Vakuutusväki 2 2019

2/2019 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi

Seis huonolle johtamiselle 14

Löydä oma lomaonnesi 12

Yksin tällaista ei kehtaisi kokeilla 10

Matkustajavakuutus turvanasi matkalla 18

Epävarmuus ajaa eläkkeelle Katja Veirto korostaa hyvän suunnittelun merkitystä työurien pidentämisessä 8-9

Sisällys 3

Pääkirjoitus Mitä teet työksesi?

4

Edustajisto muisti pitkäaikaisia jäseniään

5

Kysy asiantuntijalta

5

Hallituksen haavista Yhteishenki vie vaikka Kainuun korpeen

6

Toiminnanjohtajan palsta Tästä ei puhuta

7

Synkkä alkuvuosi vakuutusalalla

8

Epävarmuus ajaa eläkkeelle

10

Ilo irti liikunnasta

12

Löydä lomaonnesi

14

Pilkunviilaaja vai kiusaaja?

16

Jokaisella on tarinansa

17

Entisestä aktiivista tuli esikoiskirjailija 86-vuotiaana

17

Kamerat valmiiksi, kesäkuvakisa alkaa

18

Vakuutus turvanasi matkalla

19

Nuoren polven kolumnisti Pomobotti

20

Redaktionella Vad jobbar du med?

20 I korthet Kameran redo, sommarbildstävlingen börjar 21

Svenska sidan Dyster början på året

23

Työttömyyskassa tiedottaa Työtulon vaikutus ansiopäivärahaan

10 Komeita kaaria ja pitkiä pomppuja Varaslähtö Unelmien liikuntapäivään sai hymyn huulille.

2 VAKUUTUSVÄKI

Pikkunilkin niksinurkka

Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta niin omassa elämässäni kuin kuullut kollegoiltakin.

Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista.

Tämän vuoksi haluan jakaa näitä kokemuksia kanssanne. Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tämäkin on jo kokeiltu.

Toivon mukaan se vähentää intoa toimia vastaisuudessa samalla tavoin.

Ja nyt viikon vinkkiin:

Päätin ottaa käyttöön paikallisen sopimisen. Sovin paikallisesti itseni kanssa, että jatkossa maksan työntekijöille pienempää palkkaa. Lisäksi sanelin uudet loma-ajat. Mukavahan sitä on marraskuussa lomaa pidellä. Säästyvät työntekijoiden rahatkin, ei ole mitään kesähoukutuksia tarjolla. Ja muutinpa siinä samassa kaikki tunnit ja viikonpäivät yhtä pienelle palkalle.

Kaikki meni tosi kivasti, kunnes tuli taas se luottamusmies toimistooni ja tällä kertaa vielä yhdistyksen edustajien kanssa. Jouduin vetämään uudistukset takaisin. Asioista pitäisi kuulemma sopia yhdessä yhdistyksen kanssa eikä sanella yksipuolisesti. Ja kehtasi vielä väittää, että jos paikallista sopimista haluan, voisin aloittaa sopimalla paikallisesti työehtosopimusta paremmista ehdoista.

Make

N

äin minulta kysyi uusi työkaverini ison työtapahtuman tauolla. Vastasin normivastaukseni eli kerroin, mitä tekee pääluottamusmies ja miksi. Sillä kertaa vähemmälle jäi toinen työtehtäväni eli Vakuutusväen Liiton puheenjohtajuus.

Vakuutusväen Liitosta kyllä juteltiin!

Törmään privaattielämässäkin samaan kysymykseen silloin tällöin. On mukavaa kertoa, mitä vakuutusyhtiön pääluottamusmies tekee päivittäin, hommia on laidasta laitaan. Usein työhön sisältyy myös iltatehtäviä ja kansainvälisessä yhtiössä kohtuullisesti reissaamistakin. Lyhykäisyydessään työni on jäsenten auttamista, joka päivä.

Työntekijöiden HR Edunvalvontatyö on ehkä vähän tuntemattomampaa. Usein selitän, että olen työntekijöiden HR. Ajan työntekijöiden etuja työpaikalla neuvotellen ja valvoen, että työehtosopimusta sekä paikallisia sopimuksia noudatetaan. Usein olen myös mukana ratkomassa yhtiön toimintamallien noudattamista.

Yksikään päiväni ei ole samanlainen, se on tässä työssä varmaa. Aina voi tulla yllättäviä juttuja päivän kuluessa, apuani kaivataan jossain pisteessä Suomessa.

Pääluottamusmies on mukana toivottavasti myös silloin, kun uudistetaan yhtiön työelämän malleja ja suunnitellaan

Mitä teet työksesi? tulevaisuutta.

Olen yhteydessä jäseniin päivittäin.

Työntekijöitä tavatessa kuulee, missä ollaan menossa työtilanteiden, fiiliksen, työmotivaation ja toiveiden suhteen.

Luottamusmiehet ovat luottohenkilöitä, se on suuri kunnia! Luottamusmies on vähän niin kuin ääni, joka kertoo terveisiä eteenpäin. Se on myös hänen velvollisuutensa.

Hyvä työpari on tärkeä Työni on melkoisen yksinäistä. Kokopäivätoiminen luottamusmies ei kuulu mihinkään organisaatioon kuin hallinnollisesti, ei ole tykypäiviä eikä yhteisiä kahvipausseja. Omat ryhmät täytyy luoda itse.

Minulle tärkeää on, että on hyvä työpari. Toinen heistä on Merja, jonka kanssa aamu alkaa joka työpäivä läpikäynnillä, mitä tänään tapahtuu ja mitä kumpikin tekee. Toinen työparini on Vakuutusväen Liitossa. Hän on Kirsi, toiminnanjohtajamme.

Ilman hyvää työkumppania ei tästä työstä tulisi mitään, kummassakaan työpaikassani. Hommat sujuvat välillä kuin ajatus. Sanomattakin tiedetään jo, mitä toinen ajattelee.

Tärkeitä kumppaneita ovat myös muut luottamusmiehet ja yhdistyksen johtokunta, liiton hallitus ja toimiston väki. Siitä työpiirini rakentuu. Eri kombinaatioita on joka ikinen päivä, mikä rikkaus

se onkaan!

Sitten on se työn ehdoton kultakimpale: jäsenet! Mikä virta ja innostus kantaa aina seuraavaan työtehtävään tapaamisten jälkeen. Eri puolilla Suomea jutut lähtevät aina vähän eri asioista liikkeelle ja sitten päästäänkin jo kuulumisiin, ratkaisuihin, tekoihin.

Edessä työehtosopimusneuvottelut Syksyllä alkavat vakuutusalan työehtosopimusneuvottelut. Työehtosopimuksen, meidän tärkeimmän tuotteemme neuvotteleminen, on toinen työtehtäväni.

Kierroksesta tulee varmasti vähintäänkin haastava. Aloitamme valmistautumisen liiton neuvottelijoiden kanssa heti lomien jälkeen.

Laittakaa tulemaan evästyksiä alkaviin neuvotteluihin! Otan mielelläni vastaan teiltä viestejä.

Lissu

PS.

Jokaisessa työssä kaipaa välillä muutakin kuin kahvipausseja ja kohtaamisia. Tarvitaan lepoa, märkää ruohoa varpaiden alla, rentoa käyskentelyä verkkareissa ja horisonttiin tuijottelua, latausta ja läheisten kanssa uusien muistojen keräämistä. Toivotan teille kaikille ja läheisillenne oikein rentouttavaa kesää.

Tavataan lomien jälkeen!

VAKUUTUSVÄKI Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f.

Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi 020 729 1468

Toimitusneuvosto Liisa Halme, Christina Houbad, Merja Koistinen ja Satu Lehmuskoski 65. vuosikerta, ISSN 0355-9254 Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta.

Ei määräaikaistilauksia.

Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin.

Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Forssa Print Liiton toimiston ja työttömyyskassan yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.

VAKUUTUSVÄKI 3

pääkirjoitus

Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi

EDUNVALVONTA

Edustajisto muisti pitkäaikaisia jäseniään Ajankohtaista ­tietoa netissä www.vvl.fi www.facebook.com/ vakuutusvaenliitto Twitter: @vakuutusalavvl Instagram: vakuutusvaenliitto

⊲⊲ Vakuutusväen Liiton edustajisto kutsui pitkäaikaiset aktiivinsa Sirpa Komosen ja Sirpa Mikkolan liiton kunniajäseniksi.

Molemmat Sirpat ovat tehneet pitkän ja ansiokkaan uran erilaisissa luottamustehtävissä Vakuutusväen Liitossa. Edustajiston puheenjohtaja Petri Virala pääsi ensimmäisenä onnittelemaan liiton uusia kunniajäseniä.

Kukat ja lämpimät kiitokset saivat myös Salme Elemo, Merja Juselius ja Sirpa Konki, jotka päättivät työnsä edustajistossa.

Uusi edustajisto aloittaa syyskuussa Seuraava Vakuutusväki ilmestyy 25.9.

Kokous oli tämän edustajiston viimeinen. Tänä keväänä valitaan uusi edustajisto, joka aloittaa työnsä syyskuussa.

Petri Virala pääsi ensimmäisenä onnittelemaan uusia kunniajäseniä Sirpa Komosta ja Sirpa Mikkolaa.

Silloin edustajisto valitsee itselleen puheenjohtajan ja liiton puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet.

Uusi edustajisto pääsee heti syksyllä tiukasti töihin, koska ensi syksynä neuvotellaan vakuutusalan palkankorotuk-

sista.

Edustajisto on Vakuutusväen Liiton korkein päättävä elin. Se päättää työehtosopimuksesta, liiton toiminnasta ja taloudesta. Jokaisella liiton jäsenyhdistyksellä on vähintään yksi edustaja edustajistossa.

Oikein hyvää kesää!

4 VAKUUTUSVÄKI

?

Millaisiin taukoihin minulla on oikeus työpäivän aikana?

Entä voiko työnantaja määrätä, miten taukoni käytän?

Toimihenkilöllä on työpäivän aikana oikeus päivittäiseen lepoaikaan, jonka pituus on vähintään 30 minuuttia. Arkikielessä sitä kutsutaan ruokatunniksi. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun.

Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijällä on tauon aikana oikeus esteettömästi poistua työpaikalta. Tämän lepotauon voi viettää haluamallaan tavalla, eikä sinä aikana tarvitse olla työnantajan käytettävissä. Voit esimerkiksi lähteä lounaalle työpaikan ulkopuolelle tai hyödyntää lounastauon kuntoilun merkeissä, kunhan huolehdit myös riittävästä energiansaannista.

Kahvitauko on työaikaa Jos työpäivän pituus on vähintään neljä tuntia, on sinulla oikeus yhteen taukoon. Jos työpäivän pituus on vähintään kuusi tuntia, on oikeus kahteen taukoon.

Tauon pituutta ei ole määritelty työehtosopimuksessa, vaan siitä sovitaan työpaikalla. Nämä tauot luetaan työaikaan.

