3/2019 Försäkringsmannabladet www.vvl.fi
Katse kohti neuvotteluja 7
Mihin suuntaan seuraavaksi Sampo? 10
Moni kenttämies tekee töitä äärirajoilla 12
Yhteistyö tuo parhaan tuloksen 16
Hymyä ja hyvää tuulta Hyvinvointia ja lämminhenkisiä kohtaamisia jäsenristeilyllä |8
Sisällys 3
Pääkirjoitus: Syksy on työehtosopimusneuvottelujen aikaa
4
Yhdistyksissä tapahtuu
4
Henkilöstö janoaa tietoa Pohjola Vakuutuksessa
4
Suomalaista näkyvyyttä Brysselissä
5
Kysy asiantuntijalta
5
Hallituksen haavista: Ketterästi eteenpäin
6
Toiminnanjohtajan palsta: Vaikutusmahdollisuudet käyttöön
7
Katse kohti neuvotteluja
7
Hae opintoapurahaa
8
Riemua ja rentoa meininkiä
10
Mihin suuntaan seuraavaksi Sampo?
11
Vieraskynä: Maalittamiseen pitää puuttua
12
Nuorallakävelijät
14
Esittelyssä liiton uusi hallitus
16
Yhteistyö tuo parhaan tuloksen
18
Kesäkuvakisa 2019
20
Redaktionella: Hösten kommer med kollektivavtalsförhandlingar
20
I korthet: Sök stipendium för studier
21
Svenska sidan: Vartåt barkar det härnäst Sampo?
23
Työttömyyskassa tiedottaa: Mielitkö vuorotteluvapaalle?
18 Valitse suosikkisi Kesäkuvakisassa 2 VAKUUTUSVÄKI
Pikkunilkin niksinurkka
Olen kartuttanut monenlaisia kokemuksia esimiestoiminnasta niin omasta elämässäni kuin kuullut kollegoiltakin. Joskus toiminta on ollut työntekijän oikeuksien polkemista. Tämän vuoksi haluan jakaa näitä kokemuksia kanssanne. Tarkoitus ei ole kehottaa ketään toimimaan näin, vaan kertoa, että tämäkin on jo kokeiltu. Toivon mukaan se vähentää intoa toimia vastaisuudessa samalla tavoin. Ja nyt viikon vinkkiin:
Kaiken maailman juttuja maailmalta kuuluukin, että muka naisille ja miehille pitäisi maksaa samaa liksaa. Ja vielä Nokiallakin lähtivät tuohon hullutukseen mukaan. Minä kyllä maksan ihan mitä haluan. Miehille paremmin, naisille riittää vähempikin. Kunnes luottamusmies tulee ja droppaa tunnelman muistuttamalla tasa-arvolaista. Mokoma kehtasi vielä väittää, että työnantajalla on velvollisuus edistää naisten ja miesten tasa-arvoa myös palkkauksen osalta. Eikä siinä vielä kaikki. Luottamusmiehen mukaan palkkakartoituskin on tekemättä. Jos sen perusteella käy ilmi, että työpaikalla on perusteettomia palkkaeroja, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Kai on vaan otettava lakikirja käteen ja pyydettävä luottamusmies mukaan tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen tekemiseen.
Make
K
aksi vuotta on kulunut ja olemme taas keskellä työehtosopimusneuvotteluja. Neuvottelukierroksemme alkoi elokuussa. Tuolloin työnantajapuolen neuvotteluosapuolemme Palta vahvisti, että he eivät käy sopimuksemme mahdollistamia optiovuoden palkankorotusneuvotteluja, vaan siirrymme suoraan täysiin neuvotteluihin. Jatkamme 24.9. täyden pöydän neuvotteluilla. Tahti kiihtynee loka-marraskuussa. Neuvottelujen takaraja on marraskuun loppu, jolloin nykyinen työehtosopimuksemme päättyy. Meillä ei ole mitään ns. Suomen palkankorotusmallia, mutta jo monella kierroksella avaajana ovat toimineet Teollisuus- ja vientiliitot. Tähän ei muutosta ole nähtävissä tälläkään kierroksella. Edustajistomme nosti kokouksessaan seuraavia pääkohtia tavoitelistalle: palkankorotusmalli, kikyn jatko, työhyvinvointi, työajat ja -joustot, työelämän murroksesta johtuvat muutokset työpaikoilla, diversiteettiasiat, osaaminen sekä henkilöstön edustajien asema. Samat pääkohdat ovat meillä neuvottelijoilla valmistelussa. Tulemme neuvottelujen aikana kysymään jäsentemme mielipiteitä. On tärke-
Syksy on työehtosopimusneuvottelujen aikaa ää, että vastaat. Jäsenten tuki on meille tärkeää.
Haulikko vaihtui nettivihaan Vakuutusalalla työn henkinen rasittavuus on muuttanut muotoaan. Tavoitteita ja mittareita on joka lähtöön niin myyntiin, tavoitettavuuteen, asiakastyytyväisyyteen kuin puhelunkestoonkin. On lisääntynyttä EU-tason sääntelyä, lakimuutoksia ja osaamistavoitteita. On joustamattoman tiukkoja työvuoroja ja puhelujen kuunteluita. Vakuutusalan työntekijät ovat aina saaneet uhkailuita, koska he joutuvat tekemään asiakkaille epämieluisia päätöksiä. Fyysisen väkivallan uhka on läsnä esimerkiksi konttoreissa. Oman urani pahin esimerkki oli, kun asiakas lupasi tulla haulikon kanssa tekemään meistä selvää. Netin myötä uhkaukset ovat muuttaneet osittain muotoaan. Yksittäisestä työntekijästä on helppo tehdä maalitaulu ja nostattaa laajaa nettivihaa häntä kohtaan. Somen avulla saa myös aiempaa vaivattomammin tietoa kohteestaan, hänen perheestään ja asuinpaikastaan. Pohjoismaisella tasolla onkin keskusteltu, pitäisikö työntekijöiden nimet kokonaan poistaa käytöstä työntekijöiden
suojelemiseksi.
Minkälaiset ovat henkilöstön valmiudet? Olen usein nostanut esiin sen, millaisia valmiuksia tänä päivänä alan työntekijöillä pitäisi olla tämän kaiken kohtaamisen. Olen kysynyt, miten henkilöstöä valmennetaan niin fyysiseen kuin henkiseen rasittavuuteen ja väkivallan uhkaan. Eikö työpaikoilla olisi hyvä olla valmentajia myös niihin? Esimiestyö on suurimmassa roolissa kuin koskaan. Esimiesten tulee olla ajan hermolla työn muutosten suhteen. Heidän pitää auttaa alaisiaan ongelmien ratkomisessa ja auttaa saavuttamaan tasapaino työssä. Lisäksi alaisille pitäisi mahdollistaa päivittäinen palautuminen huonoista hetkistä. Tässä lehdessä kollegani Jonne Rinne Suomen Poliisijärjestöjen Liitosta kertoo erityisesti virkamiesten maalittamisesta ja siitä, mitä on nettivihapuhe. Kannattaa lukea.
PS.
Syksy on monella tapaa meillä liitossa työntäyteinen, yhdessä olemme enemmän. Hyvää syksyä juuri sinulle!
Vakuutusväki Julkaisija Vakuutusväen Liitto VvL ry., Försäkringsmannaförbundet FMF r.f. Päätoimittaja Liisa Halme, liisa.halme@vvl.fi Toimitussihteeri Satu Lehmuskoski, satu.lehmuskoski@vvl.fi 020 729 1468
Toimitusneuvosto Liisa Halme, Christina Houbad, Merja Koistinen ja Satu Lehmuskoski 65. vuosikerta, ISSN 0355-9254 Tilaushinta 70 euroa/vuosikerta. Ei määräaikaistilauksia. Jaetaan jäsenetuna jokaiselle jäsenelle kotiin.
Ilmoitushinnat Tutustu Vakuutusväen mediakorttiin www.vvl.fi Painopaikka Forssa Print Liiton toimiston ja työttömyyskassan yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta.
VAKUUTUSVÄKI 3
pääkirjoitus
Liiton puheenjohtaja, Vakuutusväen päätoimittaja LIISA HALME liisa halme@vvl.fi
Yhdistyksissä tapahtuu Vakuutusväki If ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 16.11.2019 klo 12 alkaen If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen Kupittaan luentosalissa, osoitteessa Kalevantie 3, 20520 TURKU. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 § määräämät asiat. Ilmarisen toimihenkilöt ry pitää vuosikokouksen Pe 22.11.2019. Yhdistys tiedottaa kokouspaikasta myöhemmin. Varman Henkilöstöyhdistys pitää vuosikokouksen maanantaina 18.11. kello 16.30 alkaen.
YT-neuvottelut
Henkilöstö janoaa tietoa Pohjola Vakuutuksessa ⊲⊲ Pohjola Vakuutuksen väki odottaa tietoa hämmentyneissä tunnelmissa. OP Ryhmä pudotti yt-pommin muutama viikko sitten, kun se ilmoitti yt-neuvottelujen aloittamisesta yrityspankki ja vakuutus -liiketoiminnoissa. Neuvottelujen piirissä on noin 3000 henkilöä. Työpaikkansa on vaarassa menettää jopa 250 työntekijää. Neuvottelut eivät sinänsä tulleet yllätyksenä. Viime vuosina OP ryhmässä on käyty useita yt-neuvotteluja ja vastaava kierros käytiin jo aiemmin pankin puolella. Moni osasikin ounastella, että vastaava on edessä myös vakuutuspuolella. Tosin aikataulu yllätti, alkoivathan neuvottelut kesken kesälomakauden.
Esimiehet erityisen huolissaan Pohjola Vakuutuksen pääluottamusmiehen Miia Korvenojan mukaan henkilöstö janoaa tällä hetkellä tietoa.
Ajankohtaista tietoa netissä www.vvl.fi www.facebook.com/ vakuutusvaenliitto Twitter: @vakuutusalavvl Instagram: vakuutusvaenliitto
Seuraava Vakuutusväki ilmestyy 18.12.
