8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
IRENE STACHON
Juha Suomisen mukaan olotila apupumpun kanssa muistuttaa jatkuvaa flunssaa ja keskivertoa krapulaa.
Pumppu auttaa, kun oma sydän ei enää jaksa LÄÄKETIEDE Sydämen apupumppu voi antaa uuden mahdollisuuden elämään.
Suomessa niitä on laitettu vain 26 ihmiselle. Tulevaisuudessa mekaaniset apuvälineet saattavat yleistyä, koska sydänsiirteitä ei ole tarpeeksi. LOHJALAINEN yrittäjä Juha Suominen, 54, ei olisi selvinnyt kahden vuoden takai sesta sydäninfarktistaan hengissä ilman sy dämen apupumppua. Infarkti tuhosi sydän lihasta niin paljon, ettei sydän enää jaksanut. – Jos apupumppua ei olisi ollut mahdol lista laittaa, olisin odottanut sydämen siir toa sydänkeuhkokoneessa. Todennäköisesti uutta sydäntä ei olisi löytynyt tarpeeksi no peasti, Suominen kertoo. Infarkti tuli täysin yllättäen. Suomisen su vussa ei ole verisuonitauteja, ja hän on aina ollut hyväkuntoinen. – Sitä kuvitteli olevansa kuolematon. Elä mäni muuttui yhden vuorokauden aikana täysin, hän sanoo. SAMANLAINEN apupumppu on asennettu Suomisen lisäksi vain 25 muulle Suomessa. Ensimmäinen pumppu laitettiin vuonna 2011. Laite voidaan asentaa potilaille, joilla on vaikea sydämen vajaatoiminta. Apupumppu kierrättää verta muualle ke hoon, eli hoitaa vasemman kammion työt. Laitteessa on johto, joka tulee ulos alavat sasta. Johdon päässä on laitteen ohjausyk sikkö ja kaksi akkua. Ne kulkevat mukana olkalaukussa.
Jos potilaan oma sydän toimii heikosti, ei hänellä välttämättä tunnu pumpun kanssa lainkaan pulssia. – Kerran lääkäri teki lääkisopiskelijoille jäynän ja käski heidän tarkistaa pulssistani, olenko elossa, Suominen sanoo. Aikaisemmin apupumput olivat paljon isompia, pitivät kovaa ääntä, ja niiden kans sa oli hankalaa liikkua. Vaikka nykyiset apupumput kulkevatkin mukana pienessä laukussa, elämä muuttuu silti pumpun vuoksi täysin. Laitteen tulee olla koko ajan kahdessa virtalähteessä kiinni. – Kyllä se laite sitten huutaa kuin hyeena, jos akku on lopussa, Suominen kertoo. Apupumppu ei saa kastua, ja ihon puh taanapito johdon alueella on tarkkaa tu lehdusriskin vuoksi. Potilaiden veren hyy tymisarvoja mitataan tarkasti, ja hyytymi senestolääkkeiden kanssa pitää tasapai noilla. HALPAA apupumppujen asentaminen ei ole, sillä yksi pumppu maksaa noin 100 000 euroa. Siksi jokainen leikkaus harkitaan tarkkaan. Elinsiirtokordinaattori Catharina Yesil Mei lahden sairaalasta sanoo, ettei apupumppua
”
Sitä kuvitteli olevansa kuolematon.
voi asentaa kenelle tahansa. Potilaan sydä men oikean puolen pitää olla kunnossa. Useimmat apupumppupotilaista ovat sy dänsiirtolistalla. Yesilin mukaan vain kah den potilaan kanssa on sovittu, että apu pumppu on pysyvä hoitomuoto. JUHA SUOMINEN odottaa tällä hetkellä sydänsiirtoa. – Sydänsiirtolistalla olevan on oltava jat kuvasti tavoitettavissa. Jos soitto tulee, poti laan tulee olla lähtövalmiudessa 45 minuu tin kuluttua soitosta, Yesil selittää. Ulkomaille sydänsiirtolistalla oleva ei voi siis matkustaa, tai tämä putoaa odotuslis talta pois. Suominen on odottanut uutta sydäntä nyt kaksi vuotta. Hän kertoo ajatte
Juha Suominen, apupumppupotilas
levansa siirtoa joka päivä. Vaikka sydänsiirto on parhaimmillaan potilaan kannalta huolettomampi hoito muoto kuin apupumppu, ei sekään ole riskitön. Uuden sydämen saanut joutuu syömään loppuelämänsä hyljinnänestolääkettä, joka altistaa tulehduksille ja syöpätaudeille. Siir tosydän ei myöskään ole ratkaisu pitkään ikään – odotettu elinikä sydänsiirtopotilaal le on noin 14 vuotta. Riskeistä huolimatta Suominen haluaa siirtosydämen. – Mielestäni elämisen laatu on tärkeäm pää kuin elämän pituus. Salla Varpula