Valttilehti 1 2018 by Valtti Työpaja

Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö sr.

Jyrki Kivistö Päätoimittaja

Marja Askola Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Antti Mustonen Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

2 Sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Tiimin ensimmäinen vuosi meni vauhdikkaasti ja kunniakkaasti, tämäkin vuosi toivon mukaan menee samaan tapaan ja miksipäs ei! Tässä numerossa on monipuolisesti asiaa; saimme jopa uuden toimittajan ja hänen esittely löytyykin jo heti tästä numerosta. Hyvää kevättä!

Sisältö Mediapajan esittely 4 Oma polkuni 6 Valtin joulujuhla 8 Aktiivimalli - ratkaisu työttömyyteen? 10 Kierrätyskeskus Kankaanpää 12 Uutta koulutuksessa 14 Moon Karviasta synttärit 16 Uuden toimittajan esittely 18 Työnetsintäpilotti-hanke 20 Apuvirtaa!!! 22 Tilastotietoa vuodelta 2017 24 Valtin LAN-tapahtuma 26 Virkaten vaihtelua 27 Etsivä Nuorisotyö 28 Vierailuja 30 3

Mediapajan esittely Mediapajalla pääsee kehittämään omia tietotekniikkataitojaan. Pajalle tullessa riittää, että on mielenkiintoa oppia asioita tietotekniikasta, aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Käytössä on nykyaikaiset työpisteet ja ohjelmistot. Teemme tilaustöitä yksityishenkilöille, yrityksille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Suunnittelemme ja toteutamme kaikki Valtin omat julkaisut. Pajalla voi tutustua erilaisiin työtehtäviin, mm. esitteiden ja käyntikorttien teko, verkkosivujen rakentaminen, kuvankäsittely, valokuvaus, tietokoneiden huolto, ylläpito ja korjaus, tietoliikennelaitteiden konfigurointi. Pajalla voi suorittaa TIEKEn tarjoamat tietokoneen käyttäjän A- ja AB-ajokortit ja näin todentaa tietotekniikkataitojen ajantasaisuuden ja oman osaamistason.

Palvelut • Esitteiden suunnittelu • Käyntikorttien suunnittelu • Logon suunnittelu • Kuvankäsittely • Valokuvaus • Nettisivujen suunnittelu ja toteutus • Canvas-taulujen tulostus • Valokuvien tulostus • Passikuvat • VHS digitalisointi • Tietokoneen huolto, ylläpito ja korjaus • Oheislaitteiden (esim. tulostin) korjaus • Tabletin ja älypuhelimen huolto, ylläpito ja korjaus

Laitteisto • Tietokoneet 15kpl, käyttöjärjestelmä Windows 10 • Canon C5535i –monitoimilaite • Canon iPF6400s suurkuvastulostin • Hanvon piirtopöytä • Canon ESO70D ja EOS700D järjestelmäkamerat • DVD-VHS laite videoiden digitointia varten

Pajalla työskennellään Windows-ympäristössä mutta muitakin käyttöjärjestelmiä on mahdollista kokeilla. Koneille asennettu myös Office 2016 sekä Adobe CC 2017. Tavoitteet Jokaisella valmennettavalla on omat tavoitteet, joita kohti edetään. Valmennusjakson aikana selvitetään valmentautujan omia koulutus- ja työllistymistavoitteitaan. Olen Kalle Vähäsantanen, 24-vuotias Kankaanpäästä. Valtissa olen ollut noin kolme vuotta Mediapajan puolella. Työtehtäväni ovat vaihdelleet mainoksien luonnista tietokoneiden huoltoon ja VHSien digitalisointiin. Nykyään myös ruokajakoon tulevien ruokien haku on vastuullani. Työtehtävieni ansiosta olen oppinut käyttämään uusia ohjelmia sekä soveltamaan jo opittuja ohjelmia. Pidän eniten mainoksien ja käyntikorttien tekemisestä; siinä näkee oman käden jäljen ja oppii arvostamaan omia tuotoksia. Työyhteisön viihtyvyys kolme vuotta olleena on erittäin hyvä, ainakin parantunut vuosien kuluessa.

Työvalmentajana toimii Esa Viitanen Yhteystiedot esa.viitanen@valtti.fi 044 577 2110 Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää

Oma polkuni Kouluttaja Jani Leppäniemi Polkuni Kankaanpään aikuiskoulutussäätiössä (silloin nimellä Kankaanpään aikuiskoulutuskeskus) alkoi jo maaliskuussa 2000, kun osallistuin tietokoneen ajokorttikoulutukseen. Kyseisen koulutuksen jälkeen jatkoin ”aikkarilla” atk-ammattilaistutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka kesti kevääseen 2002. Kyseisen koulutuksen aikana tuli tilanne, että silloinen kouluttaja tuli kysymään ryhmältämme, että olisiko vapaaehtoista joka haluaisi tulla tuuraamaan yhtä kouluttajaa yhdeksi päiväksi opettamaan tietotekniikkaa. Olin ainut vapaaehtoinen, ja kyseinen tuurauspäivä meni oikein hyvin. Pari kuukautta koulutuksen jälkeen sain puhelun entiseltä kouluttajaltani, joka kysyi, että kiinnostaisiko tietotekniikkakouluttajan työt aikkarilla. Taannoinen tuurauspäivä oli toiminut hyvin perusteena sille, että voisin olla kyseiseen työhön sopiva henkilö. Työt lähtivät vauhdikkaasti liikkeelle, ja koulutinkin käytännössä seuraavat kuusi vuotta pelkästään tietotekniikkaa aikkarilla ja silloin tällöin myös Kankaanpään opistolla. Työni aikana oli aikkarilla alkanut projektina Valtti valmennushanke, josta vuonna 2008 muodostui nykyinen Valtti –työpaja. 2008 minulle tuli mahdollisuus valita kolmen työpaikan väliltä. Töitä tarjosi aikkari (joka tällöin kulki nimellä Pohjois-Satakunnan aikuiskoulutuskeskus), Valtti –työpaja sekä Kankaanpään opisto. Sillä hetkellä kaikista epävarmimmalta tuntui Valtin työ, joka oli juuri siirtynyt toimimaan omillaan, mutta jostain syystä päädyin vastaanottamaan tämän työn ja siirryin Valtin mediapajan työvalmentajaksi. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin päätös tuntuu oikealta, koska olen täällä päässyt tekemään erittäin monipuolisia työtehtäviä. Olen mm. toiminut kouluttajana, työvalmentajana, media-assistenttina ja vastannut myyntireskontrasta. Myös opiskelua Valtti on tukenut mahtavasti, ja viimeksi opiskelinkin oppisopimuksella Nakkilan Sataedussa kuva-artesaaniksi eli valokuvaajaksi. Valokuvaus oli jo pari vuotta aiemmin alkanut kiinnostaa ja tein heti hakemuksen opintoihin, kun työnantaja näytti vihreää valoa opiskelulle. Opintoihin hakeutuminen tapahtui lähettämällä 10-15 sähköisen kuvan portfolio opettajille ja niiden perusteella pidettiin puhelinhaastattelu, jossa keskusteltiin kuvista ja siitä miksi ne olin portfolioon valinnut.

Opinnot kestivät 1,5 vuotta ja vaikka kyse oli perustutkinnosta, oli opinnot aika haastavat, koska pystyin töiden takia olemaan opinnoissa mukana vain muutaman kerran kuussa. Myös opinnot söivät todella paljon vapaa-aikaa. Koin kuitenkin saavani opinnoista mahtavaa lisätietoa ja -taitoa ja varmuus kuvaamiseen lisääntyi todella paljon. Opintoja voin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille suositella. Valmistumiseen vaadittiin yhdeksän näyttöä, jotka pääosin pyörivät kuvaamisen ympärille, pois lukien mm. yrittäjyys. Kokopäiväistä ammattia en valokuvauksesta haaveile, mutta se toimii hyvin lisänä täällä Valtissa ja oikein mukana harrastuksena.

Valokuvaajan opintojen näytöissä mukana olleita kuvia.

Valtin joulujuhla Valtin perinteistä joulujuhlaa vietettiin 19.12. uuden keittiön tilojen yhteydessä. Juhlaa olivat viettämässä kanssamme Karvian toimipisteet.

”Oi käykää ystävät laulamaan, kun joulu, joulu on meillä.” Diakoni Pasi Junnila piti jouluhartauden ja laulatti rakkaita joululauluja.

Toiminnanjohtaja Niina Veko toivotti kaikki tervetulleeksi. Hän kiitti kuluneesta vuodesta ja kehui työpajan henkeä ja pajalaisten ahkeruutta. Paja on kuin pienoiskaupunki, jossa on paljon erilaisia toimintoja ja osaamista. Päättynyt ValttiCenter -hanke ei saanut valitettavasti jatkoa, mutta uusia suunnitelmia on kehitteillä.

VT-Sanomat saatiin kuin saatiinkin valmiiksi joulujuhlaan. Lehti oli paitsi joulu- myös juhlanumero Suomen 100 vuoden itsenäisyyden kunniaksi. Me toimittajat olemme tyytyväisiä lehden saamasta positiivisesta palautteesta.

”Herkkuja on siinä monenlaista; kuiske kuuluu, miltä ruoka maistaa.” Keittiön väki oli loihtinut herkullisen ja monipuolisen jouluaterian. Siinä oli salaatteja, erilaisia kala- ja lihatuotteita, suussa sulavia laatikoita; jokaiselle jotakin. Lopuksi kahvit joulupullan kera.

Joulujuhlan päätteeksi oli arvontaa. Jokainen oli kirjoittanut nimensä arpalippuun, ja tämä arpa suosi jokaista. Kävipä vaan niin hassusti, että suurin osa kosmetiikkatuotteista päätyi pajan miehille. Hauskaa oli joka tapauksessa, ja lomille lähdettiin seuraavan pajapäivän jälkeen.

Aktiivimalli - ratkaisu työttömyyteen? Aktiivimalliksi kutsuttu työttömyystukien uusi sanktiointijärjestelmä tuli voimaan 1.1.2018. Malli koskettaa suurta joukkoa suomalaisia, mutta on herättänyt monimutkaisuutensa vuoksi paljon kysymyksiä ja myös vastustusta. Aktiivimalli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että jos työtön ei ”osoita aktiivisuuttaan” lain edellyttämällä tavalla, hänen työttömyystukensa suuruutta leikataan määräaikaisesti. Näin hallitus pyrkii kannustamaan työttömiä pyrkimään lyhyisiinkin pätkätöihin. Aktiivimalli koskee lähtökohtaisesti jokaista työttömyystukia saavaa suomalaista. Työttömyystukia ovat ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Yhteensä näitä tukia maksettiin pelkästään marraskuussa yli 350 000 hengelle, joten uudistuksen kohderyhmä on laaja. Jos työtön ei täytä aktiivisuusvelvoitetta, hänen työttömyystukeaan leikataan 4,65 prosenttia kolmen kuukauden ajaksi. Pelkkää työmarkkinatukea rangaistus pudottaa noin 697 eurosta 664 euroon eli bruttona runsaat 30 euroa. Aktiivisuusedellytys täyttyy, jos työtön tekee 65 arkipäivän eli kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tuntia palkkatyötä tai osallistuu viitenä päivänä tetoimiston ”työllistymistä edistäviin palveluihin”. Leikkauksen voi välttää myös ansaitsemalla yritystoiminnassa vähintään 241 euroa kolmen kuukauden aikana. Vaaditut 18 työtuntia voivat jakautua kolmen kuukauden jaksolle miten tahansa. Työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa, eli työtön saa tienata 300 euroa ilman, että työttömyystuki pienenee. Esimerkiksi 18 tunnin työskentely ei siksi useimmissa tapauksissa pienennä tukea. Vapaaehtoistyötä ei hyväksytä ainakaan toistaiseksi mallin tarkoittamaksi työnteoksi. Hyväksyttyjä työllistymistä edistäviä palveluja ovat omaehtoinen opiskelu, työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus ja uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta.

Ensimmäinen kolmen kuukauden seurantajakso alkoi 1.1.2018 eli ensimmäiset määräaikaiset leikkaukset työttömyysetuuksiin voidaan tehdä huhtikuun alussa. Mikäli aktiivisuuden edellytys ei seuraavallakaan seurantajaksolla täyty, pysyy tuki 4,65 prosenttia alhaisemmalla tasolla. Tuki nousee takaisin alkuperäiselle tasolle seuraavan jakson ajaksi, mikäli työtön täyttää aktiivisuusvaatimuksen.

Puolesta ja vastaan On tietysti hyvä, että työttömyyden pitkittymiseen puututaan, koska se on Suomessa iso ongelma. Pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä kasvava syrjäytyminen vaativat toimia. Työelämä on muuttunut erilaiseksi kuin ennen; ei ole juuri enää tarjolla pientä koulutusta vaativia töitä, joilla voisi elääkin. Työnantajat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla haluavat erittäin pätevää, aikaansaavaa, sosiaalisesti taitavaa henkilöstöä. Niitä, jotka sellaisia eivät ole, työmarkkinat eivät tarvitse.

Aktiivimalli on herättänyt kiivasta vastustusta. Mallia on kritisoitu muun muassa siksi, ettei kaikille ole tarjolla riittävästi sellaisia palveluita, saati työtä, joka osoittaisi aktivoitumisen ja työllistymisyritykset. Alueelliset erot ovat lisäksi suuret. Aktiivimalli vauhdittaa kaupungistumista, koska maaseudulla palveluita ja työpaikkoja on vähemmän. Muutto kotipaikkakunnalta ei ole useinkaan helppo ratkaisu. Jos aktiivimallia ei haluta ottaa käyttöön, tarvitaan keskustelua siitä, mitä keinoja työttömyyden vähentämiseksi on. Suomessa on pysyvästi reilusti korkeampi työttömyysaste kuin muissa Pohjoismaissa. Reilu kolmannes työttömistä on sellaisia, jotka eivät ole olleet useampaan vuoteen avoimilla työmarkkinoilla töissä. Tämän ryhmän työllistymistä ei merkittävästi edistä kovatkaan sanktiot. Siten aktiivimallin positiiviset vaikutukset ulottuisivat vain osaan työttömistä. Yksi tapa vähentää työttömyyttä olisi parantaa työnantajien kannustimia palkata työvoimaa aiempaa enemmän. Virheellinen rekrytointipäätös on yrittäjälle riski, eikä Suomessa ole kovin helppoa irtisanoa yksittäistä työntekijää siksi, ettei hän tee työtään hyvin. Työnantajat rekrytoisivat rohkeammin, jos työsuhdeturvaa heikennetään jonkin verran. Toisaalta tämäkin vaihtoehto herättäisi vastustusta. Kuluva vuosi osoittaa, miten aktiivimalli toimii ja miten sitä mahdollisesti kehitetään.

Infotilaisuus Karvialla Aktiivimallista annettiin tietoa Karvialla. Paikalla oli noin 60 osanottajaa.

Matti Arkko, yritysneuvoja Tarja Hosiasluoma, Karvian kunnanjohtaja

Eino Mäkinen, Satakunnan TE-toimisto, Kankaanpään osasto Lähteet: Kela, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö sekä työ- ja elinkeinoministeriö

Kierrätyskeskus Kankaanpää Kankaanpään Tekevät ry Kierrätyskeskuksen tavoite on ympäristöntilan parantaminen ja sosiaalinen työllistäminen. Toiminta edistää jätteiden vähenemistä, kierrätysajattelun leviämistä ja ympäristötietoisuuden lisäämistä. Kierrätys säästää luontoa! Omat ylimääräiset tavarat ovat käyttökelpoisia ja tarpeen jollekin toiselle.

Toiminta Myymme kierrätyskeskuksessamme ihmisten lahjoittamia kierrätystavaroita. Näitä ovat mm. vaatteet, kengät, erilaiset kodintekstiilit, lastentarvikkeet, urheiluvälineet, kirjat, astiat ja koriste-esineet ja huonekalut. Samoin myynnissä on tarkistettuja ja kunnostettuja isoja ja pieniä kodinkoneita kuten jääkaappeja, pakastimia, pesukoneita, kuivureita sekä kahvinkeittimiä, vedenkeittimiä yms. Olemme virallinen SER-romun vastaanottopiste (www.serkierratys.fi). Meille voi toimittaa kaikkea sähkö- ja elektroniikkaromua, ehjää tai viallista. Nämä ovat laitteita, jotka tarvitsevat toimiakseen sähkövirtaa, akun tai pariston. Kaikki sähkö- ja elektroniikkalaitteet käydään läpi. Laitteet pyritään joko korjaamaan, puretaan varaosiksi tai lähetetään murskattavaksi jatkokäsittelyä varten. Meille on tärkeää atk-laitteiden tietoturva, joten kaikki tyhjennetään huolellisesti. Tietoturvasyistä puhelimet menevät suoraan romuksi. Puretuista kodinkoneista löytyy edullisesti kattava valikoima varaosia, kuten moottoreita, luukkuja, ovikoteloita jääkaappiin, ritilöitä ja paljon muuta. Kun ottaa mallikappaleen mukaan, löytää helpommin vastaavan tilalle. Käytetyistä varaosista saa kehiteltyä vaikka mitä; vain mielikuvitus on rajana. Esimerkiksi ritilöistä saa helposti yhteen liittämällä koottua toimivan ja miellyttävän pentuaitauksen lemmikeille. Myynnissä on myös jonkin verran uusia varaosia eli pesukoneisiin hiiliä, laakereita, poistopumppuja yms., jääkaappeihin sekä pakastimiin termostaatteja yms. ja hellanlevyjä. Otetaan vastaan myös polkupyöriä, ruohonleikkureita, grillejä yms. Samoin ongelmajätteistä loisteputket ja LED/ energiasäästölamput, jotka noudetaan kierrätyksestä eteenpäin vietäväksi.

Henkilökunta Maikki Hautamäki, toiminnanjohtaja. Työnohjaus ja hallinto / myynti. Koulutukselta Maikki on merkantti, merkonomi, datanomi sekä suorittanut myyjän ammattitutkinnon. Maikki oli aikoinaan myös Valtti-työpajalla; kolme vuotta puuosastolla ja vuoden Mediapajalla, jossa suorittanut AB-ajokortin, kuvankäsittelyä ym. Oskari Hautamäki, projektipäällikkö. Työnohjaus ja sähkötöiden johtaja. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjaus ja kierrätys. Koulutukselta Oskari on sähkö-, automaatio- ja elektroniikkaasentaja. Kierrätyskeskuksessa on tällä hetkellä noin 40 henkilöä erilaisilla sopimuksilla töissä. Parasta työssä on hyvä henkilökunta sekä ihanat asiakkaat. Hienoa on myös, kun työntekijät pääsevät eteenpäin elämässä eli työelämään tai opiskeluun. Asiakkaina ovat pääosin yksityiset; toisinaan myös yrityksiltä tulee tavaraa. Kierrätyskeskuksessa on satunnaisten kävijöiden ohella myös vakituisia asiakkaita lähialueelta ja jopa Porista saakka. Kaukaisin tavarantoimitus on mennyt Afrikkaan eli pyykkikoneen luukkukytkin lähti avustustyöntekijän mukana. On hienoa, että tavara löytää uuden kodin ja käyttöä. Asiakkaiden auttaminen on sydämen asia. Kuitenkin on aina huoli toiminnan jatkuvuudesta, ja se lisää henkistä stressiä; työasiat seuraavat mukana kotiin.

Yhteystiedot Kankaanpään Tekevät ry Toimenkatu 4 38700 Kankaanpää 02 572 1525 www.kierratyskpaa.fi www.facebook.com/ kierratyskpaa Avoinna arkisin 9 – 17.

Työskentely kierrätyskeskuksessa – Karoliina Vuorivirta Aloitin kierrätyskeskuksessa 8.1.2018. Sitä ennen työskentelin kolmisen kuukautta Valtissa tuotepajan puolella, ja sieltä on mukavia muistoja. Tekemistä oli paljon ja työyhteisö oli kiva. Kierrätyskeskuksessa hoidan kassan ja myyntityöt. Teen palkkatuella ja työaika on maanantaista perjantaihin klo 9-17. Sopimukseni kestää puoli vuotta. Kierrätyskeskuksen työt olivat entuudestaan tuttuja; olin työkokeilussa aikoinaan, kun kierrätys sijaitsi keskustassa. Voin sanoa, että työpaikkani on mukava ja samoin ohjaajat.

Uutta koulutuksessa Tammikuusta 2018 alkaen ammatilliseen koulutukseen (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) voi hakeutua myös jatkuvan haun kautta. Jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Samoin tammikuussa 2018 ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan eli ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Pääväylä koulutukseen on yhteishaku, jos olet päättänyt peruskoulun, kymppiluokan tai ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen. Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon on helmi-maaliskuussa. Peruskoulun jälkeisiä opintoja voi suunnitella seuraavan vinkkilistan avulla:

Koulutusasioista juttelemassa Kaisa Kallio, opinto-ohjaaja, Sataedu Kankaanpää

Mieti, mihin haluat hakea. Ammatillisen koulutuksen ja lukion lisäksi peruskoulun jälkeen voi hakeutua myös valmistaviin koulutuksiin, kuten kymppiluokalle tai VALMA:an eli ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen tai kansanopistoon. Lue toisten kokemuksista opiskelusta ja työelämästä. Hae ajoissa. Voit hakea viiteen eri koulutukseen, sekä lukioihin että ammatillisiin oppilaitoksiin.

Valintojen tulokset ovat selvillä kesäkuussa. Kesällä on vielä lisähakuja yhteishaussa mahdollisesti vapaiksi jääneille opiskelupaikoille. VALMA koulutukseen haku on 22.5.-24.7.

Jatkuva haku on enemmän aikuisille, joilla ei ole tutkintoa tai edessä on alan vaihto eli joka haluaa hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Se on tavallaan täydentävä haku erillishaulle. Ohjausta ja neuvontaa saa oppilaitoksilta. Jo hakuvaiheessa selvitetään, mikä on sopiva koulutus ja sen vaativuustaso. Sopivan koulutuksen valinnassa otetaan huomioon osaaminen, joka sinulla jo on. Tällaista osaamista on saattanut kertyä esimerkiksi työelämässä, harrastuksissa, vapaaehtoistyössä tai järjestötoiminnassa. Tietoa koulutustarjonnasta ja hakuajoista löydät Opintopolusta tai oppilaitoksen omilta verkkosivuilta. Jokainen oppilaitos päättää itse, mitä koulutuksia jatkuvassa haussa on tarjolla ja milloin haku järjestetään. Samoin millä tavalla jatkuva haku toteutetaan. Yleensä täytetään sähköinen lomake, joka löytyy Opintopolusta tai oppilaitosten omilta verkkosivuilta. Oppilaitos päättää itse, millä perusteilla opiskelijat valitaan. Yhtenäisiä valtakunnallisia valintaperusteita ei ole. Oppilaitokset järjestävät pääsy- tai soveltuvuuskokeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle Sataedussa on soveltuvuuskoe, suutari- ja ortopedikoulutukseen pääsykoe. Samoin on aloja, joihin on terveydentilavaatimukset, jotka on täytettävä. Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudessa ammatillisen koulutuksen reformissa korostuu henkilökohtainen opintosuunnitelma eli katsotaan, mitä osaamista jo on ja tehdään suunnitelma, miten edetään eteenpäin. Työpaikoilla oppiminen vahvistuu entisestään; tehdään koulutussopimuksia työpaikoille ja siellä annetaan jatkuvaa työnäyttöä osaamisesta. Koululla käydään läpi tietyt asiat teoriassa ja käytännössä. Kun on osaaminen ”kasassa”, niin valmistuu. On huomioitava, että valmiudet lähteä työelämään näyttämään osaamista ovat erilaiset. Osalle opiskelijoista on alan työt entuudestaan tuttuja, osalla taas ei ole ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta. Näin ollen myös eri tahdissa ollaan valmiita. Käytäntö näyttää, miten reformi tulee toimimaan. Monet asiat ovat olleet käytössä jo entuudestaan, ja nyt jo on opiskelijoita valmistunut eri tahdissa. Tämä toki reformin myötä korostuu. Yksilöllistäminen tekee opinnoista sujuvampia ja syrjäytyminen vähenee.

Lisää koulutuksesta:

Moon Karviasta synttärit Moon Karviasta Ompelimon ja Torimyymälän 5-vuotissyntymäpäiviä vietettiin aurinkoisissa ja leppoisissa tunnelmissa 6.3.2018. Paikka sijaitsee aivan Karvian ydinkeskustassa ja tarjoaa loistavat puitteet toimintaan avarissa ja valoisissa tiloissa. Myymälässä on mukana 40 yrittäjän, yhdistyksen ja kädentaitajan myyntipisteet. Myymälän syntymäpäivä lähti käyntiin täydellä tohinalla. Pihassa oli tarjolla kuumaa makkaraa, jotka Karvian K-Market Lastula tarjosi synttäreiden kunniaksi. Makkaraa oli tarjolla sadalle ensimmäiselle kävijälle ja ensimmäiset vierailijat olivatkin jo paikalla hyvissä ajoin. Syntymäpäivät olivat selvästi iso asia myös karvialaisille, koska kaikki tarjottavat ja ohjelma haluttiin tehdä talkootyöllä, yhteistyössä myymälän väen kanssa. Hyvänä esimerkkinä mm. herkulliset täytekakut, jotka olivat karvialaisen yrittäjän käsialaa. Kahvi- ja kakkutarjoilun sekä kuuman makkaran lisäksi tarjolla oli arvontaa sekä pieni visailu myymälän 5-vuotistaipaleen kunniaksi. Aamupäivän jälkeen vierailijoita tuli viihdyttämään myös karvialainen haitarinsoittaja, Lauri Kuusela. Vieraskirja täyttyi päivän mittaan kymmenistä nimistä ja päivän päätteeksi nimiä olikin jo kertynyt 160 kappaletta.

Uuden toimittajan esittely Antti Mustonen Olen Antti Antero Mustonen, lempinimeltäni Andreas. Syntynyt 8.2.1969 Kemissä eli lapsuuskodista Kittilästä käyty syntymässä niinkin kaukana. Lapsuuden olen asunut Suomessa (Kittilä, Tornio, Tervola, Kemi) ja Ruotsissa, jossa olen käynyt ensimmäisen koululuokan Sandvikenissa. Sen jälkeen asuimme Skinsskattebergissä ja Göteborgissa. Myöhemmin elämässä myös asuinpaikkoina Borlänge ja Tukholma. Oulun Muhokselta muutin 15.3.2017 tänne Kankaanpäähän Makkaramäkeen. Ensiksi töihin kirpputorille myyjäksi kolmeksi kuukaudeksi, siitä sitten työharjoitteluun kierrätyskeskukseen ja välissä robotin ohjelmoija/operaattori -koulutukseen. Minulla on neljä työteknikkotutkintoa (kone - ja metallitekniikka, prosessitekniikka, LVItekniikka ja kunnossapitotekniikka). Inspectan tarkastaja SFS-EN 287,1-1c16-118504, KVV-tarkastaja (kiinteistön viemäröinti ja vesi) sekä ¾ osaa konetekniikan insinööri tutkinnosta. Lapsia on neljä eli kaksi poikaa ja kaksi tyttöä: Kemissä Anna 19 vuotta, Oulussa Akseli 2 vuotta, Ylivieskassa Aleksi 17 vuotta ja Haukiputaalla Saga 9 vuotta. Vielähän on toki aikaa tehdä ”Niinistöt”. Työtä olen tehnyt myyjänä, putkiasentajana, levyseppänä, kokkina, talonmiehenä, isännöitsijänä, työnjohtajana, vuoropäällikkönä, varustelupäällikkönä ja putkihitsaajana. Harrastuksina ovat eläimet eli neljä kuningaspythonia, kaksi Mittelspitz-koiraa (Tiiti ja Minttu), kaksi islanninhevosta, nelivarvaskilpikonna Mathilda ja parta-agama Orvokki. Koirien kanssa käyn kävelyllä ja heittelen palloa noudettavaksi. Ratsastamassa käyn noin kerran viikossa joko Niinisalossa suomenhevosella tai Pälkäneellä islanninhevosella.

Kuningaspythonit tulivat minulle helmikuussa, (kuvassa naaraspython Esteri). Pythonit syövät vain 2 krt/kk.

Mittelspitzit Tiiti ja Minttu. Tiitille on odotettavissa pentuja.

Mathilda on nelivarvaskilpikonna, luonteeltaan kiivas nainen. Ikää 13v.

Parta-agama (Orvokki) on talviunilla, väriltään keltainen ja vaihtaa väriä mielentilojen mukaan.

Olen harrastanut musiikkia soittamisen muodossa (kitara, saksofoni, huuliharppu). Lukemisesta kiinnostaa erityisesti historia. Nyt olen hieman uudelleen tapaillut tanssiaskelia. Takana onkin pitkä ”ura” kilpatanssista niin lavatanssipuolella kuin swingtanssissa. Urheilua en juuri seuraa. Kannatan kuitenkin SKA Pietarin joukkuetta. Olen ortodoksi eli pääkirkkona on Tampereen Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. Minut näkee kirkon isoina muistopäivinä Porin Apostoli Johannes Teologin kirkossa. Olen myös luennoinut ortodoksikirkon paastoista ja niiden terveysvaikutuksista sekä bysanttilaisuudesta ja bysantin ortodoksisuuden merkityksestä tämän päivän ortodoksikirkkoon. Venäjä kiinnostaa muutoinkin; opiskelen Venäjää toisella lukukaudella. Toimin somessa eli ryhmänperustajana ja ylläpitäjänä fb:ssä useammassakin ryhmässä. Facebook –kavereita on tullut vuoden aikana paljon lisää myös Kankaanpäästä. Olen rento ja avoin tyyppi sekä hyvin sosiaalinen. Jos on asiaa, nykäiskää hihasta! Aina löytyy aikaa porinoihin. Facebookissa nimeltä Mustonen Andreas. Siirryin Valtin keittiöltä Mediapajalle 13.2.2018 puolen vuoden sopimuksella toimittamaan VT-Sanomia, joten sieltäkin minut tavoittaa.

Työnetsintäpilotti-hanke Työnetsintä on uudentyyppinen Satapolku-hankkeen pilotti, jossa Valtti -työpaja, Toimitupa ja Tekevät ovat mukana. Tarkoituksena on saada näiden työtoiminnassa olevat ihmiset (eli kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatuella toimivat henkilöt) työelämään tai koulutukseen. Hanke aloitettiin viime syksynä, mutta sitä päästiin varsinaisesti toteuttamaan vuodenvaihteen jälkeen. Kokeilu kestää ensi kesään, ja siihen mennessä nähdään, onko saatu tuloksia työllistymisen suhteen. Tavoitteet ovat kaksitahoiset: Asiakkaan näkökulma eli tehostetaan asiakkaan eteenpäin poluttumista työllistämistä edistävistä palveluista kohti työelämäja koulutusvaihtoehtoja. Asiakas saa henkilökohtaista tukea ja neuvontaa valintojen tueksi sekä käyttöönsä laajat palveluntuottajan yritysyhteistyöverkostot. Verkostonäkökulma eli tiivistetään eri tahojen välistä yhteistyötä työllistämistä edistävissä palveluissa olevien asiakkaiden eteenpäin ohjauksessa kohti työllistymistä tai kouluttautumista. Pilotin aikana etsitään/ löydetään uusia yhteistyömuotoja ja rakennetaan uudenlainen työllistämisen malli Pohjois-Satakunnassa.

Pilotti-hankkeessa mukana uraohjaaja Harri Hieta ja projektikoordinaattori Päivi Lankoski-Raitio (SataPolku).

Käytännössä hanke etenee siten, että esimerkiksi Valtista työnohjaajat jututtavat omia asiakkaitaan ja kartoitetaan, löytyykö motivaatiota edetä koulutukseen tai työhön. Sen jälkeen ko. ohjaaja ottaa yhteyttä Harri Hietaan, joka sitten haastattelee asiakasta eli tunnistetaan osaamiset ja vahvuudet sekä kerrotaan, mitä voidaan tehdä. Tällöin myös kartoitetaan työllistymisen esteet, esimerkiksi terveys, päihteet, rikostausta, rahaongelmat. Useimmiten keskustelu riittää, mutta ammatinvalintatestejäkin voidaan tehdä päätöksenteon tueksi. Liikaa ei voi korostaa motivaation merkitystä eli se on tärkein voima, joka vie eteenpäin. Yleensä etsitään työkokeilupaikka tai mietitään opiskelupaikkaa. Työkokeilun jälkeen aletaan sitten puhua yrittäjän kanssa asiakkaan palkkaamisesta töihin. Keskeisenä erona jo olemassa oleviin palveluihin on, että palveluntuottajalle maksetaan korvaus vain kun tuloksia on saavutettu. Tuloksina pidetään asiakkaan työkokeilua, työllistymistä tai koulutuksen aloittamista. Pilotti-hankkeella on saatu tähän mennessä hyviä tuloksia. Sillä löydetään räätälöityjä, henkilölle itselle sopivia polkuja edetä elämässä eteenpäin. Hankkeessa myös korostuu hyvä yhteistyö ja kontaktit yrittäjiin työllistymisen edistämiseksi.

Kokemuksia Tero Ranne haki Varamiespalvelun kautta töihin ja jo 15 minuutin päästä siitä sai tiedon työpaikasta. Tero on ollut aktiivinen työnhakija; lähettänyt varmaankin satoja työhakemuksia. Nyt tärppäsi, kun oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hän sai Pomarkun Muovituotteelta työpaikan; ensiksi kolmen kuukauden työjaksolle ja jos kaikki sujuu hyvin, vakituiseksi työntekijäksi.

Marko Davidsson (27 v.) muutti viime marraskuussa Kauhajoelta Kankaanpäähän. Hän laittoi lukuisia työhakemuksia, mutta ei päässyt työhaastattelua pidemmälle. Keskustelut Harri Hiedan kanssa johtivat jo viikon kuluessa työpaikan löytymiseen eli Marko pääsi rakennushommiin päiväkotityömaalle. Tämän kahden kuukauden pestin jälkeen hän menee SP-Elementille keskustelemaan työpaikasta.

Apuvirtaa!!! Apuvirta.fi on osa Digiloikka nuorisotyöhön! –hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluita PohjoisSatakunnassa. Alueeseen kuuluu Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen. Apuvirta.fi pyrkii olemaan ideaalinen työkalu nuorille ja nuorisotyölle, johon on koottu kattava tietopaketti kaikkeen elämän askareisiin liittyviin asioihin. Sieltä löytyy tietoa ja neuvoja esimerkiksi opiskelusta, työnhausta ja harrastusmahdollisuuksista siivousvinkkeihin. Käväise tutustumassa www.apuvirta.fi ! Sivuston pääsuunnittelijana Tapio Lauri Moro! No ihan ensiksi täytyy kiittää Valttia siitä, että kuin hyvä ponnahduslauta se onkaan! Mihinkäs sitä muuten olisi näin 32- vuotiaana ilman varsinaista työkokemusta päässytkään. On sitä tullut varmaan yli 20 vuotta kuitenkin lähes päivittäin tietokoneiden parissa puuhasteltua, että olipa ongelma mikä tahansa niin osaan sen kyllä ratkaista. Koulutukseltani olen datanomi ja olen aloittanut kuntouttavassa työtoiminnassa Valtin Mediapajalla. Pääsin 2.10.2017 alkaen palkkatuella media-assistentiksi tänne Valttiin. Luonteeltani olen fiksu, huumorintajuinen, rauhallinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva. Harrastan salibandya, frisbeegolfia ja tietokonepelejä. Liityin Apuvirta.fi projektiin, jota oli jo aloitellut Mikaela Tervonen. Leppäniemen Jani antoi meille sitten idean eli kuvasimme lego-ukkoja ”in action” jotka sitten leikkimielisesti seikkailisivat sivuilla. Se ei ehkä kuulosta niin hauskalta, mutta voihan voimasanan voimasana, että meillä oli hauskaa niitä kuvatessa. Legoja tosiaan oli paljon ja kaikenlaisia mahdollisia lego-jääkaappeja ja sohvia ja seteleitä ym. Jossain vaiheessa homma meinasi lähteä jopa lapasesta. Huomataan, että mihinkähän ihmeeseen aiomme käyttää kuvaa, jossa kaksi sini-virka-asuista ukkelia tökkii toisiaan lego-banaaneilla ja ruoskilla kyseenalaisiin paikkoihin. Mikaela lähti jatkamaan opiskelujaan, mutta isot kiitokset Mikaelalle projektin hyvästä alkusuunnittelusta. Jäin yksin tekemään projektia, mutta aikaa oli riittävästi ja apua sain tarvittaessa Esa Viitaselta. Sivusto on ollut jo joulukuusta 2017 alkaen toiminnassa, mutta pientä hienosäätöä olen aina välillä tehnyt. Melko tiuhaan sitä varmaan vielä päivitelläänkin, kun ajankohtaisia tapahtumia nuorille tulee ja menee.

Olen samalla toiminut myös Mysteerihuone Mummolan pelinvetäjänä eli Mysteerikkona. Se on ollut kyllä todella mielenkiintoista ja pääsee näkemään, kuinka erilaiset ihmiset ratkovat samoja pulmia. Usein ihan samallakin tapaa, mutta joskus on keksitty mitä uskomattomimpiakin ratkaisuja! Monesti ihan toimiviakin, kun taas joskus voidaan mennä ihan metsään. Tule kokeilemaan itse! www.apuvirta.fi/mysteerihuone

Mysteerihuone Mummola sijaitsee Kankaanpäässä, palolaitosta vastapäätä Valtti-työpajalla. Ryhmän koko 3-4 henkilöä Avoinna arkisin klo 8-16 …. alle 29 vuotiaat ilmainen …. yli 29 vuotiaat 50€/ryhmä

Mukavaa on kyllä ollut ja kohta puoli vuotta tässä hurahtanutkin. Mukava henkilökunta ja rauhallinen työympäristö, ei nyt kyllä keksi mistä voisi valittaa. Lähdössä Leville Hulluun Poroon Escape Roomohjaajaksi Valtin TT-Tehoa työllistymisen-hankkeen edelleen sijoituksen kautta. Terveisiä kaikille! TT - Tehoa työllistymiseen (Työllisyyspoliittinen avustus) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen.

Loppukevennyksen aika! Mie oon Torniosta kotosin ja siitä tulikin mieleeni tehdä pienimuotoinen visailu tuolta lapin murteesta olevista arkipäiväisistä sanoista, mihin et ehkä ole täälläpäin törmännyt! Haasta ystäväsi leikkimieliseen visaan! Mitä seuraavat sanat tarkoittavat? Keksitkö oikean vastauksen kolmesta vaihtoehdosta? Kahveli A) Kahvipannu B) Haarukka C) Kaksi-osainen Ruukata A) Korjata B) Olla tapana C) Mankeloida Kläppi A) Lapsi B) Mattopiiska C) Nippuside Siutti A) Ohi B) Uupunut C) Suora Nisu A) Kahvipulla B) Pikkuruinen C) Olla tiineenä Hantuuki A) Sorkkarauta B) Kumihanska C) Pyyhe Lööki A) Lemu B) Laatikko C) Sipuli Saikata A) Katkaista B) Jokin ei onnistu C) Vahtia lapsia Hunteerata A) Ohjata B) Miettiä C) Pyydystää Kisuta A) Tapella B) Kiivetä C) Pussailla Oikeat vastaukset löydät sivulta 31

Tilastotietoa vuodelta 2017 VALTTI TYÖPAJAN TULOKSELLISUUDEN YHTEENVETO Työpajan palvelut ja niiden vahvasti kytketty valmennustoiminta ovat tehokkaita välineitä työttömyyden katkaisuun, arjen hallinnan lisäämiseen sekä koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Toiminnan kautta asiakkaiden jatkosuunnitelmien ja – paikkojen löytyminen on osoittautunut tulokselliseksi ja tätä kautta syrjäytymisen kustannusvaikutuksiin tehokkaaksi ja taloudelliseksi vaihtoehdoksi. Työpajalla jatkoi 91 henkilöä vuodelle 2018, joista nuoria 28. Eteenpäin ohjautumisessa onnistuttiin erityisen hyvin toimintavuoden 2017 aikana. Jatkoratkaisu löytyi 81 %:lle kaikista palvelun piirissä olleista valmentautujista. Koulutuspolulle ohjautuminen nousi ja työkokeilu vaihtoehtona pajalta eteenpäin on saavuttanut vakiintuneen osuuden n. 20 %:lle jaksonsa päättäneistä. Kaikki jatkopolut

2012 2013 2014 2015 2016 2017 68% 79% 71% 76% 67% 81%

Palkkatyö

2012 2013 2014 2015 2016 2017 10% 10% 10% 10% 13% 12%

Pajalle pystyttiin työllistämään runsaasti poikkeuksellisen määrärahatilanteen vuoksi. Työtä pajalla tarjottiin jatkomahdollisuutena päättäneistä: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2%. 4% 6% 2% 2% 8% Koulutuspolulle ohjautuminen nousi huomattavasti toimintavuoden aikana. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 16% 11% 17% 10% 8% 11% Työkokeiluun/ kuntouttavaan (kuty) työtoimintaan työpajan ulkopuolelle sijoittui: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 17% 12% 12% 19% 20% 22% Jatkopolku pajalta eteenpäin yrityksiin tai muihin kolmannen sektorin toimintoihin oli edelleen vahvasti kasvava, peräti 60 henkilöä siirtyi tätä kautta eteenpäin (vuosi 2016 39 henkilöä). Tavoitteena työkokeiluihin siirtymisessä oli saada jalkaa oven väliin yritykseen ja päästä myöhemmin palkalla töihin. Tämän osuuden kasvu entisestään osoittaa työpajatoiminnan vaikuttavuutta erityisesti matalan kynnyksen toiminnoista siirtymänä eteenpäin, mikä onkin asetettu työpajan yhdeksi tavoitteeksi välivaiheen ratkaisuna työttömyyteen. Uutena toimintamuotona työllisyyspoliittisessa hankkeessa käynnistettiin pajalla palkkatuetussa työssä olevien henkilöiden edelleen sijoittaminen yrityksiin työsuhteen aikana. Kokemukset osoittautuivat hyväksi, vaikka kaikki jaksot eivät tuottaneet haluttua tulosta työllistymisestä, mutta antoivat merkittävää työkokemusta avoimilta työmarkkinoilta. Yrittäjyyteen siirtyi lisäksi kaksi henkilöä ja eläkkeelle kolme. Työttömäksi suoraan palveluista siirtyneiden määrä väheni rajusti toimintavuoden aikana. Työttömäksi jäi 17 % ja toiminnan keskeytti 2 % (vuonna 2016 tulos oli huomattavasti korkeampi yhteensä 32 %) kaikista valmennuspalveluiden piirissä olleista jakson päättyessä.

Jatkopolun kohta Muu 11 % piti sisällään ratkaisuja, jotka muuttivat asiakkaan työttömyysstatusta mm. sairauslomia, äitiyslomia, siviilipalvelusta, armeijaa, muuttoja. Eri asiakkaita oli toiminnassa 268, mutta eri toimenpiteillä 327 henkilöä.

Työpajan laatua mitattiin toimintavuonna 2017 Sovari – sosiaalisen vaikuttavuuden mittaristolla. Sovarin tiedonkeruu toteutetaan valmentautujille suunnatulla nettikyselyllä työpajajakson päättyessä. Kysely tuottaa valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa palveluiden sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista. Tulokset antavat arvokasta ja vertailtavaa tietoa asiakkaiden kokemuksista saamastaan palvelusta; onko palvelunkäyttäjien elämässä tapahtunut tavoiteltua muutosta palvelujakson aikana ja onko muutos yhteydessä kokemuksiin palvelun toteutuksesta. Mittaristo toimii hyvänä toiminnan kehittämisen välineenä. Aineisto kerättiin ajalta 1.9.2016–31.8.2017. Asiakaspalautteissa arvioitaessa työtehtäviä Valtin keskiarvo 4,0, suluissa koko maan keskiarvo (3,8), osallisuus 3,9 (3,8), yhteisöllisyys 3,9 (3,8), työvalmennus 4,2(4,1), yksilövalmennus ja henkilökohtainen tuki 4,0 (4,0), valmentautujan motivaatio 4,1 (3,9) työpajatoiminnan kokonaisarvio 4,0 (3,9). Työpajatoiminnan keskiarvo 4,0 ylitti hieman koko maan keskiarvon 3,9. Valttityöpajalla tuotetaan laadukasta ja vaikuttavaa työpajatoimintaa Kysymys suosittelisitko työpajatoimintaa työttömänä olevalle kaverille? Kankaanpäässä 96% suosittelisi, koko maassa 94%. Tämä kysymys kertoo paljon ihmisten kokemuksesta työpajajakson aikana, voidaankin sanoa, että pääosin ihmiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja tukeen. Vapaassa palautteessa ihmiset kokivat itseluottamuksen parantuneen, saaneensa selkeyttä suunnitelmiensa tekemiseen, vaihtelua ja säännöllisyyttä elämään, koettiin itsensä tarpeelliseksi ja kuuluvaksi johonkin, mikä onkin pitkittyneen työttömyyden kohdalla haaste. Työpajalle oli kiva tulla, ilmapiiri oli tosi hyvä ja ohjaajat koettiin ihaniksi ja asiantunteviksi. Myös uuden oppiminen koettiin merkitykselliseksi.

Valtin LAN-tapahtuma 16.-18.3.2018 Viime maaliskuussa tietokoneet kävivät kuumina, kun Valtti-työpaja järjesti LANtapahtuman. Ei tarvinnut muuta kuin oman tietokoneen, näytön ja tarvikkeet mukaan. Erilaisia tietokone- ja PS4- pelejä pelattiin yhteisvoimin sekä turnauksia toisia vastaan huippupalkintojen kiiltäen silmissä. Pelilistalta löytyi monia tämän hetken suosituimpia pelejä mm. Rocket League, Counter-Strike: Global Offensive ja NHL 2018. Viikonlopun kestävään tapahtumaan osallistui 28 pelaajaa ja pelit kävivät kuumina yötä päivää. Osa ei nukkunut juuri ollenkaan ja mikropitsaa, sekä energiajuomaa kului runsaanpuoleisesti, kuten asiaan kuuluu. Jännittävimmät kohtaamiset käytiin Rocket Leaguen ja NHLmestaruuden parissa.

Paikan päällä pääsi myös kokeilemaan virtuaalilaseja, joiden avulla käyttäjä voi kokea olevansa virtuaalitodellisuudessa. On olemassa 360-videoita, joissa videon katsoja voi vapaasti katsella ympärilleen todentuntuisessa maailmassa. On myös pelejä, joissa kolmiulotteisessa maailmassa pelaaja voi hallita liikkumistaan ohjaimien avulla.

Sitten kotiin nukkumaan!

Virkaten vaihtelua Emmalotta Liukkonen Virkaten vaikka mitä

Virkkaus on monipuolinen harrastus, jolla voit luoda käsityötuotteita laidasta laitaan: vaatteita, leluja, sisustustekstiilejä ja koriste-esineitä. Virkkaus on kiinnostavaa, koska sinua rajoittaa vain mielikuvituksesi ja kekseliäisyytesi. Ajan kanssa kummatkin näistä laajenevat, ja jos oman mielen voimat eivät riitä, niin netissä on ohjeita ja ideoita jaossa kaikille. Vaikka virkkauksen idea on sinänsä yksinkertainen, sitä on helppo laajentaa askel askeleelta; on se sitten, että opit uusia silmukoita ja yhdistelmiä tai käytät peruslangan sijaan muuta materiaalia kuten matonkudetta tai ohutta metallilankaa. Virkkaus on myös oiva keino lisätä koristeellisuutta muihin asioihin; pyyhkeelle pitsireunaa tai vaikka päällystää kiven paperipainoksi.

Mitä itse olen virkannut

Aloitin pari vuotta sitten virkkailemaan Knuuttilassa. Kiinnostukseni heräsi, kun huomasin siellä jääkaapin ovessa virkattuja perhosmagneetteja ja halusin itse kokeilla. Siitä sitten lähdin kokeilemaan ja aika pian sainkin ideasta kiinni. Vaikeinta minun osaltani oli pysyä laskuissa mukana ja hankalaa se on vieläkin; jos haluat jotain tiettyä muotoa tai kuviota, joudut olemaan tarkka silmukoittesi kanssa. Tein perhosia, ruusuja ja myöhemmin aloin tehdä matonkuteesta pannunalusia. Aloitin myös kotona aikani kuluksi virkkaamaan koruja ja muita koristeita. Kotona välillä vaan virkkailen ja katson mitä tapahtuu, ihan vain mielenkiinnosta.

Ajankulua isoäidinneliöistä Neliöt ovat monimuotoisia ja ne ovat valmiit sellaisenaan tai voit yhdistää niistä tilkkupeiton, tossut tai vaikkapa villatakin. TV:tä katsellessa virkkailee muutaman neliön ihan vaan, että käsillä on jotain puuhaa ja säilöö niitä johonkin laatikkoon. Kun inspiraatio iskee, niin kokoaa niistä huivin tai verhot, vaikkapa seinävaatteen. Sitten vaan uudelleen keräilemään. Voita aloittaa värisuunnittelun jo virkkausvaiheessa tai sitten sovittelet samalla, kun alat kokoamaan. Tietysti yhdistävä tekijä voi olla myös kuvioinnissa. Itse tykkään, että neliöitä tehdessä ei välttämättä tarvitse ajatella kokonaisuutta vaan voi turhia miettimättä kasata neliöitä. Niistä kokoaminen on asia erikseen. Ja jos kokoaminen ei kiinnosta, niin käyttää sellaisenaan lasinalusena tai antaa palat jollekin, jota se vaihe kiinnostaa.

Etsivä Nuorisotyö Palsta

Kuinka meidän työtämme on kuvattu

VT-Sanomissa nro3/2017 olikin jo juttua meistä ja jos et ole vielä lukaissut sitä, niin käy ihmeessä tsekkaamassa. Tässä kuitenkin vielä muutama sananen meidän työstämme. Monesti meidän työtä kuvataan ”tulipalojen sammutteluna”, mutta työhömme kuuluu myös niiden ehkäiseminen. Pyrimme yhdessä nuoren kanssa kohdistamaan hänen ”hyvän kipinänsä” sellaiseen toimintaan, joka auttaa häntä pääsemään elämässään eteenpäin. Yhteistyötahomme kuvaavatkin meidän työtä/meitä koppareina ja selästä tuuppaajina.

Noste-ryhmä Etsivä Nuorisotyö järjesti yhdessä Posan kanssa sosiaalisen kuntoutuksen Noste-ryhmän, joka starttasi 7.2.2018. Ryhmä on tarkoitettu 18-29-vuotiaille työttömille seutukuntamme nuorille. Ryhmässä on tällä hetkellä kymmenkunta nuorta. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa Kankaanpään nuorisotila Ketun Golossa tämän kevään ajan. Ohjelmassa on mm. tutustumista erilaisiin harrastustoimintoihin ja työaloihin, yhdessä tekemistä mm. ruuanlaittoa ja kädentaitoja. Kävimme ryhmän kanssa tutustumassa Valtti-työpajan toimintaan ja heille esiteltiin myös VT-Sanomien koontia. Ryhmäläiset pääsivät myös testaamaan työpajan mysteerihuone Mummolaa ja he suoriutuivat tehtävästä loistavasti! Me etsivät testasimme samaista huonetta aiemmin, hieman heikommalla tuloksella, vaikka pääsimme mekin sieltä pois. Pistetään väsymyksen piikkiin.

Kankaanpään selfie-suunnistus Oletko bongannut pajalla kpaaselfiesuunnistus-mainoksen?! Kankaanpään kaupungin nuorisotoimi ja liikuntatoimi järjestävät yhteistyössä tammikuusta kesäkuuhun kestävän Kpaaselfiesuunnistuksen. Suunnistus on kohdennettu alle 30-vuotiaille nuorille. Kilpailun ja ohjeet löydät Instagramista nimellä kpaaselfiesuunnistus. Palkintoina kisassa on erilaisia lahjakortteja. Voittaja julakistaan joka kuukausi Instagramissa. Osallistu sinäkin!

Etsivät yhteishaussa nuorten tukena Toisen asteen yhteishaku alkoi 21.2. ja päättyi 14.3. Ammattikorkeakoulujen yhteishaku alkoi 14.3. ja päättyy 28.3. Etsivät auttavat nuoria löytämään oman paikkansa opintojen maailmassa. Yhdessä mietimme erilaisia vaihtoehtoja sekä opintoihin liittyvää muuttoa paikkakunnalta toiselle. Autamme myös tähän liittyvissä tukiasioissa. Jos sinua mietityttää jatko-opinnot, niin ota rohkeasti yhteyttä tai nyppää hihasta, kun näet meidät pajalla! Kiitämme Valtti-työpajaa sekä VT-Sanomia, että olemme saaneet oman palstan lehdestä. Palstamme sisältö vaihtelee sen mukaan, mitä olemme puuhailleet ja mitä on luvassa. ”Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.”

Etsivät somessa Toimistomme lisäksi meidät tavoitat myös somen kautta. Olemme Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa.

Facebook: Etsivä nuorisotyöntekijä Mervi Alitalo Etsivä nuorisotyöntekijä Noora Kuuskoski

Instagram: etsivatkankaanpaa

Snapchat: ekankaanp5

Vierailuja

Valo-valmennus tutustumassa Valttityöpajan mahdollisiin oppimisympäristöihin.

Ulvilan työpaja tutustumassa Valtin toimintaan.

Oikeat vastaukset visaan: 1. B 2. B 3. A 4. A 5. A 6. C 7. C 8. B 9. B 10. A

0-2 pistettä: Kuin juosten kustu. 3-5 pistettä: Kauas on pitkä matka. 6-8 pistettä: Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki! 9-10 pistettä: Niin kova valehtelemaan, että en uskoisi, vaikka hän päivää sanoisi.

Kevättä kohti…..

Pajalaiset reippailemassa aurinkoisena talvipäivänä. Lämpö ja valo tekevät ihmeitä mielelle ja sielulle. Nautitaan keväästä ja luonnon heräämisestä!