteen avustuksella tunsin epäonnistuneeni täysin. Viimeisen asiakkaan lähdettyä, istuin alas ja mietin, MIKSI minut oli haluttu tänne. Mietin läpi kaikki asiat, jotka olisin voinut tehdä paremmin, nopeammin tai aikaisemmin. Vastuun paniikki alkoi iskeä ja annoin itseni etsiä jokaisen huonon puoleni ja negatiivisen ajatukseni. Lähdin töistä ja päätin olla ajattelematta koko asiaa viikonloppuna. Seuraavana maanantaina saavuin töihin puoli tuntia normaalia aiemmin, sain siivottua mielestäni kammottavaksi päästämäni lajitteluhuoneen ja avasin viisi minuuttia etuajassa. Työni jälki ei tuntunutkaan enää yhtään huonolta, minähän olin pärjännyt ihan hyvin. Tämän jälkeen tulin töihin muutamia minuutteja ennen työaikani alkua vain todetakseni itselleni, että olin ansainnut tämän työn. Haluankin nyt ja tässä korostaa, että tuo ”epäonnistuminen” oli itselleni ehkä kesän tärkein kohta. Tähän asti olin saanut paljon positiivisia kokemuksia ja itsevarmuuteni oli kasvanut. Kuitenkin tuossa kohdassa, kun tunsin kaiken menevän pieleen, olisi ollut helppoa heittää kaikki tämä henkinen edistys roskiin ja jäädä maahan makaamaan. Minä kuitenkin jatkoin ja opin, mikä oli kesän tärkein opetus eli ”minäkin pystyn”. - Nina

Koulutustarinoita Janette Kossi Janette Kossi on 26-vuotias, naimisissa, kaksi lasta sekä kaksi koiraa. Omakotitalo on Kankaanpäässä. Harrastuksia ovat käsityöt, valokuvaus ja jousiammunta. Koulutukseltaan Janette on artesaani (Kankaanpään opisto). Valtti-työpajalla Janette on ollut useita jaksoja. Aikoinaan hän tuli pajalle kuntouttavaan työtoimintaan oltuaan työttömänä. Lisäksi hän on ollut Valtissa työllistämiskurssilla, harjoittelussa ja palkkatuella. Työt ovat olleet mm. ompelua, pakkausta, keittiöhommia sekä kalastusvälineiden valmistamiseen liittyviä. Pajalla on ollut mukava olla ja sieltä on saanut kannustusta ja ”potkua” hakeutua koulutukseen. Janette aloitti sairaanhoitajaopinnot SAMK:ssa Porissa 27.8.2019. Kokemusta hoitotyöstä oli vuodelta 2011, jolloin hän työskenteli palvelukodissa virkistystyöntekijänä ja avusti hoitoapulaisen tehtävissä. Jo tällöin hän mietti pitkään hakeutuvansa alan koulutukseen. Aluksi Janette suunnitteli lähihoitajan koulutusta. Sisar opiskelee sairaanhoitajaksi SAMK:ssa – hän kannusti sairaanhoitajan opintoihin. Samoin omat ajatukset siitä, mitä haluaisi tehdä, ohjasivat opintoihin. Janette tykkää tehdä käsillä töitä; artesaanin taitoja voi hyödyntää koulutuksessa ja työssä. Opinnot kestävät kolme ja puoli vuotta ja sisältävät paljon teoriaa ja itseopiskelua sekä simulaatioharjoituksia. Eli on luokka, jossa on sairaalasänkyjä ja nuket. Simulaatioharjoituksissa opetellaan mm. vuoteen sijaamista, potilaan pesua vuoteessa, syöttämistä. Simulaatiohuoneessa on työpuku päällä. Perushoidon kurssiin kuuluvat myös aseptiikka (steriilit työtavat ja suojavarusteet), ihopistosnäytteet ja verenpaineiden mittaamiset. Koululla käydään lähes päivittäin; joskus voi kuunnella kotona nettiluentoja (klo 9.00-18.00). Luennoissa on luonnollisesti tauot välissä, mutta vaativat skarppia paneutumista. Ensimmäinen harjoittelu on lokakuun alussa ja Janette suorittaa sen Attendon palvelukodissa (vanhusten hoito). Harjoittelu liittyy perushoidon opintoihin eli harjoitellaan, mitä tunneilla on opittu. Kesto on viisi viikkoa. Keväällä on uusi harjoittelujakso eli tavoitteena on päästä vuodeosastolle harjoittelemaan ko. kurssilla opittuja asioita. Tällöin on tehtävänä esim. katetrin laittamiset. Teoria ja käytäntö kytkeytyvät näin tiiviisti toisiinsa, ja oppiminen on tehokasta. Opinnäytetyö syventää ammatillista osaamista. Se on työelämälähtöinen tutkimuksellinen työ tai toiminnallinen projekti. Janettea kiinnostaa erikoistua mielenterveystyöhön – toisaalta haavahoidot ja leikkaussalityö kiinnostavat. Ajan myötä selviää, mikä on oma juttu. Opiskelusta on hyvät tuntemukset; koulu, opettajat ja oppilaat ovat mukavia. On hyväksytty joukkoon ja on mukava herätä uuteen koulupäivään. ”SAMK on hyvä koulu ja suosittelen”. Opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja vastuun ottamista. Esimerkiksi on pidettävä huolta, että ilmoittautuu kurssille. Simulaatioissa on 100% osallistumispakko.

Työpaikat Sairaanhoitajat työskentelevät terveyskeskuksissa, sairaaloissa, avoterveydenhuollossa, sosiaalialan toimipaikoissa, yksityisissä sosiaalija terveysalan yksiköissä (sairaalat, terveysasemat, kuntoutuskeskukset) sekä kolmannen sektorin palveluksessa, hoitotyön asiantuntijana julkisissa ja yksityisissä sosiaalija terveydenhuollon organisaatioissa tai itsenäisenä yrittäjänä. Työn vaatimukset Sairaanhoitajan työ on erittäin vastuullista, ja sairaanhoitaja päättää monista hoitoon liittyvistä asioista itsenäisesti. Erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan mm. lääkehoidossa, potilaan elintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunnan taso) seurannassa ja erilaisten apuvälineiden ja laitteiden käytössä. Sairaanhoitajan on osattava soveltaa laajaa teoreettista tietoa käytäntöön yksittäisen potilaan hoitotilanteessa. Päätöksentekokyvyn lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja. Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja erilaisten potilaiden kohtaamisessa sekä yhteistyötaitoja toimittaessa muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Ammatti edellyttää kielitaitoa, samoin joustavuutta, sopeutumista ja pitkäjännitteisyyttä sekä organisointi- ja koordinointikykyä. Hoitotyössä tarvitaan sekä fyysistä että psyykkistä kestävyyttä ja hyvää stressinsietokykyä. Alan menetelmät ja välineet kehittyvät jatkuvasti, joten jatkuva täydennyskoulutus ja tiedon hankinta on tärkeää.