4 VAKUUTUSVÄKI
Neuvottelujen alkuvaiheessa henkilöstölle on tiedotettu niukahkosti vakuutuspuolen suunnitelmista. - Moni pohtii omaa tilannettaan, uskaltaako lomailla, ostaa asuntoa tai tehdä muita hankintoja. Erityisen huolissaan työpaikkojensa puolesta ovat esimiehet, jotka pelkäävät vähennysten iskevän heidän työpaikkoihinsa. OP:n tavoitteena on madaltaa organisaa-
tiota ja kulkea kohti itseohjautuvia tiimejä. Lakkautettavien työpaikkojen tilalle OP lupaa uusia työpaikkoja, joita pyritään tarjoamaan työnsä menettäville. - Yleisesti halua itseohjautuvuuteen on, mutta muutoksissa tarvitaan tukea ja koulutusta. Asiat eivät tapahdu yhdessä yössä, Korvenoja muistuttaa. - Toimintatavan muutoksia voitaisiin tehdä myös työpaikkoja vähentämättä, hän jatkaa. Samaa korostaa myös liiton puheenjohtaja Liisa Halme. Hän edellyttää merkittävää panostamista henkilöstön osaamiseen, jotta osaaminen ja uudet työtehtävät kohtaavat ja työnsä menettävät voivat löytää uutta työtä ryhmässä. – OP kertoo tavoitteekseen tulla finanssialan edelläkävijäksi Suomessa. Sanoista tekoihin OP. Nyt on aika näyttää, miten huolehdit henkilöstöstäsi ja sen osaamisesta, Halme sanoo.
Kansainvälisyys
Suomalaista näkyvyyttä Brysselissä ⊲⊲ EU-komission virallisina vuorovaikutus- ja keskustelufoorumeina toimivat eri toimialojen sosiaalidialogit Brysselissä. Vakuutusalalla on myös omansa, joka kokoontuu nykyään kolme kertaa vuodessa. Paikalla kokouksissa on alan työnantajapuoli, työntekijät ja komission virkamiehiä. Kevätkauden viimeisessäkokouksessa teemana oli tekoäly ja eettisyys. Sosiaalidialogilla on aina työsuunnitelma, jonka tavoite on joko yhteinen lausuma tai julistus koko EU:n alueen vakuutusalalla sekä Norjassa. Suunnitelmana on saada aikaan julistus ensi kevääseen mennessä tekoälystä ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyk-
sistä sekä alan diversiteetistä.
Chatbotkuiskaajan työ kiinnosti Kokoukseen olimme saaneet esiintymään Ifistä chatbotkuiskaaja Miikka Hyvösen työntekijäpuolen edustajana ja Head of Roboticsin Asko Mustosen työnantajapuolelta. He kertoivat siitä, miten robotiikka ja tekoäly ovat muuttaneet asiakaspalveluneuvojien työtä ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut työn sisältöön ja työntekijöiden lukumäärään. Miikka Hyvönen kertoi työn muuttuneen asiantuntijamaisemmaksi, koska chatbot vastaa asiakkaiden helppoihin rutiinikysymyksiin. Asiakas-
neuvojille jää näin enemmän aikaa monimutkaisempien asioiden ratkaisemiseen. Chatbotkuiskaajan tehtävä kiinnosti yleisöä. Puhujat saivat paljon kysymyksiä ja kommentteja. Osallistujat saivat vahvistuksen puolestaan siitä, että robotiikka ja chatbotit eivät ole vähentäneet työpaikkoja Ifissä. Esityksessä painotettiin sitä, että teköäly ja robotiikka ovat hyvä lisä ihmisten tekemälle työlle. Komission rahoittamissa dialogeissa tehtävä työ on ensiarvoisen tärkeää koko toimialan näkökulmasta. Vakuutusalan dialogia pidetään yhtenä työteliäimmistä ja aikaansaavista. Liisa Halme
?
KETTERÄSTI ETEENPÄIN
Miksi pitää maksaa liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksua, kun maksan jo työttömyysvakuutusmaksua? Entä mitä ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus tarkoittaa?
⊲⊲ Työttömyysvakuutusmaksuja kerätään työttömyysturvan rahoittamiseksi. Maksuilla rahoitetaan paitsi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, myös aikuiskoulutustukea, eläke-etuuksia sekä Kelan tukea. Sekä työntekijällä että työnantajalla on työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus ja molemmat maksavat siitä osansa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,5 prosenttia palkasta vuonna 2019. Maksun suorittamisesta huolehtii työnantaja. Maksu perustuu lakiin.
Jäsenmaksulla parempaa turvaa Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksulla työntekijä ostaa itselleen lisäturvaa. Kun olet VvL:n jäsen, saat ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa toimialaan liittyen, koulutusta, rahanarvoisia etuja ja alennuksia sekä apua työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Kun kuulut työttömyyskassaan, olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, joka on isompi kuin Kelan maksama peruspäiväraha. Jos kuukausipalkkasi on esimerkiksi 3000 euroa ja sinulla on yksi alaikäinen lapsi, saat liki kaksi kertaa suurempaa etuutta omasta työttömyyskassastasi kuin mitä Kela maksaisi.
Jäsenmaksu vähennetään veronalaisesta tulosta Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että kun liiton jäsen maksaa jäsenmaksun, se vähennetään verotuksessa hänen veronalaisesta tulostaan. VvL ilmoittaa jäsenen maksamat jäsenmaksut vuosittain verottajalle. Jäsenelle verovähennysoikeus merkitsee sitä, että tulo, josta tulovero lasketaan, pienenee jäsenmaksun verran.
Palstalle voit lähettää kysymyksiä palkasta, työehdoista, työsuhdeturvasta ja työttömyydestä, sekä jäsenten, jäsenyhdistysten ja liiton toiminnasta. Kysymyksiin vastaavat Vakuutusväen Liiton lakimies Jukka Moilanen sekä järjestöasioista vastaavat Mikael Gerkman ja Sari Lassila. Kysymyksiä voit lähettää vastaa jien sähköpostiin etunimi. sukunimi@vvl.fi tai postitse Vakuutusväen Liitto, Opastinsilta 8B, 00520 Helsinki.
hallituksen haavista
Kysy asiantuntijalta
MERJA KOISTINEN Hallituksen jäsen
A
lkusyksystä saimme kuulla yt-neuvotteluista, jotka perustuvat ketterän työskentelymallin käyttöönottoon. Turhia hierarkioita puretaan ja itseohjautuvuutta tuetaan. Uutta trendisanaa ketterää käytetään nyt monessa yhteydessä ja yhtiössä. Aika usein irtisanomisia tai toiminnan tehostamista perustellaan sillä, että halutaan olla ketterämpiä. Itseohjautuvuus ja monet muut hienot trendisanat ovat kaukaisia asioita esimerkiksi puhelinpalvelukeskuksissa ja korvauskeskuksissa työskenteleville. Tarkasti määritellyt työvuorot ja -ajat, tiukasti määritellyt tavoitteet ja seuranta ovat jo tutumpia asioita. Ketterä toki pitää työntekijän olla. Pitää hallita monia eri asioita ja hoitaa useasta eri kanavasta tulevia kontakteja asiantuntemuksella. Mutta miten ketteryys näkyy työntekijän suuntaan? Kuinka ketterästi joustavat työajat? Kuinka ketterästi vaihtuvat tavoitteet tai työajat elämäntilanteen mukaan? Kuinka ketterästi voi vaihtaa työtehtäviä tai työaikaa? Ketterästi olemme jo tottuneet muutoksiin. Enää ei niihin edes suhtauduta epäilevästi eikä moni edes muista, koska niitä viimeksi olisi joku vastustanut. Milloin viimeksi on tästä ketteryydestä kehuttu?
Ketterästi neuvotteluihinkin? Tuleeko työehtosopimusneuvottelukierroksista ketterät, kun keskitettyä ratkaisua ei enää pitäisi olla? Käydäänkö niitä ketterästi oman alan tilanteen ja talouden mukaan, ilman muilta aloilta tulevaa korotuskattoa? Toivottavasti työnantaja ketterästi kouluttaa työntekijöitään ja löytää uusia tehtäviä poistuvien työtehtävien tilalle. Silloin ei työntekijöiden vaihtoviikkoja tarvita. Sellaista ketteryyttä todellakin tarvitaan. Ketteryys ei ole ollenkaan huono asia ja sitä tarvitaan. Mutta jos sitä käytetään perustelemaan tehostamis- tai irtisanomistarvetta, jääkö mieleen positiivinen kaiku? Ketteriä askelia meille kaikille. Tsemppiä kaikille erilaisissa neuvotteluissa mukana oleville.
VAKUUTUSVÄKI 5
toiminnanjohtajan palsta
Vaikutusmahdollisuudet käyttöön
Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtaja KIRSI KOVANEN kirsi.kovanen@vvl.fi
M
illä mielellä sinä palasit kesälomalta töihin? Virkistäytyneenä ja levänneenä? Vai pohtimalla tekemättä jääneitä hommia ja toteutumattomia suunnitelmia? Innostuneena tulevasta syksystä? Vai väsyneenä jo pelkästä ajatuksesta tulevista töistä? Meidän perheellä oli erilainen kesä. Rauhallinen ja kiireetön. Päätimme jo ennen lomaa, että emme tee kesälle valmiita aikatauluja eikä meillä ollut kesäksi sovittuja suunnitelmia. Päiviin mahtui ihania kohtaamisia ja levollista puuhailua. Pysähdyimme oleilemaan mökillä juuri sen ajan, joka tuntui hyvältä. Luin enemmän kirjoja kuin pitkään aikaan. Kesälomasta jäi hyvä fiilis ja se on jatkunut loman jälkeenkin. Päätös olla sopimatta mitään etukäteen kannatti. Omien tuntemusten kuunteleminen ja hetkeen tarttuminen teki hyvää. Osallistuin leppoisalle verkkokurssille, jolla etsittiin omaa luovuutta. Yhtenä tehtävänä oli valokuvata, kirjoittaa tai piirtää muisto asioista tai hetkistä, jotka inspiroivat. Hämmästyin, kun havaitsin, mikä ottamiani kuvia yhdisti. Ja kuinka helppo onkaan ripotella näitä inspiraation lähteitä omaan arkeen.
Työpäivän hallintaa Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan työpäivään. Edes jossain määrin. Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia päättää työajan ja taukojen rytmityksestä. Mutta niissä raameissa kuin itse kukin meistä voi vaikuttaa, työn ja työpäivän voi tuunata itselle sopivaksi ja mieluisaksi. Opettele olemaan oman itsesi ja aikataulusi pomo. Huolehdi omasta jaksamisesta. Keskity yhteen asiaan tai tehtävään kerrallaan. Keskustele esimiehen ja työkavereiden kanssa työmääristä ja tavoitteista. Ota epäkohdat esiin ja kerro myös mikä toimii. Kukaan ei tiedä, mitä oikeasti ajattelet ja tunnet, ellet siitä kerro. Pyydä
6 VAKUUTUSVÄKI
apua ja tukea, kun sitä tarvitset. Kun pidät huolta itsestäsi, olet parhaimmillasi myös töissä.
Monenlaisia neuvotteluja Vakuutusalan myllerrys jatkuu. Sadat alalla työskentelevät elävät epävarmuudessa ja odottavat tietoa, miten työt muuttuvat, missä työtä tehdään vai onko töitä enää lainkaan. Jatkuvassa epävarmuudessa työskenteleminen ja eläminen ei ole helppoa. Henkilöstön edustajat neuvottelevat ja etsivät vaihtoehtoja töiden loppumiselle. Esillä on myös, miten muutoksen keskellä olevista huolehditaan ja irtisanottaville saadaan tukea töiden loppumisen jälkeiselle ajalle. Liiton toimiston asiantuntijat vastaavat henkilöstön edustajien ja jäsenten kysymyksiin puhelimessa ja sähköpostilla. Kotisivuille lisätään tietoa säännöllisesti. Yhdistykset ja liitto tiedottavat ja järjestävät jäsentilaisuuksia tarpeen mukaan. Myös vakuutusalan työehtosopimuksesta neuvotellaan tänä syksynä. Työnantajat ovat jo ehtineet sanoa ei keskitetylle ratkaisulle, mutta samalla sopineet noudattavansa vientiteollisuuden linjaa kaikilla sopimusaloilla. Työnantajien neuvottelutaktiikka on härski ja piittaamaton eri alojen tilanteille ja erityistarpeille. Ennakkoasetelma vakuutusalan ja henkilöstön tarpeiden huomioon ottamiselle omissa neuvotteluissamme on hankala, kun työnantajat aikovat odotella ja katsella, mitä vientiteollisuus sopii. Teemme kaikkemme, jotta voimme tässä ympäristössä aidosti vaikuttaa ja parantaa vakuutusalan työoloja, työehtoja ja palkkausta. Paras tapa vaikuttaa yhtiössä ja vakuutusalalla käytäviin neuvotteluihin on olla itse aktiivinen. Lue tiedotteita, osallistu tilaisuuksiin, seuraa liiton kotisivuja, kysy neuvoja, kommentoi ja ehdota ratkaisuja henkilöstön edustajille ja liiton toimiston asiantuntijoille.
ajankohtaista
Katse kohti neuvotteluja Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius
teollisuuden sopimuksen takaraja on lokakuun lopussa, joten sitä ennen tuskin mitään merkittäviä askeleita otetaan vakuutusalankaan neuvotteluissa.
⊲⊲ Vakuutusväen Liitto valmistautuu hyvää vauhtia alan työehtosopimusneuvotteluihin. Neuvottelukumppani Palvelualojen työnantajat Palta on ilmoittanut, ettei se aio käyttää nykyisen työehtosopimuksen optiovuotta ja neuvotella pelkistä palkankorotuksista. - Nyt kaikki on periaatteessa auki. Pääsemme neuvottelemaan palkankorotusten lisäksi esimerkiksi osaamisen kehittämisestä ja henkilöstön edustajien aseman parantamisesta, liiton puheenjohtaja Liisa Halme sanoo. Liiton hallitus saikin valtuudet edustajistolta neuvotella palkankorotus- ja tekstiesityksistä. Liiton neuvottelijoina ovat liiton puheenjohtajat Liisa Halme, Iiro Ketola sekä Antti Mykkänen sekä Kirsi Kovanen, Sari Lassila ja Jukka Moilanen liiton toimistolta. Nykyinen työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.
Yleinen linja vientialoilta Liisa Halme ennustaa vakuutusalan neuvotteluista vaikeita. Viime vuosina vakuutusalan ratkaisuja on tehty valtakunnansovittelijan luona. Tälläkin kierroksella työnantajapuoli on sopinut val-
Kinkkinen kiky
- Työnantajat ovat paaluttaneet syvälle omat vaatimuksensa. Yleisen linja lisäksi teknologian neuvottelut antavat myös aikataulun syksyn muille neuvotteluille. Teknologia-
Lisää vaikeuttaa neuvottelusyksyyn tuo kilpailukykysopimus eli kiky. Palkansaajilla ja työnantajilla on erilaiset käsitykset siitä, oliko työajan pidennys tarkoitettu tilapäiseksi vai pysyväksi ratkaisuksi. Työnantajapuoli haluaa pitää kynsin hampain kiinni 24 tunnin työajan pidennyksestä. Palkansaajat ovat tehneet viime vuodet kiky-tunteja ns. talkootyönä eli työajan pidennys ei tuntunut mitenkään palkassa. Nyt kun työntekijäpuoli haluaisi eroon kiky-tunneista, työnantajapuoli lätkäisi talkootunneille hintalapun, jonka verran kikyn poistaminen pienentäisi palkankorotuksia. Tämä taas ei palkansaajapuolta miellytä. Kompromissia kaivataan kipeästi tilanteen ratkaisemiseksi. - Voisiko yksi ratkaisu olla vaikkapa tunti viikossa, työajalla, oman itsensä kehittämiseen ja hyvinvointiin satsaamiseen? Norjassa ja Ruotsissa joissakin vakuutusalan yhtiöissä on jo näin sovittu, Liisa Halme pohdiskelee.
hakemus, josta selviää nykyiset työtehtäväsi, opintojen laatu, siihen käytetty aika ja palkattoman opintovapaan määrä. Muista liittää mukaan omat yhteystietosi. Lähetä hakemus sekä mahdolliset liitteet viimeis-
tään 31.10. sähköpostilla sari. lassila@vvl.fi (otsikkokenttään Opintoapurahahakemus). Tiedustelut koulutuspäällikkö Sari Lassila, puhelin 020 729 1476 tai sähköposti sari. lassila@vvl.fi
- Pääsemme neuvottelemaan palkankorotusten lisäksi esimerkiksi osaamisen kehittämisestä ja henkilöstön edustajien aseman parantamisesta, Liisa Halme sanoo.
takunnallisesti, että palkankorotusten linja määritetään vientivetoisen teknologiateollisuuden neuvotteluissa. Lähtökohtana on, että muiden alojen korotukset eivät saa tuota linjaa ylittää.
Jäsenedut
Hae opintoapurahaa ⊲⊲ Vakuutusväen Liitto myöntää vuosittain kymmenen opintoapurahaa, joka on tarkoitettu tukemaan ammatillista ja ammattia täydentävää opiskelua tai yhteiskunnallisia opintoja. Apuraha on 150 euron ker-
takorvaus. Apurahaan ovat oikeutettuja vähintään yhden vuoden liiton jäseninä olleet. Etusija on niillä, jotka ovat opiskelua varten ottaneet palkatonta opintovapaata vuonna 2019. Kirjoita vapaamuotoinen
VAKUUTUSVÄKI 7
Riemua ja rentoa meininkiä Satu Lehmuskoski Kuvat Mauri Helenius
⊲⊲ Hymyjä, halauksia ja hyvää tuulta, niistä oli Vakuutusväen jäsenristeily tehty. Liiton risteily keräsi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna kuutisensataa jäsentä meritunnelmiin. Tällä kertaa risteilyllä oli mukana myös eläkeläisjäseniä ja työttömiä jäseniä. Laivalla nähtiin paljon lämminhenkisiä kohtaamisia, kun entiset työkaverit tapasivat toisiaan ja päivittivät kuulumisia.
Erityispiirteet eduksi Risteilyn pääesiintyjä André Noël Chaker hurmasi kuulijat esityksellään. Kanadanranskalainen huippupuhuja ja lakimies todisti omalla esimerkillään, miten voi kääntää omat erityispiirteensä vahvuuksiksi ja positiiviseksi ainutlaatuisuudeksi. Chakerin esimerkit rohkaisivat kuulijoita haastamaan itseään muuttuvaa työelämää varten. Kuulijat poistuivat laivan auditoriosta hyvää tuulta hyristen ja arvok-
8 VAKUUTUSVÄKI
kaita oivalluksia mielessään. Hymyt olivat herkässä VvL:n pisteessä, kun voittajat tulivat lunastamaan arpajaispalkintojaan. Osanottajien kesken arvottiin esimerkiksi lahjakortteja, Marimekon pusseja, jumppakasseja ja termosmukeja. VvL-sateenvarjot olivat yksi arpajaisten hittituote syyssäitä silmällä pitäen. Eikä kenenkään tarvinnut poistua tyhjin käsin, sillä makea lohdutuspalkinto löytyi kaikille kävijöille. Kova kuhina kävi myös liiton yhteistyökumppanien neuvontapisteillä, joilla vastauksia sai niin koulutusta, työttömyysturvaa kuin omaa vakuutusturvaakin koskeviin kysymyksiin. Samoin tarjolla oli ajankohtaista asiaa PHT:n terveyttä ja hyvinvointia tukevista jaksoista. Tungos siirtyi illan suussa yökerhon ja diskon tanssilattioille, jotka liiton jäsenet ottivat omakseen. Hauskaa oli ja väki viihtyi pikkutunneille saakka.
Tukholma kaikilla herkuilla Tukholmassa tekemistä oli tarjolla mo-
neen makuun. Osa helli makuhermojaan katuruokafestivaaleilla, joilla maukasta välipalaa löytyi moneen makuun ennen illan buffet-ruokailuita. Monen matka kulki valokuvataiteen pariin. Rannan tuntumassa sijaitseva valokuvataiteen museo Fotografiska oli monen osallistujan vierailulistalla. Lisäksi shoppailijoita vaelsi tasaisena virtana kohti keskustaa. Moni palasi sieltä laivalle kassi täynnä tuliaisia. Keskustassa oli myös urheilujuhlan tuntua, sillä samana päivänä juostiin Tukholman maraton. - Harmi, että lenkkarit jäivät kotiin. Olisihan siellä voinut kipaista vaikka puolimaratonin, eräs osanottaja totesi pilke silmäkulmassa. Edes Tukholman oikutteleva syyssää sadekuuroineen ei latistanut tunnelmaa. - Tulipa päivän suihku hoidettua päiväkävelyllä, vettä valuva risteilyvieras totesi hyväntuulisesti. Jäsenristeily keräsi paljon kiitosta osallistujilta. Tänäkin vuonna monen suusta kuului toive, että ensi vuonna uudestaan.
VAKUUTUSVÄKI 9
Mihin suuntaan seuraavaksi Sampo? kän työuran salaisuus. - Täällä tavoitteet ovat selvät. Kovaa työntekoa arvostetaan ja onnistumisesta myös palkitaan. Magnusson kiittää Sammon yrityskulttuuria, joka on rehellistä ja suorapuheista. Lisäksi työtä on saanut tehdä hyvien tyyppien, kuten oman alansa huippuosaajien Kari Stadighin ja Björn Wahlroosin kanssa. Kumpaakaan Magnusson ei aio lähteä kopioimaan, vaan luottaa omaan linjaansa ja esimerkin voimaan johtamisessa. Hän tekee työtä paljon ja kohtelee muita kunnioittavasti. Samaa hän toivoo kaikilta alaisiltaan. Lisäksi Magnusson arvostaa yhteistyötä ammattiliittojen kanssa. Liitoilla on tietoa henkilöstöstä, sen toiveista, hyvinvoinnista ja työelämän kehittämisestä. Tätä tietämystä ja oman yrityksen tuntemusta hän ei aio haaskata. - Liitoilla on tärkeää tietoa ja otan niiden näkökannat vakavasti, Magnusson sanoo.
Satu Lehmuskoski Kuva Mauri Helenius
⊲⊲ Ruotsalainen Torbjörn Magnusson aloittaa Sammon konsernijohtajana vuoden alussa. Pitkän uran Sampokonsernissa tehnyt Magnusson on tehtävästään silmin nähden innostunut. - Tämä on ainoa työ, jonka todella haluan, hän sanoo hymyillen. Magnusson saa käsiinsä hyväkuntoisen ja toimivan konsernin nykyisen konsernijohtajan Kari Stadighin jäädessä eläkkeelle. - Tase on hyvin vahva ja pystymme reagoimaan tarvittaessa nopeasti. Magnusson ei paljasta, mihin suuntaan Sampo seuraavaksi tähyilee. Hänen mukaansa tavoitteena on seurata toimintaympäristöä, jotta konserni pystyy tarvittaessa reagoimaan nopeastikin. Valppautta vaativat myös finanssimaailman jatkuva turbulenssi ja matala korkotaso. Selvää lienee kuitenkin se, että Nordeassa puhaltavat muutoksen tuulet. Ovathan sen tuotot laskeneet, ja osakekurssi liki puolittunut kahdessa vuodessa. Tämä ei tyydytä sen paremmin sijoittajia kuin Sampoakaan, joka on Nordean merkittävä osakkeenomistaja. Magnusson on lisäksi Nordean hallituksen puheenjohtaja.
Vuodesta toiseen huipputulosta Ifissä Aiemmin Ifin toimitusjohtana työskennellyt Magnusson on pitkän linjan sampolainen, konsernissa hän on työskennellyt 18 vuotta. Suurimman osan ajasta Magnusson on ollut Ifin toimitusjohtajana. Hänen aikanaan If on nakuttanut ennätystulok-
10 VAKUUTUSVÄKI
Torbjörn Magnusson on pitkän linjan sampolainen, konsernissa hän on työskennellyt 18 vuotta.
Sampo-konserni Konserniin kuuluvat emoyhtiö Sampo, pohjoismainen vahinkovakuutusyhtiö If, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja tanskalainen vakuutusyhtiö Topdanmark. Sampo on myös Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean merkittävä osakkeenomistaja. Nordea on Sammon osakkuusyhtiö.
sia vuosi vuoden perään. If on aivan omilla luvuillaan kannattavuutta mittaavassa yhdistetyssä kulusuhteessa. Mikä on pitänyt erinomaista tulosta tehneen Magnusso-
nin vuodesta toiseen Sampokonsernissa? Tulosta tekevälle toimitusjohtajalle ottajia olisi varmasti ollut myös muulla. Magnusson kertoo viihtyvänsä Sammossa, mikä on pit-
Diplomi-insinööristä rahamaailman huipulle Diplomi-insinööriksi ja tekniikan lisensiaatiksi Tukholmassa valmistunut Magnusson on tehnyt komean uran Sampokonsernissa. Vakuutusalalle hän tuli aikanaan ruotsalaisen Skandian kautta. Sieltä ura vei Ifiin Skandian ja Storebrandin siirrettyä vahinkovakuutustoimintansa sinne. Nyt hän on siirtymässä Ifin emoyhtiöön Sampoon. Konsernijohtajaksi hän ei koskaan ole tähdännyt. - En ole koskaan suunnitellut uraani. Olen tarttunut siihen, mikä on tuntunut mielenkiintoisimmalta ja kiehtovimmalta, Magnusson hymyilee.
vieraskynä
Maalittamiseen pitää puuttua
Puheenjohtaja Jonne rinne
K
uluneen vuoden aikana vihapuhetta koskevan keskustelun rinnalle on nostettu maalittamista koskeva termi. Useassa tapauksessa nämä termit sotketaan keskenään. Vihapuhe on käsitteenä tulkinnanvarainen eikä esimerkiksi Suomen rikoslaki tunne vihapuhetta koskevaa termiä. Sen sijaan maalittamisella tarkoitetaan viranomaisten tavoitteellista halventamista ja häiritsemistä, jossa pyrkimyksenä on vaikuttaa päätöksentekoon ja toimintaan.
Vääriä ja valheellisia tietoja Maalittaminen ilmenee esimerkiksi siten, että viranomaisesta tai hänen läheisestään kerätään tietoja, joita muokkaamalla tai vääristelemällä pyritään luomaan epäedullinen kuva. Sen avulla pyritään vaikuttamaan viranomaisen toimenpiteisiin tai päätöksentekoon. Maalittaminen eroaa perinteisistä viranomaisiin ja virkamiehiin kohdistuvista rikoksista siinä, että perinteisesti rikos tai painostaminen on perustunut virkatoimeen ja kohdistunut sen tehneeseen virkamieheen. Tekijänä tai painostajana on ollut yleensä henkilö, johon viranomaisen toiminta on kohdistunut. Sen sijaan maalittamisessa kyse on painostustoimista, jotka usein kohdistuvat virkamieheen, jonka kanssa maalittaja ei välttämättä ole ollut missään tekemisissä. Kyse on uudenlaisesta ilmiöstä, jossa suurella joukolla pyritään vaikuttamaan yksittäiseen virkamieheen ilman, että hänen tekemänsä tai tekemättä jättämänsä asia liittyy suoranaisesti maalittajaan.
Maalittaja lietsoo muita mukaan Maalittaja voi toimia itsenäisesti. Useissa tapauksissa kyse on kuitenkin siitä, että maalittaja pyrkii käynnistämään henkilöön kohdistuvan painostuskampanjan tai häirinnän mobilisoimalla ja provosoimalla muita ihmisiä osallistumaan maalittamiseen. Ilmiöön liittyy usein myös muuta suoraa tai epäsuoraa virkamiehen uhkailua, painostusta tai muuta häirintää. Maalittamista ei vielä toistaiseksi ole kirjattu rikoslakiin, vaikka erityisesti virkamiehiä edustavat ammattiliitot ovat tätä näkyvästi vaatineetkin. Itse maalittamisen kohteet ovat kuitenkin viranomaisneutraaleja, jolloin maalittaminen voi kohdentua viranomaisten ohella myös muihin työntekijöihin.
Kannattaa harkita rikosilmoitusta Vaikka maalittamista ei vielä toistaiseksi ole kriminalisoitu, on maalittamisen kohteeksi joutuvan syytä kääntyä poliisin puoleen ja harkita rikosilmoituksen tekemistä. Joissakin tapauksissa systemaattinen häirintä voi täyttää jonkin muun rikoksen tunnusmerkistön ja tulla siten rangaistavaksi. Kaikista selkeintä kuitenkin olisi, että maalittamista koskeva rikostunnusmerkistö kirjattaisiin selkeästi rikoslakiin. Näin jokainen kykenisi halutessaan selvittämään, mitä on pidettävä lainvastaisena menettelynä ja mikä ei sitä ole. Kirjoittaja on Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja
VAKUUTUSVÄKI 11
Nuorallakävelijät Satu Lehmuskoski Kuva Shutterstock
Stressiä, sydänoireita, unettomuutta, ongelmia muistin kanssa. Sairauslomia, uupumusta ja jopa 50-tuntisia työviikkoja. Kenttämiesten työstä on tullut tasapainoilua kohtuuttomien tavoitteiden ja oman jaksamisen välillä. ⊲⊲ Kenttämiesten työhyvinvointikysely antaa synkän kuvan myyntimiesten tilanteesta. Tavoitteet ovat karanneet käsistä, tekemättömät työt valvottavat eikä lepoa saa edes lomalla. Kenttämiehillä ei työaikoja ole ja monen työviikot venyvät iltoihin sekä viikonloppuihin. Stressi säteilee uneen, mielialaan ja ihmissuhteisiin. - Tuntuu siltä, että juuri kukaan ei ole kiinnostunut myyntimiehen hyvinvoinnista, eräs kyselyn vastaaja kertoo. Mitä kovempaa kenttämies juoksee, sitä korkeammalle tavoitteet asetetaan. Yhdeksän kymmenestä kertoi tavoitteidensa kiristyneen viime vuosien aikana. - Aikamoista tasapainoilua tämä on. Toisena päivänä kävel-
12 VAKUUTUSVÄKI
lään puomilla, toisena narulla. Enää taivaskaan ei ole rajana eikä mikään riitä. - Hullummaksi menee koko ajan.
