2 ajassa kartalla luotain näkymä media
23.2.2017 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS
Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i
utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Utain Utain
@radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni
yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere
katse.uta.fi Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Katse
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (ulkoasupäällikkö, feature) Kaija Toivonen (ulkoasupäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit: Stina Kivinen, Sara Salmi Uutistuottaja: Milla Kukkonen AD:t: Taru Hokkanen Milla Talassalo Taittajat: Silja Annila, Nora Hurd, Jemina Michelsson, Irene Stachon, Elina Venttola Toimittajat: Larissa Bister, Johannes Blom, Markku Haavisto, Henriikka Hiilloskorpi, Anni Huttunen, Merja Häikiö, Teresia Jokinen, Petri Jääskeläinen, Juho Kankaanpää, Emmi Kantola, Ellanoora Kauppila, Alina Koskela, Oona Kujala, Elena Kurki, Lisa Kärnä, Ira Mellberg, Emilia Naski, Emma Nikander, Anniina Rimpiläinen, Aliisa Ristmeri, Lari Seppinen, Kirsi Teiskonlahti, Elina Ukkonen, Julia Ylä-Outinen Valokuvaajat: Tiina Hautamäki, Mirella Penttilä Kuvankäsittelijä: Uwa Iduozee
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
TAMPEREEN KAUPUNGISTA on yllättävän hankala saada tietoa muilla kielillä kuin englanniksi ja suomeksi. Tampereen nettisivuilla on tärkeää tietoa kaupungin ylläpitämistä palveluista, kuten päivähoidosta ja terveydenhuollosta. Sivuilla kielivalikkoa voi vaihtaa ainoastaan suomesta englanniksi. Tampereen julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2014 kaupungissa asui yhteensä 14 622 vieraskielistä henkilöä, mikä on 6,6 prosenttia väestöstä. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vieraskielisiksi määritellään henkilöt, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Tilaston mukaan puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia, persia, viro ja englanti.
tietoa netin kautta. Tiedot kasvokkaisesta tulkkipalvelusta ja infopankki-sivustosta ovat kaupungin internetsivuilla ainoastaan englanniksi. Kaupungin tarjoamista palveluista on siis tällä hetkellä vaikeaa saada tietoa vierailla kielillä. Tulkkipalveluiden saavutettavuus parantuisi huomattavasti, jos sitä mainostettaisiin näillä 15 eri kielellä myös kaupungin nettisivuilla.
LYHYEN TIETOPAKETIN koostaminen usealla eri kielellä auttaisi maahanmuuttajia saamaan käytännön tietoa kaupungin palveluista. Omalla kielellä saadulla tiedolla on myös symbolista merkitystä. Äidinkielellä annettu palvelu saa tuntemaan olon tervetulleeksi ja arvostetuksi. Tampereen kaupunki tuskin haluaa sulkea maahanmuuttajia ulos heti etusivullaan. Merja Häikiö
MIRELLA PENTTILÄ
radio.uta.fi
Tampereen sivut kaipaavat lisää kieliä
KAUPUNGIN NETTISIVUILTA selviää, että Tampere tarjoaa maahanmuuttajille suunnattuja tulkkipalveluja englannin ja suomen lisäksi yhteensä 15 eri kielellä. Kasvokkaista tulkkipalvelua on saatavilla viikottain aina pari tuntia kerrallaan. Englanninkielisiltä sivuilta selviää myös, että kaupunki on mukana infopankki.fi -sivustolla. Palvelun kautta on mahdollista saada tietoa Tampereesta myös venäjän ja viron kielellä. Tämähän vaikuttaa jo hyvältä. Ainoa ongelma on se, että jos et hallitse englantia, sinun on vaikea saada näistä asioista
⋆ ⋆UUTISANALYYSI
Sitoutumattomuus, nuorten salainen ase KUNTAVAALIEN alla kuhina muurahaispesässä alkaa. Suurin huolenaihe on se, ettei nuoria tunnu politiikka pahemmin kiinnostavan. Valtuustoihin pitäisi saada muitakin kuin harmaapäisiä miehiä, mutta esimerkiksi viime kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 48 vuotta. Yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat kyllä muitakin kuin keski-ikäisiä. Nuorilla on usein selkeät mielipiteet varsinkin oman elämän teemoja koskevista asioista.
”
Nykyajan nuoret eivät ole välinpitämätön massa, vaikka monet eivät uskallakaan puoluepolitiikkaan sitoutua.
Esimerkiksi opintotukileikkauksia vastaan järjestettiin paljon mielenosoituksia. Kyse ei ole siitä, että nuoret eivät kiinnostuisi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Oma mielipide kuitenkin ilmaistaan helpommin Facebook-tykkäyksillä kuin vaaliuurnilla. PUOLUEPOLITIIKKA ja äänestäminen
saattavat tuntua hitailta ja tehottomilta
tavoilta vaikuttaa yhteiskunnan ongelmiin. Onhan politiikka jatkuvaa neuvottelua, ja päätökset syntyvät hitaasti. Siksi moni nuori karttaa kuntavaaliehdokkaaksi asettumista. Lyhyemmät projektit, joissa konkreettiset vaikutukset näkee heti, tuntuvat houkuttelevimmilta. Poliittisen puolueen nuorisojärjestöön liittyminen saattaa epäilyttää, sillä puolueisiin liitetään vahvojakin stereotypioita. Tämän takia mikään puolue ei välttämättä tunnu itselle sopivalta porukalta. Moni ei myöskään halua tulla leimatuksi tietyn ideologian kannattajaksi. LEIMAUTUMISEN pelosta huolimatta jokaisen puolueen ehdokasgalleriasta hymyilee moni rypytön kasvo. Nuorten ehdokkaiden saaminen ei sinänsä ole vaikeaa. Myös puolueiden nuorisojärjestöillä on jäseniä. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan poliittisissa nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä oli vuonna 2012 yli 41 000 jäsentä. Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven mukaan nuorten ehdokkaiden saaminen on hankalampaa esimerkiksi Hämeenlinnassa kuin Tampereella. Pienemmällä paikkakunnalla asuvat nuoret eivät välttämättä halua jäädä kotikuntaansa asumaan loppuiäkseen. Neljäksi vuodeksi valtuustoon sitoutuminen voi tuntua lopulliselta. Ehdokkaana oleminen on kokopäivätyötä, mikäli mielii valituksi. Monet olivat ehdokkaina jo kevään 2015 eduskuntavaaleissa, mutta ensikertalaiset pääsevät harvoin suoraan eduskuntaan. Kaikki eivät jaksa panostaa uuteen kampanjaan näin pian uudestaan. Näkkäläjärven mukaan nope-
asti toistuvat vaalit saattavat turruttaa osan sellaisista, jotka olisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita. NYKYAJAN NUORET eivät ole välinpitämätön massa, vaikka monet eivät uskallakaan puoluepolitiikkaan sitoutua. Sitoutumattomuutta ei tulisi nähdä pelkästään huonossa valossa. Suomen Kristillisdemokraattisten nuorten varapuheenjohtajan Nelli-Maria Sarasmaan mukaan nuoret ovat usein ennakkoluulottomia ja ottavat poliittisesta nuorisojärjestöstä tulleen kouluvierailijan vastaan avoimin mielin. Politiikasta kiinnostumattoman nuoren silmissä kaikki poliitikot saattavat näyttäytyä samanlaisina puolueesta riippumatta. Tällöin perinteisiä puolueiden välisiä vastakkainasetteluja ei ole. Ehkäpä tässä piilee sitoutumattomien nuorten salainen ase puoluepolitiikkaan jämähtäneitä keski-ikäisiä vastaan.
Larissa Bister
bister.l.larissa@student.uta.fi