Näin haet koulutukseen Ammattikorkeakouluihin haetaan valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi. Haku päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15.00.

Eduskuntavierailu Valttilaisten matka alkoi rattoisasti linja-auton kyydissä. Suuntasimme siis kohti Helsinkiä ja Eduskuntataloa. Matkaa siivitti vauhdissa nautitut eväät. Pysähdyimme toki välillä keventämään oloamme myös ABC-asemalle. Pieni verryttely ulkoilmassa auttoi jaksamaan pitkän istumisen rasitukset. Tunnelma autossa oli lämmin ja huumorinkukkia lennätettiin kattoon. Reissuhupina ohjelmassa oli myös Pieni tietovisa, johon vastattiin pareittain. Voittajat saivat palkinnoksi ämpärit, joissa oli karkkia ym. Muutkin saivat lohdutuspalkinnot. Matka taittui ja vihdoin seisoimme vaikuttavan suuren graniittilinnan edustalla. Sisällä meitä odotti turvatarkastus. Se oli monelle jännittävä kokemus. Metallinpaljastimen läpi kävely tosin oli helppoa. Kaikki pääsivät lopulta sisään.

Oppaat ottivat meidät mukaansa ja aloitimme kierroksen tutustumalla eduskunnan rakennusten pienoismalleihin. Opas kertoi Eduskuntataloon tehdystä remontista, josta on sanottu, että se oli ”Suomen suurin putkiremontti”. Vuonna 1931 valmistuneen rakennuksen peruskorjaukseen kuului talotekniikan uusimista, esteettömyyden lisäämistä, rakenteiden korjausta ja arkkitehti J.S. Sirenin suunnitteleman rakennuksen entisöintiä. Myös suurin osa huonekaluista entisöitiin, johon osallistui muiden muassa kankaanpääläinen Päivi Hieta. Remontti alkoi vuonna 2015 ja edustajat pääsivät takaisin päärakennukseen syyskuussa 2017.

Jatkoimme kierrosta. Eduskuntatalossa on paljon portaita, jotka ovat valkoista marmoria. Se tuntui oudon pehmeäpintaiselta, mikä aiheutti sen, ettei kenkien kopinaa juurikaan kuulunut. Valtiosalin lattia, oviaukot ja syvennyksien kaaret ovat myös marmoria. Palkkikatossa on kauniita ornamenttikuvioita ja katosta riippuvat myös Sirenin suunnittelemat kristallikruunut. Välillä otettiin koko porukasta ryhmäkuva marmoriportaikossa. Kankaanpääläinen kansanedustaja Heidi Viljanen saapui kuvattavaksi kanssamme. Jatkaessamme eteenpäin näimme ikkunasta eduskunnan lisärakennuksen, Pikkuparlamentin. Siellä sijaitsee kaikille avoimet Kansalaisinfo ja kahvila. Infosta voi noutaa eduskunnan materiaalia ja siellä järjestetään eduskunnan työhön liittyviä yleisötapahtumia. Lisäksi rakennuksessa ovat kansanedustajien ja avustajien työhuoneet, eduskunnan EU-sihteeristö ja oikeusasiamiehen kanslia.

Monelle ennestään vain televisiosta tuttu täysistuntosali vaikutti pienemmältä paikan päällä nähtynä. Huomiota herättävin yksityiskohta salissa on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -teos. Remontin yhteydessä palautettiin saliin alkuperäiset kipsiset ja lehtikullalla kullatut patsaat, jotka oli vuonna 1969 korvattu vastaavilla pronssisilla patsailla. Pronssiset patsaat ovat nyt esillä toisaalla eduskuntatalossa.

Toinen erikoisuus istuntosalissa on kupolikatto, jonka päällystysmateriaalina on käytetty sokeriruokomassasta prässättyjä laattoja. Niillä on saatu aikaan halutunlainen akustiikka. Saatat esim. kuulla kuiskauksenkin toiselta puolelta salia.

Käynnin kohokohtana kansanedustaja Heidi Viljanen (SDP) tarjosi avustajineen ryhmällemme kahvit/teet. Samalla Heidi kertoi, että työ edustajana on alkanut hyvin ja kiirettä on pitänyt. Hän on erittäin kiitollinen saamastaan kasvatuksesta, jossa kaikkia ihmisiä on pidetty aina samanarvoisena ja apua annettu aina sen tarpeessa oleville. Myös hänen työnsä A-kodin johtajana on harjaannuttanut hänet lukemaan ihmisiä ja tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Huonona puolena uudessa työssään Heidi pitää sitä, että ajoissa oleminen on vaikeaa. Työpäivä voi sisältää ensin palaverin aamulla, sitten on täysistunto, iltapäivällä valiokuntatyötä, kokouksia ja vierailuja vaikkapa yrityksiin, esim. Kelaan. Seuraavan päivän ohjelmassa Heidillä oli mm. kansalaisaloite mikromuovien kieltämisestä kosmetiikkatuotteissa. Häneen on otettu yhteyttä myös lääkkeiden saatavuusongelmien takia, josta hän ottaa selkoa ja pyrkii vaikuttamaan asiaan.

Seuraavaksi saimme esittää Heidille kysymyksiä ja mieltä askarruttavia huolia. Huolena oli mm. sairaseläkkeen vaikea saatavuus, vaikkei henkilö ole mitenkään työkykyinen. Myös osatyökykyisille ei tahdo löytyä työpaikkoja eikä nuorille. Työkokeiluun pääsee ilman palkkaa, mutta palkkatyöhön on vaikea päästä. Muissa maissa osapäivätyötä on helppo saada silloinkin, vaikka olisit jo eläkeiässä. Heidin mukaan osapäivätöiden eteen tehdään nyt työtä. Yrittäjiä yritetään saada työllistämään helpottamalla asiaa. Heidi vaikutti aidosti kiinnostuneelta kaikista huolista, ja tuntui ymmärtävän, mitkä asiat ovat epäoikeudenmukaisia. Hän sanoi pyrkivänsä vaikuttamaan asioihin mahdollisimman paljon. Hänen mielestään Satakunta tarvitsee uusia yrityksiä ja julkisen liikenteen kohennusta. ”Suomen politiikka on kuitenkin kovin kankeaa, mitään ei tapahdu nopeasti”, hän pahoitteli. Hallituksen työllisyystavoitteesta Heidi huokaisi, että ”Työllisyystavoite 75% on pirun kova tavoite”. Sen saavuttamiseksi on tehtävä paljon työtä, ja yksi keino on palkkatuen lisääminen. Valtin valmentaja Harri Hieta oli myös sitä mieltä, että yrittäjät luulevat palkkatuen hakemista vaikeaksi, vaikka se oikeasti on helppo - noin 10 minuutin juttu. Heidi lupasi pitää Kankaanpään ja Satakunnan puolta mahdollisuuksiensa mukaan ja tulla vierailulle Valttipajalle ministerien kera. Hän mainitsi myös, että ”on ihanaa, että Valttilaisista aistii sen, että työtä tehdään sydämellä! Toivon kaikille oman polun löytymistä ja kaikkea hyvää.” Kahvihetkemme oli mielenkiintoinen ja Heidi Viljasesta jäi sellainen kuva, että hän aidosti välittää ja tulee kyllä tekemään työssään parhaansa. Häneen saa ottaa yhteyttä sähköpostilla, puhelimella tai tulla nykäisemään hihasta. Lopuksi Karvian Valttilaiset lahjoittivat Heidille, hänen avustajalleen Sannalle ja vielä ”Saukille” eli presidentti Sauli Niinistölle, Karvian Valttipajalla kierrätysmateriaaleista tehdyt tuikkukynttilätelineet. Kankaanpään Valttilaiset niin ikään lahjoittivat heille myös kierrätysmateriaaleista pajalla tehdyt ekotuotesiivousliinat. Kotimatkalla poikkesimme syömään ABCasemalla, ja tunnelma autossa sen jälkeen olikin rento ja rauhallinen. Päivä oli osallistujien mielestä hieno ja mukava reissu, kannatti lähteä mukaan. Samalla ehdotettiin jo seuraavaa reissua vaikkapa Eduskuntatalon viereisiin Oodi kirjastoon ja Musiikkitaloon. Sitä odotellessa värikästä syksyä kaikille!

