Vakuutusväki 4

4/2019 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi

Koulutus kuuluu kaikenikäisille 10

Ikäsyrjintä on arkea vakuutusalalla 8

Arvostusta ja avoimuutta työpaikoille Saana Simonen puhuu nuorten puolesta | 14

Aina on paikallaan päivittää osaamistaan 12

Tyynnytä laukkaava mielesi 18

Sisällys 3

Pääkirjoitus: No onkos tullut tessi nyt talven keskelle?

4

Sirpa Mikkola in memoriam

4

Opintoapurahat on jaettu

5

Kysy asiantuntijalta Milloin raskaudesta on ilmoitettava työnantajalle?

5

Hallituksen haavista Aluejärjestössä aika ei käy pitkäksi

6

Sopimustilanne puhututti edustajistoa

6

Kesäkuvakisan voitto yllätti iloisesti

7

Yt-neuvottelut riepottelevat alaa

8

Vääränikäinen

10

Koulutus kuuluu kaikille

11

Ihmeitä tekevä itseohjautuvuus

12

Aina on paikallaan päivittää osaamistaan

14

Nuori kaipaa arvostusta ja avoimuutta

15

Vieraskynä: Aikuiskoulutustuen suosio kasvaa

16

Mielekästä oppimista

18

Tyynnytä laukkaava mielesi

20

Redaktionella Midvinternattens köld är hård, kollektivavtal gnistra och glimma?

20

Stipendierna för studier har delats ut

21

Avtalssituationen var ett hett samtalsämne i representantskapet

21

Samarbetsförhandlingar skakar om branschen

22

Henkinen työsuojelu on yhtä tärkeää kuin fyysinen

23

Työttömyyskassa tiedottaa Tulorekisteri käyttöön alkuvuodesta

6 Sammakkoprinssi hurmasi kesäkuvakisassa 2 VAKUUTUSVÄKI

Pikkunilkin niksinurkka

Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta niin omassa elämässäni kuin kuullut kollegoiltakin.

Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista.

Tämän vuoksi haluan jakaa kokemuksia kanssanne.

Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tämäkin on jo kokeiltu.

Toivon mukaan se vähentää intoa toimia vastaisuudessa samalla tavoin.

Ja nyt viikon vinkkiin: Töitä on ollut niin paljon, että niitä on pitänyt tehdä illat ja viikonloput. Omistajat tykkäävät rahantulosta ja luulisi ylityökorvausten kelpaavan työntekijöillekin.

Mutta vähät mitä. Työntekijät ovat alkaneet valittaa jatkuvista ylitöistä ja siitä, etteivät pääse palautumaan töistä. Joku oli ottanut yhteyttä työsuojelutarkastajiinkin.

Nyt tarkastajat ovat tuppautumassa tarkastuskäynnille. Jotta ne kuulevat oikean totuuden minun suustani, päätin käskeä työsuojeluvaltuutetun vapaapäivälle tarkastuskäynnin ajaksi. Ajattelin, että helpommalla päästään, kun se ei ole siinä höpisemässä.

Siitähän riemu repesi, kun asia valkeni työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijöiden edustajan pitää kuulemma olla mukana tarkastuskäynnillä. Kaikkea sitä vaaditaankin.

Make

K

ulunut syyslukukausi oli paljon rankempi ja työteliäämpi, mitä elokuun alussa, kesälomilta työhön palatessani saatoin kuvitellakaan. Tiesin syksyn olevan työtä täynnä, mutta kokonaisuus oli paljon enemmän.

Työehtosopimusneuvottelut oli sovittu aloitettaviksi elokuun alkupuolella.

Liittoselvitystyöt Vakuutusväen Liiton tulevaisuudesta Erton ja Pron kanssa olivat jo myös kalenterissa. Tahti tiivistyi pikku hiljaa ja yllättäen alkusyksystä edessä oli myös liittomme toiminnanjohtajan irtisanoutuminen.

Kaikesta on selvitty pala palalta. Syödäänhän sanonnan mukaan elefanttikin pala kerrallaan. Niin on tämäkin syksy ja alkutalvi edennyt.

Tämä aika, jos mikään, on todistanut sen, että yhdessä tekemisessä on voimaa ja ratkaisuja löytyy aina.

Selvitystyö etenee hyvää tahtia Liittoselvitystyö etenee hyvää tahtia. Ensi vuoden alussa meillä on tiedossa sekin, kumman osapuolen kanssa jatkamme työtä tiiviimmin.

Päätöksen tekee aikanaan liittomme ylintä päätäntävaltaa käyttävä edustajisto.

No onkos tullut tessi nyt talven keskelle?

Liiton jokaisella yhdistyksellä on siis tärkein rooli myös tässä merkittävässä suunnannäytössä.

Pitkäveteiset neuvottelut vakuutusalalla Työehtosopimusneuvottelut ovat olleet monta kuukautta pitkäveteiset. Syynä on työnantajanpuolen tuttu linjanveto, Suomen yleinen linja. Sen muodostaa aikanaan teknologiateollisuuden neuvottelutulos, johon muutkin palkkaratkaisut sidotaan.

Sopimuksemme umpeutui marraskuun lopussa, ja niihin aikoihin etelään tuli ensilumi. Kävi taas niin, että tessi tulee aikanaan talven keskelle. Kun kirjoitan tätä lehden mennessä painoon, ei ole tietoa yleisestä linjasta eikä siitä, milloin vakuutusalalle saadaan uusi työehtosopimus.

Päätavoitteitamme ovat olleet riittävä palkankorotus ja sen kokonaismalli, lisien korottaminen ja työajanpidennyksen poisto. Olemme korostaneet osaamisen kehittämistä ja työntekijöiden hyvinvointiasioita. Tekstiesityksiä on ollut mm. konttori- ja kenttäpuolelle työehtojen parantamiseksi ja yhdistysten puheenjohtajien aseman kohentamiseksi.

Jouluna toivottavasti tiedetään, miten

tavoitteiden kanssa kävi.

Pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi Aki Riihilahti sanoi yhdessä koulutustilaisuudessamme suurin piirtein näin: Jos ei ole aikaa pitää itsestään huolta nyt, pitää sitten olla aikaa sairastaa vanhana.

Tämä lause on käynyt mielessäni useammin kuin kerran tämän loppuvuoden aikana; pimeydellä ja parilla muulla tapahtumalla lienee siihen myös syynsä.

Meillä kaikilla on vain tämä yksi elämä. Pidetään siis huolta itsestämme ja toisistamme. Eikös se happinaamari pidä koneessakin laittaa ensin itselle ja sitten auttaa muita.

Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä on hyvä pysähtyä hetkeksi, levätä ja nauttia läheisten seurasta.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

PS.

Kiitos teille kaikille tästä kuluneesta vuodesta. Päätän sen yhden jäsenen viestiin minulle: Kiitos avusta ja sydän perään!

Vakuutusväki Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f.

Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi 020 729 1468

Toimitusneuvosto Liisa Halme, Merja Koistinen, Reetta-Kaisa Lehtinen ja Satu Lehmuskoski 65. vuosikerta, ISSN 0355-9254 Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta.

Ei määräaikaistilauksia.

Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin.

Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Forssa Print Liiton toimiston ja työttömyyskassan yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.

VAKUUTUSVÄKI 3

pääkirjoitus

Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi

Jäsenedut

Opintoapurahat on jaettu ⊲⊲ Liitto tukee ammatillista ja ammattia täydentävää opiskelua tai yhteiskunnallisia opintoja jakamalla vuosittain kymmenen opintoapurahaa.

Tänä vuonna määräaikaan mennessä tuli parikymmentä hakemusta.

Hakijoiden taso oli hyvä, ja lähes kaikkien kohdalla hakuilmoituksessa määritellyt kriteerit täyttyivät.

Useat hakijat tähtäsivät opinnoissaan korkeakoulututkintoon.

Opiskeltavat alat ja aihealueet vaihtelivat. Usealla opinnot liittyivät jotenkin liiketoimintaan, riskienhallintaan, johtamiseen tai palvelumuotoiluun.

Kaikille hakijoille on ilmoitettu päätöksestä. Seuraavan kerran opintoapurahat tulevat haettaviksi syksyllä 2020.

Muistokirjoitus

Sirpa Mikkola in memoriam Suru-uutinen Sirpa Mikkolan äkillisestä poismenosta yllätti täysin 15.10.2019. Tieto pysäytti ja vei sanattomaksi.

Sirpa oli ehtinyt nauttia eläkkeestä vasta vajaan vuoden yli 40-vuotisen työuran jälkeen.

Sirpa kuului siihen sukupolveen, joka on tehnyt koko aikuisikänsä töitä. Koulujen jälkeen hyvän käsialan ja käytöksen omaava nuori nainen saattoi valita, mihin isoon pankkiin tai vakuutusyhtiöön meni töihin. Töitä kyllä sai.

Sirpan valinta oli vakuutusyhtiö Kansa.

Jäsenyys oli itsestäänselvyys

Ajankohtaista ­tietoa netissä www.vvl.fi www.facebook.com/ vakuutusvaenliitto Twitter: @vakuutusalavvl Instagram: vakuutusvaenliitto

4 VAKUUTUSVÄKI

Sirpalle oli itsestään selvää ammattiliittoon liittyminen.

1970-luvun lopulla ammattiyhdistystoiminta oli paljon kiihkeämpää ja poliittisempaa kuin nyt.

Vakuutusväen Liitossakin uudistettiin sääntöjä liittokokouksen ulosmarssin jälkeen ja siirryttiin suhteelliseen vaalitapaan. Näissä merkeissä tiemme Sirpan kanssa ensimmäisen kerran kohtasivat.

Järjestötoiminnan oppia tuli myös vuoden 1981 lakon aikana, kun Kansan toimihenkilöyhdistys teki erillissopimuksen ja jäi lakon ulkopuolelle. Sirpan ay-ura alkoi ajoittain vähän myrskyisissäkin merkeissä, mutta se varmasti

Sirpa Mikkonen jätti edustajiston puheenjohtajuuden vuonna 2015 hyvillä mielin ja hymyssä suin.

antoi paljon osaamista ja kokemusta vastaisuuden varalle.

Taito kuunnella ja olla läsnä Ystävyytemme syveni 90-luvulla, kun olimme liiton hallituksessa, puheenjohtajistossa ja tes-neuvottelijoina. Tapasimme usein ja Sirpalle sai aina soittaa, iltaisinkin. Etenkin vaikeina työehtosopimusneuvottelujen aikoina tuli soiteltua.

Sirpalla oli aikaa kuunnella ja olla läsnä. Hän kuunteli, teki ensin muistiinpanoja ja puhui vasta sitten.

Rohkea ja ratkaisukeskeinen edunvalvoja Sirpa ei tuntunut pelkäävän mitään. Rohkeus ja osaaminen näkyivät pääluottamusmiehen tehtävässä, jota Sirpa hoiti vuosikaudet Lähivakuutuksessa. Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistyessä Sirpa oli auttamassa ay-aktiiveja ja yhdistyksiä.

Edustajiston puheenoh-

tajaksi Sirpa Mikkola valittiin vuonna 2011. Sirpan kokemus ja tilannetaju tulivat hyvin esille edustajistossa.

Sirpalla oli taito sanoa oma mielipiteensä suoraan ketään loukkamatta. Samoin hänellä oli taito tehdä vaikeissakin tilanteissa ehdotuksia, joilla päästiin eteenpäin. Sirpaa kuunneltiin ja häneen oli helppo luottaa.

Sirpa Mikkola oli liiton tai yhdistyksen luottamustehtävässä lähes koko työuransa ajan. Luottamustehtävien ohella hän oli arvostettu omassa korvausratkaisijan työssään, jossa hän ei kaihtanut vaikeiden ratkaisujen tekemistä.

Liiton kunniajäseneksi hänet nimettiin tänä keväänä edustajiston kokouksessa.

Sirpalle oli tärkeää luonto, kotipihan ja kotitalon hoito Karjaalla yhdessä rakkaan kotiväen, Eskon ja kahden pörröisen suomenlapinkoiran kanssa.

Tinkimätöntä edunvalvojaa ja hyvää ystävää lämmöllä muistaen.

Sirpa Komonen

?

Milloin raskaudesta on ilmoitettava työnantajalle?

⊲⊲ Äitiysvapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Äitiysrahakausi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Neuvolakäynnit työajalla ilman palkan vähentämistä edellyttävät ilmoitusta työnantajalle käynnin ajankohdasta ja syystä.

Muuten raskaus on yksityisasia, josta ei tarvitse kertoa työnantajalle. Raskaus ja tuleva äitiysvapaa eivät vaikuta työntekijän asemaan työpaikalla. Esimerkiksi oikeus koulutukseen on samanlainen kuin muillakin työntekijöillä.

Työnhakija raskaana Raskaus ei tee työnhakijasta mitenkään vähemmän pätevää haettavaan tehtävään. Työn hakemisessa ja siinä, ettei kerro raskaudestaan, ei ole mitään epärehellistä tai moraalitonta.

Perheeseen, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvat asiat eivät kuulu työnantajalle. Rekrytoijalla ei ole oikeutta kysyä raskaudesta eikä perhetilanteesta. Tällaiset kysymykset ovat tasa-arvolain vastaisia. Myös lasten lukumäärää ja lastenhoidon järjestämistä koskevat kysymykset ovat kiellettyjä. Työnhakija voi kieltäytyä niihin vastaamasta ja tämä ei saa vaikuttaa rekrytoimispäätökseen. Tyylikäs tapa olla vastaamatta voisi olla toteamus, että “tällähän ei ole vaikutusta palkkaamispäätökseen”.

Yhteistoimintamenettely ja raskaus Raskaana olevan työntekijän työsopimus voidaan irtisanoa asiallisesta ja painavasta syystä, joka ei johdu työntekijä raskaudesta. Ehdoton kielto irtisanoa työsopimus tuotannollisesta tai taloudellista syystä koskee vain perhevapaalla olevia työntekijöitä. Raskaudesta kertominen yhteistoimintaneuvottelujen aikana saattaa olla työntekijän jopa edullista, sillä työnantajalla on velvollisuus todistaa, että raskaus ei ole irtisanomisen syy.

Koeajalla raskaudesta ilmoittaminen voi olla edullista. Koeaikapurku voidaan tehdä ilman asiallista ja painavaa syytä, mutta myös koeaikapurun osalta työnantajalla on velvollisuus osoittaa, että raskaus ei ole työsopimuksen purkamisen syy. Tässä sovelletaan käännettyä todistustaakkaa.

Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella jokaista perhevapaasta johtuvaa 30 päivän poissaoloa Jukka Moilanen kohden.

Palstalle voit lähettää kysymyksiä palkasta, työ­ehdoista, työsuhdeturvasta ja työttömyydestä, sekä jäsenten, jäsenyhdistysten ja liiton toiminnasta. Kysymyksiin vastaavat liiton lakimies Jukka Moilanen sekä järjestöasioista vastaavat Mikael Gerkman ja Sari Lassila. Kysymyksiä voit lähettää vastaa­jien sähkö­postiin etunimi. sukunimi@vvl.fi.

hallituksen haavista

Kysy asiantuntijalta

ALUEJÄRJESTÖSSÄ AIKA EI KÄY PITKÄKSI KIRSI MANTSINEN Hallituksen jäsen

V

uoden loppuvaiheessa on hyvä miettiä, mitä kivaa sitä on tullutkaan vuoden aikana tehtyä. Samalla voi pohtia, mitä kaikkea voisi ensi vuonna tehdä ja missä seurassa.

Pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampeella, Hämeenlinnassa, Seinäjoen ja Vaasan seudulla toimii VvL:n aluejärjestö, johon voivat liittyä kaikki liittoon kuuluvat jäsenet.

Jäsenmaksu on yleensä pieni. Ja mitä kaikkea sillä saa: mahdollisuuden osallistua erilaisiin tapahtumiin, alennusta osallistumismaksuihin ja hyvää seuraa. Lisäksi tapahtumissa kuulee usein liiton ajankohtaiset asiat.

Pääkaupunkiseudun aluejärjestö on käynyt tänä vuonna opastetuilla museokierroksilla, teatterissa ja leffassa. Se on nauttinut talvipakkasten aikaan blineistä, risteillyt vuosikokoukseen ja ollut yhdessä Turun aluejärjestön kanssa upealla Grace-laivalla. Loppukesällä on jo vuosien ajan järjestetty pidennetty viikonloppumatka. Tänä vuonna reissumme suuntautui Pärnuun ja ihan mahtava reissu oli! Vuoteen on myös mahtunut hieno Leonard Cohenia suomeksi -konsertti ja perinteinen Kallion pubikierros.

Jokainen aluejärjestö on varmasti jo suunnitellut ohjelmaa ensi vuodeksi. Ensi vuoden toiminnasta muutama vinkki pääkaupunkiseudulla asuville: vuosikokous pidetään Tallinnassa 25.1. Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan; saat tietoa aluejärjestön toiminnasta, pääset valitsemaan johtokunnan, kuulet liiton ajankohtaiset asiat ensimmäisten joukossa. Shoppailuaikaakin jää varmasti. Tammikuun 18. päivä olisi mahdollisuus lähteä kannustamaan joko HIFK tai Tappara voittoon. Helmikuun ensimmäinen päivä on perinteinen pääkaupunkiseudun aluejärjestön blini-ilta. Jotta pitkä talvi taittuisi nopeasti, kannattaa lähteä mukaan opettelemaan ammattilaisten johdolla cocktailien tekoa. Maaliskuussa on perinteinen Naisten päivän -leffailta 8.3.

Vakuutusväen Liitto täyttää 75 vuotta 27.3. ja aluejärjestöt juhlistavat tätä tapahtumaa risteilyn merkeissä. Risteilemme Turusta Grace-laivalla vuorokauden mittaisen risteilyn. EHDOTTOMASTI kannattaa tulla mukaan! Lisätietoja oman alueesi aluejärjestön toiminnasta löydät VvL:n nettisivuilta www.vvl.fi.

VAKUUTUSVÄKI 5

toiminnanjohtajan MeIDÄN palsta VVL

Sopimustilanne puhututti edustajistoa ⊲⊲ Edustajisto kävi aktiivista keskustelua kaksipäiväisen kokouksen ajan. Erityisesti työehtosopimustilanne puhututti kokousväkeä.

Vakuutusalan neuvotteluja on käyty elokuusta lähtien. Neuvottelujen etenemistä on hidastanut se, että työnantajapuoli haluaa sitoa ratkaisun niin sanottuun yleiseen linjaan. Sitä neuvotellaan teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä. Ennen kuin yleinen linja syntyy, vakuutusalan sopimuksen syntyminen ei liene näköpiirissä.

– Haluaisimme käydä neuvotteluja vakuutusalan omista lähtökohdista. Olemme pettyneitä siihen, että emme voi edetä ennen kuin ns. yleinen linja on tiedossa, puheenjohtaja Liisa Halme sanoi.

Vakuutusalan neuvotteluissa esillä ovat olleet esimerkiksi palkankorotus, lisien korottaminen ja kikyn tuoman työ-

ajan pidennyksen poisto. Lisäksi VvL on korostanut osaamisen kehittämistä. Esityksiä on myös konttori- ja kenttäpuolen työehtojen parantamiseksi sekä yhdistysten puheenjohtajien aseman kohentamiseksi. Lehden mennessä painoon neuvottelutilanne oli auki.

on kuusi euroa kuukaudessa.

Edustajisto valitsi kokouksessaan liitolle uuden toiminnanjohtajan. Tehtävään valittiin Tero Wiheriäkoski, joka on aiemmin toiminut liiton kehityspäällikkönä. Tehtävä on määräaikainen ja jatkuu vuoden 2020 loppuun asti.

Selvitystyö jatkuu

Suuri jäsenristeily syyskuussa

Edustajisto päätti jatkaa liittoselvitystyön tekemistä. VvL on selvittänyt yhdistymistä ammattiliitto Pron tai Erton kanssa tämän syksyn ajan. Työ jatkuu ensi vuoden puolella.

Edustajisto päätti myös jäsenmaksusta. Jäsenmaksu säilyy ennallaan eli se on 1,3 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Summaan sisältyy työttömyyskassan jäsenmaksu. Myös ansiotyöstä poissaolevien maksu säilyy ennallaan. Se

Edustajisto päätti suuren jäsenristeilyn järjestämisestä. Risteily suuntautuu Tukholmaan 4.-6.9.2020. Laivana on Viking Mariella.

Mukaan voivat ilmoittautua työsuhteessa olevat, työttömät ja eläkeläiset.

Paikkoja on yhteensä 650 hengelle. Ilmoittautuminen alkaa tiistaina 4.2.2020 ja se tehdään liiton nettisivuille tulevan linkin kautta. Matkan hinta on vain 40 euroa.

Kesäkuvakisan voitto yllätti iloisesti ⊲⊲ Anna Pesolan suloinen sammakkokuva hurmasi kesäkuvakisan äänestäjät.

- Sammakkokuva erottui joukosta; se yllätti ja huvitti. Sammakko näyttää poseeraavan melkoisella asenteella, eräs äänestäjä kuvaili.

Hilpeä kuva toi hyvän mielen ja hymyn huulille.

- Hauska kuva. Konnan ilme ja katse kertovat, että äläpäs tule mun kivelleni!

- Harvoin näkee näin ammattimaisesti poseeraavaa sammakkoa.

Konnan kasvoilta eräs kilpailun äänestäjä tunnisti perustyöpäiväilmeen. Toinen taas luki viestin, että ota nyt se kuva.

Kuvassa nähtiin myös pusuttelunkipeä sammakkoprinssi.

Vantaalainen Anna Pesola on ottanut voittajakuvan viime kesänä mökkireissulla Perhossa. Hän istui odottelemassa grillin lämpiämistä, kun huomasi sammakon lähestyvän.

- Hetken aikaa siinä toisiamme tuijoteltuamme päätin napsaista kuvan ja ikuistaa tilanteen. Näin kesyä sammakkoa ei ole kyllä ennen tullut vastaan.

Anna Pesola kuvaa mielellään luontokuvia. Luonnossa häntä viehättävät erityisesti värit.

6 VAKUUTUSVÄKI

Sammakkokuva vei voiton.

- Kukapa ei pitäisi Välimeren turkoosista vedestä tai vaikkapa kesän vihreydestä? Kuvien muodossa väreistä voi nauttia synkilläkin keleillä.

Taisin pomppia tasajalkaa Anna Pesola on osallistunut jo useampa-

na vuonna kesäkuvakisaan. Hän odottaa aina innolla syksyn ensimmäistä Vakuutusväki-lehteä, jossa finalistikuvat julkaistaan.

- On kiva nähdä, mitä kaikkea hienoa ihmiset ovat ikuistaneet kesän aikana.

Tämänvuotisen kesäkuvakisan tasoa hän piti kovana.

- Mielestäni kesäkuvakilpailun kuvat olivat äärettömän hyviä ja kauniita.

Lemppareitani ovat aina auringonlaskut ja vesi, se yhdistelmä toimii.

Kilpailun voitto yllätti täysin.

- Voitto tuntui erittäin kivalta!

- Taisin ehkä jopa pomppia tasajalkaa ja hymyillä oikein leveästi, Pesola naurahtaa.

Voitto tuli niin yllätyksenä, ettei hän ole vielä ehtinyt miettiä, mitä voittolahjakortilla tekee.

- Nyt kun joulu lähestyy, voisin jonkun summan käyttää joululahjoihin. Tietenkin myös omaani, hän hymyilee.

Voitosta on iloittu yhdessä työkavereiden kanssa Fenniassa, jossa Pesola työskentelee palvelumyyjänä.

- Työtoverini olivat oikein iloisia puolestani, Anna Pesola sanoo hyväntuulisesti.

vakuutusuutisia Moni vakuutusalan ammattilainen on elänyt epävarmoissa tunnelmissa yt-neuvottelujen takia.

Yt-neuvottelut riepottelevat alaa Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

⊲⊲ Vakuutusalalla on käyty yt-neuvotteluja syksyn aikana tiiviisti. Viimeisimpänä Suomen Vahinkovakuutus aloitti yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisin perustein.

Uhan alla on viisi työpaikkaa, joiden työntekijät voidaan irtisanoa, sijoittaa uudelleen tai osa-aikaistaa.

Henkilöstö on tyrmistynyt tilanteesta.

Se on ollut erittäin kovilla viime vuodet, koska yhtiö on vähentänyt toistuvasti väkeä yt-neuvottelujen avulla. Nyt alkoi jälleen kierros pankki- ja kanavamyynnissä sekä asiakas- ja tuotehallinnossa.

- Äärimmäisen kurjaa, että yhtiö on taas tässä tilanteessa. Vuosi sitten käydyissä yt-neuvotteluissa vähennykset kohdistuivat samoihin toimintoihin, pääluottamusmies Camilla Sonck toteaa.

Hän pelkää että henkilöstöllä on edessä tiukat ajat, koska yhtiön muissa toiminnoissa on syntymässä henkilöstövajetta normaalin poistuman takia.

LähiTapiolan alueyhtiöissä vähennyksiä Yt-neuvotteluja on käyty myös kahdessa LähiTapiolan alueyhtiössä. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson alueella toimivassa Vellamossa menetti työnsä 12 henkilöä yt-neuvottelujen päätteeksi.

Yhtiö perusteli vähennystarpeita toiminnan tehostamisella ja taloudellisilla seikoilla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tavoitteena olivat yli 900 000 euron vuotuiset säästöt. Neuvottelujen piirissä oli koko Vellamon henkilöstö eli 124 henkilöä.

Edellisen kerran yt-neuvotteluja käytiin Vellamossa vuonna 2014. Silloin vältyttiin kuitenkin irtisanomisilta.

Lisäksi yt-neuvotteluja on käyty LähiTapiola Varsinais-Suomessa Turun talousalueella. Siellä neuvottelut koskivat 20 henkilöä, joista irtisanomisuhan alla oli 5 henkilöä.

Pohjantähti käy neuvotteluja Yt-neuvottelut olivat meneillään myös Pohjantähdessä. Neuvottelujen piirissä oli noin kolme neljästä yhtiön työntekijästä eli yhteensä 250 henkilöä henkilö- ja yritysasiakasliiketoimintayksiköissä sekä vakuutus- ja korvauspalveluissa.

Mittavia muutoksia oli kohdistumassa noin 110 työntekijään. Lehden mennessä painoon yt-neuvottelut olivat vielä kesken.

Isoja vähennyksiä OP:ssa Aiemmin tänä syksynä isoja yt-neuvotteluja on käyty OP:ssa. Yrityspankki ja Vakuutusasiakkaat -liiketoimintojen yt-neuvottelujen seurauksena 300 työtehtävää lakkasi. Tilalle syntyi 185 uutta tehtävää, joita työnsä menettävät saattoivat hakea.

OP:n keskusyhteisön yt-neuvottelujen seurauksena noin 460 tehtävää päättyi ja uusia tehtäviä syntyi noin 190.

VAKUUTUSVÄKI 7

työ & elämä

Väärän ikäinen Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock

Osaamisen vähättelyä, eristämistä, tietojen panttaamista, tiskin alta tehtäviä rekryjä.

Pullauttamista ulos projekteista, kehotuksia vaihtaa työpaikkaa. Painostusta eläkkeelle ennen aikojaan, vaikka jatkohaluja vielä olisi. Moni vakuutusalan ammattilainen kertoo kohdanneensa ikäsyrjintää tai epäasiallista kohtelua iän perusteella. ⊲⊲ Nykyään työelämässä on vaikea olla sopivanikäinen. Sen sijaan monella tavalla voi olla vääränikäinen. Tämä käy selväksi Vakuutusväki-lehden ikäsyrjintäkyselystä.

Nuori voidaan leimata osaamattomaksi ja tietämättömäksi ikänsä perusteella.

Jalansijaa saava nuori saatetaan leimata kyynärpäitä käyttäväksi uraohjukseksi, joka keinoja kaihtamatta porskuttaa eteenpäin työelämässä. Nuorten tarjoamaa apua on joidenkin vaikea ottaa vastaan.

Ikääntyvään lätkäistään helposti kehityskelvottoman ja muutosvastarintaisen änkyrän leima. Hänen osaamisensa ja kehityskelpoisuutensa kyseenalaistetaan ja hänet pidetään ulkona uusista projekteista ja mielekkäistä työtehtävistä.

- Kehityskeskusteluissa nuoremmilta kysytään kehittämisajatuksista ja urasuunni-

8 VAKUUTUSVÄKI

telmista. Yli 45-vuotiailta ei kysytä.

Parasta ennen alinta eläkeikää Ikääntyviin pistetään herkästi parasta ennen -päiväys. Kun eläkeikä alkaa olla lähellä, ihmisiä voidaan painostaa eläkkeelle.

- Ensin varmistellaan, että onhan henkilö jäämässä alimmassa eläkeiässä eläkkeelle. Tuodaan esille, miten olisi jo aika satsata muuhunkin kuin työhön.

Jos tämä ei tepsi, ilmoitetaan suoraan, että on aika jäädä eläkkeelle.

Painostus on koettu joissain yhtiöissä niin sietämättömäksi, että muutamat ovat jääneet pari vuotta ennen eläkeikää pois työstä: jotkut ensin vuorotteluvapaalle, toiset suoraan työttömäksi.

- On suoraan kerrottu, että nyt on aika

lähteä.

Nuoria naisia voidaan puolestaan roikuttaa monissa määräaikaisuuksissa.

Leimana lienee silloin parasta ennen perheen perustamista.

Toivottomuutta ja keinojen puutetta Ikäsyrjintä tunnistetaan, mutta sen kitkemisen suhteen vallitsi tietty toivottomuus. Sitä pidettiin maan tapana ja sen koettiin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Asian esiin ottamiseen suhtauduttiin monissa yhtiöissä vähätellen, olan kohautuksella, voivottelemalla ja kiistämällä asia.

Ongelmana on myös se, että varsinkin ikääntyviä syrjii usein oma esimies. Useampi kuin joka toinen vastaaja kertoi esi-

͌​͌ Et sä varmaan halua opetella tekemään samoja töitä kuin muut. miehensä käyttäytyneen epäasiallisesti iän perusteella - Esimies sanoi, ettet sinä varmasti kauheasti halua opetella tekemään samoja töitä kuin muut.

Monet kertoivat siitä, miten ikääntyviä ei valita projekteihin, heiltä evätään koulutukset ja uudet työvälineet. Riittää, että hoitaa oman tonttinsa.

- Uusien välineiden esittelyn yhteydessä sanottiin, että älä tule tänne. Et tule enää tarvitsemaan uusia välineitä.

Sen sijaan nuorten kykyjä uuden oppimiseen ja omaksumiseen saatetaan hehkuttaa estoitta.

- Esimies kommentoi jatkuvasti, että nuoret ja kauniit oppivat niin paljon nopeammin.

Leimautumisen pelko pitää monen suun supussa. Lisäksi monilta työpaikoilta puuttuu myös kanava, jonka kautta ikäsyrjinnästä voisi kertoa. Eikä ikäohjelmiakaan kaikista taloista löydy.

- Mielestäni yhtiössäni ei osata johtaa ikääntyviä työntekijöitä.

- Olen irtisanottavien joukossa. Uutta työtä ei ole tarjottu. Aiemmin avoinna oleviin tehtäviin en ole kelvannut.

Potkujen pelko estää puuttumisen

Mitä tapahtui käytöstavoille?

Pelko jarruttaa ikäsyrjinnän nostamista esiin erityisesti yt-neuvotteluja käyvissä yhtiöissä. Monissa vastauksissa toistuu sama asia eli tukipaketit ovat kohdistuneet yli 50-vuotiaisiin.

Tosin työelämän "vanhuusraja" tuntuu valuvan yhä alemmas. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan jo nelikymppinen alkaa työnantajien silmissä olla liian vanha ainakin työnhakutilanteessa.

Saman vahvistavat kyselyn vastaajat.

Nykyään jo yli 40-vuotiaat pelkäävät ytneuvotteluissa saavansa kenkää ikänsä takia. Eivätkä suotta.

- Yt-neuvotteluissa liki 50 yli nelikymppistä joutui lähtemään. Heitä oli 67 prosenttia kaikista irtisanotuista.

Kelpaamaton keski-ikäinen Yt-neuvottelujen myötä on monissa yhtiöissä myös tullut hakuun uusia työpaikkoja, joita työnsä menettäneet ovat voineet hakea. Valitettavasti tie on saattanut nousta siellä myös pystyyn iän takia.

Sinähän olet täyttänyt jo 50 vuotta Oman talon sisäisissä rekrytoinneissa vanhemmat lähtevät usein takamatkalta.

- Olen hakenut pari kertaa talon sisällä tehtäviin, joihin osaamiseni ja kokemukseni riittivät heittämällä. Paikan sai kuitenkin vähän aikaa talossa ollut alle kolmekymppinen, joka kysyy neuvoja minulta.

Kykyjään ei välttämättä pääse edes näyttämään haastattelijalle.

- Huomattavan kokenut hakija ei päässyt haastatteluun edes talon sisällä. Ensin kaikki meni puhelussa hyvin, mutta sitten rekrytoija totesi, että sinähän olet täyttänyt jo 50 vuotta.

Eivätkä kaikki paikat välttämättä ole avoimessa haussa, vaan niitä saatetaan tarjota tiskin alta "sopiville", usein nuoremmille henkilöille.

Arvostavan ikäjohtamisen lisäksi moni peräänkuuluttaa hyviä käytöstapoja työpaikoille. Kahvihuoneessa yleistetään välillä, että nuoret eivät osaa sitä tai tätä.

Nuorten kollegoiden ulkonäköä ja vaatetusta voidaan arvostella tylyin sanankääntein.

Vastaavasti voidaan supatella ikävästi ikääntyneistä ja antaa ymmärtää, että tuonikäisen kanssa hommista ei tule mitään. Ennenkuulumattomia eivät ole myöskään heitot vaihdevuosista ja niiden vaikutuksesta työhön.

- Kuilu vanhemman ja nuoremman väen välillä kasvaa aika suureksi. Se on valitettavaa, koska voisimme oppia toisiltamme arvokkaita asioita.

Niin nuoret kuin vanhemmatkin toivovat molemminpuolista arvostusta.

- Jokaisen työpanos on tärkeä. Ei arvostella toisiamme iän vuoksi, sillä omalle iälleen ei kukaan oikein mitään voi.

Sitaatit on poimittu VvL:n ikäsyrjintäkyselyn vastauksista.

Miten ikäsyrjintään on varaa?

Ei voi kuin ihmetellä, miten yhtiöillä on varaa ikäsyrjintään. Miksi ikääntyvistä työntekijöistä tuntuu tulleen lähes ongelmajätettä, josta koetetaan päästä eroon? Miksi ikä tekee nuoresta osaamattoman ja nuorta on varaa roikuttaa määräaikaisesta toiseen?

Luulisi, että jokainen käsipari olisi korvaamattoman kallis vakuutusalan työpaikoilla, joilla ei ole viime vuosien yt-kierteiden jälkeen varmasti yhtään löysää.

Kyselyn perusteella osaajia on kuitenkin vajaalla käytöllä. Heillä olisi kehittymishalua ja -intoa, mutta esteenä on ikä paperissa. Iän perusteella heidät voidaan leimata kehityskelvottomiksi tai osaamattomiksi. Heidät jätetään ulos koulutuksista eikä osaamisen kehittämiseen kannusteta.

Vaikuttaa siltä, että muuten vauhdilla kehittyvä vakuutusala on pudonnut kehityksen kelkasta ikäjohtamisen suhteen.

Eikö eri-ikäisiä osata tai ikääntyviä haluta johtaa? Mieluummin järjestetään väenvaihtoviikot ja pistetään osaavaa sekä koulutuskelpoista väkeä pihalle. Sen jälkeen rekrytoidaan uusia, kun takaisinottovelvoite ei sitä tukipakettien ansiosta estä.

Ikäsyrjinnän hinta voi olla melkoinen. Tutkimusten mukaan ikäsyrjintää kokeneilla on kaksinkertainen riski pitkiin sairauspoissaoloihin. Pitkien sairauspoissaolojen myötä työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvaa.

Työkyvyttömyyseläke voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia työnantajalle nostamalla yrityksen työkyvyttömyyseläkemaksua.

Ikäsyrjintä ja työurien pidentämiseen tähtäävä politiikka ovat rajussa ristiriidassa keskenään. Ikäsyrjinnän seurauksena pitkä työura voi jäädä haaveeksi, vaikka ihmisen into ja kunto sen mahdollistaisivat.

Tarttis varmaan tehdä jotain, vai mitä vakuutusala?

VAKUUTUSVÄKI 9

työ & elämä

Koulutus kuuluu kaikille Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius

VvL on huolissaan alan henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Liiton kyselyn mukaan koulutukseen eivät pääse kaikki halukkaat. Yleisimmin esteenä on ikä.

VvL lähtee siitä, että koulutus kuuluu kaikille. Vain osaavan henkilöstön avulla yhtiöt menestyvät tulevaisuudessa. ⊲⊲ Monissa vakuutusalan yhtiöissä käydään raakaa tuolileikkiä. Näissä yhtiöissä järjestetään organisaatiomuutoksen ja ketteryyden nimissä yt-neuvottelut. Vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia paikkoja tulee tilalle. Paikkoja ei riitä enää kaikille ja väkeä pistetään pakettien kanssa pihalle. Usein paketteja tarjotaan erityisesti ikääntyneille.

Toiminta on rumaa ja raakaa, varsinkin silloin, kun lähes samoihin tehtäviin saatetaan hakea hetken päästä uusia tekijöitä. Uusia ihmisiä voidaan palkata tilalle, koska takaisinottovelvoite ei koske tukipakettilaisia.

Toiminnan tulos näkyy myös tilastoissa, vain reilu 5 prosenttia alan työntekijöistä on yli 60-vuotiaita.

Vastuullisuutta johtamiseen Puheenjohtaja Liisa Halme perääkin työnantajilta vastuullisuutta. Väenvaihtoviikoista pitäisi päästä uudenlaiseen johtamiseen, jossa tulevaisuuteen varaudutaan yhdessä henkilöstön kanssa.

- Työelämä muuttuu valtavan nopeasti. Haluamme kehittää työntekijöiden osaamista niin, että he ovat yhä valmiimpia vastaamaan uusiin haasteisiin, Liisa

10 VAKUUTUSVÄKI

Liisa Halme haluaa jatkuvaa osaamisen kehittämistä työpaikoille.

Halme korostaa.

Lähtökohtana olisi tulevaisuuden kartoittaminen yhdessä työnantajan kanssa.

Mihin yhtiö on lähivuosina menossa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä vaaditaan. Sinne tänne singahtelun sijaan pitäisi päästä pitkäjänteiseen ja henkilöstön osaamista kehittävään johtamiseen.

- Valitettavasti tällaisiin keskusteluihin monet yhtiöt eivät ole vielä valmiita.

Maailma muuttuu, muuttuuko johtaminen?

Työntekijät haluavat oppia uutta ja kehittää osaamistaan mutta mahdollisuudet kariutuvat usein johtamiskäytäntöihin.

Johtamisessa voidaan tuijottaa mieluummin kappalemääriin kuin miettiä sitä, miten menestytään tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämiseen ei ole eikä sille anneta aikaa.

- Halukkuutta ja kykyä uuden oppimiseen alan ammattilaisilta löytyy, mutta nykyisissä työpaineissa tämä harvoin toteutuu.

Työpäiviin ei jää huokoisia hetkiä, kun tavoitteet nakuttavat niskassa. Aikaa ei myöskään jää oivalluksille, kun työjonot pullistelevat tekemätöntä työtä. Eivätkä

hälyisät avokonttorit ole parhaimpia paikkoja uusien ideoiden kehittelemiseen tai ratkaisujen löytämiseen.

VvL on esitttänyt sitä, että työntekijät saisivat käyttää tunnin viikossa oman osaamisensa kehittämiseen. Vuodessa karttuisi jo varsin mukava pääoma uutta osaamista, kun sitä saisi kerran viikossa työajalla kartuttaa.

- Toivottavasti yhtiöt tarttuvat tähän pian. Jatkuvalla kouluttamisella saa merkittävää kilpailuetua itselleen ja tyytyväisiä työntekijöitä.

Hyppy tuntemattomaan Käsi kädessä ketteryyden kanssa kulkee pyrkimys itseohjautuviin organisaatioihin. Monet yhtiöt ovat karsineet kovalla kädellä esimiesporrasta ja edellyttävät henkilöstön siirtyvän itseohjautuvaan työtapaan, vaikka siitä ei ole aiempaa kokemusta.

Jäljelle jäävät esimiehet ovat yhä kauempana työntekijöiden arjesta eikä luontevaa vuorovaikutusta synny työpaikalla.

Monet työntekijät kokevat jäävänsä yksin ja vaille esimiehen apua.

Liisa Halme korostaa sitä, että itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, ettei esimiestä

͒Haluamme ͒ kehittää työntekijöiden osaamista niin, että he ovat yhä valmiimpia vastaamaan uusiin haasteisiin.

Puheenjohtaja Liisa Halme

tarvittaisi. Esimiehen rooli on yhtä tärkeä kuin aiemminkin.

- Esimiehen tehtävä on entistä enemmän sparrata ja koutsata työntekijöitä.

Työntekijöiden jättäminen yksin selviytymään ei ole ketterää vaan huonoa johtamista.

Muutos vaatii hyvää vuorovaikutusta Itseohjautuvuus vaatii aikaa ja hyvää vuorovaikutusta. Parhaimmillaan itseohjautuvat työntekijät työstävät ideoita yhdessä, toisiaan tukien ja uusia ideoita sparraten.

Tällainen työskentely voi olla vierasta työpaikoilla, joilla aiemmin jo johdettu kappalemäärillä ja puhelujen pituuksilla.

Halme korostaakin sitä, että työntekijöillä pitää olla aikaa opetella uutta työtapaa eikä heitä saa vain jättää selviytymään uusien vaatimusten kanssa.

Itseohjautuvuuden lisääntyminen lisää työn mielekkyyttä. Tarjoamalla koulutusta kaikille ja kannustamalla uuden oppimiseen saadaan henkilöstö, joka saa oivalluksia työnantajansa hyväksi.

Pelossa pitämisellä ja kyykyttämisellä on päinvastainen vaikutus.

Ihmeitä tekevä itseohjautuvuus ⊲⊲ Katsoin esimiestäni epäuskoisesti.

Olin avautunut hänelle työhöni liittyvästä ongelmasta, jota en itse osannut ratkaista. Esimieheni kuunteli tarkkaavaisesti ja kysyi, miten ratkaisisin ongelman. Katsoin häntä yhä hölmistyneempänä. Tulin kysymään häneltä apua ja hän käskee ratkaista asian itse.

Kömmin myrtyneenä takaisin kolooni ja ihmettelin, että mitähän se oikein aikoo. Jupisin itsekseni, että kumpikohan meistä se esimies on.

Pyörittelin ongelmaa mielessäni, pakotin itseni löytämään jonkinmoisen ratkaisun ja menin uudelleen pomon puheille. Sen jälkeen hieroimme ratkaisun kuntoon hyvässä yhteistyössä. Sapen nieleskelyn sijaan koinkin onnistumisen elämyksiä. Siitä oivalluksesta lähti hiljalleen matkani kohti itseohjautuvuutta, pikku hiljaa, pienin askelin ja välillä vähän kompuroiden.

Aikaa, vuorovaikutusta ja heittäytymistä Itseohjautuvuudesta on tullut trendikästä. Tuntuu, että sen varjolla voidaan tehdä ja vaatia melkein mitä tahansa. Milloin sen varjolla vähennetään väkeä, milloin työtapojen odotetaan muuttuvan kuin taikaiskusta.

Itseohjautuvuus lisää varmasti työn mielekkyyttä ja oivalluksia työyhteisössä. Toisaalta se vaatii aikaa, uudenlaista ajattelua ja hyvää vuorovaikutusta.

Työntekijöillä pitää olla aikaa omaksua ja opetella uutta työtapaa.

Aikaa tarvitaan myös siihen, että asioita voi yhdessä miettiä työkaverin kanssa ratkaisun löytämiseksi.

Kannustusta ja rohkaisua kokeiluihin Siirtyminen uudenlaiseen työtapaan vaatii myös kannustusta ja rohkaisua.

Vahvistusta siitä, että työntekijä saa ja voi päättää itse asian. Samoin se voi vaatia työntekijältä itsensä haasta-

mista, irtiottoa tutusta ja turvallisesta sekä hullua heittäytymistäkin. Mukavuusalueelta voidaan olla joskus kovin kaukana.

Toisaalta juuri epämukavuusalueelta tulevat ehkä ne suurimmat oivallukset ja onnistumiset uuden oppimisessa.

Kestääkö johdon kantti?

Itseohjautuvuus ei tule taloon konsulttien tai strategiakalvojen kautta. Ennen kaikkea se vaatii muutosta johtamisessa. Enää viisaus ei asukaan vain johtajien päässä eikä työn tekemiseen tarvita tiukkaa kontrollia tai komentoketjuja. Itseohjautuvat työntekijät työstävät ideoita yhdessä, toisiaan tukien ja ideoita sparraten.

Itseohjautuvuuteen siirtyminen vaatii työnantajalta luottamusta ja epäonnistumisen sietokykyä. Kaikki ei välttämättä aina mene kerralla putkeen, kun kokeillaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Toisaalta epäonnistumiset ovat tärkeä osa oppimista, se osa, joka opettaa ehkä kaikkein eniten.

Esimiestä tarvitaan edelleen Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei esimiestä tarvittaisi. Päinvastoin, esimiehen rooli on yhtä merkittävä kuin aiemminkin, tosin toimintatavat ja tehtävän sisältö poikkeavat perinteisestä. Esimiehen tehtävänä on tukea ja tarjota puitteet onnistumiselle. Kertoa suunta ja aikataulu.

Mikä sitten on muuttunut viime vuosien matkallani kohti itseohjautuvuutta? Edelleen avaudun esimiehelleni ongelmista. Mutta nykyään olen jo valmiiksi miettinyt plan b:n tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi olen oppinut asettelemaan sparraavia kysymyksiä kollegoiden avuksi. Enkä vaihtaisi tätä työtapaa pois mistään hinnasta.

Satu Lehmuskoski

VAKUUTUSVÄKI 11

työ & elämä

Aina on paikallaan päivittää osaamistaan Satu Lehmuskoski Kuvat Mauri Helenius

Katja Korelin ja Heli Kylli opiskelevat työn ohessa.

Katja Korelin suorittaa liiketalouden tradenomin tutkintoa ja Heli Kylli tekee vakuutustutkintoa eli VTS:ää.

Opiskelu työn ohessa on antoisaa mutta vaativaa. Eniten vaivaa ajanpuute.

⊲⊲ Heli Kylli suorittaa vakuutustutkintoa verkkaiseen tahtiin. Menossa on kolmas vuosi ja loppusuora alkaa häämöttää.

VTS-tutkinnon suorittaminen on helpottunut merkittävästi tutkinnon uudistumisen myötä. Nykyään tentit tehdään verkossa eli niitä voidaan suorittaa missä vain tietokoneen ja hyvän verkkoyhteyden päässä.

Tämä säästää paljon opiskelijan vaivaa ja aikaa, kun enää tenttiin ei tarvitse erikseen lähteä.

Myös Katja Korelin tekee tradenomitutkintoa omaan tahtiin.

- Haaga-Heliassa on hienosti mahdollista valita juuri itselleen sopivat vaihtoehdot opiskella.

Korelin suorittaa syksyn opinnot verkkokursseina, mutta keväälle hän on valinnut lähiopetusta.

- Silloin koulussa opiskel-

12 VAKUUTUSVÄKI

laan iltaisin maanantaista torstaihin joka toinen viikko ja joka toinen viikko on itsenäistä etäopiskelua.

Lisäksi osaamistaan voi osoittaa tenttimällä.

- Jos työelämässä on hankkinut osaamista opiskeluihin sisältyvältä osa-alueelta, sitä voi käydä näyttöpäivinä osoittamassa ja saada hyväksilukuja, Katja Korelin kertoo.

Antoisaa opiskelua aikuisena Opiskelua Heli Kylli pitää antoisana. Opinnot tuntuvat tärkeiltä ja mielekkäiltä, kun ne liittyvät työhön.

- Tietynlainen paine ja stressi ovat poissa, koska teen tutkintoa omasta halustani, enkä vain siksi, että saisin jonkun ammatin ja pääsisin elämässä eteenpäin, Kylli sanoo.

Asenne on myös muuttunut aikuistumisen myötä.

- Nuoruuden hällä väliä on

Katja Korelinin illat ja viikonloput vierähtävät koulutöitä tehden.

vaihtunut järkevään ajatukseen, että hoidetaan homma kerralla hyvin. Silloin ei tarvitse uudestaan käyttää aikaa saman aiheen kertaukseen, Heli Kylli naurahtaa.

Palkankorotus luvassa VTS-opinnot ovat antaneet Heli Kyllille paljon arvokasta tietoa alasta.

- Opintojeni ansiosta tietämys vakuutusalasta on kasvanut ja olen saanut paljon tietoa alasta ylipäätään, palveluneuvojana oikeudenkäyntikulujen takaisinperinnässä työskentelevä Kylli sanoo.

Tutkinnon lisäksi lopussa häämöttää myös pieni palkankorotus. Jokainen tämän tutkinnon suorittaja saa palkkaansa VTS-lisän, joka on 80 euroa kuukaudessa.

kertoo.

Työnantajat suhtautuvat kannustavasti Molempien opiskelijoiden työnantajat suhtautuvat myönteisesti opiskeluun. Heli Kylli saa suorittaa VTS-tentit työajalla ja käyttää niiden tekemiseen työkonetta. LähiTapiolassa on myös VTS-tenttikirjojen kirjasto, mistä kirjat saa kätevästi lainattua.

- Esimieheni kyselee silloin tällöin, että missä vaiheessa tutkintoni on ja mitä kaikkea olen jo suorittanut.

Myös Katja Korelinin työnantaja Mandatum Life arvostaa opiskelua. Jos lisäkouluttautuminen liittyy omiin työtehtäviin, on mahdollista saada palkallista vapaata muutama päivä lukuvuodessa.

- Opiskelupaikasta on onniteltu ja kyselty kannustavasti, miten opinnot ovat lähteneet sujumaan. Lisäksi on muistutettu levon tärkeydestä.

Heli Kylli nauttii opinnoista, koska hän opiskelee omasta halustaan.

Luottamustehtävistä apua opinnoissa Korelinin tradenomiopinnot ovat luonteva jatkumo merkonomitutkinnolle ja VTS:lle.

- Työelämä imaisi mukaansa merkonomitutkinnon jälkeen. Nykyisin korkeakoulututkinto on uusi normi ja ilman sitä on vaikea siirtyä uralla eteenpäin, korvauspalvelun asiantuntijana työskentelevä Korelin sanoo.

Molemmat toimivat aktiivisesti liiton luottamustehtävissä. He kuuluvat esimerkiksi VvL:n hallitukseen.

Katja Korelinille luottamustehtävissä karttuneesta tiedosta on ollut apua opinnoissa.

- Juridiikkaan ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat ovat luottamustehtävien ansiosta tuttuja juttuja ja niitä onkin helpompi ottaa vastaan, hän

Yllättävän vaativaa työn ohella VTS:n tenttiminen on osoittautunut yllättävän vaativaksi.

Tentteihin pitää valmistautua huolella.

- O pinnot vievät vapaaajasta taas paljon aikaa, sillä kunnolla lukematta tentistä on vaikeaa päästä läpi, Kylli sanoo.

Työn, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen on myös yllättänyt Korelinin.

- Nuorempana ei tarvinnut muuta kuin käydä koulussa.

Nyt on sovitettava monta palikkaa yhteen, että opiskelu yli-

päänsä on mahdollista.

Opiskelu on antoisaa mutta samalla yllättävän raskasta.

- Moni etukäteen jo vähän vihjaili, että työn ohessa opiskelu on aika rankkaa. Opintovapaatakin suositeltiin harkitsemaan, mutta se ei taloudellisesti ole mahdollista, Katja Korelin sanoo.

Vapaa-aika kuluu koulutöihin Käytännössä vapaa-aikaa ei juuri ole.

- Kun varsinainen työpäivä on ohi, alkaa uusi ”työpäivä” koulun muodossa. Se vaatii asennoitumista ja myös pään tyhjentämistä työasioista, jotta uutta tietoa voi omaksua.

Täysipäiväisesti työskentelevän Korelinin illat ja viikonloput vierähtävät koulutöitä tehden.

- Lisäksi kun on kaksi lasta vuoroviikoin, niin kouluhommia voi käytännössä aloittaa vasta illalla 9 jälkeen, kun nuorempi lapsista käy nukkumaan, Korelin kuvailee.

Lukuvapaa tulisi tarpeeseen Ajan puute kiusaakin molempia opiskelijoita.

- Kunpa saisi tenttiä edeltävänä päivänä pari tuntia kerrata työajalla, Kylli toivoo.

Katja Korelin muistelee kaiholla aikoja, jolloin työpaikka ja koulu yhdessä tarjosivat mahdollisuutta vastaaviin opintoihin.

- Silloin työn ja opiskelun yhteensovittaminen oli helpompaa. Työ ja opiskelu tukivat toisiaan ja opinnot olivat osa työtä, Korelin sanoo.

VAKUUTUSVÄKI 13

työ & elämä

Nuori kaipaa arvostusta ja avoimuutta Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius

Työelämään tuleva nuori kamppailee usein melkoisessa tunteiden ristiaallokossa. Intoa ja iloa työntekemiseen sekä asioiden uudistamiseen riittää. Samalla kuitenkin mietityttää, pärjääkö uusien töiden ja kollegoiden kanssa.

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen toivoo, että nuoret otetaan avosylin vastaan työelämässä. Vaikka jokainen nuori onkin oma yksilönsä toiveineen ja vahvuuksineen, jokainen haluaa tehdä mielekästä työtä ja saada osakseen arvostusta.

Perehdytä huolella Simonen korostaa sitä, miten perehdyttäminen luo pohjan työuralle. Tämä on erityisen tärkeää vakuutusalalla, jolle ei tule valmiita osaajia koulunpenkiltä vaan jokainen kehittyy ammattilaiseksi työtä tekemällä.

Jokainen työntekijä voi helpottaa nuoren tuloa työyhteisöön, vaikka perehdyttäminen onkin yleensä tiettyjen henkilöiden vastuulla. Tulokasta kannattaa rohkaista kysymään ja luoda näin tunne, että keneltä vain voi pyytää aina apua.

Hyödynnä uudet ajatukset Työpaikan käytännöt ja kirjoittamattomat säännöt kannattaa tehdä tutuksi. Nuoren on helpompaa omaksua ne, kun hän tietää, miten käytännöt vaikuttavat työntekoon ja koko työyhteisön toimintaan.

Simonen kuitenkin korostaa sitä, että työpaikkojen kannattaa hyödyntää se, miten nuori katselee työelämää uudesta näkökulmasta. Hän voi kyseenalaistaa luutuneita työtapoja ja tarjota tilalle uudenlaisia tapoja tehdä töitä.

- Työnantajien kannattaa rohkaista tuomaan uusia ideoita esiin.

Pois pönötyksestä Monet nuoret toivovat rentoa ja välitöntä vuorovaikutusta. Muodollinen kokous voi tuntua turhanpäiväiseltä pönöttämiseltä ja tulosta saattaa tulla enemmän epämuodollisessa ilmapiirissä. Ovathan nuoret tottuneet opiskelujen aikana jakamaan ja

14 VAKUUTUSVÄKI

Saana Simosen mukaan nuoret toivovat saavansa merkityksellistä työtä.

jalostamaan ideoita pari- ja ryhmätöissä vaikka kahvilan nurkassa istuen.

- Työkaverin kanssa asioiden sparrailu on monelle nuorelle kaikkein hedelmällisintä. Kahvihuoneen tyhjässä hetkessä voi aueta koko maailma, Simonen hymyilee.

Nuoret arvostavat joustavia työtapoja, työtä koskevia keskusteluja voidaan käydä erilaisilla alustoilla ja töitä tehdä esimerkiksi etänä.

Pahinta on tietojen pimittäminen ja panttaaminen. Siitä ei kärsi vain nuori vaan koko työyhteisö, koska asioita ei saada hoidettua tiedonpuutteen takia. Eikä nuori eroa muista työntekijöistä, kukapa sitä salailevaan ja huonoon työilmapiiriin haluaisi.

Nuori janoaa palautetta Palaute on tärkeää kaikille, mutta erityisen tärkeää se on työhön tulijoille. Nuorilla ei ole vertailupohjaa ja kokemuksia siitä, milloin he ovat onnistuneet työssään.

Nuori ei myöskään tiedä sitä, jos työssä pitäisi tehdä jotain toisin, jos sitä ei hänelle kerrota. Palaute on tärkeää nuoren ammatti-identiteetin ja kehityksen kannalta.

Alusta asti on hyvä tuoda esiin nuoren työn vaikutus työyhteisölle. Se lisää merkityksellisyyden ja vaikutusmahdol-

lisuuksien tunnetta.

- Tärkeää on se, että työ on merkityksellistä ja että siinä voi kehittyä.

Simosen mukaan ani harva haaveilee enää eläkevirasta ja kultakellosta. Sen sijaan toiveena on mielekäs työ ja turvattu toimeentulo opiskeluvuosien penninvenyttämisen päätteeksi.

Jos työ tuntuu mielekkäältä, viihtyy nuori todennäköisesti pidempään kuin silloin, kun työ tuntuu olevan vailla merkitystä. Vastuun antaminen sitouttaa työyhteisöön. Sen osaksi pääseminen on olennainen osa työssä viihtymistä.

Älä kohtele kuin ilmaa Epävarmuutta työelämään tulon kynnyksellä voi lisätä myös kova kilpailu työpaikoista. Nuori voi joutua lähettämään kymmeniä, jopa satoja työhakemuksia ilman, että saa niihin minkäänlaista vastausta.

Työnhaku voi olla raskas prosessi, jossa nuorta kohdellaan kuin ilmaa.

Simosen mielestä nuorelle olisi arvokasta saada jonkinlaista vastakaikua hakemukseen, vaikka hän ei tulisikaan valituksi kyseiseen tehtävään.

- Toivoisin, että hakijat saisivat vastauksen hakemukseen ja vaikka kommentin siitä, mitä hyvää hakemuksessa oli.

vieraskynä

Aikuiskoulutustuen suosio kasvaa Toimitusjohtaja JANNE METSÄMÄKI

K

enellekään ei ole yllätys, että työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja että työssä tarvittavaa osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Toisille riittää oman ammattitaidon päivittäminen, mutta moni vaihtaa myös kokonaan alaa ja opiskelee uuden ammatin.

Lisä- tai uudelleenkouluttautumiseen on palkansaajilla ja yrittäjillä mahdollisuus hakea Työllisyysrahastosta aikuiskoulutustukea.

Viime vuonna aikuiskoulutustukea hyödynsi yli 25 000 henkilöä, eikä määrä ole lähiaikoina laskemassa. Tuen käyttö on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta ja trendi on yhä nouseva.

Työllisyysrahasto tuo turvaa työelämän muutoksissa Työllisyysrahasto on verrattain uusi toimija. Aloitimme toiminnan vuoden 2019 alussa, kun Koulutusrahasto ja Työttömyysvakuutusrahasto yhdistyivät.

Oletko joskus miettinyt, mitä palkkalaskelman rivi työttömyysvakuutusmaksu sinulle tarjoaa? Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat sekä palkansaajat että työnantajat. Niillä Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia.

Ensisijainen tehtävämme on tuoda turvaa työelämän muutoksissa. Mahdollisuudet koulutustukeen, oman osaamisen kehittämiseen ja urapolun muovaamiseen tekevät aikuiskoulutustuesta tärkeän osan suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Työllisyysrahasto

͒Viime ͒ vuonna aikuiskoulutustukea hyödynsi yli 25 000 henkilöä.

Kuka tukea voi saada?

Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu nimenomaan palkansaajille ja yrittäjille. Olet oikeutettu tukeen, jos sinulla on työhistoriaa 8 vuotta ja nykyinen työsuhde on voimassa ja kestänyt vähintään vuoden.

Tuen määrään vaikuttaa myös se, opiskeletko kokoaikaisesti vai työskentelyn ohella. Tukea myönnetään opiskeluun, joka tapahtuu Suomessa toimivassa, julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa.

Usein pelko tulojen notkahduksesta saattaa olla iso este lisäopintoja tai uudelleenkouluttautumista harkitsevalle.

Taloudellisia vaikutuksia pehmentää se, että aikuiskoulutustuki on ansioihin sidottua – toisin kuin vaikkapa tavallinen opintoraha Suomessa.

Vuonna 2018 keskimääräinen aikuiskoulutustuki oli noin 1 400 euroa kuukaudessa. Tukea voi saada enintään 15 kuukauden ajalta työuran aikana. Kotisivuillamme olevan laskurin avulla voit arvioida, mikä taloudellinen vaikutus sinun tuloihisi opiskelulla olisi.

Opiskelun ja työnteon yhdistämiseen helpotuksia Aikuiskoulutustuen ehdot ovat muuttumassa elokuun 2020 alusta, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, jota parhaillaan valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Työmarkkinajärjestöjen valmisteleman uudistuksen merkittävin muutos on sovitellun aikuiskoulutustuen ehtojen muutos, jolla halutaan helpottaa osittaisen opiskelun ja työnteon yhdistämistä.

Työelämän muutokset eivät ole pysähtymässä. Omasta osaamisestaan kannattaa pitää huolta.

Aikuiskoulutustuki on yhteisesti rahoitettu mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää oman osaamisen kehittämisessä.

Tuen avulla voi kehittyä ja oppia uutta, jotta pystyy paremmin vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Työllisyysrahaston verkkosivuilta löydät lisätietoa aiheesta. Etuusasiantuntijamme neuvovat mielellään, jos jokin asia jää mietityttämään.

VAKUUTUSVÄKI 15

työ & elämä

Oppiminen tehostuu, kun ihmiset pääsevät vaikuttamaan muutoksen toteuttamiseen.

Mielekästä oppimista Oppiminen on kivaa! Vai onko?

Jokainen oppii koko ajan, mutta miten se tapahtuisi tehokkaasti ja mielekkäästi?

Merja Perttula Kuva Shutterstock

⊲⊲ Uusi organisaatio tai oma työnkuva muuttumassa? Osaaminen vaatii päivittämistä?

Nykypäivän työelämässä ihmiset oppivat koko ajan uutta. Osa haluaa kehittää itseään mielellään ja kulkea etujoukoissa.

Osa taas empii ja vierastaa kovaa muutostahtia. Koska kukaan ei selviä pitemmän päälle vanhoilla tiedoillaan ja taidoillaan, uuden oppiminen on välttämätöntä. Mutta miten se tehdään tehokkaasti ja mielekkäästi?

Moni ajattelee, että oppimiseen tarvitaan valmennusta tai erillistä koulutusta.

Ne ovat oivia menetelmiä ja tärkeitä silloin, kun tapahtuu isoja muutoksia. Par-

16 VAKUUTUSVÄKI

haimmillaan oppiminen on jatkuvaa ja luonteva osa työtä.

-Aina omaa oppimistaan ei edes huomaa. Mieti vaikka, millainen oli tilanteesi pari vuotta sitten tai kun tulit työhösi?

Saatat ihmetellä, miten paljon on ehtinyt tapahtua, työyhteisöjen valmentaja ja kouluttaja Päivi Kupias sanoo.

Tee tiliä osaamisestasi Opimme työssämme monella tavalla.

Otamme itse selvää ja luemme dokumentteja. Opimme kollegoiltamme, tiimeissä ja projekteissa. Oppiminen voi olla nopeaa, mutta valtaosa siitä tapahtuu sitkeästi harjoittelemalla.

Päivi Kupias kehottaa jokaista miettimään osaamistaan ja työn vaatimuksia

nyt ja tulevaisuudessa.

-Vaikka oppimista ei voi estää, pohdinta auttaa suuntautumaan asioihin, joissa itsellä on eniten kehitystarpeita. Harvoin kukaan oppii yksin, vaan muiden kanssa.

Työpaikalla voi oppia hyvien asioiden ohella myös huonoja asioita. Yleensä ne ovat kielteisiä asenteita, jotka muodostuvat esteiksi tekemiselle tai oppimiselle.

Esimerkiksi uusi tulokas oppii nopeasti, ettei tällä työpaikalla pidä pyytää apua toisilta, vaan kaikki tekevät omia hommiaan.

Tai ihminen voidaan perehdyttää virallisiin käytäntöihin, mutta hän huomaa pian, ettei niitä kukaan noudata. Perehdyttämisessäkin voidaan pihtailla: ”Antaa vahingon kiertää. Ei minuakaan kukaan auttanut.”

Kysy aina miksi?

Kun jokin muutos tehdään, kannattaa ensimmäisenä tehdä runsaasti miksikysymyksiä eli pyytää perusteluja: Miksi muutosta tarvitaan? Mitä se parantaa ja tuo tullessaan?

Kun ihmiset saavat kunnon vastauksia, he ovat yleensä valmiita sitoutumaan muutoksiin ja oppimaan uutta. Ellei vastauksia ole, hälytyskellojen pitäisi soida muutoksista päättävillä.

-Jos suuri osa työyhteisöstä ajattelee, ettei muutos paranna mitään tai se on turha, miksi ihmeessä sen eteen ryhtyisi tekemään töitä.

Oppiminen tehostuu, kun ihmiset pääsevät vaikuttamaan muutoksen toteuttamiseen. Jos kaikki tulee ylhäältä annettuna, motivaation kipinä ei välttämättä sytykään.

Ihmisten pitää myös luottaa muutoksen onnistumiseen. Uskoa voi koetella, jos työntekijöille ei anneta riittävästi aikaa tai työkaluja oppia uusille tavoille. Koulutusta on liian vähän ja uuden harjoittelu jää minimaalisiksi ennen tositoimiin ryhtymistä.

-Silloin ihmiset voivat kokea, että uudet asiat runnotaan läpi. Motivaatio laskee ja osa lyö hanskat tiskiin.

Koulutus pitää kytkeä työhön Moni on käynyt vuosien aikana koulutuksissa, joiden jälkeen on tuntunut, ettei oppinut juuri mitään. Mitä koulutuksissa oikein on vikana, Päivi Kupias?

-Niiden suurin ongelma on se, että ne ovat irrallaan itse työstä. Jos koulutukseen mennessä ei oikein tiedä, miksi se pidetään tai miksi on sinne lähetetty, onhan se hölmö tunne. Kun itse alan suunnitella koulutusta, kysyn aina ensimmäiseksi tilaajalta: ”Kun tämä koulutus on ohi, minkä pitäisi olla toisin työpaikallanne? Miten asioiden tulisi muuttua?”

Esimerkiksi jos työpaikalle on tulossa jokin uusi tietokoneohjelma, tärkeintä on, että ihmiset oppivat koulutuksessa käyttämään sitä omassa työssään. Usein kouluttajat paneutuvat liikaa itse ohjelmaan sen kaikkine nippelihienouksineen.

Hyvä käytäntö on, että koulutettavat tekisivät jo ennen koulutuspäivää omaan työhön liittyviä ennakkotehtäviä. Samoin itse koulutuksessa kannattaa käsitellä niin ikään työstä nousevia tapauksia.

-Uutta ei kannata kouluttaa varastoon.

Jos esimerkiksi jotakin järjestelmää ei ole

mahdollista käyttää pitkään aikaan, kyllähän se unohtuu. Esimiesten pitää ymmärtää, että koulutuksessa opittua asiaa pitää pystyä harjoittelemaan riittävästi.

Siihen pitää antaa aikaa ja rauha.

Palkkio vai pakkopullaa?

Monella työpaikalla on ihmisiä, jotka lähtevät mielellään koulutuksiin. Se on hieno asia, sillä he ovat motivoituneita kehittämään itseään.

Epäreiluksi tilanne muuttuu, jos yhdet ja samat pääsevät aina koulutuksiin. Esimiehen ei pidä tehdä koulutuksesta palkkiota: ”Hei, tässä olisi tällainen juttu, menisitkö sinä taas.” Muillekin pitää antaa mahdollisuuksia: ”Menisitkös sinä, kun tämä koskettaa erityisesti sinun työtäsi ja työryhmääsi?”

-Työpaikalla pitää aina miettiä, mitä tietystä koulutuksesta tulee saada irti, kuka henkilö olisi sinne paras lähettää ja mitä koko työyhteisö kaikesta hyötyy.

Koulutukseen kannattaa lähettää yhden henkilön sijaan useampi henkilö, jotta he voisivat tukea toisiaan koulutuksen jälkeen työpaikalla.

Päivi Kupiaksen mielestä on myös tuhlausta kouluttaa kaikki mahdolliset työpaikan ihmiset, jos he eivät tarvitse tietoja omassa työssään. Jos koulutus koetaan pakkopullana, ei ihminen jaksa ponnistella sen eteen.

Työyhteisössä kannattaa keskustella myös silloin, jos joku ei koskaan halua koulutukseen. Harvoin syynä on se, että ihminen on laiska tai asia ei häntä huvita.

- Voihan olla, että hän ei luota itseensä oppijana tai työpaikalla ei luoteta häneen.

Kyllä kaikki oppivat, kunhan opiskelutilanne on turvallinen. Ihmisten pitää saada kysyä tyhmiä ja tehdä virheitä ilman pelkoa kasvojen menettämisestä.

Kouluttautuminen ja oppiminen lisäävät oman työn hallinnan tunnetta. Se puolestaan parantaa jaksamista ja työhyvinvointia. Liian tiuhaan tulevat muutokset verottavat kuitenkin oppimista.

Jos ihmisillä ei ole mahdollisuus harjaantua uuteen ja palautua, stressitaso voi nousta niin korkealle, ettei oppiminen enää suju.

Muutoksista ei kuitenkaan pidä tehdä mörköjä. ”Taas kaikki muuttuu! Apua, en selviä!”

-Aina kannattaa muistuttaa, mitkä asiat säilyvät ennallaan ja mihin on ennestään osaamista. Vaikka nämä kohdat

Näin tehostat oppimista

[1] [²] [³] [4] [5] [6] [7]

Mieti mitä hyötyä opittavasta asiasta on? Missä voin käyttää tätä tietoa?

Yritä kytkeä uusi asia omaan työhösi.

Pänttäämisestä on harvoin apua.

Pohdi, millä tavalla opit parhaiten ja suosi sitä oppimistyyliä. Opitko parhaiten kirjoja ja materiaaleja lukemalla, jonkun kanssa keskustelemalla, lyhyitä ohjeita seuraamalla ja harjoittelemalla vai videoita katselemalla?

Mihin vuorokauden aikaan opit parhaiten? Aamulla, päivällä, illalla?

Mistä tai keneltä voisit saada apua omaan oppimiseen?

Unohda multitaskaaminen. Kun opettelet uutta asiaa, et voi samaan aikaan tehdä muuta.

Muista palautuminen. Opiskele jaksoissa ja pidä taukoja. Tee välillä muuta ja tuuleta ajatuksiasi. Älä vähättele itseäsi. Jokainen oppii missä iässä tahansa. Jos sinulla on pitkä kokemus työstäsi, arvosta sitä, mutta ole avoin uusille asioille.

muuttuvat, saatte niiden opetteluun monenlaista tukea eikä kaikkia tarvitse yhdessä päivässä oppia.

Itseohjautuva vai ei?

Nykypäivän muotisana on itseohjautuvuus. Sehän tarkoittaa, että työntekijöiden pitäisi kehittää itse työtään, keksiä ratkaisuja ja kokeilla niitä eli olla siis hyvin aktiivisia.

Ristiriita syntyy, jos organisaatio tällaista vaatii, mutta sen rakenne ei mahdollista toimintaa. Monet asiat ovat edelleen hyvin keskusjohtoisesti säänneltyjä.

-Ihmiset ovat välillä aika hämmentyneitä. He eivät tiedä, paljonko heillä on liikkumavaraa. Esimiehen tulisi käydä koko työyhteisön kanssa läpi, millaiset pelisäännöt ovat kaikille yhteisiä ja missä kukin voi toteuttaa omia ratkaisujaan.

Päivi Kupias & Raija Peltola, Oppiminen työssä, Gaudeamus 2019.

VAKUUTUSVÄKI 17

Tyynnytä laukkaava mielesi Merja Perttula Kuva Shutterstock

Tyyni mieli on mahdollinen kaiken häsläämisen keskellä.

Ala pitää itsellesi mielen kuntosalia. ⊲⊲ Kiireinen päivä. Puhelin pirisee jatkuvasti. Asiakas toisensa perään. Käsittelyä vaativille töille ei näy loppua.

Mieli alkaa käydä kierroksilla ja niskaa ja olkapäitä kiristää. Miten selviän?

Miten ehdin? Miten jaksan pitemmän päälle?

-Mitä jos alkaisit harjoitella mielen tyyneyttä? Pitäisit itsellesi mielen kuntosalia, ehdottaa Kiireenkesytys-valmentaja ja NLP Coach Heli Tuulenmäki.

Mieli ja keho ovat yhteyksissä toisiinsa. Kun mieli on tyyni, myös keho voi paremmin. Keho kokee kiireen ja stressin tässä hetkessä, vaikka mieli vaeltai-

18 VAKUUTUSVÄKI

si menneisyydessä ja tulevassa. Siksi on tärkeää, että keho ja mieli löytäisivät yhteisen rytmin.

-Tyyni mieli auttaa näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia. Kiire ja katastrofipelot kaventavat ajattelua. Vaikka emme pysty aina vaikuttamaan aikatauluihimme, voimme vaikuttaa mieleemme.

Yksi tehtävä omaksi hyväksi Kun tehtävälista on pitkä, se voi tuntua vuoren korkuiselta ja sen ylittäminen lähes mahdottomalta. Hötkyily pahentaa tilannetta, kun ponnahtelet tehtävästä toiseen. Välttämättä et saa parasta aikaan, vaan sähläyksestä syntyy riittämättömyyden tunnetta ja toivotonta mieltä.

Heli Tuulenmäki kesyttää kiirettä yksinkertaisen kaavan avulla. Mieti jokaiselle päivälle kolme tehtävää, jotka haluat sen aikana toteuttaa sen lisäksi, että työhön kuuluu kaikenlaista pientä sälää.

Ensimmäisenä mieti yksi iso tehtävä, johon keskityt ja jonka haluat saada valmiiksi tai ainakin eteenpäin. Toiseksi

määritä vähän pienempi työ, jota edistät myös. Kolmanneksi sisällytä päivääsi vielä jotakin, joka on hyväksi itsellesi.

Vaikkapa happihyppely työpäivän aikana tai sen jälkeen. Tai tietoinen, rauhallinen hetki lounastauolla tai kotona.

- Näin toimintasi kohdistuu tärkeisiin asioihin. Työskentelyyn tulee tehokkuutta, mieleen rauhaa ja keholle mahdollisuus palautumiseen.

- Samaa kaavaa voi käyttää myös vapaalla ja loma-aikana. Koko päivää ei tarvitse touhuta, vaan saa hellittää ja pysähtyä itsensä kuunteluun.

Aikaa joutokäynnille Ihmisen mielessä käy valtaisa kuhina.

Päivittäin ajattelemme 60 000 ajatusta ja teemme noin 35 000 päätöstä. Ärsykkeitä tulvii joka puolelta. Siksi on tärkeää tehdä hyvinvointiamme tukevia valintoja eli päättää pitää mahdollisimman virikkeettömiä hetkiä.

Jos mahdollista, aloita aamusi television tai netin katselun sijaan juomalla kahvisi kuunnellen omia ajatuksiasi tai

pitämällä pienen meditaatiohetken. Jos aamulla tekee tiukkaa, varaa omaa aikaa iltaan.

Töissä kokeile stressin kohotessa neliöhengitystä ja lounastunnilla syö rauhallisesti kiireisen hotkimisen sijaan.

-Konkreettisten taukojen lisäksi työpäivää kannattaa huokoistaa luomalla tietoisesti ajattelutaukoja. Jokainen voi antaa päivittäin itselleen pienen joutokäynnin hetken, luvan vain olla.

- Kun harjoittelee rauhoittumista riittävästi ja samalla uskoo tekemiseensä, ennen pitkää huomaa mielensä olevan aikaisempaa tyynempi.

Arvot ja asenne kohdalleen Mielen tyyneyttä lisää kolme tärkeää A:ta.

Yritä pitää ne joka päivä mielessäsi, vaikka niiden toteuttaminen ei aina onnistuisikaan.

Ensimmäinen A on arvo. Oletko omissa silmissäsi arvokas?

-Itsensä arvostaminen toteutuu tekoina. Kun arvostat itseäsi, pidät itsestäsi huolta.

Silloin vähennät virikkeiden tulvaa, kuten ylenmääräistä älypuhelimen näpläämistä, syöt terveellisesti, liikut ja huolehdit riittävästä yöunesta. Annat arvon myös työlle, mitä teet ja niille ihmisille, joita päivän aikana kohtaat.

Toinen A on armo. Kun sinulla on armollinen asenne itseäsi kohtaan, sinun ei tarvitse suorittaa koko ajan. Mielenhallintakin voi olla mielensallintaa eli koko ajan ei ole pakko tehdä jotakin.

Lomalla ja vapaa-aikoina voit päättää, että nyt jätänkin tämän ”täytyy”-asian tekemättä ja olen vaan tai teen niitä asioita, joista todella pidän. Tai päättäkää yhdessä perheen kesken, että nyt otetaan rauhallisesti ja nautitaan yhdessäolosta.

-Kun arkena on kiire, lomalla ehdit tehdä itsellesi merkityksellisiä asioita ja tavata ystäviä, joiden kohtaamisesta jää hyviä muistoja. Niihin iloisiin hetkiin voit palata mietteissäsi myöhemmin, kun tulee harmaita päiviä. Mitähän kivaa keksisin seuraavaksi?

Kolmas A on asenne. Millä asenteella teet työtäsi ja miten asennoidut itseesi ja toisiin ihmisiin?

Vaikka olisi miten kiire tahansa ja asiakkaita jonoksi asti, tee oma työsi juuri siinä tilanteessa niin hyvin kuin pysyt miettimättä, mihin sinun pitäisi revetä tai mihin kaikkeen ei millään ole aikaa.

Hengitä mieli tyyneksi Ota neliöhengitys käyttöön aina, kun tarvitset rauhoittumista.

Kuvittele mielessäsi neliö, jonka sivuja kierrät hengityksen tahtiin.

Hengitä neliön ensimmäisellä sivulla sisään nenän kautta ja laske samalla mielessäsi neljään.

Pysäytä hengitys seuraavalla sivulla neljään laskien.

Seuraavaksi hengitä suun kautta ulos ja laske taas neljään.

Neliön viimeisellä sivulla pysäytä hengitys ja laske neljään.

Toista muutaman kerran ja lopeta, kun mielesi on rauhallinen.

Vaikuta, kun todella pystyt Turhia paineita lisää, kun emme osaa erottaa asioita, joihin voimme tai emme voi vaikuttaa.

On asioita, joiden kanssa on vain elettävä. Vaikka kuinka sataisi tai tuiskuttaisi, voit ainoastaan pukeutua lämpimästi, ja hyväksyä kurjan sään.

On myös asioita, joita et voi päättää, mutta joihin voit vaikuttaa. Voit esimerkiksi esittää työyhteisössäsi tapoja, joilla jokin päätetty asia viedään kunnialla läpi.

Sitten on valtava joukko asioita, joista sinä päätät ja joita valitset elämääsi. Voit aina vaikuttaa ajatuksiisi, ja sitä kautta tunteisiisi, joita ajatukset herättävät.

Tunteet puolestaan vaikuttavat siihen, mitä teet. Jäätkö vaikkapa kurjan päivän jälkeen sohvalle lepäilemään vai lähdetkö tuulettamaan ikävät kokemukset pois kävelylenkille?

-Etenkin rytminen liikunta, oli se sitten kävelyä, pyöräilyä, uintia, tanssia tai keinutuolissa keinahtelua on todettu erittäin hyväksi aivojen huoltajaksi ja mielen rauhoittajaksi.

Katastrofit kuriin Jatkuvat muutokset, yt-neuvottelut ja tulevaisuuden uhat pelottavat – ja usein ihan syystä. Jos on paljon katastrofiajatuksia, tyyneyttä on vaikea pitää yllä. Mi-

Kokeile näitä

[1] [²] [³] [4] [5] [6]

Pidä 10 minuutin hetkiä, jolloin on lupa vain olla.

Kuuntele hiljaisuutta, tuijottele tyhjyyteen ja anna ajatusten hiljentyä.

Nauti tylsistä ja hitaista töistä ja toiminnasta.

Tee rentoutusharjoituksia. Liiku luonnossa.

Salli itsellesi asioita ja unohda pakko.

Luovu jostakin.

ten niitä suitsisi?

-Pelot kuuluvat perustunteisiimme.

Niitä on kaikilla. Jotta ne eivät kaappaisi valtaa, viisainta on kohdata ne. Parasta olisi, jos pelottavia asioita voisi käsitellä jonkun läheisen kanssa. Mitä todella pelkään? Mitä voisi pahimmillaan tapahtua?

Mitä sitten teen?

Jos tukihenkilöä ei löydy lähipiiristä, silloin kannattaa kääntyä esimerkiksi työterveyshuollon ammattilaisen puoleen.

Pelot kaventavat stressin tapaan ajattelua. Kun pääsemme pahimmasta pelkopuristuksesta irti, alamme nähdä vaihtoehtoja.

Jos menetän työpaikkani, mitä muuta voisin tehdä? Missä voisin käyttää osaamistani? Mitkä asiat minua kiinnostavat?

Löytyisikö sieltä uusia polkuja?

Pelot hyökkäävät kimppuun etenkin aamuyön tunteina. Silloin voisi auttaa, jos pystyisi kääntämään ajatukset toiseen suuntaan ja miettimään, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Minulla on edelleen katto pään päällä. Minulla on ihana perhe. Tänään voi tapahtua mukavia asioita, kuten eilenkin. Olen näistä asioista kiitollinen.

-Onnellisuutta lisäät, kun tunnistat asiat, joista voit olla kiitollinen. Vaikka mieli olisi harmaa, kiitollisuuden kautta voit nähdä, mitä hyvää elämässäsi ja tässä päivässä on ja mitä hyvää voisit tuoda siihen itse.

VAKUUTUSVÄKI 19

redaktionella

Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi

D

en gångna höstterminen har varit mycket tuffare och arbetsammare än jag kunde föreställa mig i början av augusti när jag återvände till jobbet efter semestern.

Jag visste att det skulle bli mycket jobb, men helheten var mycket större.

Kollektivavtalsförhandlingarna skulle inledas i början av augusti, det var avtalat.

Utredningsarbetet om Försäkringsmannaförbundets framtid tillsammans med Erto och Pro hade också schemalagts.

Takten tilltog så småningom och plötsligt sade också förbundets verksamhetsledare upp sig i början av hösten.

Lite i taget har vi klarat av allt, ordspråket säger ju att det även är möjligt att äta upp en elefant bara man skär den i tillräckligt små bitar Så har den här hösten och början på vintern sett ut.

Den här tiden har åtminstone bevisat att samarbete ger kraft och att det alltid finns en lösning.

Utredningsarbetet fortskrider i god takt Förbundsutredningen fortskrider i god takt. I början av nästa år vet vi också med vilken part vi kommer att fortsätta samarbeta närmare. Beslutet fattas av represen-

Midvinternattens köld är hård, kollektivavtal gnistra och glimma? tantskapet, som är förbundets högsta beslutande organ. Förbundets föreningar har alltså den viktigaste rollen i detta vägvisande arbete.

och förbättrad ställning för föreningarnas ordförande.

Till jul vet vi förhoppningsvis hur det gick med målen.

Utdragna förhandlingar

Ta hand om dig själv

Kollektivavtalsförhandingarna har dragits ut över många månader. Orsaken är arbetsgivarsidans berömda linjedragning, Finlands allmänna linje. Den kommer i sinom tid att bildas utifrån teknologiindustrins förhandlingsresultat som också binder andra lönelösningar.

Vårt avtal löpte ut i slutet av november, samtidigt föll en första snön i söder. Återigen kommer kollektivavtalet någon gång när midvinterkölden är som hårdast.

I skrivande stund då tidningen är på väg i tryck finns ingen information om någon allmän linje eller när försäkringsbranschen får ett nytt kollektivavtal.

Våra viktigaste mål den här omgången har varit tillräcklig lönehöjning och en helhetsmodell för lönehöjningar, höjda tillägg och slopande av arbetstidsförlängningen.

Vi har betonat kompetensutveckling och arbetstagarnas välmående. Våra textframlägganden har bl.a. berört förbättrade arbetsvillkor i kontors- och fältarbetet

Vid ett av våra utbildningsevenemang sa Aki Riihilahti ungefär så här: Om du inte har tid att ta hand om dig nu, måste du ha tid att vara sjuk när du är äldre.

Jag har tänkt på den meningen mer än en gång under slutet av året; mörkret och några andra händelser bidrar antagligen till det.

Vi alla har bara ett liv. Låt oss alltså ta hand om oss själva och varandra. Också i flygplan ska man först ta på sig sin egen syrgasmask innan man hjälper andra.

Nu när vi är på väg mot ett nytt årtionde är det bra att stanna upp, vila och njuta av de närmastes sällskap.

God jul och ett riktigt gott nytt år!

PS.

Tack till er alla för det gångna året, jag ska avsluta det med ett meddelande som jag fick av en medlem: Tack för all hjälp och ett hjärta i slutet!

I korthet Stipendierna för studier har delats ut ⊲⊲ Förbundet stöder yrkesmässiga och kompletterande studier eller samhällsstudier genom att årligen dela ut tio stipendier.

I år fick vi ett tjugotal ansökningar inom den utsatta tiden. Nivån på

20 VAKUUTUSVÄKI

de sökandena var bra och nästan alla uppfyllde de utsatta kriterierna.

Flera sökande hade en högskoleexamen i sikte.

Studiernas branscher och ämnesområden varierade. Hos flera sö-

kande anknöt studierna till affärsverksamhet, riskhantering, ledarskap eller tjänsteutformning.

Alla sökande har informerats om beslutet. Nästa gång kan stipendier sökas på hösten 2020.

⊲⊲ Representantskapet diskuterade aktivt under sitt tvådagarsmöte. I synnerhet kollektivavtalssituationen var ett hett samtalsämne.

Förhandlingarna i försäkringsbranschen har pågått sedan augusti. Förhandlingarna har saktats ner av arbetsgivarsidans vilja att binda lösningen till den så kallade allmänna linjen. Förhandlingarna om den förs vid teknologiindustrins förhandlingsbord.

Det är osannolikt att vi får ett avtal i försäkringsbranschen före den gemensamma linjen uppnås.

– Vi skulle vilja förhandla utifrån försäkringsbranschens

utgångspunkter. Vi är besvikna över att inte kunna gå framåt innan den s.k. allmänna linjen har bestämts, sa ordförande Liisa Halme.

När tidningen går i tryck var förhandlingssituationen öppen.

Utredningsarbetet fortsätter Representantskapet beslutade att fortsätta förbundsutredningen. FMF har under hösten utrett möjligheterna att gå samman med fackförbundet Pro eller Erto. Arbetet fortsätter nästa år.

Representantskapet bes-

lutade om medlemsavgiften.

Medlemsavgiften förblir oförändrad, dvs. 1,3 procent av den förskottsinnehållningsbara lönen. I summan ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift. Inte heller avgiften för icke förvärvsarbetande personer ändras. Den är sex euro i månaden.

Ny verksamhetsledare för förbundet Representantskapet valde en ny visstidsanställd verksamhetsledare. Till uppgiften valdes Tero Wiheriäkoski som tidigare fungerat som förbundets utvecklingschef.

Stor medlemskryssning i september Representantskapet beslutade också om att ordna en stor medlemskryssning. Kryssningen till Stockholm äger rum 4.6.9.2020. Båten är Viking Mariella. Personer med anställningsförhållande, arbetslösa och pensionärer kan komma med. Totalt ryms 650 personer med. Anmälan öppnas på tisdag 4.2.2020 och sker via en länk på förbundets webbplats.

Priset för resan är endast 40 euro. I priset ingår hyttplats i en tvåpersoners hytt, två gånger frukost- och middagsbuffé samt program.

Samarbetsförhandlingar skakar om branschen ⊲⊲ Under de senaste veckorna har många samarbetsförhandlingar förts i försäkringsbranschen. På måndag inledde Finska Skadeförsäkring Ab samarbetsförhandlingar på produktionsmässiga och ekonomiska grunder. Fem arbetsplatser är hotade; arbetstagarna kan sägas upp, omplaceras eller överföras till deltid.

Personalen är bestört över situationen. Personalen har drabbats hårt de senaste åren eftersom bolaget om och om igen har minskat personalen genom samarbetsförhandlingar. Nu är det dags för en ny omgång på bank- och kanalförsäljningen samt kund- och produktförvaltningen.

Samarbetsförhandlingar har förts på två av LokalTapiolas distriktbolag. På Vellamo med verksamhet i PäijänneTavastland, Egentliga Tavastland och Kymmenedalen för-

Många i branschen har tvingats leva i osäkerhet på grund av samarbetsförhandlingarna.

lorade 12 personer sitt jobb till följd av samarbetsförhandlingarna. Bolaget motiverade nedskärningsbehovet med effektivisering av verksamheten och ekonomiska faktorer. Enligt uppgifterna i offentligheten eftersträvades årliga inbesparingar på 900 000 euro. Hela Vellamos personal omfattades av förhandlingarna, dvs. 124

personer.

Dessutom har samarbetsförhandlingar förts på LokalTapiola i Egentliga i Finland i Åbo ekonomiska region. Där berörde förhandlingarna 20 personer, varav fem hotades av uppsägning.

Förhandlingar har även förts på Pohjantähti. Tre av fyra anställda omfattades av

förhandlingarna, dvs. totalt 250 personer i affärsenheterna för privat- och företagskunder samt försäkrings- och ersättningstjänsterna.

De omfattande förändringarna uppskattades beröra cirka 110 arbetstagare. Organisationsstrukturen, arbetsbeskrivningarna och arbetssätten kommer att förändras. När tidningen gick i tryck pågick förhandlingarna fortfarande.

Tidigare i höst har stora samarbetsförhandlingar genomgåtts på OP. Till följd av samarbetsförhandlingarna på affärsenheterna Företagsbanken och Försäkringskunder upphör 300 arbetsuppgifter.

I stället bildades 185 nya uppgifter som de som förlorade jobbet kunde söka. Till följd av samarbetsförhandlingarna på den centrala företagsenheten upphörde 460 arbetsuppgifter och cirka 190 nya bildades.

VAKUUTUSVÄKI 21

svenska sidan

Avtalssituationen var ett hett samtalsämne i representantskapet

Henkinen työsuojelu on yhtä tärkeää kuin fyysinen Henkinen hyvinvointi on työssä jaksamisen kannalta yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointi.

Liiallinen kuormitus ja pahoinvointi saattavat jäädä huomaamatta, sillä ne eivät aina näy päällepäin.

UP Tiina Tenkanen Kuva Shutterstock

⊲⊲ Fyysinen työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat helposti mitattavissa työtapaturmien määrällä sekä fyysisen rasittumisen asteena. Henkistä työhyvinvointia eli psykososiaalista kuormitusta ei kaikissa työpaikoissa osata ottaa huomioon, mutta se on tärkeää esimerkiksi työurien jatkumiselle.

Pahimmillaan henkinen pahoinvointi voi johtaa mielenterveyden ongelmiin ja jopa työkyvyttömyyteen. Viime vuonna työeläkeyhtiö Elosta myönnettiin ennätysmäärä työkyvyttömyyseläkkeitä, joista kolmasosa johtui mielenterveydellisistä syistä, erityisesti masennuksesta.

Ongelmat ovat työoloissa Yksinkertaisimmillaan psykososiaalinen työhyvinvointi tarkoittaa hyvää työtyytyväisyyttä ja vähäistä stressin kokemusta.

Viime vuosina henkinen työhyvinvointi on noussut esiin erityisesti häirintä- ja muissa epäasiallisen kohtelun tapauksissa.

– Virheellisesti työssä kuormittuminen nähdään pelkästään yksilöstä johtuvina ongelmina, vaikka ongel-

22 VAKUUTUSVÄKI

mat usein juontavat juurensa työoloista, ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta toteaa.

Liian suuri työmäärä, aikapaineet, työtehtävien vaativuus, rasittavat työolot ja vuorotyö kuormittavat myös henkisesti.

Henkinen kuormitus liittyy erityisesti työhön, jossa tehdään nopeita päätöksiä, joihin liittyy suuri vastuu ja joiden seuraukset ovat merkittävät.

Ilmapiiriä voi tutkia Työntekijän henkinen kuormittuminen saattaa johtua jonkinasteisesta konfliktista työpaikalla. Esimerkiksi kiusaamistapauksissa konfliktia ei välttämättä huomata, mutta esimiehen tulisi olla tässäkin tarkkana.

Viestit työntekijöiltä, työterveyshuollosta ja työsuojeluhenkilöstöltä tulisi ottaa vakavasti.

Yksi keino tunnistaa ongelma on työpaikan ilmapiirikartoitus. Joissakin työpaikoissa ilmapiirin kartoitus on jatkuvaa ja yhteenvedot tehdään esimerkiksi kuukausittain. Myös asiakaspalaute voi antaa viitteitä työyhteisön sisäisistä ongelmista.

Esimiehen pitää toimia Aluehallintovirasto sai työsuojeluviranomaisen ominaisuudessa viime vuonna 2 300 yhteydenottoa, jotka koskivat häirintää ja työssä kuormittumista. Häirintään liittyneet yhteydenotot johtivat 121 työpaikkatarkastukseen. Niissä 80 prosenttia työnantajista ei ollut toiminut lain mukaan. Osassa tapauksista epäasiallisesti käyttäytynyt oli esimies.

Aluehallintoviraston Jenny Rintala toteaakin esimiesten vastuiden ja velvollisuuksien olevan esimiehiltä monesti hukassa.

Lain mukaan esimiehen on ryhdyttävä toimiin työkuormituksen vähentämiseksi heti, kun hän saa tietää työntekijän kuormittumisesta.

Myös kuormituksen syyt on selvitettävä.

– Haitallista työkuormitusta tulee myös ehkäistä. Usein työpaikan fyysinen ympäristö saattaa olla kunnossa, mutta haitallisen työkuormituksen tekijöitä ei ole edes tunnistettu.

Rintalan mukaan työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä on vaikea havaita. Työpaikoilla kuormitukseen ei myöskään osata puuttua. Sen sijaan halutaan uskoa, että ongelma korjaantuu itsestään.

Luottamushenkilö tukena Jos esimies ei ryhdy toimimaan, työntekijä voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Se osallistuu tarvittaessa kuormittumisen syiden etsimiseen, arvioi kuormittumisen seuraukset ja lopulta laatii työnantajalle ohjeet jatkoa varten haitallisen kuormittumisen vähentämiseksi.

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi toimia työntekijän tukihenkilönä esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisessä keskustelussa.

Työntekijä voi ottaa yhteyttä aluehallintoviraston valtakunnalliseen puhelinpalveluun, jos hän ei saa työnantajaltaan tukea henkiselle hyvinvoinnilleen.

Työsuojeluviranomainen voi ilmoituksen perusteella tehdä työpaikalle tarkastuskäynnin ja ohjeistaa työnantajaa työsuojelun perusasioista sekä ottaa puheeksi ilmoituksen tekijän kertoman aiheen, kuten häirinnän.

Palvelun numero on 0295 016 620.

Rintalan mukaan lähtökohtaisesti ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa ja häntä suojaa ns. ilmoituksen tekijän suoja.

Työttömyysturvaasiantuntija ULLA VIRTANEN

⊲⊲ Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Sen on tarkoitus sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedot ansiotuloista ilmoitetaan tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti. Tulorekisteriin on ilmoitettu tiedot palkoista 1.1.2019 alkaen. Vuodesta 2021 alkaen sinne ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot. Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö ylläpitää tulorekisteriä ja toimii vastuuviranomaisena.

Tulorekisterin yleisenä tavoitteena on tukea harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi se yksinkertaistaa ja selkeyttää työnantajan velvollisuuksia.

Työnantaja ilmoittaa tiedot maksetuista palkoista vain kerran tulorekisteriin. Saman ilmoituksen tietoja hyödyntävät kaikki tulorekisterin tiedon käyttäjät. Jos vapaaehtoisia tietoja annetaan tulorekiste-

riin, se voi korvata palkkatodistuksia ja muita selvityksiä.

Tulonsaajan näkökulmasta palkkatiedot, eläketulojen tiedot sekä tiedot maksetuista etuuksista ovat jatkossa helposti saatavilla yhdestä paikasta reaaliaikaisesti. Tulorekisteristä voi tarkistaa, onko työnantaja hoitanut ilmoittamisvelvoitteet. Tällaista mahdollisuutta ei ennen ole ollut, vaan puutteet ovat käyneet ilmi esimerkiksi vasta veroilmoituksesta tai työeläkeotteesta.

Kuka saa tietoja?

Tulorekisterin tiedon käyttäjät kuten työttömyyskassat ja Kela hakevat yksittäistä henkilöä koskevia tietoja suoraan tulorekisteristä. Kansalaisen näkökulmasta tämä helpottaa asioiden hoitamista, koska tulorekisterissä olevia tietoja ei

tarvitse itse toimittaa viranomaisille.

Tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä he tarvitsevat toiminnassaan. Tietoja saa tulorekisteristä vain, jos käyttäjällä on oikeus saada tiedot lainsäädännön perusteella.

Kassat alkavat saada tulorekisteristä tietoja 1.1.2020 alkaen. Työnantaja voi ilmoittaa tietoja tulorekisteriin joko suppeaa tai laajaa ilmoitustapaa käyttäen. Tämän lisäksi työnantaja voi ilmoittaa vapaaehtoisia tietoja.

Suppea ilmoitustapa tarkoittaa, että palkka ilmoitetaan ilman erittelyjä. Laajassa ilmoitustavassa palkka eritellään palkanosittain tarkemmin. Lisäksi työnantaja voi halutessaan täyttää tietoja esimerkiksi työsuhteesta, poissaoloista tai palkan ansaintajak-

soista.

Työnantajan tapa ilmoittaa tietoja tulorekisteriin vaikuttaa hakemuksen liitteiden tarpeeseen. Jos työnantaja ilmoittaa tiedot laajalla ilmoitustavalla ja ilmoittaa myös vapaaehtoisia tietoja, on todennäköisempää, että kassa saa tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä. Tällöin hakijan ei tarvitse erikseen toimittaa palkka- tai työsuhdetietoja hakemuksen liitteenä.

On kuitenkin mahdollista, että kassa pyytää jatkossakin palkka- ja työsuhdetietoja. Tällöin tulorekisterin tiedot eivät ole riittäneet hakemuksen käsittelyyn.

Tulorekisteristä ei saada tietoja yritystoiminnan tuloista. Eläke- ja etuustiedot saadaan tulorekisteristä vasta 1.1.2021 alkaen. Näistä kassa tarvitsee jatkossakin selvityksen.

VAKUUTUSVÄKI 23

työttömyyskassa tiedottaa

Tulorekisteri kassan käyttöön alkuvuodesta

VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Opastinsilta 8B 00520 Helsinki Toimisto on avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@vvl.fi www.vvl.fi

LIITON JOHTO

Liisa Halme puheenjohtaja 050-424 5301 Iiro Ketola 1. varapuheenjohtaja Antti Mykkänen 2. varapuheenjohtaja Tero Wiheriäkoski toiminnanjohtaja 020 729 1469

TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 Jukka Moilanen neuvottelupäällikkö Lakiasiat sähköposti: Lakiasiat@vvl.fi

Vakuutusväen Liitto VvL on STTK:n jäsenliitto.

JÄSENPALVELU Henna Ahlgren sihteeri Leena Haaranen taloussihteeri Jaana Porttila jäsentietosihteeri Seija Vesanto Jäsensihteeri

JÄRJESTÖPALVELUT Mikael Gerkman järjestöpäällikkö Sari Lassila koulutuspäällikkö Satu Lehmuskoski viestintäpäällikkö

JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA Asiakaspalvelu ti ja to klo 9-11.30 ja ke klo 12-14 09 720 6820 Tarkista joulunajan palveluajat www.jattk.fi Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi