3/2020 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi
Yt-aalto iski alalle 6
Äänestä suosikkiasi kesäkuvakisassa 16
Hyvä tekemisen meininki fuusion valmisteluissa 7
Tee työstäsi entistä nautittavampaa 12
Vakuutusala on edelläkävijä Koulutus hyödyttää kaikkia, sanoo Paula Salonen| 8
Sisällys 3
Pääkirjoitus: Syksyn värit muuttuivat mustaksi
4
Aikuiskoulutustuki uudistui tänä syksynä
4
Hae liiton opintoapurahaa
4
Vakuutustiedon Kehittämissäätiön apurahojen haku on käynnissä
5
Kysy asiantuntijalta
5
Hallituksen haavista Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä
6
Yt-aalto iski vakuutusalalle
7
Hyvä tekemisen meininki fuusiovalmisteluissa
8
Vakuutusala on edelläkävijä
9
Uudet tes-tunnit juurtuvat hiljalleen
10
Työtä muokataan yhä useammin
11
Vieraskynä Digiyhteiskunnassa panostettava osaamisen kehittämiseen
12
Nautittavampaa työtä
13
Apua tökkivään työhön
14
Monen hyvinvointi parani
korona-aikana
16
Kesäkuvakisa 2020
20
Redaktionella Svarta moln fördunklar de vackra höstfärgerna
20
I korthet Sök stipendium för studier
21
Svenska sidan Fusionsförberedelserna fortskrider i god anda
22
Vakuutustutkinto antaa paljon tietoa ja nostaa palkkaa
23
JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Jatkoa väliaikaisille lakimuutoksille
16 Äänestä suosikkiasi kesäkuvakisassa 2 VAKUUTUSVÄKI
Pikkunilkin niksinurkka
Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta niin omasta elämästäni kuin kuullut kollegoiltakin. Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista. Tämän vuoksi haluan jakaa näitä kokemuksia kanssanne. Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tämäkin on jo kokeiltu. Toivon mukaan se vähentää intoa toimia vastaisuudessa samalla tavoin. Ja nyt viikon vinkkiin:
Tämäkin vielä. Vakituinen työntekijä tuli kertomaan, että jää kohta äitiyslomalle. Ihan verenpaine kuohahti siitä ajatuksesta, että minun pitää etsiä uusi ihminen hänen äitiyslomansa ajaksi ja vielä perehdyttääkin töihin. Ja sitten vielä se rahapuoli. Asiaa mietittyäni totesin, että eroonhan tuollaisesta työntekijästä on päästävä. Tulee liian kalliiksi, kun pitää maksaa sekä äitiyslomalaisen että sijaisen palkkaa. Kun tämä kantautui luottamusmiehen korviin, niin sillä oli taas asiaa minulle. Sanoi varsin topakasti, että raskaus ei ole mikään irtisanomisperuste ja että työntekijällä on lain mukaan oikeus jäädä pois töistä raskauden takia.
Make
S
yksyn lapsena pidän vuodenajoista parhaimpana juuri kauniiden ruskavärien sävyttämää kesän ja talven väliin osuvaa syksyä. Syyskuu johdattaa meidät joka vuosi lempeästi pimeimpään vuodenaikaan, valmistaa meitä vuoden loppuun saattamiseen. Vakuutusalan henkilöstö osaa olla varpaillaan syksyn alkaessa. Pidempään alalla olleet tietävät, että syksy on yhtiöiden yhteistoimintaneuvottelujen synkkää aikaa. Vuoden lopuksi voi laittaa luvut kuntoon ja henkilöstöä vähentämällä se käy Suomessa liiankin helposti ja suhteellisen nopeasti. Joissakin yhtiöissä henkilöstö on enemmän varpaillaan kuin toisissa jännittäessään, tuoko syksy muutakin kuin jouluun valmistautumista.
Kauniita korulauseita Kun korona iski Suomeen, moni vakuutusalan yhtiö puhui henkilöstön terveyden, jaksamisen ja etätyön puolesta. Joistakin yhtiöistä annettiin jopa yhtiön pääjohtajan toimesta lausuntoja, joissa luvattiin lomautusten välttämisestä vuonna 2020. Monessa yhtiössä kerrottiin
pääkirjoitus
Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi
Syksyn värit muuttuivat mustaksi henkilöstölle, että kaikki muut toimenpiteet otetaan huomioon ennen vähennyksiin ryhtymistä. Siksi onkin raukkamaista aloittaa hyvää tulosta tekevissä yhtiöissä yhteistoimintaneuvottelut juuri nyt. Tarkoituksena on selvästi vähentää nykyistä henkilökuntaa.
Kaikki työpaikat ovat tarpeen Kaikki työpaikat olisivat vakuutusalalla tarpeen. Perustelut lienevät myös seuraavia: kestoperustelu digitalisaatio, strategian muutos, asiakaskäyttäytymisen muutos, uusi Agile-tapa tehdä töitä, digitaalinen myynti. Yhdistetyistä kulusuhteista prosentit tippuvat ja työntekijöitä häviää mustaan aukkoon, työttömiksi. Tälle tielle ovat syksyllä lähteneet LähiTapiola ja If. Millä arvopohjalla henkilöstöstä pidetään huolta?
Fuusio etenee Vakuutusväen Liiton ja Ammattiliitto Pron fuusiohanke etenee aikataulussa. Vuoden loppuun mennessä neuvottelujen ja päätösten pitäisi olla valmiita.
Meidän edustajistomme tekee ensimmäisiä päätöksiä 9. lokakuuta ja joulukuussa 10 . – 11. päivä tarkoitus on tehdä lopulliset päätökset yhdistymisestä. Jäsenen näkökulmasta paikallinen toiminta yhtiössä jatkuu tismalleen samanlaisena kuin aiemminkin. Tutut luottamusmiehet ja yhdistykset jatkavat toimintaansa. Jatkossa jäsenyys vaihtuu Ammattiliitto Pron jäsenyydeksi ja tiedotamme lokakuun aikana keskeisistä asioista jäsentiedotteilla seikkaperäisesti. Tämä kaikki toki edellyttää kaikkien osien paikalleen loksahtamista ja tällä hetkellä neuvottelut etenevät suunnitellusti. Toivon kauniita syksyn värejä mustista yt-pilvistä huolimatta meille kaikille, jaksamista lähitapiolalaisille ja ifläisille, sekä ennen kaikkea terveyttä! Lissu
PS.
Haikeudella tajuan myös sen, että tämä on todennäköisesti toiseksi viimeinen kerta, kun kirjoitan teille pääkirjoitusta.
VAKUUTUSVÄKI Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f. Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi 020 729 1468
Toimitusneuvosto Liisa Halme, Christina Houbad, Merja Koistinen, Reetta-Kaisa Lehtinen ja Satu Lehmuskoski ISSN 0355-9254 Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta. Ei määräaikaistilauksia. Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin.
Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Forssa Print Liiton toimiston ja työttömyyskassan yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.
VAKUUTUSVÄKI 3
KOULUTUS
Aikuiskoulutustuki uudistui tänä syksynä ⊲⊲ Aikuiskoulutustukijärjestelmä on uudistunut. Tarkoituksena on helpottaa opiskelun ja työn yhteensovittamista sekä edistää lyhytkestoiseen koulutukseen hakeutumista. Lisäksi halutaan kannustaa opiskelemaan sellaisia ihmisiä, jotka yleensä eivät osallistu jatko- tai täydennyskoulutukseen.
Tuen edellytykset 1 vähintään 8 vuoden työhistoria 2 työsuhde on kestänyt ainakin vuoden päätoimisena 3 opinnot kuuluvat aikuiskoulutustuen piiriin 4 opintoihin on myönnetty opintovapaata
Palkkatulot vaikuttavat tukeen Aikuiskoulutustuki koostuu kaikille saman suuruisesta perusosasta sekä henkilökohtaisesta ansio-osasta. Palkkatulot tukikuukauden aikana vähentävät aikuiskoulutustuen määrää, mutta vähemmän kuin aikaisemmin. Ennen uudistusta sivutulot leikkasivat tuen määrää voimakkaasti jo 250 eurosta eteenpäin. Aikuiskoulutustukea voi saada enintään 15 kuukautta
5 hakija kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin
työuran aikana. Jatkossa tukikuukausia voisi käyttää joko kokonaisen tai puolikkaan riippuen siitä, kuinka paljon saa tuloja tukikuukauden aikana. Jos tuloja on yli puolet normaalista palkasta, tukea kuluu 0,5 kuukautta. Jos tuloja on alle puolet normaalista palkasta, tukea kuluu 1 kuukausi.
JÄSENEDUT
Hae liiton opintoapurahaa ⊲⊲ Vakuutusväen Liitto myöntää vuosittain kymmenen opintoapurahaa, joka on tarkoitettu tukemaan ammatillista ja ammattia täydentävää opiskelua tai yhteiskunnallisia opintoja. Apuraha on 150 euron kertakorvaus. Apurahaan ovat oikeutettuja vähintään yhden vuoden liiton jäseninä olleet. Etusija on niillä, jotka ovat opiskelua varten ottaneet palkatonta opintovapaata vuonna 2020. Kirjoita vapaamuotoinen
hakemus, josta selviää nykyiset työtehtäväsi, opintojen laatu, siihen käytetty aika ja palkattoman opintovapaan määrä. Muista liittää mukaan omat yhteystietosi. Lähetä hakemus sekä mahdolliset liitteet viimeistään 31.10. sähköpostilla sari.lassila@vvl.fi (otsikkokenttään Opintoapurahahakemus). Tiedustelut koulutuspäällikkö Sari Lassila, puhelin 020 729 1476 tai sähköposti sari. lassila@vvl.fi
Seuraava Vakuutusväki ilmestyy joulukuussa
4 VAKUUTUSVÄKI
Voisinko minä saada tukea? Lakimuutoksella ei ole vaikutusta tuen saamisedellytyksiin, vaan jatkossakin seuraavien ehtojen tulee täyttyä: hakijalla vähintään 8 vuotta työhistoriaa, työsuhde on kestänyt vähintään vuoden ajan päätoimisena, opinnot kuuluvat tuen piiriin, myönnetty
opintovapaa ja hakija kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos edellytykset eivät täyty tai kaikki tukikuukaudet on jo käytetty, tukea opintoihin voi hakea Kelasta. Lisätietoja ja hakuohjeet löytyvät Työllisyysrahaston sivuilta. Siellä on myös laskuri, josta voi tarkistaa oman työhistoriansa.
APURAHAT
Vakuutustiedon Kehittämissäätiön apurahojen haku on käynnissä ⊲⊲ Vakuutustiedon Kehittämissäätiön tarkoituksena on tukea vakuutusalaan liittyvän tiedon ja osaamisen kehittymistä. Säätiö jakaa apurahoja tieteelliseen tutkimukseen, opinnäytetöihin ja tietokirjojen kirjoittamiseen. Hakuaikaa on 25.10.2020 saakka.
Mihin apurahaa voi hakea? Säätiö myöntää syksyn haussa apurahoja tieteelliseen tutkimukseen, valmisteilla oleviin opinnäytetöihin ja tietokirjan kirjoittamiseen sekä stipendejä edellisen lukuvuoden aikana valmistuneille opinnäytetöille seuraaviin vakuutusalan aihealueisiin liittyen: - Alan murros ja johtami-
nen -Alan uusi teknologia ja sen eettisyys sekä dataturvallisuus asiakkaiden ja yhtiöiden kannalta - Alan sääntely yhtiöiden ja asiakkaiden näkökulmasta - Vakuutusmatematiikka ja riskienhallinta - Vakuutuslääketiede, työeläkekuntoutus ja työurien jatkaminen - Asiakaskäyttäytymisen ja asiakkuuksien muuttuminen ja toimialaliukumat Tutkimusten, opinnäytetöiden ja tietokirjojen on liityttävä vakuutusalaan esimerkiksi siten, että ala on tutkimuskohteena tai siten, että tuloksista on erityistä hyötyä vakuutusalalle. Lue lisää www. vakuutustietosaatio.fi
?
Työnantajastani oli Facebookissa keskustelu, johon osallistuin yksityisen tilini kautta. Työnantajani oli huomannut kommenttini. Koska kommenttini sävy oli negatiivinen ja tilini tiedoissa oli näkyvissä työnantajatieto, sain kirjallisen varoituksen. Eikö Suomessa ole sananvapaus? Vai eikö työnantaja vain kestä siihen kohdistuvaa arvostelua?
⊲⊲ Perustuslaki takaa sananvapauden, joten työnantaja ei voi rajoittaa työntekijöiden kirjoittelua Facebookissa tai muissa sosiaalisen median välineissä. Työsopimuslain mukaan työntekijällä kuitenkin on lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan. Sen perusteella työnantaja voi edellyttää, että työntekijä ei haittaa työnantajan toimintaa somekirjoittelullaan tai muulla toiminnallaan. Lojaliteettivelvoite koske työntekijää myös vapaa-aikana. Työpaikalla on hyvä olla yhteistoiminnassa laaditut sosiaalisen median käyttöä koskevat pelisäännöt, joissa määritellään, millainen käytös on sopivaa ja millainen ei. Yhteisesti sovituista säännöistä tulee tiedottaa kaikkia yrityksen työntekijöitä.
Julkaise vain sellaista, mitä voit sanoa ääneen Jos työntekijä toimii näiden pelisääntöjen vastaisesti, työnantaja voi huomauttaa työntekijää ja antaa hänelle mahdollisuuden korjata toimintaansa. Jos työntekijä kuitenkin jatkaa ohjeiden vastaista menettelyä, työnantaja voi puuttua asiaan esimerkiksi antamalla kirjallisen varoituksen. Jos kirjoitat työhösi liittyvistä asioista, pitäydy vain vastuullesi kuuluvissa asioissa. Älä koskaan jaa luottamuksellista tietoa ja yrityssalaisuuksia. Lopuksi muista, että juridisessa mielessä jokainen vastaa itse siitä, mitä sosiaalisessa mediassa kirjoittaa tai esittää. Kirjoita ja julkaise vain sellaisia mielipiteitä, jotka voisit kertoa ääneen muuallakin. Älä loukkaa, valehtele tai levitä väärää Sari Lassila tietoa.
Voit lähettää kysymyksiä palkasta, työehdoista, työsuhdeturvasta ja työttömyydestä, sekä jäsenyhdistysten ja liiton toiminnasta. Kysymyksiin vastaavat neuvottelupäällikkö Jukka Moilanen ja koulutuspäällikkö Sari Lassila. Kysymyksiä voit lähettää sähköpostiste etunimi. sukunimi@vvl.fi tai Vakuutusväen Liitto, Opastinsilta 8 B, 00520 Helsinki.
hallituksen haavista
Kysy asiantuntijalta
VAMMAISET JA OSATYÖKYKYISET TYÖELÄMÄSSÄ HANNA LAITINEN Hallituksen jäsen
K
ysynnän ja tarjonnan epäsuhta heikentää osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Ratkaisuna Suomi tarvitseekin enemmän osa-aikatöitä, työnteon muotojen moninaistamista ja enemmän joustoja työaikaan, mutta myös asennemuutosta. Osatyökyisellä on käytössään osa työkyvystään. Työeläkelakien mukaista osatyökyvyttömyyseläkeoikeutta määriteltäessä työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt 2/5. Eläkelaitoksen tulisi ennen eläkepäätöksen tekemistä varmistaa, että eläkkeenhakijan työpaikalla on selvitetty mahdollisuudet muuttaa työtehtävät eläkkeenhakijan työkyvylle sopiviksi. Työpaikalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen. Puhelinpalvelussa kuulen usein osatyökyvyttömyyseläkettä saavien olevan tyytyväisiä tilanteeseen. He voivat työskennellä osa-aikatyössä tehokkaammin ja antaa kaikkensa työssään, kun on enemmän vapaa-aikaa toipua työn vaatimuksista. Tilastokeskuksen arvion mukaan 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä joka kolmas arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työmahdollisuuksiinsa. Liian usein vamma tai pitkäaikaissairaus estää työhön paluun tai työelämään pääsyn. Osatyökyisten työllisyysaste on muita matalampi - arvion mukaan noin 40-60 prosenttia työikäisistä on töissä. Viime hallituskauden kärkihankkeena oli osatyökykyisten työllistyminen ja tavoitteena osatyökykyisten ihmisten jatkaminen työelämässä tai työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Ennakkoluulot ovat syvässä. Työhönottajan olisi keskityttävä työnhakijan osaamiseen, ei fyysisiin rajoitteisiin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa, että korkeakoulutetut vammaiset ovat kertoneet, että jos työhaastatteluun menee pyörätuolissa, sillä ajatellaan olevan vaikutusta myös pääkoppaan. Pimiän mukaan työhönottajalta vaaditaan myös rohkeutta kysyä hakijalta itseltään, miten vamma vaikuttaa työntekoon. Ei päätetä hakijan puolestaan, mihin hän pystyy ja mihin ei. Kokoaikatyöhön tähtäävä normi sekä joustamattomat työajat ja työnmuodot tekevät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen haasteelliseksi. Tarkista oman työpaikkasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Onko niissä huomioitu osatyökykyiset ja vammaiset? Jos on, niin miten on asiaan yritetty vaikuttaa, jotta rekrytoinnissa huomioitaisiin myös heidät?
VAKUUTUSVÄKI 5
YT-UUTISIA
Yt-aalto iski vakuutusalalle Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock
Alkusyksyn aikana vakuutusalalle iski ikävä yt-neuvottelujen aalto. Työpaikkansa uhkaa menettää yli 70 vakuutusalan ammattilaista. Useimmissa vakuutusalan työpaikoissa on vältytty lomautuksilta koronan aikana, joten yhtiöiden vähennyssuunnitelmat tulivat todella ikävänä yllätyksenä alan työntekijöille. ⊲⊲ Vahinkovakuutusyhtiö If ilmoitti syyskuussa 24 työntekijän vähentämisaikeista. Neuvottelujen piirissä on 173 työntekijää. Yhtiö perustelee vähennyksiä esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen muutoksella ja töiden uudelleen järjestelyllä. Henkilöstö on tyrmistynyt yt-suunnitelmista. Koronasta huolimatta pohjoismainen If teki muhkean 383 miljoonan euron tuloksen alkuvuoden aikana. - On todella raukkamaista aloittaa ytneuvottelut yhtiössä, joka tekee erittäin vahvaa tulosta, pääluottamusmies Liisa Halme sanoo. Myös Suomessa If on tehnyt erinomaista tulosta, mistä kertoo yhdistetty kulusuhde 85,3. Kaikesta tästä huolimatta yhtiö aloitti yt-neuvottelut Suomessa. Syytä on vaikea ymmärtää. - Henkilöstö on joutunut venymään todella paljon korona-aikana. Yhtiö palkitsee sen vähentämällä väkeä, hän jatkaa. Liisa Halme on hyvin huolissaan henkilöstön jaksamisesta. Hän edellyttää vahvoja tukitoimia ja kaikkien kivien kääntämistä, jotta vähennysluvut jäisivät mahdollisimman pieniksi.
Syksy toi mukanaan ikäviä yt-uutisia monelle vakuutusalan ammattilaiselle.
44 vähennysuhan alla LähiTapiolassa Surullisia vähennysuutisia kantautui myös LähiTapiolasta. Siellä aiotaan vähentää jopa 44 työntekijää ryhmänohjaus- ja kehityspalveluista. Neuvottelujen piirissä on kaiken kaikkiaan 250 henkilöä. Vähennysuhka koskee etupäässä asiantuntijoita ja esimiehiä. Yt-neuvottelujen aloittaminen suututti henkilöstöä. Yhtiössä oli luvattu, että korona-aikana ei lomauteta väkeä. Sen sijaan mentiinkin suoraan väen vähentämiseen. Monen luottamus työnantajan lupauksiin koki kovan kolauksen ja pettymys oli suurta. - Huono maku tästä jää henkilöstölle, pääluottamusmies Iiro Ketola sanoo. Yhtiö perustelee vähennyksiä tuotannollis-taloudellisin syin. Tavoitteena on esimerkiksi yhdistellä töitä ja toimenkuvia. - Pelkään, että työnantaja ottaa tässä kohtuuttomia riskejä ja henkilöstö ylikuormittuu, Iiro Ketola sanoo. Hän perää LähiTapiolalta nyt paljon puhuttua vastuullisuutta henkilöstöä
kohtaan. - Nyt tarvitaan malttia. Nyt pitäisi katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja varmistaa kehityshankkeiden tulevaisuus. Hän edellyttää, että kaikki mahdollisuudet selvitetään, jotta mahdollisimman moni työnsä menettävä asiantuntija ja esimies löytää työtä muualta ryhmän palveluksesta.
Suomen Vahinkovakuutus vähensi väkeä Suomen Vahinkovakuutus kävi syyskuussa yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisin perustein. Uhan alla oli viisi työpaikkaa. Yt-neuvottelujen päätteeksi neljä tehtävää loppui ja tilalle tuli kaksi uutta tehtävää, joihin työllistyi kaksi henkilöä. Kaksi ihmistä joutui lähtemään. Yhtiön henkilöstöä on vähennetty parin vuoden aikana ainakin kolmissa ytneuvotteluissa. Työnsä on menettänyt parikymmentä vakuutusalan ammattilaista. Tilanne on raskas henkilöstölle, joka on joutunut työskentelemään yt-uhan varjostamana.
liittofuusio
Hyvä tekemisen meininki fuusiovalmisteluissa Vakuutusväen Liiton ja Ammattiliitto Pron fuusiovalmistelut etenevät hyvin. Syyskuun aikana tarvittavat alustavat fuusioselvitykset on saatu valmiiksi ja liittymissopimus on luonnosteltu alan ammattilaisten kanssa valmiiksi. - Selvitystyö etenee suunnitellusti kireästä aikataulusta huolimatta, puheenjohtaja Liisa Halme sanoo. VvL:n edustajisto kokoontuu päättämään fuusiosta lokakuun alkupuolella. Jos lokakuun edustajisto näyttää vihreää valoa, lopullisesti fuusio sinetöidään joulukuun alkupuolen VvL:n edustajistossa. Tavoitteena on, että VvL fuusioituu Ammattiliitto Prohon vuoden vaihteessa.
Valmistelut etenevät vauhdilla Valmistelutyötä tehdään monella taholla. Huolellisella suunnittelulla varmistetaan se, että fuusio sujuu aikanaan niin jäsenten ja jäsenyhdistysten kannalta mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Valmistelutyötä koordinoi liittojen yhteinen 12-jäseninen ohjausryhmä, joka koostuu etupäässä molempien liittojen hallintojen edustajista. Vakuutusväen Liittoa ohjausryhmässä edustaa liiton puheenjohtajisto eli Liisa Halme, Iiro Ketola, Antti Mykkänen ja Petri Virala sekä liiton toiminnanjohtaja Tero Wiheriäkoski. Lisäksi työtä tekevät monet molempien liittojen toimistojen työparit, jotka työstävät omaan osaamiseensa liittyviä käytännön asioita. Esimerkiksi ensi vuoden koulutukset ovat hyvällä mallilla. Myös fuusioon liittyvää viestintää
Fuusion aikajana
suunnitellaan vauhdilla, jotta edustajiston jälkeen päästään tiedottamaan yhdistyksille ja jäsenille.
1.1.21
Edunvalvonta vahvistuu Liittofuusion myötä finanssialan edunvalvonta vahvistuu. Nykyistä laajemmalla jäsenpohjalla voidaan vaikuttaa entistä paremmin. Muu finanssisektori on jo pääsääntöisesti Ammattiliitto Prossa. - Jatkossa on aivan uudenlaiset mahdollisuudet tehdä finanssialan laajaa yhteistyötä, Liisa Halme sanoo. Vaikka VvL onkin yhdistymässä Pron kanssa, neuvotellaan jatkossakin oma työehtosopimus vakuutusalan omista lähtökohdista. Kentän ja konttorin sopimukset ovat voimassa jatkossakin.
Alueellista apua Fuusion myötä alueellinen edunvalvonta paranee merkittävästi eri puolilla maata. Ammattiliitto Prossa on vahva aluetoimistojen verkosto työntekijöiden ja luottamusmiesten tukena eri puolilla maata. Apu on jatkossa yhä lähempänä myös niille, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kattavaa koulutusta ja rahanarvoisia etuja Edunvalvonnan vahvistumisen lisäksi iso ammattiliitto tarjoaa jäsenille yhä kattavammat palvelut ja jäsentapahtumat. Esimerkiksi koulutusta pystytään tarjoamaan jatkossa yhä enemmän ja jäsenetujen
VvL fuusioituu Ammattiliitto Prohon
10.12. VvL:n edustajiston syyskokous
14.11. Pron edustajisto vahvistaa VvL:n yhdistysten jäsenyydet
12.11. Pron hallitus hyväksyy VvL:n yhdistysten jäsenhakemukset
9.10. VvL edustajisto päättää fuusiosta
Pro pähkinänkuoressa - Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. - Jäseniä 120 000, joista työmarkkinoilla 90 000. - Jäseniä ovat koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet. - Jäsenistöstä 54,5 prosenttia naisia ja 45,5 prosenttia miehiä. - Jäsenten keski-ikä 48 vuotta. - Neuvottelee noin 75 virka- ja työehtosopimusta. - Jäsenyhdistyksiä 318. - Henkilöstöä 153 henkilöä. - Poliittisesti sitoutumaton. - Jäsenmaksu on 1,25 prosenttia veronalaisesta tulosta enintään 49 euroa/kk. - Ammattiliitto Pro on STTK:n jäsenliitto.
määrä kasvaa merkittävästi. Tarjolla on esimerkiksi urapalveluita, neuvoja yksityiselä-
män lakiasioissa ja monipuolisia lomailumahdollisuuksia eri puolilla maata.
VAKUUTUSVÄKI 7
työ & elämä
Yhtiö pystyy uusiutumaan ja saavuttamaan tavoitteensa vain osaavan henkilöstön kautta, Paula Salonen sanoo.
Vakuutusala on edelläkävijä Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius
⊲⊲ Vakuutusalan uusi työehtosopimus toi alalle osaamisen kehittämisen tunnit. Vakuutusalan moniottelija Paula Salonen pitää tätä kirjausta arvokkaana askeleena niin yritysten menestyksen kuin henkilöstön ammattitaidon kannalta. - On äärimmäisen hieno asia, että osaamisen kehittäminen on kirjattu vakuutusalan työehtosopimukseen. Vakuutusala on aikamoinen edelläkävijä, Finvassa liiketoiminnasta vastaavana johtajana työskentelevä Paula Salonen hymyilee. Salonen tietää, mistä pu-
8 VAKUUTUSVÄKI
huu. Onhan hän seurannut aitiopaikalla alan kehitystä esimerkiksi johtotehtävissä Ifissä ja Kalevassa sekä Vakuutustiedon kehittämissäätiössä. Hänellä on myös kattava kokemus edunvalvonnasta työnantajia edustavassa Finanssialassa. Salosen mielestä koulutuksen tärkeyttä ei voi kyllin korostaa kiihkeästi kehittyvällä vakuutusalalla. Yhtiön elinehto on ammattitaitoinen ja ajan tasalla oleva henkilöstö. - Yhtiö pystyy uusiutumaan ja saavuttamaan tavoitteensa vain osaavan henkilöstön kautta. Salonen toivookin, että työehtosopimukseen kirjattuja tunteja ei oteta vastaan pakko-
na vaan mahdollisuutena.
Iso rooli yhteiskunnassa Edelläkävijän rooli sopii Salosen mielestä hyvin vakuutusalalle, joka on merkittävä yhteiskunnallinen toimija, isojen sijoitusomaisuuksien haltija ja riskien hallinnan ammattilainen. Vakuutusala on paljosta vastuussa ja parhaiten vastuunsa se kantaa osaavien ihmisten kautta. Ilman jatkuvaa uuden oppimista ja kouluttautumista sen paremmin yritykset kuin työntekijätkään eivät pysy työelämän tahdissa tai kilpailukykyisinä. Tämän Salonen on todennut monesti työuran-
sa aikana. - Koulutuksen kautta olen pysynyt uuden tiedon ja näkemysten edelläkävijänä. Eikä se riitä, että itse tietää, vaan tieto pitää levittää mahdollisimman laajalle.
Lainsäädäntö vaatii vahvaa osaamista Paineita osaamisen kehittämiseen tulee myös lainsäädännön ja sääntelyn kautta. Yksikään yritys tai työntekijä ei pärjää ilman omaa työtä sääntelevän lainsäädännön tuntemusta. - Finanssivalvonta painottaa sitä, että asiat pitää osata. Ei riitä se, että on suoritettu kurssi aiheesta.
Koulutus on sydämen asia ⊲⊲ Koulutus on Saloselle sydämen asia. Vaikka hän pääsikin ansaituille eläkepäiville muutama vuosi sitten, kiinnostus alan koulutukseen säilyi vahvana, sillä hän toimi aktiivisesti sekä Vakuutustiedon Kehittämissäätiön puheenjohtajana että alan koulutusta tarjoavan Finvan hallituksen jäsenenä. Kauan Salonen ei ehtinyt eläkepäiviä viettää, kun hänet houkuteltiin takaisin töihin. Viime talvena hän aloitti johtajana alan koulutusta tarjoavassa Finvassa, joka on nykyään osa Aalto EE:tä. - Osaamisen kehittäminen on minulle sydämen asia. Tuskin olisin täällä muuten, eläkkeeltä palanneena, Paula Salonen naurahtaa. Osaamisen kehittämisen tärkeys on vain korostunut hänelle työvuosien edetessä. - Olisin ollut pian entinen juristi, jos en olisi kouluttautunut, sillä alkuperäiset juristihommani loppuivat 90-luvulla.
Finanssialan osaamista tarvitaan eri tahoilla Finanssialan koulutusta tarvitaan nykyään hyvin laajasti. Salonen onkin laajentamassa Finvan asiakaskohderyhmää perinteisen vakuutus- ja finanssialan ulkopuolelle. Jatkossa koulutusta tarjotaan myös sellaisille toimijoille, jotka ovat alan ulkopuolelta mutta tarvitsevat alan osaamista. - Finanssialan osaamista tarvitsevat esimerkiksi kiinteistövälittäjät, autokauppiaat, isännöintitoimistot ja sijoittajat. Eikä näköpiirissä ole kyllästymistä koulutusasioihin. - Onhan se aivan ihanaa, kun pääsee puhumaan ihmisjoukoille ja saa oppimisen kiillon syttymään heidän silmiinsä, Paula Salonen hymyilee.
Vaatikaa koulutusta Salonen korostaa myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen tärkeyttä. Vaikka osaamisen kehittämisen tuntien sisällöstä päättää työnantaja, kannattaa työntekijöiden itse miettiä, minkälaisia asioita he haluavat oppia ja minkälaisia urapolkuja kivuta. Osaamisen kehittämisen myötä työntekijöillä saattaa olla mahdollisuuksia sellaiseen koulutukseen, johon ei arjen pyörityksessä muuten jää aikaa. Salonen kannustaakin kaikkia työntekijöitä omaaloitteisuuteen ja aktiivisuuteen oman osaamisensa kehittämisessä. - Työntekijän pitää olla ak-
tiivinen ja vaatia itse koulutusta.
Korona vähensi koulutusta Koronaepidemian aikana monessa yrityksessä katse on kääntynyt sisäänpäin, siihen miten asiat saadaan pyörimään poikkeusoloissa. Koulutukseen ei ole ollut samalla tavalla aikaa tai paukkuja, kun tärkeintä on ollut saada työt sujumaan. Salonen toivoo, että syksyn myötä katse kääntyy jälleen koulutusasioihin, ja henkilöstön ammattitaidon kehittäminen jatkuu aktiivisena. - Koulutustarve ei ole hävinnyt mihinkään.
Uudet tes-tunnit juurtuvat hiljalleen ⊲⊲ Vakuutusalan työehtosopimus painottaa vahvasti osaamisen kehittämistä. Osana työehtosopimusratkaisua ovat osaamisen kehittämisen tunnit, joita voidaan käyttää vuodessa 24. Työnantaja päättää, miten ja mihin tunteja käytetään. VvL:n kyselyn mukaan osaamisen kehittämisen tunnit on otettu eri tavoin vastaan alalla. Joissain yhtiöissä on jo tarkat suunnitelmat tuntien suhteen ja asiaa on käsitelty laajasti eri tahoilla. Asian vieminen koulutussuunnitelmaankin on hyvässä vauhdissa. - Tätä tes-määräystä on käsitelty monin eri tavoin - johtoryhmässä, yhteistoiminnassa, esimiesten kanssa, tiimeissä ja henkilöstöinfoissa samassa yhteydessä kuin muutenkin osaamisesta ja osaamisen kehittämisen tavoista on keskusteltu, eräs vastaaja kertoo.
Korona sotki suunnittelua Kaikissa yhtiöissä asian käsittelyssä ei olla vielä näin pitkällä, sillä esimerkiksi korona on sotkenut suunnitelmia. - Työnantajan kanssa sivuttu aihetta keväällä. Sen jälkeen asiaan ei ole palattu. Kaikki eivät ota osaamisen kehittämisen tunteja käyttöön lainkaan. Tämä on täysin mahdollista, sillä työehtosopimus määrittelee vain tuntien maksimimäärän, minimiä niille ei ole annettu. - Meillä työnantaja totesi, että normityöajan ylittävää osaamisen kehittämistä ei meillä tehdä. Osaamisen kehittäminen tapahtuu normityöjan sisällä.
Mikä on osaamisen kehittämistä? Alalla on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä osaamisen kehittämisen pitäisi olla. Riittääkö, että se on työtehtävän kannalta olennaista vai pitääkö sen kehittää työntekijää ammatillisesti? Osaamisen kehittämisen kirjo on kyselyn perusteella laaja. Vastaajien mukaan osaamisen kehittäminen voi olla niin lähi- kuin etäopiskeluakin tai jotain siltä väliltä eli monimuoto-opiskelua. Se voi olla verkkokursseja tai webinaareja. Lisäksi asioita voidaan treenata yhdessä tiimin kanssa ja jakaa osaamista, pitää oppimispiirejä tai käydä yritysvierailulla. Osaamista voidaan kehittää myös perehtymällä alan kirjallisuuteen tai lehtiin. Tarvetta nähdään myös asiakaspalvelutyön tai työntekijätaitojen kehittämiseen. - Osaamisen kehittäminen on monimuotoista ja riippuvaista sekä käsillä olevasta aiheesta että oppijan oppimistyylistä, eräs vastaaja kuvailee. Joissain yhtiöissä ollaan osaamisen kehittämiseen ujuttamassa myös sellaista koulutusta, jota edellytetään työntekijöiltä esimerkiksi lainsäädännön perusteella. Tämä on aiheuttanut keskustelua. - Osa työnantajan suunnittelemista tunneista olisi aidosti osaamisen kehittämistä. Osa sellaista mitä edellytetään, esimerkiksi rahanpesukoulutus. Eroja on myös siinä, miten osaamisen kehittämisen tunnit yhtiöissä jakautuvat. Eroja voi olla niin tiimien kuin toimihenkilöidenkin kesken. Kyselyyn vastasi niin henkilöstöhallinnon edustajia kuin pääluottamusmiehiäkin.
VAKUUTUSVÄKI 9
työ & elämä
Työtä muokataan yhä useammin UP Tiina Tenkanen Kuva Shutterstock
Työkyky voi madaltua milloin tahansa. Työurasta ei kuitenkaan tarvitse luopua, sillä työtä ja työolosuhteita on tavallisesti mahdollista muokata. Työtä muokataan työpaikoilla yhä enemmän työurien pidentämiseksi. Työn muokkaamisella estetään pitkiä sairauslomia, sairauksien pahenemisia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Tutkimusten mukaan työn muokkauksen jälkeen työntekijät ovat tyytyväisempiä työhönsä ja kokevat työkykynsä paremmaksi. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Nina Nevala toivoo työpaikkojen kulttuurin muuttuvan siten, että työntekijä voisi kertoa avoimesti tarpeestaan työn muokkaamiseen. - Työntekijän pitäisi voida kertoa matalalla kynnyksellä muutoksista työssä jaksamisessaan. Ei siten, että hän venyttää jaksamistaan vuosikaudet ja ottaa asian puheeksi vasta sitten, kun on jo aivan piipussa, Nevala toteaa. Hän muistuttaa, että ikääntymisen myötä jokainen tarvitsee enemmän aikaa palautumiseen. Myös pitkäaikaissairaudet, vammautumiset ja erilaiset elämäntilanteet voivat vaatia erityishuomiota. Viime vuonna työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä.
Muokkaus vaatii luottamusta Nevala tähdentää johtamisen olevan avainasemassa, jotta työt saadaan järjestymään uudella tavalla. Työpaikan ilmapiiristä ja työntekijöiden keskinäisestä luottamuksesta riippuu, miten työn muokkaamiseen suhtaudutaan ja miten sitä käsitellään. - Työpaikalla olisi hyvä olla ohjeet työn
10 VAKUUTUSVÄKI
Työpaikan ilmapiiristä ja työntekijöiden keskinäisestä luottamuksesta riippuu, miten työn muokkaamiseen suhtaudutaan ja miten sitä käsitellään.
muokkaamiseen, samalla tavoin kuin varhaiseen puuttumiseen. Kehitämme parhaillaan työpaikoille työn muokkaamisen toimintamallia, Nevala kertoo. Aloitteen työn muokkaamisesta voi tehdä työntekijä, hänen läheisensä, esimies tai työterveyshuolto. Esimiehen kanssa suunnitellaan, miten työtä käytännössä muokataan. Suunnittelussa voi ottaa yhteyttä myös omaan potilasjärjestöön, jossa on laajasti tietoa eri ammateissa tehdyistä ratkaisuista. Nevalan mukaan myös luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat olla mukana varmistamassa työn turvallisuutta. - Muutokset on tärkeää tehdä yhdessä työntekijän kanssa, Nevala toteaa. Parhaat oivallukset hän kehottaa kirjaamaan henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tietoihin.
Kaikkia töitä ei voi muokata Asiantuntijatyössä ja palvelualoilla pystytään Nevalan mukaan tekemään paljonkin mukautuksia, mutta on ammatteja, joissa työtä ei voi muokata. - Lentäjän, sukeltajan tai pelastajan työssä ei voi tehdä muutoksia, ei ainakaan suuria, Nevala tähdentää.
Vuorotyössä voi tehdä työvuorojärjestelyjä, jos yötyö ei sovi työntekijälle. - Korkealla työskentelyä ja yksin työskentelyä pitäisi välttää ainakin diabeteksen kanssa. Se on työn organisointia ja ammatinvalintaa, Nevala toteaa.
Työaikajoustoilla kevennystä Kansainvälisesti eniten käytettyjä työn muokkauksen keinoja ovat Nevalan mukaan järjestelyt työajoissa, työn sisällössä ja työympäristössä. Lisäksi työtä voidaan muokata teknologian ja muiden työntekijöiden avun turvin sekä työmatkajärjestelyin. - Lyhennetty työaika ja etätyömahdollisuus ovat tavallisimpia työn muokkauksia. Myös työn oikeanlaisella tauotuksella ja erilaisilla työaikajoustoilla voidaan keventää työtä. - Elämän kriisit, kuten läheisen poismeno, voivat aiheuttaa työn muokkaamisen tarvetta. Nevala ehdottaa, että esimerkiksi suruaikana asiakaspalvelussa toimiva voisi siirtyä väliaikaisesti toisenlaisiin tehtäviin. Korona-aikana on puolestaan huomattu, että lapsen hoitaminen vaatii uudenlaista työn organisointia.
Toimialapäällikkö ANU SAJAVAARA Palvelualojen työnantajat PALTA
T
yöehtosopimusneuvotteluissa puhuttiin paljon osaamisen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta. Vakuutusalan työehtosopimuksen osapuolet katsoivat, että osaamisen kehittämisellä on merkittävä rooli alan yritysten ja niiden henkilöstön menestyksen ja hyvinvoinnin varmistamisessa. Sopimusosapuolet päättivätkin panostaa uudessa työehtosopimuksessa vahvasti osaamisen kehittämiseen. Luoviminen alati muuttuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa edellyttää jatkuvasti uusien taitojen ja tietojen omaksumista. Selviytyminen muuttuvista työtehtävistä ja oman työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen edellyttää kykyä ja halua päivittää omaa osaamista. On oltava valmiutta tehdä nopeita suunnanmuutoksia ja ketteryyttä ottaa käyttöön uusia työkaluja ja omaksua uusia toimintatapoja. Organisaation ja sen henkilöstön kyky oppia uutta ja uudistaa vanhentuneita käytäntöjä korreloi vahvasti sen menestyksen ja henkilöstön hyvinvoinnin kanssa. Oppimiskyky myös vahvistaa organisaation resilienssiä, eli kykyä ja mahdollisuuksia kohdata uusia ja yllättäviä tilanteita ja mukauttaa ja uudistaa omaa toimintaa muutosten edellyttämällä tavalla. Koronakriisi sai aikaan huiman digiloikan. Ilman kykyä uudistua ja kehittää uudenlaisia työtapoja kriisi olisi aiheuttanut paljon enemmän tuhoa työpaikoilla. Jokaisessa työtehtävässä tarvitaan sekä yleisiä työelämätaitoja että oman työtehtävän edellyttämää erityisosaamista. Yleisiä työelämätaitoja ovat muun muassa sosiaaliset kyvyt ja yhteistyötaidot, itsensä johtaminen, kyky sopeutua muutoksiin ja kyky oppia ja omaksua uusia asioita. Näihin taitoihin kuuluu nykyisin myös vahva digiosaaminen. Se ei tarkoita vain digitaalisten välineiden ja alustojen hallintaa vaan myös sitä, että välineitä kyetään hyödyntämään tehokkaasti esimerkiksi kommunikoinnissa, tiedon jakamisessa ja analysoinnissa sekä sisällön luomisessa. Digitaitoihin kuuluu myös kyky ymmärtää ja hyödyntää digitaalisen maailman mahdollisuuksia. Voidaankin puhua useis-
͒Ilman ͒ kykyä uudistua koronakriisi olisi aiheuttanut paljon enemmän tuhoa työpaikoilla. ta erilaisista digitaidoista, joita ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen muuttuvista tehtävistä ja pystyäkseen kehittämään omaa ja oman yrityksen toimintaa. Osaaminen kehittyy osana työtä monella eri tavalla. Suurin osa oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä huomaamatta. Opimme jatkuvasti uutta työtovereiltamme, asiakkailtamme ja verkostomme jäseniltä. Emme enää juurikaan istu ulkopuolisen kouluttajan järjestämillä kursseilla vaan osaaminen kehittyy vertaisoppimisena, yhdessä tekemällä. Myös työ- ja vapaa-aikana tapahtuvan itseopiskelun osuus kasvaa koko ajan. Sosiaalisia taitoja kehittävät myös harrastukset ja erilaiset arjen kohtaamiset. Oppiva organisaatio tukee ja kannustaa osaamisen kehittämiseen sekä työssä että vapaalla. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030) tukee työpaikkoja uudistamaan toimintatapojaan ja hyödyntämään uusia teknologioita innovatiivisella tavalla digitalisaatioon perustuvassa työn murroksessa. Yhtenä tukimuotona on erilaisille toimialahankkeille myönnettävä rahoitus ja asiantuntijaverkoston tuki. Ohjelmassa jaetaan hyviä työelämäkäytäntöjä ja luodaan yhteistä näkymää tulevaisuuden työelämästä, jossa osaamisen kehittämisellä on aivan keskeinen rooli.
VAKUUTUSVÄKI 11
vieraskynä
Digiyhteiskunnassa panostettava osaamisen kehittämiseen
työ & elämä
Nautittavampaa työtä? Merja Perttula Kuvitus Markku Haapaniemi
Tunnista oma tapasi tehdä työtäsi ja kerro toiveistasi. Saat enemmän aikaan ja koet työn iloa. ⊲⊲ Tylsistyttääkö työ? Vai tuntuuko se vievän kaikki voimat? Saatat myös pohtia, oletko oikealla alalla tai voisiko työelämä tarjota vielä jotakin uutta. Työyhteisöjen valmentaja Sanna Fäldt kehottaa sinua lähtemään voimauttavan työn löytöretkelle. Vain sinä tiedät, mikä on sinun oma juttusi. Kukaan ulkopuolinen ei voi sitä sinulle kertoa. Testaa ensin, toteutuvatko voimauttavan työn tunnusmerkit kohdallasi. Ensinnäkin sellaisen työn tulisi tuntua merkitykselliseltä. Vaikka työhön kuuluu rutiineja, välillä saat kuitenkin ponnistella osaamisesi rajoilla innostavien asioiden parissa. Saat olla työyhteisössäsi oma itsesi, sinua arvostetaan ja kuunnellaan. Sinulla on mahdollisuus kehittyä ja saada tarvittaessa ohjausta. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä omaa työtäsi koskevia päätöksiä ja työskennellä itsellesi sopivimmalla tavalla, jolloin olet parhaimmillasi. Listan kuultuasi saatat hymähtää: ”Eihän meillä tuollaiseen ole mahdollisuuksia! Täällä ei kukaan kysy, mitä toivon tai tarvitsen.” -Vaikka johtamisessa ja puitteissa olisi toivomisen varaa, niistä huolimatta haastaisin kaikkia tunnistamaan oman tapansa tehdä työtä. Saatamme lukkiutua joihinkin asenteihimme ja tapoihimme, mikä estää meitä kehittymästä ja vie iloa työstä.
12 VAKUUTUSVÄKI
Mikä lisäisi työn iloa? Kysy ensin itseltäsi, millaisesta tekemisestä ja työsi osa-alueista nautit nykyisessä tehtävässäsi. Tarkastele vaikka yhtä tai kahta työviikkoa ja kirjoita ylös, milloin olet tuntenut työn iloa. Millaisia asioita tehdessäsi sinun on hyvä olla? Milloin olet tuntenut olevasi tehokkaimmillasi? Kerro sitten havainnoistasi reippaasti eteenpäin. Saisitko tehdä sellaista työtä enemmän? Silloin työpanoksesi hyödyttäisi myös organisaati-
ota mahdollisimman paljon. Sanna Fäldt on pannut merkille, että omista toiveista kerrotaan melko harvoin omalle pomolle. Ajatellaan, ettei hän halua tietää tai ettei se kuitenkaan johtaisi mihinkään. Asia voikin olla päinvastoin: pomo kuulisi mielellään toiveesi, mutta hän ei voi viedä asioita eteenpäin, koska ei tiedä niistä. Monesti käy myös niin, että kun olet hyvä jossakin, sinulle aletaan työntää sellaisia töitä
yhä enemmän. Luullaan, että pidät niistä, vaikka se ei ajan mittaan enää pitäisikään paikkaansa.
Lupa hellittää hetkeksi Vaikka työ tuntuisi kiinnostavaltakin, mutta työskentelet jatkuvasti äärirajoillasi, ennen pitkää uuvut. Paras ratkaisu on ripotella ponnisteluja vaativia tehtäviä pitkin viikkoa ja antaa aivojen levätä välillä rutiinitöiden parissa. Aina ei myöskään tarvitse
olla etujoukoissa: osallistua jokaiseen projektiin, vaikuttaa ja kouluttautua. Kun yksityiselämässä tapahtuu voimia kuluttavia asioita, työelämän pitää joustaa. Voisitko silloin tehdä jonkin aikaa vähemmän vaativia töitä, lyhyempää päivää tai etätyötä? -Tuskin kukaan sanoo sinulle, että hellitä vähän. Johda silloinkin itseäsi. Katso mallia luonnosta. Puut ja kukat ponnistelevat tuottaakseen keväällä lehdet ja ihanat kukinnot. Syksyn tullen kaikki lakastuu ja alkaa voimien keruu.
Hyvä pomo osaa kysyä Suomalaisessa työkulttuurissa on tavallista, että kun ihmiset ovat tyytymättömiä, he purnaavat asioista hiljaa mielessään tai työkavereilleen. Samalla he suunnittelevat salassa työpaikan vaihtoa tai lähtevät yllättäen opiskelemaan. -On silti täysin mahdollista, että avoin omista toiveista kertominen johtaisi parannuksiin omassa työyhteisössä. Ole siis rohkea! Tutkimuksista tiedetään, että lähijohtajalla on suuri merkitys työpaikassa viihtymiselle. Ihmiset eivät vaihda työpaikkaa niinkään työtehtävien vuoksi vaan siksi, että he kokevat johtamisen huonoksi. Siksi hyvän tiiminvetäjän tulee kysyä tiimiläisiltään, mistä he nauttivat työssään ja mitä tukea he tarvitsevat siinä pärjätäkseen. -Yleensä ihmiset ymmärtävät, että pomolla on omat puutteensa - ja antavat ne anteeksi. Tämä kuitenkin edellyttää, että pomo itsekin myöntää ne ja haluaa vilpittömästi kehittyä ihmisenä.
Itsehuolto on kaiken perusta Lomat eivät riitä työstä palautumiseen, vaan palautumisesta on huolehdittava päivittäin ja viikottain. Sanna Fäldtistä on hämmentävää, miten huo-
nosti ihmiset huoltavat itseään. Töitä saatetaan tehdä tauotta niin, että kotiin päästyään ihmiset ovat aivan loppu. Suorittaminen jatkuu silti täydellä teholla myös vapaalla. -Onko työsi todella niin tärkeää, että annat sille kaikkesi, jolloin sekä sinä itse että läheisesi kärsivät? Ylikuormittumisen merkit alkavat näkyä ennen pitkää huonona unena, ärtymyksenä ja erilaisina särkyinä ja kolotuksina. Työsuorituksetkin huononevat. Ala siis johtaa omaa mieltäsi. Opettele tunnistamaan, miten saat itsesi rauhoittumaan, kun kierrokset alkavat nousta hälyttävästi. On hyvin vaativaa, kun työpäivän aikana asiakkaat vaihtuvat kaiken aikaa, palaverit seuraavat toisiaan ja ympärillä on jatkuvaa hälinää. Pidä päivän mittaan taukoja, vaikka sisäinen kriitikkosi kuinka vakuuttelisi, ettet ehdi. Voit pitää hiljaisen lounaan tai laittaa napit korvillesi ja viestittää, että sinulla on nyt lataushetki. Kesytä työtäsi myös muilla keinoin. Sanna Fäldt kertoo veroasiantuntijoista, jotka saivat valita kuukauden ajaksi pari asiaa, joilla tasasivat stressiään ja lisäsivät työn iloa. Se saattoi olla esimerkiksi etätyötä, minitaukojen pitämistä tai itsemyötätunnon kasvattamista. -Kaikki löysivät omansa ja samalla uusia puolia itsestään.
Pysähdy, se kannattaa Usein puhutaan, että jokaisen pitäisi välillä pysähtyä kunnolla. Mutta mitä se tarkoittaa? -Pysähtyminen on puhdasta olemista, jolloin aktiivinen toiminta vaihtuu palauttavaksi eli sympaattinen hermosto antaa parasympaattiselle hermostolle tilaa. Mieti omasta elämästäsi kolme asiaa, jolloin tunnet, että sekä mielesi että kehosi lepäävät. Kun huomaat olevasi stressaantunut, ota niistä jokin
käyttöösi, ikään kuin pakotat itsesi rauhoittumaan. Vain sinä tiedät, mikä toimii sinulla parhaiten. Ehkä tarvitset ohjatun meditaation tai lempeää joogaa? Tai menet metsään, missä luonnon äänet rauhoittavat pitkin päivää kuulemasi taustamelun vastapainona. Hidastaminen auttaa monia, oli se sitten hitaasti tehtyjä kehonhuoltoliikkeitä tai kävelyä, jolloin keskityt yhteen aistimukseen kerrallaan. Miten olisi köllöttely sohvalla seurana mukavaa hömppäluettavaa? Entä mitä kuuluu unellesi? Toimitko niin, että rauhoitat iltasi riittävän aikaisin, ettei uni häiriinny ja nukut tarpeeksi? Kun pidät palautumisesta huolta niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen, se alkaa vähitellen näkyä hyvinvoinnin kohentumisena. Unen laatu paranee. Olet iloisempi ja osaat nauttia läheisistäsi ja vapaaajasta aikaisempaa enemmän. Asenteesi työtä ja työyhteisöäsi kohtaan muuttuu myönteisemmäksi. Saat lisää virtaa työhösi. Uskot, että voit todella johtaa arkeasi ja elämääsi.
Opettele lempeää puhetta Sisäinen kriitikkosi kyseenalaistaa herkästi asioita, jotka auttavat sinua voimaan hyvin. Se voi sanoa: ”Nyt ei ole aika levätä.” ”Turha pitää taukoja, kun töitä on näin paljon jäljellä.” ”Ei kannata mennä vielä nukkumaan, kun tämä ohjelma tuntuu niin mielenkiintoiselta.” Älä kuuntele sitä, vaan anna itsestäsi huolehtivalle minällesi valta: ”Nyt pidän tauon, sillä haluan olla virkeä työpäivän jälkeen.” ”Nyt lepään, sillä verenpaineeni on koholla.” ”Nyt menen ajoissa nukkumaan, sillä tarvitsen riittävästi unta. Katson ohjelman loppuun huomenna.” Sanna Fäldt, Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään, Bazar Kustannus Oy 2019.
Apua tökkivään työhön Työnkuva Onko sinulla tarpeeksi haastavaa tekemistä vai onko työtä liikaa? Onko työnkuvasi epäselvä? Pääsetkö käyttämään omia vahvuuksiasi? Voisiko työnkuvalle tehdä jotakin, jos siinä on puutteita? Asiat ovat hyvin, jos tiedät, mitä sinulta odotetaan ja teet töitäsi innostuneesti. Työyhteisö Millainen vuorovaikutustyyli on porukassa, jonka kanssa työskentelet? Ehkä kaipaat erilaista johtamista? Johtaminen on usein asiakeskeistä kun sen pitäisi olla ihmiskeskeistä. Kerro rohkeasti tiiminvetäjälle omat toiveesi:”Tätä minä tarvitsisin.” Puitteet Mieti, milloin olet parhaimmillasi. Saatko tehdä töitä omalla tavallasi? Oletko tehokas aamuisin vai iltapäivisin? Pystytkö pitämään riittävästi taukoja? Miten asiakaspalvelun vuoroja suunnitellaan? Onnistuuko etätyö? Miten johdat itseäsi? Ihmisillä on usein joko kasvun tai pysyvyyden mielentila. Jos olet omaksunut kasvun tilan, mietit, miten voisit viedä jotakin asiaa eteenpäin ja kehittää itseäsi. Et lannistu pienistä. Pysyvyyden mielentilassa lukkiudut herkästi tiettyyn toimintatyyliin, syytät muita epäonnistumisista ja näet vikoja ympärilläsi.
VAKUUTUSVÄKI 13
työ & elämä
Etätöiden ansiosta monelle on jäänyt enemmän aikaa ulkoiluun ja touhuamiseen perheen kanssa.
Monen hyvinvointi parani korona-aikana Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock
⊲⊲ Koronaepidemia muutti työskentelytapoja merkittävästi, kun valtaosa vakuutusalan väestä siirtyi vauhdilla etätyöhön. Muutos oli iso mutta monelle mieluinen. Vakuutusväen Liiton kyselyn mukaan joka toinen vastaaja kertoo työhyvinvointinsa kohentuneen viimeisen puolen vuoden aikana.
Asiakastyytyväisyys nousussa Työhyvinvointia on erityisesti kohentanut työrauha. Kotikonttorissa työhön pystyy keskittymään paremmin kuin avokonttorin hälinässä. - Aivot reagoivat liikehdintään ja hälinään avokonttorissa, mikä väsyttää merkittävästi. Parantunut työrauha näkyy myös asiakastyytyväisyydessä, jonka arvosanat ovat nousseet monessa yhtiössä. Asiakkaan tilanteeseen on ollut helpompi paneutua kotikont-
14 VAKUUTUSVÄKI
torissa kuin avotilassa.
Sairauspäiviä nolla Etätyö on myös laskenut sairauslomapäivien määrää. Moni vastaaja kertoo olleensa terveempi kuin pitkään aikaan. Etätyössä ei tule imuroitua itseensä erilaisia pöpöjä, joita esimerkiksi julkisessa työmatkaliikenteessä ja avokonttorissa on runsaasti tarjolla. - Saan yleensä kaikki mahdolliset infektiot, joten sairauspoissaoloja kertyy paljon. Etätöiden aikana ei ollut yhtään sairauslomapäivää. Aikaa on jäänyt enemmän myös hyvinvoinnistaan huolehtimiseen, kun työmatkaan ei ole kulunut aikaa. - Olen ollut erittäin aktiivinen liikkuja korona-aikana. Tavoitteenani oli alentaa kolesteroliarvojani. Liikunnan ja ruokavalion avulla onnistuin tavoitteessani. Etätyö on helpottanut myös työn ja perheen yhteensovittamista. Ylimääräinen aika on tullut tarpeeseen ja mo-
net iloitsevat esimerkiksi univajeen vähenemisestä. - Jaksamista parantaa se, kun saa päivittäin neljä tuntia lisää aikaa levätä. Osa on saanut työaikajoustoja ja mahdollisuuksia pieniin taukoihin. Kun etätöitä on päässyt itse suunnittelemaan, on työntekoon tullut rentoutta. - Nautin etätöistä. Voin aloittaa päiväni vaikka kello 5, jos herään silloin ja pitää taukoja pitkin päivää.
Etäonnesta etäpakoksi Kaikille etätyö ei sovi. Joka viides vastaaja kertoo työhyvinvointinsa heikentyneen etäjakson aikana. Eniten ongelmia aiheuttaa ergonomia. - Seisoen ei voi tehdä töitä ja keittiönpöydän ääressä ergonomia ei ole kuin konttorilla. En silti valita. On ollut etuoikeutettua tehdä töitä kotona ja samalla pitää huoli siitä, että ne joiden on pakko mennä työpaikalle, ovat voineet sen tehdä turvallisem-
min. Yksintyöskentely on myös alkanut rasittaa henkisesti. Alun into on vaihtunut osalla inhoksi. - Kesäloman jälkeen yksintyöskentely on ruvennut ahdistamaan ja stressaamaan. Työkaveria kaivataan niin työasioiden pohtimiseen kuin lounasseuraksikin. - Arki muuttunut yksin selviytymiseksi. Totta kai viestintä on jatkunut kollegoiden välillä, mutta se ei ole ollut riittävää. Sosiaalisena luonteena olen kärsinyt etätyöskentelystä.
Työ hiipii iltaan ja varastaa viikonlopun Työn ja vapaa-ajan erottaminen on osalle ongelmallista. Työasiat ovat voineet pyöriä päässä pitkin iltaa ja kiusaus käydä koneella on ollut suuri. - Arjessa on selkeämpi rytmi, kun lähtee aamulla töihin ja palaa illalla töistä kotiin. Kotona työpaikka oli koko ajan nähtävillä, mikä ei ole mielekästä.
Kuka auttaisi esimiestä? ⊲⊲ Esimiehiltä on vaadittu paljon epidemian aikana. Jotkut työyhteisöt siirtyivät ensimmäistä kertaa etätyöhön. Puutetta saattoi alussa olla niin koneista kuin kaistoistakin. Kysymyksiä ja tarpeita sateli eikä niihin ollut vastauksia tai ratkaisuja. Samaan aikaan johtamiselta vaadittiin uudenlaista otetta. Perinteisten palavereiden, käytävä- ja kahvihuonekeskustelujen sijaan yhtäkkiä kaikki pitikin hoitaa virtuaalisesti. Verkon välityksellä piti vainuta, miten työyhteisö voi ja kuka tarvitsee lisätukea.
Kaikilta ei itsensä johtaminen suju, vaan työt kasaantuvat etänä. Osa taas sortuu supersuorittamiseen ja taukojen laiminlyöntiin. Samalla työpäivät venyvät ja raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Pahimmillaan tämä purkautuu sairauslomiksi. - Työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin olisi luullut nousevan esiin, kun yhdestä tiimistä jäi useampi työntekijä sairauslomalle lyhyen ajan sisällä. Valitettavasti näin ei käynyt.
Saako etänä sairastaa? Yksi etätyön lieveilmiöistä on se, että töitä tehdään puolikuntoisina. Moni kertoo sairauslomalle jäämiskynnyksen olevan suurempi etänä kuin konttorilla. - Suuntaus on työnantajan kannalta erinomainen, mutta siinä on vaaransa. Uskaltavatko ihmiset olla pois etätöistä, kun ovat sairaana? Osa ei uskalla sairastaa töiden kasaantumisen pelossa. - Jään hyvin korkealla kynnyksellä pois töistä, sillä tiedän kuormittavani kollegoita. Lasten ollessa sairaana pienet potilaat ja etätyöt kilpai-
Vaativaa viestintää Etätyön aikana alaisten ongelmia on vaikeampi tunnistaa ajoissa. Alkoholi on saattanut hiipiä arkeen eikä vanhan viinan hajua tunne verkossa. Uupunut on voinut jäädä ilman apua, jos hän ei ole koronapelossa lähtenyt työterveyteen. Viestintätaidot joutuivat koetukselle, erityisesti vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen oli vaativampaa kuin kasvotusten. Onpa esimiehen rooli ajoittain muuttunut erotuomariksikin, kun virtuaaliviestinnän sävyjä ja sanoja
livat työntekijän huomiosta. Onpa joku työnantaja edellyttänyt koneen kantamista päivittäin kotiin siltä varalta, että jos lapsi sattuu sairastumaan, töitä voi tehdä taaperon nukkuessa.
Heiveröistä huolenpitoa Vaikka enemmistö onkin tehnyt töitä kotoa käsin, osa on ollut koko koronajan asiakkaita palvelemassa esimerkiksi konttorilla. Tämä kirvoitti rajua kritiikkiä. - Tarjolla ei ole muuta suojaa kuin hyödytön pleksi, käyttökelvoton visiiri ja käsidesi. Vastaan pitää ottaa vaikka 100 ihmistä viikossa ilman turvatoimia. Kritiikkiä tuli myös niille yhtiöille, jotka ovat kiirehtineet paluuta konttorille, vaikka etätyösuositus on voimassa. Altistuminen työmatkan aikana pelottaa, vaikka useimmat työnantajat tarjoavatkin kevyen maskin julkisilla liikennevälineillä töihin kulkeville. Huolta herättää myös se, että altistuuko työpaikalla, jos väkeä velloo siellä edestakaisin. Monet riskiryhmään kuuluvat tai heidän läheisensä viettävät
on tulkittu väärin. Esimiesten täyteen buukatut kalenterit ovat myös vaikeuttaneet asioiden hoitamista. Teams-putkien väliin ei ole jäänyt riittävästi aikaa alaisten asioille. Osa esimiehistä on hautautunut töiden alle ja osa on etääntynyt työyhteisöstään. - Puolen vuoden aikana kahdesti on kyselty kuulumisia ja toivotettu tsemppiä, eräs vastaaja kertoo. Vastuuta on voitu pallotella yhtiössä. Esimiehellä ei ole aina ollut valtaa asioiden hoitamiseen vaikka halua olisikin.
unettomia öitä paluuta pohtien. Monen on vaikea ymmärtää sitä, että miksi työpaikalle pitää palata korona-aikana. - Työtehtävät mahdollistavat etätyön, samoin koneellinen seuranta onnistuu niin etänä kuin konttorillakin. Esimieheni on toisella paikkakunnalla kuin minä eli häntäkään en tapaa konttorilla.
Tietääkö vasen käsi, mitä oikea tekee Paluun pelisäännöt aiheuttavat myös mielipahaa, koska etätyömahdollisuudet eivät ole kaikille samat. Yhtiön sisällä voi olla hyvin erilaisia ohjeita. - Osa työntekijöistä saa etäillä noin puolet työajasta, mutta sitä ei asiantuntijatehtävissä sallita. Kieltoa perustellaan asiantuntijoiden saatavuudella. Perustelu ontuu, sillä asiantuntijapalveluja kaipaavat ovat suurilta osin etänä, joten silloinhan avustaminenkin tapahtuu etänä. Jossain työpaikoissa johto on pessyt kätensä etätyöasioista ja sälyttänyt tiimien päätettäväksi kuka on milloinkin konttorilla ja kuka etänä.
Tukea ja luottamusta Moni esimies on osoittanut mainiota muuntautumiskykyä ja onnistunut hienosti. Yleensä silloin tiedottamista on tehostettu ja yhteydenpidosta pidetty huolta. Työntekijöihin on luotettu ja annettu heille työrauha. - Esimieheni on toiminut mallikkaasti tiedottamisen ja kuulumisten kyselyn suhteen. Hän rauhoittaa tilanteet hyvin ja asiallisesti, jos joku asia alkaa herättää keskustelua. Tärkeää on myös kiitos ja kannustus tilanteessa, joka on täynnä muutosta ja epävarmuutta.
- Minusta tämä on vastuutonta ja osoittaa, miten vähän yritykset välittävät työntekijöiden turvallisuudesta.
Meistä pidetään hyvää huolta Alalla on myös yhtiöitä, joissa koronan suhteen ei haluta ottaa riskejä. Etätyöt on aikataulutettu pitkälle syksyyn eikä riskiryhmäläisiä toivota työpaikalle. Vieraita ei tavata eikä työmatkoja tehdä turhaan. - Työnantajani on vahvasti osoittanut välittävänsä työntekijöiden terveydestä, punnitsevansa riskit ja tekevänsä kaikkensa työn jatkuvuuden vuoksi. Jos käsky käy palata työpaikalle, luotan siihen, että päätös on tehty huolellisesti harkiten. Kun paluu on vapaaehtoista ja suunnitelmat tehty huolella, löytyy työpaikoilta tyytyväisiä ihmisiä. Työkavereita on kiva nähdä ja paluu normaalimpaan arkeen ilahduttaa. - En jää kotiin enää tekemään etätöitä ellei pakoteta. Viihdyn työpaikalla enkä tykkää tehdä työtä yksin kotona. Neljä kuukautta keväällä riitti. Sitaatit on poimittu VvL:n syksyn koronakyselystä.
VAKUUTUSVÄKI 15
Kesäkuvakisa 2020 Kesäkuvakisaan tuli paljon upeita kuvia. Esiraati on valinnut kuvien joukosta 19 finalistia. Äänestä suosikkiasi osoitteessa www.vvl.fi. Perustele lyhyesti, miksi kyseinen kuva vetosi sinuun. Jos haluat osallistua 100 euron lahjakortin arvontaan, jätä yhteystietosi äänestäessäsi. Äänestysaikaa on 31.10. asti
[3] [1]
[2] 16 VAKUUTUSVÄKI
[4]
[5] [8]
[6]
[7]
[9] VAKUUTUSVÄKI 17
[10]
[13]
[11]
[12] 18 VAKUUTUSVÄKI
[14]
[17]
[15]
[18]
[16]
[19] VAKUUTUSVÄKI 19
redaktionella
Svarta moln fördunklar de vackra höstfärgerna
Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi
F
ör mig som höstbarn är den vackert färgsprakande höstperioden mellan sommar och vinter den bästa årstiden. Varje år leder september ömsint in oss i den mörkaste årstiden och förbereder oss att ta farväl av året. Försäkringsbranschens anställda vet att hösten även medför orsak till oro. De som arbetat längre i branschen vet att hösten kommer med dystra samarbetsförhandlingar i bolagen. I slutet av året ska ekonomin sättas i skick och i Finland sker det alltför lätt och relativt snabbt genom att minska personalen. Personalen i en del bolag oroar sig mer än i andra för om hösten innebär mer än bara förberedelser inför julen. När coronaviruset drabbade Finland talade många bolag i försäkringsbranschen för personalens hälsa och distansarbete. I vissa bolag gav till och med koncernchefen utlåtanden om att bolaget ska undvika permitteringar 2020. Många bolag berättade för personalen att alla andra
åtgärder beaktas innan man överväger nedskärningar. Därför är det nedrigt att just nu inleda samarbetsförhandlingar i bolag som redovisar fina resultat. Avsikten är helt klart att minska personalen. Alla arbetsplatser i försäkringsbranschen behövs. Motiveringarna lyder antagligen så här: strategiska ändringar, digitalisering, förändrat kundbeteende, ny Agile-arbetsmetod, digital försäljning. Totalkostnadsprocenten sjunker och anställda faller ner i ett svart hål och blir arbetslösa. LokalTapiola och If har valt den här vägen i höst. Vilken är värdegrunden för personalvården?
Fusionen framskrider Försäkringsmannaförbundet och Fackförbundet Pros fusionsprojekt fortskrider enligt plan. Alla beslut och förhandlingar borde vara klara fram till slutet av året. Vår fullmäktige fattar de fösta besluten 9 oktober, och de slutliga besluten om fusio-
nen ska fattas 10–11 december. Ur medlemmarnas perspektiv sker inga förändringar i den lokala verksamheten i bolagen. De bekanta förtroendemännen och föreningarna fortsätter som förut. I fortsättningen flyttas medlemskapet till Fackförbundet Pro och under oktober informerar vi om alla viktiga frågor i medlemsbrevet. Detta förutsätter dock att alla bitar faller på plats och för tillfället fortskrider förhandlingarna enligt plan. Jag önskar alla en färgsprakande höst trots de mörka samarbetsförhandlingsmolnen, mycket styrka till alla på LokalTapiola och If och framförallt god hälsa till oss allihopa! Lissu
PS.
Med visst vemod inser jag också att det här antagligen är den näst sista ledarartikeln jag skriver till er!
I korthet
Sök stipendium för studier Försäkringsmannaförbundet beviljar årligen tio stipendier för studier som är avsedda för att stöda yrkesmässiga och kompletterande studier eller samhällsstudier. Stipendiet är en engångsersättning på 150 euro. Personer som varit medlemmar i förbundet i minst ett år har rätt att ansöka om stipendiet.
20 VAKUUTUSVÄKI
Personer som tagit ut oavlönad studieledighet för studierna under 2020 har förtur. Skriv en fritt formulerad ansökan. Av ansökan ska framkomma studiernas natur, använd tid samt den oavlönade studieledighetens längd. Kom ihåg att bifoga dina kontaktuppgifter. Skicka ansökan och eventuella bilagor
senast 31.10. per e-post till sari.lassila@ vvl.fi (skriv Ansökan om studiestipendium i ämnesfältet). Ansökningarna behandlas omgående efter ansökningstidens slut. Beslutet meddelas till alla som ansökt om stipendiet. Förfrågningar riktas till utbildningschef Sari Lassila, sari.lassila@vvl.fi
svenska sidan
Fusionsförberedelserna fortskrider i god anda ⊲⊲ Försäkringsmannaförbundet och Fackförbundet Pros fusionsförberedelser fortskrider väl. De preliminära fusionsutredningarna har färdigställts under september och ett utkast till anslutningsavtal har utarbetats med branschens experter. - Utredningsarbetet fortskrider enligt plan trots den strama tidtabellen, säger ordförande Liisa Halme. FMF:s fullmäktige samlas för att besluta om fusionen i början av oktober. Om fullmäktige visar grönt ljus i oktober förseglas fusionen slutgiltigt på FMF:s fullmäktigemöte i början av december. Målet är att FMF fusioneras med fackförbundet Pro vid årsskiftet.
Förberedelserna fortskrider i rask takt Förberedelser görs på många fronter. Genom omsorgsfull planering kan vi säkerställa att fusionen sker så smidigt och behändigt som möjligt för medlemmarna och medlemsföreningarna när det är dags. Det förberedande arbetet koordineras av en 12-personers styrgrupp som i huvudsak består av representanter för båda förbundens förvaltning. I styrgruppen representeras Försäkringsmannaförbundet av förbundets ordförandeskap, dvs. Liisa Halme, Iiro Ketola, Antti Mykkänen, Petri Virala och förbundets verksamhetsledare Tero Wiheriäkoski. Dessutom finns många arbetspar som består av personer från båda förbunden och arbetar med praktiska ärenden inom deras eget expertisområde. Det ser till exempel
bra ut för nästa års utbildningar. Även kommunikationen gällande fusionen planeras i rask takt så att vi får ut informationen till föreningarna och medlemmarna efter fullmäktigemötet.
Intressebevakning och ansvar Förbundsfusionen innebär starkare intressebevakning i finansbranschen. En bredare medlemsbas ger oss större inflytande. Den övriga finanssektorn finns i regel redan representerad i fackförbundet Pro. – I fortsättningen har vi helt nya möjligheter till ett brett samarbete inom finansbranschen, säger Liisa Halme. Trots att FMF håller på att gå samman med Pro förhandlar vi även i fortsättningen fram ett eget kollektivavtal för försäkringsbranschen utgående ifrån branschens egna behov. Fältets och kontorets avtal gäller även i fortsättningen.
Hjälp på distriktsnivå Till följd av fusionen förbättras intressebevakningen på distriktsnivå avsevärt på olika håll i landet. Fackförbundet Pro har ett starkt nätverk av distriktskontor som stöder anställda och förtroendemän i olika delar av landet. Hjälp finns också närmare till hands för dem som arbetar utanför huvudstadsregionen.
Omfattande utbildning och värdefulla förmåner Förutom starkare intressebe-
Fusionens tidtabell 1.1.21 FMF fusioneras med Fackförbundet Pro
10.12. FMF:s höstmöte
14.11. Pros fullmäktige beslutar om medlemskapet för FMF-föreningarnas medlemskap
12.11.
Pros styrelse behandlar medlemsansökningarna från FMF:s föreningar
9.10. FMF:s fullmäktige beslutar om fusionen
Pro i ett nötskal - Ett av Finlands största fackförbund - 120 000 medlemmar, varav 90 000 är på arbetsmarknaden. - Medlemmarna är utbildade proffs, experter och chefer. - Av medlemmarna är 54,5 procent kvinnor och 45,5 procent män. - Medlemmarnas medelålder är 48 år - Förhandlar om cirka 75 tjänste- och kollektivavtal. - 318 medlemsföreningar. - 153 anställda. - Politiskt obundet. - Medlemsavgiften är 1,25 procent av den skattepliktiga inkomsten, dock högst 49 euro/mån. - Fackförbundet Pro är ett medlemsförbund i STTK.
vakning erbjuder fackförbundet sina medlemmar även mer omfattande tjänster och medlemsevenemang. Till exempel antalet medlemsförmåner ökar betydligt och vi kan er-
bjuda allt mångsidigare utbildning i fortsättningen. Utbudet omfattar såväl karriärtjänster och råd i juridiska privatfrågor som mångsidiga semestermöjligheter på olika håll i landet.
VAKUUTUSVÄKI 21
Vakuutustutkinto antaa paljon tietoa ja nostaa palkkaa Vakuutusalan työntekijöillä on mitä erilaisimpia koulutustaustoja. Alan töissä on niin insinöörejä, sairaanhoitajia kuin teologejakin. On pariksi vuodeksi piipahtamaan tulleita, jotka ovat alaan tutustuttuaan tehneet pitkän ja ansiokkaan uran vakuutusten parissa. Eri taustoilla tulleita ihmisiä yhdistää usein yksi asia, Vakuutustutkinto eli tuttavallisemmin VTS. Sen suorittaa vuosittain noin 60-70 alan ammattilaista. Tutkinto antaa tujun tietopaketin tekijälleen ja tuleepa siitä pysyvä palkankorotuskin tilinauhaan.
Työnantajat arvostavat vakuutustutkintoa Tutkinnon arvostuksesta ja tärkeydes-
tä kertoo myös se, että monet työnantajat maksavat sen työntekijöilleen. Lisäksi työnantajat saattavat hankkia tenttikirjoja lainattavaksi tai antaa vapaapäiviä lukemista varten. Joissain yhtiöissä voi olla tutkintoa suorittaville omia mentoreita tai lukuryhmiä, joissa ryhmäpaine auttaa sopivasti eteenpäin. Perinteikäs tutkinto on tiukasti kiinni ajassa. Vakuutusalan asiantuntijoita on mukana VTS-tutkinnon työryhmässä, millä varmistetaan se, että tutkinto vastaa muuttuvan työelämän tarpeita. VTS-tutkintoa on kehitetty viime vuosina yhä opiskelijaystävällisempään suuntaan. Koko tutkinnon voi nykyään suorittaa joustavasti verkkotentteinä. Tutkinto koostuu neljän yhteisen ja
neljän valinnaisen aineen suorituksesta eli kahdeksasta tentistä. Kaikille yhteisiä aiheita ovat riskienhallinta, vakuutusoppi, vakuutustalous sekä vakuutusten markkinointi ja asiakaspalvelu. Pakollisten osioiden lisäksi osallistuja valitsee itselleen neljä valinnaista aihetta esimerkiksi omaisuuden vakuuttamisen, sosiaaliturvan, työeläke- tai työtapaturmavakuutuksen joukosta. Aikaa tutkinnon tekemiseen on kaksi vuotta. Vakuutustutkinnon suorittaminen vaatii aikaa ja ahkerointia. Lukematta tenttien tiukoista monivalintatehtävistä ei pääse läpi. Toisaalta urakasta saa itselleen paljon alan osaamista sekä 82 euron VTS-lisän tilipussiinsa kuukausittain.
VAKUUTUSTUTKINTO, VTS – VAKUUTUSALAN ASIANTUNTIJAKSI Haluatko kehittää vakuutusalan osaamistasi? Aloita nyt vakuutustutkinnon opinnot – suoritat ne kätevästi etänä. Vakuutustutkinto, VTS on tenttimuotoinen perustutkinto ja se perehdyttää kattavasti muun muassa vakuuttamisen periaatteisiin, vakuutuslainsäädäntöön ja vakuutustoiminnan taloudelliseen merkitykseen, vakuutuspalvelujen markkinointiin sekä sosiaalivakuutuksen periaatteisiin ja muotoihin. Tutkinnon suorittamalla pystyt osoittamaan perehtyneisyyttä alan toimintaan, ohjeisiin ja lainsäädäntöön. Lisäksi alan työehtosopimuksessa on tietyissä tehtävissä työskenteleville henkilöille VTS-palkkalisä. Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa: www.finva.fi/vts
Koronapandemian seurauksena työttömyysturvaan on tehty väliaikaisia lakimuutoksia. Osaa muutoksista on sovellettu jo maaliskuusta lähtien. Uusimmat muutokset tulivat voimaan kesällä. Työssäoloehtoa ja omavastuuaikaa koskeva lakimuutos sai jatkoa vuoden 2020 loppuun saakka. Työssäoloehdon täyttymiseen riittää nyt 13 kalenteriviikkoa, jos normaali 26 kalenteriviikon työssäoloehto ei täyty. Edellytyksenä työssäoloehdon puolittamiselle on, että työtä on tehty vähintään 1 viikko 1.3.2020 jälkeen, ja että ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020. Lakimuutoksen myötä työtön tai lomautettu voi saada ansiopäivärahaa myös viiden päivän omavastuuajalta. Muutos koskee henkilöitä, joiden omavastuun ensimmäinen päivä on ajalla 16.3.-31.12.2020.
Ansiopäivärahan enimmäisaika ei kulu missään tilanteessa Ansiopäivärahan 300-500 päi-
asiantuntija HELMI LINKOSALO JATTK-työttömyyskassa
vän enimmäismaksuaika jäädytettiin keväällä väliaikaisen lakimuutoksen myötä. Enimmäisaika ei kerry lomautuksen aikana, jos lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaikaa koskeva muutos laajennettiin heinäkuun alusta alkaen koskemaan myös kokonaan tai osittain työttömiä vuoden 2020 loppuun saakka. Enimmäisaika ei siis kerry missään tilanteessa ajalla 1.7.-31.12.2020.
kaukana asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen ehtoja kevennettiin siten, että avustusta voi nyt saada 2 tunnin edestakaisen työmatkan perusteella. Muutos koskee 12.6.-31.10.2020 alkavia työsuhteita. Aiemmin edestakainen työmatkaedellytys kokoaikatyössä oli 3 tuntia. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta on voinut saada 2 tunnin työmatkan perusteella jo aiemmin.
Suojaosaa korotettiin 500 euroon kuukaudessa
Lisätietoa kotisivuiltamme
Suojaosaa koskeva väliaikainen muutos tuli voimaan kesäkuun alusta. Suojaosa on aiemmin ollut 300 euroa kuukaudessa. Koronatilanteen myötä suojaosaa korotettiin 500 euroon kuukaudessa. Suojaosalla tarkoitetaan hakujaksolla saatuja työtuloja, jotka eivät vaikuta ansiopäivärahaan. Suojaosan ylittävästä työtulosta puolet vaikuttaa ansiopäivärahaan vähentävästi. Muutosta sovelletaan 1.6.2020 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla. Muutos on voimassa ainakin 31.10.2020 saakka.
Liikkuvuusavustusta aiempaa lyhyemmälle työmatkalle Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee
työttömyyskassa tiedottaa
Jatkoa väliaikaisille lakimuutoksille
Työttömyysturva-
Lisätietoa työttömyysturvasta löydät kassan kotisivuilta osoitteesta www.jattk.fi. Olemme keränneet Usein kysyttyä -sivullemme vastauksia yleisimpiin meiltä kysyttyihin kysymyksiin. Päivitämme sivuillemme säännöllisesti ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta ja palveluistamme.
Etuuksia koskevat väliaikaiset lakimuutokset
[1] [²] [³] [4] [5]
Asiakaspalvelu Puhelinpalvelu ti ja to klo 9:00-11:30 09 720 6820 asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi
[6]
13 kalenteriviikon työssäoloehtoa sovelletaan 31.12.2020 asti. Ansiopäivärahaa maksetaan omavastuun ajalta 16.3.-31.12.2020. Ansiopäivärahan enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.-31.12.2020. Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on 500 euroa kuukaudessa 1.6.31.10.2020 alkavilla hakujaksoilla.
Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön 2 tunnin edestakaisen työmatkan perusteella, jos työsuhde alkaa ajalla 12.6.-31.10.2020.
Koronapandemia on vaikuttanut myös TE-toimiston toimintaan. Lisätietoa saat TE-palveluiden verkkosivuilta www.te-palvelut.fi.
VAKUUTUSVÄKI 23
VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Opastinsilta 8 B 00520 Helsinki Toimisto on avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@vvl.fi www.vvl.fi
LIITON JOHTO
Liisa Halme puheenjohtaja 050-424 5301 Iiro Ketola 1. varapuheenjohtaja Antti Mykkänen 2. varapuheenjohtaja Tero Wiheriäkoski toiminnanjohtaja 020 729 1469
TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 Jukka Moilanen neuvottelupäällikkö
Lakiasioiden sähköposti: Lakiasiat@vvl.fi
Vakuutusväen Liitto VvL on STTK:n jäsenliitto.
JÄSENPALVELU 020 729 1470 Henna Ahlgren sihteeri Leena Haaranen taloussihteeri Jaana Porttila jäsentietosihteeri Seija Vesanto jäsensihteeri
JÄRJESTÖPALVELUT Sari Lassila koulutuspäällikkö Satu Lehmuskoski viestintäpäällikkö
JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA Asiakaspalvelu ti ja to klo 9-11.30 09 720 6820 Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi