Vakuutusväki 1 2018

1/2018 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi

Vielä mahtuu mukaan risteilylle 4

Muuttuva työ vaatii muuttunutta johtamista 13

Näin menestyt Lotta Rosenqvist uskoo valmistautumisen voimaan palkkakeskusteluissa| 10-12

Esittelyssä liiton uusi hallitus 14

Tunnista ja selätä stressi 16

Sisällys 3

Pääkirjoitus: Palkkakeskustelut tulevat, oletko valmis?

4

Uutta potkua uralle

4

Liitto palkitsee jäsenhankkijoita

4

Vielä mahtuu mukaan syksyn jäsenristeilylle

4

VvL somessa

5

Kysy asiantuntijalta

5

Hallituksen haavista Robotit tulloo ja työntekijät paukkuu

6

Toiminnanjohtajan palsta Missä mielesi vaeltaa?

7

Eläkeyhtiöillä tuottoisa viime vuosi

8

Palkkakeskustelut palaavat

10

Ota kaikki irti palkkakeskusteluista

12

Suoraa puhetta palkasta

13

Työelämässä haaskataan ihmistä

13

Hae virkistysapurahaa

14

Esittelyssä liiton uusi hallitus

16

Stressin jäljillä

18

Redaktionella Lönesamtalen är här, är du redo?

18

Lediga platser kvar på höstens medlemskryssning

19

Få ut allt av lönesamtalet

20

Lönesamtalen är tillbaka

22

Nuoren polven kolumnisti

23

Työttömyyskassa tiedottaa Aktiivimalli askarruttaa monia

16 Stressin jäljillä Tunnista sinua kuormittavat asiat ja saa stressi kuriin.

2 VAKUUTUSVÄKI

Pikkunilkin niksinurkka

Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta niin omassa elämässäni kuin kuullut kollegoiltakin.

Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista.

Siksi haluan jakaa näitä kokemuksia kanssanne. Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tätäkin on jo kokeiltu eikä erityisen hyvällä menestyksellä.

Ja nyt viikon vinkkiin:

Tulossa on isoja työhön liittyviä muutoksia ja henkilöstö huutaa kurkku suorana koulutukseen. Koko porukan pitäisi muka päästä pois tuottavasta työstä ja koulunpenkille pariksi päiväksi.

Pöh, sanon minä. Yksi joutaa koulutukseen, muut pysykööt työpisteissään. Katsokoot googlesta tai kysykööt siltä, joka koulutuksen käy. Sillähän se hoituu, halvalla ja helposti.

Tai sitten ei. Kilpailija laittoi kaikki kurssille ja meni pian sen jälkeen tuloksissa armotta meidän firman ohi. Muutenkin meiltä on lähtenyt porukkaa kilpailijalle töihin. Sanoivat arvostavansa sitä, että kilpailija panostaa henkilöstöönsä ja sen osaamisen kehittämiseen. Ihmemeininkiä!

Make

V

iime joulukuussa hyväksytyssä työehtosopimuksessa yhtenä palkankorotuselementtinä ovat palkkakeskustelut. Niistä mahdollisesti saatavat korotukset (1,4 %) tulevat 1.10.2018.

2011 jälkeen alalle tulleet eivät tiedä mitä palkkakeskustelut ovat ja ne meistä, jotka niitä muutaman kerran 2010 molemmin puolin kävivät, eivät todennäköisesti sen säännöistä muista ainakaan niitä keskeisimpiä asioita.

Apua on saatavilla Ei syytä huoleen, vaikka palkkakeskustelut olivatkin unohtuneet tai käyt niitä ensimmäistä kertaa. Apua on saatavilla.

Jäsenillä on joka yhtiössä omat luottamusmiehet neuvonantajina ja turvana.

Palkkakeskusteluoppaan päivitetty nettiversio on lähestulkoon valmis eli sieltä voi aikanaan kerrata kaikki yksityiskohdat. Mutta vielä tärkeämpää on osallistua yhtiöissä järjestettäviin yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Työnantajan on sellaista järjestettävä.

Vakuutusväen Liitto tiedottaa, kouluttaa ja neuvoo jäseniään kaikissa palkkakeskusteluprosessiin kuuluvissa asioissa. Seuraa liiton nettisivuja, tiedotteita, koulutusmahdollisuuksia ja tietoiskuja tämän kevään aikana.

Kylmiltään palkkakeskusteluihin ei ole

Palkkakeskustelut tulevat, oletko valmis? mitään järkeä osallistua.

Valmistaudu huolella Monessa alan yhtiössä on viime vuosina käyty suoriutumiseen perustuvia palkkakeskusteluja, näistä arvioista on hyötyä myös työehtosopimuksen mukaisissa keskusteluissa.

Valmistaudu perusteellisesti, kirjaa ylös jo nyt pikkuhiljaa omia vahvuuksiasi, yhteisten asioiden hoitamiseen liittyviä tehtäviäsi, kielitaitoasi, työtovereittesi avustamista, kaikkea mikä liittyy työpäivääsi. Näitä muistiinpanoja tarvitset aikanaan palkkakeskusteluissa.

Oikeutesi ja velvollisuutesi Oikeuksiisi kuuluu tasavertainen keskustelu esimiehesi kanssa. Myös hänen tulee olla valmistautunut käytävään palkkakeskusteluun. Sinulla on myös oikeus keskeyttää keskustelu, jos tarvitset neuvoa luottamusmieheltäsi tai huomaat, että esimies ei ole hoitanut omaa osuuttaan valmistautumisesta.

Palkkakeskusteluja on kaksi kappaletta, ensimmäisessä tehdään tämä arviointi ja täytetään lomake, toisessa saat tietää korotuksesi. Korotuksesta voi olla myös erimielinen.

Ennen palkkakeskustelun aloitusta, yhtiössä on käytävä läpi sen palkkapoli-

tiikka ja esiteltävä se koko henkilöstölle.

Yhtiössäsi on myös erityinen palkkakeskustelutyöryhmä, joka käy koulutukset, keskustelujen aikataulun ja palkkapolitiikan läpi ennen kuin homma aloitetaan. Se käy erimielisiksi jääneet keskustelut läpi ja tekee päätöksen mahdollisesta muutoksesta. Tässä palkkakeskustelutyöryhmässä on sekä työntekijöiden että työnantajan edustajia.

Palkkakeskustelujärjestelmän käyttöönottoon on myös käytettävä riittävästi aikaa ennen kuin ne aloitetaan.

Palkkakeskustelussa on siis oikeuksia ja myös velvollisuuksia. Kannattaa olla molemmista perillä. Se ei saa olla sanelutilaisuus, vaan parhaimmillaan se on suoriutumisesi arviointitilaisuus, jossa molemmilla osapuolilla on tärkeä rooli.

Tunnethan taukosi?

Saimme voimassa olevaan työehtosopimukseen kirjauksen tauoista työpäivän aikana. Kirjattuna oikeus kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville, jota olimme ajaneet sopimukseen jo vuosikaudet.

Muista siis, että sinulla on oikeus tauotukseen työpäivän aikana riippuen työpäiväsi pituudesta, yksi tai kaksi.

PS.

Hyvää kevään odotusta kaikille ja lähde mukaan liiton ristei-

lylle!

VAKUUTUSVÄKI Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f.

Toimitusneuvosto Liisa Halme, Christina Houbad, Merja Koistinen, Niina Savolainen ja Satu Lehmuskoski

Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi 020 729 1468

65. vuosikerta, ISSN 0355-9254 Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta.

Ei määräaikaistilauksia.

Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin.

Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Forssa Print Liiton toimiston ja työttömyyskassan yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.

VAKUUTUSVÄKI 3

pääkirjoitus

Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi

VvL somessa ͌ ͌VvL nuorten Pako

Tampereelle -tapahtuma oli oikein onnistunut ja kuvan perusteella pakohuoneesta on myös päästy vapaaksi.

͌ ͌Työpaikoilla pitää olla

luottamuksen ilmapiiri. Mutta se ei tule toivomalla tai direktiolla vaan päivittäisillä teoilla. #tuottavuuttayhteistyöllä

͌ ͌– Tulevaisuuteen pitäisi varautua yhdessä henkilöstön kanssa suunnitellen eikä näin, että toimintamallien muutos voi tarkoittaa kymmenille kenkää, VvL:n puheenjohtaja @HalmeLiisa korostaa.

JÄSENEDUT

Uutta potkua uralle ⊲⊲ Kaipaatko uutta intoa urallesi, draivia työhön tai etsitkö uudenlaisia urapolkuja?

VvL tarjoaa sinulle yhteistyökumppaninsa UP! Partnersin kanssa yli 50 itseopiskeluvideota työelämään liittyvistä tärkeistä aiheista.

Olitpa sitten työnhaussa, pohdit vapaa-aikasi ja työn yhteensovittamista tai oman hyvinvointisi parantamista, saat apua uravalmentajien, hyvinvoinnin ammattilaisten ja psykologien toteuttamista videoista.

Kirjautumisohjeet löydät liiton kotisivuilta kohdasta Jäsenedut.

Tervetuloa mukaan hyödyntämään tätä uutta jäsenetua!

JÄSENHANKINTA

Liitto palkitsee jäsenhankkijoita ⊲⊲ VvL:n jäsenet saavat ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa toimialaan liittyen, koulutusta, rahanarvoisia etuja ja alennuksia sekä apua työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Olisiko työkaverinkin aika liittyä mukaan vakuuttavaan seuraan?

Päästä sisäinen jäsenhankkijasi irti Liitto palkitsee kaikkia jäsenhankkijoita 20 euron lahjakortilla. Mitä useamman jäsenen hankit, sitä useamman lahjakortin saat eli ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Kerro meille, kenelle olet suositellut jäsenyyttä. Laita sähköpostia osoitteeseen mikael.gerkman@vvl.fi. Saat lahjakortin, jos henkilö on suosittelujesi perusteella liittynyt jä-

Sekä uusi jäsen että jäsenhankkija hyötyvät liiton jäsenyydestä.

seneksi.

Lisäksi liitto arpoo vuoden mittaan kaikkien jäsenhankkijoiden kesken viisi 100 euron lahjakorttia. Lahjakortin arvontaan osallistuvat kaikki tänä vuonna kunnostautuneet jäsenhankkijat.

͌ ͌Suunnittele työ sel-

laiseksi, että voisit laittaa siihen oman lapsesi. #johtaminen #tuottavuuttayhteistyöllä

͌ ͌Mitä jos kysyttäisiinkin

niiltä, joita asia koskee? #kokeilukulttuuri #johtaminen

Ajankohtaista ­tietoa netissä www.vvl.fi www.facebook.com/ vakuutusvaenliitto Seuraa meitä myös Twitterissä @vakuutusalavvl

4 VAKUUTUSVÄKI

JÄSENEDUT

Vielä mahtuu mukaan syksyn jäsenristeilylle Vielä noin satakunta liiton työssäkäyvää jäsentä mahtuu mukaan syyskuun jäsenristeilylle.

Toimi pian, paikat täyttyvät rivakkaa vauhtia. ⊲⊲ Risteily alkaa perjantaina 7. syyskuuta Viking Mariellalla, kun laiva suuntaa keulansa kohti Tukholmaa. Takaisin Suomeen palataan sunnuntaina aamupäivästä.

Mukaan on ilmoittautunut jo viitisensataa jäsentä.

Mukavien merellisten päivien aikana on luvassa hemmottelua ja hyvinvointia. Matkan hintaan sisältyvät runsaat buffet-illalliset ja -aamiaiset.

Reissun aikana voi myös huoltaa ja helliä kroppaansa ja osallistua lempeisiin venyttelytuokioihin. Tuokioiden päätteeksi voi kysyä sopivia jumppavinkkejä myös kotiin-

viemisiksi. Risteilyllä on myös riemukasta ohjelmaa. Hyvästä fiiliksestä huolehtii oma risteilyisäntä.

Risteilyn hinta on vain 40

euroa ja majoitus on kahden hengen hyteissä. Ilmoittautuminen on sitova.

Ilmoittautumislinkki löytyy uutiskirje Vakkarista.

?

Työaikaa pidennettiin viime vuoden alusta 24 tunnilla. Työehtosopimuskausi päättyi vakuutusalalla 31.10.2017. Onko työajanpidennys edelleen voimassa vuonna 2018?

⊲⊲ Työajan pidennys on vakuutusalalla voimassa toistaiseksi ja jatkuu ainakin 30.11.2019 asti. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat 29.2.2016 kilpailukykysopimuksessa siitä, että vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Muutos tuli voimaan vuoden 2017 alusta alkaen, elleivät osapuolet liittotasolla toisin sopineet. Jos muutos olisi ollut määräaikainen, niin vanhaan työaikaan olisi palattu automaattisesti määräajan umpeuduttua. Kuitenkin myös palkansaajakeskusjärjestöjen neuvottelijat totesivat, että muutos tarkoitettiin toistaiseksi voimassa olevaksi.

Työehtosopimuksen jälkivaikutus Työehtosopimus on voimassa niin pitkään kuin sopimuskaudesta on sovittu. Jos uutta sopimusta ei ennen sopimuskauden päättymistä onnistuta tekemään, joudutaan sopimuksettomaan tilaan, jossa työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja.

Työehtosopimuksen jälkivaikutus tarkoittaa, että kun sopimuksen voimassaoloaika lakkaa, noudatetaan aikaisemman työehtosopimuksen ehtoja siihen asti, kunnes uudesta työehtosopimuksesta saadaan sovittua.

Työajan pidennyksen poistaminen edellyttäisi siis sitä, että uudessa työehtosopimuksessa sovittaisiin nimenomaisesti uudesta työajasta, jolla palattaisiin entiseen työaikaan. Toistaiseksi tällä työehtosopimusneuvottelukierroksella työajan pidennyksestä ei ole luovuttu millään sopimusalalla.

Kilpailukykysopimuksen tekeminen Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksesta tuli kattava, kun valtaosassa työehtosopimusneuvotteluja päädyttiin sen mukaiseen ratkaisuun. Kattavuuden lisäksi sopimuksen syntyminen edellytti, että hallitus luopuu toimenpiteistä helatorstain ja loppiaisen muuttamiseksi palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahojen leikkaamisesta sekä pitkien vuosilomien lyhentämisestä.

Ihan kaikilla sopimusaloilla ei kilpailukykysopimukseen kuitenkaan liitytty. Näiden alojen sopimusratkaisuihin ei tullut kilpailukykysopimuksen muJukka Moilanen kaista työajan pidennystä.

Palstalle voit lähettää kysymyksiä palkasta, työ­ehdoista, työsuhdeturvasta ja työttömyydestä, sekä jäsenten, jäsenyhdistysten ja liiton toiminnasta. Kysymyksiin vastaavat Vakuutusväen Liiton lakimiehet Jukka Moilanen ja Pekka Reinamo sekä järjestöasioista vastaavat Mikael Gerkman ja Sari Lassila. Kysymyksiä voit lähettää vastaa­jien sähkö­postiin etunimi. sukunimi@vvl.fi.

hallituksen haavista

Kysy asiantuntijalta

ROBOTIT TULLOO JA TYÖNTEKIJÄT PAUKKUU HELI KYLLI Hallituksen jäsen

V

akuutusala on ollut muutoksessa jo pitkään, nyt automatisaatio, robotisaatio ja ICT-kehitys muuttavat alaa nopeasti ja isosti. Monella meistä on jo työkaverina robotti, joka hoitaa hommat moninkertaisella nopeudella ihmiseen nähden. Robotit ohjataan tekemään eri yhtiöissä erilaisia töitä, joita ihminen hoitaa manuaalisesti ja hitaasti.

Kun robotti hoitaa hommamme, mitä me teemme? Työtehtävämme muuttuvat spesifikseimmiksi ja asiantuntijuutta tarvitaan lisää. Vaikka kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin, ei se ihmisen työtaidoissa näy. Vakuutusyhtiöt panostavat teknologian kehitykseen, muttei työntekijöiden kouluttamiseen tulevaisuuden työtehtäviin. Jos tulevaisuuteen katsoo, olisi omasta mielestäni nyt jo korkea aika yhtiöiden herätä kouluttamaan henkilökuntaa tulevaisuuden koitoksiin, koska kyllä meitä ihmisiä vielä työssä tarvitaan.

Vielä tarvitaan ihmisen osaamista töihin, mitä ei voida automatisoida. Hermojakin kiivas muutoksen tahti raastaa, kun kaikki pitäisi osata välittömästi.

Syökö ihminen itse omat työpaikkansa?

Mielestäni kyllä, mutta ei ihan vielä. Ihminen kehittää jatkuvasti uutta ja samalla vanha jää taakse. Toki kehityksen pitääkin kulkea eteenpäin. Ammatteja tulee katoamaan, koska tarvetta ei tietyille töille enää ole, toki uusiakin ammatteja syntyy.

Uudet ammatit ovat nuoren sukupolven juttuja, täten mielestäni yhtiöiden pitäisi kouluttaa nykyistä henkilökuntaa tulevaisuuden varalle ja aloittaa se jo nyt, ettei kohta olla tilanteessa missä tekijöitä ei ole tai edes kertoa millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, jotta työntekijä voi itse kouluttaa itseään. Vaatimukset työtämme kohtaan ovat nousseet huimasti, mutta saammeko siihen liittyvää syventävää koulutusta tarpeeksi?

Maailma muuttuu, niin vakuutusyhtiötkin Myös vakuutusyhtiöt ovat muuttuneet kovasti viime aikoina. Nykyään tarjotaan entistä enemmän kokonaisvaltaista turvaa. Terveys- ja hyvinvointiasiat ovat vallanneet alaa ja moni yhtiö onkin alkanut kaupata niihin liittyviä vakuutuksia. Myös automatisaatio ja robotisaatio muuttavat muita vakuutuksia, sillä riskit muuttuvat.

Nämä asiat ovat jo vaatineet ja tulevat vaatimaan henkilöstön koulutusta uuteen. Toivottavasti kiihtyvässä muutoksessa työnantajat muistavat meitä työntekijöitäkin koulutuksen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, sillä vielä toistaiseksi me ihmiset teemme suurimman osan työtehtävistämme!

VAKUUTUSVÄKI 5

toiminnanjohtajan palsta

Missä mielesi vaeltaa?

K

armea lumikaaos. Myöhässä työpaikalle.

Läppäri auki. Hirvittävästi sähköposteja.

Bussissa ei istumapaikkaa, sähköpostit tsekkaamatta. Ensimmäinen kokous viiden minuutin päästä. Mitähän muuta tänään on edessä?

Toivottavasti kuvaus ei ole sinun työpäiväsi aamusta. Minulla on joskus ollut tuollaisiakin aamuja. Mielentila ei silloin lupaa ainakaan aamupäiväksi hyvää. Stressi painaa heti päälle. Ja illalla mielessä pyörivät ne asiat, jotka jäivät kiireisen päivän aikana tekemättä.

Oman itseni pomo Pieni päätös käynnisti isomman muutoksen. Päätin kokeilla, osaanko olla selailematta sähköpostia bussissa. Koville se otti aluksi, varsinkin aamuisin. Pikkuhiljaa opin rytmittämään työpäiväni siten, että sähköposteille on oma aikansa, kuten myös sosiaaliselle medialle.

Moni asia työpäivässä lähti muuttumaan, kun kiinnitin huomioni koko ajanhallintaani. Aloin johtaa itseäni. Asiat eivät jää roikkumaan, kun suunnittelen niille realistisen aikataulun ja pidän aikataulusta kiinni. Työt, työpäivät, viikot ja keskeneräiset asiat eivät paina entisen lailla harteilla. Keskityn yhteen asiaan kerrallaan.

Jätän väljyyttä kalenteriin yllättäville asioille. Harjoittelemalla opin keskittymään juuri siihen kokoukseen, jossa olen, tai siihen tehtävään, jota juuri teen.

Liikaa ei voi luvata muille, eikä itseäkään kannata huijata. Päivässä on 24 tuntia, eikä jokaista tuntia voi omistaa työlle.

Kokeilepa, mitä tapahtuu, kun keskityt vapaa-ajallakin juuri siihen ihmiseen, kenen kanssa olet. Tai kun huomiosi on siinä mitä teet, vaikkapa siivoamisessa tai ruoan valmistamisessa. Ehkäpä sinäkin huomaat olevasi rennompi, saavasi enemmän aikaiseksi, ehdit tehdä sinulle mieluisia asioita ja nukut paremmin?

Ainaiset keskeytykset Aikataulupaineiden lisäksi työpäiviin mahtuu toistuvia keskeytyksiä. Tietoa tulvii monesta kanavasta. Palavereita riittää. Työkaverilla on asiaa, esimiehen tukea tarvitaan, puhelin soi, viestit piippaavat. Kaikkiin keskeytyksiin en voi vaikuttaa. Suhtautumiseeni keskeytyksiin voin aina vaikuttaa.

Jatkanko käynnissä olevaa tehtävää samalla, kun

6 VAKUUTUSVÄKI

Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtaja KIRSI KOVANEN kirsi.kovanen@vvl.fi

yritän näennäisesti kuunnella työkaveria tai puhelua?

Vai teenkö tietoisen päätöksen ja siirrän huomioni täysin työkaveriini tai puhelimessa olevaan henkilöön ja hänen asiaansa? Taidat tietää, kumman tavan kannattaa antaa vallata entistä enemmän tilaa.

Miksi antaisin sellaisen keskeytyksen, joka kuuluu työhöni ja johon en voi vaikuttaa, ärsyttää tai häiritä mieltäni? Miksi en hoitaisi kohtaamista ja asiaa keskittyneesti ja olemalla läsnä?

Moneen keskeytykseen voin vaikuttaa. Helppoja päätöksiä on ollut ottaa äänet pois mobiililaitteista. Somelle, viesteille ja sähköpostille on oma aikansa. Puhelin hälyttää värisemällä. Varaan aikaa soittopyynnöille.

Minkälaisia kokemuksia keräät?

Tänä päivänä on tarjolla monenlaisia kursseja ja kirjoja, jotka lupaavat, että meistä tulee parempia ihmisiä ja hyvinvointimme kohenee. Mikään kurssi tai kirja ei auta, ellemme itse halua muutosta ja innostu kokeilemaan edes yhtä joka puolelta tulvivista vinkeistä.

Yksi minua koskettanut vinkki oli pitää epämiellyttävien kokemusten päiväkirjaa viikon ajan. Oli muuten karmea viikko. Oli epämiellyttäviä kohtaamisia, epäonnistuneita kokouksia, huonoa säätä, mautonta ruokaa, kurja kirja, surkeita televisio-ohjelmia…

Mitä tuosta viikosta opin? Se mihin mieleni suuntaan ja huomioni keskitän, hallitsee mieltä, havaintoja, ajatuksia. Seuraavaksi pidin miellyttävien kokemusten päiväkirjaa viikon ajan. Miten upea viikko! Täynnä hyvää mieltä, hyvää oloa, ihmisten kohtaamiset olivat onnistuneita, kokoukset sujuivat, ruoka maistui…

Otin tavaksi pitää kerran viikossa vähintään yhden päivän ajan miellyttävien kokemusten päiväkirjaa. Loppujen lopuksi ihan pienilläkin arjen muutoksilla voi olla yllättävän iso merkitys. Omaa uteliaisuutta ja kokeilunhalua kannattaa ruokkia.

8,0%

Eläkeyhtiöt menestyivät sijoitusrintamalla mainiosti.

Lähes kaikkien tuotot ylittivät seitsemän prosenttia.

⊲⊲ Parhaiten onnistui Veritas Eläkevakuutus, jonka sijoitukset tuottivat 8 prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 131,6 prosenttia ja vakavaraisuusasema 2,2.

Varma otti kakkostilan sijoitustoiminnassa. Tuotto oli 7,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin tuotto oli 4,7 prosenttia. Yhtiön vakavaraisuus vahvistui entisestään ja oli 1,7-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Vakavaraisuusaste oli 133,5 prosenttia.

Elo teki historiansa parhaan tuloksen. Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 7,4 (5,6) prosenttia. Vakavaraisuus oli hyvällä tasolla, vakavaraisuusasema oli 1,6 ja vakavaraisuusaste oli 125,9 (124,3) prosenttia.

Ilmarisen sijoitustuotot olivat viime vuonna 7,2 prosenttia (4,8). Vuoden 2017 lopussa Ilmarisen vakavaraisuusasema oli 1,8-kertainen (2,0) vakavaraisuusrajaan nähden, ja vakavaraisuusaste oli 131,2

Veritaksen sijoitustuotto

7,8% Varman sijoitustuotto

7,4% Elon sijoitustuotto

(129,2) prosenttia. Vuodenvaihteessa Ilmariseen yhdistyneen Eteran sijoitukset tuottivat viime vuonna 6 (6,6) prosenttia. Vakavaraisuusaste oli 116,4 (115,5) prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,6 (1,4).

Vahinkoyhtiöissä pientä notkahdusta OP Vakuutuksen tulos laski viime vuonna hieman, tulos ennen veroja oli 210 miljoonaa (244). Yhdistetty kulusuhde heikkeni 97,6 prosenttiin (89,1) diskonttokoron laskun ja heikon vahinkokehityksen

rasittamana.

Koko OP Ryhmän tulos jäi viisisen prosenttia edellisen vuoden huippulukemista.

Ryhmän tulos ennen veroja oli 1077 miljoonaa (1138).

Diskonttokoron lasku nakersi myös Suomen Ifin tulosta. Tekninen tulos oli 111 miljoonaa (147 ). Yhtiön yhdistetty kulusuhde 88,3 prosenttia (82,4).

Koko pohjoismaisen Ifkonsernin tulos ennen veroja oli 818 miljoonaa (824). Yhdistetty kulusuhde oli 85,3 prosenttia.

7,2% Ilmarisen sijoitustuotto

97,6% OP Vakuutuksen yhdistetty kulusuhde

88,3% Suomen Ifin yhdistetty kulusuhde

Kuva Shutterstock

Pelko työpaikkojen puolesta jatkuu vakuutusalalla ⊲⊲ Tämä vuosi jatkuu samoissa surullisissa merkeissä, joihin viime vuosi päättyi.

Sadat alan ammattilaiset joutuvat pelkäämään työpaikkojensa puolesta.

Mittavia yt-neuvotteluja on käyty ainakin vuoden alusta Eteran kanssa yhdis-

tyneessä eläkeyhtiö Ilmarisessa.

Lopullista vähennettävien määrää yhtiö ei ole antanut julkisuuteen lehden painoon mennessä. Yt-neuvottelujen alussa vähennystarve oli 180 ja yt-neuvottelujen kohteena oli lähes koko hen-

kilöstö eli liki 800 henkeä.

OP Vakuutus aloitti ytneuvottelut hieman ennen hiihtolomia. Niiden seurauksena yhtiö saattaa vähentää jopa 90 työpaikkaa toimintamallien uudistamisen nimissä.

Pienempiä yt-neuvottelu-

ja on käyty kahdessa LähiTapiolan alueyhtiössä. Näissä yhtiöissä vähennystavoitteet ovat pienempiä kuin Ilmarisessa ja OP Vakuutuksessa.

Prosentuaaliset leikkaukset ovat kuitenkin rajumpia, koska näissä yhtiöissä väkeä on niin paljon vähemmän.

VAKUUTUSVÄKI 7

vakuutusuutisia

Eläkeyhtiöillä tuottoisa viime vuosi

palkkakeskustelut

Palkkakeskustelu on parhaimmillaan luonteva ja hyvähenkinen hetki, jolloin pääsee puhumaan palkasta esimiehen kanssa.

Palkkakeskustelut palaavat Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

Palkankorotukset jaetaan tänä vuonna kahdessa erässä. Ensimmäinen tuli kaikille yleiskorotuksena ja toinen jaetaan palkkakeskustelujen perusteella. Jälkimmäinen korotusajankohta on sama, käytiinpä palkkakeskustelut jo kevättalvella tai alkusyksystä, korotus tulee lokakuussa. ⊲⊲ Palkkakeskustelujen paluu on herättänyt jonkin verran huolta. Edellisestä kierroksesta on sen verran aikaa, että keskustelurutiinit ovat unohtuneet.

Alalle on myös tullut paljon uusia ihmisiä, joille palkkakeskustelumaailma on varsin vieras.

Yhtiöt ovatkin nyt ison urakan edessä, kun koko henkilöstö pitää saada koulutettua palkkakeskusteluja varten. Vain

8 VAKUUTUSVÄKI

kenttämiehet jäävät palkkakeskustelujen ulkopuolelle. Lisäksi koko palkkakeskustelukoneisto työryhmineen pitää saada toimimaan sujuvasti vuosien tauon jälkeen.

Palkkakeskustelut jakavat mielipiteitä Palkkakeskustelut ovat aihe, jotka jättävät

tuskin ketään kylmäksi. Kentältä löytyy niin keskustelujen kannattajia kuin vastustajiakin.

Osa pitää palkkakeskustelua luontevana tapana puhua palkasta ja pitää motivoivana sitä, että oma suoriutuminen vaikuttaa palkkaan.

- Oikein käytetty ja toimiva palkkakeskustelumalli mahdollistaa oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkauksen, koulutuspäällikkö Sari Lassila sanoo.

Eväitä ammattitaidon kehittämiseen Keskustelussa käydään läpi toimihenkilön työn vaativuus sekä pätevyys ja suoriutuminen omissa työtehtävissä.

- Palkkakeskustelu luo hyvät edellytykset toimihenkilön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiselle, koulutuspäällikkö Sari Lassila jatkaa.

Valmistautuminen auttaa onnistumaan Joillekin keskusteleminen omasta palkasta voi tuntua lähes ylitsepääsemättömän vaikealta ja palkkakeskustelu lähinnä pitkitetyltä piinalta. Oman osaamisen tunnistaminen ja taitojen kehuminen voi tuntua vaikealta. Syynä voi olla ujous, rohkeuden puute tai esimerkiksi huonot välit esimiehen kanssa.

Hyvä valmistautuminen ja harjoittelu selättävät ujoudesta johtuvia peikkoja.

Kun keskusteluun on valmistautunut hyvin esimerkiksi osallistumalla koulutukseen, pohtimalla omaa työtä ja sen muutosta sekä suoriutumistaan, on asioita helpompi perustella omalle esimiehelle.

Aikalisä on mahdollinen Palkkakeskustelu ei saa olla sanelutilaisuus, vaan sen pitäisi olla suoriutumisen arviointitilaisuus, jossa molemmilla osapuolilla on rakentava rooli.

Palkkakeskustelun voi keskeyttää perustellusta syystä esimerkiksi lisätietojen hankkimista varten tai jos jompi kumpi osapuoli ei ole valmistautunut riittävästi keskusteluun.

Jos tunnelma kuumenee liikaa, on mahdollisuus ottaa aikalisä ja keskeyttää palkkakeskustelu.

Keskeytynyttä palkkakeskustelua ei jatketa ennen kuin toimihenkilöllä on ollut mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen.

Jos sopua ei synny Suuri osa palkkakeskusteluista päättyy yhteisymmärrykseen. Jos toimihenkilö ja esimies ovat kuitenkin erimielisiä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista tai palkankorotuksesta, neuvottelu kirjataan erimieliseksi.

Sen jälkeen luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta paikallisesti.

Jos sopua ei siellä löydy, asia voidaan viedä talokohtaisen palkkakeskustelutyöryhmän käsiteltäväsi. Siellä voidaan ratkoa keskustelun käymiseen, arviointiin ja keskustelun perustella maksettavaan korotukseen liittyviä erimielisyyksiä.

Yhtiön palkkapolitiikkaan liittyviä erimielisyyksiä palkkakeskustelutyöryhmä ei voi ratkoa, sillä työnantaja päättää yhtiön palkkapolitiikasta.

Muistilista palkkakeskusteluun VALMISTAUTUMINEN osallistuminen koulutukseen perehtyminen yhtiön palkkapolitiikkaan perehtyminen ansiotilastoihin perehtyminen vaativuusluokitteluun ja pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin oman työn vaatimusten ja työssä tapahtuneiden muutosten ja tavoitteiden tunnistaminen, palkkaryhmän muutostarpeen miettiminen oman pätevyyden ja suoriutumisen arviointi, perustelujen miettiminen tiedotuksen seuraaminen, keskustelu työkavereiden kanssa oman palkankorotusesityksen perustelujen miettiminen palkkakeskustelun ajankohdasta sopiminen työnantajan kanssa

• • • • • • • • •

TIETOJEN SAAMINEN palkkatilasto- ja palkkaryhmäjakaumatiedot esimieheltä/yhtiön intrasta saatavilla olevat alan keskiansio- ja ansiokehitystiedot saatavilla olevat yhtiön keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin yhtiön palkkaryhmäjakaumatiedot tarvittaessa tukea luottamusmieheltä

• • • • •

PALKKAKESKUSTELUJEN KÄYMINEN nykyisten työtehtävien ja tulosten kuvaaminen, toimenkuvauksen tarkastaminen pätevyydestä ja suoriutumisesta keskusteleminen, arviointilomakkeen täyttäminen, yhteisymmärryksen / erimielisyyden toteaminen keskustelu palkasta, myös mahdollisesta palkkaryhmän muutoksesta mahdollisten tukitoimenpiteiden läpikäyminen esimiehen kanssa, jos on havaittu kehittämiskohtia ja seurannasta sopiminen ja huolehtiminen keskustelu ja pyrkimys yksimielisyyteen palkankorotuksesta; yhteisymmärryksen /erimielisyyden toteaminen mahdollisuus keskeyttää palkkakeskustelu

• • • • • •

PALKKAKESKUSTELUN JÄLKEEN mahdollinen palkankorotus palkkakeskustelun perusteella tieto esimiehen käymien palkkakeskustelujen keskimääräisestä euromääräisestä korotuksesta ja korotusten lukumäärästä dokumentointi tulevaa palkkakeskustelua varten

• • •

Palkankorotukset 2018-2019 Konttoritoimihenkilöiden palkankorotukset 1.1.2018 lukien 1,1 %:n yleiskorotus. Vastaava korotus myös palkkataulukoihin.

1.10.2018 lukien 1,4 %:n palkkakeskusteluerä, joka ei korota palkkataulukoita 1.1.2019 lukien 0,8 %:n yleiskorotus. Vastaava korotus myös palkkataulukoihin.

• • •

Kenttämiesten palkankorotukset Kenttämiehet saavat palkankorotukset yleiskorotuksina.

•

VAKUUTUSVÄKI 9

palkkakeskustelut

Ota kaikki irti palkkakeskustelusta Satu Lehmuskoski Kuva Rodeo

⊲⊲ Onnistunut palkkakeskustelu edellyttää hyvää valmistautumista ja perusteltuja päätöksiä arvioinnista ja palkankorotuksesta. Palkkakeskusteluihin kannattaakin mennä sillä asenteella, että siellä voi vain voittaa. Monet saavat palkankorotuksen keskustelujen perusteella.

- Palkkakeskustelut ovat toimihenkilön oikeus ja esimiehen velvollisuus, VvL:n koulutuspäällikkö Sari Lassila muistuttaa.

Jos jäät ilman korotusta Ilman korotusta jäävät saavat ideoita siitä, mitä pitää tehdä, jotta seuraavassa keskustelussa tulisi rahaa.

- Jos korotusta ei jollain kerralla makseta, toimihenkilö ja esimies yhdessä kirjaavat kehittämistoimenpiteet ja tekevät seurantasuunnitelman, Lassila sanoo.

Älä keskustele kylmiltään Kylmiltään palkkakeskusteluihin ei kannata mennä. Tie onnistuneeseen palkkakeskusteluun kulkee koulutuksen kautta. Sekä toimihenkilöillä ja esimiehillä on oikeus saada koulutusta palkkakeskustelujen käymiseen, ja koulutuksen on tapahduttava säännöllisenä työaikana.

VvL auttaa Vakuutusväen Liitto tarjoaa kattavasti koulutusta. Tulossa on palkkakeskustelukoulutus henkilöstön ja työnantajien edustajille kolmella paikkakunnalla.

Sama koulutus on mahdol-

10 VAKUUTUSVÄKI

lista käydä webinaarina, jos koulutusaika tai paikka ei satu sopimaan. Webinaariin voivat osallistua kaikki jäsenet oman aikataulunsa mukaan.

Lisäksi jäsenille on luvassa palkkakeskusteluaiheisia uutiskirjeitä, joissa on monia näppäriä niksejä, oivallisia ohjeita ja hyviä vinkkejä keskustelujen käymiseen.

Perustele kantasi hyvin Lisäksi kannattaa perehtyä erilaisiin tilastoihin. Ennen palkkakeskustelua kannattaa tutustua yhtiön palkkapolitiikkaan ja Elinkeinoelämän Keskusliiton julkaisemiin ansiotilastoihin.

Tärkeää on myös perehtyä vaativuusluokitteluun ja pätevyyden sekä suoriutumisen arviointiin ja arvioida omaa suoriutumista. Tutustu myös palkkakuittiisi, jotta tiedät, mitä mikäkin luku tarkoittaa.

Keskustelua varten kannattaa myös miettiä omassa työssä ja sen vaativuudessa tapahtuneita muutoksia. Sitä kautta löytyy mahdollisia perusteita palkankorotukseen. Oma palkankorotusesitys kannattaa valmistella huolella vakuuttavien perustelujen kera.

Kysy kollegalta Arvokkaita vinkkejä keskusteluun voi saada myös työkavereilta. Keskustelut kollegoiden kanssa voivat olla hedelmällisiä, kun puntaroi omaa suoriutumistaan ja pätevyyttään.

Kollega näkee ehkä sellaista osaamista ja vahvuutta, jota ei itse tunnista tai osaa pukea sanoiksi.

Samaa työtä tekevän työkaverin kanssa voi ottaa myös palkan puheeksi ja tunnustella, liikutaanko samoissa luvuissa tilinauhassa.

Miten palkka määrittyy KONTTORITOIMIHENKILÖT Vakuutusalan työehtosopimus määrää Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti. Palkassa otetaan huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä periaate sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä.

Minimipalkat eri palkkaryhmille.

Henkilökohtaisen palkanosan arviointikriteerit ja-asteikon.

Korotusvaran eli kuinka iso osa palkkapotista jaetaan palkkakeskustelujen perusteella.

• • • •

Työnantaja ja VvL:n jäsenyhdistys voivat sopia paikallisesti Miten tehtäväkohtaisen palkanosan pisteytystä sovelletaan eli mitä halutaan korostaa tai painottaa.

Omasta talokohtaisesta palkkausjärjestelmästä.

Omista talokohtaisista henkilökohtaisen palkanosan arviointikriteereistä ja asteikoista.

• • •

Työnantaja päättää Konttoritoimihenkilöiden tulos- ja myyntipalkkiot.

•

SOPIMUSPALKKALAISET Työehtosopimus määrää vähimmäispalkan.

Palkka voi määräytyä jonkin kaupallisen järjestelmän kuten Hayn tai Palkkavaa'an perusteella.

• •

KENTTÄMIEHET Työehtosopimus määrää kiinteän palkan, jonka päälle tulevat talokohtaisesti neuvoteltavat myyntipalkkiot.

Kenttämiehet eivät käy palkkakeskusteluja vaan saavat palkkakeskusteluissa jaettavan korotuksen yleiskorotuksena.

• •

Tunne oikeutesi Palkka on keskeinen työsuhteen tunnusmerkki ja ehto. Näihin asioihin työntekijällä on oikeus saada tietoa omasta palkastaan ja palkan perusteista saada tilastotietoja vertailun pohjaksi oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkaan sekä palkkakehitykseen keskustella palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa

• • • •

1.2.2018 Oyj

A Vakuutus M LASKEL PALKKA rkki Elli Esime D lijä mä vauskäsitte r o Palkkaryh k ö il k n ike he Tilastonim 2340,00

a k lk a 300,00 t. kiinteä p h o .k k n e H 0 lkkio 175,0 Myyntipa kio 80,00 Tulospalk 0 103,0 VTS-lisä

Lounasetu idätys Ennakonp u Tyel-maks maksu Työt.vak.

Ay-maksu n

Maksetaa

Sisältää taulukkopalkan, työn vaativuuden, vanhat ikälisät, henkilökohtaiset osat ja palkkakeskustelukorotukset Myynnin perusteella Työnantaja määrää, millä perusteilla palkkio maksetaan Sidottu usein yhtiön tulokseen Maksetaan yleensä kerran vuodessa. Yksittäinen työntekijä pystyy melko vähän vaikuttamaan, saako palkkion vai ei.

Maksetaan kaikille VTStutkinnon suorittaneille kuukausittain.

Maksetaan kuukausittain.

Sovittu työehtosopimuksessa, vaikuttaa lomapalkkaan ja eläkkeeseen

VAKUUTUSVÄKI 11

palkkakeskustelut

Palkkakeskusteluihin kannattaa valmistua huolella, sanovat Merja Koistinen, Jenni Kotiranta ja Lotta Rosenqvist.

Puhu rohkeasti palkasta Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius

⊲⊲ Vakuutusalan henkilöstö keskustelee paljon. On kehityskeskusteluja, tulos- ja tavoitekeskusteluja, suoriutumisen arviointikeskusteluja, perehdytyskeskusteluja ja vielä palkkakeskusteluja. Osa työnantajista pyrkii yhdistelemään keskusteluja, joten aina ei ole niin selvää, mistä kussakin keskustelussa on kyse.

Palkkakeskustelu on aivan erityisessä asemassa muihin keskusteluihin verrattuna. Siellä jokainen pääsee puhumaan palkasta oman esimiehensä kanssa ja onnistuminen tuntuu suoraan tilillä.

Koulutuksesta hyötyvät kaikki Palkasta puhuminen ei ole välttämättä helppoa eikä päteviä perusteluja tahdo aina löytyä. Liiton aktiivit Lotta Rosenqvist, Jenni Kotiranta ja Merja Koistinen korostavat koulutuksen merkitystä.

Viimeksi palkkakeskustelut on käyty kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen alalle on

12 VAKUUTUSVÄKI

tullut paljon uusia ihmisiä, joilla ei ole kokemusta palkkakeskusteluista. Eikä kertaus ole pahasta muillekaan.

- Edellisestä kerrasta on niin kauan, että varmasti kaikkien pitää palautella asioita mieleen, Jenni Kotiranta hymyilee.

Ole aktiivinen ja rohkea VvL:n jäsenet saavat etumatkaa muihin verrattuna, sillä heille on luvassa verkon välityksellä koulutusta ja palkkakeskustelua käsitteleviä uutiskirjeitä. Jäsenet pääsevät myös nettisivuille, joille on kasattu palkkakeskustelumateriaalia. Eikä pidä unohtaa omalla työpaikalla olevaa työelämän tietopankkia, omaa luottamusmiestä, jolta saa arvokkaita vinkkejä.

- Suurin toiveeni on, että kaikki valmistautuvat hyvin, Koistinen sanoo.

Samoilla linjoilla ovat myös Jenni Kotiranta ja Lotta Rosenqvist. Menestys on pitkälti omasta asenteesta ja valmistautumisesta kiinni. Esimies ei välttämättä korotusta tyrkytä, jos sitä ei itse osaa pyytää

ja perustella hyvin.

Kolikot vaihtuivat kymppeihin Erona aiempaan on myös se, että tällä kertaa jaossa on hieman enemmän rahaa kuin viimekertaisissa kolikkokeskusteluissa. Nyt palkkakeskustelujen perusteella tulee keskimäärin 1,4 prosentin korotus. Joku voi saada sen tuplana tai vieläkin tuntuvampana prosenttina.

Merja Koistinen toivoo tämän motivoivan hyvään valmisteluun. Viime kierroksella korotusvara oli niin pieni, ettei se kannustanut kaikkia valmistautumaan.

- Jotkut menivät valmistautumatta ja jäivät nollille, Merja Koistinen muistelee.

Aktiivit toivovat myös aikaa palkkakeskusteluruljanssin pyörittämiseen. Ensin pitää elvyttää palkkakeskustelutyöryhmä ja sen jälkeen vasta voidaan ryhtyä hommiin yhtiötasolla.

- Palkkakeskustelujen ajatus on ainakin kaunis, toivottavasti sitä on myös toteutus, Jenni Kotiranta sanoo.

Työelämässä haaskataan ihmistä UP Tiina Tenkanen

⊲⊲ Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi pöllyttävät työn tekemisen tapoja.

Jokainen työntekijä tarvitsee tukea, jotta hänen paras osaamisensa saataisiin käyttöön.

Muuttuva työ vaatii muuttunutta työn johtamista. Tavoitteena on, että jokainen saisi olla työssään niin hyvä kuin hänen koulutuksensa, tietonsa ja taitonsa edellyttävät. Myös uuden oppiminen pitää olla mahdollista. Työntekijät ja tiimit tarvitsevat työlleen ja taidoilleen tukijan ja mahdollistajan, ei päällepäsmäriä.

Huotilainen kertoo, että valitettavasti vieläkin työpaikoilla on esimiehiä, jotka eivät ole sisäistäneet työn muuttuneen.

- Työelämässä haaskataan ihmistä. Ei välttämättä riittävästi ymmärretä, miten tuetaan laadukasta ajattelua, miten tuetaan ihmistä siinä, missä hän on hyvä, Saarikivi kertoo.

Yhtä huutamista - On uskomatonta, että vielä vuonna 2018 on työpaikkoja, joissa pomo huutaa pää punaisena alaisilleen, Huotilainen kummastelee.

Syyksi "pää punaisena huutamiseen" hän arvioi esimiehen epäonnistuneen yrityksen kertoa, mitä alaisten piti tehdä.

- Kontrollinsa menettävällä esimiehellä on myös puutteellinen ymmärrys siitä, miten työntekijän motivaatiota ja ongelmanratkaisua tuetaan, Saarikivi täsmentää.

Pahimmillaan alaisten kokema stressi huutamisesta johtaa uupumiseen ja irtisanoutumiseen.

- Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikki haluavat tehdä hyvää työtä, Saarikivi muistuttaa.

Luottamusta kontrollin sijaan Tutkijat ehdottavat työpaikoille kontrollin ja tiukan seurannan sijaan luottamusta.

- Tiukka kontrollointi viestii, ettei työntekijään luoteta.

Se ei ole hyvä viesti, eikä kannusta ketään parhaimpaansa, Saarikivi tietää.

Työpaikan rakenteet voivat ylläpitää ja vahvistaa oletuksia ja ennakkoluuloja työntekijöistä. Usein hierarkkinen organisaatiorakenne voi hidastaa päätöksentekoa ja vaikeuttaa tiedonkulkua. Esimerkiksi hankintapäätökset olisi hyvä tehdä siellä, missä hankinnat tulevat käyttöön.

- Vapaa-aikanamme teemme monimutkaisia ja tärkeitä päätöksiä, esimerkiksi hankimme asunnon. Häviääkö tämä taito työpaikalla? Ei todellakaan, Huotilainen ja Saarikivi toteavat.

Viihtyvyydellä on merkitystä Työpaikan kulttuuri on keskeinen työviihtyvyyden tai viihtymättömyyden lähde. Työoloja on mahdollista kehittää niin, etteivät työntekijät sairastuisi, tai uupuisi. Huotilainen kehuu suomalaista työelämää, jossa työntekijät voivat kritisoida työpaikan käytäntöjä. Hänen mukaansa se on maailmalla harvinaista.

- Työntekijä voi kyseenalaistaa työtapoja ja saada oivalluksia oman työnsä parantamiseksi. Oivalluksista saadaan laatua ja säästöjä työskentelyyn.

Hae virkistysapurahaa Vakuutusväen Liitto jakaa liiton eläkkeelle siirtyneille jäsenille 40 apurahaa virkistäytymiseen.

Apuraha on tarkoitettu omatoimisen virkistäytymisen tueksi. Apurahan suuruus on 210 euroa.

Jakoperusteina ovat jäsenyyden lisäksi aktiivisuus liiton tai jäsenyhdistyksen toiminnassa, ikä ja eläkkeellä oloaika. Apurahat pyritään jakamaan tasaisesti eri yhdistysten jäsenille. Apurahaa ei jaeta sosiaalisin perustein. Apurahan saajille ilmoitetaan huhtikuun aikana.

Hakemukset on toimitettava Mikael Gerkmanille 15.4.2018 mennessä osoitteella Vakuutusväen Liitto VvL ry, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki, sähköpostilla mikael.gerkman@vvl.fi tai sähköisesti osoitteesta https://my.surveypal.com/Virkistysapuraha Nimi _______________________________ Osoite ______________________________ Syntymäaika ___________________________ Toiminta omassa yhdistyksessä ja liitossa __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ __________________________________ Tilinumero: ____________________________ Päiväys ja allekirjoitus __________________________________

KOKOUSKUTSU Tervetuloa Vakuutusväki If ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen.

Kokous pidetään m/s Silja Europa -laivan kokoustilassa la 28.4.2018 klo 17.00 alkaen.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 § määräämät asiat.

Vakuutusväki If ry:n johtokunta

VAKUUTUSVÄKI 13

LIITON UUSI HALLITUS Liiton hallituksen jäsenet kertoivat valintansa jälkeen, mitkä ovat hallituksen kolme tärkeintä tavoitetta tällä kaudella.

Jäsenhankinnan ja yhteistyön merkitys korostui monissa vastauksissa.

Tiukka työtahti ja ankeat yt-ajat heijastuivat huolena henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

HALLITUKSEN JÄSENET JA VARAJÄSENET YHDISTYKSITTÄIN Aktia Henkivakuutuksen Henkilöstö: Salme Nurmi Fennian Toimihenkilöt: Mervi Kuutti LähiTapiola-ryhmän henkilöstö: Tomi Kaivola, Iiro Ketola, Aki Korpiaho, Heli Kylli Mandatum Lifen ja Kalevan Henkilöstöyhdistys: Katja Korelin Melan Toimihenkilöt: Henri Virtanen OP-Pohjolan Vakuutushenkilöt: Christina Houbad ja Kirsi Vieri Pohjolan Myyntihenkilöt: Eero Pulkkinen Vakuutusväki If: Liisa Halme, Merja Koistinen ja Päivi Puolakka Vakuutusyhtiö Pohjantähden Henkilöstö: Arto Puolakka Varman Henkilöstöyhdistys: Reetta-Kaisa Lehtinen Yhdistyneet Vakuutustoimihenkilöt: Kirsi Mantsinen

14 VAKUUTUSVÄKI

PUHEENJOHTAJAT

Liisa Halme puheenjohtaja

Pääluottamusmies, If, Espoo Tärkeimmät tavoitteet: uuden työehtosopimuksen toteutumisen valvominen työpaikoilla (palkkakeskustelut, mahd. viikonlopputyö, paikallinen sopiminen, työehdot), jäsenten auttaminen ja edustaminen työpaikoilla ja jäsenpalvelu. Jäsenhankinta sekä alan muutoksessa työntekijöiden etujen ajaminen.

Vahvuudet: Kokemus alalta ja edunvalvonnasta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Lobbaus, vaikuttajasuhteet.

Iiro Ketola 1. varapj

Pääluottamusmies, LähiTapiola, Espoo Tärkeimmät tavoitteet: antaa jäsenille edunvalvonnassa sekä jäseneduissa parasta mahdollista vastinetta jäsenmaksuille. Auttaa liittoa parantamaan jäsenhankintaa. Varmistaa näkyvyys jäsenistön suuntaan aktiivisella viestinnällä ja näkyvyydellä.

Vahvuudet: kokemus, määrätietoisuus, neuvottelutaidot sekä vakuutusalan työolojen tuntemus.

Antti Mykkänen 2. varapj

siakaspäällikkö, Fennia, Lahti A Tärkeimmät tavoitteet: laadukas jäsenten edunvalvonta ja tuki, pyrkiä hallitsemaan alan nopeutuvaa muutosta ja vaikuttaa alan työpaikkojen määrään.

Vahvuudet: kenttämiesten näkökantojen tuntemus, neuvottelutaito ja kokonaisuuksien hahmottaminen.

HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET

Christina Houbad

Korvausneuvoja, OP Vakuutus, Helsinki Tavoitteet: työhyvinvoinnin ylläpito ja sen edistäminen, antaa tukea ja vaikuttaa muuttuvassa työelämässä sekä aktiivinen toiminta jäsenten kesken.

Vahvuudet: innostava ja positiivinen asenne, vahva kiinnostus hyvinvoiva finanssiala -hanketta ja kansainvälistä ay-tilannetta kohtaan.

Merja Koistinen

Asiakasneuvoja, If, Espoo Tavoitteet: Jäsenhankinta, erilaiset selvitystyöt liittyen tulevaisuuteen sekä liittona että alalla, vahva vaikuttaminen alan työoloihin ja -ehtoihin.

Vahvuudet: Puhelinpalvelutyön tuntemus, kansainvälisen yhtiön tuntemus, aktiivinen jäsenhankinta, kymmenen vuoden kokemus edunvalvontatyöstä.

Aki Korpiaho

Asiantuntija, LähiTapiola Palvelut, Espoo Tavoitteet: näkyä monipuolisesti eri medioissa, palvella jäseniä entistä paremmin, kasvattaa liiton jäsenmäärää.

Vahvuudet: tuon intoa, inspiraatiota, uskallusta, logiikkaa, visiota ja tahtoa muuttaa tulevaisuutta.

Mervi Kuutti

Myyntiassistentti, Fennia, Helsinki Tärkeimmät tavoitteet: jäsenhankinta, uusien jäsenten saaminen liittoon ja yhdistykseen sekä jäsenten aktivoiminen kaikkeen toimintaan.

Vahvuudet: osaan ja uskallan sanoa asioista, osaan puhua ja tulen ymmärretyksi sekä olen hyvä järjestämään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Olen myös aktiivinen osallistuja.

Heli Kylli

Palveluneuvoja, LähiTapiola Palvelut, Espoo Tärkeimmät tavoitteet: jäsenhankinta ja jäsenpysyvyyden parantaminen, jotta voimme olla voimavarainen liitto alallamme.

Myös työhyvinvoinnin parantamista ja epäkohtiin puuttumista pidän tärkeänä.

Vahvuudet: Tuon näkökantaa alan nuorista työntekijöistä ja tuon heidän ääntänsä kuuluviin.

Reetta-Kaisa Lehtinen

IT-suunnittelija, Varma, Helsinki Tärkeimmät tavoitteet: jäsenpalvelun, paikallisen tason edunvalvonnan ja paikallisten sopijoiden tuen sekä kouluttamisen varmistaminen. Tulevaisuuden yhteistyökuvioiden miettiminen.

Vahvuudet: kyseenalaistamisen ja toisin ajattelun taito, pitkä kokemus hallituksesta ja paikallisesta edunvalvonnasta sekä osaaminen lapsiperheasioista.

Kirsi Mantsinen

Korvauskäsittelijä, Suomen Lääkevahinkovakuutusyhtiö, Helsinki Tärkeimmät tavoitteet: työrauhan ja -paikkojen säilyttäminen vakuutusalalla, jäsenmäärän kasvattaminen, liiton esilletuonti mediassa positiivisessa mielessä.

Vahvuudet: ammattitaitoa eri vakuutuksista ja positiivinen energia.

VARAJÄSENET

Salme Nurmi

Korvauskäsittelijä, Aktia Henkivakuutus, Turku Tavoitteet: varmistaa jäsenille hyvä palvelu jatkossakin. Hallituksen tulee tehdä hyvää yhteistyötä muiden finanssialan toimijoiden kanssa ja varmistaa vakuutusalan laadukas edunvalvonta tulevaisuudessakin.

Vahvuudet: Olen ollut jo pitkään mukana, joten tuon hallitukseen iän mukanaan tuomaa kokemusta ja ”historian havinaa”. Olen ollut alalla niin monessa mukana, että ammennettavaa riitää.

Arto Puolakka

Korvauskäsittelijä, Pohjantähti, Hämeenlinna.

Tavoitteet: Vakuutusalan työhyvinvoinnin parantaminen, palkkausjärjestelmä tälle vuosituhannelle, jäsenhankinnan tukeminen.

Vahvuudet: näkemys vakuutusalaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Rohkeus ja jämäkkyys.

Päivi Puolakka

Myyntipäällikkö, If, Espoo Tavoitteet: Yhdenvertaisuuden lisääntyminen työpaikoilla ja kenttämiesten työsuhdeturvan parantaminen.

Vahvuus: kenttämiesten haasteiden ymmärtäminen.

Katja Korelin

Asiantuntija, Mandatum Life, Helsinki Tavoitteet: jäsenmäärän kasvattaminen, liiton näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen, jäsenten kuunteleminen ja heidän ajatustensa eteenpäin vieminen.

Vahvuudet: Tuon nuorempaa näkökulmaa asioihin sekä vahvan halun kehittää toimintaa jäsenlähtöisesti ja kaikkia edustaen.

Henri Virtanen

Matemaatikko, Mela, Espoo.

Tavoitteet: jäsenmäärä, vaikuttavuus, työssäjaksaminen. Työelämän hurja muutostahti tuo

Kirsi Vieri

Korvausneuvoja, OP Vakuutus, Tampere.

Tavoitteet: Liiton jäsenmäärä nousuun. Toiminnan läpinäkyvyyden parantaminen jäsenistölle, yhteistyö muiden liittojen kanssa.

Vahvuudet: tuoreita ajatuksia ja näkemyksiä asioihin, tavoitteenani on saada nuorten ääni liitossa entistä paremmin kuuluviin.

haasteita jaksamiseen. Hyvinvoiva finanssiala -hanke on hienosti lähtenyt vastaamaan tähän, mutta muutakin tehtävää löytyy.

Työhön kaivataan voimaa ja vaikuttavuutta, mitä tulee liittojen yhteistyön ja laajan jäsenkunnan kautta. Siksi jäsenmäärän kasvattaminen ja yhteistyökuvioiden selvittäminen on tärkeää.

Vahvuudet: looginen ajattelu ja pienen yhtiön näkökulma.

Esittelystä puuttuvat hallituksen varajäsenet Tomi Kaivola ja Eero Pulkkinen.

VAKUUTUSVÄKI 15

työ & elämä

Stressisi jäljille pääset, kun alat miettiä tapojasi toimia ja reagoida. Mikä saa sinut aina venymään?

Stressin jäljillä Merja Perttula Kuva Shutterstock

Kun tunnistat tapasi stressaantua, osaat paremmin laittaa terveet rajat työnteolle. Näin ehkäiset uupumusta ja turhia konflikteja. ⊲⊲ Oletko jees-ihminen, joka vain nyökyttelee, kun pomo tai tiimikaveri työntää lisää töitä omiesi lisäksi? Ärsyttävätkö sinua ”saamattomat ja osaamattomat” alaiset tai kollegat? Teet mieluummin itse kuin odotat jotakin tapahtuvan tai siksi,

16 VAKUUTUSVÄKI

että kaikki varmasti tulee prikulleen oikein? Räjähteletkö, jolloin muut ovat ihmeissään, mikä sinuun meni? Saatat elää stressikuplassa, jonka vain sinä itse voit puhkaista.

-Työpaikoilla on varmasti paljon huonoa johtamista ja ongelmia. Ihmiset syyttävät kuitenkin herkästi pomoa ja työolosuhteita. Voit vaikuttaa stressikokemuksiisi, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa.

Ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi, sanoo stressivalmentaja Miia Huitti.

Hän painottaa, että stressituntemuksesi eivät suinkaan ole väärin. Kuplan puhkaisemisessa on kysymys itsensä syyllistämisen sijaan voimaantumisesta!

Mikä minua stressaa?

Oman stressisi jäljille pääset, kun alat

miettiä tapojasi toimia ja reagoida. Mikä saa sinut aina venymään? Ajatteletko helposti, että sinun pitää sanoa kyllä, vaikka tunnet, ettet jaksa? Tulkittaisiinko kieltäytyminen toisen tölväisyksi tai todisteeksi, ettet ole yhtä hyvä työntekijä kuin muut?

Keskeyttääkö joku tai jokin sinut jatkuvasti, jonka jälkeen töihin sisälle pääseminen vie aikaa?

Kuunteletko muiden murheita, jolloin omien töiden kanssa pitää kiirehtiä enemmän tai et pääse lähtemään muiden mukana?

-Tuntumani on, että vakuutusalalle hakeutuu paljon tunnollisia ja tarkkoja ihmisiä. Tunnollisuus on hyve niin kauan kuin se pysyy kohtuudessa. Monien toimintatapojemme taustalla vaikuttavat kuitenkin uskomukset, jotka eivät ole totta.

͌​͌ Voit vaikuttaa stressikokemuksiisi, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa.

Uskomukset juontavat usein lapsuudesta. Ne siirtyvät niin yhteiskunnan kuin oman perheemme kulttuurin myötä itsellemme. Myös taakkasiirtymät eli oman sukumme vaikeat kokemukset näkyvät nykypolvien elämässä.

Jos esimerkiksi tunnet, ettet koskaan ole tehnyt tarpeeksi ja riittävän hyvin, ehkä sinua on lapsena moitittu kotona laiskaksi. Suorituskeskeisenä sinua harmittaa, kun työt eivät etene.

Tai saatat olla kokenut hylkäämisiä ja rakkautta saadaksesi sinun on pitänyt olla kiltti. Näin et uskalla puolustaa itseäsi, kuuntelet muita ja myönnyt silloinkin, kun se ei olisi tarpeen.

Mitä tarvitsen?

Taustan miettimisen jälkeen ala pistää merkille tilanteita, joissa stressi alkaa kohota. Miten sinä ja muut toimivat? Milloin menet lukkoon tai milloin räjähdyspiste alkaa kasvaa sisälläsi? Ja ennen kaikkea, millaiset asiat toistuvat?

-Kiire kuormittaa, mutta sen lisäksi mieltäsi alkaa herkästi tukahduttaa tunnemöykky. Tunnet katkeruutta, kun muut näyttävät pääsevän helpommalla tai istut työpöytäsi ääressä, kun toiset kahvittelevat.

Seuraava askel on osata tunnistaa tarpeensa ja sanoa ne rakentavasti ääneen.

Ihmiset eivät ole ajatustenlukijoita.

Jos koet, että sinulla on selvästi liikaa töitä, mene pomosi luo ja kerro se hänelle.

Miia Huitti on monesti törmännyt tilanteeseen, jolloin esimies ei ole pahuuttaan kuormittanut tiettyä työntekijää. Hän ei vain ole yksinkertaisesti tiennyt, miten asiat ovat.

-Tavallista on pelätä, että joutuu huonoon valoon, mutta harvoin niin käy.

Ihan samalla tavalla voi kertoa tiimilleen, että nyt tarvitsisi apua tai rauhallisemman hetken työnteolle.

Empaattisesti muita kuuntelevat työkaverit ovat rikkaus, mutta kuuntelullekin voi laittaa hienotunteisesti rajat.

Lisää myötätuntoa Stressaantuneena olet usein uupunut ja haluton. Yhtä lailla voit olla koko ajan vi-

hainen ja nähdä vain kielteisiä asioita. Ne ovat evoluution tuomia tapoja selvitä taistele tai pakene -tekniikalla.

Kun alat suhtautua myötätuntoisesti itseesi ja laitat terveitä rajoja toiminnallesi, kasvaa myötätunto myös muita kohtaan.

- Monissa koulutuksissani ihmiset ovat olleet ihmeissään, kun he ovat havahtuneet huomaamaan, että jokaisella on oma kuormansa. Ihmiset ärsyyntyvät tai heidät saa pois tolaltaan täysin eri asiat.

Monesti työyhteisöjen yhteenotot eivät olekaan vain toisen ilkeyttä, vaan automaattiohjauksella toimivien, eri lailla reagoivien ihmisten törmäyksiä.

Kiireen lisäksi työ sinänsä kuormittaa.

Esimerkiksi vahinkoilmoituksia vastaanottaville eteen saattaa tulla niin vaikeita tilanteita, että työntekijät tarvitsisivat niiden jälkeen akuuttia keskustelutukea.

Siihen ei aina ole mahdollisuutta. Silloin itsehoitokeinot voivat auttaa. Samoin silloin, kun kiireen vuoksi paniikki tuntuu iskevän.

Kokeile näitä

[1]

[²]

[³]

Rauhallisempi mieli Ota ensiavuksi mieltäsi rauhoittava syvähengitys. Se vie vain minuutin pari. Voit tehdä sitä vaikka puheluiden välissä.

-Saatat ihmetellä, miksi sellainen muka auttaisi. Syvä palleahengitys laskee kehon kortisolitasoja. Sen avulla vagushermo viestii hypotalamukselle ja stressinsäätelyjärjestelmille, että lieventäkää tahtia!

Opettele priorisoimaan myös työtehtäviäsi. Ota tavaksi tehdä lista tärkeistä ja vähemmän tärkeistä töistä heti aamulla tai ennen töistä lähtöä seuraavaa päivää varten. Tee sitten työ toisen perään tärkeysjärjestyksessä.

-Usein työt ovat yhtä puuroa. Puhelimet soivat ja tehdään silppua sieltä ja täältä. Ihminen kadottaa hallinnan tunteen, Huitti kuvailee.

Jos asiakastyö rytmittää päivää, esimerkiksi vastaat puheluihin koko ajan, pidä huolta riittävistä tauoista. Tee niiden aikana jotakin ihan muuta tai ole hiljaa itseksesi, jotta saisit ajatuksesi kokonaan pois työrumbasta.

[4] [5]

Ota kynä ja paperi. Kirjoita käsin, mitä töitä tänään pitää tehdä. Näin kevennät työmuistisi kapasiteettia. Kun yksi työ on tehty, viivaa se yli.

Samalla koet vapauttavan tunteen.

Jos tunnet, että sinulla on liikaa töitä, pistä ne tärkeysjärjestykseen. Jaa ne nelikenttään. Päivitä kenttää päivittäin. Tee tärkeät ja kiireelliset työt heti. Päätä, koska teet tärkeät, mutta ei niin kiireelliset työt ja varsinkin ei tärkeät, mutta kiireelliset työt. Joutaisivatko ei tärkeät eivätkä kiireelliset muuhun ajankohtaan?

Jos sinun on vaikea ryhtyä johonkin työhön, tee yhtä työtä kerralla keskittyneesti. Laita sähköpostin ja puhelimen äänet pois ja keskity 25 minuutin ajaksi täysillä. Pidä sitten viiden minuutin ansaittu tauko. Multitaskaamisesta syntyy usein sutta ja sekundaa.

Rentouta itsesi tauolla. Kuuntele kuulokkeista rauhallista musiikkia, vaikkapa linnunlaulua tai puron solinaa. Käy kävelemässä portaat tai happihypyllä ulkona.

Syvähengitä. Hengitä sisään ja ulos niin, että näet vatsasi ja palleasi liikkuvan. Hengitä näin edes kaksi minuuttia.

Käytä tätä, kun tarvitset pikalepoa tai paniikki tuntuu iskevän.

VAKUUTUSVÄKI 17

redaktionella

Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi

E

tt av lönehöjningselementen i kollektivavtalet som godkändes i december i fjol är lönesamtalen.

Höjningarna som samtalen eventuellt leder till (1,4 %) kommer 1.10.2018.

Personer som kommit till branschen efter 2011 vet inte vad lönesamtal är och de av oss som genomgått samtalen några gånger före och efter 2010 minns antagligen åtminstone inte de viktigaste punkterna i reglerna.

Hjälp finns att fås Det finns ingen orsak att oroa sig fastän man glömt bort lönesamtalen eller genomgår dem för första gången. Det finns hjälp att fås.

På varje bolag har medlemmarna egna förtroendemän som ger dem råd och stöd. Nätversionen av den uppdaterade lönesamtalsguiden är nästan klar. I den kan man snart repetera alla detaljer, men ännu viktigare är det att delta i utbildningarna som ordnas i bolagen. Arbetsgivaren är skyldig att ordna utbildning.

Försäkringsmannaförbundet informerar och utbildar medlemmarna samt ger dem råd i alla ärenden som hör till processen med lönesamtal. Följ med förbundets webbplats, meddelanden, utbildningstillfällen och medlemsbrev under våren.

Det är ingen vits att gå till lönesamtalet

Lönesamtalen är här, är du redo? oförberedd.

Förbered dig grundligt I många av bolagen i branschen har man under de senaste åren fört lönesamtal baserat på prestationer. Dessa bedömningar är även till nytta i de kollektivavtalsenliga samtalen. Förbered dig grundligt, anteckna redan nu så småningom dina styrkor, dina uppgifter för att sköta gemensamma ärenden, din språkkunskap, hur du hjälper kollegor och allt som hänför sig till din arbetsdag. Du kommer att behöva anteckningarna under lönesamtalet.

Dina rättigheter och skyldigheter Till dina rättigheter hör ett likvärdigt samtal med din chef. Även hen bör ha förberett sig inför lönesamtalet. Du har också rätt att avbryta samtalet om du behöver råd av din förtroendeman eller du märker att chefen inte skött sin del av förberedelserna.

Man genomför två lönesamtal. Under det första gör man bedömningen och fyller i blanketten, på det andra får du veta din lönehöjning. Du har också möjlighet att lämna samtalet oenigt om du inte delar chefens åsikt om höjningen.

Före lönesamtalet bör man på bolaget

gå igenom lönepolitiken och presentera den för hela personalen. På ditt bolag finns även en speciell lönesamtalsarbetsgrupp som går igenom utbildningarna, samtalens tidtabell och lönepolitiken innan det hela börjar. Det är också det organet som till exempel tar hand om oeniga samtal och fattar beslut om en eventuell förändring. I arbetsgruppen finns representanter för både arbetstagarna och arbetsgivaren.

Man måste även använda tillräckligt med tid på att införa lönesamtalssystemet innan samtalen inleds. Man har alltså både rättigheter och skyldigheter under lönesamtalet. Det lönar sig att sätta sig in i båda. Det får inte bara vara ett dikteringstillfälle. Som bäst är det ett tillfälle att bedöma hur du presterat, där båda parterna har en viktig roll.

Du känner väl till dina pauser?

Vi fick in en anteckning om pauser under arbetsdagen i det gällande kollektivavtalet. En rätt för alla som omfattas av kollektivavtalet, vilket vi försökt driva igenom i flera år. Kom alltså ihåg att du har rätt till pauser under arbetsdagen, en eller två beroende på längden på din arbetsdag.

PS.

Ha en bra vår och kom med på förbundets kryssning!

I korthet Lediga platser kvar på höstens medlemskryssning Det finns fortfarande plats för ett hundratal förvärvsarbetande medlemmar på höstens medlemskryssning. Skynda dig, platserna går nämligen åt snabbt. Redan cirka femhundra medlemmar har anmält sig med.

Kryssningen börjar på fredag den 7 september på Viking Mariella, då färjan styr ko-

18 VAKUUTUSVÄKI

san mot Stockholm. Vi är tillbaka i Finland på söndag förmiddag. Under de trevliga dagarna till havs blir medlemmarna ompysslade och bortskämda. I resans pris ingår digra buffémiddagar och -frukostar. Under resan kan man vårda och skämma bort sin kropp och delta i välgörande stretchningspass. Efteråt

kan man fråga efter lämpliga gymnastiktips som man kan göra hemma. Kryssningen bjuder också på underhållande program.

Kryssningens pris är bara 40 euro och vi bor i två personers hytter. Anmälan är bindande. Länken till anmälan finns i nyhetsbrevet Vakkari.

svenska sidan

Få ut allt av lönesamtalet Ett lyckat lönesamtal förutsätter förberedelser och motiverade beslut om bedömningen och lönehöjningen. Det är bäst gå till lönesamtalen med attityden att man bara kan vinna.

Många får en lönehöjning på basis av lönesamtal.

Om du blir utan lönehöjning De som inte får en lönehöjning får idéer om hur de ska göra för att lyckas i följande samtal.

- Om ingen lönehöjning beviljas antecknar tjänstemannen och chefen tillsammans upp utvecklingsåtgärder och kommer överens om uppföljningen, säger FMF:s utbildningschef Sari Lassila.

Gå inte till samtalet oförberedd Det lönar sig inte att gå oförberedd till lönesamtalet. Vägen till framgång i lönesamtalet går via utbildning. Både tjänstemannen och chefen har rätt att få utbildning i hur man för lönesamtal, och utbildningen ska äga rum under den regelbundna arbetstiden.

- Lönesamtal är tjänstemannens rättighet och chefens skyldighet, påminner Sari Lassila.

FMF utbildar på många sätt Försäkringsmannaförbundet erbjuder omfattande utbild-

ning. En lönesamtalsutbildning för personalens och arbetsgivarnas representanter kommer att ordnas på tre orter. Man kan delta i samma utbildning i form av webinarium om tidpunkten eller platsen för utbildningen inte råkar passa.

Alla medlemmar kan delta i webinariet när det passar dem bäst.

Dessutom kommer medlemmarna att få nyhetsbrev om temat lönesamtal med behändiga tips, bra anvisningar och goda råd för samtalen.

Motivera din ståndpunkt väl Utöver FMF:s utbildningar lönar det sig även att sätta sig in i olika statistikuppgifter. Före lönesamtalet är det bra att sätta sig in i bolagets lönepolitik och lönestatistiken för branschen. Det är även viktigt att ta reda på svårighetsklassificeringen och på hur kompetensen och prestationerna bedöms, samt att bedöma sina egna prestationer.

Att förbereda lönelyftsförslaget Det är bra att tänka på förändringarna som skett i det egna arbetet och dess svårighetsgrad. På så sätt hittar man potentiella motiveringar för ett lönelyft och kanske motiveringar för att byta lönegrupp.

Det lönar sig att noggrant förbereda det egna lönelyftsförslaget med övertygande motiveringar.

Fråga en kollega Man kan få värdefulla tips för samtalet av kollegor. Samtal med kollegor kan vara givande när man dryftar sina prestationer och sin kompetens. En kol-

Det lönar sig inte att gå oförberedd till lönesamtalet, säger Sari Lassila.

Var medveten om dina rättigheter Lönen är ett viktigt utmärkande drag och villkor för anställningsförhållandet. Den anställda har rätt till följande: få information om sin lön och grunderna för den få statistik som jämförelsegrund rättvis och motiverande lön och löneutveckling regelbundet diskutera sin lön med sin chef

• • • •

lega kan se styrkor och kompetens som man inte själv märker eller kan klä i ord. Man kan ta upp lönen med en kollega som

jobbar med samma arbetsuppgifter och känna efter om summorna på löneremsan rör sig i samma klass.

VAKUUTUSVÄKI 19

Lönesamtal är tjänstemannens rättighet och chefens skyldighet.

Lönesamtalen är tillbaka I år delas lönehöjningarna ut i två rater. Den första betalas till alla i form av en allmän höjning och den andra delas ut på basis av lönesamtal. Tidpunkten för höjningen är emellertid den samma, oberoende av om lönesamtalen förs redan på vårvintern eller i början av hösten.

Höjningen som betalas på basis av lönesamtal betalas i oktober. ⊲⊲ Återinförandet av lönesamtal har väckt en del oro. Det är så pass länge sedan den förra rundan, att man glömt samtalsrutinerna.

Det har även kommit in mycket nytt folk till branschen och för dem är lönesamtalsvärlden främmande.

Bolagen står inför ett stort uppdrag då hela personalen måste utbildas inför lönesamtalen. Bara försäljningspersonalen på fältet förblir oberörda av lönesamtalen.

Dessutom måste man få hela lönesamtalsmaskineriet jämte arbetsgrupper att

20 VAKUUTUSVÄKI

fungera smidigt efter en paus på flera år.

Lönesamtalen delar åsikter Lönesamtal är ett ämne som väcker känslor hos de flesta. Inom medlemskåren finns såväl anhängare som motståndare.

En del anser att lönesamtal är ett naturligt sätt att tala om lönen och motiveras av att de egna prestationerna påverkar lönen.

- När en fungerande modell med lönesamtal används rätt, möjliggör den rättvis och motiverande belöning, säger

utbildningschef Sari Lassila.

I samtalen går man igenom arbetets svårighetsgrad samt tjänstemannens kompetens och prestationer i sina arbetsuppgifter.

- Lönesamtalet skapar goda förutsättningar för att utveckla tjänstemannens yrkesfärdighet och kompetens, säger utbildningschef Sari Lassila

Förberedelser ger framgång För vissa kan det kännas nästan oöver-

Rätt till timeout Man kan avbryta lönesamtalet av motiverade skäl till exempel för att skaffa tilläggsinformation eller om någondera parten inte förberett sig tillräckligt för samtalet.

Om stämningen blir för upphettad kan man ta en timeout och avbryta lönesamtalet. Om man avbryter samtalet fortsätter det inte förrän tjänstemannen haft möjlighet att kontakta en förtroendeman.

Om en överenskommelse inte nås En stor del av lönesamtalen slutar i samförstånd. Om tjänstemannen och chefen emellertid inte blir ense om bedömningen av kompetensen, prestationerna eller lönehöjningen, ska oenigheten framgå i minnesanteckningarna.

Därefter förhandlar förtroendemannen och arbetsgivaren om saken lokalt.

Om man inte når ett samförstånd kan man föra ärendet till den bolagsspecifika lönesamtalsarbetsgruppen för behandling.

Där kan man lösa meningsskiljaktigheter som hänför sig till samtalet, bedömningen och höjningen som betalas på basis av samtalet.

Lönesamtalsarbetsgruppen kan emellertid inte lösa meningsskiljaktigheter som hänför sig till bolagets lönepolitik eftersom arbetsgivaren besluter om bolagets lönepolitik.

svenska sidan

komligt svårt att tala om lönen och lönesamtalet uppfattas främst som ett förlängt lidande.

Att identifiera sin kompetens och skryta om sina färdigheter kan kännas svårt. Orsaken kan vara blyghet, avsaknad av mod eller till exempel en dålig relation till chefen.

Att träna och förbereda sig väl hjälper till att övervinna blygheten. Då man förberett sig väl inför samtalet till exempel genom att delta i en utbildning, tänka igenom sitt arbete samt hur det förändrats och hur man presterat, är det lättare att motivera saker för sin chef.

Det lönar sig även att sätta sig in i lönestatistik som Finlands näringsliv publicerat och jämföra hur den egna lönen förhåller sig till statistiken.

Man kan be sin chef om statistikuppgifter eller till exempel leta på Finans Finlands webbplats.

Minneslista till lönesamtalet FÖRBEREDELSER

• • • • • • • • •

delta i en utbildning sätt dig in i bolagets lönepolitik sätt dig in i lönestatistik sätt dig in i svårighetsklassificeringen och bedömningen av kompetensen och prestationerna identifiera arbetets svårighetsgrad, förändringar i arbetet och prestationer, fundera på behov av att ändra lönegrupp bedöm din kompetens och dina prestationer, tänk ut motiveringar följ med information, tala med kollegor tänk ut motiveringar för ditt eget lönehöjningsförslag avtala om tidpunkten för lönesamtalet med arbetsgivaren

SKAFFA INFORMATION uppgifter om lönestatistik och lönegruppsfördelning av chefen/på bolagets intranät tillgängliga uppgifter om branschens medellön och löneutveckling tillgängliga uppgifter om bolagets medellön enligt Finlands näringslivs statistikuppgifter uppgifter om bolagets lönegruppsfördelning stöd av förtroendemannen vid behov

• • • • •

UNDER LÖNESAMTALET beskriv nuvarande arbetsuppgifter och resultat, kontrollera uppgiftsbeskrivningen diskutera kompetensen och prestationerna, fyll i bedömningsblanketten, konstatera samförstånd/oenighet samtal om lönen, även eventuellt byte av lönegrupp samtal och strävan efter enighet om lönehöjning; konstatera samförstånd/oenighet genomgå eventuella stödåtgärder med chefen ifall utvecklingsområden uppdagats samt uppföljningen möjlighet att avbryta lönesamtalet

• • • • • •

EFTER LÖNESAMTALET

• • • •

eventuell lönehöjning på basis av lönesamtalet avtalande och åtgärder information om den genomsnittliga höjningen i euro för de lönesamtal som chefen fört och antalet höjningar dokumentering inför följande lönesamtal

Lönehöjningar 2018–2019 Kontorspersonalens lönehöjningar Fr.o.m. 1.1.2018 allmän höjning på 1,1 % Motsvarande höjning även i lönetabellerna Fr.o.m. 1.10.2018 lönesamtalsrat på 1,4 % som inte höjer lönetabellerna Fr.o.m. 1.1.2019 allmän höjning på 0,8 % Motsvarande höjning även i lönetabellerna

• • •

Fälttjänstemännens lönehöjningar Fälttjänstemännen får lönehöjningen i form av allmän höjning.

•

VAKUUTUSVÄKI 21

nuoren polven kolumnisti

Osana tapettia

Nuoren polven kolumnisti

T

apasin pitkästä aikaa ystävääni. Istuimme kolme tuntia kahvilassa. Ensimmäisen puolen tunnin aikana oma suuni avautui vain sen verran, että sain kaadettua lisää kahvia kurkkuuni. Ystävälläni oli paljon uusia tapahtumia ja mielipiteitä jaettavaksi. Olin sitä mieltä, että tapaaminen oli A) ihan hirveä! Mikä se sellainen keskustelu on, jossa minua ei kuunnella. Ihan joutava ystävyys.

B) aivan mahtava! Saa olla ihan rauhassa oma hiljainen itsensä. Jonkun muun mielestä ainoa oikea vastaus lienee tuo ensimmäinen; minulle tuo toinen. Kaiken puheen keskeltä ystäväni muisti kysyä, mitä minulle kuuluu ja oli aidosti kiinnostunut. Puitiin tärkeimmät asiat nopeasti ja pääsin taas kuuntelemaan hyviä juttuja.

Tulla unohdetuksi Työyhteisössä asia on pihvi, mutta ilman kastiketta voi makuelämys jäädä kuivaksi. Kastike on ylimääräinen kommunikaatio, jota ilman olemme robotteja, jotka suorittavat annettua tehtävää olosuhteista viis.

Jos vain asialliset hommat hoidetaan ja puhe puuttuu, on se hirveä sääli. Minulle puhe asian vierestä on suoraan verrannollinen viihtyvyyteen.

Osa tyypeistä on tyytyväisiä, kun saa olla unohdettu. Joku voi olla onnellinen suorittaessaan vain ja pelkästään toimenkuvanmukaista tehtävää ja viestintää.

Introverttia ilahduttaa, että EU:ssa asti kannatetaan unohdetuksi tulemista. Uuden tietosuoja-asetuksen mukaan minun ja sinun tulee hävitä säilytysaikojen jälkeen. Onneksi vain tietojärjestelmistä.

Työyhteisössä toivoisin, ettei kukaan katoaisi. Olemme kaikki tarpeellisia, koska yksin on paha ryhmäytyä.

Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi. Olen vakuuttunut, että vaikka vain sulautuisin tapettiin ja kuuntelisin juttuja, olen tarpeellinen. Koska aina tarvitaan se, joka nauraa vitseille.

22 VAKUUTUSVÄKI

NIINA SAVOLAINEN

͒Panostus ͒ työyhteisöön on menestys viivan alla.

Parasta ennen Mahtavien työpaikkojen listalla olevien yritysten johtohenkilöt sanoivat yritystensä olevansa hienoja vain siksi, että ne olivat keskittyneet työntekijöidensä tyytyväisyyteen. Panostus työyhteisöön on menestys viivan alla.

Vastakkainen mielipide valitettavasti pompsahtaa silmille usein uutisoinnissa. Taas on vakuutusyhtiöissäkin kerrottu sadoille työntekijöille, että heidän parasta ennen päivänsä on mahdollisesti koittanut. Pahinta on antaa ymmärtää, että sinä henkisesti haiset ja olet häiriöksi vain sillä perusteella, että läsnäolo aiheuttaa kärsimystä ja ison loven optio-omistajan tuloihin.

Vaikka työpaikalla olisi annettu ymmärtää , että olet turha, on onneksi vielä oma elämä, jossa olet kaiken keskipiste ja maailman napa. Parasta ennen päivä työelämässä ei onneksi ole sama päivä kuin parasta ennen elämässä.

Vanhempani saattavat soittaa keskellä päivää ja hämmästyä, kun olen töissä keskellä arkipäivää ihan kuin se olisi jotain todella eksoottista! Eläkeläiset ovat jo unohtaneet koko hässäkän ja hyvä niin.

P.S. Olisiko myös velvollisuus kadota tietyn ajan jälkeen?

En sano enkä vihjaa, mutta totean, että tällaisia poliitikkojakin meillä on.

työttömyyskassa tiedottaa

Aktiivimalli askarruttaa monia

Kassanjohtaja TUIJA TAXELL tuija.taxell@jattk.fi

⊲⊲ Vuoden 2018 alusta voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli tarkoittaa sitä, että täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää työntekoa, yrittäjänä toimimista tai osallistumista työllistymistä edistävään palveluun.

Aktiivimalli on herättänyt paljon kysymyksiä ja arvostelua. Myös meiltä on kyselty paljon lain toimeenpanemiseen liittyvistä asioista, mm. siitä, mikä kaikki kelpaa aktiivisuuden osoitukseksi.

Valitettavasti emme heti vuoden alussa ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mm. siihen, mitkä kaikki toiminnot voidaan katsoa riittävän aktiivisuuden osoitukseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön antamien lain soveltamisohjeiden ilmestyttyä olemme paremmin pystyneet palvelemaan ja vastaamaan jäsentemme kysymyksiin.

Mitä aktiivisuudella tarkoitetaan?

Työttömyyskassa seuraa aktiivisuuttasi 65 maksupäivän pituisissa tarkastelujaksoissa 1.1.2018 alkaen. Aktiivisuus on riittävää, jos yhden 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana toteutuu jokin seuraavista vaihtoehdoista: Teet työtä vähintään 18 tuntia ja palkkasi on työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 6,91 €/t. Opettajilla, kotityöntekijöillä, urheilijoilla ja luovilla tai esityksellisillä aloilla työskentelevillä aktiivisuus voi täyttyä eri ehdoil-

Aktiivisuutta ei seurata, jos

[1] [²] [³] [4]

sinulla on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä eläkeyhtiössä, tarkoittaa myös kuntoutustukea ja osatyökyvyttömyyseläkettä työskentelet toimeksiantosopimuksella omais- tai perhehoitajana saat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta. saat työttömyysetuutta lomautuksen tai lyhennetyn työviikon vuoksi alle 65 maksupäivän ajan

la. Vaadittu työmäärä voidaan tehdä esimerkiksi yhden kalenteriviikon aikana tai vaihtoehtoisesti niin, että työtunteja löytyy riittävästi koko 65 maksupäivän jakson ajalta.

Ansaitset yritystoiminnassasi vähintään 241,04 €. Yrittäjällä edellytetään päivärahan tason säilymiseksi, että hän ansaitsee 65 maksupäivän jakson aikana vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavasta kuukausiansiosta eli yhden viikon työansiota vastaavan määrän.

Vuonna 2018 jokainen kuukausi, jossa työansio on vähintään 1 048 euroa, lasketaan mukaan työssäoloehtoon, ja

23 prosenttia eli 241,04 euroa tästä summasta riittää osoittamaan aktiivisuuden.

Osallistut 5 päivää työllistymistä edistävään palveluun.

Palvelusta sovitaan TE-toimiston kanssa ja se kirjataan työnhakijan työllistymissuunnitelmaan. Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan mm. työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua, kuntouttavaa työtoimintaa ja työelämäkokeilua.

Osallistut 5 päivää muussa TE-toimiston järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa.

Osallistut 5 päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta sinulle maksetaan työttömyysetuutta.

Aktiivisuustapoja ei voi yhdistellä Työllistymissuunnitelmaan kirjattavasta työllistymistä edistävästä palvelusta TE-toimisto antaa kassalle ns. työvoimapoliittisen lausunnon eli tiedon palvelusta.

Muissa tilanteissa sinun on päivärahaa hakiessasi annettava työttömyyskassalle riittävät tiedot työskentelystäsi tai osallistumisestasi muuhun palveluun tai toimintaan, jotta aktiivisuutesi voitaisiin todeta.

Erilaisia aktiivisuustapoja ei ole mahdollista laskea keskenään yhteen. Esimerkiksi

palkkatyötä ei voi täydentää yritystoiminnalla tai työllistymistä edistävällä palvelulla.

Miten aktiivimalli vaikuttaa?

Työttömyysetuutesi ei vähene, jos olet aktiivinen joillakin edellä mainituilla tavoilla. Jos aktiivisuus ei tarkastelujaksolla ole riittävää, vähenee työttömyysetuutesi 4,65 prosenttia seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.

Jos esimerkiksi saat täysimääräisen työttömyysetuuden, jonka bruttomäärä päivässä on 50 euroa, alennettuna työttömyysetuutesi määrä on 47,68 euroa päivässä. Kuukaudessa se vastaa noin yhden päivän työttömyysetuuden määrää.

Kun aktiivisuus on riittävää, työttömyysetuus palautuu täydeksi seuraavan tarkastelujakson alussa.

Jos aktiivisuus ei ole riittävää, työttömyysetuuden maksaminen jatkuu alennettuna seuraavan tarkastelujakson ajan. Työttömyysetuus ei kuitenkaan vähene enempää, vaan vähennys on edelleen 4,65 prosenttia täydestä työttömyysetuuden määrästä.

Asiakaspalvelu ti-to klo 9 –11.30 09 720 6820 asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi

VAKUUTUSVÄKI 23

VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15 Fax 020 729 1461 Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@vvl.fi www.vvl.fi

LIITON JOHTO

Liisa Halme puheenjohtaja 050-424 5301 Iiro Ketola 1. varapuheenjohtaja Antti Mykkänen 2. varapuheenjohtaja Kirsi Kovanen toiminnanjohtaja 020 729 1462

TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 Jukka Moilanen neuvottelupäällikkö 020 729 1475 Pekka Reinamo neuvottelupäällikkö 020 729 1473 Lakimiesten sähköposti: Lakiasiat@vvl.fi

Vakuutusväen Liitto VvL on STTK:n jäsenliitto.

JÄSENPALVELU

JÄRJESTÖPALVELUT

JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA

020 729 1470 Henna Ahlgren sihteeri 020 729 1478 Leena Haaranen taloussihteeri 020 729 1463 Jaana Porttila jäsentietosihteeri 020 729 1465 Tero Wiheriäkoski tietohallintopäällikkö 020 729 1469

020 729 1472 Mikael Gerkman järjestöpäällikkö 020 729 1477 Sari Lassila koulutuspäällikkö 020 729 1476 Satu Lehmuskoski viestintäpäällikkö 020 729 1468

Asiakaspalvelu ti-to klo 9-11.30 09 720 6820 Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi