Valttilehti 2/2019 by Valtti Työpaja

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Maria Frigård Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Valtti - lehti on nyt saavuttanut avaruusajan sillä lehden ulkoasu teemana on avaruus. Ennen kesäloman viettoa (tai miksei sen aikana) voi lukaista tämän lehden monipuolisen tarjonnan jossa ehkä ylitimme itsemme! Erityiskiitokset Jaakko Koivuluomalle ”Ensimmäinen kuukävely 50 vuotta” jutusta joka inspiroikin lehden ulkoasun tekemisessä. Hyvää Kesää ja rattoisia lukuhetkiä!

Sisältö Esittelyssä VT-Sanomat 4 Kankaanpään Opisto 110 - vuotta 8 Uudet kansanedustajat 10 KaSeVa 14 Valmentajana Valtissa 17 Keväinen luontoretki 20 Ensimmäinen kuukävely - 50 vuotta 22 Kankaanpään 4H - kerho 26 Tietoisku liikunnasta 29 Tutkinto työn ohessa 30 Lanit Valtissa 36 Poweria päivään 37 Hortoilustako uusi harrastus 38 Pajalla Tapahtuu 40 3

Esittelyssä VT-Sanomat VT-Sanomat on Valtti-työpajan julkaisu, joka esittelee työpajan toimintaa ja sen tapahtumia. Lehdessä on myös opiskelu- ja työllisyysasiaa, ajankohtaisia uutisia näiden asioiden tiimoilta sekä juttuja yhteistyökumppaneista. Terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä jaksamisen kannalta, ja aiheeseen liittyvää asiaa löytyykin joka numerosta. Keskeistä on myös pajalaisten esittely eli he kertovat omasta elämästään ja toiminnastaan Valtissa. Toivomme, että lehti on pajan ”oma lehti”, josta jokainen löytää mieluista lukemista ja itselle tärkeitä aiheita. Lehden ulkoasussa on kiinnitetty huomiota selkeyteen ja runsaaseen kuvamateriaaliin. Huumoriakaan ei ole unohdettu; se näkyy mm. päätoimittajan toteuttamissa sarjakuvissa. VT-Sanomat ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 2017 lähtien nykyisessä muodossa. Painamisesta ja julkaisusta vastaa Valtin Mediapaja. VT-Sanomien päätoimittajana ja teknisenä vastaavana toimii Jyrki Kivistö. Toimituksessa työskentelevät Marja Askola, Timo Kirjavainen ja Maria Frigård. Otamme mieluusti vastaan palautetta, juttuja ja toivomuksia – teemme parhaamme, että lehti palvelee jokaista lukijaa.

Toimituksen esittely Jyrki Kivistö – päätoimittaja Valttiin saavuin vuonna 2013 Knuuttilan toimipisteeseen ATK-puolelle, jossa aloitin suorittamaan A- ja AB-kortteja. Koska olin jo aiemmin tehnyt paljon monenlaista tietokoneella (grafiikkaa, tietokonepelejä ym.), ei korttien suorittaminen tuottanut suurta päänvaivaa. Korttien teon ohella opastin, neuvoin ja tein ohjeita, joiden avulla muutkin vähemmän tietokonetta käyttäneet voisivat läpäistä korttien kokeet. Knuuttilan pajalla tutustuin Timoon ja Marjaan, joiden kanssa nykyään teemme VTSanomia ja tiimi toimii.

Grafiikka työhöni liittyy suurimmaksi osaksi peleihin tulevat taustat, hahmot ja niiden animaatiot. Valikkoihin tulevat koristeelliset ”tekstilaatikot” tai ”valikkotaustat” ovat myös osa tätä ja vähän vastaavaa olettekin jo nähneet VT-Sanomien tekstilaatikoissa ja lehden ulkoasussa. Lehden sarjakuvan ”Me Apinat” hahmot ovat myös minun keksintöäni ja ideana oli yksinkertaiset hahmot ja lyhyt humoristinen tarina, joka jollain tavalla kuvastaa hektistä fiktionaalista eläinten työntekoa. Pelin kehitykseen liittyy vielä grafiikan lisäksi äänet, musiikki, suunnittelu ja ohjelmointi, joista kaksi jälkimmäistä teen itse; äänet ja musiikki tulevat internetin kautta. Pelin kehitys on pitkä prosessi – yhteen vähän yksinkertaisempaankin tekeleeseen voi vierähtää vuosi.

VT-Sanomien juttujen materiaalit kootaan Adoben InDesign -ohjelmalla, jota opin käyttämään itse. InDesign-ohjelman lisäksi arsenaaliini kuuluu Paint.Net, Art Rage, Gimp ja Logo Creator, joita olen käyttänyt jo aiemmin. Ensimmäinen lehti tehtiinkin kuukaudessa jouluksi vuonna 2016 ja sitä tehdessä opin samalla InDesign -ohjelman saloja, joita olen vähitellen hionut vuosien edetessä. Lehtiin pyritään saamaan aina tuore ote uuden ulkoasun, sarjakuvan ja tietenkin juttujen myötä! Hyviä lukuhetkiä VT-Sanomien parissa.

Marja Askola – toimittaja Olen 59-vuotias, koulutukselta kasvatustieteiden maisteri (valmistuin Tampereen yliopistosta vuonna 1986). Naimisissa, kaksi lasta sekä kahden tytön onnellinen mummu. Intohimoisena harrastuksena ovat kiinanpalatsikoirat eli pienimuotoinen kasvatus ja koiranäyttelyt. Menestyksellisestä kasvatustyöstä on myönnetty Suomen Kennelliiton Vuolasvirta-palkinto vuonna 2011.

Olen aloittanut Valtissa aikoinaan Knuuttilan toimipisteessä ja opettelin siellä tietokoneen käyttöä. Tutustuin jo Knuuttilassa Jyrkiin ja Timoon; Jyrki opetti ja opasti siellä tietokonehommissa. Hän koosti kattavat kirjalliset ohjeet, joissa vaihe vaiheelta oli havainnollistettu tehtävän kulku. Ohjeet löytyvät myös Mediatiimin kansioista. Loppuvuonna 2016 Knuuttilan väki muutti Asemakadulle ja aloitimme tiiminä – minä, Jyrki ja Timo – väsäämään lehteä työvalmentaja Raija Kivelän ehdotuksesta. Kirjoittaminen oli minulle tuttua, mutta kokonaisen lehden tekeminen tuntui aluksi haastavalta. Samoin taitto-ohjelma oli täysin vieras. Saimme kuitenkin harjoituslehden tehtyä reilussa kuukaudessa (ilmestyi jouluksi 2016). Se olikin pikakurssi toimittajan tehtävään; sisältäen yrityksiä ja erehdyksiä, mutta periksi ei annettu. Siitä lähtien eli alkuvuodesta 2017 lähtien olemme tehneet neljä numeroa vuodessa. Materiaali eli juttuaiheet lehteen tulevat osaltaan meiltä itseltä eli ideoimme toimituksen taululle mahdollisia aiheita. Puolet jutuista tulee toiminnanjohtaja Niina Vekolta eli hän tietää tulevat tapahtumat, yhteistyökumppanit ym. Joka tapauksessa toimituksen valkoinen taulu pursuaa ajatuksia ja ideoita, kun uuden lehden teko käynnistyy. Osa aiheista siirtyy seuraavaan lehteen. Tähän asti joka lehdessä on ollut jonkin pajakohteen (esim. mediapaja, puuosasto, auto-osasto) esittelyt. Niistä on pyritty tekemään mahdollisimman kattavat henkilöesittelyjä myöten. Näin saadaan kuva siitä, mitä ko. pajalla tehdään ja millaisia ihmisiä sieltä löytyy. Valokuvat ovat tärkeä osa lehteä; niinhän sitä sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Haastattelut antavat lehteen tietynlaista syvyyttä ja käsiteltävä asia saa ”kasvot”. Alkuun haastattelut sujuivat kankeasti, koska kokemusta ei ollut. Aikaa myöten on tullut tietynlaista rutiinia, ja siinä ovat osaltaan olleet auttamassa mukavat haastateltavat; poikkeuksetta kaikki ovat olleet mielellään mukana jutun teossa ja kuvauksissa. Haastattelun pohjalta tehdään ”raakaversio”, joka menee haastateltavan oikoluettavaksi eli tekstiin voi tehdä tarvittavat ”viilaukset”, korjaukset ja lisäykset. Jotta haastattelu sujuu jouhevasti, on syytä etukäteen tutustua käsiteltävään asiaan ja miettiä esitettäviä kysymyksiä. ”Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty ”– pätee tässäkin. Kannattaa yleensä varata aikaa tunti haastatteluun ja ilmoittaa se myös haastattelua sovittaessa. Nämä kohtaamiset ovat olleet antoisia itsellekin; on saanut tutustua moniin kiinnostaviin ihmisisiin ja asioihin.

Juttujen kirjoittaminen on varmasti itselle se helpoin osuus juttujen rakentamisessa. Pyrkimys on johdonmukaisuuteen ja selkeyteen tekstin suhteen, ja sitä tukee myös Jyrkin tekninen toteutus. Mikä mukavinta, olemme saaneet valmiitakin juttuja lehdessä julkaistavaksi. Tekstit tai aiheet ovat meille tervetulleita; tekstin ei tarvitse olla täydellistä vaan autamme mielellämme. Kiitän tässä yhteydessä vierailevaa kirjoittajaamme Jaakkoa mielenkiintoisista jutuista – ilo on ollut meidän puolellamme.

Timo Kirjavainen – toimittaja Aloitin Knuuttilan autopajalla vuonna 2010 kuntouttavassa työtoiminnassa (neljä tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa). Kahdeksan kuukauden kuluttua innostuin ATKopetuksesta ja tehtiin sitten sopimus työvoimatoimistossa. Tietokoneiden parissa tutustuin Jyrkiin ja Marjaan. Innostuin ostamaan oman pöytäkoneen ja kannettavan. Tietokoneessa onkin monipuoliset harrastusmahdollisuudet, esim. voi pelata ja kuunnella musiikkia. Siirryimme Knuuttilasta Asemakadulle loppuvuonna 2016, ja siitä lähtien olen kirjoittanut lehteen juttuja urheilusta, terveellisestä ruoasta ja hyvinvoinnista. Nämä asiat ovat omassakin elämässä tärkeitä, ja siksi kirjoittaminen on ollut mukavaa ja antoisaa. Samalla oppii itsekin uutta!

Maria Frigård – toimittaja Koulutukseltani olen sekä puutarhuri että talonrakentaja. Puistopuutarhuriksi valmistuin vuonna 1991 ja rakennusalan ammattitutkinnon suoritin vuonna 2015. Minulla on kaksi aikuista lasta. Valtissa olen ollut ensin puuosastolla ja tällä hetkellä kirjoitan juttuja täällä VT-Sanomissa.

Lapsesta saakka kirjoittaminen on ollut minusta mukavaa ja se antaa paljon mahdollisuuksia käyttää mielikuvitusta. Harrastuksina minulla onkin kirjoittaminen, lukeminen, tai chi, hortoilu eli villivihannesten keräily (ja syöminen) sekä kävelylenkkeily. Artikkelien kirjoittaminen vaatii materiaalin hakemista, lukemista ja haastatteluja. Niiden pohjalta pitää sitten saada juttu järkevään järjestykseen. Se onkin välillä melkoista pähkäilyä vaativaa hommaa. Haastattelut tietenkin ovat aluksi jännittäviä, mutta harjoitus auttaa siinäkin asiassa. Myös Marjan vinkit ja neuvot ovat auttaneet ottamaan toimittajan työn haltuun.

Jaakko Koivuluoma - vieraileva kirjoittaja Olen 62-vuotias, syntyjään kankaanpääläinen. Olen aina ollut kiinnostunut lukemisesta. Aikoinaan luin kaikenlaista kirjallisuutta, nykyään enimmäkseen tietokirjoja. Piirtäminen on ollut myös harrastuksena. Kävin aikoinaan kansalaisopiston kursseja (mm. Iltamaalarit –kurssin). Tex Willerin avulla opiskelin sarjakuvahahmojen piirtämistä. Vuonna 1993 julkaistiin ensimmäinen kirjani ”Honkajoen sissit”. Se on 1700-luvun alkuun sijoittuva kuvitteellinen kertomus. Tähän mennessä kirjoja on ollut 19, ja 20. teos on ”työn alla”. Aihepiirit kirjoissani ovat olleet mm. Suomen historia, Villi länsi ja intiaanit, Kustaa III -aika, sodat (mm. talvisota). Myös kaksi sarjakuvakirjaa olen tehnyt. Siis laidasta laitaan joka lähtöön. Seuraava kirjani on työnimeltään ”Maailman seikkailu”. Kansallismuseon tutkija lähtee Venäjälle ja Kiinaan, joista on löytynyt vanhaa suomalaista asutusta. Luvassa on vakoilua, seikkailua ja toki myös rakkautta on mukana. Valttiin tulin vuonna 2017. Aloitimme Marjan kanssa yhdessä tekemään erikoisartikkeleita VTSanomiin (Suomalaisen sotilaan tie, Kankaanpään asutushistoria ja Ensimmäinen kuukävely). Juttujen tekeminen on ollut antoisaa ja mielenkiintoista; syksyllekin on jo suunnitteilla uutta aihetta.

Niina Veko Kädessäsi on Valtti -työpajan toinen julkaisu vuodelta 2019. VTsanomat on yksi taidonnäyte työpajan tarjoamista monialaisista mahdollisuuksista sekä lehden tekijöille, että kaikille muillekin valmentautujille, tulla esille kasvoilla ja tarinoilla. Toivottavasti lehden tarinat herättävät mielenkiintoa ja innostavat kertomaan mahdollisuuksistamme eteenpäin. VT-sanomat kuvastavat monin tavoin pajan arkea. Olen äärimmäisen ylpeä pajastamme. Meillä on huipputekijöitä ja jokainen osallistuu töihin ja tehtäviin oman osaamisensa ja voimavarojensa mukaisesti. Joskus meillä on paljon piilossa olevia taitoja, jotka pääsevät näkyviin vähän kuin varkain uusien tehtävien edessä. Lehteä tehdään täydellä sydämellä ja sen tulemista odotetaan aina innolla. Se on tärkeää sekä meille Valttilaisille itsellemme, mutta erittäin odotettua lukemista myös yhteistyötahoillemme. Sisältö muokkautuu aina tekijöidensä, ajankohtaisten asioiden ja pajan tapahtumien mukaan. Uuden lehden aloitus on aina kuin tyhjä taulu - miten ihmeessä taas kerrytetään tarinoita kokonaisen lehden verran. Kuitenkin aina kun alkuun päästään meinaa lehdestä loppua tila ja juttuja joudutaan supistamaan, mutta sehän kuuluu olennaisena osana lehden tekemiseen. Ensin keräät tietoa, haastattelet, houkuttelet ja innostat ihmisiä osallistumaan ja sitten vain tekemään!!!!! Lehdentiimi tekee kerta toisensa jälkeen upeaa työtä. Kiitos!!!

Kankaanpään Opisto juhlisti 110-vuotista taivaltaan juhlanäyttelyn merkeissä. Valtin väki kävi tutustumassa näyttelyyn, jonka teemana oli katsaus opintoihin ennen ja nyt. Lisäksi ohjelmassa oli työnäytöksiä ja työpaja. Opisto perustettiin vuonna 1909. Puutarhanhoitoa, kotitaloutta, puutöitä ja laulua opetettiin 19091925 maaseutuväestön sivistämiseksi. Kädentaidon ohjausta vuodesta 1974. Ammatilliseksi koulutukseksi (artesaani sekä lapsi- ja nuorisotyö) 1990-luvulla. Johtamiskoulutusta 2000-luvulta lähtien. Koulutusta työelämän tarpeisiin ammatillisen koulutuksen reformin myötä (1.1.2018 alkaen). Lisäksi avoimen yliopiston opintoja ja kesäkursseja (mm. 3D-tulostusta).

Paperikengät 1930-luvulta (kengissä puupohjat).

Kädentaidon opiskelija Päivi Salonen (vasemmalla) opastaa sormusnuppineulatyynyn valmistamiseen.

Opettajan huone entisaikaan.

Kädentaidonopettaja Kaija Lampisen mukaan nykyopetuksessa korostuvat monimuotoisuus ja digitaalisuus. Opistolla on vuosittain noin 400 opiskelijaa ja saman verran kesäkurssilaisia. Opiskelijat ovat 100-prosenttisesti aikuisopiskelijoita. Jokaiselle tehdään henkilökohtaiset urasuunnitelmat.

Mirja Heinänen työskenteli 38 vuotta kampaajana ja terveyssyistä vaihtoi alaa. Mirja opiskelee kädentaitoja opistossa.

Uudet kansanedustajat Kevään 2019 eduskuntavaaleissa Kankaanpää sai kaksi uutta kansanedustajaa – Jari Koskelan ja Heidi Viljasen. Jari on puolueeltaan perussuomalainen ja Heidi edustaa SDP:tä. Paikkakuntamme sai osaavat henkilöt toimimaan alueemme hyväksi. Jututimme heitä näin vaalikauden alussa ja seuraavassa hiukan taustaa sekä mietteitä mm. keskeisistä asioista tulevalla kaudella, työllisyydestä ja työpajatoiminnasta.

Jari Koskela on 63-vuotias, koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori, ekonomi ja teologian maisteri. Väitöskirjassaan hän tutki suomalaisen miehen avioeroa ja jätettyjen miesten selviytymistä. Jari on toiminut yrittäjänä ja papin tehtävissä. Vaalikaudella 2011-2015 hän toimi eduskunnan toisen varapuhemiehen Anssi Joutsenlahden (ps.) avustajana. Naimisissa, kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Harrastuksena laulu ja juoksu. Viime kesänä hän oli 12. ikämiessarjan SM-maastojuoksussa.

Jari asuu Vihteljärvellä. Kivenheiton päässä on suvun ensimmäinen entinen kenkätehdas. Isoisä Iisakki Koskela perusti vuonna 1905 yrityksen, jossa lapikas oli yksi osa toimintaa. Iisakin aika kesti 50 vuotta; teollinen tuotanto alkoi vuonna 1956 eli Iisakin pojat jatkoivat yrittämistä. 1970-luvulla ulkomaan kauppa tuli mukaan eli vienti ja markkinointi suuntautuivat länteen; Jari oli mukana ulkomaan kaupassa. Perheyritykseen kuului myös kiinteistövuokrausta, jossa hän on kaiken aikaa ollut mukana. Matkan varrella on ollut projektiluontoisia töitä, esimerkiksi urheiluhallien valmistusta ja samoin Jarilla on ollut oma yritys rakennustoiminnassa. Yrittäminen on siis verissä. Elämä on ollut opiskelua ja yritystoimintaa. Parikymmentä vuotta sitten Jari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa, josta valmistui maisteriksi. Uusi tilanne tuli eteen 40-vuotiaana, kun alkuperäiset suunnitelmat eivät toteutuneet. Muutoinkin samaan aikaan oli etsintää elämässä, ja siitä tuli sysäys lähteä opiskelemaan aivan uutta alaa. Oliko se johdatusta vai sattumaa – mitään pappistaustaa ei ollut takana. Sen sijaan uteliaisuutta ja rohkeutta. ”On uskallettava avata ovia ja haastaa itsensä. Näin tulee myös voittajana takaisin”.

Tutkinnot ovat täydentäneet toisiaan (yhteiskuntatieteet, ekonomi, teologia). Jokaisessa korostuu ajatus, että kaikki ovat samanarvoisia ja heikompaa pitää puolustaa. Jari oli kunnallispolitiikassa mukana 20-vuotiaana; yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat jo silloin. Politiikka on raakaa ja 30-vuotiaana hän jäi pois politiikasta, toki seurasi tiiviisti asioita. Jari tuli uudelleen mukaan yhteiskunnallisiin asioihin kirkkovaltuuston puheenjohtajana eli on toiminut siinä 9 vuotta. Vuonna 2011 Anssi Joutsenlahti teki paluun politiikkaan ja puolueelle tuli ”iso jytky”. Jari sai toimia Anssin avustajana ja siinä rinnalla sai nähdä ja kokea asioita, joita ei tavallinen rivikansanedustaja näe. Neljä vuotta sitten Jari oli ehdolla vaaleissa, mutta äänimäärä ei silloin riittänyt, vaikka se oli suurin piirtein sama kuin nyt kevään vaaleissa. Jarin vaalikampanjan teemat poikkesivat monen muun perussuomalaisen kampanjasta; maahanmuuttokysymysten sijaan hän pohdiskeli enemmänkin mahdollisuuksia Satakunnan näivettymisen estämiseen. Satakunta on vanha maakunta, jolla on hyvä sijainti, on meriviivaa, satamia ja maaseutu rikasta. Samaten yritysmaailmassa menee hyvin. Kuitenkin trendi on, että väki vähenee ja vanhenee. Edessä on haasteita ja on nähtävä kauemmaksi. Yhteistyötä on tehtävä yli puoluerajojen, samoin maakuntaliittoihin. Koulutuspaikkoja on luotava lisää tai ainakin säilytettävä entiset, yritysten asema taattava ja infrastruktuuri pidettävä kunnossa (tiestö ja rautatiet). On nähtävä Satakunnan elinvoimaisuus ja saatava tänne lisää ihmisiä eli se tapahtuu yritystoiminnan avulla, kun syntyy lisää työpaikkoja. Jari on paitsi Suomen Yrittäjien jäsen myös MTK:n jäsen. Maaseutu on pidettävä asuttavana ja maanviljely turvattava tulevaisuudessa. Turvetuotannossa on uusia mahdollisuuksia, samoin metsäteollisuus kehittää uudentyyppisiä tuotteita. Jari korostaa, että hengitämme maailman puhtainta ilmaa – tässä tietoja taitotuotantoa on kehitettävä. Se on myös vientituote ja esimerkkinä muille. Meillä on paljon vahvuuksia, mutta olemme jääneet ikään kuin paitsioon. On kuitenkin mukava ollut huomata, että nuorilla on uskoa. ”Toukokuisena viikonloppuna kastoin kolme lasta papin hommissa”. Totuus on kuitenkin, että kylät hiljenee ja väestö keskittyy asutuskeskuksiin. Valtti on Jarille tuttu paikka; se on hyvin hoidettu ja ”langat oikeissa käsissä”. Rahoitus on tullut julkiselta puolelta ja osa kunnalta ja myös sen tarjoamista palveluista. Ongelma on se, että toiminta on kausiluonteista rahoituksen kannalta. Varmuutta rahoitukseen tarvitaan lisää, koska toimintamuoto on hyvä ja sitä on koko ajan kehitetty eteenpäin. Valtti on matalan kynnyksen toimintaa ja sieltä ponnistetaan koulutukseen ja työelämään – se on tarjonnut hyvän pohjan ja reitin eteenpäin. Työttömyys merkitsee menetyksiä kunnallekin eli siitä tulee sakko-maksuja – mieluummin osallistutaan työpajatoimintaan ja tuetaan työllistymistä. Työpajat tarjoavat turvaverkon, josta pääsee uudelleen elämään missä iässä tahansa. Valtti on tärkeä palanen syrjäytymisen ehkäisemisessä. Työpajoilta suunta elämään Työpajatoiminta kattaa yli 90 % Suomen kunnista, ja toimintaan osallistuu vuosittain yli 26 000 valmentautujaa, joista lähes 14 300 on alle 29-vuotiaita nuoria. Työpajat edistävät tuloksellisesti koulutus- ja työmarkkinoille sijoittumista. Samoin se tukee osallisuutta ja sosiaalista vahvistumista. Toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sotepalveluiden välillä. Valtti-työpajan valmentautujien vastauksia, mitä työpaja on antanut (Sovari 2018): ”Apua rytmiin elämässä, yhteistyötä työkavereiden kanssa, työkokemusta. Oma-aloitteisuutta projekteihin.” ”Halu taas korkealla hakea töitä, täältä hyvä kannustus eri töihin. Itseluottamus tosi korkealla.” ”Erilaisuutta ei tarvitse jännittää, huomasin sen.” ”Olen ollut työttömänä siihen asti, kunnes menin kuntouttavaan työtoimintaan ja sitä kautta pääsin palkkatuelle ja töihin ensimmäistä kertaa. Nyt on hyvää työkokemusta ja mahdollisuuksia päästä töihin useampaankin paikkaan.”

Heidi Viljanen on 38-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt Kankaanpään A-kodin johtajana vuodesta 2015 lähtien. Heidi on kaupunginhallituksen puheenjohtaja; kuntapolitiikkaan hän tuli mukaan vuonna 2012. Naimisissa ja yksi tytär. Harrastuksena uinti ja harmonikan soitto. Heidi on toiminut päihdekuntoutuslaitoksen johtajana. Alalta on pitkä kokemus. Työ on päihdeja mielenterveysongelmaisten ja peliriippuvuuteen sairastuneiden ihmisten auttamista. Ongelmat kasautuvat helposti ja apua tarvitsevat usein kokonaiset perheet. Ihmisten hätä ja perheiden tilanne ongelmien keskellä on tuttua.

Valtakunnallisesti Heidille on tärkeintä, että työllisyyskehitys jatkuu. Työ luo hyvinvointia ja turvataan myös heikommassa asemassa olevien asema. Eläkeläisköyhyys on tosiasia - ei ole varaa ostaa edes lääkkeitä. Samoin lapsiperheköyhyys eli yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Oppivelvollisuus on Heidin mukaan saatava 2. asteelle. Jos on suorittanut vain peruskoulun eikä ole ammatillista tutkintoa, on työllistyminen heikkoa ja syrjäytymisen vaara suuri. Koulutuksesta ei voi enää leikata. Kansanedustajan tehtävässä Heidi toimii Satakunnan puolesta; on täältä luottamuksella valittu hoitamaan asioita. Eli pitää näkyä ja kuulua ja pidettävä kotipaikan puolta. Väestö keskittyy kasvukolmioon: Helsinki-Turku-Tampere. Täällä on lisättävä koulutusta, jolla on vetovoimaa. Monella alalla on työvoimapula eli ei ole riittävästi osaavaa, koulutettua työvoimaa. Työpaikkoja on saatava mahdollisimman paljon ja tehtävä maakunnasta houkuttelevampi, että saadaan turvattua hyvinvointipalvelut. Myös paluumuuttajat Heidi toivottaa tervetulleiksi; jokainen asukas on kullanarvoinen. Kankaanpään talous on ahdingossa; apua valtion päästä on tultava. Lakisääteiset palvelut on ylläpidettävä; muutoin ollaan vaikeuksissa. Heidi korostaa, että valtion talous ei saa näyttää paremmalta kuntien kustannuksella. Kankaanpäätä koskien on ensiarvoista, että työpaikkoja saadaan lisää. On oltava ketteriä ja luotava puitteet esimerkiksi teollisuusyrityksille. Kunnan on oltava yrittäjämyönteinen ja pidettävä itsestään ”meteliä”. On nostettava asioita ”framille”. Heidin mielestä emme itse osaa arvostaa asioita, joita täällä on. Kankaanpää on mm. taide- ja urheilukaupunki ja paljon muuta. Palveluiden ylläpitämiseen ja säilyttämiseen tarvitaan yhteistyötä Satakunnan kuntien välillä eli mitä voidaan tehdä leveimmillä hartioilla. Sote on ehdoton edellytys palveluiden säilyttämiseen. Heidin kokemukset Valtista on yksinomaan myönteiset. Valtti on kokonaisvaltainen valmennuskeskus; se ottaa koppia ihmisistä, joilla on haasteita sijoittua yhteiskuntaan. Siihen liittyy paitsi koulutus ja työ myös arjen hallinta. Kunta joutuu työttömästä maksamaan sakkoa ja työpajatoiminnan avulla saadaan ihmisiä polutettua oikeaan suuntaan, pois työttömyydestä. Valtin toiminnanjohtaja Niina Veko on esitellyt raportteja kaupunginhallituksen kokouksissa eli niistä on ilmennyt, kuinka moni on löytänyt oman polun – koulutuksen tai työn. Heidi on nähnyt, kuinka Valtin työntekijät tekevät työtä sydämellä ja uskovat omaan työhön. Pajalta välittyy, että siellä on helppo olla ja kaikki ovat samanarvoisia. Ilman työpajoja syrjäytyminen olisi nuorten kohdalla suurempaa – lasku olisi myös yhteiskunnalle suuri. Siksi resurssit työpajatoimintaan on oltava riittävät.

Uudet kansanedustajat ovat osallistuneet nyt erilaisiin perehdyttämistilaisuuksiin ja tuntemaan talon tavat sekä henkilökunnan. Jarille onkin jo kaikki ”tuttua juttua”. Nyt tehdään verkostoitumista eli opitaan tuntemaan ihmisiä ja virkamiehiä. Sidosryhmiltä tulee paljon kutsuja tilaisuuksiin, samoin paperi- ja sähköpostia. Muutama täysistuntokin on jo tullut koettua. Kansanedustajan tehtävässä ei ole työaikoja; Helsingissä ollaan neljänä päivänä viikossa. Maanantait ollaan kotipaikkakunnassa ja silloin on erilaisia tapaamisia ja vierailuja.

Sovarilla tietoa palveluiden vaikuttavuudesta Valtakunnallinen työpajatoiminnan Sovari-kysely kokoaa tietoa siitä, miten valmentautujat kokevat työpajatoiminnan ja sen vaikutukset elämäntilanteessaan. Kyselyyn osallistui viime jaksolla lähes 3900 työpajatoimintaan osallistunutta valmentautujaa. Sovari 2018 -tuloksissa työpajatoiminta saa valmentautujilta kiitettävän yleisarvosanan 4,3 asteikolla 1-5. Valtti-työpajalla arvosana oli tätä valtakunnallista arvoa hiukan korkeampi eli 4,5. Valtin tuloksissa korostuu erityisesti yhteisöllisyys (Valtti 4,5 – koko maa 4,1) eli Valtissa on hyvä yhteishenki ja ryhmässä saadaan tukea ja arvostusta.

Valtti-työpajan valmentautujista 92% on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. Mielekkäät työtehtävät, hyvä yhteishenki ja valmentajien tuki vahvistavat elämäntaitoja.

https://www.tpy.fi/vaikuttaminen/vaikuttamiskampanjat-ja-materiaalit/hallitu sohjelmatavoitteet-2019-2023/

KaSeVa Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestö ry

Pirjo Sundman asuu Niinisalon Taulunkylässä ja perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Harrastuksina hänellä on liikunta, puutarhanhoito, luonto ja sen valokuvaaminen sekä uusimmaksi harrastukseksi on tullut golf yhdessä puolison kanssa.

Vuoden vaihteessa Kasevan toiminnanjohtaja vaihtui - Pirjo Sundman otti ohjat käsiinsä. Mediaala tuli tutuksi hänen ollessaan Kankaanpään Seudun asiakaspalvelussa ja Alma Medialla myyntineuvottelijana yhteensä yli 40 vuoden ajan. Asiakaspalvelussa ja myynnissä tuli moninaiset toimitustyöt ja markkinointi tutuiksi. Iso asiakaskunta koostui yksityisistä, yrityksistä ja järjestöistä. Media-alan jälkeen Pirjo oli muutamia kuukausia Valtti-pajan työnohjaajana, jolloin hän sai ottaa askartelunohjaajan taitonsa käyttöön. Askartelunohjaajan koulutuksen hän suoritti ollessaan vuorotteluvapaalla Seudusta. Valttipajan positiivisen työkokemuksen innoittamana ja rohkaisemana Pirjo tarttui tilaisuuteen hakea Kasevan toiminnanjohtajaksi. Hänellä on myös aikaisempaa kokemusta järjestötoiminnasta, mm. hallitustyöskentely Sydänyhdistyksessä, Kankaanpään Voimistelijoissa ja -Jääkarhuissa. Toiminta seuroissa on tuttua, mikä osaltaan auttoi hakemispäätöksen teossa.

Pirjon työn alkaessa Kasevalla tammikuussa kaikki oli uutta ja paljon oli opeteltavaa; myös työpiste vaati uudistusta. Kasevan sisäiseen toimintaan hän sai kuitenkin hyvää tukea yhdistyksen hallitukselta ja edeltäjä Jaakko Viitala konsultoi tarvittaessa. Jäsenjärjestöjä on 24, joihin tutustuminen ja toimintatapojen oppiminen vie myös oman aikansa. Kasevan toimintaa rahoitetaan Veikkauksen kohdennetulla toiminta-avustuksella; rahaa haetaan ja siitä raportoidaan vuosittain Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealle. Näin keväällä tehdään toimintasuunnitelmat syyskaudeksi: avoimista ryhmistä, järjestöjen koulutuksista ja yhteistoiminnasta yhdessä järjestöjen kanssa, toiveita kuunnellen ja uutta miettien.

Toiminnan ydinkohdat: ▪ Kaseva kokoaa yhteen paikallisesti toimivia järjestöjä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä ja se auttaa järjestöjä tekemään myös keskenään yhteistyötä. ▪ Tarjoaa jäsenjärjestöilleen kokoontumis- ja säilytystilaa. ▪ Ohjaa vapaaehtoistoimintaa, johon kuuluu koulutuksia ja virkistystapahtumia. ▪ Tarjoaa mahdollisuuden saada apua ATK-asioissa tai älylaitteiden käytössä. Sieltä löytyy myös mahdollisuus tietokoneen ja netin käyttöön. ▪ Edistää esteettömyyttä ja tasa-arvoisuutta. ▪ Järjestää ryhmätoimintaa. Esim. vesi- ja tuolijumppaa, keskusteluryhmiä, raamattupiiri, bingo, muita liikuntaryhmiä sekä hyvisiltoja, missä on matalankynnyksen yhdessäoloa ja keskustelun lomassa iltapalaa. Hyvisillat järjestää Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry. ▪ Lainaa jäsenjärjestöille erilaisia teknisiä laitteita ja harrastusvälineitä. ▪ Toimitiloissa on käytettävissä mm.induktiosilmukat, projektorit, kopiokone, kahvinkeitin ja sähköpiano. Lisää tietoa laitteista ja toimitiloista löytyy Kasevan nettisivuilta www.kasevary.fi.

Toimistolta saat tietoa eri ryhmätoiminnoista ja järjestöistä, voit ostaa kuulokojeen pattereita, Sydänyhdistyksen adresseja tai poiketa kahville ja juttelemaan muuten vaan. Toiminnalla pyritään myös ehkäisemään syrjäytymistä, esim. lisäämällä mielenvireyttä erilaisilla tapahtumilla ja monenlaisilla kursseilla, esim. askartelukursseilla sekä keskusteluryhmillä. Järjestöjen lisäksi yhteistyötä tehdään myös kaupungin, seurakunnan ja Posan sekä oppilaitosten kanssa. Eniten huomiota vaativat asiat tällä hetkellä ovat syrjäytyminen ja yksinäisyys yleensä. Molemmat ovat huolestuttavasti kasvussa; siksi myös Kasevan tiloilla on kysyntää ja tarvetta. Kävijämäärä on noin 250 -300 henkeä/ kk. Kaikki ovat tervetulleita Kasevalle; siellä voi nauttia kahvia/teetä, vapaaehtoista juttuseuraa järjestetään ja apua etsitään mieltä askarruttaviin asioihin. Toimisto toimii myös infopisteenä, mistä saa tietoja eri järjestöjen toiminnasta sekä autetaan tietokoneiden tai älypuhelimien käytössä/ongelmissa. Jos ei pulmat siellä selviä, niin ohjataan vaikkapa Valtin mediapajalle tai paikallisiin yrityksiin, mistä varmasti tietotekniikan osaamista löytyy lisää. ”Tämä on matalan kynnyksen tapaamispaikka. Kaikki Valttilaisetkin tervetuloa! Tule sellaisena kuin olet.” Pirjo heläyttää lämpimästi hymyillen. Tämän päivän tavoitteisiin kuuluu myös Kasevan saaminen entistä enemmän ihmisten tietoisuuteen ja avoin toiminta tutuksi kaikille. Esteettömyyden edistäminen on myös keskeinen osa toimintaa. Siinä onkin jo paljon edistytty ja hyvää tahtoa muutoksiin kyllä löytyy, mutta aina ei ole asiaa hoidettu sen vaatimalla asiantuntevuudella. Esimerkiksi pankkiautomaatille on tehty luiska pyörätuolia käyttäville, mutta automaatti on kuitenkin niin korkealla, että pitäisi nousta seisomaan pystyäkseen sitä käyttämään.

Parannettavaa löytyy, eikä se aina ole aivan yksinkertaista, kun esim. näkövammainen ja pyörätuolilla liikkuja haluaisivat suojateiden kohdille täysin vastakkaiset järjestelyt. Näkövammaista helpottaa korkeuserot kadun ja tienreunassa, kun taas pyörätuoliliikkuja arvostaa mahdollisimman sileää yhtymäkohtaa. Ihmisten asenteet vammaisuutta kohtaan ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, mutta on siinä vielä hiomistakin. Yhteistyössä järjestöjen kanssa pyritään tuomaan vammaisuutta esiin myös terveiden keskuudessa sekä avoin toiminta mahdollistaa tutustumisen ongelmakohtiin yhdessä. Kuten esim. näkövammaiset ja pyörätuolia käyttävät voivat pohtia, miten suojatiet olisi parasta saada molemmille käyttäjille turvallisiksi. Kaikkiaan jäsenyhdistyksiä on 24 ja kaikki ovat samanvertaisia. Toimintaa kaikkien kanssa pyritään virkistämään ja yhteistoiminnalla tehdä järjestöjä tutuksi ja helposti lähestyttäviksi. ”Vertaistuki on lääkkeistä yksi tärkeimmistä, oli kyseessä sitten sairaus tai elämäntilanne”, teroittaa Pirjo. Kasevalla on liikuntaryhmien lisäksi kokoontunut laulu-, elokuva-, askartelu- ym. ryhmiä. Uutena kurssina oli nyt keväällä järjestetty Asahi -terveysliikunta. Kasevan toiminta on kaikille avointa ja toiminnan ohjelma julkaistaan kuukausittain lehdessä, nettisivuilla ja tietenkin sen saa Kasevalta. Kaseva järjestää myös vapaaehtoistoiminnan kursseja yhteistyössä seurakunnan kanssa. Seuraava kurssi on syyskuun alussa; siellä kerrotaan toiminnasta ja pyritään saamaan vapaaehtoisia innostumaan yksinäisten ja vanhusten auttamisesta. Apu voi olla ystäväpalvelua tai pientä korjaushommaa tai vaikkapa siivousapua. Kurssille voi ilmoittautua Kasevan toimistoon. Pirjo Sundmanin lisäksi Kasevan palkkalistoilla on liikunta- ja virkistystoiminnan ohjaaja Jerina Rankonen sekä tuntityöntekijöitä, jotka ohjaavat vesiliikuntaryhmiä ja tarvittaessa muutakin toimintaa. Lisäksi Kaseva on mukana tarjoamassa kuntouttavaa työtoimintaa sekä työharjoittelupaikkoja opiskelijoille. Kasevan kehitysnäkymät ovat moninaiset. Vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta on entistä tärkeämpää, yhteistyö järjestöjen kesken, terveyden edistäminen ja yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ovat asioita, joihin toiminnassa keskitytään. Nuoria kaivataan osallistumaan järjestötoimintaan. Toiveena on osallistumisen lisääntyminen, jotta kaikki voivat vaikuttaa toimintaan ja sen kehittämiseen. Kesäkuussa järjestöt kokoontuvat tulevaisuuden näkymien pohdintaan, jolloin tavoitteet selkiintyvät. Kesän tapahtumia: 29.6. Järjestö-tori, 20-21.8. Kaseva auki: 24h-tapahtuma, mm. elokuvia, karaokea, pelejä, yhdessäoloa. KaSeVan toimisto Taipaleenkatu 5 (linja-autoasema) Kankaanpää Aukioloaika ma-to 10-15. Heinäkuussa suljettu. Uudistuneilta nettisivuilta löytyy mm. Esteetön Kankaanpää - opas, Kansalaisen vaikuttamisopas sekä järjestöjen sosiaaliturvaopas. www.kasevary.fi Kasevalle kaikki ovat tervetulleita!

Valmentajana Valtissa Yksilövalmentaja Minna Rassi Minna Rassi on 50-vuotias, naimisissa, kaksi lasta (24-vuotias poika ja 19-vuotias kotona asuva tytär). Minna on asunut Verttuulla noin 20 vuotta. Aviomiehen suvun vanhalle kotitilalle on rakennettu talo, joka sijaitsee rauhallisella paikalla metsän keskellä. Yhdessä tyttären kanssa käydään lenkillä; Minna kahden koiran ja tytär hevosen kanssa. Samoin yhteinen harrastus on kuntosalilla käynti.

Minnalla on pohjakoulutuksena lähihoitajan ja sosionomin tutkinnot. Hän on ”ikuinen opiskelija” ja suorittaa tällä hetkellä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Sosiaaliala kiinnostaa, ja tällä syventävällä koulutuksella saa uusia työmenetelmiä ja näkökulmia työskentelyyn. Maaliskuussa 2019 Minna tuli Valtti-työpajalle yksilövalmentajaksi eli hän on asiakkaan apuna kaikissa mahdollisissa asioissa. Samassa tehtävässä hän toimi aikoinaan Valtin Knuuttilan toimipisteessä (vuosina 2011-2015). Knuuttilasta jäi hyviä ja mukavia muistoja; siksi osaltaan paluu takaisin Valttiin oli helppo. Knuuttilasta Minna siirtyi joulukuussa 2015 vuoden 2018 loppuun Kankaanpään vastaanottokeskukseen, jossa työskenteli sosiaaliohjaajana maahanmuuttajaperheiden parissa. Työ oli opettavaista ja se avarsi omaa maailmankuvaa. Tämän jälkeen Minna toimi kaksi kuukautta sosiaaliohjaajan virassa lastensuojelussa Ikaalisten kaupungilla. Aika Ikaalisissa oli antoisaa, mutta Minnalle varmistui, että työpajamaailma on se ”oma juttu”, ja tästä syystä teki ”lentävän vaihdon” takaisin Valtti -työpajalle. Opiskeluun liittyvän opinnäytetyön saa myös näin linkitettyä työpajaan eli lopputyö tulisi olemaan työpajan asiakkaista. Valttiin oli mukava tulla; vastassa oli myös entisiä asiakkaita Knuuttilan ajoilta. Yllätys oli, kuinka paljon Valtti -työpaja oli kehittynyt näiden kolmen vuoden aikana. Nyt on enemmän tavoitteellista tekemistä ja jokaisella on oma tehtävänsä, josta saa virtaa ja motivaatiota. Samoin alihankintatyöt ym. ovat kehittyneet tänä aikana. Yksilövalmentajana hän on asiakkaan rinnalla; yhdessä mietitään jatkopolkuja ja mahdollisuuksia. Suhde on luottamuksellinen. Paluu Valttiin on vahvistanut näkemystä, että valinta on ollut oikea ja työpaja on oma paikka.

Yksilövalmentaja on työpajalla ”joka paikan höylä”. Työ on ohjausta, neuvontaa, tukemista, motivointia, tsemppausta ja rinnalla kulkemista. Haastattelun pohjalta tuodaan uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja asiakkaan omaan tilanteeseen.

Positiivisella asenteella eteenpäin ja katse tulevaisuuteen.

Työvalmentaja Juha Alitalo Juha Alitalo on 57-vuotias, naimisissa ja kaksi aikuista poikaa. Puoliso on Katariina Alitalo, joka on myös työvalmentajana Valtissa. Koti on Kankaanpään keskustassa. Harrastuksena on musiikki eli pianon soitto, ja kaikenlainen musiikki käy laidasta laitaan. Juha on kätevä käsistään ja nikkarointi ja remonttihommat onnistuvat. Samaten hän on ”harrastemaanviljelijä” eli vuokraviljelijänä appivanhempien kotitilalla. Juha on käynyt aikoinaan kauppaopiston. Elämä on opiskelua, ja Juha valmistui vuonna 2005 teolliseksi muotoilijaksi (AMK). Opiskelu oli kokopäivätoimista ja kesti neljä vuotta.

Erilaista työkokemusta on kertynyt. Juha on aloittanut työuran kenkäteollisuuden parissa, ja työskenteli 15 vuotta appivanhempien kenkätehtaassa. Sen jälkeen olikin noin 10 vuotta muovi- ja muottivalmistusta. Opiskelun aika koitti sitten eli edellä mainittua teollista muotoilua Turun ammattikorkeakoulussa, koulupaikka oli Salossa. Juha perusti ”yhden miehen” muotoilutoimiston – Tmi IdeaPoint. Työ on tuotesuunnittelua, esimerkiksi turvajalkineen pohjaa, liikkumisavustimen suunnittelua ym. Liikkumisavustin on rollaattorin tyyppinen ja siitä on kehitteillä prototyyppi. Myös opetushommia tehdään tarpeen vaatiessa. Kankaanpään opistolla Juha on opettanut 3D-suunnittelua ja -tulostusta opiston opiskelijoille ja lukiolaisille; myös nyt kesällä Kankaanpään opiston kesäkurssilla (kurssi on jo täynnä). Valttiin Juha tuli joulukuussa 2018 ”hätätuuraajaksi”. Valtin päivät ovat vaihdelleet tarpeen mukaan, pääsääntöisesti työpäivät ovat maanantai ja torstai (eli kaksi päivää viikossa). Muut päivät Juha tekee projekteja oman yrityksen parissa. Työvalmentajana työ on ohjausta ja kaikissa avustetaan, missä apua tarvitaan. Työpajan asiakastyö on Juhalle uutta, esimerkiksi eteenpäin poluttaminen ja alan termistö, mutta sitä opitaan lisää matkan varrella. Puuosastolla tehdään alihankintatöitä, talon omia töitä ja tilaustöitä. Jokainen päivä on erilainen eli vaihtelevat työpäivät ovat parasta antia. Juhan sanoin: ”Valtissa tehdään tärkeää työtä ja on hienoa, että pystytään auttamaan ihmisiä eteenpäin. Nykyajan työmarkkinat ovat haasteellisia ja kaikille ei löydy heti paikkoja. Valtti tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja, jotka ohjaavat oman paikan löytymiseen”. Puuosaston työvalmentajat Peter ja Kalle ovat oman alan ammattilaisia, heiltä sekä kaikilta muiltakin Valtissa on aina saanut apua tarvittaessa.

Työvalmentajan tuki, ohjaus ja kannustus ovat keskeinen osa työpajatoimintaa. Sovari-kyselyssä Valtin työvalmennus ja –ohjaus koettiin seuraavasti: Täysin tai jokseenkin samaa mieltä ( Täysin samaa mieltä ) Työvalmennus Saan riittävästi ohjausta tehtävissäni 96% ( 65% ) Saan kannustavaa palautetta tehtävistäni 94% ( 63% ) Työvalmentaja on tasapuolinen 94% ( 61% ) Työvalmentaja hyväksyy minut sellaisena kuin olen 100% ( 78% ) Yksilövalmennus ja henkilökohtainen tuki Luotan työpajan ohjaajiin Saan tarvittaessa ohjausta omien asioideni järjestämiseen Saan tukea mieltä painaviin asioihin Olen saanut tukea jatkosuunnitelmiin

96% ( 78% ) 89% ( 69% ) 81% ( 57% ) 92% ( 67% )

Kommentti Valtin työpajalta: ”Mua on ohjattu tosi hyvin ja uskalsin mennä kysyyn neuvoja helposti.”

Keväinen luontoretki Valttilaiset pääsivät tutustumaan Vihteljärvellä sijaitsevaan Voipion tilaan Kristiina Peltomaan johdolla. Kristiina oli kuukauden työkokeilussa Mediapajassa tekemässä kuvankäsittelyä, kun hänelle ehdotettiin retken vetämistä. Siihen olikin helppo suostua, koska Kristiinalla on siitä kokemusta jo viime vuodesta, jolloin hän veti lintu- ja kasviretkiä kankaanpääläisille kaupungin palkkaamana. Vuonna 2009 hän oli Suuntana tulevaisuus -kurssilla Valtissa, missä ehdotettiin luontokartoittaja -koulutukseen hakemista. Niinpä nykyään Kristiina on luontokartoittaja, vaikka nuoruudessaan erehtyi opiskelemaan metsäinsinööriksikin. Metsätalouden periaatteita hän ei tuntenut kunnolla omikseen, sillä luonto omana itsenään on parasta.

”Kristiina kertoi antaumuksella ja asiantuntevuudella kasveista, sammalista ja jäkälistä huumorin siivittämin sanoin.”

Retki suuntautui ensin alueen metsiin, missä tutustuttiin mustikkatyypin metsään, lehtomaiseen kankaaseen ja suotyyppeihin (räme- ja korpisuotyypit). Ötököitäkin metsästä löytää ja niitäkin ihmeteltiin innolla. Kristiina kertoi antaumuksella ja asiantuntevuudella kasveista, sammalista ja jäkälistä huumorin siivittämin sanoin. Tutuksi tuli mm. kasvi nimeltään yövilkka ja eri puulajit. Metsässä kaikki aistit olivat käytössä ja lintujakin tunnistettiin niiden laulun perusteella. Myös metsien historiasta oli puhetta. Jääkauden jälkiä voi vielä nykyäänkin nähdä esim. siirtolohkareiden muodossa. Ja vanhoja tuohenottopuitakin voi löytää Voipiossa. Retkeläiset näkivät hoidetun metsän ja luonnontilaisen metsän erot. Tunnelma metsässä oli vaikuttava. Vihreys, rauha ja auringon oksistojen läpi siivilöityvä valo loivat retkeläisiin positiivista energiaa.

Välillä pidettiin evästauko, jonka jälkeen Kristiina kertoi tilan historiasta. Voipion tila on metsähallituksen luonnonsuojelualuetta. Tila on perustettu 1750-luvulla ja nyt olemassa olevat rakennukset on rakennettu 1800 -luvulla. Tila on ollut tyhjillään jo pidemmän aikaa. Kristiinan tietopankista löytyi seikkaperäiset tiedot sen edesmenneistä asukkaista sekä tilan nykyiseen kuntoon johtaneista syistä.

Kristiina oli tuonut pihaan monta kassillista kasvi- ötökkä- ja lintuaiheisia kirjoja retkeläisten tutkittaviksi. Pikkuhiljaa aurinkoisella pihamaalla alkoi kirjatkin kiinnostamaan. Erityisenä Kristiina piti retken tunnelmaa, joka syntyi retkeläisten osoittamasta kiinnostuksesta ja paneutumisesta asioihin ja mm. kirjojen tutkimiseen. ”Retki oli ikimuistoinen ja hauska.” Kristiina sanoi haikeasti.

Jaakko Koivuluoma

Ensimmäinen kuukävely - 50 vuotta Kuukävely on varmasti yksi ihmiskunnan historian merkittävimpiä tapahtumia. Ensimmäinen ihminen kuussa oli astronautti Neil Armstrong. Miehistöön kuuluivat myös Buzz Aldrin ja Michael Collins. Kaksikko Armstrong ja Aldrin viettivät kuun pinnalla kaksi ja puoli tuntia. He asensivat mm. tieteellistä laitteistoa, pystyttivät Yhdysvaltain lipun sekä tutkivat aluksen lähellä olevaa maastoa. Tänä kesänä heinäkuun 21. päivänä tapahtumasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Apollo 11:n miehistö – Neil Armstrong, Michael Collins ja Buzz Aldrin Kilpailu avaruuteen Maailma saattaa tuntua nykyään kaoottiselta paikalta, mutta maailmanpoliittinen tilanne oli vieläkin vaarallisempi reilu 50 vuotta sitten. Kylmä sota loi jatkuvia jännitteitä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välille; Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 toi koko maailman ydinsodan partaalle. Molemmat suurvallat halusivat näyttää voimiaan ja todistaa vastapuolelle teknistä ylivoimaansa. Kilpailu siirtyi myös avaruuteen. Juri Gagarin ehti ensin Avaruuskilpailu lähti toden teolla käyntiin 1950-luvun lopulla. Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 ensimmäisen mannertenvälisten ohjuksen maan ilmakehään, joka kuljetti sinne myös Sputniknimisen satelliitin. Seuraavana vuonna Yhdysvallat laukaisi oman satelliittinsa ja perusti myös kuuluisan organisaation nimeltä NASA. Silloinen presidentti Eisenhower käynnisti ohjelmia, jotka tutkivat avaruuden hyödyntämistä sotilaallisesti. Neuvostoliittolaisesta lentäjästä Juri Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen avaruudessa vuonna 1961. Hän matkusti pienessä kapselissa reilun tunnin ajan ja selvisi hengissä myös laskusta. Vuotta myöhemmin Alan Shepardista tuli ensimmäinen Yhdysvaltain astronautti, ja hän sai presidentti John F. Kennedyn toteamaan: amerikkalainen laskeutuu kuun pinnalle ennen vuosikymmenen loppua. Siinä hän oli oikeassa. Neil Armstrong ja ensimmäinen kuukävely Avaruuskilpailu kävi tulikuumana koko 60-luvun. Kuuohjelma työllisti kaiken kaikkiaan noin 34 000 NASAn työntekijää sekä 375 000 lisää eri alihankkijoiden kautta. Sen sijaan Neuvostoliiton oma ohjelma eteni heikosti sisäisten riitojen vuoksi. Vuonna 1968 nähtiin ensimmäinen miehitetty lento (Apollo 8) kuun ilmakehässä. Vuotta myöhemmin 21. heinäkuuta 1969 tapahtui ensimmäinen kuukävely; ihminen ensi kerran astui vieraan taivaankappaleen pinnalle. Kuutisen tuntia Apollo 11 -kuulennon laskeutumisen jälkeen astronautti Neil Armstrong laskeutui alas kuumoduulista ja laski jalkansa kuun pinnalle. Viitisentoista minuuttia myöhemmin häntä seurasi Buzz Aldrin. Lennon kolmas astronautti Michael Collins seurasi tilannetta radioteitse Kuun kiertoradalla komentomoduulista.

Laskeutumisessa kuun pinnalle Neil Armstrong käytti käsiohjausta, koska alkuperäinen laskeutumisalustaksi kaavailtu paikka oli kivikkoinen. Armstrong sammutti kuumoduulin moottorin vasta hyvin alhaalla tai mahdollisesti laskeutumisen jo tapahduttua. Laskeutuminen sujui pehmeästi ja se oli lähinnä paikalleen asettumista. Pian sen jälkeen Armstrong ilmoitti lennonjohdolle: ”Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut”. Ympärillä näkyi erilaisia harmaan sävyjä riippuen tarkastelukulmasta aurinkoon nähden. Kraatterien reunat olivat jopa 7 - 8 metriä korkeita. Monia 2 - 20 metrin läpimittaisia kraattereita oli näkyvillä. Pienimmät kraatterit olivat jopa vain muutaman sentin läpimittaisia. Lisäksi näkyi noin metrisiä kulmikkaita kivenlohkareita. Astuessaan Kuun pinnalle Armstrong lausui historialliset sanansa: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, jättiläisharppaus ihmiskunnalle”. Astronautit pysyttelivät lähellä kuualusta, josta Armstrong kävi enemmillään 110 metrin päässä. Kuussa saattoi liikkua hyppimällä, koska Kuun painovoima on paljon pienempi kuin Maan.

Liikkuminen oli helpompaa kuin simulaattorissa, vaikka selkäreppu siirsikin painopistettä hieman taakse. Kuupöly oli liukasta, ja käveleminen oli tarkkaan suunniteltava. Kypärä lämpeni hieman auringonvalossa, ja piti välttää suoraan aurinkoon katsomista. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin puhelu välitettiin Kuuhun, ja TV-katselijat pääsivät seuraamaan suorassa lähetyksessä hänen kuulentäjilleen pitämäänsä historiallista, maailmanrauhaa ja ihmiskunnan yhtenäisyyttä korostavaa puhetta.

Tiesitkö tämän Kuusta: Kuun etäisyys Maahan on 384 400 km. Sen koko on noin 30 prosenttia Maan halkaisijasta. Kuu on syntynyt lähes 4,5 miljardia vuotta sitten, samaan aikaan kuten Maakin. Kuussa ei ole ilmakehää; siksi lämpötila vaihtelee. Yöllä -170 C ja päivällä +110 C. Kuussa ei ole myöskään sadetta tai tuulta. Kuun painovoima on kuudesosa maan painovoimasta. Kuun pinta koostuu hienon pölyn peittämästä kiviaineksesta. Kraatterit ovat syntyneet asteroidien, komeettojen ja meteoriittien törmäyksissä.

Avaruustutkimus nyt NASA toteutti vuosina 1968 – 1972 yhdeksän Kuuhun suunnattua miehitettyä lentoa osana Apollo -ohjelmaa. Apollon jälkeen kiinnostus avaruuskilpailua kohtaan hiipui, ja mielenkiinto alkoi suuntautua muihin avaruuden kohteisiin ja tarkoituksiin. Yhdysvaltain ja Venäjän lisäksi myös muut maat ovat suunnanneet katseensa avaruuteen; erityisesti Kiina. Suomi on vuosikymmenien kuluessa osallistunut lukuisiin luotain- ja satelliittihankkeisiin. Suomalainen tutkimusryhmä tekee uraa uurtavaa työtä ns. avaruusromun poistamiseksi (eli nämä ovat käytöstä poistettuja satelliitteja, kantorakettien osia, ruuveja ym.). Kiertoradoilla pyörivä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. Teknologian kehittymisen myötä kiinnostus on suuntautunut kaukaisempiin kohteisiin. Esimerkiksi NASA lähetti viime vuonna avaruusluotaimen kohti Aurinkoa. Parker Solar Probe vie tutkimuslaitteistoa lähemmäs aurinkokuntamme tähteä kuin koskaan ennen; tarkoituksena on tutkia aurinkotuulta ja -myrskyjä, jotka häiritsevät sähköverkkoja. NASAn InSight -luotain laskeutui loppuvuonna 2018 Marsiin. Luotaimen tehtävänä on porautua tämän punaisen planeetan pinnan alle ja tutkia sen sisustaa ja lämpötilaa. Tietojen avulla on mahdollista saada tietoja myös muista planeetoista. Aurinkokuntamme ulkopuolelta eli ulkoavaruudesta on löytynyt kymmeniä Maan kaltaisia planeettoja, joissa saattaa olla elämää. Lähin on neljän valovuoden päässä eli näiden planeettojen tutkimiseksi tarvitaan uudenlaista laserteknologiaa. Tulevaisuuden avaruusalukset kulkevat lähes valon nopeudella valtavien laserien avulla. On arvioitu, että esimerkiksi miehitetty alus kiitäisi laserin siivittämänä Marsiin alle kuukaudessa (nykytekniikalla lento kestää 260 pv, paluumatka yhtä kauan). Avaruus on täynnä rikkauksia – niiden hyödyntäminen on ajan kysymys. Esimerkiksi on arvioitu, että auringosta saatu energia avaruudessa voisi ratkaista kaikki ihmiskunnan energiaongelmat. Kiina toivoo saavansa aurinkovoimalan valmiiksi vuoteen 2050 mennessä. Myös Kuu on täynnä energiaa eli aurinkotuulet tuovat mukanaan helium-3 -nimistä ainetta. Ainetta voitaisiin käyttää tulevaisuuden fuusiovoimaloissa ilman, että syntyisi haitallista radioaktiivista jätettä.

Kansainvälinen avaruusasema on toiminut 20 vuotta. Se kiertää Maata 355-368 kilometrin korkeudella. Toiminta on suunnattu monialaiseen tieteelliseen tutkimukseen.

Taivaankappaleiden omistaminen on sopimuksilla kielletty, sen sijaan niiden tutkimus on sallittua. Nouseva avaruuden suurvalta Kiina on jo esitellyt suurelle yleisölle mallin avaruusasemastaan, johon miehistö asettuu pysyvästi. Aseman nimi on Tiangong, Taivaallinen palatsi. Ehkä jo vuonna 2022 kolme taikonauttia asuu tässä Maata kiertävässä laboratoriossa. Myös Yhdysvalloilla on suunnitelmissa avaruusasema Gatewayn rakentaminen Kuun kiertoradalle vuonna 2022. Se toimisi myös väliasemana pitkille avaruuslennoille, esimerkiksi matkalla Marsiin. Nykyinen kansainvälinen avaruusasema eli ISS aletaan hiljalleen ajaa alas eli vuoden 2024 jälkeen.

Avaruusturismia on ollut jo vuodesta 2001 eli yksittäiset siviilihenkilöt, siis miljonäärit ovat maksaneet matkan, joka on suuntautunut Kansainväliselle avaruusasemalle Sojuzavaruusaluksella. Kilpailu on alalla kova eli kuka ehtii ensin aloittamaan siviilimatkailijoiden massiivisen lennättämisen ja lomamatkat avaruuteen. Ensimmäinen kuukävely 50 vuotta sitten avasi uuden aikakauden; avaruus nähdään mahdollisuutena ja jopa ihmiskunnan pelastajana; asutusta voi joskus olla Kuussa, Marsissa tai kauempana. Kuu on noussut uudestaan tutkimuskohteeksi; sen pimeää puolta tutkimaan laukaistiin viime vuonna kiinalaisten Change-4 –luotain. Maailman ensimmäisenä se vei mönkijän tutkimaan tätä karua ja vuoristoista aluetta.

Kiinan Change-4 luotain Kuussa

SpaceX avaruuskapseli

Avaruus ja sen äärettömyys on aina kiehtonut ihmisiä. Kaikkien aikojen ensimmäinen kuva mustasta aukosta saatiin ikuistettua ja niiden olemassaolo todistettua. Kuva on 50 miljoonan valovuoden päästä. Lähteet: Wikipedia, Tähdet ja avaruus, Tieteen kuvalehti

Kankaanpään 4H - kerho Kankaanpään 83-vuotias 4H-yhdistys kuuluu valtakunnalliseen 4H-järjestöön, joka on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuoriso- ja kansalaisjärjestö. Olemme yksi ympäri Suomen toimivista 255 paikallisyhdistyksistä. 4H-järjestö kannustaa yritteliäisyyteen ja yhteistyöhön, korostaa luonnon ja ympäristön arvoja, edesauttaa käden- ja arjentaitojen hallintaa sekä edistää kansainvälistymistä ja eri kulttuurien ymmärtämistä. Nuorten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen tuetaan Kolme askelta työelämään -toimintamallin avulla. Se sisältää 4H-nuorisotyön avaintuotteet: ryhmätoiminta, koulutukset, työllistäminen ja nuorten yritykset.

Kevään aikana vierailimme koululaisten kanssa Taidekoululla ja lapset pääsivät Enrico Mazzonen opastuksella tekemään taidetta.

Lasten ja nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen tuetaan Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamallin kautta. Siinä yhdistyvät nuorten oman toiminnan tukeminen ja nuorten oma tekeminen. Kansainväliseen toimintaan voi osallistua leireillä tai lähteä kursseille taikka vaihtoon. Yksi kiva tapa kansainvälistyä on toimia isäntäperheenä Suomeen tulevalle vaihtarille. 4H-harrastuksen voi aloittaa 6-vuotiaana ja siihen voi osallistua kerhoissa, kursseilla, kilpailuissa, leireillä ja tapahtumissa. Kankaanpään 4H-yhdistys toimii lasten ja nuorten parissa järjestäen mm. kerhoja, koulutuksia ja retkiä. 4H:ssa lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden tehdä ja oppia aitoja asioita, aidoissa ympäristöissä itse toimien. Työmme perustana ovat ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä kuvaavat arvomme: Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi.

Kuluneen kouluvuoden aikana Kankaanpäässä toimi 4 kerhoa. Uusi kerhokausi alkaa taas syksyllä ja toimintaan kaivataankin uusia kerhonohjaajia. Kerhot voivat olla monitoimikerhoja, mutta myös erilaisille teemakerhoille olisi kysyntää. Kerhonohjaajaksi voi alkaa jo 14-vuotiaana, mutta suositeltavaa on, että alle 18- vuotiaat ohjaavat kerhoja pareittain. Kerhonohjauksesta saa hyvää työkokemusta, työtodistuksen, rahallisen korvauksen ja myös opintopisteitä voi hakea. Kevään aikana yhdistys on järjestänyt nuorille Ajokortti työelämään -koulutuksia. Ajokortti työelämään on 0,5 opintopisteen laajuinen kurssi, jonka osaamistavoitteet ovat EQF-tasolla 3. Kurssin suorittanut osaa kertoa perusasioita työnhausta, työelämän käytännöistä ja asiakaspalvelusta. Opintopisteytetyn todistuksen myöntää Opintokeskus Sivis.

Pääsiäisen aikaan kerhossa koristeltiin pääsiäisleivoksia.

Yhdistys järjesti Pohjanlinnan koululla myös Hygieniapassi-koulutuksen ja testin. Parikymmentä nuorta ovat nyt passin uusia iloisia omistajia ja valmiina kesätöihin. Yhdistys haluaakin auttaa nuoria työllistymään ja kesätyö onkin se ensimmäinen tärkeä työkokemus. Työpalvelun kautta nuoret voivat tehdä työkeikkoja yksityisille ja myös yrityksille. Työt voivat olla esimerkiksi siivousta, pihatöitä, asiointipalvelua, lastenhoitoa ja lemmikkien hoitoa. Asiakkaita kaivataan, jotta nuorille järjestyisi niitä työkokemuksia. Nuori voi työllistyä myös oman 4H-yrityksen kautta. Yrittäminen on mahdollista 13-28 -vuotiaille. Oma 4H-yritys antaa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti ja ohjatusti. 4H-yritys on keino tienata rahaa, mutta elinkeinosta ei ole kysymys. Yritys on harrastustoimintaa, ja jokainen yrittäjä etenee siinä omaan tahtiin. Oma 4H-yritys on hyvä tapa selvittää, sopiiko yrittäminen itselle. Niinkin on käynyt, että nuoren 4H-yrityksestä on aikanaan tullut myös ihan oikea yritys. Kannattaa siis ainakin kokeilla.

Kerhoissa myös ulkoillaan ja leikitään. Kuvassa on menossa polttopallo.

Tälle kesälle tärkeää työkokemusta haetaan myös vanhushuollon puolelta. Yhdistys aloitti kampanjan, jossa paikalliset yritykset, yhteisöt ja yksityiset voivat lahjoittaa haluamansa summan ja näillä varoilla nuoret tekevät virkistystyötä vanhusten parissa Kankaanpään Mäntykalliokodilla. Kampanjaa on markkinoitu yhdistyksen nettisivulla, Facebookissa ja Instagramissa. Yhden työpalvelunuoren kanssa myös jalkauduimme keväisenä torstaina torille jakamaan flaijereita. Kampanja on saanut hyvän vastaanoton ainakin keskustelun tasolla ja pankkitilillekin on lahjoituksia alkanut tulla, mutta lisää toki vielä kaivataan. Tilinumero ja muut tarpeelliset tiedot löytyvät yhdistyksemme nettisivulta: https://kankaanpaa.4h.fi/

Yhdistys järjestää myös Reilu Teko -lannoitesäkkikeräyksen joka kesä. Syksyllä on vuorossa Vastuullinen Virtanen - AIV - liuosastiakeräys.

Yhdistyksen nettisivulta voi käydä lukemassa lisää myös nuorten työllistämisestä ja muustakin toiminnasta. Toiminnanjohtajalle voi laittaa myös sähköpostia, teksti- tai WhatsApp -viestiä tai soitella. Hyvää alkanutta kesää kaikille!

Kuva: Kankaanpään Seutu

Annukka Järvelä Toiminnanjohtaja Kankaanpään 4H-yhdistys

Tietoisku liikunnasta Säännöllinen liikunta vaikuttaa monipuolisesti terveyteemme. Se ylläpitää terveyttä, ehkäisee sairauksia ja on osa monien sairauksien omahoitoa. Liikunta auttaa painonhallinnassa alentaa kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia pitää luut ja lihakset vahvoina pitää ryhtiä ja kuntoa hyvänä ehkäisee selkävaivoja ja jalkojen turvotusta auttaa suolistoa toimimaan hyvin pitää mieltä hyvänä ja rentouttaa helpottaa stressinhallintaa antaa voimia arkeen tuo paremman unen Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat maailmanlaajuisesti huomattava kansanterveydellinen ja –taloudellinen ongelma. Suomessa ne ovat keskeinen syy varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeisiin sekä lyhytaikaisiin sairaslomiin. Liikkuminen on välttämätöntä lihasten ja nivelten normaalin toiminnan säilyttämiseksi; se pitää myös luuston vahvana. Kipu, kolotukset ja jäykkyys eivät ole mukavia seuralaisia, mutta usein ennalta ehkäistävissä säännöllisellä liikkumisella ja kuntoilulla. Liike on usein myös lääke lihas- ja nivelvaivoihin.

Ihmiset liikkuvat nykyisin selvästi aiempaa vähemmän, mikä johtuu toimintaympäristössä ja elämäntavoissamme tapahtuneista muutoksista. Lähes puolet suomalaisista liikkuu liian vähän. Fyysisen työn sijaan teemme yhä useammin istumatyötä tai kuljemme autolla töihin tai harrastuksiin, jolloin terveyden kannalta tärkeä arkiaktiivisuus jää vähäiseksi. Vähäinen liikunta johtaa huonoon fyysiseen kuntoon ja on yhteydessä erilaisiin sairauksiin. Suurin osa näistä elintasosairauksista olisi ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissakin liikunnalla. Mainittakoon esimerkkinä tyypin 2 diabetes ja suomalaisten yleisin kansansairaus, sydän- ja verisuonitaudit. Samoin liikunta ehkäisee tiettyjen syöpämuotojen esiintymistä kuten paksusuolen syöpää ja rintasyöpää.

Liikuntasuosituksia on erilaisia. Hyvä konsti on sisällyttää päivittäiseen toimintaan puoli tuntia kohtuullisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. Terveysliikunnaksi katsotaan kaikenlainen ruumiillinen toiminta; varsinaisen kuntoilun lisäksi siis myös esimerkiksi kotityöt tai vaikkapa puutarhanhoito. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaharrastus. Aloita omaa kehoasi kuunnellen ja harrasta lajeja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja mielihyvää! Hippokrates totesi 2500 vuotta sitten: ”Ihminen on luotu liikkumaan”.

Tutkinto työn ohessa Työpajalla on mahdollista suorittaa opintoja työtehtävien lomassa eli tämä tarkoittaa tutkinnon osia tai koko tutkinnon. Tämän mahdollistaa työllisyyspoliittinen avustus. Se on rahoitusmuoto, jolla TE-toimisto voi hankkia hankemuodossa tuotettuja palveluja asiakkailleen. Hankkeiden sisältö voi vaihdella. Lähtökohtana tulee olla työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen. Esittelemme seuraavassa Valtin pajalaisia, jotka ovat opiskelleet työn ohessa. Kannustavassa ilmapiirissä opinnot ovat sujuneet hyvin. Ammatillisten tutkintojen osien suorittaminen työelämälähtöisesti on ratkaisu monelle ammatillista koulutusta vailla olevalle työttömälle. Valmennuksessa edetään henkilön omassa aikataulussa; oppiminen tapahtuu aidoissa työkohteissa, oikeita töitä tekemällä ja valmentajan tukemana. Valtissa tämä toteutetaan työpajalta työhönhankkeen myötävaikutuksella.

Sebastian Vesterbacka Sebastian on 24-vuotias ja asuu Kankaanpäässä. Harrastuksena mm. videopelit ja airsoft. Hän ollut mukana useissa Lan -tapahtumissa. Koulutuksena on ICT-asentajan perustutkinto (Sataedu, v. 2013). Alalla voi työskennellä esimerkiksi mikrotukihenkilönä. Työllisyys on datanomiin verrattuna parempi. ICT-asentaja tarjoaa paremmat eväät jo peruskoulutustasolla. Sebastian kävi vuoden verran jatkoluokkaa Sataedussa eli automaatio ja sähkö -linjalla. Se jäi kesken. Vuonna 2015 Intti kutsui eli Niinisalossa hän toimi viestimiehenä. Intin jälkeen kouluhommat eivät enää kiinnostaneet. ”Kaapelihommat ei ollut mun juttu”. Automaatio kylläkin oli mieleinen, mutta ei sähkö. Siitä osoituksena koneisiin liittyvä sorvin ohjelmointi-näyttö suoritettu Merikarvian LVI-Tuote Oy:llä.

Vuoden 2015 loppupuolella Sebastian kävi yrittäjäkurssin. Kurssi oli kiinnostava ja antoi hyviä eväitä jatkoa ajatellen. Se antoi myös perspektiiviä katsoa asioita eri kantilta, esimerkiksi työelämään liittyen. Kurssilla hänen liikeidea oli ATK-huoltoyritys. Sebastian kävi myös muita pienempiä kurssia kuten uravalmennuskurssin. Vuonna 2017 hän oli työkokeilussa Elektroniikkahuolto Katajamäellä. Kokeilu kesti puoli vuotta ja työtehtävät olivat alaan liittyviä eli viihde-elektroniikan ja muiden elektroniikkalaitteiden huoltoa ja korjausta.

Sebastian tuli Valttiin Mediapajalle vuonna 2018 kuntouttavaan työtoimintaan ja saman vuoden elokuussa aloitti palkkatuella eli ma-to (25 h/viikko). Vuonna 2019 hän suoritti täydentävän tutkinnonosan palvelinjärjestelmät (Sataedu, Ulvila). Näytön tekeminen kesti neljä päivää ja tutkinnonosan hän suoritti töiden ohella. Työvalmentaja Esa auttoi täydennyskoulutuksen suorittamisessa. Tästä tutkinnonosasta on hyötyä, jos haluaa jatkaa ammattitutkintoon eli silloin on kyseessä tietoja tietoliikenneasentajan ammattitutkinto. Koska Sebastianilla on jo ICT-asentajan perustutkinto ja mainittu täydentävä tutkinnonosa, olisi ammattitutkinto periaatteessa näyttötehtävien suorittamista. Asia on harkinnassa ja mahdollinen. Valtissa työ on ollut mm. tietokoneiden huoltoa, korjausta ja asennusta. Mysteerihuoneiden kameroiden asennus on Sebastianin käsialaa. Pajalla hän on toiminut myös tukihenkilönä eli auttanut muita tietoteknisissä asioissa. Päätavoite on työllistyä mahdollisesti Tampereen suuntaan omalle alalle. Eli se tarkoittaisi mikrotukihenkilön ja järjestelmäasiantuntijan työtehtäviä. Samoin kiinnostaa IT- ja elektroniikkalaitteiden huolto. Tampereella on alan yrityksiä paljon. Sebastian on tykännyt olla Valtissa ja paljon on tullut opittua lisää alaan liittyen.

ICT-asentaja rakentaa ja huoltaa tietoverkkoja ja –järjestelmiä. Hän myös asentaa, ylläpitää ja huoltaa tietokoneita ja –oheislaitteita. Koulutuksessa opiskellaan nykyaikaisia tietoverkkoja langattomuudesta valokuituratkaisuihin. Uudet tekniikat, kuten virtualisointi ja pilvipalveluiden käyttö tulevat myös tutuiksi. Koulutukseen kuuluu myös enemmän tai vähemmän opintoja elektroniikkaan liittyen.

Anja Kallioniemi Anja aloitti työskentelyn Karvian Kierrätyskeskuksessa elokuussa 2018. Hänellä on monenlaista työkokemusta, mm. viisi vuotta kaupan alalta. Järvenpään ammattikoulussa Anja suoritti maalarilinjan ja työskentelikin alalla Helsingissä jonkin aikaa. Vaikka hän Järvenpäässä viihtyikin, miehen perässä hän muutti Karviaan, jossa alan töitä ei enää niin ollut. Anja ei kuitenkaan jäänyt odottamaan siveltimensä kanssa, vaan lähti rohkeasti vaihtamaan alaa ja kokeilemaan uutta. Mutkien kautta hän päätyi Kierrätyskeskukseen työskentelemään. Osaamista siis kaupan alalta löytyi, mutta tutkintoa todistamaan tätä ei ollut. Anjalle ehdotettiin mahdollisuutta suorittaa liiketoiminnan ammattitutkinto työn teon lomassa. SATAEDU:n Kankaanpään yksikössä tällainen oli mahdollista. Koulun penkille palaaminen ei aluksi tuntunut kovin hyvältä ajatukselta. Muistiin palautui liiankin hyvin kokeisiin pänttääminen, asioiden ulkoa opettelu ja muistiinpanojen vyöry. Anja kuitenkin hämmästyi, miten sulavasti opiskelu sujui. Hänellä oli jo melkein kaikki tarvittava tieto ja osaaminen; nyt se tuli vain ”laittaa paperille”. Lähiopetusta ei ollut lainkaan, vaan näytöt suoritettiin työpaikalla työn ohessa.

Koulutuksen suorittamiseen Anja sai apua ja tukea Valo-valmennuksen Anne Mikkilältä sekä myös työpaikaltaan työpaikkaohjaajalta Heidi Teelmäeltä. Annen apu osoittautui todella hyväksi ja se selkeytti tutkinnon suorittamista ja edistymistä. Koulutuksen suorittaminen oli melko vapaamuotoista, jonka vuoksi Anja kiitteleekin Annen suoraviivaisia ja selkeitä ohjeita. Opiskelu kulki mielekkäästi eteenpäin. Valmentaja oli myös helposti lähestyttävissä ja valmis auttamaan tarpeen tullen. Liiketoiminnan ammattitutkinnon Anja suoritti huhtikuussa 2019. Heidi Teelmäki kannustaa nyt myös muita Kierrätyskeskuksessa työskenteleviä opiskelemaan tai jatkamaan keskeneräiset opinnot loppuun. On tärkeää, että tukea ja kannustusta tämänlaiseen koulutukseen löytyy työpaikalta ja opiskelulle löytyy tarvittava aika työn ohella.

Pääsiäissommittelu näyttöä varten, joka on koottu täysin Kierrätyskeskuksen materiaaleista.

Valo-valmennukseen voi päästä esimerkiksi palkkatuella oleva työntekijä, kuntouttavan työtoiminnan asiakas tai työkokeilija. Valmennuksessa voi aloittaa, tai jatkaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Valo-valmennus räätälöidään kyseisen henkilön omaan aikatauluun ja opinnoissa edetään juuri sitä tahtia, kuin asiakas itse kokee hyväksi. Valo-valmennus ja sen käyttöönottamiseen liittyvä tuki on täysin ilmaista. Lisätietoja:

www.valo-valmennus.fi

Eija Paloviita Eija aloitti laitoshuoltajan koulutuksen elokuussa 2016 omavalintaisena Sataedussa ja oli siellä toukokuun loppuun 2017 asti. Kesäkuussa oli vielä työssä oppimista ammattikoululla. Osaamisesta ei ollut vielä varmuutta, joten tutkinto jäi puuttumaan. Eija oli välillä työkokeilussa ikäihmisten palvelutalossa ja sen jälkeen puoli vuotta kunnalla palkkatyössä; eli siivosi eri kohteita ja teki keittiöhommia. Eija tykkää erityisesti käsitöiden teosta; Toimituvalla niitä saikin tehdä eli siellä Eija kutoi monet metrit poppanaliinoja ja keinutuolin mattoja. Niitä valmistettiin jouluksi ja värit sai itse sovitella ja suunnitella. Toimituvalla hän oli kolme kuukautta. Eijaa neuvottiin TE-toimistolta, että hän suorittaisi tutkinnon siivousalalle loppuun. Näin työllistyisi paremmin. Sieltä hän sai tiedon Valtti-työpajasta, jossa saisi ohjausta ja opetusta tutkinnon suorittamiseen. Valtin ohjaajaan otettiinkin yhteyttä ja sovittiin tulosta; Eija aloitti pajalla tammikuun puolenvälin tienoilla tänä vuonna.

Valtissa Eija on saanut kerrata siivousalalla tarvittavia tietoja ja taitoja; on ollut Valo-valmennusta ja opiskelua sekä eri siivouskoneiden käyttöä. Eijan sanoin: ”Olen saanut hyvää ohjausta ja opetusta ja edistynyt hyvin. Samoin olen saanut tehdä itsenäistä työskentelyä ja suunnitella töitäni. Olen edennyt niin, että olen suorittanut ylläpitosiivouksesta tutkinnon. Olen todella tyytyväinen tähän Valtin toimintaan. Ohjaajat ja kaikki pajalla ovat olleet ystävällisiä ja kannustavia.”

Eija suoritti puhtaus-ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon ylläpitosiivouspalvelut -tutkinnon osan 14.5. Näytön arvioijina toimivat Niina Kulmala ja Anita Salo.

Anna Seppälä Anna on 24-vuotias ja on opiskellut Sataedussa laitoshuoltajan tutkintoa varten elokuusta 2017 kesäkuuhun 2018. Anna suoritti kaksi valinnaista näyttöä, mutta kaksi pakollista jäi suorittamatta. Sataedun jälkeen hän teki mm. laitoshuoltajan sijaisuuksia. Valttiin Anna tuli maaliskuun lopulla tänä vuonna TE-keskuksen ohjaamana eli täällä hän pystyy suorittamaan tutkinnon loppuun. Koulutus on tänä aikana muuttunut nimeä myöten ja valinnaisia näyttöjä on tullut lisää. Tutkinnon nimi on nykyään puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkinto ja 15.5. Anna suoritti ylläpitosiivouspalvelut -tutkinnon osan kiitettävällä arvioinnilla. Näytön arvioijina toimivat Niina Kulmala ja Anita Salo. Anna on oppinut uutta Valtissa ja kehuja ansaitsee mukava ilmapiiri. Näyttökään ei jännittänyt, kunhan alkuun oli päässyt. Seuraava näyttö on kesäkuun alussa (perussiivouksen näyttö). Hoitotyö on aina ollut haaveissa, ja siksi hän on hakenut lähihoitajan ja hoivatyön avustajan koulutukseen Sataeduun.

Näytön arvioijan ajatuksia Anita Salo toimii näytön arvioijana eli hän kommentoi näyttöjä Valtissa. Anita on ollut eläkkeellä maaliskuun alusta, mutta on mukava käydä tekemässä näitä arviointeja ja samalla pitää itsensä alalla mukana. Työuransa Anita on tehnyt Sataedussa ja nähnyt opiskelijoiden aloittamisen ja kehittymisen opinnoissa. Yhdessä on tehty paljon käytännön harjoitteluja. On ollut huomattava ero siinä, kun on nähnyt opiskelijat aikoinaan koulussa ja nyt täällä Valtissa. Itsetunto on kasvanut; minä osaan ja luotan itseeni. On tosiasia, että toiset oppivat lukemalla, toiset tekemällä tai kuuntelemalla. Opiskelijat ovat olleet Valtissa käytännön työssä eli tekemällä on opittu. On ollut hienoa arvioida näyttöjä ja nähdä kehittyminen!

Työ- ja toimintakyvyn tukena Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan. Se on muodoltaan kyselylomake, jonka voi täyttää paperilla tai verkossa. Kykyviisari arvioi suuntaa antavasti vastaajan koettua työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Menetelmä mahdollistaa myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen tarkastelun, jos mittaus toistetaan.

Kykyviisari jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: Esitiedot –mm. ikä, sukupuoli Hyvinvointi – mm. yleinen toimintakyky, koettu työkyky Osallisuus – mm. sosiaalinen toimintakyky ja – kanssakäyminen Mieli – psyykkinen toimintakyky Arki – arjesta selviytyminen Taidot – mm. kognitiivinen toimintakyky, osaaminen Keho – fyysinen toimintakyky Taustatiedot – mm. koulutustausta Työ ja tulevaisuus – mm. työllisyystilanne, muutostoiveet

Kykyviisariin vastaaminen kestää 10-20 minuuttia. Kyselyn täytettyään vastaaja saa henkilökohtaisen palautteen vastaustensa perusteella.

Kykyviisari Valtissa Anni Kierikka Satakunnan ammattikorkeakoulusta tekee opinnäytetyön kykyviisarista – tarkoitus on selvittää, onko valttilaisille ja Valtille ollut siitä hyötyä. Kysely tehdään kaksi kertaa ja lopuksi on asiakkaiden mielipide kykyviisarista. Toukokuussa valttilaiset osallistuivat kyselyyn ja kesän aikana tehdään toinen kysely. Sen jälkeen verrataan tuloksia.

Kykyviisari on hanke, jota kehitetään edelleen. Mielipide on siis tärkeä. Näin nähdään, mitä on kehitettävää ja parannettavaa sekä onko siitä hyötyä vastaajalle ja voidaanko se ottaa pysyväksi työkaluksi pajalla käyttöön. Palautetieto menee Satakunto-hankkeen kehittäjälle. Tärkeintä on yhteinen keskustelu tuloksista. Kysymys kysymykseltä käydään asiakkaan kanssa läpi vastauksia ja katsotaan, mikä on noussut esille ja mihin asiakas haluaa muutosta elämässään. Mietitään yhdessä, mitä voidaan tehdä ja hankitaan apua ulkopuolelta, jos tarpeen.

Kykyviisari-koulutus Satakunnan yhteisökeskus ja Satakuntohanke (ESR) järjestivät 7.5. Yhteisötalo Otavassa avoimen kykyviisarikoulutuksen kaikille työ-ja toimintakyvyn ja oman toiminnan arvioinnista kiinnostuneille järjestötoimijoille. Osallistujia oli muilta työpajoilta sekä järjestöjen ja yhdistysten jäseniä. Kouluttajina toimivat Satakunto-hankkeen projektisuunnittelijat Minna Viinamäki ja Tuija Kallio.

Mukana koulutuksessa oli Valtista yksilövalmentaja Minna Rassi. Sosiaalista vaikuttavuutta on vaikea mitata. Kykyviisarin avulla saadaan käsitystä asiakkaan tilanteesta; samoin, onko tullut näkyvää muutosta aikaiseksi, kun kysely on tehty useampaan kertaan. Kysely osoittaa mahdolliset vahvuudet ja haasteet yksilön työ ja toimintakyvyssä sekä sosiaalisessa osallisuudessa. Kykyviisari toimii puheeksi ottamisen välineenä, ohjaustyökaluna ja auttaa tavoitteiden asettamisessa. Lisätietoa https://sivusto.kykyviisari.fi Kykyviisarin ylläpitäjä on Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohanke.

Lanit Valtissa Lanit järjestettiin neljättä kertaa pääsiäisviikonloppuna. Ilmoittautunut oli yli 50 innokasta pelaajaa, mikä on eniten tähän mennessä. Koko viikonlopun oli hyvä pöhinä päällä ja eniten kiinnostusta herätti CS:GO turnaus tiimeille. Muita turnauksia oli NHL 19, Rocket League, Doom, Quake 2 ja Pro Pilkki.

CS:GO turnausta aloiteltiin perjantaina ja alkuongelmien jälkeen päästiin vauhtiin. Lauantaina jatkettiin ja vielä sunnuntaina pelattiin finaalit. Finaali oli jännittävä loppuun asti.

Muissakin turnauksissa riitti osallistujia ja päästiin ratkaisemaan mestaruudet myös niissä. Viikonloppu oli hieno ja antoi monta uutta ideaa seuraavia kisoja varten. Lokakuussa jatketaan uuden tapahtuman merkeissä. CS:GO turnauksen voittajat.

Poweria päivään Etsivä nuorisotyöstä Mervi ja Noora järjestivät keväällä Valtti -työpajan nuorille Poweria päivään -ryhmän. Ryhmä oli tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille pajan nuorille. Ryhmä järjestettiin yhteistyössä työpajan kanssa. Kokoonnuimme kerran kuukaudessa yhteisen tekemisen merkeissä. Aamuihin kuului mm. yhdessä tekemistä ja keskustelua aamukahvin lomassa mm. tulevaisuudesta, arjessa jaksamisesta, vapaa-ajan vietosta ja harrastuksista. Olemme kisailleet huimista palkinnoista bingo -pelin parissa, pelattu korttipelejä ja katsottiin huikean jännittävä seikkailuelokuva Ihme perhe 2. Siitä löytyikin Poweria päivään. Etsivä -koira Ukko kuului olennaisena osana aamuihin ja se toikin monelle hyvää mieltä ja paljon märkiä pusuja. Ryhmä kokoontui viimeistä kertaa tälle keväälle 15.5 ja nuorten toiveesta lähdimme keilaamaan Kankaanpään kuntoutuskeskukselle. Keilaus sujui heiltä kuin vanhoilta tekijöiltä ja hauskaa oli.

Poweria päivään ryhmä jatkuu syksyllä 2019 meidän Etsivien vetämänä ja ryhmän sisältöön pajan nuoret pääsevät jälleen itse vaikuttamaan. Uutuutena käynnistetään ryhmä myös Karvian nuorille. Tervetuloa mukaan. Toivotamme kaikille oikein mukavaa kesää! Terkuin Mervi ja Noora

Hortoilustako uusi harrastus Mennäänkö metsään kävelemään päämäärättä ja ojanpientareille kieppumaan ympyrää? Pitää muuten paikkansa, mutta sillä erotuksella, että lisäksi kanniskellaan käsivarrella koria ja vähän väliä kumarrutaan noukkimaan esim. voikukkaa, siankärsämöä, maitohorsmaa, nokkosta tai suolaheinää. Mainio nimitys tämä hortoilu villiyrttien keräämiselle kerta kaikkiaan. Horta tulee Kreikan kielestä ja tarkoittaa kaikkea villiä kasviperäistä syötävää. Siitä on johdettu sana hortoilla samoin kuin sieni sienestää, marja marjastaa. Näin koska kaikki eivät halua käyttää villiyrtti nimitystä kaikesta villistä syötävästä esim. salaatista. Harrastus on helppo aloittaa esim. voikukasta ja nokkosesta, jotka jokainen varmasti tunnistaa. Älä kerää mitään, mitä et tunnista, sillä Suomen kasveissa on myös myrkyllisiä kasveja. Parasta on lähteä keräysretkelle aurinkoisena päivänä, jotta kasvit ovat kuivia. Luonnossa liikkuminen itsessään on ihmiselle hyväksi. Lisäksi saat arvokkaita vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja kuituja omaan ruokapöytääsi ilmaiseksi. Villeissä kasveissa näitä aineita on enemmän kuin esim. viljellyissä salaateissa. Uudet maut ovat myöskin elämys. Maista vaikka juuri puhjennutta pihlajan lehteä, se maistuu karvasmantelilta kuten Runebergin torttu. Voit myös saada lisäansioita keräämällä kasveja myyntiin. Antoisa harrastus siis monella tapaa. Kasveja voi kerätä metsästä, niityiltä, luomupelloilta ja kotipihoilta. Älä kerää teiden varsilta, vaan jätä 50-200 m väliä, riippuen tien liikenteen vilkkaudesta. Älä myöskään kerää teollisuusalueilta, kaatopaikkojen läheltä, vilkkaasta taajamasta tai koirien ulkoilureiteiltä. Älä kerää myöskään keinolannoitetuilta tai torjunta-ainein käsitellyiltä alueilta. Kerää kasvit ilmavaan koriin tai paperipussiin ja pidä eri lajit erillään. Noudata jokamiehenoikeuksia. Puiden lehtien, kerkkien ja havujen sekä kääpien, juurien ja sammaleen/jäkälän keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kasvien tunnistamisessa auttaa erilaiset kasvikirjat, joita ovat laatineet esim. Henriette Kress ja Sinikka Piippo. Netissä tunnistusta helpottavat mm. arktisetaromit.fi tai luontoportti.com. Suomen vanhin villiyrttisivusto on hortoilu.fi ja laajin ilmainen yrttisivusto on Henriette Kressin ylläpitämä henriettes-herb.com. Myös reseptejä löytyy netistä joka lähtöön. Kirjamuodossa reseptejä löytyy mm. huippukokki Sami Tallbergin tekemänä. Kerätyt kasvit huuhdellaan ja käytetään heti ruuaksi tai ne voi laittaa kuivumaan tai pakastimeen. Hiostamalla saadaan vaihtelua esim. teeyrtteihin. Kasveja on kätevää laittaa smoothieen tai pienenä silppuna salaatin sekaan tai leivän päälle, jolloin ne ovat helppoja syödä eikä välttämättä huomaa mitä tuli syöneeksi. Se vaan on niin hyvää. Kaikkea outoa oudoksuvan miehenköriläänkin tai nuoren kapinallisen voi saada syömään hortaa smoothien avulla, kun et kerro etukäteen mitä tarjoat. Käytä kasveja salaateissa, levitteissä, piirakoissa, keitoissa, juomissa, mausteena, jälkiruuissa. Voit tehdä niistä myös luonnonkosmetiikkaa, likööriä, snapseja, yrttietikkaa ja -hunajaa, yrttiöljyä, marinadeja sekä kokeilla hapattamista. Tee erilaisia juomia - kuumia ja kylmiä. Helpoin juoma on yrttitee: 1 rkl tuoreita kasveja/ 1 tl kuivattuja kupilliseen kuumaa vettä, hauduta 5-20 minuuttia. Kokeile mausteita antamaan lisäpotkua. Monilla kasveilla on myös rohtokäyttöä ja vastustuskykyä parantavia ominaisuuksia. Yleiskuntoa voi nostaa tehokolmikon avulla, johon kuuluvat siankärsämö, nokkonen ja voikukka. Hyviä kasveja ovat myös nuoret maitohorsmat, poimulehti ja vuohenputki. Aloita kokeilut pienillä määrillä, jotta huomaat heti, oletko kenties allerginen jollekin kasville.

Eri havuista voi tehdä makusuolaa. Kuusen havut tuoksuvat sitrukselta, katajan havut mangolta ja ananakselta ja männynhavut rosmariinilta. Suolaisuutta ja kirpeyttä ruokiin antavat suolaheinä ja ketunleipä. Mansikan maustamiseen kannattaa kokeilla silputtua pihasauniota, joka Sami Tallbergin mukaan sopii mansikalle yhtä hyvin kuin tilli kalalle. Poimulehti, voikukka, maitohorsma ja mesimarjanlehti sopivat tuoreisiin salaatteihin ja leivän päällä syötäviksi. Siankärsämö antaa pippurista makua esim. lihapulliin tai täytettyihin herkkusieniin. Nuoria 10-20 cm pituisia maitohorsmia voi syödä myös paistettuina tai parsan tapaan keitettyinä. Voikukan nuput voi pyöräyttää pannulla voiöljyseoksessa ja maustaa sormisuolalla, syödä tuoreena tai tehdä niistä kapriksen makuisia.

Nokkonen on todellinen tehopakkaus. Mikään kasvi Suomessa ei sisällä yhtä paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen. Ravintoarvo on korkea. Se sisältää runsaasti proteiineja, kuitua, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia, rautaa ja piitä. C-vitamiinipitoisuus on huomattava. Lisäksi nokkosesta saa folaattia A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Nokkosta voi käyttää pinaatin tavoin, ryöpättynä tai kuivattuna. Kuivatusta nokkosesta voi tehdä viherjauhetta, jota voi lisätä melkein ruokaan kuin ruokaan. Siemeniä on helppo ripotella mm. puuron/myslin tai viilin päälle. Nokkonen sopii erityisesti miehille, sillä se ehkäisee eturauhasen liikakasvua ja sillä on testosteronin eritystä lisääviä vaikutuksia ja ennen vanhaan siemeniä onkin käytetty potenssirohtona. Rohtokäytössä nokkosta voi käyttää anemian hoitoon, lisäämään virtsaneritystä ja munuaisten toimintaa, poistamaan virtsahappoja ja turvotusta. Siitä on apua reumaattisiin sairauksiin, se laskee verenpainetta ja verensokeria sekä lisää imettävän äidin maidoneritystä. Se edistää suoliston toimintaa ja ulkoisesti käytettynä auttaa peräpukamiin. Se helpottaa heinänuhaa, yskää, nuhaa, kuumetta, keuhkoputkentulehdusta, verenkiertohäiriöitä, päänsärkyä, huimausta, kuukautiskipuja, liiallista kuukautisvuotoa, kihtiä ja iskiasta. Nokkonen ei sovi munuaisten tai sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Nokkosvettä voi käyttää myös kasvovetenä ja ihottumien hoitoon sekä hilseilevälle iholle. Nokkosvesihuuhtelu hoitaa hiuksia, estää hilseilyä ja hiustenlähtöä sekä antaa kiiltoa (myös hevosenkarvaan). Lisäksi nokkosesta voi tehdä lannoitetta ja torjunta-ainetta puutarhaan.

Nokkonen ryöpätään: 1 l kiehuvaa vettä + 1 rkl suolaa, keitä 15-60 sekuntia, huuhtele kylmällä ja purista ylimääräinen vesi pois. Kuivatessa ei ryöpätä.

Nautinnollista kesää kaikille! Lähteet: www.hortoilu,fi, www.luontoportti.com, www.arktisetaromit.fi, www.anna.fi/ilmaisethittiherkut-, www.hidastaelamaa.fi, www.yrttitarha.fi, www.henriettes-herb.com

Pajalla Tapahtuu Niinisalon 4H-kerholaiset matkalla selvittämään Mummolan mysteeriä. (28.3.)

Nuoret Euran työpajalta tutustumassa Valtin toimintaan. (15.4.)

Tulevia lähihoitajia Sataedulta tutustumassa Valtin tarjoamiin nuorten palveluihin. (15.4.)

Mysteerihuone Mummola saa uutta ilmettä Hriston, Veselinin ja Peterin työnäytteiden kautta. Kohta päästään taas seikkailemaan!

Valtissa valmistettiin Etsiville somat pussukat. Kankaanpää - tuotteita ja paljon muuta löydät Valtin tuotepuodista.

Tervetuloa!

Uusinta uutta Valtissa! Vuokrattavissa kotiin kuljetettava Mysteeribox. Mysteeriä ihmettelemässä Noora Kuuskoski Etsivistä ja Niclas Risku.

Valtin toimintaan tutustumassa 29.5. Nakkilan työpajan sosiaaliohjaaja ja Satakunnan työpajojen aluekoordinaattori Johanna Syysmäki ja Lounais-Suomen aluehallintovirastosta nuorisotoimen ylitarkastaja Niclas Risku.

Niclas ja Johanna tutustumassa uudistuneeseen mysteerimummolaan ja Valtin uuteen toimintaan eSport- kerhon tiloihin. Kerho on ilmainen pelaamisesta kiinnostuneille nuorille. Kerho alkaa maanantaina 17.6. klo 17-20. Mukana tutustumiskierroksella Valtin toimitusjohtaja Marja Kallioniemi ja Mediapajalta Esa Viitanen. Ruokatreffit keittiössä kannusti pajalaisia iloiseen ruuanlaittoon 13.6. Nautittiin yhdessä tekemisestä ja hyvästä ruuasta maa- ja kotitalousnaisten ohjauksessa. Kokkausten tuloksena syntyi härkäpapumakaronilaatikkoa, kasvispizzaa, tortilloja, kiisseliä ja mokkapaloja. Kiitos K-Citymarket ruoka-ainesten lahjoituksesta!

Tsekkaa uudet kotisivut: www.valtti.fi

Me Apinat: ÂŠ Jyrki KivistĂś