Huomautuksia satelee, tukea ei Tavoitteista ei voi hetkeksikään livetä, olivatpa ne kuinka kohtuuttomia tahansa. Huomautus-varoitus-menettely vaanii nurkan takana ja vaarana on putoaminen työttömyyteen. Moni kokeekin jäävänsä yksin, jos myyntitavoitteet eivät täyty. Tukitoimet jäävät helposti näennäisiksi vaikka niitä pitäisi tarjota huomautuksen saaneille. - Sain kylmiä soittokohteita sekä esimiehen viikoittaisen hiil-
lostuksen siitä, missä tulokseni menevät.
Johto erkaantui arjesta Kentän esimiestyö ei saakaan kovin hyvää arvosanaa. Esimiesten sanotaan olevan exceliensä lumoissa ja vieraantuneen varsinaisesta myyntityöstä. Tukea ei ole tarjolla. - Pidän paljon työstäni, asiakkaista, ja erityisesti kollegoistani, mutta esimiestyö ajaa minut romahduksen partaalle. Toisaalta osa kertoo esimiesten olevan vaikeassa välikädessä. Tavoitteet annetaan ylhäältä eivätkä esimiehet voi niille mitään. - Kun kerroin esimiehelleni, etten jaksa, hän vastasi , että hänestä tuntuu ihan samalta. Ylintä johtoa kritisoidaan
rajusti siitä, että heidän todellisuudentajunsa on hämärtynyt tavoitteiden suhteen. - Johto elää omassa maailmassaan erkaantuneena perustekemisestä ja uusia sapluunoita sekä vaateita kehitellen.
Mitä tapahtui mielekkyydelle? Moni kertoo työn menettäneen mielekkyytensä. Siinä missä ennen tehtiin yhdessä samaan pottiin ja koettiin yhdessä onnistumisen riemuja, kilpaillaan nyt siitä, kuka ehtii ensiksi nappaamaan yhteydenottopyynnön. Motivaatiota syö myös se, että aikaa ei jää myyntityölle ja asiakkaille. Töitä siirretään kentälle ja asiantuntijoiden määrä osastoilla vähenee.
Myyntimiehillä on tukenaan yhä vähemmän asiantuntijoita ja assistentteja. Samalla sääntelyn ja raportoinnin määrä kasvaa. Jopa yli puolet työajasta menee kaikkien muiden asioiden kuten sähköpostien, puhelujen, vahinkojen ja muiden selvittelyjen hoitoon. Tämä tarkoittaa monelle päivien pitenemistä, sillä asiakkaan asiat halutaan hoitaa mahdollisimman hyvin. - Työtä ei ehdi tehdä kunnolla eikä hutiloidakaan voi. Hoidamme vaativia asioita.
Rajua riittämättömyyttä Työn mielekkyys on vaihtunut riittämättömyyden tunteeseen. Riittämättömyyteen tavoitteiden, ajan ja oman osaamisen suhteen, kun myyntityön lisäksi pitäisi olla monipuolinen multitaskaaja. - Aikaa ja voimavaroja kuluu jatkuvaan muutokseen ja epäselviin asioihin. Teknologiausko on alalla kova. Jopa niin kova, että joissain yhtiöissä on väkeä vähennetty tulevaisuutta ennakoiden. Osaajat on korvattu erilaisilla järjestelmillä tai niiden raakileilla. - Kaikenlaista myyntiin liittymätöntä ja toimimatonta järjestelmää tuodaan koko ajan käyttöön. Työ turhauttaa, koska kenttämies ei esimerkiksi pysty vaikuttamaan tuotteisiin, hintatasoon eikä kokemukseen korvauspalvelusta. - Silti kannat niistä vastuun omalla tuloskortillasi.
Viikonloput valjastettiin työajaksi Tavoitteiden täyttäminen vaatii usein työpäivien pidentämistä. Moni arveli työviikkojensa venyvän 45-50 tuntiseksi. Yli 60 prosenttia vastaajista tekee töitä iltaisin ja lähes joka kolmas viikonloppuisin.
- Kun en ehdi tehdä kaikkea arkisin, yritän kompensoida tunteja viikonloppuisin. Osa kokee olevansa töissä lähes aina, koska puheluita ja sähköposteja tulee kellonaikaan katsomatta. Tavoitteiden tikittäessä yhteydenottoihin vastataan ajasta ja paikasta huolimatta. - On oltava tavoitettavissa 24/7, jotta saa kerättyä euron sieltä ja toisen jostain muualta. Osa tekee töitä myös lomalla, koska lomailu ei täytä tavoitteita. - Jos ei itse tee töitä, menettää kaupat sille, joka sattuu vastaamaan välitettyyn puheluun tai sähköpostiin.
Suosittelisitko tätä työtä läheisellesi tai ystävällesi? Ilman muuta 12,3%
En usko En missään tapauksessa
37,0%
39,0%
Vaikuttaako työn kuormitus vapaa-aikaasi? Ei lainkaan 6,4%
Ei yleensä
16,7%
Kyllä, melko paljon Kyllä, erittäin paljon 28,2%
Kuormitus vaikuttaa vapaa-aikaan Työasiat pyörivät monen mielessä vapaa-ajalla. Jopa 65 prosenttia vastaajista kertoo, että työn kuormittavuus vaikuttaa vapaa-aikaan. Töiden jälkeen takki on tyhjä, ei jaksa liikkua eikä tavata ystäviä. - Väsymyksen takia ei jaksa muuta kuin maata illat sohvalla. Harrastuksiin lähtö tuntuu mahdottomalta ajatukselta, ja yhteydenpito ystäviin on jäänyt. Palautumisen kanssa on ongelmia ja unen laatu heikkenee. Elämästä ei pysty nauttimaan, kun työasiat pyörivät mielessä. - Yöuni on katkonaista, näen painajaisia yöllä ja heräilen. En pysty rentoutumaan oikeastaan ollenkaan viikon aikana
Ehkä
11,7%
48,7%
Oletko saanut apua työssä jaksamiseen? 80
60
40
20
0
Mikään ei ole muuttunut
Olen saanut koulutusta
Tavoitteitani on tarkistettu
Olen saanut sairauslomaa
Luottamusmies / työsuojeluvalt. on auttanut
Mitkä asiat aiheuttavat tyytymättömyyttä työssäsi? 80
60
40
Moni mielii muihin töihin Ovet käyvät yhtiöissä tiuhaan. Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta on jo hakenut tai harkinnut muita töitä. - Tämä on melkoinen oravanpyörä, jossain vaiheessa on hypättävä pois. Työkyvyn menetystä pidetään liian kalliina hintana myyntityöstä, vaikka työ mieluista olisikin. - Terveys ei kestä tätä rallia
20
0
Liian suuret tavoitteet
Huomautuksen tai varoituksen pelko
Liiallinen työ tietokoneen ääressä
kymmentä vuotta pidempään. Ikääntyvien kenttämiesten ahdinko näkyy vastauksissa. Tavoitteet pysyvät samoina iästä huolimatta eikä vuosien karttuessa tahdo saada muita töitä. Heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sinnitellä ja tasa-
Huonot työjärjestelyt ja johtaminen
Kiire ja kohtuuttomat aikataulut
painoilla tavoitteiden sekä jaksamisen välillä. - Pakko purra hammasta ja yrittää kestää mahdollisimman pitkään. Kyselyyn vastasi yli 150 kenttämiestä. Sitaatit on poimittu kyselyn vastauksista.
VAKUUTUSVÄKI 13
UUSI HALLITUS PUHEENJOHTAJAT
VvL:n uuden hallituksen jäsenet kertoivat, mitkä ovat hallituksen kolme tärkeintä tavoitetta tällä kaudella. Jäsenlähtöisyys nousi vahvasti esiin. Työtä tehdään jäsenen etu edellä, tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laadukas edunvalvonta nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenhankinnan merkitys korostui myös monissa vastauksissa. Samoin liittojen yhteistyö nousi esiin.
Iiro Ketola 1. varapj
Liisa Halme puheenjohtaja
If, Pääluottamusmies Tavoitteet: Työehtosopimisneuvottelut ja jäsenten edunvalvonta. Liiton ja toimialan muutosasiat ja niihin vaikuttaminen. Jäsenten ja luottamustoimisten palvelusta huolehtiminen. Vahvuudet: Kokemus, osaaminen ja konkreettinen tekeminen.
LähiTapiola-ryhmä, pääluottamusmies Vahvuudet: Haluan auttaa saavuttamaan mahdollisimman hyvän TES-ratkaisun, haluan olla mukana huolehtimassa, että alan työntekijöiden työhyvinvoinnista pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Lisäksi haluan olla edistämässä mahdollisimman hyvää vuoropuhelua ja yhteistyötä alan työnantajien kanssa aina, kun se on suinkin mahdollista. Vahvuudet: Neuvottelutaidot, kokemus ja paineensietokyky.
