Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.
Jyrki Kivistö Päätoimittaja
Marja Askola Toimittaja
Timo Kirjavainen Toimittaja
Maria Frigård Toimittaja
Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja
VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.
2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com
Päätoimittajan sana Tervetuloa digiaikaan 2019! (ainakin näin lehden ulkoasun puolesta). Lehden sisältö on jälleen kerran kattava, mm. digipalveluista, Kankaanpään historiasta ja aineenvaihdunnasta asiaa luvassa. Mukana tässä numerossa myös vieraileva kirjoittaja Jaakko. Saamme nauttia hänen teksteistään myös jatkossa! Hyvää kevättä ja kesän odotusta!
Sisältö Esittelyssä Pajakeittiö 4 Valtin Joulujuhla 8 Uuteen Kotimaahan 11 Valtin Ruokajako 12 Työllistävät järjestöt 14 Digipalvelut hyvinvoinnin tukena 16 Kankaanpään historiaa 18 PoSan sosiaalipalveluista 22 Teatterihankeen loppuraportti 25 Haasteena Neuropsykiatria 26 Sählyturnaus Porissa 29 Tehoa Aineenvaihduntaan 30 Ohjaajana tuotepajalla 32 3
Esittelyssä Pajakeittiö Valtin pajakeittiöllä valmistetaan päivittäin maittava ja terveellinen lounas noin 15 ruokailijalle. Samoin aamukahvi ja iltapäiväkahvi lisukkeineen kuuluvat päivän ohjelmaan. Pajakeittiölle tultaessa ei tarvita aikaisempaa kokemusta tai koulutusta alalta. Keittiöllä opetellaan mm. ruuanvalmistusta ja leivontaa, ruokalistojen laadintaa, työhygieniaa ja siistimistä, kattausta, työelämän pelisääntöjä ja ryhmässä toimimista. Luonnollisesti käydään myös kaupassa. Keittiöllä on mahdollista suorittaa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja, työkokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Jokaiselle räätälöidään yksilöllinen omien tavoitteiden ja vahvuuksien mukainen suunnitelma. Työn ohjaajina toimivat Jani Leppäniemi ja Harri Hieta.
Pajakeittiön ruokailut Klo 09.00 – 09.15 Aamukahvi, puuro, leipä, leikkeleet Klo 11.00 – 11.30 Lounas, leipä, vesi, kahvi, jälkiruoka Klo 13.00 – 13.15 Kahvi, pulla Lounaan hinta on 3 euroa valttilaisille – työsuhteessa oleville 4 euroa.
Lounasruokailussa valmistetaan maistuvaa perusruokaa; esimerkiksi keittoja, makaronilaatikkoa, jauhelihakastiketta, nakkikastiketta, Janssonin kiusausta. Lisänä on vihersalaatti, leipä, levite, vesi. Jälkiruokana on kahvi ja jälkiruoka, esimerkiksi rahka tai kiisseli. Ruokalista viikolle lyödään lukkoon maanantaina. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään ruokajaossa saapuneita elintarvikkeita ja pakasteessa olevia tuotteita. Palavereihin ja muihin kokouksiin valmistetaan purtavaa, samoin retkille maistuvia sämpylöitä ja mukaan kahvia. Pajakeittiössä pussitetaan ruokajaon tuotteet ja jaetaan ruokapussi varanneille klo 13 ja klo 14.
4
Pajakeittiössä työskentelevät Sari Vuorivirta 49-vuotias, kolme aikuista lasta ja jo isoäiti. Sari aloitti noin neljä vuotta sitten Valtissa Knuuttilan toimipisteessä ja sieltä jäi hyvät muistot. Tunnelma oli kuin kotona. Toki pajakeittiön tilat ovat hienot ja toimivat. Samoin työ on ollut antoisaa ja työporukka mukava. Työpäivät ovat tiistai, keskiviikko ja torstai (4-5 h/pv). Koulutukset: kauppaoppilaitos ja Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (metallipuolella). Työskennellyt mm. baarissa, grillillä, asiakaspalvelussa. Samaten keramiikkaopettajana kaksi vuotta kansalaisopistossa. Sarille Valtti merkitsee henkireikää, muutoin hän on koti-ihminen; tykkää olla kotona kissan kanssa ja tehdä joskus keramiikkatöitä, vaikkapa saunahenkiä kiukaalle.
Eeva-Liisa Helkamäki 56-vuotias, neljä aikuista lasta. Eeva-Liisa aloitti Valtissa kuntouttavassa työtoiminnassa (2017 – marraskuulle 2018). Sen jälkeen työkokeilussa maanantaista torstaihin (6 h/pv). Nyt työskentelee tukityöllistettynä (palkkatyötä) maanantaista torstaihin (6½ h/pv). Koulutukset: keittiöapulaisen linja Hämeenlinnassa 1982, laitossiivous- ja laitoshuoltajakurssit Kankaanpäässä (osatutkinto) Työskennellyt mm. Sataedussa (siivoustöitä) ja kolme vuotta Patajussissa keittiötöissä Oma ala on keittiötyöt ja ruuanlaitto. Samoin Eeva-Liisa tykkää kokata myös kotona. Harrastuksena ovat pyöräily, kuntosali ja uinti. Ja kotoa löytyy myös kaksi kissaa.
5
Minna Tervalahti 45-vuotias, 6-vuotias Vilma-tytär Minna on tullut Valtin keittiölle elokuussa 2018. Työskentelee maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona (4-5 h/pv). Koulutukset: ravitsemistyöntekijä -91 Kankaanpään ammattikoulu, ravintola-tarjoilija, laitossiivooja. Hieroja (Karkku), luontaisterapia-opisto 2001: vyöhyketerapia, shiatsu, tietoa ravinnosta ja yrteistä, joogaopisto Saarijärvellä 2007 (valmistui joogaohjaajaksi 2009), jäsenkorjaus Ilmajoella 2014 (valmistui 2018) Työskennellyt mm. Patajussissa, A-kodilla keittiössä, sijaisuuksia Jämijärven vanhainkodilla.
Minnalla on vankka kokemus keittiötöistä ja ruuanlaitosta. Valtissa on ollut hyvä yhteispeli ja käytetty luovuutta; esimerkiksi, kun on suunniteltu valmistusta ruokajaon tuotteista. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Vaihtelua antaa pajalla myös joogatunnit, joita Minna ohjaa tiistaisin klo 12-13. Minna asuu maatilalla, jossa on hevosia (siitosoreja, -tammoja, ravihevosia) – sekä lämminverisiä että suomenhevosia. Lähellä sydäntä ja tulevaisuuden haaveena on hierontatyö ja luontaishoidot sekä hyvinvointiin liittyvä jooga. Kotonakin tehdään hyvää ruokaa, esimerkiksi yksi suosikki on ranskankermapossu.
Kanokwan Nykänen 32-vuotias, yksi lapsi. Kanokwan on muuttanut Thaimaasta 12 vuotta sitten. Pajalla saamme nauttia myös thaimaalaisen keittiön herkkuja. Lue lisää Kanokwanista sivulta 11.
6
Kommentteja Aamu lähtee mukavasti käyntiin puurolla, kahvilla ja voileivällä. Samaten iltapäivään tuo virkistystä kahvikupponen. Keittiön väki leipoo usein herkulliset pullat, tortut, sämpylät tai piirakat, myös pakastimen antimia hyödynnetään. Vain kahvi maksaa eli 0,50 euroa. Keittiössä toivotaan palautetta ruuasta ja toivomuksia otetaan mieluusti vastaan. Tässä joitakin lounasruokailijoiden kommentteja.
Kalle Anttila Kalle ruokailee pajakeittiöllä päivittäin (maanantaista torstaihin), ja keittiön valmistama ruoka on ollut mahtavaa. Kaikkiruokaisena ei ole ollut erityistä lempiruokaa vaan kaikki on maistunut. Eksoottisemmatkin ruuat ovat oikein hyviä. Lähtökohtana niissä on, että ne sopivat kaikille; mausteita ja tulisuutta voi lisätä oman maun mukaan. Kallella ei ole erityistoivomuksia ruuan suhteen. Omat kokkailut syntyvät grillin ääressä tai loimuttamalla.
Ulla Haavisto Ulla käy syömässä lounaan kolme kertaa viikossa. Pajakeittiön lounas on hyvänmakuista ja sillä saa varmasti mahansa täyteen. Arvosana on täysi 10. Mieluisimpana ruokana Ulla mainitsee nakit ja muusin. Jälkiruuat ovat aivan ihania: rahkat, hedelmäsalaatit, erilaiset kiisselit ym. Erityisesti suklaakiisseli on ykkönen. Niinhän se on, että jälkiruoka kruunaa hyvän aterian. Salaatteja ja vihanneksia on aina runsaasti tarjolla; ne ovat raikkaita ja terveellisiä. Kanokwanin valmistama thaimaalainen ruoka on erinomaista ja ansaitsee täydet kehut. Kotona Ulla valmistaa perusruokaa, vaikkapa hernekeittoa ajankohtaan sopien. Päiväkahvit nautitaan klo 13 ja usein on tarjolla maistuvaa pullaa tai kakkua.
7
Valtin Joulujuhla Olemme menossa kohti valoa ja kevättä, mutta muistelemme vielä Valtin perinteistä joulujuhlaa (18.12.). Ohjelma oli monipuolista, väki iloista ja kaiken kruunasi herkullinen jouluateria – ja toki itse Joulupukkikin oli paikalla. Toiminnanjohtaja Niina Veko toivotti kaikki tervetulleeksi. Joulu on ennen kaikkea kodin ja perheen juhla, johon kuuluvat vahvasti perinteet. Silloin on lupa laulaa ja lupa herkutella: ”Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä”. Kuitenkin kodittomuus ja vähävaraisuus liittyvät monen ihmisen jouluun. Auttamisen ja välittämisen merkitys korostuu silloin, ja monet ihmiset osallistuvat joulunaikaan lahjoituksin hyväntekeväisyyteen.
Jouluevankeliumi on vahva osa jouluperinnettä. Juhlassa sen lausui sosiaaliohjaaja Maria Kivimäki. ”Minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.” Valtissa on ollut kiireinen vuosi; 350 ihmistä on osallistunut vuoden aikana toimintaan. Uusia ryhmätoimintamuotoja on aloitettu Kankaanpäässä ja Honkajoella. Töitä on tehty paljon ja ahkerasti, ja osa on siirtynyt opiskelutai työelämään. On hyvä asettua kiireen ja stressin jälkeen joulun rauhaan.
8
Työnsuunnittelija Katariina Alitalo jakoi ruusut Elina Hakasalolle ja Eila Viljaselle, jotka suorittivat hyväksytysti ylläpitosiivouksen tutkinnon osan.
Diakoni Pasi Junnila piti juhlassa jouluhartauden ja joululauluja laulettiin harmonikan ja rumpujen säestyksellä. Väki sai toivoa mieluisia, rakkaita lauluja. ”Joulu on taas, riemuitkaa nyt. Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.”
Musiikista vastasivat myös teatterihanketta vetänyt Esko Harni ja Karvian kunnan nuoriso-kulttuurisihteeri Tiina-Kaisa AroHeinilä. Ensimmäinen kappale oli väkevä, amerikkalainen kansanlaulu ”Hopeinen veitsi”. Sen jälkeen Fire (REM), Working class hero ja Nights in white satin. Lopuksi joululaulu Tonttu: ”Pakkasyö on, ja leiskuen Pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydän untaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan. Kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.”
9
Monipuolisesta ja maittavasta jouluateriasta vastasivat pajakeittiön tiimi avustajinaan Harri Hieta ja Jani Leppäniemi. ”Herkkuja on siinä monenlaista” ja kyllä ruoka maistuikin kaikille.
Lopuksi arvontaa. Joulupukki ehti kiireiltään Valtin pajalle tarkastamaan, oliko siellä oltu kilttinä. Kaikki saivat paketin, joten voimme olla tyytyväisiä porukkaamme!
10
Uuteen Kotimaahan Kanokwan Nykänen (kutsumanimi Tiina) aloitti Valtissa tammikuun alussa. Ensimmäisen työviikon hän oli siivouspajalla ja sen jälkeen keittiöpuolella. Työpäivät ovat maanantaista torstaihin (4-5 h/pv). Kanokwan on 32-vuotias ja asunut 12 vuotta Suomessa. Hän toimi Thaimaassa yrittäjänä (oma tilitoimisto), opettajana (matematiikkaa lapsille) ja kokkina sukulaisen ravintolassa. Hänet on kasvattanut mummu. Tämän kuoltua Kanokwan muutti Suomeen, koska äiti on asunut täällä jo pitkään. Ensivaikutelma Suomesta oli, että tämä on kylmä, mutta puhdas maa. Kanokwan tykkää talvesta ja lumesta, mutta myös Suomen kesästä. Kulttuuri on täysin erilainen, ja suomalaiset ovat hiljaisia. Alkuun vaivasi koti-ikävä; varsinkin kun ei osannut kieltä. Kanokwan opiskeli itsekseen suomen kieltä kuuntelemalla radiota, ihmisten puhetta ja kysyi, jos ei ymmärtänyt. Ensimmäinen työpaikka Suomessa oli Mykora Oy eli työ oli sienten poimintaa Kiukaisissa. Sitä kesti kolme vuotta. Sen jälkeen Kanokwan oli vuoden Sataplast Oy:ssä (muovipakkausfirma). Porissa hän kävi suomen kielen kurssin, joka oli tarkoitettu maahanmuuttajille. Siinä vaiheessa (vuonna 2015) Kanokwan osasi jo hyvin puhua suomen kieltä, mutta kirjoittamiseen tarvittiin opastusta. Kurssi kesti 4 kk ja oli päiväopetusta (aamusta klo 15.00 asti); osanottajia oli 15-18 ympäri maailmaa. Yleinen ongelma kurssilaisilla oli, että ei uskallettu puhua suomen kieltä eli tilanne oli päinvastainen kuin Kanokwanilla.
Kurssin jälkeen hän kävi ammatillisen koulutuksen eli Kanokwan on toimitilahuoltaja ja työskennellyt SOL-Palvelussa ja yksityisellä. Maahanmuuttajien aiemmat todistukset eivät ole päteviä täällä Suomessa; yleisimmät työt ovat siksi pitkälti ravintola- ja siivoushommia. Ennen Valttiin tuloa Kanokwan oli työttömänä. Valtissa on ystävällinen, kiva työympäristö, ja on mukava oppia kokkaamaan suomalaista ruokaa. Silloin tällöin Kanokwan valmistaa lounasruokailijoille thairuokaa, ja menekistä päätellen se on ollut mieluista. Thai-ruoka on maustetumpaa, jopa tulista ja siinä käytetään paljon vihanneksia. Suomalainen ruoka on rasvapitoista, mutta hyvänmakuista. Kanokwan tykkää esimerkiksi nakkikastikkeesta. Kotona Kanokwan valmistaa thai-ruokaa; samoin 11-vuotias tytär syö mieluummin thaimaalaista ruokaa. Esimerkkinä nuudelit ovat helppo, halpa ja nopea valmistaa; niitä voi käyttää monipuolisesti. Tytär harrastaa kilpavoimistelua, joten ruokavalio on tarkka. Kanokwan käy joka vuosi vanhassa kotimaassaan. Hän kokee, että Suomi on hänen kotimaansa ja täällä on tulevaisuus. Haaveena on oma barbeque-tyyppinen grilliravintola, jossa asiakkaat voivat valita grillattavat (esim. liha, katkaravut, vihannekset) ja valmistaa ne itse pöydässä. Yrittäminen Suomessa on vaikeampaa kuin Thaimaassa esim. lupien ja byrokratian takia.
11
Valtin Ruokajako Valtti-työpajalla ruokajako toteutetaan maanantaista torstaihin eli niinä päivinä, kun väkeä on työtoiminnassa. Tekevät ry hakee perjantaisin ruuan eli kierrätyskeskuksessa se jaetaan omille asiakkaille. Jos ruokaa tulee Valtin jakelupäivinä paljon, viedään 1-2 laatikkoa Tekeville. Ruokajako aiheuttaa tietysti ylimääräistä työtä ja on sitovaa, mutta asia on tärkeä; se palvelee omalta osaltaan pajalaisia arjessa selviämisessä. Tuotteet haetaan päivittäin Citymarketilta ja hakijana toimii vaihtelevasti joku Valtin pajalta; tammikuusta lähtien Petri puuosastolta. Tavarat on pakattu marketissa koreihin tai ostoskärryihin, joista Petri pakkaa ne edelleen laatikoihin. Tavaramäärä vaihtelee eli joskus tulee kaksi laatikkoa ja toisinaan saattaa olla jopa kymmenen. Samoin laatikoiden sisältö vaihtelee, ja samaa tuotetta (esim. raejuustoa) voi olla yllin kyllin. Autopajalle menevät tuotteet Petri jakaa jo Citymarketilla pusseihin, ja yleensä 5-6 pussia viedään autopuolelle.
Valtissa keittiön väki hoitaa tuotteiden pussituksen ja jakelun klo 13 ja klo 14. Ruokapussi on odottamassa noutoa jääkaapissa. Klo 15:n jakelu tapahtuu aulassa. Luonnollisesti pajakeittiöllä hyödynnetään myös tuotteita ruuan valmistukseen ja päivän ruokailuun. Päiväykset ratkaisevat, ja osa pakastetaan myöhempää käyttöä varten.
Pajalainen varaa ennakkoon päivän ruokapussinsa eli laittaa rastin keittiön ovessa olevaan listaan. Keskimäärin rasteja on päivälle 12; toki päivästä riippuen. Noudettaessa pussia tapahtuu kuittaus. Näin varmistetaan, että ennalta varanneet saavat varmasti ruokapussinsa. Jokainen voi tarkistaa pussin sisällön ja palauttaa ne tuotteet, joita ei halua ottaa. Joku toinen voi sitten ehkä hyödyntää ko. tuotteen. Loput ruuat viedään edelleen hyötykäyttöön mm. kanalaan ja hevostilalle.
12
Leipätuotteet haetaan S-Marketista tiistai- ja torstai -aamuisin. Leipä on pakattu siellä ostoskärryihin, joista ne edelleen kerätään laatikkoon pajalle vietäväksi. Halukkaat saavat hakea leipiä keittiön ovipielestä. Niitä hyödynnetään myös aamupalalla eli pajalaiset saavat voileivät ilmaiseksi (ainoastaan kahvi on maksullinen). Moni kokee ruokajaon noloksi, mutta se on turhaa ja vanhanaikaista ajattelua. Nykyajan maailmassa korostuu muutenkin ekologinen ja ympäristöä säästävä toiminta. Ruokahävikki on kaikkialla suurta ja kuormittaa luontoa. Onneksi tämän jo monet tiedostavat ja toimivat sen mukaan.
Kommentteja Joakim Kettunen: Työskentelen Valtissa maanantaista torstaihin ja otan näinä päivinä ruokapussin. Koen ruokajaon tärkeäksi ja välillä se auttaa arjessa, välillä ei. Ruokapussissa on joskus liikaa makkarapaketteja. Suosikkituotteitani ovat kala, lihapullat, jauheliha ja maito.
Sami Särkijärvi: Olen Valtissa kolmena päivänä viikossa (ma, ti, ke). Ruokapussin otan joko maanantaina tai tiistaina. Ruokajakelu on reilu jokaiselle hakijalle ja toimii hyvin. Suosikkejani ovat pizzat, jogurtit, valmisruuat ja salaatit. Pajakeittiön kirjolohipyörykät valkokastikkeessa
Valmisruokiin ja eineksiin saa omaa makua aika pienellä viilauksella. Oheen kannattaa tehdä salaattia tai raasteita. Yrteillä ja mausteilla saa moneen valmisruokaan tarvittavaa ”lisäpotkua”. Esimerkiksi pitsalle hyvä tuunaus on lisätä päälle kasviksia. Moniin einesruokiin kuten maksalaatikkoon sopii mainiosti puolukkahillo lisukkeeksi. Eineskeiton saa muutettua täyttäväksi ateriaksi parissa minuutissa; lisää keittoon sitä lämmittäessäsi pakastevihanneksia ja heitä joukkoon myös tähteeksi jäänyttä lihaa tms. sekä koristele vielä yrteillä. Sosekeittoihin voi lisätä sulatejuustoa, ruokakermaa tai raejuustoa. Vain mielikuvitus on rajana!
Valmiit kirjolohipyörykät valkokastikkeessa Valkokastike 2 rkl rasvaa 3 rkl vehnäjauhoja 4-5 dl maitoa suolaa (aromisuolaa), kalamaustetta
- Kuumenna rasva kattilassa. Älä ruskista. - Lisää jauhot ja anna seoksen kiehahtaa. - Lisää kylmä maito vähitellen koko ajan sekoittaen. - Sekoita, kunnes kastike sakenee ja riittävästi nestettä on lisätty. - Anna kastikkeen kiehua hiljaa 5-20 minuuttia. Mausta suolalla ja mausteilla. Lisää tilli. - Lisää pyörykät kastikkeeseen. Klassinen valkokastike kuuluu ruuanlaittajan perustaitoihin. Sitä on helppo muunnella lihalle, kalalle ja pastaan sopivaksi.
13
Työllistävät järjestöt Kankaanpään Valtti-työpaja on osa satakuntalaisten työllistävien järjestöjen verkostoa, jonka toiminta käynnistyi keväällä 2018. Verkostoon kuuluu lähes kaksikymmentä yhdistystä, jotka tarjoavat tukea työ- ja toimintakykyyn sekä työllistymiseen eri puolilla maakuntaa. Järjestöjen toimintoja ovat mm. työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus, Valovalmennus ja palkkatuettu työ. Satakunnan maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen kuuluvissa kuntoutus- ja työllisyyshankkeissa on kahden viime vuoden aikana kehitetty osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien kuntoutuspalveluita sekä työllistymistä ja osallisuutta tukevia moniammatillisia palveluverkostoja. Myös järjestölähtöiset toiminnat ja palvelut on haluttu osaksi maakunnallisia palvelukokonaisuuksia ja sen vuoksi järjestöjenkin on tiivistettävä keskinäistä yhteistyötään. Työllistävät järjestöt -verkosto luotiin vuosi sitten juuri tähän tarpeeseen. Satakunnassa on yhdistyksiä yhteensä noin 4 500. Näistä kymmenen prosenttia on ammattiin ja elinkeinoon liittyviä yhdistyksiä, joiden toiminnan tarkoituksena on mm. työllisyyden ja elinkeinojen edistäminen. Järjestöjen toteuttamaa työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä edistävää toimintaa on hyvin tarjolla Satakunnan isoimmissa keskuksissa. Pienemmissä kunnissa on kuitenkin paljon tarvetta järjestöjen toiminnalle sekä järjestöjen ja kunnan väliselle tiiviille yhteistyölle.
Satakunnan yhteisökeskus verkoston koollekutsuja Satakunnan yhteisökeskus on maakunnan järjestötoimintaa ja eri tahojen yhteistyötä kehittävä yhdistys, joka kokosi myös työllistävien järjestöjen verkoston. Yhteisökeskuksen tavoitteena on, että satakuntalaisten järjestöjen palvelut vastaavat maakunnan asukkaiden ja muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin ja ovat sekä laajasti että helposti saavutettavissa. Vuonna 2019 yhtenä painopisteenä on vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Työllistävien järjestöjen toiminnan saavutettavuuden edistämiseksi Satakunnan yhteisökeskus on koonnut nyt tarjolla olevat toiminnot ja palvelut palvelukartaksi. Verkoston säännöllisissä tapaamisissa järjestöt ovat toistaiseksi tutustuneet toisiinsa ja keskustelleet työllistymisen edistämiseen liittyvistä haasteista. Lisäksi yhteisökeskus on tarjonnut järjestöille yhteistyössä Vates-säätiön kanssa valmennusta. Loppukeväästä 2019 Satakunnan yhteisökeskus julkaisee tietopaketin toimenpide-ehdotuksineen
Vas. Ulla Jäntti ja oik. Jaana Tuomela.
14
Jos haluat mukaan palvelukarttaan tai verkostoon, ota yhteyttä!
Jaana Tuomela Yhteisökoordinaattori jaana.tuomela@yhteisokeskus.fi Ulla Jäntti Hankevastaava / Järjestöjen Satasote -hanke ulla.jantti@yhteisokeskus.fi
Työllistävät järjestöt-verkosto • Satakunnan yhteisökeskuksen koollekutsuma • Kokoontunut säännöllisesti keväästä 2018 • Jäseninä 18 yhdistystä • Tavoitteena: Edistää yhteistyötä, kehittää järjestölähtöisiä palveluita ja lisää järjestötoiminnan saavutettavuutta • Palvelukartta: www.yhteisokeskus.fi/ jarjestojenpalvelut/
Osatyökykyisillä on nyt töitä Asenteet ja työmarkkinat ovat muuttuneet Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna. Suomessa on nyt runsaat 12 000 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuonna 2015. Muutos tarkoittaa yhteiskunnalle sekä työllisyysasteen nousua että 100 miljoonan euron suoria säästöjä työttömyydestä aiheutuvien kustannusten pienentyessä. Osatyökykyiselle henkilölle työllistyminen tuo paremman toimeentulon ja eläkkeen lisäksi osallisuutta ja oikeuden työhön. Tiedot ilmenevät raportista: Kaikki mukaan työelämään – Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) – kärkihankkeen tuloksia ja suosituksia. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrän väheneminen ei selity pelkästään talouden hyvällä suhdanteella vaan työvoiman kysyntä kohdistuu nyt aidosti myös osatyökykyisiin. Valumaa työllisyydestä työttömyyteen on saatu tyrehtymään. Osatyökykyiset ovat työllistyneet pääasiassa avoimille työmarkkinoille ja kaikille toimialoille.
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asenteet-ja-tyomarkkinat-muuttuneetosatyokykyisilla-on-nyt-toita
15
Digipalvelut hyvinvoinnin tukena Sari Hatanpää Tammikuun 17. päivä Valtti-työpajassa tutustuttiin uusiin hyvinvointia edistäviin digitaalisiin palveluihin asiakkaiden ja asiantuntijoiden käyttöön; monet niistä löytyvät internetistä. Lisäksi työpajoissa kokeiltiin mm. virtuaalilaseja ja mietittiin sitäkin, millaisia palveluita verkossa voisi tulevaisuudessa olla. MyLife-sovellus auttaa suunnittelemaan tulevaisuutta INKA Satakunta on projekti, jossa kehitetään Satakuntaan uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointia ja työllistymistä edistämään. INKA järjesti tämän aamupäivän, jossa juteltiin digipalveluista. INKAssa on suunniteltu MyLife-sovellus android-puhelimiin, jonka toteuttaa SAMK. MyLife toimii kännykässä ja sen avulla voi suunnitella omia työhön, hyvinvointiin ja raha-asioihin liittyviä tavoitteita ja unelmia ja voi seurata niiden toteutumista vähän kerrallaan. MyLifesovellus tulee testikäyttöön kuluvan vuoden aikana.
Kykyviisarin avulla voi nähdä, mitkä asiat menevät hyvin! Satakunto-hanke esitteli Kykyviisari-palvelun. Sen avulla voi nähdä, mitkä hyvinvointiin ja työhön liittyvät asiat sujuvat mainiosti ja toisaalta mistä palveluista voisi olla hyötyä. Kykyviisari on internetissä oleva palvelu, jota kokeillaan parhaillaan pitkin Satakuntaa eri palveluissa, asiantuntijat auttavat palvelujen valinnassa. Kykyviisaria voi kokeilla omatoimisestikin tässä osoitteessa: https://sivusto.kykyviisari.fi/
Tie työelämään – täältä löytyy kaikki työllistymistä edistävät palvelut Tie työelämään-sivustolla on tietoa kaikista työllistymiseen ja työelämässä jaksamiseen liittyvistä palveluista – omat sivut asiakkaille ja asiantuntijoille. https://tietyoelamaan.fi/keinot-tyokyvyn-tueksi/ Opintopolku – mitä haluaisit opiskella? Opintopolku-sivustolla on kaikki opintoihin liittyvä tieto Suomessa. Tätä kautta voi hakea eri opintoihin ja kurkata, mitä muuta tietoa löytyy - valma, ammatillinen koulutus, oppisopimus, lukio, ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja täydennyskoulutukset – vain osatutkinnon suorittamisen tahot puuttuvat listasta. https://opintopolku.fi/wp/fi/
16
Virtuaalilaseilla voi harjoitella jännittäviä tilanteita – esim. työhaastattelua! SAMK:n työpajassa kokeiltiin mm. virtuaalilaseja – niiden avulla voi opetella rentoutumaan ja harjoitella itselle jännittäviä tilanteita, esim. työhaastattelua tai mikä nyt ketäkin jännittää; kaikkia meitä joku asia vähintäänkin mietityttää. Tutustuttiin myös Vivago-rannekkeeseen, jolla voi selvittää vaikka miten tuli nukuttua, nukuinko oikeasti ja millaista uni oli. Lisäksi tutustuttiin hyvinvointipäiväkirjakännykkäsovellukseen, jonka avulla voi seurata myös unta ja monenmoista muuta hyvinvointiin liittyvää.
Työmarkkinatori – kehitteillä oleva palvelu työnhakijalle ja työnantajalle http://www.tyomarkkinatori.fi/ Täältä löytyy tulevaisuudessa kaikki työnhakijan ja työnantajan palvelut, julkiset ja mukana olevien yksityisten palveluntarjoajien työpaikat ja koulutusmahdollisuudet sekä työmarkkinoihin liittyvät tiedot. Sivusto on vielä keskeneräinen, joten huomaa, että sen ei pidäkään vielä toimia vaan toden teolla vasta vuosien päästä.
INKA Satakunnan tapahtumailmoittelua ja viestintää voi seurata: www.ely-keskus.fi/satakunta Twitter: @INKASatakunta Facebook: INKA Satakunta
17
Kankaanpään historiaa Jaakko Koivuluoma Uskotaan, että ensimmäiset kulkijat liikkuivat seudulla jo kivikaudella, sillä helppokulkuiset harjuselänteet olivat luontaisia kulkureittejä. Hämeen- ja Pohjankankaan yhtymäkohta honkaharjuineen ja vesiteineen sai muinaisen erämiehen päättämään, että tähän minä pirttini rakennan. Oli lohta puroissa ja riistaa metsissä. Vakituista asutusta alkoi seudulle syntyä 1500-luvulla Kustaa Vaasan aikana Vihteljärven ja Ruokojärven rantamille. Vanhimmat talonnimet mainitaan Ruotsi-Suomen asiakirjoissa 1560-luvulla; samannimiset talot ovat Kankaanpäässä edelleen ja jokseenkin alkuperäisillä sijoillaan keskustaajaman kupeessa. Väkiluku vuonna 1570 oli 50 henkeä. Seuraavalla vuosisadalla asutus ei sanottavasti kasvanut, mutta alkoi tihentyä nopeasti 1700-luvulla (vuonna 1750 500 asukasta). Vuonna 1805 Kankaanpään väkiluku oli 2028 henkeä ja vuonna 1850 jo yli kaksinkertainen, 4568 henkeä.
Vanhan-Hongon piharakennuksen kuisti
Maatalous alkoi kehittyä 1600-luvulla. Keskiaikainen kehäaura (vasemmalla). Siitä kehitettiin kääntöaura, kun puinen siipi korvattiin kaartuvalla rautasiivellä. 1800-luvulla yleistyi kääntöauran lisäksi myös rautapiikkinen, puukehikkoinen äes.
18
Maakunnan vanhin kulkuväylä, Kyrönkankaantie, kulki pitkin näitä kankaita Hämeenkyröstä Kauhajoelle. Vuosisatoja sitten sitä käytettiin yhdystienä erämaille ja 1600-luvulla tie oli Suomen tärkein kesätie Etelä-Suomen ja Pohjanmaan välillä. Se on ollut sotatienä ja sitä on käytetty kauppatienä. Kaksi kertaa on Ruotsi-Suomen kuningaskin vieraillut Kankaanpään seudulla. Kuninkaanlähde on saanut nimensä, kun kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi juottamaan hevosiaan ja ruokailemaan sillä paikalla vuonna 1752.
Kankaanpään väkiluvun nopeaan kasvuun vaikutti tiestön kehittyminen. Kankaanpää kuului 1840-luvulle asti Turun kauppa-alueeseen, kunnes saatiin tie Poriin ja alkoi ns. Pohjois-Satakunnan lankku-aika. Porissa oli Suomen suurin kauppalaivasto, jolla kuljetettiin lankkutavaraa maailmalle ja täkäläisissä metsissä puuta riitti. Kankaanpää oli puutavarakuljetuksissa tärkeä kauttakulkupaikka Hämeenkyrön, Ikaalisten ja tien valmistuttua myös Parkanon suunnasta.
Katovuonna 1866 asukkaita oli jo noin 5600. Tämä katovuosi ja seuraavan vuoden ”kesätön” kesä verottivat väestöä reilulla viidenneksellä. Vuodelta 1867 on tieto, että vielä kesäkuulla ajettiin hevospelillä Ruokojärven jäällä. Kankaanpää selvisi nälkävuosista kuitenkin monia muita paikkakuntia selvästi vähemmällä väestönmenetyksellä pitkälti sen ansiosta, että alueen maatalous oli tuolloin hyvin karjapainotteista ja katovuosinakin saatiin nevoilta ja luonnonniityiltä kerättyä sen verran heinää, ettei lasten tarvinnut olla pitkiä talvia täysin ilman maitoa.
Vilkasta toritunnelmaa vuonna 1931.
1900-luvulla väestönkasvu jatkui voimakkaana; 1930-luvulla rautatien rakentaminen ja varuskunnan perustaminen edistivät Kankaanpään nousua seutunsa monipuoliseksi palvelukeskukseksi. Sotavuosina karjalaiset toivat myös uutta elämää ja väriä seudulle. Vuosisadan alun siirtolaisuus Amerikkaan ja Kanadaan sekä 1960-luvulla Ruotsiin verottivat jonkin verran väkilukua. Uuteen maahan lähdettiin paremman elintason tai seikkailunhalun innoittamina.
Äidin kansakoulukuva 1930-luvulta Vihteljärven Ruonin kylästä.
19
Kankaanpää oli 1950-luvulle saakka tyypillinen maalaiskunta. Teollisuuttakin alkoi tulla vähitellen; Reima Oy perustettiin jo vuonna 1944 ja seudun suutariperinnettä jatkoi kenkäteollisuus. Nousukausi oli 1980-luvulla vahvaa koko Suomessa, ja Kankaanpäässä tämä näkyi keskimääräistä enemmän. Erilaisia erikoisliikkeitä oli todella paljon, ja ympäryskunnista käytiin täällä ostoksilla. Väkiluku oli vuonna 1985 huipussaan eli 13 652 henkeä. 1980-luvun ”juppiaika” vaihtui 1990-luvun taantumaan ja lamaan. Konkurssit ja taloudellinen epävarmuus näkyivät myös väkiluvun vähenemisenä. Nykyinen väkiluku on 11 538 (v.2018). Sama ”trendi” vallitsee Satakunnassa ja Kankaanpäässä kuin koko maassa; vanhusten määrä kasvaa ja nuorten määrä on laskussa. Nykyajan haasteet ovat erilaisia kuin entisaikaan. Mutta historia osoittaa, että haasteista on selvitty ja sinnikkyydellä menty eteenpäin.
Keskuskatu 1950-luvulla ja tänä päivänä. Muistellaan kaupanteon lähihistoriaa kaupunginmuseossa. Tulossa näyttely ”kauppakeskus Kankaanpää vuonna 1985”.
Valtin museovierailu Mikaela Tervonen Tämän vuoden ensimmäinen yhteisöpäivä vietettiin mukavassa yhteishengessä Kankaanpään ja Karvian Valtin pajalaisten ja ohjaajien kesken. Menimme Kankaanpään kaupunginmuseoon Niinisaloon kiertelemään; sen jälkeen ohjelmassa oli mukavaa oleskelua Ryssänmontulla liekkien äärellä makkaraa paistellessa ja muita tarjottavia nautiskellessa. Osallistujia oli oikein mukavasti ja kelikin suosi tuulesta huolimatta. Osa pajalaisista ja ohjaajista innostui myös palaamaan lapsuuteen eli pulkkamäessäkin lasketeltiin. Kaiken kaikkiaan päivä oli mukavaa yhdessäoloa raittiissa ilmassa. Seuraavaa yhteisöpäivää odotellessa.
20
21
PoSan sosiaalipalveluista Sosiaalipalvelupäällikkö Anna Isoviita Vuodesta 2009 alkaen PoSa on tuottanut jäsenkunnilleen kuuluvat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut, samoin tuotettaviin palveluihin kuuluvat ympäristöpalvelut. Kuntayhtymän jäseniä ovat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku ja Siikainen. Sosiaalipalvelupäällikkö Anna Isoviita kertoo PoSasta ja sen taustasta, sosiaalityöstä ja yhteistyöstä Valtin kanssa.
Taustaa: 37-vuotias. Koulutukselta sosionomi AMK, yhteiskuntatieteiden maisteri (Tampereen yliopisto), sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkinto (Tampereen yliopisto). Opiskelun ohella toiminut lastensuojelulaitoksessa. v. 2004 aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijäksi Kankaanpään kaupungille, ohessa lastensuojelutyötä ja päihdehuollossa sekä aikuissosiaalityön tiimin vetäjänä. v. 2009 alusta alkaen aikuissosiaalityön päällikkönä. v. 2017 alkaen sosiaalipalvelupäällikkönä.
PoSan taustaa Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS -hanke) oli ennen PoSaa. Uudistuksen tarkoituksena oli eheän kuntarakenteen muodostaminen, kuntapalvelujen tuottaminen taloudellisesti sekä kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottaminen riittävän vahvoina yksikköinä. PARAS -laki annettiin vuonna 2007 ja se velvoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen pitää olla 20 000 asukkaan asukaspohja. Tästä sai alkunsa vuonna 2009 PoSa (Pomarkku liittyi vuonna 2013). Muutos oli suuri; sosiaalipuolella ei kuntien välillä ollut yhteistyötä tätä ennen, terveydenhuollossa sitä oli ollut jonkin verran. Eli aivan alkutekijöistä lähdettiin liikkeelle. Johtavana ajatuksena oli, että asiakkaat saisivat palvelua samalla tavalla kaikilla alueilla. Prosessi on ollut myönteinen; on opittu, että erilaisuus on rikkaus ja monella työtavalla voidaan päästä samaan maaliin. Samoin jokaisen osaamisesta ja työhistoriasta on hyötyä, jos vaan niitä osataan käyttää hyväksi. Keskeinen toiminta-ajatus on, että on sama alue (Pomarkku mukana vuodesta 2013) ja kaikki asiakkaat palvellaan alueella yhdenvertaisesti. Sosiaalipalveluissa työskentelee noin 55 ammattilaista, ja tuotetaan kaikki sosiaalipalvelut. Terveydenhuollosta sosiaalipuoli poikkeaa siten, että se on julkista, ei yksityistä. Sosiaalipalvelut on hoidettava hyvin ja kaikki työt on tehtävä, koska asiakkaat eivät voi mennä hakemaan palvelua mistään muualta.
22
Sosiaalipalveluista Sosiaalityön osa-alueet: Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö Lastensuojelu Vammais- ja kehitysvammahuolto Palvelutarpeen arvioinnit Perhetyön eri muodot Perheneuvola ja perheoikeudelliset palvelut
Nämä osa-alueet ovat lakisääteisiä eli palvelut pitää tuottaa. Samoin on kelpoisuuslaki eli on säädetty, kuka saa tehdä päätöksiä (millä koulutuksella). On oltava pätevät ja osaavat työntekijät asioita hoitamassa.
Sosiaalipalvelupäällikkö Anna Isoviita vastaa sosiaalipalveluiden toimivuudesta ja saatavuudesta. Toiminta on tulosvastuullista. Lähin työpari on lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Jonna Koivuniemi. Esimies on perhe- ja aikuispalvelujohtaja Anne Vanhatalo. Sosiaalipalvelupäällikköön otetaan yhteyttä lähes kaikissa asioissa. Ensinnäkin työntekijät ovat yhteydessä. Anna vetää tiimejä ja toimii linjaavana. Työt ovat strategisia – toimitaan ”välikätenä” päätöksentekijöiden, henkilöstön ja asiakkaiden rajapinnassa. Samaten työssä korostuu viestinviejän ja valmistelijan tehtävät. Annaan ovat yhteydessä luonnollisesti myös asiakkaat, joiden asioita selvitellään myös omaiset ottavat yhteyttä sekä asumisyksikköjen asiakkaat ja läheiset. Anna Isoviiidalla on 20 vuoden kokemus sosiaalialasta. Työote on muuttunut laajemmaksi eli halutaan nähdä ihmisen koko tilanne ja auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti (otetaan huomioon elinympäristö, perhe ym.). Tämä tarkoittaa, että monia asioita on kartoitettava henkilön elämästä ja laajempia kokonaisuuksia pitää hallita. Esimiestehtävässä korostuu myös käsitys taloudesta ja palveluiden vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkuudesta. Samaten lakiin on tullut työtehtäviä, joiden pitää tulla tehdyksi.
Yhteistyö Valtin kanssa Anna Isoviita on ollut mukana Valtin alkumetreiltä alkaen. On ollut ilahduttavaa nähdä Valtin toiminnan rakentuminen; aina on oltu ajan hermolla, on nähty tarpeita ja vastattu niihin. Samoin Valtissa ovat ammattitaitoiset, työstään kiinnostuneet ihmiset. Valtin väki on ollut innostunutta ja myös muille innostavia. Valtti-työpaja on tärkeä yhteistyökumppani ja edustaa moniosaamista. Pajalla työskennellään pitkäaikaistyöttömien parissa ja aina siellä on löytynyt ratkaisu erityisiin tarpeisiin. Anna Isoviita painottaa, että Valtilla on vahvat juuret ja se on kasvattanut tasapainoisen perustan. Hän toivoo, että työpaja jatkaisi kehittymistään arjen tarpeisiin ja muuttuviin asiakastilanteisiin vastaavasti. Valtilla on ollut valmius innovoida uusia juttuja, jotka puuttuvat kunnalliselta puolelta. Toiveena on kehittää uusia asiakkaita palvelevia yhteistyökuvioita. Anna Isoviita arvostaa iloista ja energistä otetta, joka on aina näkynyt yhteistyössä.
23
Sosiaalityön luonteesta Sosiaalityön luonteen vuoksi työssä toimiva ei voi antaa omia henkilökohtaisia tietoja. Tietosuojan takia ei saa myös tunnistaa asiakasta esimerkiksi kadulla kulkiessa; sosiaalityö ei siksi koskaan tervehdi ensimmäisenä. Työhön liittyy uhkaa, koska tehdään rajoittavia päätöksiä. Aina ei pysty auttamaan, vaikka kuinka haluaisi. Toisaalta parasta työssä on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa ihmisen elämään positiivisesti. Esimiestyössä erityisesti on hienointa löytää kunkin henkilön vahvuudet ja saada työntekijät innostumaan omasta työstään. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Se on rikkautta. Vapaa-aikana Anna harrastaa puuhommia; hän on moottorisahan onnellinen omistaja ja klapeja syntyy. Meri on lähellä sydäntä; kalastaminen ja kaikki mereen liittyvä on tärkeää. Erityisenä intohimona ovat sokerittomat kolajuomat ja löytyy talosta kaksi mopsiakin.
PoSan sosiaalipalvelut siirtyivät väistötiloihin Kankaanpään virastotalolta 27.3.2019 alkaen. Sosiaalipalveluiden neuvonta on vanhuspalvelukeskuksella (Keskuskatu 42, 38700 Kankaanpää) ma-pe klo 9-15. Työntekijöiden puhelinnumerot pysyvät ennallaan. Kankaanpään aikuissosiaalityön akuutti vastaanotto (ilman ajanvarausta) järjestetään maanantaisin 8.4.2019 alkaen Taipaleenkadulla (entiset Tähden avovastaanoton tilat) klo 1214. Torstaisin vastaanotto on Tapalassa (Tapalankatu 20) klo 9-11. Jokaisessa muussa PoSan kunnassa on tarjolla akuutti vastaanotto ilman ajanvarausta viikoittain. Sosiaalipalveluiden tuleva posti toimitetaan ja lähetetään vanhuspalvelukeskukselle osoitteeseen Keskuskatu 42, 38700 Kankaanpää. Lisätietoja saat puhelinnumerosta 02 577 2501.
24
Teatterihankeen loppuraportti Esko Harni Lähialueen harrastajateatterit halukkaita yhteistyöhön Valtti -työpajan kanssa Valtti -työpaja aloitti Leader-rahoituksella yhteistyössä Karvian kunnan kanssa syyskuussa 2018 esiselvityshankkeen, jossa oli määrä tarkastella yhteistyömahdollisuuksia työpajan ja lähialueella toimivien harrastajateattereiden välillä. Esiselvityshanke päättyi vuoden 2018 lopulla, ja sen johtopäätökset yhteistyön suhteen ovat myönteisiä. Hankkeeseen liittyneisiin tiedusteluihin vastasi laajasti yhteensä 12 harrastajateatteria. Jokainen vastanneista teattereista kertoi olevansa lähtökohtaisesti kiinnostunut yhteistyöstä työpajan kanssa. Teattereiden tarve mahdolliselle yhteistyölle vaihteli etenkin niiden koon ja jäsenmäärän osin, mutta selviä yhdistäviä tekijöitä selvityksessä oli niin ikään havaittavissa. Selvityksen perusteella suurin osa teattereista kaipaa osaavia henkilöitä ennen kaikkea lavasteiden rakentamiseen, huoltoon ja muokkaamiseen. Toisaalta teatterit kaipasivat apua mediapalveluihin, kuten yhteisen internet-alustan perustamiseen. Tällainen alusta mahdollistaisi paitsi esimerkiksi rekvisiitan kierrättämisen, mutta myös laajemman yhteistyön Kankaanpään ja Karvian lähialueella toimivien harrastajateattereiden välillä. Tarvetta ja halukkuutta yhteistyölle siis selvästi löytyi selvityksen perusteella. Selvitys toi kuitenkin ilmi myös tätä yhteistyötä vaikeuttavia haasteita. Kuten odottaa saattaa, suurimmat näistä rakentuivat teattereiden pienten budjettien ympärille. Suurin osa tiedusteluun vastanneista teattereista rakentaa toimintansa vapaaehtoisten talkootyöläisten varaan. Selvityksen keskeisimpänä johtopäätöksenä - ja jatkotoimenpiteenä - voidaan pitää sitä, että työpajan olisi kannattavaa alkaa organisoida teattereiden välillä toimivaa yhteistä “rekvisiittakeskusta”. Fyysisen keskuksen lisäksi - ja sen toiminnan tehostamiseksi - olisi johdonmukaista ylläpitää myös yhteistä internet-alustaa. Esiselvityshankkeen tavoitteina oli kartoittaa, millaisia yhteistyön muotoja teatteriryhmät ja teatterit ovat kiinnostuneita kehittämään työpajatoiminnan kanssa sekä voiko pajatoiminnan tarjonta vastata teattereiden tarpeisiin. Hankkeen päätyttyä voidaan todeta, että nämä tavoitteet täyttyivät positiivisesti, ja monilta osin työpajan tarjonta voisi täyttää teattereiden tarpeet. Toivon mukaan lähialueen teatterit ja Valtti -työpaja löytävät yhteisen tulevaisuuden, ja tätä kautta teatterit myös toisensa.
25
Haasteena Neuropsykiatria ADHD, ADD ja Asperger ovat nykypäivänä melko tuttuja diagnooseja, mutta mistä oikeastaan on kysymys? Ensinnäkin nämä häiriöt kuuluvat neuropsykiatrisiin kehityshäiriöihin, joiden oireet usein lievittyvät iän myötä. ADHD – Attention Deficit Hyperactivity Disorder Ydinoireet: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivisuus. Oireet näkyvät ja painottuvat yksilöllisesti ja ne haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä.
Lapsena oireet voivat näkyä lyhytjänteisyytenä, jolloin tarkkaavaisuus siirtyy herkästi ärsykkeestä toiseen. Poikkeavan käytöksen erottaminen voi olla vaikeaa, mutta mahdollisimman varhainen toteaminen on tärkeää, jotta kehitystä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksiin voi hakeutua esim. neuvolan, kouluterveydenhuollon tai oman alueen perusterveydenhuollon kautta. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia. Yksilölliset erot oireissa ovat suuria. Lapsella voi olla pulmia aistitiedon käsittelyssä ja aistisäätelyssä. Lapsen tarkkaamattomuus voi näkyä mm. huolimattomuusvirheinä tehtävissä, vaikeutena keskittyä tekemiseen tai kuuntelemaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Omaa tekemistä voi olla vaikeaa suunnitella loogisesti ja toiminta hyppelehtii tehtävästä toiseen. Yliaktiivinen lapsi on koko ajan liikkeessä. Hän esim. naputtelee käsillään, kiemurtelee istuessaan tai puhuu lähes taukoamatta. Lapsella on usein vaikeuksia myös omien tunteiden säätelyssä. Oirekuva voi kuitenkin vaihdella ja ilmetä eri lapsilla eri tavoin. Oireet voivat näkyä myös motoriikan kömpelyytenä, aistiyli- tai aliherkkyyksinä sekä aistimushakuisuutena. Nuorena oireet näkyvät esim. runsaana energiana, jota muut eivät aina ymmärrä. Nuori voi tuntea itsensä erilaiseksi ja yhteiskunnan rajoihin on vaikea sopeutua. Apua kannattaa hakea. Kaverien kanssa juttelukin voi jo helpottaa oloa. Vanhemmat ovat avainasemassa apukeinojen löytymisessä, mutta apua voi hakea itsekin esim. ottamalla yhteyttä koulun kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan, oman alueen terveyskeskukseen, mielenterveystoimistoon tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen puh. 116111. Apua voi kysyä myös ADHD-liitosta. Tarjolla olevat kuntoutukset voimaannuttavat ja antavat itseluottamusta.
26
Jos aikuisena haluat selvittää, onko sinulla ADHD, vaatii se useimmiten kattavia tutkimuksia. Diagnosoinnissa käytetään haastattelua, kyselylomakkeita, ja systemaattista tiedonkeruuta. Lääkärintutkimuksen lisäksi tarvitaan usein neuropsykologin tutkimus. ADHD:hen liittyy usein muitakin vaikeuksia kuten oppimisvaikeuksia, masennusta ja ahdistuneisuutta, joten näiden selvittely osana diagnostiikkaa on keskeistä. Hoito ja kuntoutus parantavat huomattavasti hyvinvointia. Apua ja vinkkejä arkeen saat mm. ADHD-liiton ”Aikuisen arki toimimaan-oppaasta”, jonka löydät ADHD-liiton nettisivuilta. Sivuilta löytyy myös puhelinneuvonnan numero. ADD on yksi ADHD:n esiintymismuoto, tarkkaavuushäiriö Attention Deficit Disorder eli tarkkaamaton ilman ylivilkkautta. Häiriöstä kärsivällä on keskittymisvaikeuksia ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia. Hän unohtelee asioita ja vaipuu usein omaan maailmaansa. Toiminnan aloittaminen on vaikeaa ja tekeminen hidasta. Tekemisiä on vaikea suunnitella ja viedä loogisesti eteenpäin. Ajatus karkaa ja tekeminen muuttuu poukkoilevaksi. Muisti voi pätkiä. ADD-oireinen on herkkä ulkoisille ärsykkeille, mikä haittaa keskittymistä. Toisaalta jos tekeminen on mieluista, keskittyminen voi olla niin kokonaisvaltaista, että muu maailma unohtuu. Oireisiin kuuluu usein myös univaikeuksia. Sosiaalisia suhteita on vaikea ylläpitää ja harrastukset voivat keskeytyä. Oireet näkyvät yksilöllisesti ja niiden aiheuttama haitta vaihtelee. Hoitomuodot Hoitona käytetään psykososiaalisia hoitomuotoja ja lääkehoitoa. Myös erilaisten ruokavalio- ja vaihtoehtohoitojen käyttö ADHD:n hoidossa on yleistä. Ravitsemuksesta kannattaa huolehtia, koska oireisiin liittyy taipumusta hakea välitöntä mielihyvää ja herkuttelu sokeri- ja rasvapitoisilla ruoilla voi kääntyä ahmimiseksi. Rasvahappovalmisteista omega-3 ja omega-6-yhdistelmistä voi olla hyötyä sekä siitä, että huolehtii raudan, sinkin, magnesiumin, jodin ja muidenkin hivenaineiden riittävästä saannista. Sokerin, keinotekoisten väriaineiden ja natriumbentsoaatin on epäilty aiheuttavan ADHD-oireita. Myös salisylaattipitoisten (rypäleet, tomaatti, sitrushedelmät) ja useiden muiden ruoka-aineiden (maito, suklaa, soija, muna, vehnä, maissi, hernekasvit) on arveltu lisäävän niille herkistyneiden ADHD-oireita. Neuropsykologinen kuntoutus keskittyy ADHD:tä sairastavan potilaan ydinoireisiin, mm. tarkkaavuuden, työmuistin ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin. Psykoterapia sopii etenkin silloin, kun ADHD:n liittyy mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Nuorille ja aikuisille on saatavilla toimintaterapia-kuntoutusta, sopeutumisvalmennuskursseja ja vuorovaikutteisia verkko-ohjelmia. ADHD antaa myös vahvuuksia ADHD:llä on myös myönteisiä vaikutuksia. Monet ADHD-ihmiset ovat luovia, innovatiivisia ja asioista helposti innostuvia. Lisäksi he saattavat olla hyvin auttavaisia ja heillä on vahva oikeudentaju. Samoin monet heistä voivat olla hyvin energisiä. Tämä energia voidaan kanavoida liikuntaan ja urheiluun. Tärkeintä on löytää itselle parhaiten soveltuva liikuntamuoto, josta nauttii todella. Otetaan esimerkiksi Michael Phelps, joka sai lapsena ADHD-diagnoosin. Terapeutti neuvoi häntä urheilemaan joka päivä ylimääräisen energian kuluttamiseksi. Phelps löysi lajikseen uinnin ja kuuluu nyt kaikkien aikojen menestyneimpiin olympiaurheilijoihin. Phelpsillä on olympialaisista yhteensä 28 mitalia, joista 23 on kultaisia. Joten ADHD:n ominaisuuksilla voi päästä pitkälle elämässä!
27
Aspergerin oireyhtymä Asperger on autisminkirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia toiminnan rajoitteita. Monille oireyhtymä on myös tärkeä osa heidän identiteettiään. Se ei ole tauti tai sairaus, josta pitäisi ”parantua.” Asperger -henkilöt näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut. Heidän älykkyytensä on usein keskitasoa tai sen yläpuolella. Aspergerin oireyhtymään ei liity oppimisvaikeuksia samalla tavalla kuin autismiin. Erityinen tuki saattaa kuitenkin olla tarpeen, jos henkilöllä on liitännäisiä diagnooseja. Oireet eivät välttämättä näy ulospäin ja henkilön käyttäytymistä voidaan monesti tulkita väärin. Koko autisminkirjolla on joitain yhteisiä piirteitä, mutta se miten autismi ilmenee, on hyvin yksilöllistä. Kaikilla autisminkirjon henkilöillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa kommunikaatiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa mielikuvituksessa. Kommunikoinnissa Asperger -henkilö ei välttämättä ymmärrä sarkasmia vaan ottaa puheen tai kirjoituksen hyvin kirjaimellisesti ja hänellä voi olla vaikeuksia sekä käsitellä että muistaa puhuttua asiaa. Vuorovaikutuksessa henkilön voi olla vaikeaa ymmärtää toisen tunteita tai ilmaista omiaan. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteiden syntymistä. Ilmeet ja eleet voivat olla erilaisia kuin yleisesti. Sosiaalisessa mielikuvituksessa henkilön on vaikea mieltää erilaisia tilanteita oman kokemuspiirinsä ulkopuolelta. Asperger -henkilöllä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa. Hän voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille kuten äänille, kosketukselle, eri hajuille ja mauille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Oireet voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna. Monilla Asperger -henkilöillä on erityisiä mielenkiinnon kohteita esim. taiteeseen, musiikkiin, tietokoneisiin, autoihin, mopoihin tai pyöriin liittyviä. Tällainen tuo iloa ja onnellisuutta elämään. Apua voi hakea kunnallisesta terveydenhoidosta, kunnan sosiaalitoimesta ja iästä riippuen neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Yleislääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle, jossa moniammatillinen työryhmä tekee tutkimukset ja erikoislääkärin johdolla arvioi kriteeristön täyttymistä. On olemassa myös yksityisiä palveluntarjoajia. Omalla seudulla toimivia palveluntarjoajia voi tiedustella tarkemmin Autismi- ja Asperger- liiton palveluneuvonnasta. Lisätietoa
http://adhd-liitto.fi http://ADHDtutuksi.fi
Satakunnan SAMDY ry – vertaistukea ja virkistystä Satakunnan yhteisökeskus Otavankatu 5 – 28100 PORI (puh. 044 346 0898)
www.samdy.info Tervetuloa mukaan toimintaan!
28
Sählyturnaus Porissa Aamusella joukkueemme kokoontui pajalle, jossa odottelimme lähtöä kohti Poria työpajojen väliseen sählyturnaukseen. Varusteet, sämpylät sekä hartsportit kyytiin ja matkaan. Saapuessamme paikalle alkupuheet olivat jo käynnissä, joten saimme mennä vaihtamaan pelivaatteet päälle ja odottelemaan ensimmäistä peliä, joka oli Nakkilaa vastaan. Kentällä sai olla kolme pelaajaa, joten meillä riitti hienosti pelaajia neljän kentän rosteriin.
Välissä kävimme tankkaamassa erittäin maistuvaa nakkikeittoa Cafe Nuokkarissa, jonka jälkeen alkupelit jatkuivat. Alkuerien jälkeen puolivälierissä vastassamme oli Anniksen joukkue, joka alkoi kannaltamme sysimustasti heti kahdella takaiskulla. Vaikka joukkueemme taisteli loppuun asti, oli Annis tällä kertaa parempi.
Finaaliin jatkoivat Annis ja Rauman nuorten työpaja. Peli ratkesi vasta jatkoajalla Rauman hyväksi. Onnea Raumalle voitosta sekä Annikselle hopeasta. Valtti-työpaja oli tällä kertaa kolmas, mutta harjoitukset ovat jo käynnissä seuraavaa turnausta varten. Siellä olemme varmasti taistelemassa mestaruudesta.
29
Tehoa Aineenvaihduntaan Onko olo vetämätön ja puhti kateissa? Elopainoakin kertyy aivan huomaamatta. Tehostamalla aineenvaihduntaa saat lisää virtaa arjen pyörittämiseen. ” Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön ” (Lähde: Wikipedia). Aineenvaihdunta on riippuvainen hengityksestä, ravinnosta, liikunnasta sekä psyykkisestä hyvinvoinnista. Vuorokautisesta kokonaisenergiankulutuksesta 70 prosenttia on perusaineenvaihduntaa. Aineenvaihduntaan vaikuttavat geenit, hormonit, ikä ja sukupuoli. Kehon tehoaineet: Hyvä aineenvaihdunta edellyttää, että kehossamme on riittävästi: • A-, B1-, B3-, B6- ja E-vitamiinia • fosforia, natriumia, kaliumia, rautaa, mangaania, seleeniä ja omega-3-rasvahappoja Toimiva aineenvaihdunta – vinkkejä! 1. Ruokailu. Syö tasaisin väliajoin 2. Harrasta liikuntaa. Liikunta kuluttaa kaloreita suorituksen aikana. Aineenvaihdunta on nopeampaa jopa tuntien ajan. 3. Uni. Nuku tarpeeksi 7-9 tuntia. Huonosti nukuttu yö laskee aineenvaihdunnan tehoa jopa 20 prosenttia. 4. Syö proteiinia. Lihakset käyttävät energiana proteiinia 5. Vitamiinit. D-vitamiini, kalsium ja rauta tärkeitä aineenvaihdunnan toiminnan kannalta. 6. Vesi. Nestetasapainon ylläpitämiseen riittää 1,1 litran saanti vuorokaudessa. 7. Stressi. Keho tuottaa kortisolia, joka ei ole hyväksi aineenvaihdunnalle. 8. Vältä sokeria. Se nostaa kehon insuliinitasoja.
30
Terveellinen ruokavalio sisältää: suojaravintoaineita, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, proteiineja ja kuituja. Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit tekevät hyvää suolistolle, suojaavat sydänsairauksilta sekä tyypin 2 diabetekselta, auttavat painonhallinnassa ja parantavat kolesteroliarvoja. Kehon hiljaisen tulehduksen ja monien sairauksien riski pienenee. Kun hiilihydraattivarastot ovat tyhjät ja verensokeri laskee, alkaa väsyminen. Aineenvaihdunta tehostuu erityisen paljon silloin, kun nautittu ravinto sisältää runsaasti hiilihydraatteja. Hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ovat esim. täysjyväruisleipä, rahka, maito. Lautasmalli - suositeltava kokonaisuus Puolet lautasesta täytetään kasviksilla ja raasteilla (esim. porkkanaraaste, punainen paprika, tomaatti ). Toinen puolikas lautasesta jaetaan kahteen osaan: Peruna, täysjyväpasta tai täysjyväviljatuote, Kala-, liha- tai munaruoka ( palkokasveja ). Ruokajuoma rasvaton, 1% maito tai piimä ja janojuomaksi vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää ja kasviöljypohjainen levite. Marjat tai hedelmä jälkiruokana täydentävät aterian kokonaisuutena.
Liikunta ravitsemussuosituksissa Säännöllinen liikunta antaa hyvää oloa, elämäniloa ja jaksamista arkeen. Monipuolista, säännöllistä liikuntaa harrastavilla sydän, keuhkot, lihakset, luusto sekä nivelet vahvistuvat. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto yhdessä vaikuttavat terveyteen merkittävästi. Aikuisten liikuntasuositus on ainakin puoli tuntia ja lasten tunti päivässä.
31
Ohjaajana tuotepajalla Esittelyssä Sinikka Hakanen Sinikka Hakanen on 53-vuotias, naimisissa, yksi tytär (16-vuotias). Sinikka asuu Ala-Honkajoella isovanhempien maatilalla. Omalla tilalla on marjapensaita ja pieni kasvimaa; löytyy myös koira, kolme kissaa, kukko ja kuusi kanaa. Maaseutu on mukava elinympäristö, jossa riittää puuhasteltavaa. Mutta lukemisellekin jää aikaa ja se rentouttaa.
Elämän motto on: ”Asioilla on tapana järjestyä”.
Sinikka aloitti Valtin tuotepajalla ohjaajana helmikuussa 2019 Niina Vekon aloitteesta ja innostamana. Ompelupuolen ohjaus ei kuulu työnkuvaan, sen sijaan kaikki muut tuotepajan työt. Sinikalla on pitkä historia - 30 vuotta – postityöstä eli hän on toiminut jakelussa, asiakaspalvelussa ja esimiestehtävissä. Valtissa työskentely on ollut kivaa ja työ on vaihtelevaa. Luovuudelle on taivas rajana ja sitä saa käyttää niin paljon kuin sitä löytyy. Luovuus on piristävää ja se on innostanut itseäkin uudestaan käsitöiden pariin. Nuorempana Sinikka on harrastanut kädentöitä; kutonut puikoilla ja kangaspuut olleet käytössä. Nyt tuotepajalla ”mieli laukkaa, mitä voisi tehdä”. Valtissa on ollut mukava tutustua uusiin ihmisiin. Ihmisiä kohdatessa oppii myös aina uutta. Se on elämän suola. Yhteisöllisyys on Valtissa erinomainen asia; se on selvästi havaittavissa. Se helpottaa myös uuden ihmisen tulemista taloon.
Olen harrastanut pilkkimistä jo postiaikoina. Nyt työssäni pääsee näkemään, mistä pilkki koostuu ja miten niistä tulee kalojen ”houkuttelijoita”. Sitä ei tule ajateltua kalastaessa.
32
Runoarvoitus Seison kirjahyllyn vieressä, valot on taas sytytetty, siristelen aamun kirkkautta. Minut on puunattu ja pyyhitty, olen kuin nuori tyttö parrasvaloissa. Innoissani, kuin varsa laitumella, ensimmäisen kukan puhjettua kukkaan. Sisään astuu työmies haalareissaan, muoviläpyskää kassalla vilauttaa, aherrus alkaa, kun suuri ovi aukeaa. Autoon iloisena kannetaan, kaksi pöytää, aivan ihanaa. Sitten sanotaan heihei ja kiitos! Hassua, mutta minäkin sanon, vaikkei ne kuule. Olen nähnyt naurua ja onnea, tukena ollut heikolla hetkellä, mutta tirskumisesta pidän eniten, ja laulua myös tahdon kuulla! Kunpa saisin taas oman kodin, melkein itse autoon juoksisin. Kierrätyksestä minut löydät, jos tutustua tahdot. Toiselle olen vanha, toiselle uusi, kaikki neljä jalkaa tallella, ja päällä kukkakuosi. Yhä olen soma ja mieleltäni nuori, joko arvaat, kuka olen? Sillä nimeni on Tellu, ja olen pikkuinen tuoli. Karvian Kierrätyksen Ninnukka
33
Pajatapahtumia
Yrittäjät kokoustamassa Moon Karvian –palaverissa
Valmistuneita
Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto Harri Hieta, Peter Moisio, Maria Kekki, Heidi Teelmäki ja Minna Kurki
Liiketoiminnan perustutkinto Näyttö neljästä tutkinnon osasta (asiakaspalvelu, työyhteisössä toiminen, laskutus ja reskontra, talouspalvelut) Työvalmentaja Katariina Alitalo ja näytön suorittaja Janika Viitaniemi
34
Mummola ja Kellari tauolla vappuviikon. Mummola uudistuu! Pääset jälleen seikkailemaan uusien haasteiden parissa. Suunnitteilla loppuvuodeksi uusi huone mysteerimaailmaan ”Liisa Ihmemaassa” – teemalla!
Tsekkaa uudet kotisivut: www.valtti.fi
Me Apinat: © Jyrki Kivistö
35