Työnantaja ei voi määrätä, miten nämä tauot vietetään. Sen sijaan työnantaja voi suositella, että sinä aikana tehdään esimerkiksi taukojumppaliikkeitä ja nostetaan samalla vireystilaa ja ennaltaehkäistään vaikkapa tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Tauotus edistää palautumista Vaikka töissä olisi kiire, tauoista ei kannata tinkiä. Ne ovat olennainen osa työpäivän aikaista palautumista. Tauon aikana olisi hyvä poistua omalta työpisteeltä ja antaa myös aivoille lepoaikaa. Tietointensiivisessä asiantuntijatyössä jo minuutin, parin tauko kerran tunnissa virkistää ja ehkäisee väsymystä.

Jos mahdollista lähde silloinkin hetkeksi pois työpisteeltäsi tai siirrä edes katseesi pois ruudulta toviksi.

Loppujen lopuksi on oikeastaan ihan sama, mitä tauon aikana tekee, mutta kaikki tauot kannattaa työpäivän aikana pitää, koska taukoja pitävä työntekijä jakSari Lassila saa ja voi paremmin.

Palstalle voit lähettää kysymyksiä palkasta, työ­ehdoista, työsuhdeturvasta ja työttömyydestä, sekä jäsenten, jäsenyhdistysten ja liiton toiminnasta. Kysymyksiin vastaavat Vakuutusväen Liiton lakimies Jukka Moilanen sekä järjestöasioista vastaavat Mikael Gerkman ja Sari Lassila. Kysymyksiä voit lähettää vastaa­ jien sähkö­postiin etunimi. sukunimi@vvl.fi

hallituksen haavista

Kysy asiantuntijalta

YHTEISHENKI VIE, VAIKKA KAINUUN KORPEEN HENRI VIRTANEN Hallituksen jäsen

L

unta ja sohjoa vai hellettä, sääskiä tai suurempia petoja. 3000 kanssakärsijää, rakkoja jalkapohjiin ja paljon muuta tuskaa tai nautintoa on tiedossa Rukalla järjestettävässä NUTS Karhunkierros polkujuoksutapahtumassa. Tätä lukiessasi olen toivottavasti päässyt jo jälkipelin puolelle, mutta kirjoittaessani lähtöön on vielä aikaa. Tosin matka määränpäähän on varsinaista suoritusta mielenkiintoisempi tarina.

Miten ihmeessä olen Rukan rinteille johtavalle polulle päätynyt? Olen asettanut itselleni haasteen, jota vastaavaa en ole koskaan aiemmin suorittanut. Olen sitoutunut siihen – pientä taustapelkoa tuntien – ja luotan vahvasti selviäväni elossa ja kunnialla maaliin.

Vaikka pidän itseäni liikkuvana tyyppinä, niin tällainen hyppy tuntemattomaan olisi varmasti jäänyt tekemättä ilman polkujuoksua jo kauemmin harrastaneen työkaverin houkuttelua.

Kevään aikana hän on vielä sopivasti motivoiden tuuppinut treenilenkille kokeilemaan varusteita ja paikallisia polkuja.

Hienoa on ollut kokea myös yhteisön henkinen voima.

Rukan poluille kun ollaan lähdössä kahdeksan nykyisen tai entisen työkaverin voimin. Omanlaisensa motivoiva vaikutus on työyhteisöstä leikkimieleisesti heitetyillä "sä niin tulet keskeyttämään" -kommenteillakin.

Onnistuneen valmistautumisen taustalta löytyy siis sopivasti pilkottuna esitetty motivointi ja yhteisön mukanaan tuoma yhteenkuuluvuuden tunne.

Voisiko tästä hulluttelusta ottaa oppia työelämään?

Yhteinen vapaa-ajan tempaus lujittaa työkaverisuhteita, sitouttaa paremmin työpaikkaan ja antaa voimaa arjen työtehtäviin. Jos taas mietitään, miten saada ihmisiä mukaan muutokseen, heittäytymään uuteen ja tuntemattomaan, odottamaan innolla sekä luottamaan vielä osin hämäränpeitossa olevaan lopputulokseen, polkujuoksuhulluttelusta opitut avainsanat ovat motivointi ja yhteishenki.

Työarjessa vastuu motivoinnista, ainakin laajemmassa mittakaavassa, on esimiehillä ja yrityksen johdolla. Heidän vastuullaan on strategian korulauseiden jalkauttaminen tavallisen tallaajan motivointitekijöiksi.

Tärkeässä roolissa olemme kuitenkin myös me itse – toiminnassa mukana olevat.

Otetaan positiivinen asenne ja tartutetaan se myös muihin. Yhdessä tekien se kantaa pitkälle – vaikka Kainuun korpeen asti!

VAKUUTUSVÄKI 5

toiminnanjohtajan palsta

Tästä ei puhuta

Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtaja KIRSI KOVANEN kirsi.kovanen@vvl.fi

V

akuutusalalla vaietaan ja kielletään puhumasta. Valitettavasti näin on pakko todeta.

Tämä havainto yllätti minutkin, kun pohdin minkälaisia puheluita ja sähköposteja olen viime aikoina saanut liiton jäseniltä.

Yllättävää ei suinkaan ole jäsenen varmistus, onko asian käsittely liitossa luottamuksellista. Uutta ja hämmentävää on, että työnantaja on kieltänyt kertomasta, että yhtiössä käydään yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi.

Neuvottelut ovat menneen talven ja kevään aikana koskeneet satoja vakuutusalalla työskenteleviä, mutta julkisuuteen asti kaikki neuvottelut eivät päädy.

Mistä piilottelu kertoo?

Mitä tällainen piilottelu kertoo työnantajasta? Jos työntekijät ja henkilöstön edustajat yllättyvät työn muuttumisesta, uudelleen organisoinnista tai konttoriverkoston supistamisesta, esimiehet ja johtajat eivät ole tehneet työtään kunnolla.

Kun tulevaisuutta ennakoidaan ja valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa, jokaiselle annetaan ajoissa mahdollisuus kehittää osaamistaan ja pohtia uusia vaihtoehtoja.

Kaikissa vakuutusyhtiöissä ei riittävää vuorovaikutusta ja yhteistyötä vieläkään ole. Eikä rohkeutta kertoa julkisesti muutoksista ja miten niihin on valmistauduttu.

Upeita ihmisiä Jäsenten puheluissa olen kuullut monta hienoa tarinaa pitkästä työurasta, joka on päättynyt tai päättymässä.

Olen kohdannut upeita ihmisiä, joista osa on joutunut irtisanomisilmoitusta vastaanottaessaan lohduttamaan

6 VAKUUTUSVÄKI

itkevää esimiestä.

Olemme miettineet yhdessä, onko työnantaja toiminut oikein ja mitä voimme vielä tehdä. Osa asioista on siirtynyt luottamusmiesten hoidettavaksi ja joitakin asioita olen hoitanut suoraan työnantajan kanssa.

Eniten olemme kuitenkin keskustelleet tulevaisuudesta ja vaihtoehdoista. Joidenkin kanssa olemme iloinneet uuden uran avautumisesta. Liiton uusia palveluita työttömille jäsenille on kiitetty. Ja monen kanssa on sovittu tapaaminen syksyn jäsenristeilylle.

Muutosten keskellä Vakuutusalalla työskentelevien muutokset jatkuvat.

Vaikka osa vakuutusalan työnantajista on jäänyt yhteistyön kelkasta, avoimuuden ja luottamuksen tielle pääsee mukaan.

Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen raportit ja työkalut ovat julkisia. Parhaat käytännöt hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta on poimittavissa. Autamme mielellämme, jotta kaikki vakuutusyhtiöt tunnetaan hyvinä työnantajina tulevaisuudessa.

Vakuutusalalla työskenteleviltä toivotaan tulevaisuudessa entistä enemmän itsensä johtamista ja sosiaalisia taitoja. Kohtaat työpäivän aikana useita ihmisiä, palvelet asiakkaita yksilöllisesti, olet empaattinen, autat työkavereita ja työskentelet paineessa.

Miten sinä voit kaiken tämän keskellä? Miten päästät irti töistä vapaa-ajalla? Milloin olet onnellinen? Kysymyksiä, joiden äärelle kannattaa pysähtyä. Ja pohtia, mitä muutoksia haluat ja voit tehdä.

Kysy välillä myös työkavereiltasi ja läheisiltäsi, mitä heille kuuluu. Kuuntele ja rohkaise kertomaan lisää!

Rentouttavaa ja palauttavaa kesää!

vakuutusuutisia

Synkkä alkuvuosi vakuutusalalla Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstocck

⊲⊲ Vakuutusalan keväässä on ollut paljon varjoja. Monessa yhtiöissä on käyty yt-neuvotteluja, joiden seurauksena toista sataa alan ammattilaista on menettänyt työnsä. Työpaikkansa puolesta on joutunut pelkäämään yli 2000 alan työntekijää kevään aikana.

Tylyin linja on ollut Fenniassa, joka yhdistyi äskettäin Folksamin kanssa. Sieltä 95 työntekijää joutuu lähtemään yt-neuvottelujen päätteeksi.

Poikkeuksellisen kylmäksi kyydin tekee se, että tukipaketteja ei ole tarjolla ja osalla työvelvoite jatkuu loppuun saakka. Kaikki mehut halutaan saada irti työntekijöistä ennen poispotkimista.

Fennia, jarruta ja mieti Fennian henkilöstö on hyvin huolissaan siitä, miten töistä selvitään jatkossa. Jonoja on eivätkä kahden eri yhtiön järjestelmät keskustele vielä keskenään. Konversioita pitää tehdä ja kesälomakausikin painaa päälle. Työn määrän ja sen tekijöiden yhtälö tuntuu mahdottomalta.

- Mistä ihmisiä enää vähennetään, pääluottamusmiehet Taanja Sundberg ja Mia-Ellen Lauronen kysyvät huolissaan.

Ilman irtisanomisiakin ovat yhtiön ovet käyneet tiuhaan tahtiin. Yhtiöstä on lähtenyt oma-aloitteisesti noin 60 työntekijää, mitä ei kuitenkaan huomioitu esimerkiksi yt-neuvottelujen irtisanomismäärissä.

Henkilöstö toivoo, että työnantaja pysähtyisi miettimään, miten työt saadaan hoidettua. Jo tähän mennessä monet ovat paiskineet paljon ylitöitä, ne eivät ole ratkaisu ti-

Moni työyhteisö on alkuvuodesta joutunut kärsimään väen vähentämisestä.

lanteeseen. Työntekijät luonnehtivat jäljelle jäävien työtaakkaa kohtuuttomaksi.

Tunnelma on synkkä ja luottamus Fenniaan on olematonta. Työpaikan menettämisen uhka on ilmassa koko ajan.

Yt-sanelua Turvassa Tänä keväänä myös Turva on liittynyt yt-neuvotteluja käyvien yhtiöiden joukkoon. Konttoreista on vähennetty väkeä ja esimiesporrasta myllerretty.

Myös myyntiorganisaatiota on laitettu uuteen uskoon.

Henkilöstö on tyrmistynyt yhtiön toiminnasta. Ytneuvottelut tulivat täytenä yllätyksenä ja niiden käymistä kuvataan näennäiseksi, nopeutetuksi ja kiireiseksi. Käytännössä työnantaja on vain sanellut tahtonsa.

Tällainen toiminta ihmetyttää yhtiössä, jonka asiakkaita ovat monet ammattiliitot.

Lisäksi sen hallintoneuvostossa istuu ay-liikkeen edustajia. Suutarin lapsen kuuluisat

kengät tuntuvat olevan kateissa Turvassa.

Paraneeko henkilökokemus yt-neuvotteluilla?

Työeläkeyhtiö Ilmarinen on niin ikään vähentänyt väkeä.

18 työntekijää joutui lähtemään tänä keväänä Eteran ja Ilmarisen yhdistymisen peruja olevien yt-neuvottelujen seurauksena.

Vain viikko sen jälkeen yhtiö aloitti uudet yt-neuvottelut 90 työpaikan vähentämiseksi.

Tosin yhtiö arvioi vähennysten jäävän pienemmiksi, koska samaan aikaan avautuu uusia tai muuttuneita tehtäviä.

Tunnelmat uusimman ytuutisen jälkeen olivat tyrmistyneet.

Henkilöstö ehti juuri hengähtää edellisten vähennysten jälkeen, kun he joutuvat jälleen pelkäämään työpaikkansa puolesta.

Vähennyksiä perustellaan organisaatiouudistuksella.

Yhtiön tavoitteena on parantaa asiakas- ja henkilöstökokemusta.

– Henkilöstökokemusta eivät paranna yt-neuvottelut ja jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta. On varmasti tehokkaampiakin tapoja parantaa henkilöstökokemusta, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme sanoo.

Valtaosa työllistyi OP:ssa OP:n keskusyhteisökonsernin yt-neuvottelujen lopputulos varmistui alkuvuodesta. Massiiviset, 700 henkilöä koskeneet yt-neuvottelut päättyivät valtaosan kohdalta hyvin. Lähes 600 henkilöä löysi uuden työpaikan OP:n sisältä.

Irtisanottavien määrän on arvioitu jäävän noin pariinkymmeneen henkilöön keskusyhteisötasolla.

Noin 80 henkilöä päätyi tukipakettiin. Heidän joukossaan oli muutama vakuutuspuolen työntekijä.

VAKUUTUSVÄKI 7

Marjo Wallin ja Katja Veirto pitävät hyvää työkykyä, osaamiseen panostamista ja tulevaisuuden uskoa tärkeinä tekijöinä työuran jatkamisen kannalta.

Epävarmuus ajaa eläkkeelle Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius

Työpaikan epävarmuus vaikuttaa vahvasti eläkehalukkuuteen. Irtisanomiset vähentävät selvästi työssä jatkamisaikeita yli vanhuuseläkeiän alarajan, selviää Elon yhteiskuntajohtajan Katja Veirton lisensiaattitutkimuksesta. ⊲⊲ Luvut ovat pysäyttäviä. Vain noin joka viides aikoi jatkaa työuraansa vanhuuseläkeiän alarajan yli, jos yrityksessä oli yt-neuvotteluja eikä ikääntyvien työssäjatkamista tuettu. Sen sijaan yrityksissä, joissa ei ollut yt-neuvotteluja ja ikääntyviä tuettiin, jatkohaluja oli lähes 40 prosentilla.

Jotta työuria saataisiin pidennettyä, katse pitää kääntää ikäjohtamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hyvällä tu-

8 VAKUUTUSVÄKI

levaisuuden suunnittelulla ja siihen liittyvällä osaamisen kehittämisellä osa ytneuvotteluista voidaan varmasti välttää ja vähentää epävarmuutta työpaikoilla.

Veirton mukaan hyviä tuloksia on saatu ikääntyvien urasuunnittelusta ja -valmennuksesta. Niihin osallistuneiden tulevaisuudenusko ja kokemus omasta osaamisesta on vahvistunut.

Urasuunnittelu ei välttämättä merkitse uusien, yhä vaativampien tehtävien

tavoittelua. Vaihtoehtona voi olla vaikka työkierto tai siirtyminen muunlaisiin töihin.

Toiveet esiin kehityskeskusteluissa Veirton mukaan oiva paikka urapohdintoihin ovat kehityskeskustelut. Niissä on hyvä ottaa esiin toiveet puolin ja toisin. Siellä voi ottaa vaikkapa esiin, olisi-

͒ ͒ Hyvä työkyky, osaamiseen panostaminen ja tulevaisuuden usko ovat tärkeimpiä tekijöitä, jos työuria halutaan pidentää. ko mahdollista siirtyä sellaisiin tehtäviin, joissa pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja samalla vähentämään kuormittavimpia töitä.

Älä hukkaa hiljaista tietoa Urasuunnittelu on tarpeen siinäkin tapauksessa, jos työntekijä on päättänyt eläköityä.

Kun asia puhutaan auki ajoissa, uusi ihminen voidaan palkata riittävän varhain ja siirtää osaamista uudelle työntekijälle.

Silloin uusi työntekijä pääsee ohjatusti sisään uuteen työhön ja pitkään työtä tehnyt pääsee tekemään näkyväksi omaa osaamistaan ja jakamaan sitä muille.

Huomio työn sisältöön ja joustoihin Työssä jatkamishaluja lisää myös se, jos oman työn sisältöön voi vaikuttaa. Jos työ tuntuu mielekkäältä, haluaa sitä helpommin jatkaa silloinkin, kun voisi siirtyä eläkkeelle.

- Autonomian kokemus, se että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, on tärkeä tekijä, kun ihmiset miettivät työssä jatkamista, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin sanoo.

Ikääntyvät hyötyvät myös siitä, jos työpäivät eivät ole pakkotahtista liukuhihnatyötä. Pienet tauot tarpeen tullen auttavat jaksamaan.

Tarvetta voi olla myös joustoille.

Ikääntyessä palautuminen on hitaampaa eli tarvetta saattaa olla työaikajärjestelyihin ja esimerkiksi yötyöstä luopumiseen.

Joustotarvetta voivat luoda myös ikääntyneet vanhemmat tai puoliso, joista pitää huolehtia.

Työkyky on muutakin kuin terveyttä Merkittävä tekijä työssäjatkamisen kannalta on myös työkyky. Kyse ei ole vain terveydestä, vaan työkykyyn vaikuttavat

ihmisen voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin ja sen antamiin voimavaroihin.

Esimerkiksi esimiehen tuki on vahvassa yhteydessä hyvään työkykyyn. Samoin se, millä tavalla ikääntyviin arjessa suhtaudutaan.

- Työpaikoilla pitäisi viestiä sitä, että arvostamme kokeneita työntekijöitä, että haluamme pidempiä työuria ja että olemme valmiit tukemaan ja joustamaan, Veirto sanoo.

Kukaan ei ole liian vanha koulutukseen Henkilöstökoulutuksella on myös vaikutusta eläkeajatuksiin. Kun ikääntyvän osaaminen pidetään ajan tasalla ja tarjotaan koulutusta, jatko työelämässä on todennäköisempää kuin silloin, jos työntekijä tuntee vain pyristelevänsä päivästä toiseen puutteellisilla tiedoilla ja taidoilla.

Wallinin mukaan ikääntyvät voivat hyötyä myös omista koulutuksista, joissa on ehkä enemmän aikaa harjoitella asioita ja kokeilla asioita rauhassa. Nuoret kollegat kun tahtovat usein olla rohkeampia kokeilemaan uutta ja koulutuksen tahti voi tuntua joskus liian kovalta.

Sairausloma nostaa työkyvyttömyysriskiä Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa työpaikoilla. Marjo Wallin uskoo, että työterveyden ennalta ehkäisevän työn merkitys tulee korostumaan, kun Kelan työterveyshuollon korvausperusteet muuttuvat ensi vuoden alussa.

Tulevaisuudessa yhä isompi siivu pitää käyttää ennaltaehkäisevään työhön.

Toisaalta nopea hoitoonpääsy ja sairauden hoitaminen ovat tärkeitä. Mitä nopeammin työntekijä saa hoitoa vaivaansa, sitä nopeammin hänet saadaan takaisin työelämään.

- Yli kaksi viikkoa pitkät sairauslomat ovat jo yhteydessä työkyvyttömyysriskin kohoamiseen, Marjo Wallin huomauttaa.

Ei pikavoittoja tai hokkuspokkustemppuja Työeläkeyhtiöillä on oma tärkeä roolinsa työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi Elo tarjoaa asiakkailleen työkykyjohtamisen välineitä ja kouluttaa vertaisvalmentajia, jotka työskentelevät omissa yhtiöissään työhyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi Työuran uurtaja -valmennuksissa autetaan työkyvyn kanssa kamppailevia oivaltamaan keinoja, joilla he voivat kehittää osaamistaan ja muokata työnkuvaansa työkyvylleen sopivaksi.

Vaikka eläkeyhtiö tukeekin asiakasyritystään, työkykyjohtamisen pitää olla yhtiön omissa hyppysissä. Sitä ei voi ulkoistaa. Työkykyjohtaminen lähtee yrityksen omista tarpeista ja tulokset syntyvät hyvinvoivan henkilöstön avulla.

Työkykyjohtamisen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. Kertakuurilla tai hokkuspokkustempuilla se ei synny.

- Esimerkiksi esimiestyön kehittäminen ei vaadi rahaa, mutta se vaatii hurjasti työtä Wallin sanoo.

Monen tekijän summa Siltikään työurien pidentäminen ei ole helppoa, sillä eläkepäätös on monen tekijän summa.

- Eläkepäätökseen vaikuttavat niin ihmisen oma tilanne, työpaikkatason tekijät sekä koko yhteiskunnallinen kehikko kuten sosiaaliset normit, lainsäädäntö ja asenteet, Veirto kuvailee.

Lainsäädännöllä voidaan säädellä esimerkiksi ikärajoja ja etuusehtoja. Mutta monia asioita ei lakien avulla ratkaista.

Hyvää esimiestyötä, asennetta ja arvostusta ei laeista löydy. Ne pitää rakentaa jokaisella työpaikalla kannustaviksi ja työuran jatkamista tukeviksi.

- Hyvä työkyky, osaamiseen panostaminen ja tulevaisuuden usko ovat tärkeimpiä tekijöitä, jos työuria halutaan pidentää, Veirto ja Wallin summaavat.

VAKUUTUSVÄKI 9

MEidän VVL

Ilo irti liikunnasta ⊲⊲ Vakuutusväen Liiton jäsenet ottivat varaslähdön valtakunnalliseen Unelmien liikuntapäivään toukokuun alkupuolella.