Kansanedustajan työstä Suomen eduskunnassa työskentelee 200 äänestämällä valittua kansanedustajaa. Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Nykyiset edustajat valittiin vaalikaudelle 2019-2023. Edustajissa on ennätysmäärä naisia. Heitä on nyt 92. Kansanedustajat valittiin 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2018 tarkastetun asukasluvun perusteella sekä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä, josta valitaan aina yksi edustaja. Eduskunnan tärkein ja keskeisin tehtävä on lakien säätäminen. Lisäksi eduskunta päättää valtion talousarviosta, kansainvälisistä sopimuksista ja hallituksen luottamuksesta. Nämä tapahtuvat täysistunnoissa. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esityksenä, kansanedustajan tekemänä lakialoitteena tai kansalaisaloitteena. Käytännössä valtaosa voimaan tulevista lakimuutoksista tai uusista laeista on saanut alkunsa hallituksen esityksistä.

Täysistunto järjestetään neljä kertaa viikossa. Ne ovat yleisölle avoimia, kuten myös Pikkuparlamentin Kansalaisinfo ja Eduskunnan kirjasto. Suullinen kyselytunti on aina torstaisin klo 16. Täysistunnot voi nähdä myös suorana lähetyksenä eduskunnan verkkopalvelussa. Eduskunnan työtä johtavat eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet. Päätöksiä valmistellaan valiokunnissa eduskuntaa varten. Erikoisvaliokuntia on 16 sekä EU asioita varten on suuri valiokunta. Jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita.

Eduskunta valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa sekä hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin.

Kansanedustajan työhön kuuluu myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hän on alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija. Edustajan pitää pysyä hyvin perillä alueensa asioista. Täysistuntoihin osallistumisen lisäksi useimmat kansanedustajat työskentelevät kahdessa eri valiokunnassa. Edustajat voivat tehdä myös aloitteita: lakialoitteita, talousarvioaloitteita tai toimenpidealoitteita. He voivat esittää valtioneuvostolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä sekä tehdä muiden kansanedustajien kanssa yhteistyössä hallitukselle välikysymyksiä, mihin tarvitaan vähintään 20 edustajaa. Välikysymyksellä punnitaan hallituksen tai yksittäisen ministerin eduskunnassa nauttima luottamus. Hallitus vastaa 15 päivän kuluessa täysistunnossa, missä asiasta keskustellaan ja sitten äänestetään.

Työmatkoja tehdään kotimaahan ja ulkomaille. Edustajia on eri järjestöissä, esim. Pohjoismaiden neuvostossa, Euroopan neuvostossa ja Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Valiokunnissa kansanedustajat perehtyvät oman alansa lainsäädäntöön muissa maissa.

Kansanedustajan työhön kuuluu tietenkin sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen. Vaalipiireissä kiertely pitää edustajat kosketuksissa äänestäjiin. Eduskunnassa he tapaavat eduskuntavierailulle tulevia ihmisiä. Useat heistä toimivat myös kotikuntansa kunnallispolitiikassa. Työhön kuuluu erilaisia kokouksia ja tapaamisia sekä viikonloppuisin voi olla puheenpitoa eri tapahtumissa.

Maanantai on maakuntapäivä, jolloin useat ovat työssä omassa vaalipiirissään esim. luottamustehtävissä. Lisäksi eduskunnassa on n. 60 kansanedustajien perustamaa muiden maiden ystävyysryhmää. Apuna tässä kaikessa edustajalla on avustaja, joka pitää esim. yhteyttä kansalaisiin tai etsii tarvittavia tietoja.

Harry Kivijärvi: Viisasten kivi, vuosi 1965 Lähde: eduskunta.fi

iWork messut Kankaanpään Nuorkauppakamarin toteuttama iWork - uramessut pidettiin 5.9. Sataedun liikuntasalissa. Messuilla tutustuttiin paikallisiin oppilaitoksiin, yhdistyksiin ja yrityksiin. Tapahtuma tarjosi kaikenikäisille uusia verkostoja sekä opiskelu- ja uramahdollisuuksia. Talousosaamista ja yrittäjyyttä painotettiin ja se näkyi mm. puheenvuoroissa ja nuorten Leijonanluolassa. Valtti ja Apuvirta tarjosivat messuyleisölle pelielämyksiä. Sataedu kouluttaa ammattiin ja tarjoaa ammattitaitoa vahvistavaa jatko- ja lisäkoulutusta. Kankaanpään koulutusalat ovat autoala, hius- ja kauneus, jalkineala, koneja tuotantotekniikka, kuljetusala, liiketoiminta, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut, rakentaminen, ravintola-ala, sosiaalija terveys, sähköala, VALMA. Opinto-ohjaajana toimii Anne Puutio ja hän on käynyt puhumassa Valtissa mm. oppisopimuskoulutuksesta. Messuisäntänä toimi Nuorkauppakamarin projektipäällikkö Teemu Salo. Hän työskentelee Tampereen yliopiston Kankaanpään osastossa (materiaalitekniikan DI) ja omaa alaa ovat mm. älyvaatteet ja 3D-tulostus. Nuorkauppakamari kehittää nuorten aikuisten eli alle 40-vuotiaiden johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Inka-Maria Halminen toimii tapahtumajärjestäjänä Nuorkauppakamarissa.

Sataedun sosiaalija terveysalan tytöt tekivät messuilla verensokerimittauksia.

Sataedu, Anne Puutio

Kankaanpään opistolla on monipuolinen koulutustarjonta. Koulutuksia järjestetään Tampereella, Kankaanpäässä sekä myös verkossa. Opintosihteeri Satu Järvenpää-Lammi oli esittelemässä opiston koulutuksia. Jos ajatuksissa on oman yrityksen perustaminen, kannattaa olla yhteydessä kaupungin yritysneuvojaan Mari Raukolaan. Alkava yrittäjä saa neuvoa ja tukea liikeidean arviointiin, liiketoimintasuunnitelman rakentamiseen ja toimintaympäristön tarkasteluun. Kevytyrittäjyys on yksi vaihtoehto; se on joustava työmuoto, joka mahdollistaa yrittäjämäisen toiminnan aloittamisen helposti ilman omaa y-tunnusta tai toiminimeä. Mukana messuilla myös kaupunginjohtaja Mika Hatanpää. Eino Mäkinen toimii asiantuntijana yrityspalveluissa TE-toimistossa. Häneltä saa neuvoa mm. starttirahasta ja työttömän mahdollisuudesta työttömyysrahaan aloittaessaan uutta yritystoimintaa. Kankaanpään Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen rahanarvoisia etuja ja neuvontaa; samalla saa muodostettua verkostoja ja yhdessäolo on mukavaa.

Krista Antila ja Taina Tuovinen liputtivat EU:n ja kansainvälisen yhteistyön puolesta. Krista on KV-koordinaattori (Leader Pohjois-Satakunta). Leader-rahoituksella voidaan tukea yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Nuoriso Leader tarjoaa rahoitusta nuorten omiin ideoihin, esim. tapahtuman järjestämiseen, harrastusvälineiden hankintaan tai kokoontumispaikan kunnostamiseen. Taina toimii EURES-työnvälitysverkostossa ja kannustaa nuoria hakemaan työkokemusta Euroopasta. Monilla yrityksillä on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Ulkomailla asumisesta ja työskentelystä on hyötyä – oppii uuden kielen, kehittää ammattitaitoa, itseluottamus kohenee, oppii ymmärtämään eri kulttuureita ja elämäntapoja.

Oma Säästöpankin palveluneuvojat Jasmina Ala-Karvia ja Sofia Latvajärvi kertoivat pankkimaailman myllerryksestä, jossa on joskus vaikea pysyä mukana. Hyvä talousosaaminen kannattaa aina. Aloitteleva yrittäjä saa apua yrityksen rahoitus- ja muihin käytännön asioihin paikalliselta pankilta, joka tuntee hyvin toimintaympäristön.

Attendo on Pohjoismaiden suurin terveydenhuoltoja hoivapalveluyritys. Työpaikkana se on joustava eli työn voi sovittaa oman elämäntilanteen mukaan. Toimintaa olivat esittelemässä rekrytointikoordinaattori Lotta Toivola, Tapalankallio-hoivakodin johtaja Mirja Koivisto sekä Villa Rauhala-hoivakodin johtaja Aulikki Koskiniemi.

Valtti-työpajaa ja Digiloikka nuorisotyöhön! -hanketta edustamassa olivat tänä vuonna Mikaela Tervonen, Atte Lahti ja Arto Päivänsäde. Nuorille ja vähän vanhemmillekin annettiin mahdollisuus päästä tutustumaan VR-lasien ihmeelliseen maailmaan kahden ongelmaratkaisupelin avulla – Statik ja I Expect You To Die. VR-lasit koneineen ja peleineen ovat Valtin eSport -kerhosta.

Leijonanluolassa Sataedun opiskelijat pääsivät kokeilemaan pitchausta – se tarkoittaa idean tiivistä esittelemistä myyntipuheen muodossa. Nuorten tehtävänä oli esitellä uusia ideoita Kankaanpään kehittämiseksi. Ehdotettiin mm. kauppakeskusta, halpoja asuntoja, lisää puistoja. Ideoita arvioivat Nuorkauppakamarin Jarno Männistö, Olli Hietanen ja Johanna Luotolinna. Paras joukkue palkittiin kunniakirjalla.

Messujen nuorimmat osanottajat nauttivat päivästä. IWork –uramessujen yhteydessä Sataedu järjesti Mainio päivä! –tapahtuman, jossa yleisö pääsi tutustumaan Sataedun koulutusaloihin. Esimerkkinä hius- ja kauneusala tarjosi hoitoja pikkurahalla.

Kaupunkiseikkailu Kaupunkiseikkailu järjestettiin lauantaina 17.8. klo 10.0016.00. Tapahtuma sisälsi urheilua, tarkkuutta, älykkyyttä, notkeutta ja muita ominaisuuksia vaativia rasteja. Kilpailijat saivat itse päättää, mihin rasteihin osallistuvat. Osallistuin tapahtumaan Valtin porukalla, johon kuuluivat Esa ja Pete. Kuljimme rastilta toiselle pyörillä. Pääsimme osallistumaan tänä vuonna enemmän rasteihin kuin vuosi takaperin, koska systeemiä oli nopeutettu puhelinsovelluksella. Siitä näki, paljonko osallistujia oli kullakin rastilla ja milloin heitä olisi vähemmän. Omia suosikkirastejani olivat urheilurastit ja keskustassa sijainnut jalkapallorasti oli mielestäni paras kaikista. Päivä oli muuten loistava, mutta vettä tuli taivaalta kaatamalla aika ajoin. Päivän päätteeksi kävimme joukkueen kanssa syömässä vielä kebabia. - VP Manninen

Tietoa ensihätään Elvytys Selvitä elvytystarve: Koeta herättää elottomalta näyttävä puhuttelemalla ja ravistelemalla häntä. Jos potilas ei herää: Kutsu apua tai soita hätäilmoitus numeroon 112. Noudata puhelimessa saamiasi ohjeita. Tarkista hengittääkö potilas: Avaa hengitystiet kohottamalla potilaan leukaa ylös ja taivuttamalla päätä taaksepäin. Katso, liikkuuko potilaan rintakehä. Tunnustele ja kuuntele ilman virtausta suusta ja sieraimista. Jos potilas hengittää, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi ja tarkkaile hengitystä.

Jos potilas ei hengitä: Aloita paineluelvytys: Aseta toisen kämmenen tyvi rintalastan keskelle ja toinen käsi kädenselän päälle. Paina 30 kertaa käsivarret suorina noin 100 painelua minuutissa niin, että rintakehä painuu 4-5 cm.

Aloita puhalluselvytys: Kohota leuka ylös, taivuta pää taakse sekä sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta keuhkoihin ja seuraa samalla rintakehän liikkumista. Kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen mikäli henkilö ei herää eikä hengitä normaalisti: Jatka painelu- ja puhalluselvytystä rytmillä 30 painallusta – 2 puhallusta kunnes apua tulee tai et itse enää jaksa. Älä keskeytä elvytystä, ellei potilas osoita virkoamisen merkkejä. Ensiapukursseja järjestää mm. Punainen Risti – pidä huolta ensiaputaidoistasi. Valtissa järjestettiin ensiapukoulutusta 11.10. leppoisissa tunnelmissa.

Lähde: www.ensiapuopas.com/elvytys

Ruokatreffit keittiössä Kesäkuussa Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät Ruokatreffit keittiössä -projektin puitteissa ruoanvalmistus-työpajan noin kymmenelle Valttilaiselle. Satakunnassa vastaavia pajoja on järjestetty myös Nakkilassa ja Porissa. Ruokatreffejä järjestetään ympäri Suomea ja projekti kestää syksyyn asti. Pajojen tavoitteena on kannustaa erityisesti syrjäytymisuhan alla olevia nuoria iloiseen ruoanlaittoon. Ohjelmaan kuuluu nuorten tietojen lisääminen ruokahävikin vähentämisestä, terveyttä ja kestävää kehitystä edistävistä ruokatavoista, kasvisten käytön lisäämisen tärkeydestä sekä muista hyvinvointia tukevista tiedoista ja taidoista ruoan suhteen. Pajoissa yhdessä tekeminen ja yhdessä syöminen ovat pääosassa tavoitteena olevassa hyvässä ruoanlaittokokemuksessa. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Anna Karin näkemyksen mukaan tarvetta ruoanlaittotaitojen parantamiseen ja monipuolistamiseen kyllä löytyy. ”Kahvinkeittoakin on saanut joskus opettaa”, hän tokaisee. Avustavana ohjaajana toiminut Taina Lahti taas näkee, että oppia ruoanlaitosta tulee puolin ja toisin. ”Kivaa ja rentoa porukkaa. Kaikki tekevät innolla”, Taina kuvaili Valttilaisia. Tapahtumaa ikuistamassa oli myös kotitalousnaisissa kesätöissä kuvaajana ja somevastaavana oleva Kaisa Uusi-Kraapo. Hänenkin mielestään tällaiset päivät, kun pääsee paikan päälle kuvaamaan ja tekemään juttuja, ovat parhaita. Hänen kuviaan, videoitaan ja tarinoitaan tästäkin tapahtumasta voi nähdä esim. facebookissa. Projektia tukee Tampereen Talouskoulun säätiö ja aineksista vastasi K-Citymarket. Tarkoitus on noin neljän tunnin aikana valmistaa päivän ateria, johon kuuluu mm. pizzaa, tortilloja, kiisseli ja mokkapalat. Ensin on kuitenkin puhetta sokerin, suolan ja rasvan käytöstä ja saantimääristä. Osallistujat näyttävät kuuntelevan vähän jännittyneinä. Samalla tutustutaan Ruokatreffit keittiössä -oppaaseen, joka on ruoanvalmistukseen houkutteleva ja tietoiskuja sisältävä reseptivihkonen. Oppaan voi tulostaa pdf-versiona netistä: www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ruokatreffit-keittiossa. Siitä löytyy mm. resepti mokkapaloille, jotka sisältävät myös kesäkurpitsaa. Ryhmä jaetaan pareiksi ja ruoanlaitto voi alkaa. Kaikki ryhtyivät heti toimeen ja tekivät rohkeasti työtä käskettyä. Yhdessä toimiminen, asiantuntevat ja mukavat opastajat sekä selkeät ohjeet tekivät ruoanlaitosta helppoa ja innostavaakin.

Anna Kari avusti Severina Antonovaa tortillataikinan teossa. Työ oli Severinalle tuttua, joten valmista syntyi vaivattomasti.

Jari-Pekka Mattila ja Joakim Kettunen ahkeroivat mokkapalojen valmistamisessa. Otteet ovat ripeitä ja molemmat tunnustavatkin, että ruokaa tulee kyllä jonkin verran laitettua myös kotioloissa.

Aleksandra ja Joonas Viljakainen saivat osakseen pizzan tekemisen. Joonaksen mielestä tekeminen oli ihan kivaa. Aleksandraa aluksi vähän epäilytti, mutta pizzan valmistuttua sen maku oli positiivinen yllätys. ”Tämä innostaa kyllä tekemään samanlaista pizzaa myös kotona”, hän kehaisi.

Elina Hakasalon mielestä on kiva tehdä ruokaa porukalla. ”Yksin kotona ei pelkästään itselleen niin viitsi tehdä. Yhteistyö on kivaa”, Elina pohtii. Hänelle Ruokatreffit antoi kipinää yksipuolisen ruokavalion muuttamiseen. Uusien reseptien myötä se on mielenkiintoista. Elina kaipasi tietoa mausteiden käytöstä, yrteistä ja dieeteistä. Ruuanlaitossa hän pitää silmänruokaa ja luovuutta tärkeinä. ”Eikä haittaa, jos mokaa, sillä yhtä oikeaa reseptiä ei ole”. Paras osa oli ruokien syöminen. Kaikilta tuli kehuvia kommentteja. Ruoka oli maukasta, ei liian suolaista, mausteita sopivasti. Kasvispizzakin sai hyväksynnän. Ruokaa riitti myös muille Valttipajalaisille ja heiltäkin tuli heti kehuja: ”Nämä tortillat peittoavat kyllä kaupan vastaavat ihan 6-0!” Lopuksi kaikki siivosivat yhdessä keittiön ja tehtiin yhteenveto päivän onnistumisesta. Kaikki lähtivät hymyssä suin omille teilleen.

Ilmastonmuutos Ennätyshelteitä Euroopassa, jättimäisiä metsäpaloja Siperiassa, Kanadassa ja Brasiliassa, Grönlannin jäätiköt sulavat vauhdilla. Vastaavia uutisia kuultaneen jatkossa entistä tiuhempaan tahtiin. Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti jo nyt ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Toistaiseksi päästövähennystavoitteet ovat riittämättömiä. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta kolme astetta. Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle.

Jaakko Koivuluoma

Grönlanti on maailman toiseksi suurin saari, josta 80 prosenttia on jään peitossa. Sen jäätikkö sulaa ennätysvauhtia. Sulamisvesi nostaa vedenpinnan korkeutta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä.

Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut luontoon monin tavoin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Meriveden nousu uhkaa rannikkoja ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa vesiä. Monet eläinlajit kärsivät ilmastonmuutoksesta ja ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vieraslajien, tuhohyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja tulvat, myrskyt ja toisaalta kuivuus ja sen aiheuttamat metsä-ja maastopalot, ovat yleistyneet. Monilla alueilla asuminen on tullut mahdottomaksi kuivuuden tai luonnonkatastrofien takia. Aavikoituminen ja maan kuluminen leviävät. Ympäristöpakolaisuus elinolosuhteiden huononemisen takia lisääntyy.

Monet eläinlajit kärsivät ilmaston muuttumisesta ja jotkut ovat kuolemassa sukupuuttoon. Naali on yksi uhattuna olevista lajeista.

Suomessa sään lämpeneminen on tuonut monia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos uhkaa täälläkin monia eläinlajeja, kuten lohikaloja ja saimaannorppaa, naali on jo sukupuuton partaalla. Lajikadon rinnalla Suomen luonnossa on käynnissä ennen näkemätön uusien eläinten muuttoaalto. Uusia eläinlajeja tulee kaikista lämpimän puoleisista ilmansuunnista. Muuttajien joukossa on eniten hyönteisiä, kuten perhosia. Joukossa on kohta myös nisäkkäitä, kuten sakaali, pesukarhu, oravan sukulainen siiseli ja jopa biisoni.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös kasvimaailmaan. Havupuut vähenevät eteläisestä Suomesta ja lehtipuut valtaavat alaa. Sään lämmetessä myös kasvukausi pitenee. Uusia viljelykasveja otetaan käyttöön, samoin uusia vihannes- ja puutarhakasveja. Monien lajien viljely voi myös laajentua nykyistä pohjoisemmaksi. Kuitenkin kasvinsuojelun haasteet lisääntyvät eli sään lämpeneminen tuo mukanaan uusia tuholais- ja tautiongelmia. Metsämarjoista etenkin mustikka kärsii talven lämpenemisestä, koska sitä pakkaselta suojaavat lumipeitteet vähenevät. Suomella voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli ruoan tuottajana, koska Euroopassa maataloustuotanto siirtyy pohjoisemmaksi ja itään kuivuuden ja merenpinnan nousun takia. Vientituotteitamme voivat olla esimerkiksi vilja, puutarhatuotteet sekä liha-ja maitotuotteet. Toisaalta muuttuvat sääolot vaikeuttavat mm. porotaloutta, koska porojen ravinnonsaanti hankaloituu.

Keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Mitä sitten voidaan tehdä ilmastokatastrofin välttämiseksi? Tärkeimmät keinot ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida enää jatkaa. Kestävät energiaratkaisut perustuvat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, lämpöpumppuihin ja geotermiseen energiaan. Liikenteessä on tärkeää parantaa julkisen ja kevyen liikenteen verkostoa ja edistää niiden käyttöä. Autokanta tulee sähköistää. Kestävästi tuotettuja biopolttoaineita voidaan käyttää rajallisesti kattamaan esimerkiksi raskasta liikennettä, meriliikennettä ja kansainvälistä lentoliikennettä.

Kuivuuden ja luonnonkatastrofien takia elämä monilla alueilla vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi.

Päästövähennysten lisäksi ilmakehään jo päässyttä hiiltä pitää sitoa takaisin maahan. Turvallisin tapa hiilensidontaan ovat metsien ja soiden suojelu. Tätä korostaa myös Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suurraportti, joka julkaistiin elokuussa. Raportin mukaan metsäkadon, ruokahävikin ja liiallisen lihansyönnin on loputtava nykytilanteessa. Ruoantuotanto on merkittävä ilmastopäästöjen lähde, jonka merkitys kasvaa kaiken aikaa väestön lisääntyessä. Tavoite on, että pitäisi syödä vähemmän lihaa ja sitä syödessä tietää, että se on tuotettu kestävämmin. Esimerkiksi että ei ole raivattu metsää, jotta näille eläimille saadaan laidunaluetta tai kasvatettua rehua. Raportissa nostetaan esiin myös ruokahävikki; nykyisellään jopa 30 prosenttia maailmassa tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Arviolta kaksi miljardia ihmistä kärsii ylipainosta, samalla kun yli 800 miljoona ihmistä ei saa tarpeeksi ravintoa. Ruokaa siis tuotetaan jo tarpeeksi kaikille, mutta se ei jakaudu tasaisesti.

Karjatalous on yksi merkittävimmistä päästölähteistä ja se vie paljon maaalaa. Lihansyöntiä on vähennettävä ilmaston hyväksi.

Kosteikoilla ja soilla on ainutlaatuinen kyky sitoa hiiltä. Niiden suojelu on tärkeää ilmaston kannalta.

IPCC:n mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen tavoiteltuun alle kahteen celsiusasteeseen ei ole mahdollista, jos ihmiskunta ei tee muutoksia maankäyttöön ja ruoantuotantoon. Metsäkadon hillintä on yksi parhaista keinoista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tällä on suuri vaikutus Suomeen, jossa metsätalous on merkittävä ala ja jossa hallitus parhaillaan pohtii rajoja puunkäytölle. Soiden ja turvealueiden suojelu on toinen kiistakapula, koska turve on edelleen merkittävässä roolissa maamme energiantuotannossa. Mitään toimia ei ole tehty maaperän päästöjen vähentämiseksi. Meillä on tutkimushankkeita, mutta mikään ei ole muuttunut politiikaksi.

Nimenomaan politiikkaa, yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia toimia tarvitaan, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Maapallomme on uhattuna ihmisten toimien tähden. Luonto on hiljainen kärsijä – me voimme vielä muuttaa suunnan.

Mitä voin tehdä ilmaston hyväksi: Kuluta viisaasti. Vuokraa, lainaa tai osta käytettynä. Osta tuotteita, jotka ovat kestäviä ja pitkäikäisiä. Suosi kasvispitoista ruokaa ja vähennä lihansyöntiä. Suosi lähellä tuotettua ruokaa. Minimoi ruokahävikki. Vaihda sähkösopimus tuuli- tai aurinkovoimaan. Vähennä energiankulutustasi alentamalla sisälämpötilaa. Vähennä auton käyttöä; kävele tai pyöräile lyhyet matkat ja käytä julkista liikennettä. Suosi kotimaisia lomakohteita. Luonnonsuojelu on myös ilmaston suojelua. Ota ekologisuus, kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen arjen tekoihin. Luonto kiittää.

Kuvat Amazonin sademetsän tuhoutumisesta ja ilmiliekeistä ovat järkyttäneet koko maailmaa. Sademetsä tuhoutuu nyt ennätysvauhtia. Suurin syy metsäpaloille ovat ihmisen toimet. Metsää hakataan ja sen jälkeen poltetaan pääasiassa maatalouden, erityisesti karjalaitumien, tarpeisiin. Amazonin suojeleminen ei ole vain Brasiliaa koskeva asia. Kyseessä on koko maapallon ja sen lajien kannalta korvaamattoman arvokas alue. Paloissa tuhoutuu muutakin kuin maailman keuhkot; se vaikuttaa makean veden määrään sekä lukuisiin eliö- ja kasvilajeihin. Tarvitsemme vahvoja kansainvälisiä toimia, jotta Amazonin tuhoutuminen voidaan estää. Lähteet: wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos ilmasto-opas.fi ilmasto.org

Lihavuus - aikamme ongelma Suomalaisten paino nousee koko ajan. 1980-luvulta aikuisten lihavuus on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Ylipainoisia eli niitä, joilla painoindeksi ylittää 25, on yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista yli 60 prosenttia. Lihavuus rasittaa elimistöä monella tapaa. Sen seurauksena vuosien kuluessa useimmille syntyy sairauksia, kun ylimääräistä rasvaa kertyy vatsaonteloon ja maksaan. Riski saada diabetes, kohonnut verenpaine ja verisuonisairauksia, kasvaa. Lihavuus lisää myös syöpien, kuten suolistosyövän riskiä. Ylipaino kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä.

Mikä meitä lihottaa Selittävää tekijää on etsitty ruokavalion huonosta laadusta, mutta siitä on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. Suomalaisten ruokavalio ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut laadullisesti epäterveellisemmäksi, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi kovan rasvan ja suolan saanti on vähentynyt, vihannesten ja kasvisten käyttö on lisääntynyt, lihansyöntimme ei ole ylenpalttista. Sen sijaan sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö on lisääntynyt. Keskiverto suomalainen syö ruokaan ja herkkuihin kätkettyä sokeria 50-80 grammaa vuorokaudessa. Lihomisessa on kyse siitä, että ruokaa syödään liikaa energiankulutukseen nähden. Liikuntaa kyllä harrastetaan, mutta arkiaktiivisuus on muuttunut; olemme passiivisempia kuin ennen. Työmatkat kuljetaan usein autolla ja fyysisesti raskaat työt ovat vähentyneet. Samalla tilaisuuksia syödä on enemmän. Isoissa marketeissa heräteostoksia tulee tehtyä paljon helpommin, kun houkutuksia on kaikkialla. Ruoka on muutenkin koko ajan läsnä nykysuomalaisen elämässä; tämä näkyy esimerkiksi työpaikkojen kokoustarjoiluissa ja henkilöstöruokaloissa. Annoskoot ja lautaset ovat suuria. Annosten lisäksi myös pakkauskoot ovat kasvaneet; on XXL-, mega-, tupla-ym. pakkauksia. Elinympäristömme on muuttunut niin lihottavaksi, maittavaa ruokaa ja herkkuja on jatkuvasti ympärillämme. Mainonta on voimakasta ja uusia tuotteita putkahtaa jatkuvasti.

Miten päästä alkuun: Mieti, mitä asioita omassa elämässä voisi muuttaa. Etsi liikuntaharrastus, joka tuo mielihyvää ja virkeyttä. Aloita rauhallisesti ja omaa kehoa kuunnellen. Kun pääset alkuun, kunto kohoaa ja painokin laskee, et malta lopettaa. Mieti päivän ruokalistaa ja ruokailutottumuksia. Syö vihanneksia, kasviksia ja kuituja enemmän ja monipuolisemmin, suosi kala- ja kasvisrasvoja, vähennä lihan syöntiä. Pidä sokeri- ja kaloripitoiset ruoat minimissä. Valitse herkuissa pieniä pakkauskokoja ja annoksia. Käytä lastausmallia – täytä ensin puolet lautasesta kasviksilla ja toinen puoli muulla ruoalla. Älä pihtaa syömisessä; syö ainakin kolme ateriaa päivässä.

Jo 5-10 prosentin kevennys on hyväksi terveydelle. Muutaman kilon painonpudotus voi puolittaa esimerkiksi maksan rasvamäärän. Pienillä muutoksilla saat aikaan pysyviä tuloksia.

Laihdutustarina Suvi-Päivi Jokinen Suvi-Päivi Jokinen on 50-vuotias, yksi aikuinen tytär ja kolme lapsenlasta. Hän on kihloissa ja asuu rivitalossa Kankaanpäässä. Suurimman osan elämää Suvi-Päivi on asunut Porissa, kaksi vuotta sitten hän muutti Kankaanpäähän. Harrastukset ovat liikunnallisia eli SuviPäivi pyöräilee kesällä, talvella on kuntopyörä aktiivisessa käytössä. Uinti ja kävely ovat samoin mieluisia. SuviPäivi on kirjaston vakiasiakas eli lukeminen on intohimo, samoin ristikot ja sudoku. Suvi-Päivi tuli Valtti-työpajalle toukokuun lopulla ja asettautui ”kalaosastolle”. Kalastaminen on yhteinen harrastus miehen kanssa eli uistimet, perhot ja pilkit ovat tuttuja. Näpertelijäluonteelle työ sopii myös hyvin. Sopimus Valtin kanssa on joulukuun alkuun. Suvi-Päivillä on ollut koko aikuisiän ylipainoa, joka yksinkertaisesti johtui liikasyömisestä. Varsinkin suolaiset herkut olivat paheena. Vuosien varrella painoa kertyi lisää. Itsetunto kesti ylipainon hyvin, mutta ei kroppa ja terveys. Kaksi ja puoli vuotta sitten paino oli ”pahimmillaan” 115 kg. Polvissa oli nivelrikko, jota ylipaino vielä rasitti. Painon mukana tulivat myös kakkostyypin diabetes ja verenpaine.

Valtissa Suvi-Päivi työskentelee pilkkien ja uistimien parissa.

Diabeteshoitaja ehdotti lihavuusleikkausta ja seuraavalla lääkärinkäynnillä Suvi-Päivi saikin lähetteen mahalaukun ohitusleikkaukseen. Ennen leikkausta painoa putosi 30 kiloa. Tämän melkoisen painomäärän Suvi-Päivi sai pois vaiheittain. Aluksi jäi pois ylimääräinen napostelu – pullat, sipsit, keksit ym. Sen jälkeen karsiutui lautaselta pois turha, esim. makaronit. Lopuksi pienentyi annoskoko. Ennen leikkausta on pakko laihduttaa; näin huomataan, että on sitoutunut uuteen elämäntyyliin (ateriat usein ja pieniä annoksia). Leikkauksella haettiin myös pysyvyyttä eli Suvi-Päivillä oli ”jojoilua” painon suhteen.

Odotuksen jälkeen Suvi-Päivi pääsi leikkaukseen, josta toipuminen oli nopeaa (kolme päivää sairaalassa). Leikkauksen jälkeen putosi painoa vielä 15 kiloa eli paino on tänään 66,5 kg. Syöminen oli opeteltava uudelleen. Leikkaus ei laihduta itsessään, se on apuväline. Periaate on, että syödään pieniä annoksia mutta usein. Samoin hitaasti syöminen – ei hotkita vaan pureskellaan ruoka kunnolla. Samoin lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Jokaisen pitäisi noudattaa näitä ”sääntöjä”; oli sitten lihava tai ei.

Suvi-Päivi on huomannut, että makumaailma on muuttunut leikkauksen jälkeen. Maito ja piimä eivät enää maistu. Vihannekset ja hedelmät aiheuttavat vatsanpuruja – ne on pureskeltava kunnolla eli syötävä hitaasti. ”Hiilaripitoiset” ruoat aiheuttavat huonon olon. Leivät, pullat, kakut, sipsit, suklaa ym. ovat jääneet pois. Ruokailussa korostuvat pienet proteiinipitoiset ateriat pitkin päivää; etenkin aamiainen ja iltapala puuroineen ovat tärkeät Suvi-Päiville. Loppuelämän joutuu käyttämään monivitamiinivalmisteita sekä kalkkitabletteja (jossa mukana D-vitamiini). Suvi-Päivi käy nykyään ravitsemusterapeutilla vuosittain eli tarkistetaan verikokein hb, vitamiinitaso, kalkki ym. Oliiviöljyä nautitaan päivittäin. Uusi elämä on alkanut leikkauksen myötä – myös polvet on leikattu laihdutuksen jälkeen. Elämä on juhlaa, kun ei ole kipuja ja pääsee liikkumaan. Aikaisemmin oli kipujen vanki eikä päässyt mihinkään ylipainon ja polvien takia. Nyt sitten Suvi-Päivi nauttii päivittäin liikkumisesta, joka on myös hyötyliikuntaa. Diabetes- ja verenpainelääkitystä ei tarvita. Suvi-Päivi korostaa, että laihdutusleikkaus on vain apuväline. Suurin taistelu käydään oman pään sisällä. Terveyden ja elämänlaadun paraneminen ovat seikkoja, jotka menevät kaiken edelle. SuviPäivi korostaa: ”Ole itsellesi armollinen” – täydellisyyden tavoittelu tulee elämässä raskaaksi ja se on hyödytöntä. Emme ole kuitenkaan kukaan täydellisiä.

Faktaa laihdutusleikkauksesta Yleisin leikkausmenetelmä on mahalaukun ohitusleikkaus, joka tehdään tähystämällä. Mahalaukun yläosasta erotetaan pieni, noin puolen desilitran vetoinen pussi, joka toimii uutena mahalaukkuna. Tähän ”pikkumahaan” yhdistetään ohutsuoli. Kriteerit leikkaukseen: Painoindeksin tulee olla terveellä yli 40 ja liitännäissairauksia omaavalla yli 35, mikä vastaa vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta (170 -senttisellä yli sataa kiloa). Lihavuuden liitännäissairauksia ovat aikuisiän diabetes, verenpainetauti, uniapnea tai nivelrikko. Edellytyksenä on laihtuminen ennen leikkausta. Se lisää myös turvallisuutta, kun rasva vähenee maksasta ja vatsaontelosta. Vuosittain noin tuhat ylipainoista käy lihavuusleikkauksessa, joka kustannetaan julkisin varoin. On tutkittu, että lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. Leikkauksen jälkeen kylläisyyden tunne tulee nopeammin; ruoka ja mieliteot eivät hallitse elämää. Loppuelämä on käytettävä monivitamiini-, D-vitamiini-, B12-vitamiini ja kalsiumvalmisteita.

Suvi-Päivi on nyt ihannepainossa, kivut pois ja terveys kunnossa. Painonpudotus on pitkän aikavälin projekti, jonka aikana uudet tavat muuttuvat rutiiniksi.

Liikunnan aloittaminen nollasta Monelle liikunnan aloittaminen tuntuu pakkopullalta, jos ei ole koskaan harrastanut liikuntaa. Ei kannatakaan aloittaa niin, että heti vaatii itseä esim. lenkille joka päivä. Parempi on päättää lähteä kävelemään vaikkapa kaksi kertaa viikossa 20-30 minuutin lenkki. Siitä voi lisätä pikkuhiljaa kertoja ja lenkkien pituutta. Jos mahdollista, kannattaa lenkki suunnata metsään ja luontoon. Sillä on tutkitusti tervehdyttävät vaikutukset. Valitse itsellesi myös sellaisia liikuntamuotoja, joista nautit. Kokeile erilaisia ja aloita joko ryhmässä, kaverin kanssa tai yksin - sen mukaan mikä tuntuu parhaalta. Aluksi tarvitset tahdonvoimaa - älä anna periksi- se kannattaa. Ota mukaan myös huumorin kaunis kukkanen ja nauti liikkeelle pääsemisestä! Aluksi liikkuminen voi olla väsyttävää, joten anna itsellesi lupa pitää lenkin aikana taukoja. Pysähdy vaikka katselemaan lintuja tai puiden latvoja, kukkia, sammalia, ruskan värejä, kiviä - mitä tahansa kiinnostavaa. Samalla voit venytellä vähän jalkalihaksia ja hartioita. Kunhan jaksat sinnikkäästi liikkua kaksi tai kolme viikkoa, alkaa siitä jo muodostua tapa, mistä et haluakaan enää luopua.

Imatralainen Eino Parvinen teki urakkapalkalla töitä; lopulta uupui ja masentui. Hän makasi kaksi vuotta sohvalla. Sitten hän pakotti itsensä pihalle ja aloitti noin kilometrin mittaiset kävelylenkit. Suoritus vaati hänen koko tahdonvoimansa. Lihakset tulivat ensin kipeiksi pelkästä kävelystä, mutta se tuntui Einosta silti palkitsevalta. Masennus alkoi hellittää ja henkiset voimat palailla. Vähitellen lenkit venyivät. ”Kaksi vuotta kävelin, sitten ryhdyin käymään kuntosalilla kaksi kertaa viikossa, nykyään kolme kertaa. Välipäivinä käyn edelleen kävelylenkillä sekä pelaamassa sählyä maalivahtina.” Hän on tutustunut myös Askeleita arkeen -hankkeen 12 viikon kävelyohjelmaan ja pitää sitä hyvänä. Siinä rasitusta lisätään hallitusti vähitellen. ”Liikunnan pitää myös rasittaa jonkin verran, jotta keho alkaa itse parantaa itseään. Myös venyttely ja muut verryttelyt ovat ohjelmassa hyvänä lisänä. Moni meistä venyttelee liian vähän.” Ohjelman on julkaissut Mielenterveyden keskusliitto, mutta vaikka se on suunnattu erityisesti mielenterveyskuntoutujille, se sopii kenelle tahansa. Se houkuttelee liikkumaan, vaikka kunto olisi pohjalukemissa. Tavoitteena on, että viikolla 12 jaksaa kävellä 50-60 minuuttia omalla vauhdilla useita kertoja viikossa. Askeleita arkeen -kalenterin tai mobiilisovelluksen voit ladata netistä osoitteesta www.mtkl.fi/toimintamme/lisaa-liikuntaa-arkeen/askeleita-arkeen. Ohjelma ei vaadi liikuntavälineiden hankkimista. Sen toteuttaminen ei myöskään maksa mitään. Lue Eino Parvisen juttu kokonaisuudessaan: www.iltalehti.fi/terveysuutiset

Huumori mausteeksi mukaan! ”On onka päällä”, sano Mylly-Mana, ku söi ja piäri. ”Hei vaan näistäkin housuista!” Keksipä itse uusia! Lähde: Kukin taaplaa tyylillään - Kankaanpääläisiä sananparsia.

Pajatapahtumia Satakunnan työpajojen ALU-verkoston matkassa

Pajaolympialaiset Eurajoella 6.9

#areyou2019-messut Porin Puuvillassa. Satakunnan etsivä nuorisotyö ja työpajat esillä.

Koulutusta Valtissa

Mapa-koulutus elokuun lopussa

Trigenda kehittämistyöpaja 13.9. Kouluttajat: Salla Gummerus ja Heli Heino

Sosiaalinen kuntoutus Satakunnassa -koulutus 15.10

Valtissa tehtyjä Kankaanpää-tuotteita saatavilla mm. kirjastosta ja Valtin myymälästä.

Valtissa tehty onnenpyörä. Kirjastovirkailija Eve Toivola on onnettarena.

Tsekkaa uudet kotisivut: www.valtti.fi