Antti Mykkänen 2. varapj
Fennia, asiakaspäällikkö Tavoitteet: Hyvä työehtosopimus, jäsenten kannalta järkevä liittoyhdistyminen, työssäjaksamisen edistäminen Vahvuudet: Tarkka kuuntelija, numerot, hermokontrolli.
VARSINAISET JÄSENET
Tomi Kaivola
LähiTapiola, palveluvastaava Tavoitteet: Liiton arvojen mukainen toiminta eli vahvuus edunvalvojana, jäsenlähtöisyys ja oikeudenmukaisuus. Arvot eivät tulevaisuudessa pelkästään riitä, vaan on oltava vahva (jopa yhdistyminen toisen liiton kanssa). Vahvuus: Kokemus ja ennakkoluulottomuus. Pyrin esittämään ratkaisuehdotuksia.
14 VAKUUTUSVÄKI
Merja Koistinen
If asiakasneuvoja Tavoitteet: Paras mahdollinen lopputulos työehtosopimusneuvotteluissa, liittomme vahvistaminen entisestään ja jäsenhankinta. Vahvuudet: Kokemus, osaaminen, monien eri asioiden hallitseminen samaan aikaan.
Mervi Kuutti
Fennia, PK-myyntiassistentti Tavoitteet: Jäsenten kannalta paras yhteistyökuvio, hallituksen työskentely näkyvämmäksi ja avoimemmaksi, jäsenyhdistysten yhteinen tilaisuus esimerkiksi kevätkokous 2020? Vahvuudet: Suorapuheisuus ja asioiden esille tuominen, vahva usko ihmisten hyvyyteen sekä nälkä tehdä ja nähdä.
Heli Kylli
LähiTapiola Palvelut, palveluneuvoja Tavoitteet: Haluan edistää nuorten toimintaa ja innostaa nuoria mukaan liittoon sekä selvittää liittoyhteistyötä ja sen suomia etuja. Vahvuudet: Olen innokas oppimaan uutta, haluan auttaa jäseniämme parhaani mukaan ja olen nuori toimija.
VARSINAISET JÄSENET
Hanna Laitinen
Varma, eläkeasiantuntija Tavoitteet: Päästä kehittämään liiton toimintaa, uudistaa vakuutusalan palkkausjärjestelmää ja pitää yhteyttä jäseniin. Vahvuudet: Oikeudenmukainen, herkkäkorvainen ja asioita eteenpäinvievä.
Kirsi Mantsinen
Lääkevahinkovakuutus, korvauskäsittelijä Tavoitteet: yhdistysten puheenjohtajien ja johtokuntien avustaminen, jäsenen tukeminen ja avustaminen, yhteisen toiminnan järjestäminen Vahvuudet: positiivisuus, peräänantamattomuus asioiden selvittelyssä.
Salme Nurmi
Aktia Henkivakuutus, korvauskäsittelijä Tavoitteet: Kehittää palkkausta oikeudenmukaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Jäsenten tulevaisuuden takaaminen yhteistyökuvioissa ja muutoksissa. Luoda positiivista henkeä ja uskoa alan tulevaisuuteen. Vahvuudet: vuosien kokemus, positiivinen asenne ja sinnikkyys.
VARAJÄSENET
Arto Puolakka
Pohjantähti, korvauskäsittelijä, Tavoitteet: Jäsenten etu edellä. Vakuutusalan ammattilaisten edunvalvonnan paras tulevaisuus. Palkkausjärjestelmän kehittäminen ja jäsenhankinnan tukeminen. Vahvuudet: Sinnikkyys, rohkeus.
Päivi Puolakka
If, myyntipäällikkö Tavoitteet: Kenttämiesten työsuhdeturvan parantaminen. Mahdollisuus koulutukseen ja joustoihin eri elämänvaiheissa. Vahvuudet: Vankka kokemus alasta ja erityisesti myyntityöstä.
Kirsi Vieri
Pohjola Vakuutus, korvausneuvoja Tavoitteet: Yhteistyön kehittäminen. Näkyvyyden parantaminen. Liiton tuominen lähemmäs jäsentä. Vahvuudet: Uteliaisuus ja aito kiinnostus asioihin. Avoin asenne ja keskusteleva ote. Pyrin ymmärtämään asiat mahdollisimman monelta näkökannalta.
Jouni Kaleva
Turva, yritysmyyntipäällikkö Tavoitteet: Auttaa liittoa ja sen johtoa kaikin tavoin sekä tuoda kenttämiesnäkökulmaa pienempien toimijoiden lähtökohdista. Vahvuudet: Pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävissä niin liittojohdossa kuin yhdistystasolla.
Katja Korelin
Asiantuntija, Mandatum Life Tavoitteet: Toimia jäsenten edunvalvojana ja tuoda heidän näkemyksiään esiin hallituksessa, olla mukana uudistamassa liittoa ja sen toimintaa. Vahvuudet: Pitkä kokemus alasta ja henkilöstöedustajana toimimisesta sekä yhteistyötaidot.
Reeta Vierikko
Turva, korvauskäsittelijä Tavoitteet: Yhteistyö liiton ja jäsenyhdistysten välillä ja sitä kautta jäsenten edunvalvonnan edistäminen. Vahvuudet: Laaja kokemus alalla eri tehtävissä ja oma kiinnostus olla mukana kehittämässä yhteistyötä eri osapuolten välillä.
Henri Virtanen
Mela, matemaatikko Tavoitteet: Yhteistyö, jäsenmäärän kasvattaminen ja muutoksen hallinta. Järkevän yhteistyökuvion löytäminen liitolle ja jäsenmäärän kasvattaminen lisäävät parhaiten voimaamme ajaa jäsenistön etuja. Vahvuudet: Kompromissihakuisuus ja pienen yhtiön näkökulma.
Satu Rantamäki
Pohjola Vakuutus, korvausneuvoja Tavoitteet: Jäsenhankinta. Aion ottaa asioihin aktiivisesti kantaa. Haluan kehittää ja edistää viestimistä. Vahvuudet: Pitkä ja monipuolinen kokemus. Se, että olen tehnyt useita asioita pitkäjänteisesti, on opettanut uutta alasta ja antanut monipuolista näkökulmaa.
VAKUUTUSVÄKI 15
Yhteistyö tuo parhaan tuloksen Satu Lehmuskoski Kuvat Mauri Helenius ja Sirpa Komonen
Kymmeniä yt-neuvotteluja, kipeitä kompromisseja, henkilöstön vähennyksiä, loputtomasti erilaisia erimielisyyksiä. Niitä on mahtunut Sirpa Komosen pääluottamusmieskaudelle, joka kesti lähes 43 vuotta. ⊲⊲ Vaikka työnantajan kanssa on oltu eri mieltä moneen kertaan ja monesta asiasta, uskoo Komonen yhä yhteistyön voimaan. Sillä saadaan paras tulos, nyt ja tulevaisuudessa. - Parhaimmillaan henkilöstö ja sen edustajat ovat mukana tulevaisuuden ja koulutuksen suunnittelussa. Juuri yhteistyöllä ja neuvottelemalla Komonen kollegoineen on saavuttanut myös parhaat tulokset. Viimeisessä väännössä OP luopui aikeesta pidentää vakuutuksen korvauspuolen palveluaikoja kello 18:sta 22:een perusteellisten neuvottelujen päätteeksi. - Oli hienoa, että johdolla oli kanttia perua tuollainen päätös. Se antoi varmasti myös uskoa ja toivoa työn jatkajille, Komonen hymyilee.
Päiviä, jotka antaisi pois Pääluottamusmiehen työhön sisältyy paljon ikäviä asioita. Työpaikkoja ei aina saada pelastettua ja kipeitä kompromisseja joudutaan tekemään. Työ on ajoittain kuormittavaa ja yksinäistä. - En sano, että päivääkään en vaihtaisi pois. Oli päiviä, jotka hän antaisi pois. Raskaimpia olivat yksittäisten henkilöiden työsuhteiden päättämiset. Luottamus-
16 VAKUUTUSVÄKI
Heinäkuussa eläkkeelle jäänyt Sirpa Komonen nauttii elämästä.
mies kohtaa silloin työntekijän hädän, tuskan ja huolen tulevasta. - Olen joutunut taluttamaan liian monta hyvää kaveria ulos talosta, Komonen sanoo hiljaa.
Tyrmistyksestä maan tavaksi Vaikeaa on ollut hyväksyä myös sitä, miten hyvää tulosta tekevä yritys voi laillisesti sanoa ihmisiä irti. Vielä 90-luvulla
moinen toiminta oli ennenkuulumatonta ja nostatti melkoisen tuohtumuksen ja tyrmistyksen. - Silloin suuri yleisö ja johtavat poliitikot olivat sitä mieltä, että vähennettäville täytyy löytyä muuta työtä. Pohjola joutui vetämään vähennykset takaisin. Sen jälkeen yt-neuvotteluista tuli hiljalleen tavallinen tapa vähentää väkeä menestyvissäkin yrityksissä. Pitkän linjan pääluottamusmies pitää tällaista johtamista poukkoilevana ja heppoisena. - Johtamisen pitäisi olla niin avointa, että työntekijät tietäisivät, miten työn ja järjestelmien muutokset etenevät ja he voisivat varautua ajoissa siihen esimerkiksi kouluttautumalla.
Kun kaikesta tuli salaista Samalla kun yt-neuvottelut ovat yleistyneet, on linja tiukentunut niistä tiedottamisen suhteen. Yhtiöiden mielestä lähes kaikki yt:hen liittyvä on nykyään salaista. Luottamusmiesten suut yritetään sulkea salassapitosopimuksilla ja jopa yt:n lopputulos saatetaan yrittää pitää julkisuudelta piilossa. - Aiemmin yt-neuvotteluja käytiin avoimemmin. Komonen ei myöskään ole ikinä ymmärtänyt sitä, kuinka paljon on riittävästi. Parhaimmillaan tulokset ovat voineet olla miljardin, silti samaan aikaan osalle osoitetaan ovea. - Eikö voisi olla parempi, että jengi olisi töissä ja maksaisi veroja. Silloin heillä olisi myös varaa ostaa yhtiön tuotteita, hän pohdiskelee.
Yhteistyö vaatii aikaa Vuosien varrella moni asia on muuttunut myös parempaan suuntaan. Ennen valta oli sillä, jolla oli tietoa. Nykyään tietoa on paremmin saatavilla. Lisäksi osaamisen taso on noussut molemmin puolin pöytää. Komonen pitää hyvänä myös sitä, että monet yhtiöt tarjoavat yt-neuvottelujen aikana työnohjausta. Silloin koville joutuneet henkilöstön edustajat pääsevät purkamaan tuntojaan luottamuksellisessa ilmapiirissä. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, miten luottamusmiesten aika riittää. Päätoimisia pääluottamusmiehiä on vain muutamia ja muut hoitavat töitään oman toi-
Tirri pitää neuvottelutaitoja yllä ⊲⊲ Heinäkuussa eläkkeelle jäänyt Sirpa Komonen nauttii elämästä. Päivät täyttyvät historian opiskelusta, reissaamisesta ja ulkoilusta. Neuvottelutaitoja hän pitää yllä hoitokoiransa Tirrin kanssa, jonka kanssa joutuu aika ajoin neuvottelemaan niin kävelyjen suunnista kuin muistakin toimintatavoista. Politiikkaan hän ei pyri eikä muistelmia ole tiedossa. - Vaikuttamistehtäviä en sulje pois, Komonen sanoo pilke silmäkulmassa. Vuosia vakuutusalalla hän muistaa lämmöllä. Pitkän pääluottamusmiespestin ohella Komonen toimi 16 vuotta VvL:n puheenjohtajana. Sille ajalle osui niin työtaisteluita kuin 2000-luvun alun menestyksekkäät neuvottelut lauantaityön myynnistä mojovine palkankorotuksineen. Olipa Komonen aikanaan johtamassa vakuutusalan pohjoismaista yhteistyötä sekä muodostamassa vakuutus- ja finanssialan yhteisen pohjoismaisen unionin.
Hyvän porukan kanssa jaksaa Pääluottamusmiehen ja liittopuheenjohtajan pestin yhdistelmä oli antoisa mutta myös vaativa. Vaikeimpia olivat syksyt, jolloin oli yhtä aikaa alan työehtosopimusneuvottelut ja isot yt-neuvottelut omassa talossa. - Silloin 8 tunnin työpäivä ei riittänyt, mutta olihan vuorokaudessa enemmän tunteja. Kun on hyvä porukka ympärillä, kyllä sitä jaksaa, hän hymyilee. Aikaa liittopuheenjohtajana Komo-
mien ohella. - Hyvä yhteistyö vaatii aikaa.
Salapoliisityötä ja neuvottelutaitoja Työ ison vakuutusyhtiön pääluottamusmiehenä on ollut antoisaa. Työssä on oppinut valtavasti finanssialasta, päätöksenteosta ja neuvottelutaidoista. Pääluottamusmiehen työtä Komonen kuvailee salapoliisin työksi. - Työhön kuuluu paljon selvittämistä ja asioiden tutkimista. Ei kannata jäädä yhden lähteen varaan vaan pyrkiä kuun-
Tirrin kanssa saa neuvotella niin kävelyjen suunnista kuin muista toimintatavoistakin.
nen muistelee sydämellisesti. Puheenjohtajana pääsi kehittämään alaa ja oppimaan paljon johtamisesta. Vuosien varrella sai myös paljon ystäviä niin kotimaassa kuin Pohjoismaissakin. Nyt liiton ja alan kehitystä on mukava seurailla eläkkeeltä käsin. - On ollut hienoa nähdä, miten liiton painoarvo on noussut esimerkiksi keskusjärjestötasolla ja miten on onnistuttu luomaan suoria vaikutuskanavia päättäjiin. Komonen uskoo, että kysyntää vakuutusalan edunvalvonnalle on tulevaisuudessakin, työoloissa ja palkoissa riittää aina parannettavaa. Asioiden parantaminen onnistuu yhdessä parhaiten, siksi jäsenasiat kannattaa hoitaa kuntoon heti alalle tullessa. - En usko, että kukaan pärjää yksin työelämässä. On vähän pitkä ja kivinen tie huomata erehtyneensä, kun on jo liian myöhäistä ja vaikkapa jotain ongelmia töissä.
telemaan monia. Suuri osa työstä on neuvottelua. Neuvottelua uudistuksista ja muutoksista. Neuvottelua tulevaisuudesta ja siihen varautumisesta. - Lisäksi pitää olla hyvin perillä yhteiskunnallisista asioista ja työmarkkinoiden tapahtumista. Hyvät neuvottelusuhteet ovat tärkeät. Asiat voivat riidellä, mutta ihmiset eivät. Mutta vieläkin tärkeämpää on luottamus. Sitä ei saa pettää. Eikä valeita kannata viljellä, koska niistä jää ennemmin tai myöhemmin kiinni. - Tärkeintä on olla rehellinen.
VAKUUTUSVÄKI 17
Kesäkuvakisa 2019 Kesäkuvakisaan tuli paljon upeita kuvia. Esiraati on valinnut kuvien joukosta 14 finalistia. Äänestä suosikkiasi osoitteessa www.vvl.fi. Perustele lyhyesti, miksi kyseinen kuva vetosi sinuun. Jos haluat osallistua 100 euron lahjakortin arvontaan, jätä yhteystietosi äänestäessäsi. Äänestysaikaa on 14.10. asti
[4] [1]
[5] [2]
[3]
[6]
[7]
[10]
[8]
[11]
[13]
[9]
[12]
[14]
redaktionella
Ordförande, chefredaktör LIISA HALME liisa.halme@vvl.fi
D
et har gått två år och vi är återigen mitt uppe i kollektivavtalsförhandlingar. Vår förhandlingsomgång började i augusti. Då bekräftade vår förhandlingspart på arbetsgivarsidan, Palta, att de inte kommer att förhandla om löneförhöjningar för optionsåret som vårt avtal möjliggör utan vi går direkt till de egentliga förhandlingarna. Den 24 september fortsätter vi med förhandlingar kring ett fullt bord. Takten torde tillta under oktober-november. Förhandlingarna ska vara klara i slutet av november då vårt gällande kollektivavtal går ut. Vi har ingen s.k. nationell löneförhöjningsmodell men under flera omgångar har industri- och exportförbunden öppnat förhandlingarna. Detta ser inte ut att ändras i höst heller. Vårt representantskap lyfte fram följande huvudmålsättningar på sitt möte: löneförhöjningsmodell, konkurrenskraftsavtalets fortsättning, arbetshälsa, arbetstid och flextid, ändringar på arbetsplatserna till följd av brytningstiden, diversitetsärenden, kunskap och personalrepresentanternas ställning. Våra förhandlare bereder samma huvudpunkter.
Hösten kommer med kollektivavtalsförhandlingar Under förhandlingarna kommer vi att fråga efter medlemmarnas åsikter. Det är viktigt att du svarar. Medlemmarnas stöd är viktigt för oss.
Hagelgeväret byttes ut mot näthat I försäkringsbranschen har den mentala bördan ändrat form. Det finns en rad målsättningar och mätare för försäljning, tillgänglighet, kundnöjdhet och samtalslängd samt utökad EU-reglering, ändrad lagstiftning och kunskapsmål. Arbetstiderna är stränga och samtal avlyssnas. Arbetstagarna i försäkringsbranschen har blivit hotade eftersom de tvingas fatta beslut som kunden ogillar. Till exempel på kontor är hotet om fysiskt våld närvarande. Det värsta exemplet från min egen karriär är när en kund sa att han skulle ta sitt hagelgevär och göra slut på oss. I och med nätet har hoten delvis bytt form. En enskild arbetstagare blir lätt en måltavla för omfattande näthat. Tack vare sociala medier är det också lättare än någonsin att få information om en person, personens familj och adress. På nordisk nivå har man diskuterat om att helt av-
lägsna arbetstagarnas namn i säkerhetssyfte.
Hurdana är personalens färdigheter? Jag har ofta lyft fram hurdana färdigheter personalen i branschen borde ha för att möta allt det här. Jag har frågat hur personalen förbereds för den fysiska och mentala bördan och hotet om våld. Skulle det inte vara bra att ha en coach även för det på arbetsplatserna? Chefsarbetet har en större roll än någonsin. Cheferna ska hålla sig ajour med förändringarna. De måste hjälpa sina medarbetare med att lösa problem och hitta balansen i arbetet. Medarbetarna borde också dagligen ha tillfälle att återhämta sig från dåliga upplevelser. I den här tidningen berättar min kollega Jonne Rinne från Finlands Polisorganisationers Förbund speciellt om tjänstemän som måltavlor och näthat. Det är värt att läsa.
PS.
Förbundets höst är fartfylld på många sätt, tillsammans är vi mer! Ha en riktigt skön höst!
I korthet Sök stipendium för studier Försäkringsmannaförbundet beviljar årligen tio stipendier för studier som är avsedda för att stöda yrkesmässiga och kompletterande studier eller samhällsstudier. Stipendiet är en engångsersättning på 150 euro. Personer som varit medlemmar i förbundet i minst ett år har rätt att ansöka om stipendiet.
20 VAKUUTUSVÄKI
Personer som tagit ut oavlönad studieledighet för studierna under 2019 har förtur. Skriv en fritt formulerad ansökan. Av ansökan ska framkomma studiernas natur, använd tid samt den oavlönade studieledighetens längd. Kom ihåg att bifoga dina kontaktuppgifter. Skicka ansökan och eventuella bilagor
senast 31.10.2019 per e-post till sari.lassila@ vvl.fi (skriv Ansökan om studiestipendium i ämnesfältet). Ansökningarna behandlas omgående efter ansökningstidens slut. Beslutet meddelas till alla som ansökt om stipendiet. Förfrågningar riktas till utbildningschef Sari Lassila, sari.lassila@vvl.fi
⊲⊲ Svenske Torbjörn Magnusson tar över som koncernchef för Sampo i början av året. Mangusson har gjort en lång karriär inom Sampo-koncernen och ser ivrigt fram emot uppgiften. - Det här är det enda jobbet jag verkligen vill ha, säger han med ett leende. Magnusson tar över en välmående och välfungerande koncern när den sittande koncernchefen Kari Stadigh går i pension. - Balansen är mycket stark och vid behov kan vi reagera snabbt. Magnusson avslöjar inte vartåt Sampo riktar blicken härnäst. Enligt honom är målet att följa med verksamhetsmiljön för att vid behov kunna reagera snabbt. Den fortsatta turbulensen i finansvärlden och låga räntenivån kräver också vaksamhet. Det är emellertid klart att förändringens vindar drar över Nordea. Intäkterna har sjunkit och aktiekursen har sånär halverats på två år. Detta gläder varken placerarna eller Sampo, som är en betydande aktieägare i Nordea. Magnusson är även styrelseordförande på Nordea.
If redovisar toppresultat år efter år Magnusson har tidigare arbetat som verkställande direktör på If och har gjort en lång karriär inom Sampokoncernen där han jobbat i 18 år. Största delen av tiden har Magnusson varit vd för If. Under hans tid har If redovisat rekordresultat år efter år och bolaget är i särklass gällande totalkostnadsprocenten som mäter lönsamhet. Vad har fått Magnusson att stanna på Sampo år efter år trots de utmärkta resultaten?
Vad är Sampokoncernen - Koncernen är verksam i bank- och försäkringsbranschen. - Genom sina dotterbolag har koncernen verksamhet i Finland, Sverige, Danmark, Estland, Litauen och Lettland. - Enskilda kontor finns också i andra länder. - Till koncernen hör moderbolaget Sampo, det nordiska skadeförsäkringsbolaget If, Mandatum Livförsäkringsaktiebolag och det danska försäkringsbolaget Topdanmark. - Sampo är också en betydande aktieägare i Nordens största bank Nordea. - Nordea är Sampos intressebolag.
Torbjörn Magnusson har en lång karriär på Sampo, han har jobbat inom koncernen i 18 år.
Den resultatinriktade vd:n har säkert fått många jobberbjudanden. Magnusson säger att han trivs på Sampo, det är hemligheten bakom den långa karriären. - Här är målen klara. Hårt arbete värdesätts och framgångar belönas.
Magnusson litar på sin egen linje Magnusson tackar Sampos företagskultur, han anser att den är ärlig och rak. Dessutom har han fått samarbeta med bra typer, såsom Kari Stadigh och Björn Wahlroos som är bland de bästa i branschen. Magnusson tänker inte kopiera någondera mannen utan litar på sin egen linje och leder med exempel. Han jobbar hårt
och bemöter andra med respekt. Han önskar sig det samma av alla sina medarbetare. Dessutom uppskattar Magnusson samarbetet med fackförbunden. Förbunden har information om personalen, deras önskemål och välbefinnande samt arbetslivets utveckling. Han tänker inte slösa bort den här kunskapen och kännedomen om företaget. Förbunden har viktig information och jag tar deras synpunkter på allvar, säger Magnusson.
Från diplomingenjör till toppen av finansvärlden Magnusson tog examen som diplomingenjör och teknisk
licentiat i Stockholm och har gjort en imponerande karriär inom Sampo. Han kom ursprungligen till försäkringsbranschen via det svenska Skandia. Därifrån tog karriären honom till If när Skandia och Storebrand flyttade sin skadeförsäkringsverksamhet till bolaget. Och nu ska han gå vidare till If:s moderbolag Sampo.
Jag har aldrig planerat min karriär Han strävade aldrig efter att bli koncernchef. - Jag har aldrig planerat min karriär. Jag har gripit tag i det som har känts mest intressant och fascinerande, säger Torbjörn Magnusson med ett leende.
VAKUUTUSVÄKI 21
svenska sidan
Vartåt barkar det härnäst Sampo?
Jäsenetuna henkivakuutus
MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.
henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
i Tutkitust
SUOMEN EDULLISIN*
010 19 19 19
työttömyyskassa tiedottaa
Mielitkö vuorotteluvapaalle?
Työttömyysturvaasiantuntija ULLA VIRTANEN
⊲⊲ Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän määräaikaista vapautusta työstä. Työntekijän kannalta vapaan tarkoitus on edistää työssä jaksamista. Työttömälle vapaan sijaisuus tarjoaa mahdollisuuden työllistymiseen. Työnantaja taas voi saada uutta osaamista työyhteisöön.
Vuorotteluvapaalla voi tehdä mitä tahtoo Vapaasta tehdään aina sopimus työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Työnantaja palkkaa TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vapaan ajaksi. Sijaisen työtehtävien ei tarvitse olla samoja kuin vapaalle jäävän työntekijän. Vapaan kesto on yhdenjaksoisesti 100–180 kalenteripäivää. Vapaan siirtämisestä tai pidentämisestä sovitaan työnantajan kanssa ja siitä on ilmoitettava TE-toimistoon. Siirtämisestä on sovittava ennen vapaan alkamista ja pidentämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä.
Työssäoloedellytykseen voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Lisäksi työajan on täytynyt olla yli 75 % alan enimmäistyöajasta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että ennen vapaan alkamista sinulla on työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Jos olet aiemmin ollut vuorotteluvapaalla, työssäoloedellytys kahden vapaan välillä on viisi vuotta.
Kassa voi tarkistaa työhistorian Työhön rinnastettavana aikana huomioidaan mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet sekä varusmiesaika. Työhistoriasta enintään neljännes voi olla rinnastettavaa aikaa. Jos olet epävarma työhistorian täyttymisestä, ota yhteyttä kassaan. Kassa voi tarkistaa työhistorian ennakkoon jo ennen sopimuksen tekemistä. Vapaalle jäämiselle on yläikäraja. Vapaa tulee aloittaa viimeistään sen kuukauden loppuun mennessä, kun täytät iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.
Täytätkö vapaan ehdot?
Mitä lasketaan korvaukseen?
Vapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Edellytyksenä on, että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Korvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Korvauksen määrää laskettaessa palkkatulot otetaan huomioon vapaata edeltäneen
52 viikon ajalta. Korvaukseen ei sisälly korotusosia. Korvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Korvaukseen ei liity omavastuuaikaa. Korvaus on veronalaista tuloa. Korvausta maksetaan vain hakemuksen perusteella. Korvausta haetaan koko vapaan ajalle yhdellä hakemuksella. Jos olet työttömyyskassan jäsen, hae korvausta kassalta. Jos et ole kassan jäsen, hae korvausta Kelasta. Hakemus tulee toimittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vapaan aloittamisesta. Hakemus toimitetaan kassalle joko postitse tai skannattuna sähköisen palvelun liitetiedostona.
Liitä hakemukseesi - kopio vuorottelusopimuksesta - palkkatodistus vapaata edeltävältä 52 viikolta siten, että tulot ilmenevät täysiltä palkanmaksukausilta. Todistuksessa tulee eritellä lomarahat ja -korvaukset, tulospalkkiot ja palkattomat poissaolot. - kopio viimeksi vahvistetusta henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä, jos sinulla/ perheenjäsenelläsi on yritystoimintaa. Yritystoiminnasta tulee antaa selvitys myös TEtoimistolle. - päätös muista saamistasi etuuksista ja eläkkeistä. - selvitys palkkatuloista, jos työskentelet vapaan aikana. Kassa tarvitsee myös TEtoimiston lausunnon. Lau-
Tarvittavat liitteet
[1] [²] [³] [4] [5]
Kopio vuorottelusopimuksesta.
Palkkatodistus vapaata edeltävältä 52 viikolta siten, että tulot ilmenevät täysiltä palkanmaksukausilta. Kopio viimeksi vahvistetusta henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä, jos sinulla tai perheenjäsenelläsi on yritystoimintaa. Päätös muista saamistasi etuuksista ja eläkkeistä. Selvitys palkkatuloista, jos työskentelet vapaan aikana.
sunto tulee kassalle sähköisesti TE-toimistosta. TE-toimisto antaa lausunnon yleensä vapaan alkamisen aikoihin, kun heillä on kaikki tarvittavat tiedot. Ilmoita kassalle välittömästi korvauksen maksamiseen liittyvistä muutoksista (esim. työllistyminen, vapaan pidentäminen). Lisätietoja ja hakemuslomakkeita saat kassan kotisivulta www.jattk.fi.
VAKUUTUSVÄKI 23
VAKUUTUSVÄEN LIITTO VVL Vaihde 020 729 1460 Opastinsilta 8B, 00520 Helsinki Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15 Toimiston sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@vvl.fi
LIITON JOHTO
Liisa Halme puheenjohtaja 050-424 5301 Iiro Ketola 1. varapuheenjohtaja Antti Mykkänen 2. varapuheenjohtaja Kirsi Kovanen toiminnanjohtaja 020 729 1462
TYÖSUHDE- JA LAKIASIAT 020 729 1471 Jukka Moilanen neuvottelupäällikkö Sähköposti: Lakiasiat@vvl.fi
www.vvl.fi Vakuutusväen Liitto VvL on STTK:n jäsenliitto.
JÄSENPALVELU Henna Ahlgren sihteeri Leena Haaranen taloussihteeri Jaana Porttila jäsentietosihteeri Tero Wiheriäkoski kehityspäällikkö
JÄRJESTÖPALVELUT Mikael Gerkman järjestöpäällikkö Sari Lassila koulutuspäällikkö Satu Lehmuskoski viestintäpäällikkö
JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA Asiakaspalvelu ti ja to klo 9-11.30 ke klo 12-14 09 720 6820 Kassan sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi