Vakuutusväki 2 2020 by Vakuutusväki

2/2020 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi

Jäsenristeily siirtyy joulukuuhun 6

Pian puhutaan palkoista 8

Hellitä hyvillä mielin

Kesällä on lupa levätä| 16

Etäloikka sujui alalla mallikkaasti 12

Asuuko työpaikallasi energiasyöppö? 18

Sisällys 3

Pääkiirjoitus Kikyn tilalle palkallista osaamisen kehittämistä

Kirsi Kovanen in memoriam

Kamerat valmiiksi, kesäkuvakisa tulee

Kysy asiantuntijalta

Hallituksen haavista Etätöitä tarjolla

Liittofuusion valmistelu etenee hyvin

Jäsenristeily siirtyy joulukuulle

Vieraskynä Palkansaajien ääni kuuluu Brysselissä

Pian puhutaan palkoista

Näin onnistut palkkakeskustelussa

Kiky päättyi, osaamisen kehittämistä tilalle

Etäloikka meni mallikkaasti

Muista tauottaa etätyötä

Laiskottelu on luovuuden ehto

Hellitä hyvillä mielin kesällä

Energiasyöppö vie vireen

Redaktionella Ut med kiky-avtalet, in med lokal kompetensutveckling

I korthet Medlemskryssningen flyttas till december

Svenska sidan Snart är det dags att diskutera löner

Svenska sidan Kompetensutveckling ersätter kikyavtalet

Työttömyyskassa tiedottaa Väliaikaisia lakimuutoksia koronan takia

18 Tuntuuko tutulta? Työpaikan energiasyöpöt pilaavat tunnelmaa ja vievät muiden vireen. Miten oppia pärjäämään heidän kanssaan?

2 VAKUUTUSVÄKI

Pikkunilkin niksinurkka

Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta niin omassa elämässäni kuin kuullut kollegoiltakin. Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista. Tämän vuoksi haluan jakaa näitä kokemuksia kanssanne. Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tämäkin on jo kokeiltu. Toivon mukaan se vähentää intoa toimia vastaisuudessa samalla tavoin. Ja nyt viikon vinkkiin

Kauhean kohtuuttomia ja vaativaisia työntekijät ovat. Vaativat heti loppupalkkoja, kun lähtevät muualle töihin. Eikö se nyt riitä, että saavat palkkaa uudelta työnantajalta? Maksan sen loppupalkan, kun jaksan. On nyt tärkeämpääkin tekemistä. Minähän pulassa olen, kun uusi työntekijä pitäisi palkata lähteneen tilalle. Ei tässä jouda jotain loppupalkkoja laskeskella. Mutta eihän tämä tietenkään luottamusmiehelle kelvannut. Lopputili pitää kuulemma maksaa lomakorvauksineen viimeistään työsuhteen päättymispäivänä, ellei esimerkiksi työsopimuksessa toisin ole sovittu. Eikä siinä vielä kaikki. Toimihenkilölle pitää antaa palkkalaskelma, josta loppupalkan voi tarkistaa. Kehtasipa luottamusmies muistuttaa vielä työtodistuksestakin, joka pitää kirjoittaa noin viikon kuluessa siitä, kun työntekijä on todistusta pyytänyt.

Make

esäkuun alusta alkaen voimme vihdoinkin todeta, että ilmainen talkootyö vakuutusalalla on loppu. Kenelläkään ei varmasti jää sitä ikävä. Vakuutusalan, kuten monien muidenkin alojen työehtosopimuksissa, kiky on korvattu erilaisilla elementeillä. Kikyn poistolla on ollut hintalappu siis muillakin aloilla. Joten käsitys siitä, että vakuutusalan sopimus olisi huono sen vuoksi, että kikyn poisto tuli korvata jollakin kustannusvaikutteisesti, on väärä. Taitaisimme olla vieläkin neuvottelupöydässä, jos emme olisi huomioineet tätä neuvottelutuloksessa tai toinen vaihtoehto, joka olisi nopeuttanut, olisi ollut kikyn jatkon hyväksyminen.

Osaamisen kehittämiselle kysyntää alalla Osaamisen kehittäminen on noussut useissa tekemissämme kyselyissä vahvasti esiin. Monessa yhtiössä työajalla uuden oppimiseen tai tiedon ylläpitämiseen on ollut liian vähän tai ei ollenkaan aikaa. Oman osaamisen kehittäminen on todella tärkeää ja suositeltavaa työn murroksen aikana vakuutusalalla. Sen vuoksi kikyn vaihtaminen palkalliseen osaamisen kehittämiseen lähes täydellä kikyn

Kikyn tilalle palkallista osaamisen kehittämistä kustannusvaikutuksella on hyvä asia. Nähtäväksi jää kuinka moni yhtiö tarttuu tähän mahdollisuuteen.

Korona, etätyö ja työturvallisuus Kotona alkaa itselläni jo kymmenes työviikko, vain kerran olen käynyt liiton toimistolla. Monelle meistä etätyöhön siirtyminen koronaepidemian vuoksi oli uusi tapa työskennellä. Kyselymme vastausten mukaan kotitoimistoille siirtyminen tapahtui nopeasti ja hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja esimiesten toimesta. Taisin kirjoittaa maaliskuun puolivälissä sosiaalisessa mediassa, että ihmeiden aika ei ole ohi, etätyö on nyt mahdollista kaikille. Alalla on ollut toimijoita, joissa etätyötä ei ole ajateltu vain yhtenä tasavertaisena työmuotona muiden joukossa. Vallitsi ajattelumalli, että kotona työtä tehdessä lintsataan, ei olla tehokkaita. Varmaankin nyt voidaan haudata tällaiset epäilyt. Etätyö on ihan yhtä tehokasta, jollei tehokkaampaankin. Työaikoja noudatetaan ja hyviä tuloksia saadaan aikaiseksi. Lähinnä huoli on noussut joidenkin etätyöntekijöiden puolesta siitä, miten henkinen puoli kestää monta viikkoa erossa työtovereista, tai multitaskausta

etäkoulun, päiväkodin ja työn välissä. Jo nyt voi todeta, että olemme pärjänneet hienosti näinä vaikeina aikoina. On ollut mukava seurata innovoivaa toimintaa työn ohessa etäkahvien ja teamskokousten muodossa. Ihmisellä on tarve olla lähellä muita ja näin sekin on voitu jotenkin järjestää. Työnantajalla on lain mukaan työturvallisuudesta vastuu työntekijöidensä osalta. Toivottavasti tämä muistetaan, kun aletaan palata asteittain toimistoille. Työntekijät ovat yhtiöiden peruspilari, ja tällaisina aikoina työnantajan huolenpito on erityisen tärkeää. Keskusjärjestötasolla ja me Vakuutusväen Liitossa kannatamme työnantajien velvollisuutta maksaa koronatestit tarvittaessa. Ja kuuluu jo nyt joistakin yhtiöistä kasvomaskitilauksistakin. Kesälomat ja hetken hengähdys ovat meillä kaikilla ajallaan pian edessä. Itse vietän lomani melko varmasti kotosalla, pieniä retkiä tehden läheisteni kanssa. Pysähtyminen on nyt paikallaan. Kesän jälkeen jatkuvat tiiviillä tahdilla taas liittofuusioneuvottelut. Lissu

PS.

Aurinkoista kesää sinulle ja läheisillesi, terveyttä!

VAKUUTUSVÄKI Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f.

Toimitusneuvosto Liisa Halme, Christina Houbad, Merja Koistinen, Reetta-Kaisa Lehtinen ja Satu Lehmuskoski

Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi 020 729 1468

ISSN 0355-9254 Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta. Ei määräaikaistilauksia. Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin.

Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Punamusta Liiton toimiston ja työttömyyskassan yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.

VAKUUTUSVÄKI 3

pääkirjoitus

Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi

MUISTOKIRJOITUS

Kirsi Kovanen in memoriam ⊲⊲ Suru-uutinen Kirsi Kovasen äkillisestä poismenosta yllätti täysin 13.4.2020. Tieto järkytti ja kosketti syvästi. Kirsi Kovanen teki ansiokkaan uran Vakuutusväen Liitossa lakimiehenä, neuvottelupäällikkönä ja toiminnanjohtajana. Tehtävien muuttumisesta huolimatta läheiset suhteet jäseniin säilyivät koko uran ajan. Kirsi halusi olla lähellä jäseniä ja hänellä oli aina aikaa jäsenten auttamiseen. Kirsi oli arvostettu asiantuntija ja taitava verkostoituja yli keskusjärjestö- ja maarajojen. Erilaisten kotimaisten työryhmien lisäksi hän toimi esimerkiksi kaksivuotiskauden pohjoismaisen finanssialan liittojen yhteisjärjestön NFU:n pääsihteerinä. Kirsi edisti vahvasti vakuutusalan työntekijöiden asioita eurooppalaisella tasolla esimerkiksi UNI Europa Financen ja EU-komission työryhmissä. Myös erilaiset tasaarvotyöryhmät ja -hankkeet olivat Kirsille hyvin tärkeitä. Kirsin aurinkoinen hymy muuntui tarvittaessa tiukan neuvottelijan asenteeksi esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa, joissa hän oli mukana monta vuotta. Kirsin osaamista arvostettiin erittäin

paljon molemmin puolin neuvottelupöytää. Kirsin vankkaan osaamiseen ja hyvään huumorintajuun yhdistyi voimakas empatia. Hän oli erittäin kiinnostunut ihmisten auttamisesta. Valmiiden ratkaisujen sijasta Kirsi auttoi oivaltamaan itse vastauksia. Esimiehenä hän kannusti, antoi tilaa toimia ja ohjasi lempeästi tarvittaessa eteenpäin. Hänellä oli myös aina aikaa keskustelulle

ja sparraamiselle. Työtoverina ja esimiehenä Kirsi oli vertaansa vailla. Kirsi oli kiinnostunut uuden oppimisesta ja itsensä kehittämisestä. Siihen hän myös kannusti lämpimästi muita. Viime vuosina hän perehtyi intohimoisesti business couchauksen maailmaan. Sieltä olisi varmasti alkanut hänen seuraava hieno uransa. Vapaa-aikaansa Kirsi vietti liikkuen, matkaillen ja mök-

Kamerat valmiiksi, kesäkuvakisa alkaa ⊲⊲ Osallistu perinteiseen kesäkuvakisaan ja lähetä toimitukseen yksi tai kaksi itse ottamaasi kesäistä kuvaa. Esiraati valitsee kuvista parhaat ja ne julkaistaan syyskuun lehdessä. Sen jälkeen lukijat saavat äänestää suosikkiansa netissä. Voittanut kuva julkaistaan Vakuutusväki-lehdessä kuvaajan haastattelun kera.

4 VAKUUTUSVÄKI

Lukijaäänestyksen voittaja palkitaan 100 euron lahjakortilla. Samansuuruinen lahjakortti arvotaan äänestäneiden kesken. Lähetä kuvasi 23. elokuuta mennessä toimitus@vvl. fi. Liitä mukaan yhteystietosi sekä selostus siitä, mitä kuvassa on, missä se on otettu ja miksi.

Lähetä kuvasi 23. elokuuta mennessä

keillen. Perhe ja koirat olivat Kirsille erityisen tärkeitä. Liki 30 VvL-vuoden jälkeen hänen tarkoituksenaan oli vetää hetki henkeä ja nauttia yhdessäolosta rakkaimpiensa kanssa Espanjan auringossa. Vakava sairaus romutti kuitenkin nämä suunnitelmat. Rakasta ystävää ja arvostettua kollegaa lämmöllä muistaen ja kaivaten. Liisa Halme, puheenjohtaja Satu Lehmuskoski

Aion vaihtaa työpaikkaa. Menetänkö lomaltapaluurahani?

MERJA KOISTINEN Hallituksen jäsen

⊲⊲ Lomaltapaluurahaa ei makseta pitämättömistä lomista silloin, kun työntekijä itse irtisanoo työsopimuksensa. Pitämättömistä lomista maksetaan ainoastaan lomakorvaus, joka vastaa suuruudeltaan sitä palkkaa, joka maksettaisiin näiden lomapäivien loma-ajan palkkana. Poikkeuksena on tilanne, jossa työsuhde päättyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Silloin lomaltapaluuraha maksetaan, vaikka työntekijä ei ehtisi pitää lomaansa työsuhteen aikana.

Loman antaminen, kun työvelvoitetta ei ole Palkan saaminen edellyttää yleensä työn tekemistä irtisanomisajalla. Työnantaja voi kuitenkin ilmoittaa, että työvelvoite päättyy heti. Tällöin palkka maksetaan, vaikka työntekijä ei enää työssä käy. Tässä tilanteessa työntekijän kannalta edullisinta on, että pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Työnantaja voi sijoittaa lomaa irtisanomisajalle. Tämä edellyttää, että irtisanomisaika osuu samalle ajalle kuin lomakausi. Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa lomasta kahta viikkoa ennen sen alkamista. Esimerkiksi 1.4.2020 jälkeen kertyneitä lomia ei saa sijoittaa vastoin työntekijän tahtoa kesälomakaudelle 2.5.2020 - 30.9.2020, koska niiden lomakausi on vasta kesällä 2021.

Loma irtisanomisajalla, kun on työvelvoite Työntekijällä ei ole oikeutta vaatia lomaansa ennen työsuhteen päättymistä, jos sijoittaminen lomakaudelle olisi ollut mahdollista työsuhteen päättymisen jälkeen. Työnantajalle voi kuitenkin olla kannattavaa antaa loma irtisanomisajalla varsinkin, jos työsuhteen päättymiseen liittyy ristiriitoja. Työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella lomia voidaan sijoittaa irtisanomisajalle vuosilomalain määräysten sitä estämättä. Lomaltapaluuraha, joka on suuruudeltaan 50 % loma-ajan palkasta, maksetaan aina työsuhteen aikana pidetyistä lomista, vaikka työntekijä ei loman jälkeen työhön palaisikaan.

Lomaltapaluurahan takaisinperintä Joissain yhtiöissä on käytäntönä maksaa lomaltapaluuraha esimerkiksi kesäkuun palkan yhteydessä. Tällöin yhtiö voi periä maksetun lomaltapaluurahan takaisin perusteettomana etuna työsuhteen päättyessä, jos näitä lomapäiviä ei ehditty pitää työsuhteen kestäessä.

hallituksen haavista

ETÄTYÖTÄ TARJOLLA

Kysy asiantuntijalta

Jukka Moilanen

Palstalle voit lähettää kysymyksiä palkasta, työehdoista ja työsuhdeturvasta sekä jäsenten, jäsenyhdistysten ja liiton toiminnasta. Kysymyksiin vastaavat neuvottelupäällikkö Jukka Moilanen ja koulutuspäällikkö Sari Lassila. Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse etunimi. sukunimi@vvl.fi

akuutusväen Liitto on jo pitkään peräänkuuluttanut etätyötä yhtenä työelämän joustoelementtinä ja tasavertaisena työntekotapana kaikille työntekijöille. Monissa yrityksissä on kuitenkin katsottu, että etätyö ei ole mahdollista kaikissa toiminnoissa. Mitä erilaisempia ja sitä erikoisempia perusteluja on kuultu. Sitten iski korona ja sitä kuuluisaa ketteryyttä todella testattiin. Tapahtui ihme, jonka jälkeen etätyö olikin kaikille ok. Valtaosa työntekijöistä piti saada etätöihin ja vielä varsin nopealla aikataululla. Aiemmin nihkeästi etätyöhön suhtautuneet yrityksetkin määräsivät ihmisiä kotiin töihin. Asiantuntijatöissä asia ei ollut uusi. Onnellisessa asemassa olivat ne yhtiöt, joissa etätyö oli ollut jo ennestään jollakin tapaa mahdollista kaikille eikä vain harvojen ja valittujen etuoikeus.

Joustoja löytyy molemmin puolin Puheenjohtajamme Liisa Halme haastoi sosiaalisessa mediassa vakuutusyhtiöitä joustamaan niiden etätyötekijöiden suhteen, jotka toimivat oman työnsä ohella pienten lastensa hoitajina tai opettajina kotona. Vastausten mukaan näin tehtiinkin monessa yhtiössä. Poikkeuksellisessa tilanteessa joustoja löytyi sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta todelliseen venymiseen asti ja todella monessa asiassa. Etätyössä on tutkitusti paljon hyviä puolia, kuten kasvava tuottavuus. Tärkeää onkin huolehtia siitä, että etätyöläisten tavoitteet ja työmäärät eivät karkaa käsistä. Tämä huomioidaan nyt myös työehtosopimuksemme etätyöohjeistuksessa. Siinä todetaan, että etätyöläisten työmäärän ja tavoitteiden on oltava linjassa työnantajan toimitiloissa työskentelevien kanssa. Etätyötä tekeviltä ei voi enää edellyttää isompia työmääriä tai antaa heille suurempia tavoitteita kuin työpaikalla työskenteleville. Kaikille ei etätyö kuitenkaan ole sopiva työntekotapa. Normaalioloissa onkin tärkeää, että etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen. Kevään kokemusten perusteella varmasti voidaan todeta, että meidän alallamme lähestulkoon kaikkea työtä voidaan etänä tehdä. Toivottavasti poikkeusajan jälkeen kaikille halukkaille etätyö mahdollistetaan, ainakin jossakin määrin. Tasavertaisena työntekotapana kaikille sitä toivoville työntekijöille.

VAKUUTUSVÄKI 5

Liitossa tapahtuu

Liittofuusion valmistelu etenee hyvin ⊲⊲ Vakuutusväen Liiton ja ammattiliitto Pron fuusiovalmistelut etenevät suotuisasti. Työtä tehdään tällä hetkellä useammassa työryhmässä. Työtä koordinoi molempien liittojen yhteinen 12-jäseninen ohjausryhmä, joka koostuu etupäässä liittojen hallintojen edustajista. Lisäksi työtä tehdään erilaisissa alaryhmissä. Esimerkiksi ensi vuoden koulutustarjotin näyttää jo varsin hyvältä ja monipuoliselta. Samoin järjestötoiminnan suunnitelmat näyttävät varsin toimivilta. Ensi syksylle on suunnitteilla myös kiertue, jolla on tarkoitus kertoa liittofuusiosta jäsenille.

Deadline syyskuussa Vaikka työ on hyvässä vauhdissa, aikaa ei kuitenkaan ole ylen määrin. Fuusioselvitysten pitää olla valmiina syyskuun puoleen väliin mennessä, koska VvL:n edustajisto kokoontuu päättämään fuusiosta lokakuun alkupuolella. Lopullisesti fuusio sinetöidään joulukuun alkupuo-

len edustajistossa. Tavoitteena on, että VvL fuusioituu ammattiliitto Prohon vuoden vaihteessa.

Edunvalvonta vahvistuu Liittofuusion myötä finanssialan edunvalvonta vahvistuu. Muu finanssisektori on jo pääsääntöisesti ammattiliitto

Prossa. Jatkossa onkin aivan uudenlaiset mahdollisuudet tehdä finanssialan laajaa yhteistyötä. Iso ammattiliitto tuo myös paljon uusia etuja jäsenille. Esimerkiksi jäsenetujen määrä kasvaa merkittävästi, samoin koulutusta pystytään tarjoamaan jatkossa yhä enemmän. Lisäksi alueellinen edunvalvonta paranee eri puolilla

maata. Ammattiliitto Prossa on vahva aluetoimistojen verkosto työntekijöiden ja luottamusmiesten tukena eri puolilla maata. Vaikka VvL onkin yhdistymässä Pron kanssa, neuvotellaan jatkossakin oma työehtosopimus vakuutusalan omista lähtökohdista. Kentän ja konttorin sopimukset ovat voimassa jatkossakin.

Jäsenristeily siirtyy joulukuulle Vakuutusväen Liiton jäsenristeily siirtyy koronaepidemian takia. Risteilyn uusi ajankohta on 11.-13.12.2020. Suuntana on Tukholma ja laivana Viking Line Mariella. Syyskuun risteilylle ilmoittautuneiden ilmoittautumiset siirtyvät automaattisesti joulukuun risteilylle. Jos pääset osallistumaan risteilylle joulukuussa, sinun ei siis tarvitse tehdä mitään.

6 VAKUUTUSVÄKI

Jos uusi aika ei sovi Jos joulukuun ajankohta ei sovi sinulle, ilmoitathan siitä maanantaihin 15.6.20 mennessä henna.ahlgren@vvl.fi. Ilmoitathan samalla tilinumerosi, johon palautamme maksamasi 40 euron omavastuun. Yritämme saada lisäpaikkoja joulukuun risteilylle. Tiedotamme asiasta lisää kotisivuilla ja Vakkarissa. Tervetuloa mukavalle jäsenristeilylle joulukuussa!

vakuutusuutisia vieraskynä

Palkansaajien ääni kuuluu Brysselissä

Johtaja KATJA LEHTO-KOMULAINEN FINUNIONS

inUnions on SAK:n ja STTK:n yhteinen EUedustusto. Raportoimme Suomeen EU-asioista ja välitämme EU-päätöksentekijöille tietoa suomalaisten palkansaajien kannoista. FinUnions tekee yhteistyötä esimerkiksi suomalaismeppien kanssa. FinUnions on ollut Brysselissä jo 25 vuotta. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa työohjelmansa. Sen mukaisesti komissio avasi eurooppalaisille työmarkkinajärjestöille ensimmäisen kuulemisen eurooppalaista vähimmäispalkkaa koskevasta aloitteestaan. Kesäkuun alussa julkaistaan aloitteen tarkempi teksti. Silloin komissio avaa toisen kuulemisen. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC jäseninään SAK ja STTK ottavat kantaa aloitteeseen syksyn alkuun mennessä.

Tavoitteena oikeudenmukaiset palkat Komissio haluaa aloitteellaan edistää palkkojen oikeudenmukaisuutta Euroopassa. Tämä on hyvä tavoite. On myös erittäin kannatettavaa, jos vähimmäispalkat nousevat matalan palkkatason EU-maissa. Tärkeiden peruslähtökohtien olemassaolo on silti varmistettava. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on liittänyt asian olemassa oleviin työehtosopimuskäytäntöihin. Komission puheenjohtaja on ilmoittanut kunnioittavansa jäsenmaissa olevia palkanmäärityksen käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten keskeistä roolia, mikä on olennaista. Aloitteen tuleekin ottaa huomioon ja turvata valtakunnallisiin alakohtaisiin työehtosopimuksiin perustuva palkanmääritys Suomessa ja muissa maissa, joissa sellainen järjestelmä on olemassa. Kestävin ja ensisijainen keino oikeudenmukaisten palkkojen ja muiden työehtojen saamiseen ovat kollektiiviset työehtosopimusneuvottelut ja kattavat työeh-

͒Suomalainen ͒ työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä pitää turvata. tosopimukset. Suomalainen työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä pitää turvata. Suomelta tai miltään muultakaan maalta ei pidä edellyttää lakisääteisen vähimmäispalkan käyttöönottoa.

Palkkoihin läpinäkyvyyttä Euroopan komissio haluaa myös edistää palkkatasaarvoa. Komissio aikoo esittää sitovia toimenpiteitä palkka-avoimuuden edistämiseksi. Tavoite on kannatettava. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten välillä on silti vielä olemassa. Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Palkkatasa-arvoa tulee edistää sekä lainsäädäntöä että työehtosopimuksia kehittämällä ja työpaikoilla tehtävillä konkreettisilla toimenpiteillä. Komission aloitetta ei ole vielä julkaistu. Itse asiassa se uhkaa lykkääntyä koronan takia. Tavoitteesta ei kuitenkaan pidä tinkiä. Olennaista on saada läpinäkyvyyttä palkkoihin. Ilman riittäviä tietoja työpaikalla ei ole mahdollista löytää perusteettomia palkkaeroja ja saada niihin korjausta.

VAKUUTUSVÄKI 7

palkkakeskustelut

Pian puhutaan palkoista Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

⊲⊲ Palkkakeskustelut lähestyvät. Niiden piiriin tulee satoja uusia toimihenkilöitä, sillä vuosien väännön jälkeen myös tuntityöntekijät saatiin vakuutusalan työehtosopimuksen ja palkkakeskustelujen piiriin. Koulutuspäällikkö Sari Lassilan mukaan nyt on tärkeää huolehtia siitä, että uudet palkkakeskustelijat saavat kunnon koulutuksen keskustelun käymiseen. - Kaikilla on oikeus koulutukseen työajalla, hän muistuttaa. VvL tarjoaa syksyllä jäsenilleen webinaareja sekä räätälöityjä uutiskirjeitä valmistautumisen tueksi. Arvokasta tietoa löytyy myös palkkakeskusteluoppaasta, joka on liiton kotisivuilla.

Palkkakeskustelu on yhtä hyvä kuin esimies Sari Lassila korostaa esimiesten roolia niin palkkakeskusteluihin valmistautumisessa kuin niiden käymisessäkin.

8 VAKUUTUSVÄKI

- Esimies on keskeisessä roolissa siinä, että toimihenkilö tuntee palkkauksen perusteet ja yhtiön palkkapolitiikan. Lisäksi suoriutumisen arvioinnin perusteet pitää olla hyvissä ajoin tiedossa ennen palkkakeskusteluja. Ne eivät saa tulla yllätyksenä palkkakeskustelussa. Hyvä esimies antaa alaiselleen aikaa valmistautua ja tulee itse hyvin valmistautuneena keskusteluun. Onnistuneessa palkkakeskustelussa esimiehellä on ajankohtaista tietoa alaisen työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta. Vuorovaikutus vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi palkkakeskustelu koetaan. Jos keskustelu on rakentavaa ja asiat on käsitelty hyvässä hengessä, jää keskustelusta hyvä fiilis ja tuloskin tyydyttää.

Puurot ja vellit sekaisin Vakuutusalalla käydään paljon erilaisia keskusteluja. On kehitys-, tulos- ja tavoitekeskusteluja, suoriutumisen arviointi -keskusteluja, perehdytyskeskusteluja sekä palkkakeskusteluja.

Palkkakeskusteluilla on oma erityinen asemansa työpaikan keskustelujen joukossa. Ne pohjautuvat työehtosopimukseen ja esimerkiksi korotuserien suuruudet sovitaan työehtosopimusta neuvoteltaessa. Korotuspotti on tarkoitettu nimenomaan palkkakeskustelujen perustella jaettavaksi eikä sitä voi käyttää muihin tarkoituksiin, esimerkiksi palkkakuoppien korjaamiseen. Osa työnantajista pyrkii yhdistelemään erilaisia keskusteluja. Silloin on tärkeää erottaa palkkakeskustelut omaksi kokonaisuudekseen pitämällä vaikkapa pieni tauko keskustelussa. - Ajoittain kuulee siitä, että yhtiöissä ovat menneet puurot ja vellit sekaisin eli keskusteluja ja jaettavia rahapotteja on sekoitettu toisiinsa. Viime kierroksella velloivat myös puheet siitä, että palkkakeskustelussa pitäisi palkita vain parhaista parhaat tai korkeintaan joka kolmas keskustelija. - Mitään tällaisia kirjauksia työehtosopimuksen mukaiseen palkkakeskustelumalliin ei sisälly.

Keskustelujen ajankohdat vaihtelevat ⊲⊲ Vakuutusalan palkkakeskusteluja voidaan käydä poikkeuksellisen pitkän ajanjakson aikana seuraavalla kierroksella. Palkkakeskustelut voidaan käydä jo tänä syksynä, jolloin korotukset tulevat palkkoihin joulukuun alusta lähtien. Potin suuruus on 1,7 prosenttia yhtiön konttoritoimihenkilöiden palkkasummasta. Uuden työehtosopimuksen mukaan yhtiö voi lykätä palkkakeskustelujen käymisen myös ensi vuoden puolelle. Mitä myöhemmin palkkakestelut käydään, sitä suurempi potti on jaossa. Korotus on 0,1 prosenttia kuukaudessa. Työnantajan pitää ilmoittaa vähintään kolme kuukautta aiemmin palkkakeskustelujen ajankohta. Palkkakeskustelut pitää käydä 1.6.2021 mennessä. Vakuutusalan työehtosopimus säätelee keskustelujen kulkua. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia kuitenkin toisin

Keskustelut jakavat mielipiteitä Palkkakeskustelut ovat olleet osa konttoritoimihenkilöiden palkkausta yli kymmenen vuoden ajan. Tässä ajassa niille on muodostunut vankka kannattaja- ja vastustajakuntansakin. Osa pitää palkkakeskustelua luontevana tapana puhua palkasta. Keskustelussa käydään yhdessä läpi työn vaativuus sekä pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä. Onnistuneesta palkkakeskustelusta saa kunnon eväät oman osaamisen kehittämiseen ja seuraavaan palkankorotuksen tavoitteluun. Lassilan mukaan palkkakeskusteluihin kannattaakin mennä sillä asenteella, että siellä voi vain voittaa. - Palkkakeskustelut ovat toimihenkilön oikeus ja esimiehen velvollisuus.

Valmistautuminen auttaa onnistumaan Kaikille keskustelujen käyminen ei kuitenkaan ole luontevaa. Osaamisesta ja suoriutumisesta puhuminen voi tuntua varsin vaikealta ja palkkakeskustelu lä-

tietyistä asioista, kuten keskustelussa käytettävästä lomakkeesta. Nyt paikallisesti sovittavien asioiden piiriin tuli myös kolmen kerran sääntö. Tähän asti palkkakeskustelutyöryhmän käsittelyyn on pitänyt tuoda tapaukset, joissa korotus on jäänyt alle puoleen keskimääräisestä prosentuaalisesta korotuksesta kolmessa peräkkäisessä keskustelussa. Jatkossa tästä kolmen kerran säännöstä voi sopia paikallisesti toisin. Jatkossa myös palkkakeskustelutyöryhmän puheenjohtajana voi toimia henkilöstön edustaja, jos näin paikallisesti sovitaan. Paikalliset sopimukset tekevät VvL:n jäsenyhdistykset yhdessä työnantajan edustajien kanssa. Jos mitään ei sovita toisin yhdistyksen kanssa, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä kuten ennenkin. Palkkakeskustelujen piiri laajenee

hinnä pitkitetyltä piinalta. Syynä voi olla esimerkiksi ujous, rohkeuden puute tai huonot välit esimiehen kanssa. Hyvä valmistautuminen ja harjoittelu selättävät palkkakeskusteluihin liittyviä pelkoja. Kun keskusteluun on valmistautunut hyvin esimerkiksi osallistumalla koulutukseen, pohtimalla omaa suoriutumistaan ja osaamistaan, on palkankorotustakin helpompi perustella. Keskustellessa ei kannata olla turhan vaatimaton vaan tuoda omaa osaamistaan esiin. - Kukas sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse, Lassila kannustaa. Apua kannattaa kysyä omalta luottamusmieheltä, jos joku asia mietityttää.

Aikalisä on mahdollinen Palkkakeskustelussa molemmilla osapuolilla pitäisi olla rakentava rooli. Monologimaiset palkkasanelut syövät uskoa järjestelmän toimivuuteen samoin kuin se, jos korotukset tuntuivat ennalta päätetyiltä tai ne eivät perustu faktoihin. Jos tuntuu siltä, että palkkakeskuste-

Palkkakeskustelut pitää käydä 1.6.2021 mennessä. tulevalla palkkakeskustelukierroksella, kun myös tuntityöntekijöihin alettiin soveltaa vakuutustalan työehtosopimusta. Toisaalta ihmisiä putoaa myös pois palkkakeskustelujen piiristä. Tällä kierroksella palkkakeskusteluja ei käydä niiden toimihenkilöiden kanssa, joiden työsuhde on kestänyt alle kuusi kuukautta ennen palkkakeskustelukorotusta.

lua käydään mutu-tuntuman perusteella, keskustelun voi keskeyttää lisätietojen hankkimista varten. Keskustelun voi myös keskeyttää, jos jompikumpi osapuoli ei ole valmistautunut riittävästi. Jos tunnelma kuumenee liikaa, keskusteluissa voi ottaa aikalisän. Keskeytynyttä palkkakeskustelua ei jatketa ennen kuin toimihenkilöllä on ollut mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen.

Jos sopua ei synny Jos esimies ja alainen ovat erimielisiä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista tai palkankorotuksesta, neuvottelu kirjataan erimieliseksi. Sen jälkeen luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta paikallisesti. Jos sopua ei löydy, asia voidaan viedä talokohtaisen palkkakeskustelutyöryhmän käsiteltäväksi. Siellä voidaan ratkoa keskustelun käymiseen, arviointiin tai korotukseen liittyviä erimielisyyksiä. Yhtiön palkkapolitiikkaan liittyviä erimielisyyksiä työryhmä ei voi ratkoa, sillä siitä työnantaja päättää itse.

VAKUUTUSVÄKI 9

palkkakeskustelut

Näin onnistut palkkakeskustelussa Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

Onnistunut palkkakeskustelu edellyttää hyvää valmistautumista ja kunnon perusteluja. Jotta palkkakeskusteluista saa kaiken irti, valmistautumiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Ennen palkkakeskustelua kannattaa tutustua yhtiön palkkapolitiikkaan ja Elinkeinoelämän Keskusliiton julkaisemiin ansiotilastoihin. Tärkeää on myös tutustua vaativuusluokitteluun, pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin sekä arvioida omaa suoriutumista. Samalla kannattaa kirjata ylös työssä ja sen vaativuudessa tapahtuneita muutoksia. Sitä kautta löytyy varmasti perusteita palkankorotukseen. Oma korotusesitys kannattaa valmistella huolella perustelujen kera.

Toimenkuva ja pisteytys ajan tasalla Kokonaispalkka selvillä Palkkakeskustelumalliin perehdytty Palkkapolitiikkaan tutustuttu Palkankorotuksen perusteet valmiina

Älä keskustele kylmiltään Tie onnistuneeseen palkkakeskusteluun kulkee koulutuksen kautta. Alaisilla ja esimiehillä on oikeus palkkakeskustelukoulutukseen työajalla. Liitto tarjoaa jäsenilleen koulutusta esimerkiksi webinaarien ja palkkakeskustelusivuston kautta. Lisäksi jäsenille on luvassa palkkakeskusteluaiheisia uutiskirjeitä syksyllä.

Kysy kollegalta Työkaverilta voi saada arvokkaita vinkkejä keskustelua varten. Työkaveri näkee ehkä sellaista osaamista ja vahvuutta, jota ei itse tunnista tai osaa pukea sanoiksi. Samaa työtä tekevän työkaverin kanssa voi ottaa myös palkan puheeksi ja tunnustella, liikutaanko palkoissa samoissa summissa.

Jos jäät ilman korotusta Hyvästäkään valmistautumisesta huolimatta kaikki eivät saa aina korotuksia. Jos korotusta ei jollain kerralla makseta, toimihenkilö ja esimies yhdessä kirjaavat kehittämistoimenpiteet ja tekevät seurantasuunnitelman. Vaikka kuinka sapettaisi, pitää huolehtia siitä, että kehittämistoimenpiteet ja seurantasuunnitelma on kirjattu muistiin. Ne ovat avain seuraavaan palkkakeskustelukorotukseen.

10 VAKUUTUSVÄKI

Miten palkka määrittyy KONTTORITOIMIHENKILÖT Vakuutusalan työehtosopimus määrää Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti. Palkassa huomioidaan työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä periaate sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Minimipalkat eri palkkaryhmille. Henkilökohtaisen palkanosan arviointikriteerit ja-asteikon. Korotusvaran eli paljonko jaetaan palkkakeskustelujen perusteella.

• • • •

Työnantaja ja VvL:n jäsenyhdistys voivat sopia paikallisesti Miten tehtäväkohtaisen palkanosan pisteytystä sovelletaan eli mitä halutaan korostaa tai painottaa. Talokohtaisesta palkkausjärjestelmästä. Talokohtaisista henkilökohtaisen palkanosan arviointikriteereistä ja asteikoista.

• • •

Työnantaja päättää Konttoritoimihenkilöiden tulos- ja myyntipalkkiot.

•

SOPIMUSPALKKALAISET Työehtosopimus määrää vähimmäispalkan. Palkka voi määräytyä kaupallisen järjestelmän kuten Hayn perusteella.

• •

KENTTÄMIEHET Työehtosopimus määrää kiinteän palkan, jonka päälle tulevat talokohtaisesti neuvoteltavat myyntipalkkiot. Kenttämiehet eivät käy palkkakeskusteluja vaan saavat palkkakeskusteluissa jaettavan korotuksen yleiskorotuksena.

• •

Kiky poistui, osaamisen kehittämistä tilalle Sari Lassila Kuva Shutterstock

⊲⊲ Uuden työehtosopimuksen mukaan vakuutusalalla panostetaan jatkossa osaamisen kehittämiseen. Työnantaja voi kesäkuun alusta lähtien määrätä työntekijän kehittämään osaamistaan enintään 24 tuntia vuodessa. Samalla palkattomat kiky-tunnit siirtyvät historiaan. Osaamisen kehittämisen muodoista, sisällöistä ja siihen käytettävästä ajasta päättää työnantaja. Toimihenkilön kannattaa olla myös itse aktiivinen ja kertoa toiveensa esimiehelle.

Palkallista työaikaa Osaamisen kehittämistä tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella ja sen ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa. Ylityökorvausta ei siltä ajalta makseta. Osaamisen kehittämiseen voidaan käyttää myös lauantaipäiviä, mutta silloin lauantailisää ei makseta. Jos osaamisen kehittämiseen käytetään lauantaipäiviä, päivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jos työnantaja ja toimihenkilö eivät sovi toisin. Arkena työaika voi pidentyä enintään kahdella tunnilla osaamisen kehittämisen takia. Arkipyhiä ja sunnuntaipäivä ei tähän tarkoitukseen voi käyttää.

Osaaminen kehittyy käymällä läpi erilaisia tapauksia työkavereiden kanssa.

Kiky-tunnit huomioidaan Vuoden 2020 aikana kiky-sopimuksen mukaisia 24 tunnin työajan pidennystunteja ei tehdä päällekkäin osaamisen kehittämiseen varattujen tuntien kanssa. Alkuvuoden aikana tehdyt kiky-tunnit huomioidaan osaamisen kehittämisen tuntimäärässä eli nollasta ei kukaan kikytunteja tehnyt joudu aloittamaan. Kiky-pidennys on toteutettu yrityksissä hyvin eri tavalla, joten yhtiökohtaisesti ratkaistaan, miten tehdyt kiky-tunnit ja osaamisen kehittämisen tunnit jakaantuvat tänä vuonna.

Tuntien määrä voi vaihdella

Miksi osaamista pitää kehittää?

Osaamisen kehittämiseen käytettävien tuntien määrä voi vaihdella saman talon sisällä eri tiimeissä ja toiminnoissa. Tuntien määrä voi vaihdella myös toimihenkilöiden kesken. Työehtosopimus määrää vain tuntien enimmäismäärän, mitään minimimäärää ei ole. Jos osaamisen kehittämiseen käytettyjen tuntien määrä on enemmän kuin 24 tuntia vuodessa, ylimenevältä ajalta maksetaan normaali ylityökorvaus. Jos toimihenkilö tekee osittaista työaikaa, osaamisen kehittämisen tuntien enimmäismäärä suhteutetaan työaikaan. Työnantajan velvollisuus on pitää kirjaa osaamiseen kehittämiseen käytetyistä tunneista toimihenkilökohtaisesti.

Osaamisensa ja itsensä kehittäminen on tärkeää kaikille työelämässä mukana oleville. Se on tärkeää myös yrityksen näkökulmasta katsottuna. Kun työntekijöiden taidot ja valmiudet hoitaa tehtäviään kasvavat, siitä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijä. Hyvä osaaminen ja työn hallinnan tunne edistävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Osaamisen kehittämisellä voidaan välttää stressiä, työuupumista tai parhaimmillaan jopa ennenaikaista eläköitymistä. Osaamisen kehittämisen muotoja tai sisältöjä ei ole määritelty työehtosopimuksessa. Yhteistoimintalain mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee tehdä arvio koko henkilöstön osaa-

Osaamisen kehittämisen muotoja

• • • • • • • • • • • • • • • •

"Caset" ja niiden käsittely kollegoiden kesken Coaching Itseopiskelu Työssä oppiminen Työnkierto Mentorointi Sisäinen koulutus, perehdyttäminen ja työnopastus Itseopiskelu (esim. podcastit) Kurssit ja koulutukset Ammattikirjallisuus Seminaarit ja konferenssit Tutkintokoulutus Organisaatiokohtaisesti toteutettavat koulutus- ja kehittämisohjelmat Henkilökohtainen tai ryhmässä tapahtuva coachaus, sparraus ja mentorointi Osallistuminen työpaikan tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja projekteihin Webinaarit ja verkkokurssit

misesta ja ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista tai niiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Olisikin järkevää, jos osaamisen kehittämistä edistettäisiin yhteistoiminnassa laaditun suunnitelman pohjalta.

VAKUUTUSVÄKI 11

työ & elämä

Monet vakuutusalan ammattilaiset työskentelevät kotoa käsin korona-aikana.

Etäloikka meni mallikkaasti Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

Yhtiöiden ketteryys joutui todelliseen testiin, kun koronaepidemia iski Suomeen. Yhtiöiden piti muokata parissa päivässä toimintansa sellaiseksi, että mahdollisimman moni voisi työskennellä turvallisesti joko pienissä ryhmissä tai kotoa käsin. Siirtyminen korona-ajan työskentelyyn sujui hyvin. Vakuutusväen Liiton kyselyn mukaan noin neljä viidestä pystyi työskentelemään kokonaan kotoa käsin. Konttorilla työskenneltiin pääosin muutaman kollegan kanssa ja lukittujen ovien takana. Vain ani harva vastaaja joutui pelkäämään altistumista koronalle konttorien suorassa asiakaspalvelussa. Vakava virus toikin vakuutusalan johtamiseen pitkään toivotun asennemuutoksen. - Olen vuosia toivonut mahdollisuutta tehdä etätöitä. Nyt voin tehdä niitä koko ajan, eräs vastaaja iloitsee. Osa kertookin voivansa paremmin

12 VAKUUTUSVÄKI

kuin pitkään aikaan. Syynä on esimerkiksi se, että avokonttorin hälinästä on päässyt kotikonttorin rauhaan. Työhyvinvointia on parantanut myös se, jos työpäivän voi rytmittää etätyössä pitkälti itse.

Mitä sinulle kuuluu? Poikkeusolojen johtaminen saa kiitosta kyselyssä. Työyhteisöjen viestintää ja yhteydenpitoa on tiivistetty, ja monissa yhtiöissä on otettu käyttöön uusia hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä palveluita. Joissain yhtiöissä laajennettiin työterveyshuoltoa tai helpotettiin pääsyä psykologin juttusille. Lisäksi ohjeita ja ideoita on tarjolla niin ergonomiaan, tauotukseen, liikuntaan kuin terveyteenkin liittyen. - On sellainen olo, että meistä työntekijöistä välitetään. Moni kertoi esimiesten kannustavan enemmän kuin normaalisti. Tsemppiä on tullut jopa suklaan saattelemana. Kiitostakin kuulee tavallista useammin oman

esimiehen suusta. - Parasta oli se, että esimies soitti vain kysyäkseen, mitä minulle kuuluu.

Epäluulot elävät edelleen Toisaalta on myös tiimejä, joissa työntekijät on jätetty oman onnensa nojaan ja esimies on eristäytynyt alaisistaan. Ongelmat ovat kärjistyneet erityisesti sellaisissa tiimeissä, joissa johtaminen on jo ollut muutenkin hieman hakusessa. - Edes yhtä soittoa ei ole tullut liki kahden kuukauden aikana. Etätyöhön liittyvät epäluulot elävät yhä sitkeässä. Edelleen osa esimiehistä tuntuu uskovan, että etätyössä yritetään lintsata ja lusmuilla. - Pienikin työ pitää kuitata tai kirjata ylös. Siitäkin huolimatta, että tulokset ovat parantuneet ja tavoitteet ylittyneet. Etätyötä on käytetty myös vallan tai palkitsemisen välineenä. Selkeitä pelisääntöjä olisi kaivattu kautta linjan. - Työmme ei vaadi läsnäoloa toimistolla.

Olisin toivonut täyttä etätyöoikeutta, kuten muillakin osastoilla on. 5% 8%

Työkavereita ikävä Sosiaalisiin kontakteihin on kiinnitetty myös huomiota. Monella työpaikalla kollegat juovat virtuaalisia aamu- tai päiväkahveja, joiden aikana voi höpötellä myös muista kuin työaiheista. - Parasta ovat yhteiset hetket linjoilla työkaverien kanssa. Muuten työ on aika yksinäistä puurtamista. Työkavereita kaivataan myös muista syistä. Osalle avun kysyminen etänä on vaikeaa ja viestin laittaminen työkaverille tuntuu toisen häiritsemiseltä. - Toimistolla on helppo ajatella ääneen. Silloin yleensä joku ottaa asiasta kopin ja auttaa ongelman ratkaisemisessa.

Kenttämiehet kärsivät Kenttämiehiä korona-aika kurittaa kovalla kädellä. Kauppoja ei synny normaaliin malliin, kun monet yritykset sinnittelevät äärirajoilla. Kenttämiehille tämä tietää ansioiden pudotusta, koska heidän pohjapalkkansa on pieni ja iso osa tuloista tulee myyntipalkkioista. - Toivoisin armollisuutta. Myyntiä ei tule normaaliin tapaan tässä tilanteessa. Monet kenttämiehet kokevat jääneensä yksin korona-aikana. - Ymmärrystä tavoitteista jäämiseen ei löydy. Eurot ja kappaleet ovat myyjien vastuulla. Osa perääkin asiakkaiden arjen ymmärtämistä johtoportaalta. Uutta myyntiä on mahdotonta saada, jos nykyisetkin maksut tuottavat vaikeuksia. Ongelmana on myös se, että asiakkaat eivät aina ole yhtä pitkällä digitaalisten palvelujen käytössä kuin monet vakuutusyhtiöt. -Meillä on osaaminen kunnossa, mutta meidän asiakkaamme eivät digiloikkaa ole vielä ottaneet vaan ovat yhä alkutaipaleella.

Pienten vanhemmat kovilla Koronan myötä koululaiset siirtyivät etäopiskeluun ja monet päiväkotilaiset jäivät kotiin. Työn ja lasten tarpeiden yhteensovittaminen oli joillekin vaikeaa. - Minulle sanottiin, että palkanmaksu loppuu, jos päiväkoti-ikäinen jää kotiin. Monet pienten lasten vanhemmat toivoivat vapautusta puhelintyöstä tai laa-

79%

jempia liukumia, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuisi. - Toivoisin helpotusta perheellisille. On rankkaa pyörittää etäkoulua ruokailuineen, ulkoiluineen ja siivoamisineen töiden ohella. Kuormittavassa tilanteessa toivottaisiin myös työrauhaa. - Venymme äärimmilleen ja arki on ollut vain selviytymistä. Ylimääräinen säätäminen työpaikalla olisi pitänyt rauhoittaa. Suhtautuminen työn ja perheen yhdistämiseen vaihteli voimakkaasti yhtiöittäin. Kyselyn perusteella on myös yhtiöitä, jotka huomioivat hienosti tavoitteissa ja työjärjestelyissä perheellisten tarpeet.

Ymmärrystä ajankäyttöön Ajankäyttö tuottaa myös tuskaa. Monen työtilanne on niin tiukka, että kaikkea ei saa tehdyksi normaalien tuntien puitteissa. - Työtilanne on todella ruuhkautunut, ja silti pitäisi tehdä vain enemmän ja enemmän. Jos saldo on täynnä ja projekti saatava maaliin, osa on hoitanut työt omalla ajallaan palkatta. Deadlinejen ja projektien kanssa painiskelevat kaipaavatkin ymmärrystä ajankäyttöön ja ylityökäytäntöihin. - Olen asiantuntija enkä yli-ihminen.

Lisää taukoja tarvitaan Siirtyminen etätyöhön tapahtui muutamassa päivässä. Aluksi joissain yhtiöissä oli hienoista hankaluutta kaistan riittävyyden ja koneiden suhteen. Työtavan muutos oli melkoinen niille, jotka eivät etätöihin olleet tottuneet. - Olisin kaivannut etätyöhön preppausta, mutta en saanut kuin koneen kainaloon. Ongelmana on myös ergonomia, vaik-

ka työpaikoilta onkin saanut lainaan esimerkiksi työtuoleja ja isoja näyttöjä. - Huonosta ergonomiasta johtuen pitäisi sallia enemmän taukoja.

Liukumia laajennettu Koronaepidemia on vaikuttanut työaikoihin melko maltillisesti. Työajat olivat säilyneet ennallaan yli 60 prosentilla vastaajista. Yleisintä oli liukuman lisääminen, joka oli käytössä noin joka kuudennen vastaajan työpaikalla. Suurimmillaan liukuma on aamukuudesta iltakymmeneen. Laaja liukuma on helpottanut erityisesti etäkoululaisten vanhempien arkea. Toisaalta on myös kuljettu päinvastaiseen suuntaan. Joillain työpaikoilla siirryttiin kiinteisiin työaikoihin, mikä ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa vastaajilta. Aukioloja on supistettu joissain yhtiöissä, jolloin iltavuoroja ja viikonloppuja on jäänyt pois. Osa on iloinnut iltavuorojen lyhentymisestä, osa harmitellut palkan pienenemistä lisien jäädessä pois.

Lomautuksilta vältytty Valtaosa vakuutusalan ammattilaisista on säästynyt lomautuksilta. Useampi vastaaja kiittääkin työnantajaansa siitä, että yhtiö on ilmoittanut pidättäytyvänsä lomautuksista epidemian aikana. Lupaus on antanut mielenrauhaa ja parantanut jaksamista. Vuosilomakäytännöt olivat ennallaan liki neljällä viidestä. Yleisin muutos oli se, että lomarahoja ei saanut vaihtaa vapaaksi eikä joustoa löytynyt loma-ajankohtien suhteen. Närää on herättänyt se, että käytännöt ovat vaihdelleet jopa tiimin sisällä, osa on saanut siirtää lomiaan ja osa ei. Sitaatit on poimittu kyselystä, johon vastasi yli 700 vakuutusalan ammattilaista.

VAKUUTUSVÄKI 13

työ & elämä

Muista tauottaa etätyötä Moni on siirtynyt etätyöhön koronapandemian takia. Hyvinvointikouluttaja kertoo, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Tiina Tenkanen, UP Kuva Shuttersock

⊲⊲ Työntekijän päivärutiinit voivat muuttua merkittävästi, kun työympäristö vaihtuu toimistosta kotitoimistoon. Työmatkaliikunta jää puuttumaan eivätkä työkaverit muistuta kahvitauoista. Lounaan valmistuksestakin pitää huolehtia itse. Etätyöläisen työergonomia ei välttämättä ole yhtä hyvin toteutettu kuin työnantajan valvomissa tiloissa. Liikunnanohjaaja, hyvinvointikouluttaja Anneli Päivänsara muistuttaa, että etätyössäkin asentoa pitäisi vaihtaa vähintään kahdesti päivässä. Koneen ääressä istumisen voi vaihtaa seisomiseen rakentamalla tee-se-itse -seisomapöydän vaikkapa tukevista kirjoista, joiden päälle saa aseteltua näppäimistön. - Lattialle voi levittää seisomista pehmentävän joogamaton, jotta kantapäät eivät kipeytyisi, Päivänsara neuvoo.

Kerran tunnissa tauko Vaikka työasentoa saisikin vaihdettua työpäivän aikana, liikunnasta ja työn tauotuksesta on hyvä pitää kiinni. Tämä tosin pätee kaikkeen työhön. - Tee kerran tunnissa pieni taukojumppa. Aseta hälytys tunnin välein vaikkapa puhelimeesi. Kaksi kertaa päivässä vartin ajan olisi hyvä käydä raittiissa ilmassa kävelemässä, Anneli Päivänsara ehdottaa. Raittiissa ilmassa liikuttaessa aivot saavat happea ja veri lähtee kiertämään. Liikkeessä hengitys syvenee. Tuloksena on parempi työteho ja vähemmän stressiä.

Venyttely helpottaa Säännöllinen työn tauottaminen ja liikunta auttavat välttämään lihasjumeja. Istumatyöläisen taukojumpaksi Päivänsara

14 VAKUUTUSVÄKI

Venyttely auttaa pysymään vetreänä työpäivän aikana.

suosittelee niska-hartiaseudun venytyksiä. Pitkään istuessa ryhti saattaa painua lysyyn ja pää painua liiaksi eteen. Ryhtiä parantavista liikkeistä helpoimmassa kädet viedään vaakatasossa sivuille ja kämmenet käännetään kohti kattoa. Hartiat menevät taakse ja rinta aukeaa. - Myös selkälihakset, pakaralihakset ja lonkan koukistajat tarvitsevat liikettä päivän mittaan. Niiden venyttely auttaa pitämään alaselän vetreänä.

Stressikuormaa vähemmäksi Harva kiinnittää tietoisesti huomiota hengitykseen työpäivän aikana. Päivänsaran mukaan se on olennainen keino välttää stressiä. - Hengitys muuttuu usein tiheäksi ja pinnalliseksi, kun mieli stressaantuu. Välillä pitäisi huokaista oikein syvään ja puhaltaa keuhkot tyhjiksi. Siten saadaan stressikuormaa vähemmäksi. Jos työpäivän aikana ei ole mahdollista ulkoilla, päätetyöskentelyn rasittamia silmiä voi rentouttaa katsomalla ikkunasta kauas horisonttiin. Jos näkymänä on luonto, myös mieli rentoutuu. - Tutkimusten mukaan pelkästään luontokuvan katseleminen päivän aikana auttaa mieltä palautumaan ja alentaa

stressitasoa.

Yhteisöllisyys tärkeää Kaikille etätyö ei kuitenkaan sovi. Yksin työskentely voi aiheuttaa ahdistusta, jos joutuu pitkään olemaan neljän seinän sisällä tai työpäivän aikana ei pääse vaihtamaan ajatuksia työtovereiden kanssa. Skype-palaverit, puhelut ja muu säännöllinen viestintä pitävät yhteisöllisyyttä yllä, kun työkaverit ovat kukin tahoillaan. -Puhelun ajaksi voit laittaa vaikka kuulokkeet korville ja lähteä happihyppelylle.

Palaute on tärkeää Tutkitusti suomalaiset tekevät etätöitä tehokkaasti ja tuloksellisesti. Jos työaika pyrkii etätöissä venymään tai työ ja vapaa-aika alkavat sekoittua toisiinsa, vaarana on työtekijän ylikuormittuminen. Työntekijän olisi hyvä seurata omaa hyvinvointiaan. Päivänsara muistuttaa, ettei työhyvinvointi kuulu etätyössäkään pelkästään työntekijän vastuulle. Etätyössä esimiehenolisi muistettava pitää yhteyttä työntekijöihin ja huolehtia heidän jaksamisestaan. Myös palautteen saaminen on tärkeää.

Laiskottelu on luovuuden ehto Tiina Tenkanen, UP Kuva Shutterstock

⊲⊲ Loma on tarkoitettu työstä ja suorittamisesta irtautumiseen. Aivojen ja kehon on saatava palautua kunnolla. Se tarkoittaa, ettei sivusilmälläkään seurata työsähköpostia tai vastata työpuheluihin, ellei siitä jollakin reilulla sopimuksella ole sovittu työnantajan kanssa. Lomalle siirryttäessä on hyvä pysähtyä hetkeksi. Mieti, onko lomasi suunniteltu täyteen tekemistä tietyssä aikataulussa vai onko sinulla mahdollisuus vain loikoilla tilassa, jota sanotaan ”laiskuudeksi”. Laiskuus ei ole asiantuntijoiden mukaan huono asia. Erityisesti aivot hyötyvät laiskuudesta, mikä on edellytys luovuudelle.

Hyvä ja paha laiskuus Vaikka laiskuus on välttämätöntä stressistä irtipääsemiseksi ja luovuuden ruokkimiseksi, sitä on nautittava kohtuudella. Liiallinen laiskuus esimerkiksi ihmissuhteissa voi johtaa eroon. Fyysinen laiskuus saattaa aiheuttaa terveysongelmia. Henkinen laiskuus voi työympäristössä tarkoittaa omien töiden delegoimista muille, mikä ei ole moraalisesti oikein. Laiskuus on vastavoima ahkeruudelle. Ihminen tarvitsee molempia pärjätäk-

seen. Kannattaakin miettiä, onko tehokkaampaa yrittää painaa töitä täydellä teholla jatkuvasti vai rentoutua välillä. Työsuoritus voi tauon jälkeen jopa parantua. Lakisääteisiä taukoja ei ole säädetty turhaan. Myös vuosilomalla on merkitystä työtehoon ja hyvinvointiin.

Loma parantaa vointia Loman parhaasta pituudesta on keskusteltu vähän väliä. Toiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että muutaman päivän lomat usein pidettyinä voivat palauttaa työkuntoa yhtä hyvin kuin yksi pitkä loma vuodessa. Työterveyslaitos kehottaa pitämään lomaa vähintään 2-3 viikkoa kerrallaan. Se vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan työntekijän hyvinvointi paranee noin kahdeksan päivän ajan loman alkamisesta. Koska loman hyvinvointivaikutukset haihtuvat melko nopeasti, kannattaa lomapäiviä jättää myös talveksi. Loman ajaksi olisi hyvä laittaa sähköpostiin lomavastaaja ja sulkea työpuhelin. Jos jokin työasia tulee mieleen kesken loman, sen voi kirjata ylös ja kaivaa esiin työhön saapuessa. Sijaiselle olisi hyvä kertoa, mistä hän saa tarvittaessa lisätietoa työtehtäviin.

Anna tilaa luovuudelle Yhteiskunta on valveilla nykyään yötä päivää, ja ärsykkeitä on jatkuvasti tarjolla lomallakin. Yhteys oman kehon tuntemuksiin ja erityisesti sen hätähuutoihin saattaa katketa. Tarvetta akkujen lataamiseen ei tunnisteta, ja täysillä paahtaminen jatkuu päivästä toiseen. Vasta kun elimistön hälytysmerkit alkavat olla vakavia, ihminen havahtuu. Silloin tarvitaankin jo pitempää aikaa palautumiseen. Pahimmillaan stressioireet vaativat sairaalahoitoa. Ylivirittyneen elämäntavan tunnistaa siitä, että pysähtyminen on mahdotonta. Suorittaminen jatkuu vapaa-aikanakin, jolloin tehdään kotityöt, hoidetaan puutarha ja perhe sekä sukulaiset. Lomalla väljästi suunniteltu ohjelma tuo ryhtiä, mutta minuuttiaikataulua ei kannata tehdä. Loma ei ole suoritus. Pysähtyminen on hyödyksi, sillä silloin ei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä, näkee asiat uudella tavalla ja keksii luoviakin ratkaisuja.

Lue lisää Satu Kaski & Vesa Nevalainen: Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?

VAKUUTUSVÄKI 15

työ ja elämä

Hellitä hyvillä mielin kesällä

Merja Perttula Kuva Shutterstock

Unohda koronakesänä lomapaineet ja huolehdi monin tavoin itsestäsi. Arjessa on voimaa. ⊲⊲ Koronakevät takana. Kesäloma edessä. Monet pelkoja ja epävarmuuksia sisältävät ajatukset risteilevät mielessä. Mitä voin tehdä? Miten tästä eteenpäin? -Tällaisena kriisiaikana on luvallista laskea rimaa. Jätä hyvällä omallatunnolla suuret odotukset ja itseesi kohdistuvat vaatimukset omaan arvoonsa. Kympin sijaan kasit ja seiskat riittävät niin töissä kuin lomalla, yksilö- ja pariterapeutti Heli Suutari rohkaisee. Paineita ei kannata ottaa, vaikka tänä kesänä monet suunnitelmat menevät uusiksi. Ulkomaanmatkojen sijaan lomail-

16 VAKUUTUSVÄKI

laan kotimaassa ja vietetään aikaa oman perheen kanssa mökillä tai kotona. -Ehkä kriisistä voi löytää jotakin hyvääkin. Jatkuva rientäminen vähenee ainakin hetkeksi. Otetaan pysähtymisestä kaikki irti, nautitaan tylsyydestä ja rentoudutaan.

Hellitä jo nyt Hellittämisen vaikeus on tullut Heli Suutarille tutuksi omissa työkuvioissa Brysselissä, jossa hänen vastaanotollaan käy paljon työssään uupuneita asiakkaita. Moni puskee töissä minkä ehtii ja ajattelee, että sitten kun olen lomalla, voin hellittää. Se tapahtuu aina jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa. Se on kuin kangastus, ”sitten kun”. Useimmiten emme itse huomaa väsymystämme. Havahdumme vasta, kun läheiset alkavat huomautella tai kroppa reagoi. Ole siis hyvissä ajoin liikkeellä. -Samalla tavalla kuin masentuneille on

turha sanoa, että piristy, uupuneita ei kannata kehottaa vain hellittämään. Se neuvo kaikuu kuuroille korville. Järkevämpää on tehdä aluksi inventaario omasta tilanteesta ja miettiä, mihin voimavarat menevät. Riittäisikö vähempikin? Erityisesti tänä kesänä lomasta ei pidä tehdä työleiriä tai ohjelmoida sitä hiki päässä. Parempi on suunnitella tekemistä yhdessä niin, että jokaisella on jotakin kivaa. Tylsyyttäkin tarvitaan. Loman ei tarvitse olla täydellinen.

Ota vapaata huolista Huolehtiminen on täysin luonnollista. Oikeastaan olisi jopa kummallista, jos korona-aikana ei yhtään huolettaisi. Huolten ajatteleminen voi kuitenkin kääntyä murehtimiseksi, jolloin pahoinvointi saa vallan. Huolien kieltäminen sinänsä ei auta. Mitä enemmän yritämme karkottaa hankalat ajatukset ja tunteet pois mielestäm-

me, sitä herkemmin ne hyökkäävät uudelleen päällemme ja väsytämme itsemme. Voit silti ottaa lomalla vapaata huolistasi ja opetella lohduttamaan itseäsi. Heli Suutari vertaa huoliajatuksia järven tai meren aaltoihin. Ne ovat vain ajatuksia, jotka tulevat ja menevät - eivät siis aina täyttä totta. -Kun oikein huolettaa, tulee pelokas olo. Vastalääkettä saat harjoittelemalla kyseenalaistamaan ja haastamaan huoliasi. Kaikki huolet eivät ole turhia. On ongelmia, joita meidän pitää ja joita voimme ratkaista tekemällä tekoja. Sitten on huolia, joihin emme voi vaikuttaa. Monella on silti tapana kääntää ja vääntää asiaa mielessään ja sättiä vielä itseään siitä, ettei ratkaisua löydy tai että huolehtii niin paljon. Silloin auttaa, kun hyväksyy itsensä ja huolensa: ”Voin elää tämän asian kanssa.” -Joskus huolehtiminen on vallan käyttöä. Kuvittelemme olevamme suurempiakin vaikuttajia kuin olemmekaan. Oman pienuuden ja avuttomuuden näkeminen voi olla terapeuttista. Emme voi hallita kaikkea. Yksin ei kannata jäädä jatkuvasti murehtimaan. Puhu huolista muille. Hae ammattilaiselta apua.

Ole ystävä itsellesi Itsemyötätunto on ollut viime aikoina paljon esillä. Koko termi voi tuntua hieman vieraalta. Onko se nyt jotakin omaan napaan tuijottelua? -Ei suinkaan. Moni osaa olla ystävä toisille, tukea ja puhua lempeästi. Mutta osaatko olla itsesi ystävä? Kun Heli Suutari kirjoitti kirjaa aiheesta, hän huomasi, miten haasteellista itsemyötätunto saattoi olla. Kun kaikki menee hyvin, on helppo olla tyytyväinen itseensä. Tilanne muuttuu, kun tulee jokin vastoinkäyminen, saa ikävää palautetta tai joku kohtelee epäreilusti. Silloin sisäinen kriitikko aktivoituu ja alkaa motkottaa: ”Katso nyt, taas epäonnistuit”, ”Mikset jaksanut enemmän?”, ”Ei tästä mitään tule!”. Itsemyötätunto katoaa kuin taivaan tuuliin. -Ole erityisen tarkkana, miten puhut itsellesi vaikeissa paikoissa. Lohduta silloin itseäsi ja anna anteeksi epäonnistumisia. Moni on tehnyt pitkin kevättä etätöitä ja huolehtinut samalla lastensa koulunkäynnistä. Kun vielä loma-aikaan jat-

ketaan nokakkain oloa perheen kanssa, pinna voi kiristyä. Arkisissa kahnauksissa kannattaa myös muistaa olla ystävä itselleen. Pienet riidat eivät maata kaada. Huomenna on uusi päivä! -Kysy myös itseltäsi, mitä tänään olisi mukava tehdä? Miten hoivaisin itseäni? Nythän on aikaa. Jos on paha mieli, mistähän se kertoo? Itsemyötätuntoa kannattaa opetella, sillä oma hyvä olo säteilee myös läheisiin ja laajempaan ympäristöön. Se lisää myötätuntoa muita kohtaan.

Mistä voimia? Oman voimattomuuden tunnustaminen voi olla omien voimien vahvistamisen alku. -Voimattomuus ei ole samaa kuin että löisi hanskat tiskiin tai olisi avuton uhri. Voin ajatella: ”Teen osuuteni” ja ”Ihanaa, kun minun ei tarvitse pelastaa koko maailmaa”. Jos on joutunut kevään aikana sopeutumaan ja opettelemaan paljon uutta, loman alkaessa voi olla aivan naatti. -Anna aikaa itsellesi. Vaikka ensimmäinen ja toinenkin lomaviikko menisivät vähän pöllämystyneenä eikä mikään tuntuisi innostavan, ei kannata huolestua. Kun sallit itsellesi oman voimattomuutesi, akut lähtevät hiljalleen latautumaan.

Rauhallisesti syksyyn Toivottavasti lomasi on oikein virkistävä! Totuus vain on se, että loman vaikutus kantaa aika lyhyen ajan. Jos olet tuntenut olosi aikaisemmin väsyneeksi ja palaat loman jälkeen samaan oravanpyörään, väsymys on kohta taas seuranasi. -Mieti siis, miten voisit muuttaa toimintaasi. Millaiset asiat odottavat töissä? Mikä siellä erityisesti rasittaa? Mitä voisit tehdä? Voitko puhua asioista esimiehellesi? Vai johtuuko uupumus yksityiselämästäsi? Mistä saisit parisuhdeongelmiin tai muihin perheen vaikeuksiin apua? Työn ja vapaa-ajan välillä tulee olla sopiva tasapaino. Heli Suutari muistuttaa, että riittää, kun teet työsi, mutta huippusuorituksiin ei tarvitse kriisiaikana yltää. -Etsi nimenomaan ilonaiheita vapaaajalta. Millaisia palasia voisit sinne lisätä? Ja päätä ottaa vastuu omasta voinnistasi. Et odota, että joku toinen sanoo: ”Stoppaa nyt.”

Haasta huolesi Tarkkaile itseäsi viikon ajan ja kirjoita ylös mieleesi nousevia huolia. Nimeä huolesi yksi kerrallaan ja kirjoita se ensimmäiseen sarakkeeseen. Se voi olla esimerkiksi tällainen: Uusi työprojekti osoittautui luultua isommaksi. Minua pelottaa, etten osaa enkä jaksa tehdä kaikkea. Kirjoita toiseen sarakkeeseen ajatuksiasi, jolloin tarkastelet huoltasi kriittisesti. Esimerkiksi näin: On totta, että työtä on nyt paljon. Olen varmaan liian tarkka ja yritän tehdä asiat liian hyvin. Voisin hieman hellittää vaatimuksissani. Kolmanteen sarakkeeseen kirjoita, mitä myötätuntoista ja lohduttavaa voisit sanoa huolellesi. Vaikka näin: Ymmärrän sinua huoleni. Ei silti mennä asioiden edelle. Otetaan päivä kerrallaan.

Lohtua sanoista Mieti pahan päivän varalle itsellesi sanoja, joilla on voimauttava vaikutus. Pidä niitä mukanasi, kiinnitä jääkaapin oveen tai kylpyhuoneen peiliin. Toista lauseita aamun askareissa ja ennen nukkumaanmenoa. Voit vaikka kokeilla seuraavia lauseita. Ei mitään hätää. Tämäkin menee ohi. Selviydyn, vaikka nyt onkin vaikeaa. En voi muuttaa muita ihmisiä. Ansaitsen hyviä asioita elämääni. Olen arvokas. Minussa on voimaa.

Hellitä ohjailusta Oman tietämättömyyden myöntäminen voi olla rohkeinta, mitä saatamme tehdä. Kun emme tiedä ja sanomme sen ääneen, voimme hellittää elämän ohjailusta. Kokeile, miltä tuntuu sanoa esimerkiksi, että en tiedä, ja se on ihan OK, että en tiedä. En tiedä, mitä tapahtuu eikä minun tarvitsekaan tietää. En tiedä, mutta luotan, että tiedän tarpeeksi hyvin sitten, kun sen aika on.

Lue lisää: Heli Suutari, Kaikkii kääntyy hyväksi, 365 ajatusta itsensä auttamisesta, Atena 2019 ja Kaikki kääntyy hyväksi, Harjoituskirja, Atena 2020.

VAKUUTUSVÄKI 17

työ & elämä

Energiasyöppö vie vireen Merja Perttula Piirrokset Markku Haapaniemi

⊲⊲ Ainaista valitusta. Toisten arvostelua ja kaiken kritisointia. Muiden ideoiden ja työn tuloksien omimista itselle. Omien töiden laiminlyöntiä ja työntämistä työkaverille. Marttyyrimaista paheksuntaa. Tällaiset työpaikan energiasyöpöt pilaavat tunnelmaa ja vievät voimia muilta. Työpaikalla on monenlaisia tunnelman rapauttajia: toiset jyräävät suorapuheisina muita, toiset käpertyvät ja vähättelevät itseään. Ikävät piirteet tulevat esille varsinkin silloin, kun stressi saa ihmisen hieman pois tolaltaan. -Työpaikan tunnelma on nopeasti pilalla ellei asialle tehdä mitään, valmentaja Marjo Rantanen toteaa. Kun hänet kutsutaan selvittämään työilmapiiriongelmia, tilannearvion jälkeen tahmeuden syyksi paljastuu usein muutama hankalaksi koettu ihminen tai tilanteet, jotka saavat tiimin tai laajemman työyhteisön sekaisin. Tunnelman pilaajat hän jakaa kolmeen tyyppiin. Ensimmäisenä ovat he, jotka kiukunpuuskassaan ja väsyessään sanovat pahasti toisille. Kiukku voi olla myös sanatonta, ilmeitä ja eleitä. Oleellista on, että huono käyttäytyminen on tilapäistä. Kiukunpuuskan jälkeen pyydetään anteeksi ja korjataan käytöstä. Sitten työt voivat jatkua hyvässä hengessä. Toinen kitkaa aiheuttava asia on ihmisten ajatteluja toimintatapojen erilaisuus. Tehdään yhdessä töitä ja jokin toisen tavoissa ärsyttää: vähitellen hän alkaa tuntua hankalalta ihmiseltä, sillä hänen tyylinsä tehdä asioita on niin

18 VAKUUTUSVÄKI

erilainen. Kolmannella tunnelmaa pilaava tyypillä on paha olo. Hän haluaa, että muutkin saavat kärsiä. Joku voi lamaantua hänen piikeistään, toinen ryhtyy tappelemaan vastaan ja kolmas tekee itsensä näkymättömäksi vältellen kontaktia. Ennen pitkää asiat ovat solmussa.

Panosta tunnelmaan Työpaikan tunnelma alkaa nousta kipailuvaltiksi työmarkkinoilla. Tähän mennessä siihen on kiinnitetty melko vähän huomiota. Esimerkiksi nuoret arvostavat yhteenkuuluvuutta eri tavalla kuin vanhemmat työntekijät. -Vaikka työ tuntuisi unelmien täyttymykseltä, nuoret vaihtavat herkästi työpaikkaa, jos työpaikalla on monia energiaa vieviä tekijöitä. He saattavat jättäytyä jopa tyhjän päälle. Pitkät sairauspoissaolot kielivät myös huonosta tunnelmasta. Tällöin esimiestyössä tai johtamisessa on usein ongelmia. Esimies voi johtaa vihan voimalla, vältellä vastuutaan tai loistaa poissaolollaan. Silloin joku tiimistä voi alkaa ottaa esimiehen roolia. Ennen pitkää tilanne koetaan niin epäreiluksi, että kaikki väsyvät. Myös liiallinen itseohjautuvuuden vaatiminen johtaa samaan. -Tarvitaan tunnelmajohtamista. Jos työyhteisössä on ihmisiä, jotka vievät jatkuvasti toisten energiaa, esimiehen tehtävä on puuttua siihen.

Pehmeästi alkuun Marjo Rantanen suosittelee aluksi pehmeitä keinoja. Esimies ottaa tunnelman pilaa-

jan kanssa asiat lempeästi puheeksi, kuuntelee ja miettii hänen kanssaan, mistä kiikastaa ja miten eteenpäin. Tässä on paljon opittavaa. -Noin kaksi kolmesta suomalaisista esimiehistä on asiaja numerojohtajia. Heidän on vaikea tunnistaa tunnetiloja tai puuttua motivaatiokysymyksiin. Jos joku kertoo, että meillä vallitsee kireä ilmapiiri, he eivät välttämättä edes tunnista sitä. Kaikkea ei silti voi laittaa lähijohtamisen tai työkavereiden piikkiin. Jos työpaikalla alisuoriudutaan tai käydään jatkuvasti kädenvääntöä, vikaa on todennäköisesti systeemissä: työnkuvat ovat epäselvät, työajat pielessä, vastuut miten sattuu tai ihmisillä valtava kiire. Jos ihmiset eivät pysty tekemään töitään kunnolla, hermot alkavat kiristyä.

Lisää armollisuutta Jokaisen on tärkeää tunnistaa oma ja vieruskaverin ajatteluja toimintatyyli sekä miten kukin käyttäytyy stressitilanteissa. Millaisia vahvuuksia löydät? Miten voisit minimoida omia heikkouksiasi ja kehittyä niissä? Esimerkiksi varmistelijaluonne alkaa suivaantua, kun toinen suurpiirteisempi, nopea ideoija ei noudata aikatauluja. Ideoijasta taas alkaa tuntua, että työkaveri kyttää, ilkeilee ja jopa vaikeuttaa työtä. Yleensä helpottaa, kun tutustutaan toisten tyyleihin ja ymmärretään, ettei toinen kiusatakseen toimi tietyllä tavalla. Stressaantuneena vahvuutemme kääntyy usein heikkoudeksi. Esimerkiksi suorapuheinen ekstrovertti voi olla normaalisti lämminhenkisen kannustava, mutta stressaan-

Suojele itseäsi

[1] [²] [³] [4] [5] [6]

Valmistaudu. Kun tiedät joutuvasi tilanteesen, jossa toinen kiristää hermojasi, hengitä pari kerta syvään ja rauhoita itsesi. Neutralisoi energiasyöppö. Keksi keinoja, joilla saat hänet toimimaan yhteistyökykyisemmin. Joskus toisen kehuminen voi olla hyvä strategia. Ota etäisyyttä. Fyysisen poistumisen lisäksi kokeile tarkastella asiaa kolmannen osapuolen näkokulmasta. Tunnista tyyli. Kun tunnistat työkaverisi tyylin, et ota hänen toimintaansa henkilökohtaisesti. Valitse taistelusi. Jos alat taistella, hukkaat samalla omaa energiaasi. Kysy ja kuuntele. Jos työkaveri alkaa käyttäytyä oudosti, kannusta hiljentämään tahtia, kysy ja kuuntele.

tuneena paukuttelee huonoa oloaan toisten silmille latistaen heidät. Rauhallisen järkevästi asioihin suhtautuva voi puolestaan saada hallitsemattomia tunteenpurkauksia. -Kaikkien on hyvä muistaa perussääntö: Oma huono päivä ei saisi näkyä töissä. Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen voi pyrkiä parhaimpaan versioon itsestään. Rantanen muistuttaa, että tunnelman pilaajien kanssa on mahdoton selviytyä, jos itse on aivan loppu. Siksi itsestään kannattaa pitää huolta.

Erilaisia energiasyöppöjä Valittaja Jatkuva valittaja on huolissaan, etteivät asiat tule tehtyä kunnolla. Hän haluaa itse tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja kokee, että jokin estää sen. Esimiehen tulee kiittää ja kehua tunnollista ja usein tehokasta ihmistä. Häneltä kannattaa kysyä, olisiko valittamisen sijaan muita tapoja tuoda asioita esiin, esimerkiksi ehdottamalla parannuksia työhön. Onko hän tullut ajatelleeksi, millaisia vaikutuksia tämänkaltaisella tyylillä on muihin?

Marttyyri Tyylin omaava on vahvuuksiltaan neuvonantaja, joka tukee ja auttaa muita. Kun hän alkaa väsyä ja kokee, ettei saa mitään vastapuolelta, hän alkaa valittaa ja huokailla ”joudun aina hoitamaan” tai ”en koskaan saa kiitosta”. Hänen pitää oppia ottamaan vastuu itsestään, kieltäytymään ylimääräisistä töistä ja pitämään huolta jaksamisestaan. Muut voivat tukea häntä huumorin voimalla ja miettimällä yhdessä asioita, jotka ovat hyvin. Jos valitus vain jatkuu, hänelle voi kertoa, miten kurjaa se on. ”Voidaanko lopettaa ja mennä eteenpäin?”

Vastustaja

Hyväksikäyttäjä

Muutosvastarintainen ihminen on usein varmistelija, joka haluaa pysyä aikataulussa ja tehdä työt hyväksi kokemallaan tavalla valmiiksi. Hän vierastaa korkealentoisia visioita. Hänelle pitää antaa aikaa sopeutua muutoksiin. Kun hän huomaa niiden toimivan, hän sitoutuu uusiin asioihin jopa paremmin kuin ne, jotka lähtevät innoissaan mukaan.

Kilpailuhenkinen pyrkii nostamaan itseään. Hän on yleensä tehopakkaus, joka rakastaa ideointia ja nopeita käänteitä. Nopea ajattelutyyli voi aiheuttaa kitkaa muiden kanssa. Hän ei jaksa kiinnostua hitaammin etenevistä eikä ryhmätöistä. Kun tyyliin yhdistyy arvottomuuden kokemuksia, hän voi alkaa omia muiden ideoita.

Aikavaras Toisten aikaa varastava on kova juttelija, joka saattaa häiritä puhetulvallaan. Toisenlainen aikavaras on kollega, joka yrittää sälyttää omia tehtäviään muille. Samoin voi tehdä esimies. Tällöin pitää pitää puoliaan ja ottaa asia rohkeasti puheeksi. Jatkuva epäreiluuden tunne johtaa uupumukseen.

VAKUUTUSVÄKI 19

redaktionella

Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi

rån och med början av juni kan vi äntligen konstatera att det är slut med gratis talkoarbete i försäkringsbranschen. Det finns knappast någon som kommer att sakna det. I det gällande kollektivavtalet har kiky-avtalet ersatts på olika sätt, ofta med beaktande av branschens särdrag. Uppfattningarna om att försäkringsbranschens avtal vore dåligt eftersom kiky-avtalet har ersatts med andra kostnadspåföljder är felaktiga. Vi skulle antagligen fortfarande sitta vid förhandlingsbordet om vi inte hade beaktat detta i förhandlingsresultatet. Ett annat alternativ som skulle ha snabbat upp förhandlingarna hade varit att låta kiky-avtalet fortsätta. Kompetensutveckling har lyfts fram i många av våra enkäter. På många bolag har det funnits lite tid eller ingen tid alls för att lära sig nya saker och upprätthålla sitt yrkeskunnande på arbetstid. Kompetensutveckling är mycket viktigt och rekommenderas speciellt under den betydande arbetslivsförändringen som försäkringsbranschen genomgår. Därför är det en bra sak att byta ut kiky-avtalet mot lokal kompetensutveckling med nästan hela kiky-avtalets kostnadspåföljder. Det återstår att se hur mån-

Ut med kiky-avtalet, in med lokal kompetensutveckling ga bolag som griper tag i möjligheten.

Coronaviruset, distansarbete och arbetssäkerhet Det här är den tionde veckan som jag jobbar hemifrån, jag har bara besökt förbundets kontor en gång. För många av oss har distansarbete blivit ett nytt sätt att arbeta på grund av coronaepidemin. Enligt svaren på vår enkät skedde flytten till hemmakontoret snabbt och i ett smidigt samarbete mellan personal och chefer. I mitten av mars skrev jag på sociala medier om att undrens tid inte är förbi – nu är distansarbete möjligt för alla! Det har funnits aktörer i branschen som inte ansett att distansarbete är en jämbördig arbetsform bland andra. Den rådande uppfattningen var att man är ineffektiv och "skolkar" om man jobbar hemifrån. Nu kan dessa misstankar nog begravas. Distansarbete är precis lika effektivt, om inte effektivare. Arbetstiderna respekteras och fina resultat uppnås. Nu har en annan oro smugit fram: hur klarar distansarbetare de mentala följderna av att inte träffa kollegorna på flera veckor eller bolla mellan distansskola, daghem och arbete? Redan nu kan vi konstatera att vi al-

la fint har klarat av denna svåra tid. Det har varit trevligt att följa med alla innovativa idéer vid sidan om arbetet över distanskaffepauser i form av Teams-möten. Människor har ett behov av andras närhet som dessa möten har tillgodosett. Enligt lag ansvarar arbetsgivaren för de anställdas arbetssäkerhet. Jag hoppas att det beaktas när vi stegvis återvänder till kontoret. Arbetstagarna är bolagens grundpelare och i dessa tider är det speciellt viktigt att arbetsgivaren värnar om personalen. På centralförbundsnivå och vi på Försäkringsmannaförbundet understöder en skyldighet för arbetsgivarna att vid behov betala testning för coronaviruset. Vissa bolag beställer också ansiktsmasker. Snart får vi alla andas ut en stund och njuta av semestern. Själv kommer jag antagligen att spendera min semester hemma och göra små utflykter med nära och kära. Nu gör det oss alla gott att stanna upp en stund; efter sommaren fortsätter förhandlingarna om förbundsfusionen i rask takt. Lissu

PS.

Jag önskar dig och dina nära en solig sommar och god hälsa!

I korthet Medlemskryssningen flyttas till december Försäkringsmannaförbundets medlemskryssning flyttas på grund av coronaepidemin. Kryssningens nya tidpunkt är 11–13 december 2020. Vi beger oss mot Stockholm på Viking Line Mariella.

20 VAKUUTUSVÄKI

Anmälningar som redan gjorts till septemberkryssningen flyttas automatiskt till kryssningen i december. Om du har möjlighet att följa med på kryssningen i december behöver du alltså inte göra något.

Om tidpunkten i december inte passar dig, vänligen meddela oss senast 15 juni 2020 på henna.ahlgren@vvl.fi. Meddela samtidigt ditt kontonummer så att vi kan returnera din andel på 40 euro som du betalat.

⊲⊲ Löneförhandlingarna närmar sig. Hundratals nya tjänstemän omfattas av dem då vi efter flera års förhandlingar lyckades förhandla att timanställda ska omfattas av försäkringsbranschens kollektivavtal och lönesamtalen. Enligt utbildningschef Sari Lassila är det viktigt att se till att de nya löneförhandlarna får en ordentlig utbildning i att genomföra samtalen. - Alla har rätt till utbildning på arbetstid, påminner hon. På hösten erbjuder FMF sina medlemmar webbinarier och skräddarsydda nyhetsbrev som stöd. Lönesamtalsguiden på förbundets webbplats innehåller också värdefull information.

Chefen har en viktig roll i att se till att de anställda känner till grunderna för lönen och bolagets lönepolitik. Dessutom måste prestationsgrunderna vara kända i god tid före lönesamtalen. En bra chef ger sina medarbetare tid för att förbereda sig och anländer själv väl förberedd till samtalet. I ett lyckat lönesamtal har chefen uppdaterad information om medarbetarens arbetsuppgifter och -prestationer. Växelverkan har en stor inverkan på hur lönesamtalet upplevs. Om samtalet är konstruktivt och alla ärenden behandlas i god anda ger samtalet en bra känsla och tillfredställande resultat.

och lönesamtal. Lönesamtal har en speciell ställning bland samtalen på arbetsplatsen. De grundar sig på kollektivavtalet och till exempel storleken på lönepåslagsraterna bestäms i kollektivavtalsförhandlingarna. Lönepåslagspotten är avsedd att delas ut på basis av lönesamtal och kan inte användas för andra ändamål, till exempel för att korrigera löneklyftor. En del arbetsgivare vill slå ihop olika samtal. Då är det viktigt att se till att lönesamtalet är en separat helhet, till exempel genom att hålla en liten paus i samtalet. - Ibland får vi höra att bolagen har svårt för att skilja mellan äpplen och päron och samtal blandas ihop med rater som ska betalas ut. Under den senaste rundan cirkulerade också kommentarer om att man i lönesamtalen bara borde belöna de bästa av de bästa eller högst var tredje person i lönesamtal. - Inga sådana anteckningar ingår i kollektivavtalets lönesamtalsmodell.

Svårt att skilja på äpplen och päron

Delade åsikter om samtalen

I försäkringsbranschen förs många olika samtal: utvecklings-, resultat och målsamtal, prestationsbedömningssamtal

Lönesamtal har utgjort en del av kontorspersonalens belöning i över tio år. Under dessa år har de fått såväl anhängare

Lönesamtalet är lika bra som chefen

som motståndare. En del anser att lönesamtalet är ett naturligt sätt att tala om lönen. I samtalen går man tillsammans igenom arbetets svårighetsgrad samt personens kompetens och arbetsprestationer. Ett lyckat lönesamtal ger verktyg för att utveckla kompetensen och sträva efter följande lönepåslag. För alla är det emellertid inte lika naturligt att samtala om lönen. Att diskutera kompetens och arbetsprestationer kan kännas svårt och lönesamtalet upplevs främst som en förlängd plåga. Orsaken kan vara blyghet, avsaknaden av mod eller till exempel en dålig relation till chefen. Bra förberedelser och övning hjälper till att komma över rädslor i anslutning till lönesamtal. Då man förberett sig väl inför samtalet, till exempel genom att delta i en utbildning och tänka igenom sina prestationer och sin kompetens, är det lättare att motivera ett lönepåslag.

Rätt till timeout I ett lönesamtal borde båda parterna ha en konstruktiv roll. Monologliknande lönedikteringar tär på tron på systemet och det känns som att löneförhöjningarna är förutfattade eller inte grundar sig på fakta.

Om det känns som att lönesamtalet förs på måfå är det alltid möjligt att avbryta samtalet för att skaffa mer information. Samtalet kan avbrytas om endera parten inte har förberett sig tillräckligt inför samtalet. Om det hettar till kan man också ta en timeout. Om man avbryter samtalet fortsätter det inte förrän tjänstemannen haft möjlighet att kontakta en förtroendeman. Om chefen och medarbetaren emellertid inte blir ense om bedömningen av kompetensen, prestationerna eller lönepåslaget, ska oenigheten framgå i minnesanteckningarna. Därefter förhandlar förtroendemannen och arbetsgivaren om saken lokalt. Om man inte når ett samförstånd kan man föra ärendet till den företagsspecifika lönesamtalsarbetsgruppen för behandling. Där kan man lösa meningsskiljaktigheter som hänför sig till samtalet, bedömningen och lönepåslaget. Arbetsgruppen kan inte lösa meningsskiljaktigheter gällande bolagets penningpolitik, eftersom arbetsgivaren själv beslutar om den.

Varierande samtalstidpunkter Under följande runda kan försäkringsbranschens lönesamtal genomföras under en exceptionellt lång period. Lönesamtalen kan genomföras redan i höst och då gäller lönepåslaget från och med början av december. Pottens storlek är 1,7 procent av kontorstjänstemännens lönesumma på bolaget. Ju senare lönesamtalen genomförs, desto större är potten som utdelas. Lönesamtalen måste genomföras före 1.6.2021.

VAKUUTUSVÄKI 21

svenska sidan

Snart är det dags att diskutera löner

svenska sidan

Kompetensutveckling ersätter kiky-avtalet ⊲⊲ Enligt det nya kollektivavtalet fokuserar man i fortsättningen på kompetensutveckling i försäkringsbranschen. Från och med början av juni kan arbetsgivaren bestämma om personalens kompetensutveckling motsvarande högst 24 timmar per år. Samtidigt slopas de oavlönade kiky-timmarna. Arbetsgivaren bestämmer hur kompetensutvecklingen sker, dess innehåll och tiden som används. Tjänstemännen bör också själva vara aktiva och berätta för chefen om eventuella önskemål.

Avlönad arbetstid Kompetensutvecklingen sker utanför den ordinarie arbetstiden men för tiden betalas normal lön. Övertidsersättning betalas inte för kompetensutvecklingstiden. Kompetensutvecklingen kan också ordnas på lördagar, men då betalas inga lördagstillägg. Om kompetensutveckling sker på en lördag bör dagens längd vara minst sex timmar såvida arbetsgivaren och tjänstemannen inte avtalar om annat. På vardagar kan arbetstiden förlängas med högst två timmar för kompetensutveckling. Vardagshelger och söndagar kan inte användas för detta ändamål.

Antalet timmar kan variera Antalet timmar som används för kompetensutveckling kan variera inom bolaget samt mellan olika team och funktioner. Antalet timmar kan också variera mellan tjänstemän. Kollektivavtalet tar endast ställning till det högsta timantalet, inget minimiantal stipuleras. Om antalet timmar som används för kompetensutveckling överskrider 24 timmar per år betalas normal övertidsersättning för den övergående delen. Om tjänstemannen arbetar deltid anpassas det högsta antalet timmar för kompetensutveckling till arbetstiden. Det är arbetsgivarens skyldighet att följa upp antalet timmar som varje tjänsteman använt för kompetensutveckling.

Kiky-timmarna beaktas Om arbetstiden förlängts med kiky-avta-

22 VAKUUTUSVÄKI

Yrkeskunnandet utvecklas genom att gå igenom olika case-fall med kollegorna.

Olika former av kompetensutveckling

• • • • • • •

Case-fall och behandling av fallen mellan kollegor Coachning Självstudier Lärande i arbetet Arbetsrotation Mentorstöd Intern utbildning, introduktionsutbildning och arbetshandledning Självstudier (t.ex. podcaster)

•

lets 24 timmar under 2020 minskar antalet timmar som reserverats för kompetensutveckling. Kiky-timmar som utförts under början av året beaktas i antalet timmar för kompetensutveckling, ingen behöver alltså i så fall börja från noll. Bolagen har genomfört kiky-förlängningen på olika sätt. Därför avgörs fördelningen mellan utförda kiky-timmar och kompetensutvecklingstimmarna bolagsspecifikt i år.

Varför måste man utveckla sin kompetens? Det är viktigt för alla i arbetslivet att utveckla sig själv och sin kompetens. Det är också viktigt ur företagets perspektiv. Både arbetsgivaren och den anställda gynnas av att de anställda förbättrar sina fär-

• • • • • • • •

Kurser och utbildningar Fackböcker Seminarier och konferenser Utbildning med examen Organisationsspecifika utbildningsoch utvecklingsprogram Coachning, sparrning och mentorstöd individuellt eller i grupp Deltagande i arbetsplatsens forsknings- och utvecklingsprojekt Webbinarier och webbkurser

digheter för att sköta arbetet. God kunskap och en känsla av kontroll i arbetet främjar arbetshälsan. Kompetensutveckling kan bidra till att undvika stress, utbrändhet eller som bäst till och med för tidig pensionering. Kollektivavtalet stipulerar inte hur kompetensutvecklingen ska ordnas och vad den ska innehålla. Enligt samarbetslagen bör personaloch utbildningsplanen omfatta en bedömning av arbetstagarnas yrkeskunnande samt av förändringarna i kraven på yrkeskunnande och orsakerna till dem samt de årliga utbildningsmål som baserar sig på denna bedömning enligt personalgrupp eller annan ändamålsenlig gruppering. Det vore klokt att främja utvecklingen av yrkeskunnandet enligt en plan som utarbetats i samarbete.

työttömyyskassa tiedottaa

Väliaikaisia lakimuutoksia koronan takia

Työttömyysturvaasiantuntija ELINA VIINIKKA

Koronaepidemian seurauksena työttömyysturvalakiin on tehty joukko väliaikaisia muutoksia. Määräaikaiset lakimuutokset koskevat esimerkiksi enimmäismaksuaikaa, omavastuuaikaa ja työssäoloehtoa. Ne ovat voimassa 15.4.–6.7. Niitä sovelletaan jo

TYÖSSÄOLOEHTO TÄYTTYY JO

aiemmin alkaneisiin lomautus- ja työttömyysjaksoihin.

KALENTERIVIIKON AIKANA

Lakimuutoksen myötä työttömälle tai lomautetulle voidaan maksaa työttömyysetuutta myös viiden päivän omavastuuajalta. Muutos koskee henkilöitä, joiden omavastuuajan ensimmäinen päivä alkaa ajalla 16.3.–6.7.2020.

Työssäolo- ja jäsenyysehto puolitettu Jotta ansiopäivärahaa voi saada, on täytettävä työssäoloehto sekä kassan jäsenyysehto. Nyt työssäoloehdon täyttymiseen riittää 13 kalenteriviikkoa, jos normaali 26 kalenteriviikon työssäoloehto ei täyty. Työssäoloehtoa kerryttävää työtä tulee olla tehty vähintään yksi kalenteriviikko 1.3.2020 jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on oltava viimeistään 5.7.2020. Jäsenyysehto on tällöin 13 viikkoa. Työssäoloehdon puolittuminen koskee myös yrittäjän ei-omistavassa asemassa olevia perheenjäseniä, joiden työssäoloehto laskee 52 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Myös jäsenyysehto laskee 26 viikkoon.

Lomautettujen enimmäismaksuaika ei kulu Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana. Muutos koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kulu ajalla 16.3.-30.6.2020. Muiden ansiopäivärahaa saavien enimmäismaksuaika sen sijaan kuluu edelleen kuten ennenkin.

Lomautettuja koskevia muita väliaikaisia lakimuutoksia Lakimuutosten myötä lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Lomautetuilla ei myöskään ole velvoitetta laatia työllistymissuunnitelmaa tai osallistua TE-toimiston palveluihin. Nämä lakimuutokset koskevat 16.3.2020 ja sen jälkeen alkaneita lomautuksia ja ovat voimassa 31.7.2020 asti.

Yrittäjän työttömyysturva Yrittäjän työttömyysturvaan ei

tehty muutoksia ansiopäivärahan osalta. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista. Lakimuutoksen seurauksena yrittäjä voi kuitenkin saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Työmarkkinatuen ehtoina on, että päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa ajalla 16.3.-30.6.2020.

Ansiopäivärahan hakeminen muutostilanteessa Ansiopäivärahaa haetaan samalla tavalla kuin aiemminkin. Ilmoittaudu heti lomautuksen tai työttömyyden alkaessa TE-toimiston verkkopalvelussa työnhakijaksi. Ansiopäivärahaa voit hakea JATTK:sta kahden viikon kuluttua lomautuksen tai työttömyyden alkamisesta.

ANSIOSIDONNAISTA MAKSETAAN MYÖS

PÄIVÄN OMAVASTUUAJALTA

ILMOITTAUDU LOMAUTUKSEN TAI TYÖTTÖMYYDEN

PÄIVÄNÄ TE-TOIMISTOON

Asiakaspalvelu Puhelinpalvelu ti ja to klo 9-11.30 ke klo 12-14 09 720 6820 Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi

VAKUUTUSVÄKI 23

VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Opastinsilta 8 B 00520 Helsinki Toimisto on avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@vvl.fi www.vvl.fi

LIITON JOHTO

Liisa Halme puheenjohtaja 050-424 5301 Iiro Ketola 1. varapuheenjohtaja Antti Mykkänen 2. varapuheenjohtaja Tero Wiheriäkoski toiminnanjohtaja 020 729 1469

TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 Jukka Moilanen neuvottelupäällikkö Lakiasioiden sähköposti: Lakiasiat@vvl.fi

Vakuutusväen Liitto VvL on STTK:n jäsenliitto.

JÄSENPALVELU 020 729 1465 Henna Ahlgren sihteeri Jaana Porttila jäsentietosihteeri Leena Haaranen taloussihteeri Seija Vesanto jäsensihteeri

JÄRJESTÖPALVELUT Sari Lassila koulutuspäällikkö Satu Lehmuskoski viestintäpäällikkö

TYÖTTÖMYYSKASSA Puhelinpalvelu ti ja to klo 9-11.30 ke klo 12-14 09 720 6820 Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi

Vakuutusväki 2 2020

Articles inside

Etäloikka sujui alalla mallikkaasti

Pian puhutaan palkoista

Jäsenristeily siirtyy joulukuuhun