Varaslähtö otettiin tällä kertaa Turussa ja Helsingissä.

Edes tapahtumaa edeltäneet kylmät kevätsäät eivät karkottaneet innokkaimpia liikkujia.

Turussa vedettiin tiukka puolitoista tuntinen niin nyrkkeilyn, tasapainotreenien kuin yleisurheilunkin parissa. Lämmin tuli varmasti kaikille ja niskan jumit saivat kyytiä nyrkkeilyn aikana.

Helsingissä teemana oli sisäisen yleisurheilijan etsintä. Helsingin Kisaveikko-

10 VAKUUTUSVÄKI

jen valmentajan opeilla harjoiteltiin niin aitajuoksua, moukarin- ja keihäänheittoa kun pituushyppyäkin, vauhdilla ja ilman.

Tapahtuman osallistujat heittäytyivät innolla yleisurheilun maailmaan. Edes murtunut varvas ei estänyt osallistumista, sillä kukin teki oman kuntonsa ja vointinsa mukaan.

Osallistujien joukosta löytyi todella lupaavia kykyjä. Esimerkiksi aitajuoksussa eräs osanottaja sai heti askeleet ja rytmiikat kohdalleen, vaikka ei koskaan ollut juossut aitoja.

Osa pääsi kokeilemaan elämänsä ensimmäistä kertaa aitajuoksua.

- Todella hauskaa päästä kokeilemaan kaikkea. Yksin tällaista ei kehtaisi kokeilla, kuului suorituspaikoilta naurun kera.

Turbokeihäs löysi oikean lähtökulman ja moukarinheiton pyörähdykset sujuivat mallikkaasti. Heittolajeja tosin kiusasi navakka tuuli, joka lisäsi turbokeihään heittämisen haastetta melkoisesti.

Lopuksi jokainen juoksi ratakierroksen omaan tavoiteaikaansa ja tuuletti urakan päätteeksi.

Liikunnallinen ilta päätettiin pullakahvien ja mukavan jutustelun merkeissä. Kuten edellisenkin kerran, ilta päättyi toiveeseen: Ensi vuonna uudestaan.

VAKUUTUSVÄKI 11

Pidät lomalla sellaisia päiviä, ettet suunnittele niiden varalle yhtään mitään. Heräät aamulla ja teet mitä kivaa tulee mieleen tai olet tekemättä mitään.

Löydä lomaonnesi Merja Perttula Kuva Shutterstock

Hoida lomalla stressi pois, mutta muista onnellisuutta tuovat teot myös sen päätyttyä. ⊲⊲ Pitkä työntäyteinen kevät takana ja ihana kesäloma edessä? Mahtavaa, mutta älä lataa muutamaan viikkoon liikaa odotuksia tai laadi pitkää listaa lomalla tehtävistä velvollisuuksista. Niin onnellisuus- kuin lomatutkimuksesta tiedetään, että kohtuulliset toiveet ovat paras tie tyytyväisyyteen.

-Kun ihminen odottaa liikaa elämältä,

12 VAKUUTUSVÄKI

työelämältä, parisuhteelta tai yhtä hyvin lomalta, hän pettyy. Eihän pysyvä onni tai täydellinen loma ole oikein kenellekään mahdollista. Kokemus auttaa. Vuosi vuodelta oppii paremmin hyödyntämään lomansa itselleen sopivalla tavalla, onnellisuudesta kirjan kirjoittanut työterveyspsykologi Jouni Luukkala sanoo.

Moni säästää arkena ja panostaa lomalla unelmia täynnä olevaan matkaan tai muuhun tekemiseen, jolloin haaveilee elävänsä koko vuoden edestä.

Unelmia on hyvä olla, mutta tutkimusten mukaan ihminen on tyytyväisempi elämäänsä silloin, kun hän tekee ympäri vuoden jotakin itselleen mieluista.

Syvällinen onni ei kuitenkaan löydy vain mukavista fiiliksistä ja elämyksistä, vaan elämän kokemisesta mielekkääksi.

Toimit silloin sen puolesta, mitä arvos-

tat, vaikka välillä kokisit sen raskaaksi.

Esimerkiksi lapsiperheen arki ei aina ole ruusuista ja töissä välillä stressaa, mutta molemmat antavat merkitystä elämälle.

Käytä aivojasi eri lailla Loma on työstressistä palautumista varten. Puhutaan psykologisesta irrottautumisesta työstä. Mitä nopeammin työpäivän jälkeen unohdat työasiat, se on merkki siitä, että palautuminen on lähtenyt loistavasti käyntiin. Pystyisitkö unohtamaan työasiat lomalla kokonaan?

Moni kasaa loman ajaksi tekemistä, joihin ei ole ehtinyt panostaa kiireisinä työpäivinä. Liika on liikaa, mutta erilaisessa tekemisessä on myös hyvät puolensa.

-Parasta palautumista on, kun teet va-

paa-ajalla ja lomalla aivan erilaisia asioita kuin töissä. Näin eri osat aivoissa aktivoituvat kuin yleensä.

Vakuutustyön näkökulmasta voisi ajatella, että istumista vaativan tietotyön vastapainoksi kannattaa tehdä jotakin fyysistä ja konkreettista. Onko se vesillä oloa, luonnossa patikointia, oman kasvimaan perkaamista vai laiturin rakentamista?

Kokeile myös, että pidät lomalla sellaisia päiviä, ettet suunnittele niiden varalle yhtään mitään. Heräät aamulla, juot rauhassa aamukahvin ja teet sitten, mitä kivaa tulee mieleen tai olet tekemättä mitään.

Tekojen kautta onnelliseksi Onnellisuus rakentuu kolmesta osasta.

Puolet siitä on synnynnäistä, geeneissä olevaa taipumusta onnellisuuteen.

Noin 10 prosenttia tulee ulkoisista tekijöistä, kuten esimerkiksi paljonko ihmisellä on rahaa tai millainen on hänen terveydentilansa tai ulkonäkönsä. Loppuihin 40 prosenttiin voimme sitten itse vaikuttaa.

Tuntuuko lohdulliselta? Ulkoisten menestysmerkkien osuus ei ehkä olekaan niin suuri kuin yleisesti uskotaan, vaan onnellisuutta tuovat aivan muut tekijät.

Onnellisten ihmisten elämäntapoja tutkittaessa on huomattu, että he käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa olemiseen.

He ovat muita kiitollisempia, näkevät tulevaisuuden optimistisesti ja osaavat nauttia elämän nautinnoista. Niin yksityis- kuin työelämässä he auttavat muita ja osaavat iloita toisten menestyksestä.

Olisiko aika tavata ystäviä?

Onnellisuutta saat lisää, kun alat tehdä onnellisuustoimintoja. Niitä ovat muun muassa mieluinen liikunta, myönteinen ajattelu, kiitollisuuden ja anteeksiannon harjoittaminen, läheisistä ihmissuhteista huolehtiminen, stressinhallinnan opettelu ja muiden auttaminen.

Voisitko aloittaa lomalla jonkun liikuntaharrastuksen, kokeilla kiitollisuuspäiväkirjaa tai tarjota apua läheiselle?

Tyytyväiseen elämään kuuluvat myös kohtuudella aistien tuomat ilot, hyvä ruoka ja juoma. Lomalla niistä saa nauttia!

Olisiko yhdessä ystävien kanssa kesän antimista koottu herkkuhetki loman ko-

hokohta?

Pieni inventaario paikallaan Loma on hyvää aikaa pohtia työtalvea ja omaa elämää. Olenko tyytyväinen nykyiseen? Jos en ole, mitä minun pitäisi tehdä?

-Jos koet, että olet tyytymätön johonkin elämäsi osa-alueeseen, se on merkki siitä, että tarvitset muutosta. Muutos tapahtuu niin, että käytät aikaasi eri tavalla kuin ennen: vähennät jonkun tekemistä ja vastaavasti lisäät jonkun toisen tekemistä.

Vaikka loma on tärkeä tilaisuus kerätä voimia, sen vaikutus loppuu parissa viikossa, jos työpaikalla ei ole kaikki kunnossa. Loma lievittää väsymysoireita, mutta se ei poista niiden syitä.

- Jos työpaikalla on isoja epäkohtia, niihin pitää puuttua. Jos koet, että joudut tekemään liikaa töitä tai työt ovat jakautuneet epäoikeudenmukaisesti, ota asia puheeksi esimiehesi kanssa. Älä luovu lakisääteisistä tauoista. Kiireestä huolimatta ne kuuluvat sinulle ja pitävät hyvinvointiasi yllä.

Stressinhallinta kunnossa?

Syksyn tullen mieti myös omaa toimintaasi. Hyvät stressinhallintataidot edistävät onnellisuutta. Millaiset mahtavat olla omasi?

Jos sinulla on jokin ongelma, vähätteletkö sitä tai annatko sen lannistaa itsesi?

Ratkaisukeskeinen tapa on miettiä keinoja, miten pääset pois tilanteesta. Voisitko tehdä asialle jotakin? Ja jos et voi, hyväksy myös se, ettet voi asiaan vaikuttaa.

Jos sinua on kohdannut jokin menetys, jota et voi saada takaisin, sure silloin asiaa rauhassa. Älä jää kuitenkaan yksin liian pitkäksi aikaa surusi kanssa tai murehtimaan esimerkiksi työasioita. Puhu niistä läheisillesi tai hae muualta apua.

Vaikein stressinhallinnan keino on pyrkiä antamaan kokemallesi epäonnistumiselle tai menetykselle jokin merkitys.

Voisiko se olla esimerkiksi se, että opit itsestäsi jotakin uutta tai löysit uusia arvojesi mukaisia asioita elämääsi?

Lue lisää: Jouni Luukkala, Osalliseksi onnellisuudesta, Duodecim 2019.

Lisää onnellisuuttasi

[1] [²] [³]

[4]

[5]

[6]

Säännöllinen liikunta on nopea keino vaikuttaa mielialaan ja kasvattaa stressinsietoa. Etsi itsellesi mieluisa ja lähtötasoosi sopiva laji. Unohda muiden kanssa kilpaileminen.

Myönteinen ajattelu on toiveikkuuta, ratkaisujen ideointia ja yhdessä tekemistä. Hyväksyt, ettei elämä ole aina helppoa ja siihen kuuluu surua.

Yrität kuitenkin löytää eteepäin vieviä ratkaisuja muita polkematta.

Myötätunnon lisääminen itseä ja muita kohtaan lievittää masennusta ja ahdistusta. Sitä tarvitsevat etenkin itsekriittiset ihmiset. Sallit itsellesi ja muille epäonnistumiset, mutta otat huomioon myös omat oikeutesi ja tarpeesi. Tuet muita.

Huomaat kaiken hyvän, mitä on elämässäsi. Pidä jonkin aikaa kiitollisuuspäiväkirjaa, niin huomaat, mistä kaikesta voit olla kiitollinen. Sano illalla nukkumaan mennessäsi muutamia kertoja sana ”kiitos” ja seuraa mielenkiinnolla, millaisia asioita tulee mieleesi.

Vaali ihmissuhteita myös työelämässä. Monesti kohtelias pyytäminen tuottaa paremman tuloksen kuin tiuskiminen tai käskeminen.

Ystävällinen ihminen ei arvioi muita statuksen mukaan, vaan on kaikille yhtä reilu.

Kun annat itsellesi ja toisille anteeksi, vapaudut kostonhalusta. Anteeksianto on irtipäästämistä. Psykologinen anteeksianto toimii samoin kuin kiitollisuusharjoitus. Toista ennen nukahtamista mielessäsi muutamia kertoja sana ”anteeksi” ja jää kuuntelemaan, mitä tulee mieleesi. Mitä annat itsellesi ja toisille anteeksi?

VAKUUTUSVÄKI 13

Pilkunviilaaja vai kiusaaja?

Merja Perttula Kuvitus Markku Haapaniemi

Huonoon johtamiseen pitää puuttua alkuunsa.

Mutta miten estää, ettei työpaikkaa valtaa hirviöjohtaja? ⊲⊲ Puun ja kuoren välissä. Näin voi kuvata tilannetta, jossa useimmat esimiehet ja johtajat toimivat. Esimies joutuu tasapainoilemaan ylemmästä johdosta tulevien tulostavoitteiden ja omien alaisten odotusten ristipaineissa välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen.

-Jos jotkut ratkaisut alkavat hiertää ja kasaantua, johtaminen luisuu vähitellen huonon johtamisen puolelle ja pahan kierre alkaa. Työyhteisö alkaa kokea, ettei esimies pidä tarpeeksi henkilöstön puolia, yli 45 vuotta johtajuutta tutkinut VTT Pauli Juuti toteaa.

Hän pyysi uusimman kirjansa pohjak-

14 VAKUUTUSVÄKI

si tarinoita johtamisesta. Suuri osa yli 30 kirjoituksesta käsitteli huonoa johtamista, joten kirjastakin tuli huonon johtamisen analyysi.

Pauli Juuti esittelee neljä tapaa johtaa huonosti. Tavallisinta on hyvän ja huonon johtamisen sekoittuminen toisiinsa. Pahan johtamisen puolella ollaan, kun johtaja alkaa nojata puitteisiin, hän perustaa johtamisensa uhkakuville tai ongelmat kumpuavat hänen persoonallisuudestaan.

Kirjalla tuntuu olevan tilausta. Suomessa noin 90 prosenttia työvoimasta on jossakin uransa vaiheessa kohdannut huonon esimiehen.

Huonosta ilmapiiristä pakottamiseen Ensimmäiset huonon johtamisen merkit tunnistaa ilmapiirin muuttumisesta. Ihmiset alkavat aistia, ettei kaikki ole kunnossa. Tiedon kulussa on ongelmia ja tyytymättömyys lisääntyy.

Vähitellen alkaa esiintyä luottamuspulaa. Voiko esimiehen sanaan luottaa?

Vaikka hän näyttää ystävälliseltä, päätökset kielivät toista. Työyhteisössä alkaa näkyä myös kuppikuntia: osa mielistelee esimiestä, osa taas kyynistyy huomatessaan, ettei osaaminen ja ahkeruus olekaan asioita, joita arvostetaan.

-Tällöin ollaan jo tilanteessa, jossa esimies alkaa käyttää pakkokeinoja ja puitteita auktoriteettinsa tukena. Kun ihmisiä ei saada pakolla innostumaan ja antamaan parastaan, tuloksen tekeminenkin alkaa ontua. Syntyy pelon ilmapiiri.

Kriisiin ajautuneen organisaation pelastajaksi ilmoittautuvalla johtajalla saattaa myös olla ketunhäntä kainalossa. Kriisijohtaja voi olla huono johtaja, kun hän esittää kirkkain silmin perusteetta hallussaan olevan keinoja, joilla kilpailijat selätetään tai organisaatio nostetaan uuteen nousuun.

-Kun henkilöstö uskoo hänen pelastavan tilanteen, se luovuttaa lapsenmielisesti vaikutusmahdollisuuksiaan pois.

Apua, johtaja on psykopaatti Mustimpiin huonoihin johtajiin kuuluvat

psykopaattistyyppiset persoonallisuudet.

He saavat koko työyhteisönsä pahoinvoivaksi ja kuilun partaalle.

Heitä on moneksi. Joku nauttii alaisten kiusaamisesta, toinen haluaa ihailua, kolmas pyrkii ahneudessaan varmistamaan itselleen parhaimmat edut keinoilla millä hyvänsä.

Väestössä psykopaattisia persoonia on prosentin verran. Tutkimusten mukaan esimiehistä heitä on jo 3-4 prosenttia ja ylimmästä johdosta yli 10 prosenttia.

-Tällaiset henkilöt saattavat pyrkiä johtotehtäviin muita innokkaammin. Itse uskon, että esimiestyön ristipaineet nostavat epätoivottavia piirteitä esiin. Ihan tavallisesta johtajasta kehkeytyy paineessa teflonpintainen pomo, joka menettää kosketuksen omiin tunteisiinsa ja arkielämään.

Uudenlaista johtamista Pauli Juuti on ollut valmentamassa lukuisissa organisaatioissa. Hän muistaa kokoustilanteen, missä ihmiset nyökyttelivät pukahtamatta sanaakaan esimiehen puhuessa. Vasta kun lähdettiin pois, alettiin heitellä kyynisiä kommentteja.

- Kun avoin vuorovaikutus loppuu, ollaan pulassa. Tärkeintä on puuttua heti johtamisongelmien ilmaannuttua asiaan, jotta huonoa kierrettä ei syntyisi. Se ei ole aina helppoa, sillä taustalla on vanhoja perinteitä, joita toistetaan.

Ilmapiirin kiristymistä ei pidä vähätellä. Jos mittauksissa huomataan pahoinvointia tai sairauspoissaolot lisääntyvät, on ryhdyttävä selvittämään, mistä ne johtuvat.

Pauli Juutin mielestä huonoon johtamiseen puttuminen tulee antaa jonkun arvovaltaisen henkilön vastuulle. Hänen tuekseen on nimitettävä esimerkiksi henkilöstöasioista vastaavista, luottamusmiehistä, työsuojelusta, työterveyshuollosta ja esimiehistä koostuva työryhmä, joka etsii yhteispelillä ongelmiin ratkaisuja.

-Jos on sattunut yhteentörmäyksiä tai esimies ei ole kuunnellut, se pitää tunnustaa. Hyvä esimies pyytää työntekijältään anteeksi ja ottaa toisen esittämät asiat vakavasti.

Jaettua johtajuutta Uuden ajan johtaja pyrkii auttamaan työntekijöitään ja tekemään itsensä tarpeettomaksi. Puhutaan jaetun johtamisen mallista ja itseohjautuvuuden lisää-

misestä. Kaikki organisaation ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Heitä kannustetaan aktiivisuuteen. Erilaisuutta pidetään rikkautena.

-Johtaja ei sano, että ”toi on ihan älytöntä, mitä esität” tai ”teet tuo väärin.”

Hän toteaa: ”Hyvä, että keksit. Pohditaan tätä yhdessä vähän enemmän.”

Asiakkaan äänen ja häntä lähinnä olevien työtekijöiden kokemusten tulee olla tärkeimpänä ohjenuorana: kun asiakasta palvellaan parhaiten, yrityskin menestyy.

Vanhakantainen ajatus on, että esimies ja johto tietävät kaiken ja vain heidän näkökulmansa mukaan mennään.

Jatkuvaa kouluttautumista Esimiesten työ on raskasta ja yksinäistä.

Esimies tarvitsee jatkuvaa koulutusta, valmennusta ja mentorointia. On voitava puhua myös tunteistaan ja epätoivon hetkistään. Siksi vertaistuki on tärkeää muun tuen ohella.

-Esimiehen tulee ymmärtää, ettei hän pärjää yksin. Avun pyytäminen ei ole heikkouden merkki.

Kosketus organisaation perustehtävän hoitamiseen ja asiakkaisiin on elinehto menestymiseen.

-Suosittelen Suomen työpaikoillekin Pomo piilossa -vierailuja televisio-ohjelman tapaan. Johtajahan voi mennä johonkin toimipisteeseen vähäksi aikaa ja havainnoida, miten asiakaspalvelu pelaa, miten työyhteisöä johdetaan ja missä pitää parantaa.

Esimiehet vaihtoon Jos esimies huomaa, ettei enää saa porukkaansa mukaan tai ei ole itse innostunut, hänen kannattaa siirtyä hyvillä mielin asiantuntijaksi ja antaa muille tilaa. Pauli Juutin mielestä voitaisiin jopa miettiä esimiespestin tekemistä määräaikaiseksi. Suositeltavaa on myös työkierto eli esimies vaihtaa paikkaa määräajaksi jonkun toisen esimiehen kanssa.

Esimiesten valinnassa pitää olla tarkka. Organisaation tulisi varoa valitsemasta esimiesasemaan henkilöitä, jotka haluavat ihailua tai joilta puuttuu kyky empatiaan. Kunnon perehdyttäminen tehtäviin pitäisi olla itsestäänselvyys.

- Organisaatio saa parhaiten sitoutuneet johtajat, kun se kasvattaa heidät alusta lähtien itse. Valitaan huolella nuoria osaajia, ja koulitaan heitä läpi uran koulutuksella, coachingilla ja mentoroimalla.

Stop huonolle johtamiselle

[1] [²] [³] [4] [5]

Kaikkia pitää kohdella työyhteisössä oikeudenmukaisesti ja arvostavasti.

Kiusaamiselle laitetaan nollatoleranssi.

Esimiehiksi valitaan organisaation sisältä ansioituneita henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita toisista ihmisistä ja ymmärtävät avoimen vuoropuhelun merkityksen.

Jokaisella esimiehellä pitää olla mahdollisuus hyvään tukeen joko organisaation sisältä tai ulkoa.

Ilmapiiriongelmia ei saa vähätellä, vaan alkaa selvittää tilannetta.

Asiakkaiden kanssa tekemisissä olevia pitää kuunnella. He ovat työnsä parhaita asiantuntijoita.

Innovaatiot tulevat arjesta.

Ulkoa tulevilla johtajilla voi olla hinkua näyttäytyä superjohtajina, jotka käyttävät organisaatiota ikään kuin ponnahduslautana. He voivat vaihtaa herkästi paikkaa parempien kehitysnäkymien ja uratoiveiden vuoksi.

Jos asiat ovat tiukasti solmussa, silloin ylemmän johdon äärimmäisenä keinona on vaihtaa esimies, vaikka hän itse ei sitä haluaisi.

Mitä minä voin tehdä?

Kun omassa työyhteisössä alkaa havaita törmäyksiä, epäluuloisuutta ja alisuorittamista, ei kannata vain tyytyä tilanteeseen.

Avoin puhuminen asioista vaatii rohkeutta, mutta suun sulkeminen voi olla vielä kohtalokkaampaa.

On useita tahoja, joihin henkilöstö voi ottaa yhteyttä, kuten luottamushenkilöt, työsuojelu, henkilöstöosasto tai työterveys ja saada yhteisiä palavereja aikaan.

-Kokouksissa on viisasta aloittaa puhe turvallisista, työhön liittyvistä asioista eikä solmuun menneistä ihmissuhteita.

Mikä on meidän perustehtävämme, miten sitä kirkastetaan ja millaisia tavoitteita meillä on tulevaisuudessa? Millaista on yhteistyömme ja miten sitä voidaan parantaa?

VAKUUTUSVÄKI 15

MEidän VVL

Jokaisella on tarinansa ⊲⊲ Jokaisella jäsenellä on oma tarinansa.

Moni on saanut arvokasta apua luottamusmieheltä tai liiton juristilta. Samoin paljon porukkaa on osallistunut liiton tapahtumiin ja kokenut hulvattomia hetkiä.

Liiton touhuissa ja tapahtumissa on solmittu ystävyyssuhteita loppuiäksi. Jotkut ovat jopa löytäneet elämänkumppanin näistä ympyröistä.

Liiton arvontojen avulla lomasta on voinut tulla liikunnallinen loistokokemus tai satumainen seikkailu esimerkiksi mökkiloman merkeissä. Joku on saanut tärkeän avun reissussa liiton matkustajavakuutuksesta.

Julkaisemme jäsenten tarinoita Vakuutusväki-lehdessä ja liiton kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Julkaistuista tarinoista maksamme 50 euron palkkion.

Tarinoita voi lähettää osoitteeseen toimitus@vvl.fi. Laitathan viestin otsikkokenttään Jäsentarina.

Hyvää vastine tta rah oille Oltiin h yvän

VvL o n oike a osoi Tulin Vakuu te t u nan syh

tiö Sam i oli o lla pu poon rasku oli vu vuonn ussa o a 80 li firm otta tsuppa oli lyh an pik ria tuu . Tarkoituk yt mie sek raama u s ja ko joulut mitta ssa. M . Sillo va tan inen t a i ra n s n s e imaan ssikav n piir jaani ijohta tuttav eri, pä . Kosk ja uutta äsin t a seli, o o lin so e tanssi lisink piva lattiall kemään uu o kiin maan teen jo n a. Illa nostu VTS-t n ede htan u t u jäämä t tkinto Niinh a. än talo essä hän ky ä n s o i inä kä n ja su tä. Tu v ohon oritta aikaan i, että kiinn jia” hy ostui liitto vin jotka k kin nopeas on liittymis n taloon jää ti. Oli mises een lö annus to yt tivat li tä tuli iton jä della hyvä e yi ”agiteera alalle asenyy ttä oli lakko. sain la t a e Koska ktiive en. Jo kkoav ja , olin e nkun ustus muut htinyt ajan p ta, jok tanee s ääsa a a lle nu o d li a t jä odelli senyy orelle Sillä t nen a . den, iellä o pu juu 38 vu len vi ri koto otta s e lä kin ja aman a viime talon Amm vuonn p a a t t lv i li e i a Olin m lu to tuli tä uutam n osalta kä ksessa ! yteen vin to kun i an vu sin vä stuin oden lillä ”v panki amm VvL:ä attilii ss än pa tto Su ieraissa”. lasin t a vakuutu oran ksia t akaisi jäsen ekem n! , ässä, mutta

työkav euroa erin ka on erit nssa liit täin ha kuuluu on rist lpa hin eilyllä. pari illa ta Ruo Ensinn llispuff tsin ris Perjant äkin 40 e t t ia teilystä aina läh + aamu , johon sinen la palaa. dettiin vielä ivamok matkaa a eli sy n. Ekan vät enä ötyä nii a iltana ä sujun n t paljon ut. Men kyissäm puffetis uli tehtyä klas tiinkin me. Ajo sa, että aika ajo issa nu vän ka tanssit is sa nuk kkuma nnalta e ik u a h m n y aan ruo meno o vä idea Käytiin , sillä n kaähli tosin ka ts om iin pää seuraa a ss a ka vanhas s van pä t ii loja aq n ajois sa kaup iuarium sa Tuk ungiss hyvä. holma issa ja a. Keli an. käveltii sattui o n pikk lemaan Lauant u se n tosi au aina Lo yhden r r in e koinen p iti hyvä medito ja n luenn intitav tiin jo on, jos an, joll hillitä sa opin a edist ruoanh tyttiin ä esimer ä nuka imoa, v vähän kiksi htamis alittiin viiniäk ta. Illall vetämä vain pa in mais a osatän tun r h t a e a le t nelmaa maan. palat ja tiin lau Puffetin kattoo keskilukilpa n karao jälkeen ilua. M hausko k e mentii usiikki lla ja se ja laulu n ei ollut n jälke esityks hyvä. E en kats ihan yk iä kuit sityste otkösluo enkin n jälke Viikon k kaa, m oli ja m en käy loppu o u uuten tiin vie li erittä tunnelm tta tapaht lä vähä in muk umissa a oli n tanss a v a u seamm ja miele ahtelem Tänä v inkin. lläni kä assa. uonna visin tä risteily sä, mit llaisiss ä en ih buukat a mettele tiin täy teen m yhtään uutam . assa pä iväs-

16 VAKUUTUSVÄKI

Kerro oma jäsentarinasi.

Voit voittaa 50 euron lahjakortin.

Entisestä aktiivista tuli esikoiskirjailija 86-vuotiaana ⊲⊲ Miten nuori neitonen Karkkilasta päätyi tarjoilemaan kuuluisuuksille ja millaista oli omin silmin nähdä kansainvälinen kisameininki Helsingissä kesällä 1952?

Tästä ja paljosta muusta kertoo Sinikka Koivuniemi kirjassaan Tarjoilijana Helsingin Olympialaisissa.

Sinikka on vakuutusväelle tuttu liiton hallituksen jäsenenä ja Kansa-yhtiöiden pääluottamusmiehenä 1970-luvun puolessa välissä. Nyt 86 vuoden iässä hän on tehnyt aluevaltauksen esikoiskirjailijana.

Sinikka on harrastanut historiaa ja kirjoittamista ja se näkyy hänen tekstissään.

Hän kertoo Rio de Janeiron olympialaisten vieneen ajatukset Helsingin olympiakisoihin. Vanhan koulusalkun kätköistä löytyi valokuvia, muistiinpanoja ja lehtileikkeitä ajalta, jonka hän oli töissä Käpylän kisakylässä.

Sinikan lähipiiri oli jo pitkään halunnut tietää lisää ja niinpä muistelmat alkoivat vähitellen syntyä. Hän ei onneksemme tyytynyt vain kirjaamaan muistojaan, vaan teki todellisen tietoteoksen. Sinikka keräsi muisteluja myös olympianuorilta, jotka tekivät vapaaehtoistyötä kisojen aikana. Kirjassa on myös kisojen tuloksia, kartat suorituspaikoista sekä runsaasti kuvamateriaalia upeasti taitettuna.

Högforsin tehtaan konttorilla Karkkilassa oli neljä neitosta, jotka päättivät vastata lehti-ilmoitukseen, jossa haettiin tarjoilijoita Käpylän kisakylään. Heidät

Sinikka Koivuniemi esittelemässä kirjaansa.

valittiin ja työstä maksettiin jopa pientä palkkaa. Lisäksi luontaisetuihin kuului majoitus Käpylän kansakoululla sekä lippu muutamiin tapahtumiin, jos työltä ehti.

Ulkomaalaisia nähtiin ensimmäistä kertaa Kisojen kansainvälinen tunnelma nuoren tytön silmin katsottuna välittyy hyvin kirjan sivuilta. Ulkomaalaisia nähtiin Helsingin kaduilla ensimmäistä kertaa. Tyttöjä varoitettiin olemasta läheisissä tekemisissä kisakylään majoittuneiden ulkomais-

ten miesurheilijoiden kanssa.

Kirja ei paljasta ihan kaikkea, mutta vapaa-aikaa Linnanmäellä ei aina vietetty vain tyttöjen kesken.

Kirjasta aistii Sinikan juttelevan lukijalle ikimuistoisista hetkistään, joita hän on saanut kokea myös esitellessään kirjaansa. Parasta on, kun ihmiset ovat innostuneet kertomaan omia muistojaan olympiakesästä.

Kirjan viisaat loppusanat ovat ”Nykyihmiset pitävät monia asioita itsestään selvyyksinä, eivätkä tule ajatelleeksi, miten paljon työtä kaikki on vaatinut. Sen vuoksi voimme parhaiten osoittaa arvostusta aikaisemmille sukupolville muistelemalla silloin tällöin heidän rohkeata työtään ja päätöksiään.”

Ja totta vie, kun muistelu on näin hyvässä paketissa, se kannattaa tehdä.

Tuulikki Lepomäki-Lahtinen

Kamerat valmiiksi, kesäkuvakisa alkaa ⊲⊲ Osallistu perinteiseen kesäkuvakisaan ja lähetä toimitukseen yksi tai kaksi itse ottamaasi kesäistä kuvaa.

Esiraati valitsee kuvista parhaat ja ne julkaistaan syyskuun lehdessä. Sen jälkeen lukijat saavat äänestää suosikkiansa netissä.

Voittanut kuva julkaistaan Vakuutusväki-lehdessä kuvaajan haastattelun kera.

Lukijaäänestyksen voittaja palkitaan 100 euron lahjakortilla.

Samansuuruinen lahjakortti arvotaan äänestäneiden kesken.

Lähetä kuvasi 26. elokuuta mennessä toimitus@vvl.fi. Liitä mukaan yhteystietosi sekä selostus siitä, mitä kuvassa on, missä se on otettu ja miksi.

Lähetä kuvasi 26. elokuuta mennessä VAKUUTUSVÄKI 17

JÄSENEDUT

Vakuutus turvanasi matkalla ⊲⊲ Ilman matkustajavakuutusta reissaaminen voi tulla todella kalliiksi. Jos ulkomaanmatkalla sairastuu tai joutuu tapaturmaan, kustannukset voivat olla järkytys suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään tottuneelle.

Vakuutusväen Liiton jäsenten ei tarvitse huolehtia yksityisestä matkavakuutuksesta, sillä liitto on ottanut jäsenilleen vakuutusyhtiö Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen heidän vapaa-ajan matkoilleen.

Voit ladata älypuhelimeesi Turvan mobiilisovellus TaskuTurvan, jolloin matkavakuutuskortti kulkee näppärästi puhelimessa mukanasi matkalla. TaskuTurva on ladattavissa Google Play Kaupasta ja Applen App Storesta. Myös liiton jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena.

Reissaaminen on mukavaa, kun matkustajavakuutus on kunnossa.

Ketkä ovat vakuutettuja?

Vakuutettuina ovat liiton jäsenet, myös työttömät jäsenet ja opiskelijajäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 15-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Eläkeläisjäsenet eivät kuulu vakuutukseen.

Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus. Vakuutus ei ole voimassa ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa.

Muista ottaa matkalle mukaan jäsenkorttisi tai ladata TaskuTurva puhelimeesi. Hoitava laitos voi todeta niiden avulla, että sinulla on voimassa oleva matkavakuutus.

Matkavakuutuskortti ei kuitenkaan ole maksukortti, joten sinun on hyvä varautua siihen, että joudut maksamaan kulut ensin itse ja hakemaan korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöstä.

Jos joudut itse maksamaan hoitokulut, säilytä kuitit ja hae korvausta sähköisestä korvauspalvelusta, jonka löydät liiton jäsenille räätälöidyiltä sivuilta osoitteesta www.turva.fi/vvl.

Mitä vakuutuksesta korvataan?

Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen

18 VAKUUTUSVÄKI

äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut ja lääkärin määräämät lääkkeet. Ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Tällaisen sairauden pahenemiseen liittyen korvataan ainoastaan ensiapuhoito matkakohteessa.

Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumisen tai keskeytymisen kuluja, jos se johtuu äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Matkan peruuntuminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtö estyy. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen matkan muuttumista.

Matkan peruuntumisesta korvataan kuluja, joita matkan järjestäjä ei lain tai matkaehtojen mukaan palauta. Matkan keskeytyessä voidaan korvata esimerkiksi ylimääräisiä matka- ja majoituskuluja.

Lisäksi korvataan matkalta myöhästymisestä aiheutuvia kuluja vakuutusehdoissa mainituissa tilanteissa.

Matkatavarat on vakuutettava erikseen Jäsenvakuutukseen ei sisälly matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen.

SOS auttaa apua tarvitsevia SOS International on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen ”hälytyskeskus”, josta voit saada apua, jos sairastut ja tarvitset lääkäriä tai sairaalahoitoa.

SOSissa on ympärivuorokautinen päivystys suomen kielellä, ja siellä tunnetaan myös VvL:n vakuutus. SOSiin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voivat esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin.

SOSin asiantuntijat selvittävät tapaustasi ja pyytävät tarvittaessa avuksi SOSin yhteyslääkärin. SOS keskustelee tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa ja välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät tiedot hoitolaitokselle. Jos hoitolaitos ei hyväksy matkavakuutuskorttiasi eikä suostu lähettämään laskua Turvaan, voit pyytää hoitolaitosta soittamaan SOSiin.

Lisätietoja jäsenvakuutuksesta Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan tekemiltä palvelusivuilta www.turva.fi/vvl. Tutustu vakuutusehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä.

Tuomas Kekkonen, Turva Kuva Shutterstock

Nuoren polven kolumnisti

Pomobotti

V

itsi alkaa samalla tavalla joka vuosi: keittiöpäällikkö, asiakasvastaava, nuorisotyöntekijä, lähihoitaja, mekaanikko ja tietovarastoasiantuntija menivät mökille. Aluksi todetaan, että onpas vuosi mennyt nopeasti ja pitäisi tavata useammin. Saunotaan, grillataan ja nauretaan kahdesta kolmeen vuorokautta ja loppu on haikea. Perinteitä ollaan vaalittu muodossa tai toisessa jo 10 vuotta eikä onneksi loppua näy.

Missä kaksi tai kuusi siskoa kokoontuu, saa purkaa rehellisesti sydäntään. Kestopuheenaihe on työelämä, jossa joskus tapahtuu jotain hyvääkin: työnvaihto on ollut onnistunut, asiakkaat ovat mukavia ja kesälomat ovat sentään tulossa kaikille.

Ikävä kyllä vallitseva valitus kohdistuu enimmäkseen johtamiskulttuuriin; kenellä on saamaton, töitään hoitamaton esimies, kenelle kasataan töitä enemmän kuin sovittu, kenen työvuoroja vaihdellaan liian myöhään, kenen työpisteet ovat kaikki olleet homeessa ja kenen pomo on innostunut mikromanageerauksesta, vaikkei tiedä sellaista sanaa olevankaan. Eikä tosiaan näytä olevan vain yhden alan ongelma. Kun ei itse työssä ole vikaa, mikä neuvoksi?

Tekoälyn huipentuma Alamme pikkuhiljaa uskoa, että robotit vievät meiltä ne kaikkein tylsimmät rutiinihommat ja jättävät meille ne mielenkiintoisimmat. Kaiken maailman robotinkesyttäjiä haetaan firmaan jos toiseen. Olen valmis viemään ajatuksen vielä pidemmälle; mitä jos annetaan robotin hoitaa ne hommat, joissa todellakin olisi tärkeää tasainen laatu ja systemaattinen toiminta eri skenaarioissa?

Mitä tapahtuisi, jos ihmisiä johtaisikin täydellinen esimies? Saanko esitellä suoraan kuumasta uunista: uusi innovaatio - Pomobotti.

Valjastamme kaikki oikeasti hyvät pomot kouluttamaan pomobotteja. Niillä voisi hyvin korvata joukon ei niin tehtäviensä tasalla olevia esimiehiä. Pomobotin

Nuoren polven kolumnisti NIINA SAVOLAINEN

͒Mitä ͒ tapahtuisi, jos ihmisiä johtaisikin täydellinen esimies?

erityisen hieno piirre on se, että se kohtelee kaikkia alaisia samoilla algoritmeilla. Voisihan se aluksi olla hieman yksinkertainen, mutta kyllä se siitä paranisi pikkuhiljaa, kun saisi kokemusta. Pomobotin kehittyneempi versio VeryBigPomobotti uskaltaisi pitää jöötä Pomoboteilleen ja pitää huolta, että ne hoitavat tehtävänsä ohjelmointinsa mukaan. Olisihan siinä riski aikamoiseen tunneköyhyyteen mutta oppihan Terminaattori iso-Arskakin tuntemaan – oppihan?

Sinä olet minun siskoni Pikkusisko saa aina kuulla siitä, miten äiti kuori sille perunat vielä kymmenvuotiaana ja miten sen huoneessa ei saanut kävellä paljain jaloin, ettei lattia likaannu.

Tuossa se pikkusisko (43v.), pidetty ja rautainen nuorisokasvattaja, kuorsaa vieressä niin suloisesti. Osaan näköjään kymmensormijärjestelmän, kun on pakko.

Pimeässä huoneessa ei viitsi laittaa valoja, ettei pikkusiukki herää – ehkä se sitten taas jaksaa, kun on saanut ladata akkuja.

VAKUUTUSVÄKI 19

redaktionella

Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi

D

et frågade en ny kollega till mig under pausen på ett arbetsevenemang. Jag svarade det jag brukar, dvs. berättade vad en huvudförtroendeman gör och varför. Då fick min andra arbetsuppgift som ordförande för Försäkringsmannaförbundet mindre fokus. Om Försäkringsmannaförbundet pratade vi ändå!

Också i privatlivet stöter jag på samma fråga då och då. Det är trevligt att berätta om vad en huvudförtroendeman på ett försäkringsbolag gör dagligen, uppgifterna varierar mycket. Ibland ingår också kvällsarbete och en del resor eftersom jag jobbar på ett internationellt bolag. I ett nötskal handlar mitt jobb om att hjälpa medlemmar, varje dag.

De anställdas HR-avdelning Intressebevakningsarbetet är kanske lite mer känt. Jag förklarar ofta att jag är de anställdas HR-avdelning. Jag driver de anställdas intressen på arbetsplatsen genom att förhandla och övervaka att kollektivavtalet och de lokala avtalen följs. Ofta ser jag också till att bolagets verksamhetsmodeller följs.

Ingen dag är sig lik, det är säkert i det här jobbet. Det kan alltid dyka upp överraskningar under dagens lopp och min hjälp behövs på något kontor i Finland.

Huvudförtroendemannen finns förhoppningsvis på plats även när bolagets ar-

Vad jobbar du med? betslivsmodeller förnyas och man planerar bolagets framtid.

Jag har kontakt med medlemmar varje dag. När man träffar anställda hör man ofta hur det står till med arbetssituationen, stämningen, arbetsmotivationen och olika önskemål. Förtroendemän är betrodda, det är en stor ära! En förtroendeman är liksom en röst som förmedlar hälsningar framåt. Och det är också förtroendemannens plikt.

En bra arbetspartner är viktig Mitt arbete är rätt ensamt. En heltidsförtroendeman hör inte till någon organisation, bara administrativt − det betyder inga tyky-dagar eller gemensamma kaffepauser. Man måste själv skapa sina grupper.

För mig är det viktigt att ha en bra arbetspartner. En av dem är Merja. Vi börjar morgonen tillsammans med en genomgång av arbetsdagen; vad händer i dag och vem av oss gör vad. Min andra arbetspartner finns på Försäkringsmannaförbundet.

Det är Kirsi, vår verksamhetsledare.

Utan en bra arbetspartner skulle jag inte klara av mitt jobb, ingetdera av dem.

Ibland går jobbet för medlemmarnas bästa som smort. Det behövs inga ord för att veta vad den andra tänker! Viktiga samarbetspartner är också de övriga förtroendemännen och föreningens ledning, förbundets styrelse och personalen på kontoret.

Så ser min arbetskrets ut. Olika kombina-

tioner varenda dag, tänk vilken rikedom!

Den största guldklimpen i mitt arbete är medlemmarna! Vilken energi och inspiration de delar med sig, känslan håller i ända till följande arbetsdag. På olika håll i Finland börjar diskussionerna med lite olika saker men vi börjar alltid snabbt prata om nyheter, lösningar och gärningar.

Kollektivavtalsförhandlingar i sikte På hösten inleds försäkringsbranschens kollektivavtalsförhandlingar. Att förhandla om kollektivavtalet, vår viktigaste produkt, är den andra av mina arbetsuppgifter. Omgången blir antagligen mycket utmanande.

Förbundets förhandlare och jag börjar förbereda oss genast efter semesterperioden. Skicka gärna era råd inför förhandlingarna till oss! Jag tar gärna emot meddelanden från er.

Lissu

PS.

På varje jobb behöver man ibland mer än kafferaster och träffar. Man behöver vila, vått gräs under tårna, avslappnande promenader i mysbyxorna och stunder när man får stirra in i horisonten, ladda batterierna och samla nya minnen med sina nära och kära. Jag önskar er alla och era närmaste en riktigt avslappnande sommar. Vi ses efter semestern.

I korthet Kameran redo, sommarbildstävlingen börjar Delta i den traditionella sommarbildstävlingen och skicka 1–2 somriga bilder som du tagit till redaktionen. En jury väljer ut de bästa bilderna och de publiceras i septembernumret av tidningen. Därefter får läsar-

20 VAKUUTUSVÄKI

na rösta på sin favorit på nätet. Bilden som vinner publiceras i tidningen Försäkringsmannabladet tillsammans med en intervju med fotografen. Vinnaren i läsarröstningen belönas med ett presentkort värt 100 euro.

Ett presentkort värt samma summa utlottas bland alla som röstat. Skicka din bild senast den 26 augusti toimitus@vvl.fi. Bifoga dina kontaktuppgifter och en beskrivning av vad bilden föreställer samt var den är tagen.

svenska sidan

Dyster början på året Våren i försäkringsbranschen har beskuggats av många dåliga nyheter.

På många bolag har man genomfört samarbetsförhandlingar som resulterat i att fler än hundra proffs i branschen har förlorat sitt jobb. Över 2 000 anställda har tvingats frukta för sitt jobb. ⊲⊲ Den striktaste linjen hade Fennia som nyligen gick samman med Folksam. Där tvingades 95 anställda gå till följd av samarbetsförhandlingarna.

Det känns exceptionellt hårt eftersom inga avgångsvederlag erbjuds och för en del fortsätter arbetsplikten fram till slutet. Man vill pressa ut all saft ur de anställda innan de sparkas ut.

Fennia, bromsa farten och tänk efter Personalen på Fennia är mycket orolig för hur de ska klara av jobbet i fortsättningen. Köer bildas och de två bolagens olika system kommunicerar ännu inte sinsemellan.

Konversioner krävs och semesterperioden står redan för dörren. Ekvationen av mängden arbete och antalet anställda känns omöjlig.

Var tänker man riktigt skära ner mer, undrar förtroendemännen Taanja Sundberg och Mia-Ellen Lauronen oroat.

Fennias personal demonstrerade emot personalnedskärningarna genom att klä sig i svart och utlysa en Tårarnas dag.

Även utan uppsägningar har bolagets dörrar öppnats och stängts flitigt. Cirka 60 anställda har självmant lämnat bolaget, vilket man emellertid inte beaktade till exempel i antalet som ska sägas upp i samarbetsförhandlingarna.

Personalen hoppas att arbetsgivaren bromsar farten och stannar upp för att tänka efter hur de anställda ska klara av jobbet. Redan nu har många jobbat övertid, det är ingen lösning. De anställda menar att arbetsbördan för dem som blir kvar är orimlig.

Stämningen på bolaget är dyster och tilltron på Fennia är obefintlig. Hotet om att förlora jobbet finns konstant i luften. Känslan är som rysk rulett, man vet aldrig vem som står näst i tur.

Turva minskade personalen I vår har också Turva inlett samarbetsförhandlingar. Man har skärt ner personalen på

kontoren och omstrukturerat chefsnivån. Även försäljningsorganisationen har omstrukturerats.

Ilmarinen förbättrar personalupplevelsen Arbetspensionsbolaget Ilmarinen har också minskat personalen. 18 anställda tvingades avgå i vår till följd av samarbetsförhandlingarna efter fusionen mellan Etera och Ilmarinen. Bara en vecka senare inledde bolaget nya samarbetsförhandlingar för att skära ner 90 arbetsplatser. Bolaget uppskattar emellertid att nedskärningarna blir färre eftersom nya eller omarbetade uppgifter öppnas samtidigt.

Stämningen var chockad efter de senaste nyheterna om samarbetsförhandlingar. Personalen hann bara andas ut efter de föregående nedskärningarna när de återigen tvingas frukta för sitt jobb.

Nedskärningarna motiveras med organisationsfö-

rändringar. Bolaget har som mål att förbättra kund- och personalupplevelsen.

– Personalupplevelsen förbättras inte av samarbetsförhandlingar och ständig osäkerhet för framtiden. Det finns säkert effektivare sätt att förbättra personalupplevelsen, säger Liisa Halme, ordförande för Försäkringsmannaförbundet.

Merparten hittade sysselsättning på OP Resultatet av samarbetsförhandlingarna på OP:s centralinstitutskoncern fastställdes i början av året. De massiva förhandlingarna som berörde 700 personer slutade väl för merparten. Nästan 600 personer hittade ett nytt jobb inom OP. Antalet personer som sägs upp har uppskattats uppgå till cirka tjugo personer på centralinstitutsnivå. Cirka 80 personer valde avgångsvederlag. Bland dem fanns några anställda på försäkringssidan.

VAKUUTUSVÄKI 21

Kesäetu* liittoasiakkaille!

-2,5

TTI R O TOK LIIT

snt/l

* Kesäetu bensiinistä ja dieselöljystä on liittokorteilla 2,5 snt/l (norm. 2,1 snt/l). Kesäetu on voimassa 1.6.-31.7.2019 Teboil-huoltamoilla ja -automaateilla lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Lisätiedot teboil.fi/liitto

Lasten lounas alle 7-vuotiaille noutopöydästä

Voimassa 15.8.2019 asti

⊲⊲ Voit saada päivärahaa soviteltuna, jos olet työllistynyt osittain. Soviteltua päivärahaa saadaksesi työnhakusi TE-toimistossa on oltava voimassa ja - teet osa-aikaista työtä, jonka osa-aikaisuus perustuu työnantajan aloitteeseen tai - vastaanotat enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai - päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai - työllistyt päätoimisessa yritystoiminnassa enintään kaksi viikkoa tai - sinulla on tuloja sivutoimisesta yritystoiminnasta tai - aloitat työttömänä yritystoiminnan (myös päätoimisena yrittäjänä voi saada soviteltua päivärahaa ensimmäiset neljä kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta).

Lisäksi sovitellun päivärahan maksaminen edellyttää, että osa-aikatyön, enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ja lomautuksen ajalla työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta.

Sovitellun päivärahan suuruus Sovittelujakso on yleensä palkanmaksukauden mukainen, joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon pituinen. Soviteltu päiväraha määräytyy siten, että täydestä päivärahasta vähennetään puolet siitä työtulosta, joka ylittää suojaosan.

Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljäs-

sä viikossa. Suojaosan alle jäävät tulot eivät vaikuta päivärahaan vähentävästi. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla korkeintaan päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

Huhtikuun alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä osa-aikatyöstä tai keikkatyöstä ansaittu palkka vaikuttaa päivärahaan vasta, kun palkka on maksettu.

Muutos koskee myös lomautuksia, joissa lomautus on toteutettu lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Muutos koskee 1.4.2019 ja sen jälkeen tehtyä työtä.

Esimerkki: Teet kesäkuussa viikon keikkatyön, jonka palkka maksetaan heinäkuussa. Kesäkuun päiväraha maksetaan täysimääräisenä ja maksettaessa päivärahaa heinäkuulta, otetaan huomioon heinäkuussa maksetut palkat.

Muutos on parannus monelle soviteltua päivärahaa hakevalle. Osa-aika- tai keikkatyön palkka on aiemmin huomioitu sillä hakujaksolla, jolla se on ansaittu. Tämä on viivästyttänyt sovitellun päivärahan maksua, jos palkkatiedot on saanut vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.

Muutos lisää tulojen säännöllisyyttä soviteltua päivärahaa hakevilla.

Työssäoloehto ja enimmäisaika Työssäoloehto kertyy normaalisti myös ajalta, jolta makse-

työttömyyskassa tiedottaa

Työtulon vaikutus ansiopäivärahaan

Työttömyysturvaasiantuntija ULLA VIRTANEN JATTK-työttömyyskassa

taan soviteltua päivärahaa.

Jokainen vähintään 18 tunnin työviikko kerryttää uutta työssäoloehtoa. Työssäoloehdon kertymistä seurattaessa työtunnit kohdennetaan niille kalenteriviikoille, joiden aikana työtunnit on tehty. Myös aktiivimallin mukainen aktiivisuus palkkatyöstä katsotaan tapahtuneeksi tosiasiallisina työpäivinä. Päivärahan enimmäisaika kuluu myös silloin, kun maksetaan soviteltua päivärahaa. Soviteltuina maksetut päivärahapäivät kuluttavat enimmäisaikaa kuitenkin tavallista hitaammin.

Sovitellun päivärahan hakeminen Jos haet ensimmäistä kertaa soviteltua päivärahaa, liitä hakemukseesi kopio työsopimuksesta. Työtunnit tulee aina ilmoittaa hakemuksessa niiden päivien kohdalla, jolloin työ on tosiasiallisesti tehty.

Päivärahaa haettaessa palkkatiedot tarvitaan sen hakemuksen liitteeksi, jonka aikana palkka on maksettu. Todistus tarvitaan kaikista hakujakson aikana maksetuista tuloista. Jos et ole saanut jakson aikana palkkaa, ilmoita että palkka tullaan maksamaan myöhemmin.

Päivärahansaajien tekemän osa-aikatyön ja keikkatöiden määrä on yleisesti ottaen kasvanut. Tarkempia tietoja päivärahasta saat työttömyyskassasta ja kassan kotisivuilta www.jattk.fi.

Soviteltu päiväraha

•

Soviteltua päivärahaa saadaksesi työnhakusi TE-toimistossa on oltava voimassa ja teet osa-aikaista työtä, jonka osa-aikaisuus perustuu työnantajan aloitteeseen tai vastaanotat enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai työllistyt päätoimisessa yritystoiminnassa enintään kaksi viikkoa tai sinulla on tuloja sivutoimisesta yritystoiminnasta tai aloitat työttömänä yritystoiminnan (myös päätoimisena yrittäjänä voi saada soviteltua päivärahaa ensimmäiset neljä kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta).

• • • • • •

Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@jattk.fi Puhelinpalvelu 09 720 68 20 ti klo 9:00-11:30 ke klo 12:00-14:00 to klo 9:00-11:30

VAKUUTUSVÄKI 23

VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Kaisaniemenkatu 1 C 100 00100 Helsinki Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15 Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@vvl.fi www.vvl.fi

LIITON JOHTO

Liisa Halme puheenjohtaja 050-424 5301 Iiro Ketola 1. varapuheenjohtaja Antti Mykkänen 2. varapuheenjohtaja Kirsi Kovanen toiminnanjohtaja 020 729 1462

TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 Jukka Moilanen neuvottelupäällikkö

Lakiasioiden sähköposti: Lakiasiat@vvl.fi

Vakuutusväen Liitto VvL on STTK:n jäsenliitto.

JÄSENPALVELU Henna Ahlgren sihteeri Leena Haaranen taloussihteeri Seija Vesanto jäsentietosihteeri Tero Wiheriäkoski kehityspäällikkö

Jäsenrekisteri 020 729 1465

JÄRJESTÖPALVELUT Mikael Gerkman järjestöpäällikkö Sari Lassila koulutuspäällikkö Satu Lehmuskoski viestintäpäällikkö

JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA Asiakaspalvelu ti ja to klo 9-11.30 ke klo 12-14 09 720 6820 Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi