Vakuutusväki 4 2020 by Vakuutusväki

4/2020 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi

Ota ilo irti Pron jäsenyydestä 6

Luottavaisin mielin uuteen vuoteen 16

Kiitos Työ on tehty, puheenjohtaja Liisa Halme sanoo.| 3

Kun yt-neuvotteluista tuli uusi normaali 14

Miten välttää väärinymmärryksiä työpaikalla? 18

Sisällys 3

Pääkirjoitus Kiitos

Liiton viimeinen edustajisto päättyi herkkiin tunnelmiin

Kysy asiantuntijalta

Aika haltuun

Ota ilo irti jäsenyydestäsi

Jäsenten tukena yli 90 asiantuntijaa

Odotukset ovat korkealla

Pitkän päivän ilta

Eläkeläinen, tervetuloa Pro Senioreihin

Liiton opintoapurahat on jaettu

Vieraskynä Yhteinen matka jatkuu

Kun yt-neuvotteluista tuli uusi normaali

Luottavaisesti uuteen vuoteen

Ymmärsinkö oikein?

Redaktionella Tack

I korthet Över 90 experter till medlemmarnas förfogande

Svenska sidan Ta ut allt av ditt medlemskap

Turva tiedottaa Jäsenten vakuutusturva paranee

Työttömyyskassa tiedottaa Oletko jäämässä työttömäksi tai lomautetuksi?

JATTK muuttuu Aariaksi

Pikkunilkin niksinurkka Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta. Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista. Tämän vuoksi haluan jakaa kokemuksia kanssanne. Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tämäkin on jo kokeiltu. Toivon mukaan se vähentää intoa toimia vastaisuudessa samalla tavoin.

On ollut kiire, joten määräsin työntekijät purkamaan jonot pois ennen joulua. Töitä riitti pitkälle iltaan ja viikonloppuihinkin. Korostin vielä sitä, että tästä ei tarvitse luottamusmiehelle huudella, koska hyvä tili on tulossa työtäpelkäämättömille. Mutta kyllähän luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tästäkin kuulivat. Puuttuivat heti asiaan ja huomauttivat vuorokautisista ja viikoittaisista lepoajoista. Kertoivat vielä senkin, että kenenkään ei ole pakko suostua ylitöihin, jonka seurauksena väki väheni ylitöissä. Kehtasivat vielä vihjaista, että tällaisesta voisi työsuojeluviranomainenkin kiinnostua. Taidan jäädä eläkkeelle, kun johtaminen on nykyään niin vaikeaa.

Make

6 Ota ilo irti jäsenyydestäsi Liittofuusion myötä VvL:n jäsenet pääsevät nauttimaan Pron palveluista.

VAKUUTUSVÄKI Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f. Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi

2 VAKUUTUSVÄKI

Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi Toimitusneuvosto Liisa Halme, Christina Houbad, Merja Koistinen, Reetta-Kaisa Lehtinen ja Satu Lehmuskoski ISSN 0355-9254

Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta. Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin. Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Punamusta

pääkirjoitus

Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi

Kiitos!

ällä kertaa kirjoittamisen aloittaminen oli vaikeaa. Siihen sisältyy vahva ymmärrys siitä, että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Vaikkakin hyvän jälkeen tulee mahdollisesti parempaa, ainakin isompaa. Viimeiset puolitoista vuotta on ollut ratkaisun hakemista vakuutusalan työntekijöiden edunvalvonnalle. Useita selvitystöitä oli jo ennen sitäkin. Tiukka työtahti on tarkoittanut sitä, että tahtotila uuden yhteistyöliiton löytämiselle on ollut vahva ja tunteiden sijaan järki on työstänyt faktoja liittomme hallitukselle valmisteluun ja edustajistolle päätöksenteon tueksi. Pitkien kuukausien jälkeen päätökset on tehty ja fuusio on valmis vuodenvaihteessa. Tulemme osaksi Ammattiliitto Prota. Jäsenyhdistykset ovat osa sitä ja myös kaikki jäsenet. Edunvalvonta siirtyy sekä myös tukirahaston varat lahjakirjalla sääntöineen. Työ on tehty. Itselleni parhainta aikaa työelämässä on ollut vuodesta 2007 tähän päivään asti. Tuolloin tulin valituksi liiton varapu-

heenjohtajaksi ja 2011 puheenjohtajaksi. Samaan aikaan olen toiminut päivätyössäni Ifissä pääluottamusmiehenä. Vapaaajan ongelmia ei ole ollut, olen elänyt työn imussa ja ollut innostunut siitä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin kirjoitin alkuun. Kolmetoista vuotta tiukkaa työtahtia ja sitä ennen jo Ifin sisällä neljä lisää monissa tehtävissä on hyvä työrupeama teidän rakkaiden jäsenten puolesta. Se on kunniatehtävä, luottamuksen osoitus.

Vahva muistijälki jää sydämeen Olen paljon miettinyt viime vuosina kuinka onnekas olen ollut näissä hommissa, saanut olla mukana monen teidän arjessa, auttaa teitä parhaani mukaan. Työehtosopimusneuvottelut ovat olleet joka ikinen kerta oma, erilainen rumbansa. Tunne on ollut hieno, kun lopputulos on saavutettu joko neuvottelupöydässä tai sovittelijan luona. Aina on lopulta työehtosopimus saavutettu. Tässä voisi muistella monia tilantei-

ta, tapahtumia, neuvotteluja, mutta parhaimmat ovat olleet niitä, jossa olen päässyt tapaamaan teitä kasvokkain. Niistä on jäänyt vahva muistijälki sydämeen.

Uusi sivu aukeaa ensi vuonna Uusi sivu aukeaa ja vakuutusala siirtyy jatkossa osaksi finanssisektoria Prossa. Pidän tätä erinomaisena mahdollisuutena yhdistää koko ala, pankki ja vakuutus, ja tehdä yhdessä töitä sen jäsenten hyväksi. Työelämä muuttuu kovaa vauhtia ja meidän pitää pysyä mukana siinä. Työ teidän kaikkien eteen jatkuu edelleen, en ole häviämässä yhtään minnekään, päinvastoin. Tässä lehdessä sivulla 10 kerron omista tulevaisuuden muutoksistani. Kiitos yhteisestä matkasta tähän asti!

PS.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sinulle ja läheisillesi! Nyt on aika rauhoittua ja levätä, terveyttä!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

VAKUUTUSVÄKI 3

EDUSTAJISTO

Edustajisto päättyi herkkiin tunnelmiin ⊲⊲ Vakuutusväen Liiton edustajisto kokoontui haikeissa merkeissä. Edustajiston kokouksessa aloitettiin 75-vuotiaan ammattiliiton purkautuminen. Vakuutusväen Liiton toiminta päättyy vuoden vaihteessa, kun sen jäsenet, jäsenyhdistykset, edunvalvonta ja henkilöstö siirtyvät Ammattiliitto Prolle. - En olisi uskonut viisi vuotta sitten, kun otin puheenjohtajan nuijan vastaan, että vedän tällaisen kokouksen, edustajiston puheenjohtaja Petri Virala totesi.

Yhdistys hoitaa purkautumisen Jotta liiton toiminta saadaan oikeaoppisesti lakkautettua, purkua varten perustettu VvLyhdistys hoitaa purkautumi-

seen liittyvät asiat ja järjestää viimeisen purkautumiskokouksen. Purkautuminen viedään loppuun ensi keväänä, sillä sääntöjen mukaan purkautumiseen tarvitaan kaksi kokousta. VvL-yhdistys ei hoida edunvalvontaa eikä sillä ole henkilökuntaa. Liiton henkilökunta siirtyy vuoden vaihteessa vanhoina työntekijöinä Pron palvelukseen. Edustajisto valitsi VvL-yhdistykselle toimihenkilöt. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arto Puolakka ja varapuheenohtajaksi Henri Virtanen. Hallitukseen valittiin Heli Kylli, Tarja Raunimaa, MiaEllen Lauronen, Jarkko Rantala, Maarit Lahtinen ja Kirsi Vieri. Hallituksen varoiksi valittiin Kari Laaksonen, Kari

Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti.

if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.

Nylund ja Mikko Järvinen.

Teams täynnä kiitoksia Edustajisto kiitti hallituksen ja fuusiosta neuvotelleen ohjausryhmän toimintaa. Edustajiston asettamat reunaehdot oli kuunneltu hyvin. VvL:n 7,3 miljoonan tukirahaston varoilla tuetaan jatkossakin vakuutusalalla toimivia jäsenyhdistyksiä. Tukirahastosta on muodostettu Vakuutusväen rahasto, jonka varojen käyttöä vaalii yhdistyksien edustajista koostuva hoitokunta. Edustajiston monet jäsenet kiittivät kauniisti puheenjohtaja Liisa Halmetta ja hallitusta fuusion eteen tehdystä hyvästä työstä. Kokous päättyi herkkiin tunnelmiin. - Pidetään yhtä jatkossakin, Petri Virala sanoi.

Mistä on kyse? Ammattiliitto Pro - Neuvottelee vakuutusalan työehtosopimuksen 1.1.2021 lähtien. - Vastaa vakuutusalan ammattilaisten edunvalvonnasta. - Tuottaa kaikki jäsenpalvelut kuten jäsenneuvonnan, koulutuksen, tapahtumat ja viestinnän. Vakuutusväen Liitto - Edunvalvonta, jäsenyhdistykset, ja henkilöstö siirtyvät Ammattiliitto Prohon. - Toiminta päättyy. VvL-yhdistys - Hoitaa hallinnollisesti Vakuutusväen Liiton purkautumisen loppuun kevään 2021 aikana. Vakuutusväen rahasto - Tukee vakuutusalalla toimivia jäsenyhdistyksiä. - Rahaston toimintaa valvoo yhdistysten edustajista koostuva hoitokunta.

Kysy asiantuntijalta

Olin pitkään poissa töistä sairauden takia. Poissaolo kesti kesäkuun alusta joulukuun loppuun. Kuinka paljon minulle kertyy lomaa seuraavalle lomakaudelle?

⊲⊲ Lomaa kertyy vähintään 24 päivää lomanmääräytymisvuodessa silloin, kun poissaolon syynä on sairaus tai tapaturma. Työssäolon veroisiksi päiviksi lasketaan 75 työpäivää sairausajasta yhden lomanmääräytymisvuoden aikana. Tässä tapauksessa ne kuluvat siten, että syyskuu ei enää kerrytä vuosilomaa. Tämän säännön mukaan lomaa kertyy yhdeksältä kuukaudelta, kun syys-, loka- ja joulukuu eivät lomaa kerrytä. Lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa, kun työsuhde on kestänyt alle yhden vuoden ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä. Siinä tapauksessa pääsäännön mukaan lomaa kertyy yhdeksältä kuukaudelta eli 18 päivää (2x9). Kun lomaa kuitenkin täytyy kertyä vähintään 24 päivää silloin, kun poissaolo johtuu sairaudesta tai tapaturmasta, täydennetään lomaa kuudella päivällä. Jos lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa, niin pääsäännön mukainen lomakertymä on 22,5 päivää. Tässäkin tapauksessa lomakertymä täydennetään 24 päivään. Kun lomaa kertyy kolme päivää kuukaudessa, lomaoikeus on 27 päivää (3x9) ja täydennystä ei tarvita. Täydennyspäiviä kutsutaan lisävapaapäiviksi. Tavalliset lomapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä loman kertymistä laskettaessa. Lisävapaapäiviä ei lasketa työssäolon veroisiksi, joten on mahdollista, että niiden pitäminen johtaa siihen, että kyseessä olevalta kuukaudelta ei lomaa enää kerry.

Pitkäkestoinen sairauspoissaolo Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole sen jälkeen, kun sairaus jatkuu yhtäjaksoisesti yli kaksitoista kuukautta. Jos esimerkkinä olevassa tapauksessa sairaus olisi jatkunut yhtäjaksoisesti lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen, niin lisäpäiviä kertyisi enintään kahdelta kuukaudelta seuraavana lomanmääräytymisvuonna. Kaksitoista kuukautta täyttyy seuraavan vuoden kesäkuun alkuun mennessä. Lisäväpaapäiviä kertyy vain huhti- ja tuokokuulta. Jos lomaa muutenkin kertyisi yli neljä päivää seuraavana lomanmääräytymisvuotena, niin lisävapaapäiviä ei enää tältä vuodelta anneta. Sairauden yhtäjaksoisuuden katkaisee sellainen kuukausi, joka oikeuttaa loman kertymiseen.

Muiden poissaolojen vaikutus Jos lomanmääräytymisvuoden aikana on muita poissaoloja, jotka eivät lomaa kerrytä, niin niillä on vaikutusta myös loman kertymisen vähimmäismäärään sairauspoissaolon ajalta. Jos esimerkiksi toimihenkilö on hoitovapaan takia poissa kahdeksan kuukautta ja sairauden takia neljä kuukautta, niin lomaa kertyy vähintään kahdeksan päivää. Tähän lukuun päästään kertomalla sairauspoissaolon neljä kuukautta vähimmäiskertymällä, joka on kaksi päivää kuuJukka Moilanen kaudessa.

Aika haltuun Sari Lassila Kuva Shutterstock

⊲⊲ Häiritseekö sinua joku omassa ajankäytössäsi? Oletko joskus ajatellut, että kiire on kuin hallitsematon luonnonvoima, joka vyöryy ylitsesi, etkä voi sille yhtään mitään? Jos nyökyttelit, tutustu Anna Perhon vinkkeihin siitä, kuinka voit saada ajan haltuusi. Asiat voidaan sijoittaa kolmeen sisäkkäin olevaan ympyrään. Uloimmalla kehällä ovat asiat, joista et voi päättää ja joihin et voi vaikuttaa. Keskimmäisellä kehällä ovat asiat, joista et voi päättää, mutta joihin voit vaikuttaa. Sisimmällä kehällä ovat asiat, joista voit päättää ja joihin saat myös vaikuttaa. Keskitä kaikki energiasi sisimmälle kehälle. Tällöin ajankäyttösi on omassa hallussasi. Päivää ei esimerkiksi kannata aloittaa sähköpostien lukemisella, koska silloin olet jo jonkun muun agendalla.

Mistä eroon? Ajankäyttöön liittyviä uskomuksia ja tapoja pääset muuttamaan, kun kirjaat ylös, mistä huonoista tavoista haluat eroon. Mitkä kaikki asiat aiheuttavat kiirettä? Kirjaa toiseen listaan miltä tilanne näyttäisi, jos ajankäytön suhteen kaikki olisi kunnossa. Mitä ihannetilanteeseen pääsemiseksi vaadittaisiin? Entä miltä näyttäisi silloin, jos tilanne olisi edes piirun verran parempi kuin nyt? Kun olet kirjannut itsellesi tavoitteita, löydät keinoja niiden saavuttamiseksi. Kolmanteen listaan kirjaa mitä kaikkia hyviä asioita muutoksesta seuraisi. Mitä voisit esimerkiksi tehdä

Kolme askelta kohti parempaa ajankäyttöä 1 Mieti, mitä haluat saada aikaiseksi. Millaisia valintoja sinun kannattaa tehdä? Mitä näistä valinnoista seuraa? Onko asian tekeminen hyödyllistä? 2 Tee suunnitelma. Muista jättää tilaa myös ennakoimattomissa oleville asioille. Huolehdi aikataulussa pysymisestä ja tee asia kerrallaan valmiiksi. Älä multitaskaa. 3 Koe vahvaa hallinnan tunnetta, kun olet saanut tehdyksi oikeita asioita. Nauti tuloksista jo matkan varrella ja iloitse pienistä onnistumisista.

enemmän, jos sinulta vapautuisi tunti lisää aikaa vuorokauteen? Myönteisten asioiden näkyväksi tekeminen motivoi sinua muutoksen tekemisessä ja tavoitteen saavuttamisessa.

Lepo on paras lääke Väsyneenä ei pysty keskittymään eikä tekemään hyviä päätöksiä. Muista siis levätä hyvin. Älä nipistä yöunistasi saadaksesi enemmän aikaiseksi, vaan nuku riittävästi. Muista myös työpäivän aikainen aktiivinen lepo ja palautuminen. Jos työpäiväsi kuluu enimmäkseen näyttöpäätteen äärellä, käytä tauot muuhun kuin näyttöpäätteen tai kännykän tuijottamiseen. Tee esimerkiksi pieni kävely toimiston tai korttelin ympäri tai nauti lyhyestä taukojumpasta. Näin annat työmuistin levätä ja annat aivoille tärkeää palautumisaikaa.

VAKUUTUSVÄKI 5

liittofuusio

Ota ilo irti jäsenyydestäsi

Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

⊲⊲ Vakuutusväen Liitto ja Ammattiliitto Pro yhdistyvät vuodenvaihteessa. VvL:n jäsenen kannalta yhdistyminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Jäsenten ei tarvitse tehdä itse mitään, sillä jäsenyys siirtyy jäsenyhdistysten mukana Ammattiliitto Prohon. Jäsenyys jatkuu katkeamatta Ammattiliitto Prossa.

Jäsenmaksu laskee ensi vuonna Yhdistyminen tuo paljon iloisia asioita jäsenistölle. Fuusion myötä esimerkiksi jäsenmaksu laskee. Pron jäsenmaksu on 1,25 prosenttia verotettavasta palkkatulosta, enintään 49 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksun perintä jatkuu ennallaan. Jos työnantajasi perii jäsenmaksun palkastasi, Pro lähettää jäsenmaksutiedot työnantajallesi. Jos maksat jäsenmaksusi itse, saat Prosta jäsenmaksuviitteet tammikuun aikana. Pron sähköisten palveluiden avulla pystyt myös tarvittaessa itse tulostamaan uudet jäsenmaksuviitteet, jos alkuperäiset sattuvat hukkumaan. Jos maksat jäsenmaksusi itse, pidäthän huolta siitä, että summat ovat oikein. Pro ei palauta liikaa maksettuja jäsenmaksuja.

6 VAKUUTUSVÄKI

Hyviä uutisia palkattomilla vapailla oleville Fuusio tuo hyviä uutisia myös perhe- ja opintovapaalla oleville jäsenille. Heidän ei tarvitse maksaa ensi vuoden alusta lähtien työttömyyskassan jäsenmaksua. Myöskään palkattomalla sairauslomalla tai kuntoutustuella olevat eivät maksa työttömyyskassan jäsenmaksua. Ammattiliitto Pro maksaa työttömyyskassan jäsenmaksun palkattomilla vapailla olevien jäsenten puolesta. Työttömyyskassan jäsenmaksu peritään normaalisti työssäkäyviltä sekä niiltä, jotka saavat työttömyyskassalta etuuksia kuten ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorotteluvapaakorvausta. Palkattomilla vapailla olevilta peritään kassan jäsenmaksua normaalisti, kun he palaavat takaisin työelämään. Jos olet jäämässä palkattomalle vapaalle 1.1.2021 alkaen, ilmoita siitä Ammattiliitto Prolle nettisivuilta löytyvällä sähköisellä jäsenmaksuvapautuslomakkeella.

JATTK-työttömyyskassasta tulee Aaria Työttömyyskassan jäsenyys jatkuu JATTK-työttömyyskassassa siirtymäajan, jonka jälkeen se siirtyy Työttömyyskassa Prohon. Tiedotamme tästä myöhemmin lisää. JATTK-työttömyyskassan nimi muut-

tuu ensi vuoden alussa, kun Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa JYTK ja Työttömyyskassa Statia sulautuvat JATTKin kanssa. Fuusion myötä JATTKin nimi muuttuu Työttömyyskassa Aariaksi. Ensi vuoden alusta lähtien lisätietoja kassanpalveluista löydät osoitteesta www. aariakassa.fi

Ota mobiilisovellus käyttöön Pron jäsennumero on avain etuihisi ja palveluihisi ensi vuonna. Heti kun olet saanut jäsennumerosi, voit ladata Pron mobiilisovelluksen puhelimeesi ja pääset jäsenetujen maailmaan. Maksuttoman sovelluksen avulla voit lukea uutisia, tutustua uusimpiin jäsenetuihin ja päivittää jäsentietojasi. Voit hoitaa sovelluksessa myös työsuhdeasioitasi työpaikkasi luottamusmiehen tai liiton asiantuntijoiden kanssa. Sovelluksen kautta ilmoittaudut kätevästi koulutuksiin ja tapahtumiin. Kattavat jäsenedut ja tuoreimmat uutiset löydät Pron kotisivuilta www.proliitto.fi

Jäsenetuna vapaa-ajan tapaturmavakuutus Perinteisen muovisen jäsenkortin saat postitse tammikuun aikana. Jäsenkorttisi toimii myös vakuutuskorttinasi.

Jäsenten tukena yli 90 asiantuntijaa Vaikka fuusio tuokin monia uudistuksia, työpaikalla jäseniä auttavat omat, jo VvL:stä tutut luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja oman jäsenyhdistyksen toimijat. Jos joku hiertää työpaikalla, käänny ensiksi tuttujen luottamusmiesten puoleen. Luottamushenkilöiden lisäksi apunasi on koko Pron asiantunteva henkilökunta, lakimiehistä ja asianajajista jäsenpalvelun asiantuntijoihin. Pron lukuisat asiantuntijat ja lakimiehet ovat henkilöstön edustajien ja jäsenten käytössä silloin, kun asiat eivät ratkea työpaikalla. Jäsenten tukena on yli 90 asiantuntijaa. Pron sopimusala-asiamiehet, sopi-

Pron jäsenyyteen kuuluu muun muassa Turvan matkustajavakuutus ja uutena jäsenetuna vapaa-ajan tapaturmavakuutus. VvL:n ottama matkustajavakuutuksesi on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Pron jäsenenä saat jatkuvan 10 prosentin alennuksen Turvan koti-, kasko- ja henkilövakuutuksista. Aiempi VvL:n jäsenen 26 prosentin erityisalennus poistuu vuoden 2021 aikana sitä mukaa, kun omat vakuutukset uudistuvat. Lisätietoja Turvan vakuutuksista löydät sivulta 22.

Primus-vakuutusetusi jatkuvat Prossa Myös Primus-henki- ja tapaturmavakuutusten etu jatkuu Pron jäsenenä. Primushenkivakuutus on Kalevan myöntämä jäsenetu, jonka jokainen jäsen voi hankkia halutessaan. Jos sinulla on jo Primus-vakuutuksia, ne säilyvät ensi vuoden ajan VvL:n jäsenetuvakuutuksina. 1.1.2022 alusta alkaen vuosieräpäivittäin vakuutukset siirretään Pron jäsenetuvakuutuksiksi. Jäsenyyden siirto muuttaa vakuutusmaksuasi, johon vaikuttavat alennusprosentit määritetään syksyn 2021 aikana. Eläkkeellä olevien VvL:n jäsenten vakuutukset jatkuvat päättymisikään saakka Prossakin, kunhan Pro Senioreiden jäsenyys on voimassa. Jos eroat liitosta, Primus-vakuutukse-

musalavastaavat ja lakimiehet varmistavat, että työehdot ovat reilut ja työehtosopimuksen mukaiset. Asiamiehet neuvottelevat työpaikan ristiriitoja työnantajan kanssa, sopimusalavastaavat neuvottelevat työehtosopimukset työnantajaliittojen kanssa ja lakimiehet puolustavat viime kädessä sopimuksia oikeudessa. Työympäristöasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat jäseniä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Sosiaaliturvaan erikoistuneet asiantuntijat neuvovat työkyvyttömyyseläke-, sairauspäiväraha-, työtapaturma- ja ammattitautiasioissa. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse, net-

si päättyvät.

Kattavat lomaedut odottavat Ensi vuoden alusta pääset nauttimaan Ammattiliitto Pron runsaista jäseneduista. Prolla on esimerkiksi paljon lomakohteita eri puolella Suomea aina Kustavista Kittilään. Tarjolla on niin Holiday Clubin lomaviikko-osakkeita kuin liiton omia lomapaikkojakin. Prolaisena saat myös huomattavan jäsenedun liiton omista Holiday Club -lomaviikoista Ruotsin Åressa ja Espanjan Calahondassa. Lisätietoja löydät Pron nettisivuilta.

Hyödynnä henkilökohtaista uravalmennusta Ammattiliitto Pro tarjoaa jäsenilleen monipuolisia ura- ja hyvinvointipalveluita. Pron jäsenten on mahdollisuus käyttää henkilökohtaista valmentajaa, jolta saa vinkkejä, konkreettisia neuvoja ja tukea työuran eri vaiheissa. Valmentajan kanssa voit keskustella esimerkiksi osaamisen kehittämisestä, työn ja muun elämän yhteensovittamisesta tai henkisestä hyvinvoinnista. Sparrausta voit pyytää vaikkapa kehityskeskusteluun tai työhakemuksen laadintaan. Työpaikkatutka puolestaan auttaa, jos haluat suunnata uusille urille.

tipalvelussa tai sähköpostilla. Ammattiliitto Pro Vaihde: 09 172 731 (ma-pe kello 8.30–16) Työsuhdeneuvonta jäsenelle Puh. 09 1727 3442 (Ma-pe kello 8.30–16) Jäsenyysasiat ja ja jäsenedut Kello 9–14 (ma–pe) Puh. 09 1727 3440 Faksi 09 1727 3330 jasenasiat@proliitto.fi etunimi.sukunimi@proliitto.fi

Kaipaatko lakineuvontaa yksityiselämässäsi? Pron jäsenet saavat maksutonta luottamuksellista puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa kysymyksissä. Neuvoja voit kysyä yksityiselämän lakiasioissa, jos vaikkapa perintö- tai asuntokauppa-asiat mietityttävät. Neuvontapalvelu koskee myös samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä.

Koulutustarjonta laajenee Yhdistymisen myötä myös koulutustarjonta laajenee. Pro tarjoaa jäsenilleen koulutuksia ja seminaareja, jotka auttavat menestymään työelämässä. Koulutusten avulla voi kehittää esimerkiksi omia esimiestaitoja tai saada uusia ideoita oman työnsä johtamiseen. Tarjolla on myös tietoa työelämän pelisäännöistä. Pron kevään jäsenwebinaarien aiheina on hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus. Webinaarit pidetään joka toinen keskiviikko (12.1.-5.5.2021 klo 17.30-18.30). Ensimmäisessä webinaarissa tarjoaa Ina Mikkola Suoraa puhetta työelämästä. Ohjeet ilmoittautumisesta tulevat tammikuun jäsenkirjeessä. Lisäksi opiskelijoille ja työttömille järjestetään omia koulutuksia.

VAKUUTUSVÄKI 7

liittofuusio

Odotukset ovat korkealla Satu Lehmuskoski Kuvat Mauri Helenius

⊲⊲ Liittoaktiivien odotukset ovat korkealla, kun Vakuutusväen Liitto ja Ammattiliitto Pro yhdistyvät vuodenvaihteessa. Fuusio tuo monia hyviä asioita. Uusi iso liitto tarjoaa entistä kattavampia palveluita niin luottamustoimisille kuin jäsenillekin. Saman katon alla yhteistyö tiivistyy entisestään finanssialan kanssa, ja uusia yhteistyön muotoja löydetään muiden alojen kanssa. Lisäksi Pron kattava asiantuntijoiden verkko pystyy auttamaan työelämän ongelmissa laidasta laitaan. - Mielenkiintoiset uudet ajat on tulossa. Uskon, että saamme yhteistyöstä paljon uutta irti, VvL:n hallituksen jäsen Kirsi Mantsinen sanoo.

Koulutukselle kovat odotukset Vakuutusväen Liiton aktiivit odottavat innolla Pron tulevia koulutuksia. VvL on tarjonnut henkilöstön edustajille erinomaista räätälöityä koulusta, saman toivotaan jatkuvan myös Prossa. Ison liiton toivotaan tarjoavan monenlaista ja laajaalasta koulutusta, vakuutusalan erityistarpeita unohtamatta. - Odotan innolla tulevaa koulutustarjontaa. Toivon myös täsmäkoulutusta vakuutusalan henkilöstölle, koska omassa työehtosopimuksessamme ja alallamme on omat erityispiirteensä, hallituksen jäsen ja Ifin varapääluottamusmies Merja Koistinen sanoo. Poikkeuksellista vakuutusalalla on esimerkiksi se, että paikalliset sopimukset tekevät yhdistyksen edustajat eivätkä luottamusmiehet kuten monilla muilla aloilla. Paikallinen sopiminen tuokin paineita jäsenyhdistysten toimijoille. Tulevaisuudessa yrityksissä neuvotellaan varmasti yhä enemmän sopimuksia paikallisesti. Yhdistysten neuvottelijat tarvitsevatkin asiantuntemusta sekä neuvottelutaitoja paikallisiin neuvottelupöytiin. Lisäksi tarvitaan vertaistukea.

8 VAKUUTUSVÄKI

- Aion osallistua kaikkeen mahdolliseen, mihin aika riittää, Merja Koistinen lupaa.

Petri Virala odottaa työtä Pron edustajistossa innolla.

- Henkilöstön edustajan työ on hyvin yksinäistä ja luottamuksellista. Tukea tarvitaan niin tunteiden reflektointiin kuin ajatusten ja kokemustenkin muodossa, Nordea Henkivakuutuksen pääluottamusmies Nina Mäkelä-Hirvonen sanoo.

tuksiin.

Enemmän EWC-osaajia Prossa on aloja, joilla on yhtiöissään eurooppalaisia yritysneuvostoja (European Works Council) ja EWC-sopimuksia. Pohjoismaisessa yhtiössä työskentelevä Merja Koistinen toivookin sitä, että jatkossa hänellä on omassa ammattiliitossaan yhä enemmän kollegoita, jotka tuntevat EWCtyön mahdollisuudet ja haasteet. EWC mahdollistaa työntekijöiden osallistumisen työtään koskeviin päätöksiin ja kaikki hyötyvät vuoropuhelusta. Hyviä kokemuksia ja käytäntöjä olisi mielenkiintoista vaihtaa tulevaisuudessa liittokollegoiden kesken ja mahdollisesti vaikkapa osallistua yhteisiin koulu-

Aktiviteettaja nuorille jäsenille Hallituksen nuorisovastaava Heli Kylli toivoo aktiivista nuorten toimintaa. Pron jäsenmäärillä tulijoita nuorten tapahtumiin varmasti riittää ja mahdollisuudet erilaisten tempausten järjestämiseen ovat isommat kuin VvL:ssä. - Toivoisin, että nuorille järjestettäisiin aktiviteettejä, joissa voi verkostoitua muiden kanssa. Kylli haaveilee myös nuorisofoorumista, jossa käsiteltäisiin nuoria koskevia asioita ja saataisiin näin nuorten ääntä kuuluviin. Pron jäsenyys tuo nuorille myös rahanarvoisia palveluita kuten uravalmennusta. Lisäksi aktiiviset nuoret jäsenet saavat paljon iloa runsaista jäseneduista kuten vaikkapa monipuolisista lomailumahdollisuuksista. Tarjontaa on moneen makuun.

- Toivoisin nuorille omia koulutuksia, Heli Kylli sanoo.

Pidetään vakuutusala näkyvänä Vakuutusväen Liiton yhdistykset saavat fuusion myötä neljä paikkaa Pron edustajistoon. Näille paikoille on valittu Merja Koistinen ja Petri Virala sekä Miia Korvenoja ja Antti Mykkänen. - Meidän edustajien pitää vahvasti pitää vakuutusala näkyvänä ja kuuluvana myös siellä isossa porukassa, Koistinen sanoo. Fuusion myötä edustajiston jäsenten rooli muuttuu on yhä vaativammaksi. Kun kaikkien jäsenyhdistysten edustajia ei ole Pron edustajistossa kuulolla kuten VvL:n edustajistossa, tieto tarvitsee uusia väyliä kulkeakseen yhdistyksiin. - Tietoa pitää viedä myös niihin yhdistyksiin, joilla ei ole edustajistossa edustajaa, Ilmarisen yhdistyksen puheenjohtaja Petri Virala toteaa. Hän odottaa erityisesti edustajiston jäsenten yhteistyötä. Edustajiston riveissä on niin finanssi-, ict- ja viestintäalan kuin julkisen sektorin edustajiakin sekä palvelu- ja teollisuussektorien väkeä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä on edustajistossa paljon. - Siellä on monen eri sopimusalan ihmisiä eli verkostoitumiseen on hyvä mah-

- Odotan innokkaana, mitä Prolla on tarjota, Nina Mäkelä-Hirvonen sanoo.

- Uskon, että saamme yhteistyöstä paljon uutta irti, Kirsi Mantsinen sanoo.

dollisuus. Edustajistosta voi saada arvokkaita vinkkejä siitä, miten henkilöstön edustajat toimivat omissa taloissaan, Virala sanoo. Myös muut haastatellut henkilöstön edustajat pitävät erittäin tärkeänä yhteistyöverkostojen luomista. Vaikka Prossa on hyvin erilaisia aloja, henkilöstön edustajia yhdistävät arjessa usein hyvin samankaltaiset ongelmat. - Toivon yhteistyötä eri alojen henkilöstönedustajien kesken. Vaikka työehtosopimuksissa on eroavaisuuksia, on työpaikoilla samanlaiset arjen haasteet ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa, Nina Mäkelä-Hirvonen sanoo.

- Yhden aikakauden päättyminen tuntuu haikealta ja surulliseltakin. Samaan aikaan ilmassa on jännitystä, suuria odotuksen tunteita ja iloa yhdistymisen toteutumisesta, Nina Mäkelä-Hirvonen sanoo. Pienessä liitossa myös tiedonkulku on ollut mutkatonta, ilmapiiri keskusteleva ja muutoksiin on voitu reagoida ketterästi. Aktiivit toivovat samaa uudelta liitolta. - Tiedon välittäminen on ollut hallituksessa ensiluokkaista. Toivoisin, että yhdistykset pidetään jatkossa yhtä hyvin ajan tasalla, Heli Kylli sanoo.

Koska me ei olla enää me Liittofuusion kynnyksellä on ilmassa myös ripaus luopumisen tuskaa. - Haikea on olo, kun on pyörinyt yli kolmekymmentä vuotta liiton touhuissa, Petri Virala sanoo. Pienessä liitossa ihmiset ovat tulleet tutuiksi toisilleen ja yhteydenpito on ollut mutkatonta. Edessä on uusien työparien ja yhteistyökumppanien etsintä Prosta.

Osallistun kaikkeen, mihin aika riittää Pron runsaat tapahtumat herättävät mielenkiintoa liiton aktiiveissa. Lisäksi Pron aluetoimistot ja aluejohtokunnat tarjovat touhua monella paikkakunnalla. - Mielenkiinnolla ja innokkaana odotan mitä kaikkea Prolla onkaan meille tarjota, Nina Mäkelä-Hirvonen sanoo. - Aion osallistua kaikkeen mahdolliseen, mihin vaan aika riittää, Merja Koistinen hymyilee.

VAKUUTUSVÄKI 9

liittofuusio

Pitkän päivän ilta

Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius

ohvalla istuu huojentunut nainen. Viimeisen vuoden aikana on pitänyt käydä työehtosopimusneuvottelut ja yt-neuvotteluja, rutistaa fuusiosopimus valmiiksi sekä hoitaa vakavasti sairasta miestä. - Vuosi on ollut rankka. Jos olisin etukäteen tiennyt, mitä kaikkea vuosi sisällään pitää, en tiedä, olisinko kaikkeen tähän ryhtynyt, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme myöntää. Periksiantaminen ei kuulu kuitenkaan Halmeen luonteeseen. Maaliin piti päästä ja saada aikaan jäsenten kannalta mahdollisimman hyvä liittymissopimus Ammattiliitto Prohon. Se myös tehtiin.

Monimutkainen palapeli Tehtävä ei ollut helppo. Liittymissopimus koostui monesta erilaisesta palasesta kuten liiton omaisuudesta, edunvalvonnasta ja järjestötoiminnasta. Lisäksi piti miettiä, miten kansainvälinen toiminta

10 VAKUUTUSVÄKI

hoidetaan jatkossa ja varmistaa toimiston henkilöstön asema. VvL:llä oli myös omat kynnyskysymyksensä kuten liiton tukirahaston kohtalo. Edustajiston evästämät neuvottelijat lähtivät siitä, että tukirahaston varoilla pitäisi jatkossakin tukea liiton yhdistyksiä ja alalla työskenteleviä. Näin myös kävi, 7,3 miljoonaa jäi jäsenyhdistysten ja alan työntekijöiden tukemiseen. Rahan käyttöä valvoo yhdistyksien edustajista nimettävä hoitokunta. - Kun tahtoa on, asiat aina järjestyvät.

Taustajoukkojen tuki tärkeää Aikataulupaine oli kova neuvotteluissa. Kokouksia pidettiin iltaisin ja viikonloppuisin, kun tilanne sitä edellytti. - Elokuu ja syyskuu olivat todella kiirettä aikaa. Muistan kommentoineeni kiireellistä asiaa vielä kello 00.24, kun asia piti saada valmiiksi seuraavaksi aamuksi. Kesken hektisimpien hetkien If aloitti yt-neuvottelut. Pääluottamusmiehenä Liisa Halme osallistui 30 neuvotteluun, joita käytiin niin työnantajan kuin vä-

hennysuhan alla olevien henkilöidenkin kanssa. Päivät olivat pitkiä ja ajomatkat kuluivat joko jäsenten huolia kuunnellen tai liittofuusiota puiden. - Onneksi minulla oli kullanarvoinen työpari, varapääluottamusmies Merja Koistinen, joka tarjosi aina apuaan. Myös liiton toimistolta tarjottiin arvokasta apua, Halme sanoo lämpimästi. Halmeen kanssa ohjausryhmässä liittoa edustivat varapuheenjohtajat Iiro Ketola ja Antti Mykkänen sekä edustajiston puheenjohtaja Petri Virala ja toiminnanjohtaja Tero Wiheriäkoski. Arvokasta apua saatiin myös KPMG:ltä, jonka yhdistyksiin ja veroasioihin erikoistuneet juristit sparrasivat sopimusasioissa ja laativat tarvittavat sopimukset. - Heillä oli loistava tiimi, jonka kanssa pidimme paljon juridiikkaan ja veroasioihin liittyviä palavereja.

Edustajiston päätös herkisti Varsinaisissa neuvotteluissa Ammattiliitto Pron kanssa yhteinen maali oli selvä eli

Minkälaisen perinnön jätämme tulevaisuuden työntekijöille?

un Liisa Halme valittiin puheenjohtajaksi reilu yhdeksän vuotta sitten, ei hän kuvitellut kautensa päättyvän fuusioon. Hän uudisti innolla Vakuutusväen Liittoa ja lisäsi sen näkyvyyttä. Vakuutusalan ammattilaisten olot puhelinpalvelukeskuksissa ja avokonttoreissa nousivat valtakunnalliseen julkisuuteen ja keskusteluun. Halme on ollut myös vankkumaton jäsenhankinnan puolestapuhuja. Eikä vain puhuja vaan myös tekijä. Hän teki olan takaa töitä jäsenhankinnan eteen yhdistyksensä Vakuutusväki Ifin kanssa. Aktiivisinkaan jäsenhankinta ei kuitenkaan pärjännyt digitalisaatiolle ja yhtiön strategioiden muutokselle. Konttoreita karsittiin, töitä siirrettiin asiakkaiden itse hoidettavaksi nettiin. Tekoälyllä korvattiin ihmistyötä. Laskeva järjestäytymisaste ja vähenevä jäsenmäärä ei ollut perintö, jonka Halme halusi jättää tulevaisuuden työn-

tekijöille. - Olen aina katsonut vahvasti tulevaisuuteen ja miettinyt, mikä on jäsenten kannalta parasta. Tästä alkoi debatti liiton hallituksessa, joka päätyy fuusioon vuodenvaihteessa. - Fuusio on jäsenten kannalta ehdottomasti oikea ratkaisu. Se tuo yhä vahvemmat olkapäät edunvalvontaan ja paljon uusia etuja jäsenille.

yhdistyminen vuoden vaihteessa. Tosin jokunen mutkakin matkalla oli. - En tiedä, montako sopimusluonnosta tehtiin, Liisa Halme hymähtää. Asiakokonaisuudet ratkottiin yksi kerrallaan. Lokakuun alkupuolella syntyi sopimusluonnos, jonka Pro ja VvL:n edustajisto hyväksyivät. Se oli tunteellinen hetki. - Silloin pääsi itku. Hetki oli haikea ja samalla täynnä uuden odotusta.

mistaan. Matti Halme sai parantumattoman syövän diagnoosin viime syksynä, vaimonsa 60-vuotisjuhlien aattona. - Vuosi on ollut vaikea. Kerroin aluksi vain harvoille tilanteen vakavuudesta, jotta asiaa ei tarvinnut kohdata töissä. Syksystä lähtien hoidot ja niistä seuranneet hyvät ja huonommat jaksot ovat rytmittäneet arkea. Kaiken päälle tuli vielä korona, joka rajoitti liikkumisen minimiin, silloinkin, kun potilaan vointi olisi sen sallinut. - Tavallaan korona on ollut myös hyvä asia. Työn puolesta matkustaminen loppui maaliskuussa, mistä lähtien olen saanut tehdä töitä kotoa käsin ja olla enemmän puolisoni kanssa. Kuluneen vuoden aikana pariskunta on ehtinyt puhua paljon. Molemmat ovat nähneet sen, miten yksi puhelinsoitto voi murskata tulevaisuuden haaveet ja ajatukset yhteisistä eläkepäivistä. Matti Halme on kannustanut vaimoaan siihen, että jatkossa elämään pitää mahtua muutakin kuin työtä. Koska koskaan ei tiedä, miten pitkään unelmia voi terveenä toteuttaa.

Tasapainoilua töiden välillä Viime vuodet Halme on tasapainoillut pääluottamusmiehen ja liiton puheenjohtajan tehtävien välillä. Molemmat tehtävät vaativat kokopäiväistä panostusta, mistä on seurannut huonoa omaatuntoa, kun aikaa ei riittänyt kylliksi molempiin. - Puheenjohtajuusaika on ollut elämäni parasta, joskin työntäyteisintä aikaa. Tuplapestin hoitaminen on verottanut yöunia ja fyysisen kunnon hoitamiseen on jäänyt liian vähän aikaa. Aviomiehen vakava sairastuminen sai Liisa Halmeen miettimään omaa jaksa-

Vakuutusalan vahva vaikuttaja Puheenjohtajuuden päättyminen ei Halmetta pelota, vaikka läheisiä työtovereita ja monia yhteistyökumppaneita tuleekin ikävä. Hän on kiitollinen vuosistaan liiton johdossa. - Puheenjohtajuus on kasvattanut minua ihmisenä paljon ja tuonut mukanaan uusia upeita ihmisiä. Taitavana verkostoitujana tunnettu

Halme on päässyt puhumaan eri tahoilla vakuutusalan ammattilaisten puolesta. Eurooppa-tasolla hän on ollut tekemässä esimerkiksi etätyöjulistusta. Pohjoismaisella tasolla hän on ajanut ifiläisten etuja kansainvälisessä edunvalvonnassa ja Ifin hallituksessa. Kotimaassa Liisa Halme on toiminut aktiivisesti STTK:n hallituksessa ja Ilmarisen hallintoneuvostossa, joissa hän on tuonut vakuutusalan asioita rohkeasti esiin. Äskettäin hänet valittiin vakuutusalan kehittämissäätiön puheenjohtajaksi. Erityisen lähellä sydäntä on ollut SASKin kehitysyhteistyöhanke Nepalissa ja Bangladeshissa. Hankkeessa on autettu naisia ay-toiminnan pariin. Kipinä yhteisten etujen ajamiseen on vahva ja jo äidinmaidossa saatu. Samanlaisen perinnön hän haluaa jättää omille tyttärilleen sekä kaikille vakuutusalan tuleville työntekijöille. Yhdessä olemme enemmän.

Haave toteutuu Kuin vastauksena näihin keskusteluihin, Ammattiliitto Pro teki Halmeelle työtarjouksen, ja lopulta palaset loksahtelivat kohdilleen. Liisa Halme aloittaa ensi vuoden alussa yhteyspäällikkönä finanssisektorilla. Hänen tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi vakuutusalan kansainvälisiä asioita ja jäsenyhdistysten tukemista. - Nyt pääsen tekemään kokopäiväisesti ay-töitä. Olen aivan innoissani tästä mahdollisuudesta. Sydäntä lämmittää myös se, että jatkossa ympärillä on oma työyhteisö. Pääluottamusmies tekee työtään hyvin yksin. - If ja sen edeltäjät ovat olleet minulle erittäin hyviä työnantajia 35 vuoden ajan. Helpointa olisi ollut jatkaa siellä eläkeikään saakka. Halme korostaa kuitenkin sitä, että pitää uskaltaa hypätä uuteen, kun mahdollisuus tarjotaan. - Uskon, että minulla on paljon annettavaa Ammattiliitto Prossa, Liisa Halme hymyilee.

VAKUUTUSVÄKI 11

liittofuusio

Eläkeläinen, tervetuloa Pro Senioreihin ⊲⊲ Eläkeläisten edut uudistuvat, kun Vakuutusväen Liitto ja Ammattiliitto Pro yhdistyvät 1.1.2021. VvL:n eläkeläisjäsenet ovat ensi vuoden alusta sydämellisesti tervetulleita Pro Senioreiden jäseneksi. Pro Seniorit toimii eläkkeellä olevien etujärjestönä ja tarjoaa vireää virkistysja harrastustoimintaa paikalliskerhoissa 14 paikkakunnalla. Lisätietoja senioritoiminnasta ja -jäsenyydestä saa yhdistyksen kotisivuilta.

Kattavat jäsenedut eläkeläisille Pro Seniorien jäsenet nauttivat monista rahanarvoista jäseneduista. He saavat esimerkiksi alennuksia Turvan ja Ifin vakuutuksista sekä lomailevat edullisesti Ammattiliitto Pron lukuisissa lomakohteissa Kustavista Kittilään. Tarjolla on runsaasti myös muita esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä jäsenetuja. Pro Seniorit voivat herkutella monissa kahviloissa ja ravintoloissa jäsenetuhintaan. Näihin ja moniin muihin etuihin pääsee tutustumaan Pro Senioreiden kotisivun kautta. Pro Seniorit perii vuosittain jäsenmaksun, joka on ensi vuonna 10 euroa. Maksamalla jäsenmaksun jäsenyys jatkuu vuoden kerrallaan ja jäsen saa käyttöönsä Pro Seniorien runsaat jäsenedut. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.proseniorit.fi

Turvaa reissusi myös eläkkeellä ⊲⊲ Muista huolehtia, että matkustajavakuutus ja muut tarvittavat vakuutukset ovat voimassa myös jäsenvakuutusten päättymisen jälkeen. Pron jäsenten matkustajavakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu täyttää 68 vuotta. Jos vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle ennen kuin täyttää 68 vuotta, vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle Turvasta jatkuvan matkustajavakuutuksen voi ostaa enintään 99-vuotias. Se on voimassa 100-vuotiaaksi asti. Vakuu-

tuksen myöntämiseen ei tarvita terveysselvitystä, jos vakuutusta haetaan enintään 3 kuukautta kestäville matkoille. Jos liityt Pro Senioreihin, saat 10 prosentin jäsenalennuksen, kun ostat jatkuvan matkustajavakuutuksen Turvasta. 10 prosentin jatkuva jäsenalennus annetaan Pro Seniorien jäsenille myös muista vapaaehtoisista, jatkuvista vakuutuksista. Kun vakuutat Turvassa kotisi ja otat lisäksi yhden tai useamman vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista lisäksi 10 % omistaja-alennuksen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta.

Liiton opintoapurahat on jaettu ⊲⊲ VvL on tukenut vuosikymmenten ajan jäsentensä kouluttautumista myöntämällä opintoapurahoja. Sen saadakseen on pitänyt olla vähintään vuoden ajan liiton jäsen. Etusijalla ovat olleet sellaiset jäsenet, jotka ovat olleet palkattomilla vapailla opintojen vuoksi. Tänä syksynä hakemuksen jätti määräaikaan mennessä 29 jäsentä. Hakemusten taso oli korkea. Apurahaa hakeneista enemmistö tähtäsi korkeakoulutututkinnon suorittamiseen. Liiton 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi apurahoja myönnettiin peräti 13. Edellä kerrottujen kriteerien lisäksi apurahan

12 VAKUUTUSVÄKI

saaneet olivat sellaisia, jotka eivät olleet sitä aiemmin saaneet.

Tukea opiskeluun myös jatkossa Ammattiliitto Pro tekee yhteistyötä usean ammattikorkeakoulun kanssa. Avoin amk-koulutus on ammattikorkeakoulujen toteuttamaa, opetussuunnitelman mukaista opetusta, joka on avointa kaikille koulutustaustasta ja iästä riippumatta. Tarjolla on opintojaksoja eri aiheista, muun muassa esimies- ja työyhteisötaidoista, haasteellisista työelämätilanteista, monimuotoisesta työyhteisöstä, hy-

vinvoinnista, 3D-tulostamisesta ja digitaidoista. Tarjonnassa on mukana myös ruotsinja englanninkielisiä opintojaksoja. Kevään osalta haku opintojen tukemiseen on jo alkanut, mutta ensi syksyn opintoihin liittyvät tuet tulevat haettavaksi kevään lopulla. Pron tuki jäsenelle on 75 prosenttia opintomaksusta. Kannattaa siis seurata Pron viestintää tarkasti. Muistathan, että osa avoimista amkopinnoista on maksuttomia, ja voit vapaasti ilmoittautua mukaan oman mielenkiintosi mukaan ammattikorkeakoulun omien nettisivujen kautta.

vieraskynä

Yhteinen matka jatkuu

Toimitusjohtaja

inoa pysyvä asia työelämässä on jatkuva muutos. Tärkeimpiä taitoja nyt ja tulevaisuudessa ovatkin kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Kun Vakuutusväen Liitto (VvL) ensi vuoden alussa yhdistyy Ammattiliitto Pron kanssa, on kiitosten aika. Työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteisessä eturintamassa olemme VvL:n kanssa kehittäneet tulevaisuuden työtä vakuutus- ja finanssialan asiakkaiden parhaaksi. Nyt matka jatkuu vakuutusväen osalta Pron kanssa. Finanssialan yrityksissä työn muuttuminen on seurausta sekä toimialarakenteen että asiakastarpeiden muuttumisesta. Lisäksi digitalisaatio muokkaa voimakkaasti finanssityötä. Finanssiala (FA) kehitti jo useita vuosia sitten yhdessä työntekijäliittojen kanssa Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen (Hyfi) lisäämään työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä alalle. Varsinainen hanke on päättynyt, mutta työ jatkuu nyt liitto- ja yritystasolla. Vakuutusalalla Hyfi-työn jatkumo on kirjattu työehtosopimuksiin. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, monimuotoinen työympäristö ja osallistaminen sekä digitalisaation vaikutukset vakuutusalalle.

VvL on ollut monessa mielessä edelläkävijä Iso kiitos kuuluu liiton pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Liisa Halmeelle. Hän on tunnistanut jatkuvan oppimisen välttämättömyyden ja halunnut omassa roolissaan vahvasti kehittää parhaita koulutuskäytäntöjä muuttuvien ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Liisa on myös halunnut viedä käytännön sopimista esimerkiksi etätyöskentelystä suoraan työpaikoille. Vakuutuksen idea, riskien jakaminen, on jalo. Vakuutus on eräänlainen solidaarisuuskone, kuten yh-

PIIA-NOORA KAUPPI Finanssiala

͒Iso ͒ kiitos kuuluu liiton pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Liisa Halmeelle.

teiskuntapolitiikan tutkija, nykyisin Eläketurvakeskuksen erikoistutkijana työskentelevä Jyri Liukko samannimisessä väitöskirjassaan vuonna 2013 vakuuttamista luonnehti. Vaikka vakuutusyhtiöt ovat liikeyrityksiä, niiden perimmäinen tuote on tarjota turvaa ja mielenrauhaa hätätilanteiden varalta. Solidaarisuus syntyy siitä, että vakuutuksenottajat tavallaan kantavat yhdessä uhkan riskistä. Kun jollekin käy huonosti, häntä autetaan. Vakuutuksen idea ja vakuuttaminen on tärkeä osa talousosaamista. Meidän kaikkien on syytä pitää huolta siitä, että vakuutuksen idea tulee tutuksi myös nuorille. FA on tarjonnut yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville nuorille vakuutustietämystä noin 150 vakuutustyöpajassa ympäri maan. Myönteisen palautteen saaneet vakuutustyöpajat on toteutettu yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa. Vakuutus- ja pankkityössä tarvitaan yhä enemmän moniosaajuutta. Alalla uskomme, että pankki- ja vakuutusalan rooli kuluttajien neuvojana ja ohjaajana kasvaa jatkuvasti. Tämä korostaa alan ammattilaisten vankkaa osaamista asiakkaan kokonaistalouden hallintaan liittyvissä ratkaisuissa.

VAKUUTUSVÄKI 13

työ & elämä

Kun yt-neuvotteluista tuli uusi normaali Satu Lehmuskoski

Kun aloitin työt Vakuutusväen Liitossa, yt-neuvottelut olivat harvinaisuus alalla. Muistan yhä kaksi ensimmäistä yt-juttuani, koska ne olivat poikkeuksellisia. Ei ollut tapana pistää pihalle vakavaraisten yhtiöiden hyvää työtä tekevää henkilöstöä. Nyt yt-neuvotteluista on tullut uusi normaali. ⊲⊲ Meno on muuttunut 17 vuodessa. Ytneuvotteluista on tullut ikävää arkea. Suurten kertarysäysten sijaan käydään toistuvasti pieniä yt-neuvotteluja, joiden päätteeksi alan ammattilaisia joutuu lähtemään. Höylätään vähän ensin yhdeltä osastolta ja hetken päästä toiselta kolmannen odottaessa kauhulla vuoroaan. Jatkuva yt-menettely on saanut monen mielessä ikävän sävyn. Poikkeuksellinen on myös tapa, jolla neuvotteluja nykyään käydään. Yhä harvemmin yhtiö tulee ulos yt-uutisen kanssa oma-aloitteisesti. Neuvottelut voivat olla muka niin salaisia, että niistä ei haluta kertoa oman yhtiön intrassakaan. Asian vuotaminen julkisuuteen voidaan yrittää estää hyssyttelemällä ja hiljentämällä henkilöstöä. Asia kuin asia yritetään verhota liikesalaisuuden taakse. Liiton suuntaan ei saisi hiiskahtaakaan. Onneksi aina joku rohkea luottamusmies tai jäsen nostaa asian esiin.

Työ ja tekijät eivät kohtaa Neuvotteluja käydään usein organisaatiouudistuksen varjolla. Samalla käydään kuitenkin kovemman kaliiberin, kasilu-

14 VAKUUTUSVÄKI

vun mukaiset yt:t, jotka mahdollistavat henkilöstön vähentämisen. Henkilöstölle kerrotaan, että kyse on organisaatiomuutoksesta, jossa uusia paikkoja syntyy eikä ketään välttämättä jouduta vähentämään. Ja kuinkas ollakaan, lopussa uudet paikat ja henkilöt eivät kuitenkaan kohtaa. Työpaikka voi olla paikkakunnalla, jonne on kohtuuttoman pitkä työmatka eikä etätyö ole vaihtoehto. Koulutus ei myöskään ole vaihtoehto, jotta uuden työn voisi ottaa vastaan. Työnantajalle ei jää ns. muuta vaihtoehtoa kuin sanoa ihminen irti tai pistää paketilla pihalle.

Puhutaanko paketista? Alan työnantajat turvautuvat usein tukipaketteihin irtosanomisen vaihtoehtona. Tukipaketti on työnantajalle edullinen. Jos työntekijä ottaa tukipaketin, hän irtisanoutuu itse. Samalla työnantaja välttää takaisinottovelvollisuuden eli jos yhtiöön tarvitaan työntekijöitä samankaltaiseen työhön, näitä paikkoja ei tarvitse tarjota tukipakettilaisille. Paikkoja pitää tarjota vain irtisanotuille. Tukipaketilla työnantajat tukkivat työntekijän suun eli niihin sisältyy yleensä vaitiolositoumus paketin sisällöstä. Työkaverin lähtö voidaan joskus todeta vain siitä, kun sähköpostista tulee vastaus, että henkilö ei ole enää firman palveluksessa.

Pistetäänpä nimi paperiin Tukipaketteja tarjoillaan monin tavoin. Yleisimmin niitä tarjoillaan heille, jotka menettävät työpaikkansa. Joskus paketit ovat auki kaikille työntekijöille. Pahimmillaan paketteja tarjoillaan pöydän alta niille, joista työnantaja haluaa syystä tai toisesta päästä eroon. Ei liene yllätys, että näitä “ henkilökohtaisia tarjouksia” saavat helposti ns. hankalat, ikääntyneet tai paljon sairastavat henkilöt. Joskus työnantajat yrittävät saada työntekijät ottamaan tukipaketin kohtuuttoman kiireisellä, päivän, parin aikataululla. Näissä tapauksissa hätä on suuri, ja tukipaketti voi tuntua nopeimmalta

tieltä ulos yt-ahdistuksesta. Ketään ei kuitenkaan saisi painostaa pakettipäätökseen, vaan sen pitää olla vapaaehtoinen. Jos työntekijä on päätymässä pakettiin, ei kannata hosua. Paketti vaikuttaa niin työttömyys- kuin eläketurvaan, joten sen vaikutukset pitää saada selvittää huolella.

Kova kiire vähentää Leimallista on kova kiire. Henkilöstön edustajat saavat yt-materiaaleja viime tingassa eikä heille jää aikaa riittävään perehtymiseen tai valmistautumiseen. On niin kova kiire, että neuvotteluja pitää käydä ennen joulua ja keskellä kesää. On niin kiire, että irtisanomisilmoituksia annetaan perjantaisin ja juhlapyhien alla. Juuri silloin kun asiantuntija-apua on hankala saada. On niin hätä ja hoppu, että neuvotteluaikoja yritetään lyhentää. On kiire vähentää väkeä etupainotteisesti, vaikka työtä vähentävät ohjelmat ja ratkaisut ovat vasta vaiheessa. Jäljelle jäävä henkilöstö saa sinnitellä kasvavan työtaakan ja ohjelmaraakileiden kanssa. Kuinkahan monta alan ammattilaista on joutunut lähtemään tulevaisuuden ennakoinnin takia?

Kyttyrästi ketterää Mistä yt-kierre kertoo? Mitä se kertoo johtamisesta ja sen pitkäjänteisyydestä? Miksi toistuvasti tarvitsee turvautua yt-menettelyyn? Alan yhtiöthän ovat varsin vakavaraisia eikä kassa uhkaa kuivua ilman yt-menettelyä. Miljoonia riittää muillekin jaettavaksi. Yt-kierre ei ainakaan kerro hyvästä tulevaisuuteen varautumisesta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä, vaikka siihen on juhlavasti työehtosopimustasolla sitouduttu. Henkilöstön osaamista ei olla valmiita tai halukkaita kehittämään ajoissa työelämän uusiin tarpeisiin. Alan ammattilaisia on liian helppo heittää pihalle ja ottaa uusia ihmisiä tilalle. Ketterästi, notkeasti tai aivan agilesti, riippuen siitä, mikä ismi kussakin yhtiössä on valloillaan.

Ilmarisen henkilöstö joutuu maksumieheksi

Pohjantähti vähentää kovalla kädellä

Vakuuttaminen on pitkäjänteistä bisnestä. Saman pitkäjänteisyyden soisi koskevan henkilöstön johtamista.

Mihin katosi pitkäjänteisyys? On totta, että työelämä kehittyy huimaa vauhtia. Jatkuvien yt-neuvottelujen sijaan yhtiöistä pitäisi löytyä johtajia ja visionäärejä, jotka tunnistaisivat tulevia trendejä. Työelämän Pelle Pelottomia, joiden työkalupakeista löytyisi muutakin kuin yt-kutsun pohjia. Heidän havaintojensa perusteella koulutettaisiin henkilöstöä tulevaisuuden vaatimiin työtehtäviin eikä vain pistettäisi uusia yt-neuvotteluja pystyyn kerta toisensa jälkeen. Tähän työhön Vakuutusväen Liitto on

Fennia pistää henkilöstön polvilleen myös työnantajapuolta haastanut. Tulevaisuuden trendejä tunnistettiin yhteisessä Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa. Tosin johtopäätökset taisivat hautautua syvälle sivujen sedimenttiin.

mista. Aikaa paikalliseen sopimiseen tai siihen kouluttautumiseen ei anneta riittävästi. Henkilöstön edustajien pitää sisäistää lyhyessä ajassa laajoja kokonaisuuksia ja osata esittää oikeita kysymyksiä vähäisellä varoitusajalla.

Arki on haipakkaa henkilöstön edustajille

Yhä enemmän apua jäsenille

Jatkuvassa yt-pyörityksessä henkilöstö ja sen edustajat ovat kovilla. Luottamusmiesten ja muiden neuvottelijoiden pitää olla osaavia, jotta voidaan puhua yt-neuvotteluista työnantajan yt-yksinpuhelun sijaan. Työnantajat haluaisivat sopia yhä enemmän asioita paikallisesti, mikä vaatii paikallisia sopimuksia neuvottelevilta jäsenyhdistyksiltä yhä enemmän osaa-

On hyvä, että liittofuusion myötä jäsenten tukena on yhä vahvempi organisaatio. On enemmän asiantuntijoita vastaamassa jäsenten ja henkilöstön edustajien kysymyksiin. On isommat koulutusbudjetit ja paremmat mahdollisuudet tutkia työelämää ja sen trendejä. On enemmän joukkovoimaa ja yhä tiiviimmät suhteet muiden alojen kanssa. Työ jäsenten eteen jatkuu tiiviinä Ammattiliitto Prossa.

VAKUUTUSVÄKI 15

työ & elämä

Luottavaisesti uuteen vuoteen Merja Perttula Kuva Shutterstock

Onko olosi hämmentynyt tai pelkäätkö jopa tulevaa? Jos yhtään lohduttaa, niin pelkäävät monet muutkin. Säilyykö työpaikkani? Miten pärjään jatkuvien muutosten keskellä? Pysynkö itse ja perheeni terveenä? Kun tulevaisuus huolettaa, huomaa hyvät asiat ja vahvista niitä. ⊲⊲ Uhkiin ja pelkoihin varautuminen on järkevää, kunhan huolien pyörittämisestä ei tule lisästressiä. Tärkeää on osata erottaa todelliset huolet sellaisista, joille et voi tehdä mitään ja jotka ovat vain omien ajatuksiesi tuotoksia. Huoliajatuksia on mahdoton tukahduttaa väkisin. Ajatukset näkyvät aina myös tunteina. -Pysähdy kaiken epävarmuuden keskellä ja mieti, mitä tunnet tällä hetkellä. Mitä ajattelet kaikista muutoksista? Voisitko hyväksyä, että elät pysyvästi erilaisten muutosten

16 VAKUUTUSVÄKI

ja pelkojen keskellä, työyhteisövalmentaja ja tietokirjailija Jaana Hautala toteaa. Jos kohdistat huomiosi vain uhkiin ja pelottaviin asioihin tai ajattelet, ettei mikään onnistu, tällaisilla ajatuksilla on taipumus saada lisää valtaa. Hyvää vastalääkettä on ryhtyä miettimään, mitä hyvää elämässä on ja mitkä kaikki asiat ovat ennallaan. -Aivan varmasti jokaisella on kosolti hyviä asioita, kunhan huomaat ne. Kun rauhoitat itsesi, lisäät turvallisuuden tunnetta. Näin näkökulma-

si lavenee ja näet herkemmin uusia mahdollisuuksia.

Tunteita ei saa off-napista pois Suomalaiset arvostavat sisua. Siitähän olemme tulleet tunnetuiksi. Tänä päivänä sisukas ihminen ei kuitenkaan ole sellainen, joka menee yksin apua pyytämättä läpi vaikka harmaan kiven. -Tällaisia uskomuksia ollaan työelämässä onneksi purkamassa. Sisuun kuuluu myös minälempeys ja omien voimavarojen kuunteleminen. On

aika opetella työelämän tunnetaitoja. Vaikka töissä ollaan asioiden äärellä, tunteita ei voi kytkeä noin vain off-tilaan. Ne ovat aina läsnä. Näin korona-aikana monet tekevät etätöitä. Jaana Hautala kannustaa esimiehiä ottamaan työasioita puivien verkkopalaverien lisäksi tunnepalaverit käyttöön ja luomaan luottamuksellisen ilmapiirin, jotta ihmiset voisivat avoimesti puhua voinnistaan. Kun kukin ei vain pyörittele asioita itsekseen, vaan niistä puhutaan yhdessä ääneen, jokainen saa voimaa toisistaan.

Yhdessähän ollaan, muilla on samoja hankaluuksia. Harmitus ja pelko näkyvät joka tapauksessa reaktioina ja usein ikävällä tavalla: tiuskimisena, toisten kyräilynä tai ärtyneinä ilmeinä ja eleinä. Ikävien tunteiden ulkoistaminen niin, ettei mikään oikein liikuta, voi sekin kostautua. Paahtaminen entiseen tahtiin voi ilmetä keskittymisja univaikeuksina, monenlaisina fyysisinä oireina sekä ennen pitkää uupumisena.

Kiitä ja kannusta työkaveriasi Työpaikan ilmapiirillä on suuri merkitys etenkin silloin, kun eletään epävarmuuksien keskellä. Hyvätunnelmaisessa työyhteisössä ei vaikeuksista huolimatta keskitytä ikäviin asioihin, vaan osataan kiittää ja auttaa toisia - ja työt sujuvat. Huonotunnelmaisissa työpaikoissa jokainen alkaa pelata omaan pussiinsa omilla säännöillään sen sijaan että tiimi keskittyisi yhteisillä säännöillä ”voittamaan” eli pääsemään parhaimpaansa. Jaana Hautala on pistänyt merkille, että varsinkin asiantuntijatyössä kiitosta sataa vasta, kun jokin asia on mennyt poikkeuksellisen hyvin. Nyt tällainen kitsastelu kannattaa lopettaa. Vaikeina aikoina hyvää tunneilmapiiriä ruokitaan nimenomaan pienillä positiivisilla asioilla. -Jokaisen vastuulla on olla aidosti läsnä ja huomata hyvä ympärillään. ”Kiva kun autoit”, ”Mukavaa, että toit huumoria tähän ikävään tilanteeseen”, ”Nyt kyllä onnistuimme tässä yhdessä”.

Erilainen joulun aika Joulun aika aiheuttaa monelle lisästressiä. Kun lähes koko vuosi on ollut erikoinen, nyt on

hyvä tilaisuus viettää myös erilainen joulu. -Tänä jouluna pätevät erilaiset pelisäännöt kuin ennen. Voi hyvällä omallatunnolla ohittaa monet suvussa jatkuneet tavat ja tehdä joulusta leppoisan. Loma-aika tarjoaa myös oivan ajan pysähtyä miettimään omia toimintatapojaan ja rakentamaan uusia hyvinvointirutiineja. Kiireisenä ja väsyneenä se onnistuu heikommin. Tarvitsemme vähintään parikymmentä toistoa, ennen kuin uusi tapa vakiintuu luontevasti käyttöön.

Uudista aamurutiinisi Jaana Hautala on huomannut, että varsinkin ruuhkavuosia elävät saavat uutta energiaa muuttamalla aamujaan toiseen uskoon. Kokeile tätä jouluvapaalla ja jätä tavaksi. Herää hieman aikaisemmin kuin muu perhe. Älä alakaan heti kahlata, mitä sosiaalisessa mediassa tai uutismediassa on tapahtunut, vaan ota omaa aikaa. Rauhoitu kahvikupin ääressä tai tee jotakin itsellesi mieluisaa oli se sitten venyttelyä, lukemista tai aamulenkki koiran kanssa. -Jos näin iso muutos ei onnistu, ota ainakin viisi minuuttia omaa aikaa vaikkapa vessassa ennen kuin ryntäät muihin aamupuuhiin ja median ääreen. Opettele johtamaan tietoisemmin omia aamujasi. Päivä lähtee huoliajatusten sijaan valoisammin liikkeelle.

Lisää rauhaa ja energiaa Kun pyörimme huolissamme, hengitys muuttuu pinnalliseksi. Näin olo vain huononee. Hyvä keino on ottaa syvä palleahengitys käyttöön aina, kun mieli alkaa käydä kierroksilla. Kun huoahdat syvään muutaman kerran niin, että

Näin purat aivojesi kuormaa Tee tämä harjoitus, kun tunnet olosi erityisen kuormittuneeksi. Harjoitus auttaa stressinpurkuun aivo- ja tietotyötä tekeville silloin, kun ajatukset ovat jumissa.

•

Ota paperi, johon piirrät soikean ympyrän. Kirjoita ympyrän keskelle asia, joka juuri nyt kuormittaa tai ärsyttää. Se voi koskea yksityisasiaa, työelämää, jotakin ihmistä tai maailmantilannetta. Kirjoita ympyrän ympärille noin kahden minuutin ajan tunteita ja ajatuksia, joita asia herättää. Käännä sitten paperi. Keskity seuraavaksi aisteihin 2-3 minuutin ajaksi. Aloita laittamalla silmät kiinni ja pyörittelemällä kädessäsi olevaa kynää. Huokaise muutaman kerran syvään. Siirrä sitten huomiosi siihen, mitä kuulet ympärilläsi joko kotona tai työpaikalla. Huomaa tämän jälkeen, miltä istuin tuntuu kehoasi vasten ja miltä jalat lattiaa vasten. Kolmanneksi keskity näköaistiin. Mitä näet luomien alta? Hengitä muutama kerran syvään ja avaa tämän jälkeen silmäsi. Piirrä uusi soikio tyhjälle paperille ja kirjoita sama mieltäsi stressaava asia sen keskelle. Kirjoita jälleen ympyrän ympärille pari minuutin ajan, millaisia asioita ja reaktioita nousee mieleesi. Huomaatko, miten kirjoituksiesi sisältö muuttuu? Saat uusia näkökulmia ja kuormituksesi vähenee.

• • • • • • • •

hengitys tuntuu palleassa asti, voit päästää irti kaikesta turhasta. Syvä hengitys stimuloi vagushermoa, joka on osa rauhoittavaa parasympaattista hermostoa eli tärkeä palautumisen näkökulmasta. Kaamosaikana kannattaa myös käyttää vuorokauden valoisin aika hyödyksi. Lomalla ulkoilu ja liikkuminen antavat potkua ja reipasta mieltä.

Jos teet etätyötä, tee ulkoilusta uusi tapa töiden taas alettua: käy kesken työpäivän lyhyellä lenkillä tankkaamassa valoenergiaa. -Liian usein tapana on syödä nopeasti koneen ääressä. Lyhyt ulkotauko ei ole keneltäkään pois, jos vain itse annat siihen luvan. Päinvastoin. Se lisää jaksamistasi ja pystyt sen jälkeen keskittymään paremmin työhösi.

VAKUUTUSVÄKI 17

Ymmärsinkö oikein? Merja Perttula Kuva Markku Haapaniemi

Väärinymmärrykset voivat rikkoa ihmissuhteita ja hankaloittaa työyhteisön toimintaa. Miten niitä voisi välttää?

enet tapaamiseen ja huomaat, ettei toista näy missään. No, aikahan oli vasta seuraavan viikon maanantaina. Palaverissa mietit hetkellisesti muuta, ja annatkin tukesi asialle, josta et ole aivan varma. Asiakas soittaa vihaisena. Paljastuu, että sopimuksen yksityiskohdat ovat jääneet häneltä lukematta, mikä on johtanut erilaiseen tulkintaan. Väärinymmärryksiä sattuu jokaiselle väistämättä. Yleensä niillä on harmittavia, muttei niin kovin suuria vaikutuksia elämäämme. Tilanne on melko harmiton, jos samannimiset työkaverit menevät keskustelussa sekaisin. Jos taas lennonjohtaja ymmärtää jonkin asian väärin, ihmisten turvallisuus voi vaarantua. Saatat silti tunnistaa tilanteita, jolloin väärinkäsityksillä on ollut merkittäviä vaikutuksia. Miten niitä voisi välttää? Tietokirjailija ja Helsingin yliopiston venäjän kielen emeritusprofessori Arto Mustajoki päätti selvittää asiaa yhdistäen eri tieteenalojen tutkimustuloksia. -Syy piilee kielessämme ja mielessämme. Kun ymmärrämme edes hiukan, mis-

18 VAKUUTUSVÄKI

tä väärinymmärrykset johtuvat, voimme olla armollisempia itseämme ja muita kohtaan. Ja tietysti pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisemään niitä.

Ongelmana laiskat aivot Ihmisaivojen kapasiteetti on rajallinen. Siksi meillä on taipumus pyrkiä säästämään kognitiivista energiaamme. Se näkyy siten, ettemme jaksa keskittyä kovin kauaa kerrallaan, kuten esimerkiksi kuuntelemaan toista. Ajatuksemme harhailevat suuren osan valveillaoloajasta muualla kuin tilanteessa, missä sillä hetkellä olemme. Aivoille on edullista ajatella ja toimia samalla tavalla kuin aikaisemmin eli niin, että kaikki olisi mahdollisimman ennustettavissa. Tämä taas johtaa siihen, että pitää oikein pinnistellä, jotta omat käsitykset muuttuisivat. Työssämme tapaamme ihmisiä, joilla on erilainen tausta ja tietopohja kuin meillä. Yrityksen sisällä eri tiimien ihmiset saattavat ajatella yhteisistä tavoitteista ja tehtävistä hyvin eri tavalla, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin.

-Ihmisillä on eräänlaisia suunnistamaan auttavia karttoja päässään. Kun menemme esimerkiksi tuttuun kauppaan, tiedämme, mistä löydämme minkäkin tuoteen. Se säästää energiaa. Nämä kartat joutuvat sitten samalla tavoin työelämässä ottamaan mittaa toistaan, Arto Mustajoki havainnollistaa.

Puhumme eri kieltä Kielemmekin on epätarkkaa. Monet käsitteet ja sanat merkitsevät ihmisille hieman eri asioita. Mieti vaikkapa adjektiiveja. Mahtavatko suuri, tarpeellinen tai vastuullinen tarkoittaa samaa sinulle ja kollegallesi? -Meidän on vaikea ilmaista puhuessamme täsmällisesti, mitä haluaisimme sanoa. Väärinymmärryksiä syntyy myös siitä, ettei toinen kuuntele tai kuulija saattaa ottaa sanomanne liian kirjaimellisesti ja tosissaan. Ehkä hieman auttaisi, jos muistaisi, ettei toisen mielipide olekaan niin tiukka kuin miltä se tuntuu. Tarkkana pitää olla myös lähettäessään sähköposteja tai kommunikoidessaan netin kautta. Väärintulkintojen

mahdollisuus kasvaa. Vastaanottaja voi kokea töksähdykset kirjoitetussa tekstissä voimakkaammin kuin jos oltaisiin kasvokkain ja tukena voisi käyttää eleitä ja ilmeitä.

Mukauta puhetta riittävästi Koska emme voi ymmärtää toisia täydellisesti, hyvä tavoite on olla riittävän hyvä puhuja ja kuuntelija. -Voimme aina kysyä tarkentavia kysymyksiä, mutta jos puuttuisimme kaikkeen, eihän se veisi keskustelua eteenpäin. Meidän pitää osata tulkita, mikä on tärkeää ja mitä pitää tarkentaa. Kysymättä saatetaan jättää siksi, ettei kehdata paljastaa omaa tietämättömyyttä. Kysymyksiä pitää kuitenkin esittää, jos olemme päättämässä työelämässä jostakin, mistä emme heti pääse perille. Avain väärinkäsitysten minimoimiseksi on oman puheen mukauttaminen. -Aina pitää miettiä, mitä kuulijat tietävät asiasta ja tarvittaessa kertoa taustoja. Koulutustilaisuuksissa menee paljon tietoa sivu suun ellei puhuja osaa mukauttaa kertomaansa kuulijoiden mukaan. Puhuja voi olettaa toisten tietävän enemmän kyseisestä asiasta kuin he tietävätkään eli hän alimukauttaa puhettaan. Hän voi myös aliarvioida muiden tietotasoa, jolloin hän ylimukauttaa puhettaan. Se taas tuntuu loukkaavalta kuulijoista. -Uskoisin, että puhujat pelkäävät usein mukauttavansa liikaa ja siksi jättävät kertomatta tarpeelliset taustat. Se voi johtaa siihen, että suuri osa kuulijoista putoaa kärryiltä jo heti alkuunsa. Kahdenkeskiseen viestintään tulevat usein tunteet mukaan. Asiakaspalvelussa on esimerkiksi sattunut ikävä tilanne tai esimiehen kommentit ovat tuntuneet moitteilta, ja ihminen haluaa purkaa tuntojaan työkaverille. -Tunnepuheeseen kannattaa vastata tunnepuheella eli kuunnella ja olla myötätuntoinen. Siinä vaiheessa asiapuhe ei auta yhtään vaan saattaa hämmentää lisää. Kun tilanne on ohi, voi tarvittaessa analysoida tapahtunutta tarkemmin.

Vastuullista viestintää Työpaikoilla on monenlaisia vuorovaikutustilanteita. Miten niissä toteutuu vastuullisuus?

Taukotiloissa harrastetaan kollektiivista ja usein terapeuttista purkupuhetta. On hyvä avata sydäntään, kun tuntuu vaikealta. Jos mukanaolijat jakavat samat mielipiteet, se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. -Jatkuva esimiesten tai muiden tahojen haukkuminen ei kuitenkaan ole suotavaa, sillä silloin siirretään vastuu muualle. Sillä on myös kielteinen vaikutus työilmapiiriin. Kun puhutaan palavereissa, jokaisen pitäisi saada sanoa oma näkemyksensä. Ne, jotka ovat aina äänessä, kuvittelevat usein toimivansa yhteiseksi hyväksi vieden kuitenkin hiljaisilta suunvuoron. -Vastuullisen puheenjohtajan tehtävä on huolehtia, että kaikkien osaaminen tulee hyödynnettyä. Jos mukana on kymmenen ihmistä ja yksi käyttää puolet ajasta, niin huonosti käy. Vastuullisen johtamispuheen tärkeimpänä elementtinä Arto Mustajoki pitää luottamusta. Jos johtajalla ei ole luottamusta, häntä ei kuunnella. Ja jos häntä ei kuunnella, hän ei saa viestiään perille. Johtajan pitää myös osata itse kuuunnella, jotta hän tietäisi, mitä hänen johtamassaan yksikössä tapahtuu. -Asiakaspalvelijoiden asema on varmaan vaikeimpia paikkoja yrityksissä. He saavat eturintamassa asiakkaiden ryöpyn niskaansa. Asiakaspuhetilanteissa auttaa rehellisyys ja kokemus, miten erilaisten asiakastyyppien kanssa kannattaa edetä. Ihminenhän pyrkii luokittelemaan asioita, jotta elämä sujuvoituisi.

Näin saat viestit paremmin perille

[1] [²] [³] [4] [5] [6]

Ymmärrätkö tahallasi väärin? Oma lajinsa on tahallinen väärinymmärtäminen. Arto Mustajoen mukaan sitä on tapahtunut maailman sivu. Sosiaalisen median aika on tuonut sen vain räikeästi esiin. Ihmiset eivät välttämättä itse huomaa ymmärtävänsä väärin. Heillä on päässä tiukkoja agendoja, joiden avulla he purkavat pahanolontunteitaan. Isossa porukassa on kiusaus käyttää myös kärjekkäämpää kieltä kuin kahden kesken. Muille halutaan ikään kuin näyttää, miten eteviä ollaan. -Toisen puheesta poimitaan usein tahallaan yksityiskohtia ja tartutaan niihin, vaikka ne eivät edusta koko asiaa, mitä toinen haluaa sanoa. Jos tätä esiintyy työelämän palavereissa, on esimiehen tehtävä viheltää peli poikki.

[7]

Muista kielen epätarkkuudet. Kun käytät sanoja ja lauseita, annat niille tietyn merkityksen. Se ei välttämättä täsmää sen merkityksen kanssa, joka kuulijalle tulee mieleen.

Jos joku ei tiedä samoja asioita kuin sinä, älä ajattele, että hän on tyhmä. Ihmisten tiedoissa on merkittäviä eroja, koska he ovat eläneet erilaisissa olosuhteissa ja ovat kiinnostuneita eri asioista.

Vältä ihmisten leimaamista ja tunnista stereotypiat. Ajattelemme herkästi, että ”kerran paha, aina paha” tai ”jossakin hyvä, kaikessa hyvä”.

Mukauta puheesi tilanteen ja kuulijan mukaan. Ota aina huomioon, kenelle puhut.

Älä oleta liikoja. Oletamme helposti kuulijan ymmärtävän puolesta sanasta.

Kuuntele. Jos kuuntelet toista, hänkin kuuntelee sinua. Osoita pienin merkein – ”niin, todellakin, ahaa”, että kuuntelet.

Sano, jos et ymmärrä. On puhujan huijaamista, jos kuuntelija teeskentelee jatkuvasti ymmärtävänsä.

[8]

Panosta selkeyteen. Älä mumise, niele sanoja tai puhu liian hiljaa.

[9]

Älä varasta koko ilmatilaa. Vuorovaikutus on yhteispeliä.

[10]

Älä arvaile liikaa. Kuulijoina tuotamme puhujan viestin omassa päässämme. Siksi vaarana on, että sepitämme sellaista, mitä emme todellisuudessa ole kuulleet.

VAKUUTUSVÄKI 19

redaktionella

Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi

en här gången var det svårt att sätta igång med skrivandet. Det innebar en stark insikt om att allt gott har ett slut. Men ett slut kan också medföra något bättre, åtminstone något större. De senaste 18 månaderna har präglats av ett aktivt sökande efter en lösning på intressebevakningen för försäkringsbranschens anställda. Många utredningar pågick redan före det. Den strama arbetstakten har inneburit en stark vilja för att hitta ett nytt samarbetsförbund och i stället för känslor har förnuftet berett fakta för förbundets styrelse och till stöd för fullmäktiges beslutsfattande. Efter de långa coronadrabbade månaderna har alla beslut äntligen fattats och fusionen är klar i årsskiftet. Vi blir en del av Fackförbundet Pro. Medlemsföreningarna och alla medlemmar är en del av Pro. Intressebevakningen överförs samt alla stödfondens medel jämte stadgar genom gåvobrev. Arbetet är gjort. För mig har den bästa tiden i mitt ar-

Tack! betsliv varit från 2007 fram till i dag. Då blev jag vald till förbundets vice ordförande och 2011 till ordförande. Samtidigt har jag i mitt dagliga arbete på If fungerat som huvudförtroendeman. Jag har inte haft några fritidsproblem, jag har levt genom arbetets sug och njutit av det till fullo. Allt gott har ett slut, så skrev jag i början. I tretton år har jag arbetat hårt för er, kära medlemmar, och redan fyra år före det med olika arbetsuppgifter inom If. Det är ett hedersuppdrag, ett tecken på förtroende.

Många minnen bor kvar i hjärtat Under de senaste åren har jag tänkt mycket på hur lyckligt lottad jag är för att ha fått arbeta med dessa uppgifter, vara med er i er vardag och hjälpa er enligt bästa förmåga. Kollektivavtalsförhandlingarna har varenda gång varit en individuell, speciell prövning. Det har varit härligt att uppleva slutresultatet uppnås antingen vid förhandlingsbordet eller hos förlikningsmannen. Sist och slutligen har ett

kollektivavtal alltid uppnåtts. Jag kan dra mig till minnes många situationer, händelser och förhandlingar, men de bästa är situationerna, där jag fått möta er ansikte mot ansikte, de minnena bär jag med mig i hjärtat. Det är dags för ett nytt kapitel och försäkringsbranschen är i fortsättningen en del av finanssektorn inom Pro. Jag tycker att det är en utmärkt möjlighet för att förena hela branschen, bank och försäkring, och samarbeta för medlemmarnas bästa. Arbetslivet förändras i med fart och vi måste hålla takten. Arbetet för ert bästa fortsätter, jag försvinner ingenstans, tvärtom! I den här tidningen berättar jag om vilka förändringar framtiden medför för mig. Tack för den gemensamma färden så här långt!

PS.

God jul och ett gott nytt år till dig och dina närmaste! Nu är det dags att varva ner och vila, håll dig frisk!

I korthet

Över 90 experter till medlemmarnas förfogande Trots att fusionen medför många ändringar har medlemmarna fortfarande stöd av FMF:s förtroendemän, arbetarskyddsfullmäktiga och sin egen medlemsförenings kontaktpersoner på arbetsplatserna. Om något inte står rätt till på arbetsplatsen kan du vända dig till dina bekanta förtroendemän. Förutom förtroendemännen står även hela Fackförbundet Pros kompetenta personal till din tjänst, från jurister och advokater till medlemstjänstens experter. Pros experter och jurister står till förfogande för personalrepresentanterna och medlemmarna när något ärende inte löser sig på arbetsplatsen. Totalt finns över 90 experter till för medlemmarna.

20 VAKUUTUSVÄKI

Pros avtalsombud, avtalsansvariga och jurister säkerställer att arbetsvillkoren är rättvisa och motsvarar kollektivavtalet. Ombuden förhandlar om tvister på arbetsplatsen med arbetsgivaren, de avtalsansvariga förhandlar om kollektivavtal med arbetsgivarförbunden och juristerna försvarar i sista hand avtalen i rätten. Arbetsmiljöexperterna ger medlemmarna råd och utbildning i frågor gällande arbetarskydd och arbetshälsa. Experterna som specialiserat sig inom socialskydd handleder i frågor gällande invalidpension, sjukdagpenning, arbetsolycksfall och arbetssjukdomar. Du kan kontakta oss per telefon, via webbtjänsten eller per e-post.

Fackförbundet Pro Växeln: 09 172 731 (mån–fre kl. 8.30–16) Rådgivning för medlemmar i frågor om anställningsförhållandet Tfn 09 1727 3442 (mån–fre kl. 8.30–16) Frågor om medlemskap och medlemsförmåner (mån–fre kl. 9–14) Tfn 09 1727 3440 Fax 09 1727 3330 jasenasiat@proliitto.fi fornamn.efternamn@proliitto.fi

svenska sidan

Ta ut allt av ditt medlemskap ⊲⊲ Försäkringsmannaförbundet och Fackförbundet Pro går samman i årsskiftet. Fusionen har gjorts så smidig som möjlig för FMF:s medlemmar. Medlemmarna behöver inte göra något utan medlemskapet flyttas till Fackförbundet Pro i samband med att medlemsföreningarna överförs. Medlemskapet fortsätter utan avbrott i Fackförbundet Pro. Fusionen medför många glada nyheter för medlemmarna. Till exempel så sjunker medlemsavgiften till följd av fusionen. Medlemsavgiften i Pro är 1,25 procent av den beskattningsbara inkomsten och högst 49 euro i månaden. Medlemsavgiften uppbärs på samma sätt som tidigare. Om din arbetsgivare drar av medlemsavgiften från din lön skickar Pro betalningsuppgifterna till din arbetsgivare. Om du betalar medlemsavgiften själv får du betalningsuppgifterna i januari. Via Pros elektroniska tjänster kan du också vid behov själv skriva ut nya betalningsuppgifter om du förlorar dem.

Goda nyheter för personer med oavlönad ledighet Fusionen medför också goda nyheter för familje- och studielediga medlemmar. De behöver inte betala medlemsavgift till arbetslöshetskassan från och med början av nästa år. Inte heller personer som är sjuklediga eller får rehabiliteringsstöd behöver betala arbetslöshetskassans medlemsavgift. Fackförbundet Pro betalar arbetslöshetskassans medlemsavgift för medlemmar med oavlönad ledighet. Arbetslöshetskassans medlemsavgift tas ut för personer som arbetar normalt och för

dem som får förmåner från arbetslöshetskassan, till exempel inkomstrelaterad dagpenning eller alterneringsledighetsersättning. Kassans medlemsavgift tas ut som normalt vid återkomsten till arbetslivet efter en oavlönad ledighet. Om du ska börja en oavlönad ledighet 1.1.2021, meddela Fackförbundet Pro om det på den elektroniska blanketten om befrielse från medlemsavgift som finns på webbplatsen.

Arbetslöshetskassan JATTK blir Aaria Arbetslöshetskassans medlemskap fortsätter i JATTK under övergångsperioden, vartefter medlemskapet flyttas till Arbetslöshetskassan Pro. Mer information om detta följer senare. Arbetslöshetskassan JATTK heter från och med början av året Arbetslöshetskassan Aaria, när O ffentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa JYTK och Arbetslöshetskassan Statia går samman med JATTK. I samband med fusionen ändras namnet till Aaria. Från och med början av nästa år kan du läsa mer om kassans tjänster på www.aariakassa.fi.

Börja använda mobilappen Pros medlemsnummer är nyckeln till dina förmåner och tjänster nästa år. Genast när du fått ditt medlemsnummer kan du ladda ner Pros mobilapp i din telefon och upptäcka en ny värld av medlemsförmåner. I den avgiftsfria appen kan du läsa nyheter, bekanta dig med de nyaste medlemsförmånerna och uppdatera dina medlemsuppgifter. Du kan också sköta ärenden gällande

ditt anställningsförhållande med förtroendemannen på din arbetsplats eller förbundets experter. Via appen är det smidigt att anmäla sig till utbildningar och evenemang. Alla medlemsavgifter finns på Pros webbplats www.proliitto.fi. Du får det traditionella medlemskortet i plast på posten i januari. Ditt medlemskort fungerar också som försäkringskort. Pros medlemskap omfattar bland annat Turvas ännu mer omfattande reseförsäkring och en olycksfallsförsäkring för fritiden. Din reseförsäkring hos FMF gäller fram till slutet av 2020. Även förmånen för Primus liv- och olycksfallsförsäkringar fortsätter som medlem i Pro. Primus-livförsäkringen är en medlemsförmån som beviljas av Kaleva och som varje medlem kan skaffa. Om du redan har Primusförsäkringar fortsätter de som FMF:s medlemsförmånsförsäkringar under hela nästa år. Från och med 1.1.2022 överförs försäkringarna till Pro vartefter att de förfaller. Överföringen av medlemskapet ändrar din försäkringsavgift och de tillämpliga rabattprocentsatserna bestäms under hösten 2021. För pensionerade FMFmedlemmar fortsätter försäkringarna på Pro fram till ut-

gången, förutsatt att medlemskapet i Pro Seniorit är gällande. Om ditt medlemskap i förbundet upphör, avslutas också Primus-försäkringarna.

Omfattande semesterförmåner väntar dig Från och med början av nästa år kan du njuta av Fackförbundet Pros omfattande medlemsförmåner. Pro har till exempel många semestermål på olika håll i landet, från Gustavs till Kittilä. Det finns både Holiday Club-semesteraktier och förbundets egna semestermål. Som Promedlem får du även betydande medlemsförmåner på förbundets egna Holiday Club-semestrar i Åre i Sverige och Calahondra i Spanien. Mer information finns på Pros webbplats. Fackförbundet Pro erbjuder sina medlemmar mångsidiga tjänster inom karriärutveckling och arbetshälsa. Promedlemmar har tillgång till en personlig coach som ger tips, konkreta råd och stöd i olika karriärskeden. Med coachen kan medlemmarna diskutera till exempel kompetensutveckling, samordning av arbete och privatliv eller mental hälsa.

VAKUUTUSVÄKI 21

turva tiedottaa

Jäsenten vakuutusturva paranee ⊲⊲ Pron jäsenyyden mukana VvL:n jäsenille tulee uutena etuna vapaa-ajan tapaturmavakuutus Turvassa. Vakuutettuina ovat liiton työssä käyvät ja työttömät tai muuten tilapäisesti ilman palkkaa olevat jäsenet (myös eläkeputkessa ja määräaikaisella eläkkeellä olevat) sekä opiskelijajäsenet. Vakuutusehdoissa tapaturma on määritelty tarkasti, jotta ehdot ovat kaikille reilut ja johdonmukaiset. Tapaturmasta on kyse silloin, kun äkillinen ja ulkoisesta tekijästä johtuva tapahtuma aiheuttaa fyysisen vamman.

Millaisia asioita vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa? Pron jäsenten vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa tapaturmien hoitokuluja. Hoitokuluja voivat olla esimerkiksi lääkärinpalkkio, kipsaus tai röntgentutkimus. Vakuutuksesta korvataan lisäksi kohtuulliset matkakulut korvattaviin hoitoihin. Vakuutukseen kuuluu myös pysyvän haitan turva. Pysyvä haitta voi tarkoittaa esimerkiksi käden toiminnan pysyvää heikkenemistä tapaturman seurauksena. Tällöin vakuutuksesta maksetaan korvausta valtioneuvoston laatiman haitta-asteluokituksen mukaisesti. Kaikkein vakavimpien tilanteiden varalta jäsenten tapaturmavakuutukseen kuuluu tapaturmaisen kuoleman korvaus. Vakuutuksesta korvataan myös yksittäisestä, äkillisestä liikkeestä tai voimanponnistuksesta aiheutuneen venähdysvamman hoitokuluja. Tällaisia ovat esimerkiksi pallopeleissä vastustajan väistäminen ilman yhteentörmäystä ja siinä jalan venähtäminen tai painavan esineen nostaminen, jolloin selkä venähtää. Kuluja korvataan tällaisissa tapauksessa rajoitetummin kuin tapaturmissa. Muista, että kilpaurheilu ja jotkin urheilulajit sekä harrasteet on riskialttiutensa vuoksi rajattu ulos tapaturmavakuutuksesta. Tällaisten lajien harrastajien kannattaa hankkia erillinen urheiluvakuutus, josta saat halutessasi lisätietoa Turvasta. Poissuljetut lajit on lueteltu vakuutusehdoissa, jotka löydät osoitteesta turva. fi/pro. Sieltä löydät myös lisätietoja uusista jäseneduista ja –vakuutuksista.

22 VAKUUTUSVÄKI

Matkustajavakuutus auttaa reissaajaa ⊲⊲ Jäsenvakuutuksiin tulee muutoksia, kun VvL:n vakuutukset vaihtuvat Pron vakuutuksiin ensi vuoden alussa liittofuusion myötä. Pron jäsenyyteen kuuluu muun muassa nykyistä laajempi matkustajavakuutus, jatkossa vakuutettuina ovat myös mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Vakuutukseen kuuluvat liiton työssä käyvät ja työttömät tai muuten tilapäisesti ilman palkkaa olevat jäsenet (myös eläkeputkessa ja määräaikaisella eläkkeellä olevat) sekä opiskelijajäsenet. Pron vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu täyttää 68 vuotta. Jos vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle ennen kuin täyttää 68 vuotta, vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle. Pron jäsenvakuutusten piiriin siirryt 1.1.2021 klo 00.00, ja sen jälkeen alkaneet matkasairaudet ja matkalla sattuneet tapaturmat kuuluvat Pron matkustajavakuutuksen piiriin. VvL:n jäsenilleen hankkima matkustajavakuutus on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.

Kuinka toimin vuodenvaihteen matkoilla? Jos olet lähdössä yli vuodenvaihteen kestävälle matkalle, lataa puhelimeesi Turvan TaskuTurva-sovellus, ja vaihda siellä liittotiedoksesi Ammattiliitto Pro heti 1.1.2021. Näin sinulla on ajantasainen matkavakuutuskortti käytössäsi heti vuoden vaihduttua. Jos TaskuTur-

va-sovelluksen käyttäminen ei ole mahdollista, voit myös tilata matkavakuutustodistuksen Turvasta ennen matkalle lähtöä. Huomioithan, että VvL:n jäsenkortti ei toimi matkavakuutustodistuksena 1.1.2021 klo 00.00 alkaen. Pron jäsenkortti ja jäsennumero toimitetaan postitse tammikuun aikana. Pron jäsenkortti toimii jatkossa matkavakuutuskorttina. Pron jäsennumeron saatuasi matkavakuutuskortti löytyy myös Pron omasta mobiilisovelluksesta. Matkalla sattunut tapaturma käsitellään siitä vakuutuksesta, joka on voimassa silloin, kun tapaturma on sattunut. Eli jos tapaturma käy vuoden 2020 puolella, korvaus haetaan VvL:n matkustajavakuutuksesta. Jos tapaturma sattuu vuoden 2021 puolella, korvaus haetaan Pron matkustajavakuutuksesta. Matkalla alkanut sairaus käsitellään siitä vakuutuksesta, joka on voimassa, kun sairauden vuoksi mennään ensimmäisen kerran lääkäriin. Jos matkasairaus esimerkiksi alkaa 30.12. ja lääkäriin mennään ensimmäistä kertaa saman päivän aikana, korvaus haetaan VvL:n vakuutuksesta. Jos 30.12. alkaneen matkasairauden takia mennään matkan aikana ensimmäistä kertaa lääkäriin 2.1., korvaus haetaan Pron vakuutuksesta. Käytettävään vakuutukseen ei vaikuta se, milloin korvausta haetaan. Tapaturmassa vahinkohetki ja sairastumisessa ensimmäinen lääkärikäynti määrittävät sen, kummasta vakuutuksesta korvausta haetaan. Tutustu jäsenvakuutuksiisi osoitteessa www. turva.fi/pro.

Vakuutusten alennusprosentti muuttuu Ammattiliitto PROn jäsenenä saat jatkuvan 10 % alennuksen koti-, kasko- ja henkilövakuutuksista. Aiempi VvL:n jäsenen erityisalennus 26 % poistuu vuoden 2021 aikana sitä mukaa, kun vakuutuksesi uudistuvat. Kun vakuutat meillä kotisi ja otat lisäksi yhden tai useamman muun vakuutuksen, saat kaikista vakuutusmaksuista myös 10 % omistaja-alennuksen.

Jos sinulla ei ole kotivakuutusta tai sinulla on vain yksi vakuutus Turvasta, saat 10 % omistaja-alennuksen kahden vuoden asiakkuuden jälkeen. Alennukset eivät koske liikennevakuutusta. Omistaja-asiakkaitamme ovat kaikki yksityishenkilöt, joilla on Turvassa vähintään yksi jatkuvasti voimassa oleva koti-, henkilö- tai ajoneuvovakuutus.

⊲⊲ Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, voit työttömyyskassan jäsenenä hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta.

Ilmoittaudu TEtoimistoon Kun saat ilmoituksen irtisanomisesta tai lomautuksesta, ilmoittaudu viimeistään irtisanomispäivänä tai ensimmäisenä lomautuspäivänä TEtoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto lähettää työttömyyskassalle tilanteestasi työvoimapoliittisen lausunnon, jonka työttömyyskassa tarvitsee hakemuksesi käsittelemiseksi. Jos työnantaja maksaa sinulle työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta esimerkiksi ns. tukipaketin muodossa, huolehdithan, että työnhakusi on voimassa TE-toimistossa myös tukipaketin jaksotuksen ajan.

Täytä hakemus Kun työsuhteen päättymisestä tai lomautuksen alkamisesta on kulunut kaksi viikkoa, voit täyttää ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen. Voit täyttää hakemuksen sähköisesti eAsioinnissa tai lähettää täytetyn paperihakemuksen liitteineen postitse. Ensimmäisen hakemuksen käsittelyaika on noin 3 viikkoa. Jatkohakemukset täytetään joko kokonaiselta kalenterikuukaudelta tai neljältä täydeltä kalenteriviikolta (ma-su) ker-

rallaan. Ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Ilmoita hakemuksen päiväkohtaisissa sarakkeissa tilanteestasi: oletko ollut työttömänä, lomautettuna vai kenties osa-aikatyössä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Huomioithan, että ansiopäivärahaa tulee hakea 3 kuukauden kuluessa ensimmäisestä työttömästä päivästä.

Lähetä tarvittavat liitteet Hakemuksen käsittelemiseksi työttömyyskassa tarvitsee tietoja työsuhteestasi. Toimita kassaan ainakin seuraavat liitteet:

•

Palkkatodistus työttömyyttä tai lomautusta edeltävältä 26 työssäoloviikolta. Saamme tarvittavat palkkatiedot pääsääntöisesti tulorekisteristä, mutta suosittelemme toimittamaan hakemuksen liitteenä palkkatodistuksen käsittelyn nopeuttamiseksi. Työtodistus tai työsopimus. Mahdollinen irtisanomisilmoitus tai sopimus työsuhteen päättymisestä. Verokortti. Suosittelemme tilaamaan OmaVero-palvelusta etuuksia varten laaditun muutosverokortin ansiopäivärahan maksatusta varten. Verokortin voi lähettää OmaVero-palvelusta suoraan sähköisesti työttömyyskassaan. Mahdolliset päätökset muista sosiaalietuuksista tai eläkkeistä.

• • •

•

Voit lähettää liitteet hake-

työttömyyskassa tiedottaa

Oletko jäämässä työttömäksi tai lomautetuksi?

Työttömyysturvaasiantuntija HELMI LINKOSALO JATTK-työttömyyskassa

JATTK muuttuu Aariaksi Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa JYTK ja Työttömyyskassa Statia sulautuvat JATTK-työttömyyskassaan. Uusi Työttömyyskassa Aaria aloittaa toimintansa 1.1.2021. Työttömyyskassa Aarian tavoitteena on vastata 2020-luvun haasteisiin palveluita ja toimintaa kehittämällä. Uudessa työttömyyskassassa yhdistyvät monipuolinen työttömyysturva-asiantuntijuus ja jäsenlähtöisyys toiminnan perustana. Työttömyyskassa Aariassa on yhdistymisen jälkeen noin 110 000 jäsentä. Työttömyyskassa Aarian jäsenmaksu on 84 euroa vuodessa eli 7 euroa kuukaudessa. Yhdistyminen ei edellytä nykyisiltä jäseniltämme mitään toimenpiteitä. Jäsenten kerryttämään työttömyysturvaan tai oikeuteen saada etuutta ei yhdistymisen vuoksi tule muutoksia.

muksen täyttämisen yhteydessä tai jälkikäteen eAsioinnin kautta tai postitse.

Ansiopäivärahaa myös osa-aikatyön tai osittaisen lomautuksen ajalta Jos teet osa-aikatyötä tai sinut

JATTK-työttömyyskassa palvelee sinua vuoden 2020 loppuun saakka. Jos sinulla on kysyttävää yhdistymisestä, otathan meihin yhteyttä eAsioinnin kautta, sähköpostitse tai puhelimitse. Tarkistathan joulunajan aukioloaikamme verkkosivuiltamme osoitteesta www. jattk.fi. Työttömyyskassa Aarian yhteystiedot 1.1. alkaen Työttömyyskassa Aaria Opastinsilta 8 B 00520 Helsinki www.aariakassa.fi asiakaspalvelu@aariakassa.fi Huomioithan, että verkkosivut ja sähköpostiosoite ovat käytössä vasta 1.1.2021 alkaen. Puhelinpalvelumme aukioloajat löydät Työttömyyskassa Aarian verkkosivuilta 1.1.2021 alkaen.

lomautetaan osittain, voit saada soviteltua ansiopäivärahaa. Ilmoittaudu TE-toimistoon ja täytä ansiopäivärahahakemus yllä olevien ohjeiden mukaisesti. Toimita hakemuksen liitteenä yllä lueteltujen lisäksi palkkalaskelma hakujaksolla maksetusta palkasta.

VAKUUTUSVÄKI 23

YHTEYSTIEDOT

YHTEYSTIEDOT 1.1.2021 ALKAEN

31.12.2020 ASTI VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Opastinsilta 8B 00520 Helsinki

JÄSENPALVELU 020 729 1465 (arkisin klo 9-15)

TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 (arkisin klo 9-15)

JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA Asiakaspalvelu Ti ja to klo 9-11.30 ja ke klo 12-14 09 720 6820 asiakaspalvelu@jattk.fi

AMMATTILIITTO PRO Vaihde 09 172 731 (ma-pe kello 8.30–16) Työpajankatu 13 A, PL 183 00581 Helsinki

LIITTYMINEN, JÄSENYYS JA JÄSENEDUT

TYÖSUHDE- JA VIRKAEHTONEUVONTA

Kello 9–14 (ma–pe) Puh. 09 1727 3440 Faksi 09 1727 3330 jasenasiat@proliitto.fi

Kello 8.30–16 (ma–pe) Puh. 09 1727 3442

TYÖTTÖMYYSKASSA AARIA Opastinsilta 8 B 00520 Helsinki