Page 1

VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.

4/20 ”Metsä luo turvallisuutta”

12

PUUN MATKA TUKISTA TUOTTEEKSI 20 GLOBAALI KAUPUNGISTUMINEN LUO MAHDOLLISUUKSIA METSÄTEOLLISUUDELLE 30


KUVA VASTAVA LO   |  TEKSTI JO NNA TAPANAINEN  |  ASIAN TU NTIJA JUHA -M ATTI VALON EN

PINTAA SYVEMMÄLLÄ SUO

Luonnontilainen suo säätelee kosteutta tulvien ja kuivuuden aikaan. 2 – METSÄN HENKI 4/20


TÄNÄ SYKSYNÄ SOILLA ON

­ ypsynyt ennätysmäärä karpa­ k loita. Niiden poimiminen nevalla ruskan aikaan on elämys, samoin rämesuolla vierailu suopursun kukkiessa. Suot ovat elintärkeä vesi­varasto ja avainbiotooppi. ”Usein ei huomata ajatella, että luonnontilainen suo sääte­ lee kosteutta tulvien ja kuivuu­ den aikaan. Kosteutensa kautta suo tukee metsän monimuo­ toisuutta”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija JuhaMatti Valonen. Jälkikäteen voidaan todeta, että virheitä on Suomessa tehty: muun muassa eteläisen Suomen soista suurin osa on käsitelty esi­ merkiksi ojittamalla. Hyönteiset ovat riippuvaisia soiden kosteu­ desta, linnut sekä marjasadot taas pölyttäjistä. Moni yleinen kahlaajalintu, kuten liro, on jo käytännössä kadonnut eteläisen Suomen soilta. Metsälaki turvaa etenkin reheviä ja harvinaisia suo­ tyyppejä, kuten korpia. Metsä­ taloudessa on myös huomioitava soiden reunamien vaihettumis­ vyöhyke. Se on usein arvokkain kohta suossa: kivennäismaan reunassa on monimuotoista kas­ villisuutta ja puustoa. ”On aina metsänomistajan etu, että metsässä on erilaisia elinympäristöjä.”

3


4/20

SISÄLLYS Päätoimittajan poiminnat

2 Suot säätelevät kosteutta 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 11 Siihen aikaan 12 Anna-Liisa Heinsalmelle suunnitelmat ovat metsänhoidossa kaikki kaikessa 17 Näkemys: Tapio Oy:n innovaatiojohtaja Hannu Hervos

18 Tällä kertaa saamme Metsähommissa tutustua ennakkoraivaukseen. Poimi ammattimetsurin vinkit talteen ja katso myös video! Sivut 18–19

18 Metsän ennakkoraivaus kannattaa 20 Näin puu kulkee metsätyömaalta maailmalle 26 Miksi yhteismetsä on hyvä sijoitus? 28 Suomalainen sellu numeroina 29 UPM Yhteismetsällä tuoton järjestely käy ketterästi 30 Kehittyvät maat tarvitsevat yhä enemmän puupohjaisia tuotteita

Näin puu kulkee. Tässä jutussa voit seurata puun matkaa metsätilalta lopputuotteeksi asti ja lukea matkan eri vaiheista. Sivut 20–25

20

33 UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska: ”Mietin megatrendejä päivittäin” 34 Jyri Schildt on istuttanut puupuiston eläkepäiviensä iloksi

Kun ihmisten kulutustottumukset muuttuvat ja käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa, myös metsäsektorin tuotteille avautuu uusia markkinoita, kertovat tutkijat. Lue kiinnostavista näkymistä. Sivut 30–33

30

METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila  •  Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho  •  Tuotanto Genero | A-lehdet: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä ja Tiina Tuppurainen  •  Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere  •  Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Petri Mulari  •  Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2021. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

++ upmmetsa.fi ++ upmyhteismetsa.fi ++ upm.fi ++ uutiskirje.upmmetsa.fi

++ Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä ­ tai puh. 0204 16 5100. ­

4 – METSÄN HENKI 4/20

Lataa UPM Metsä -mobiili­ applikaatio sovelluskaupastasi. Mitä ­mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

UPM METSÄ facebook.com/ metsamaailma

++ Puukauppa ++ Metsäomaisuuden hoito ++ Henkilökohtainen

@upm_metsa

++ upmmetsa.fi

instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

metsäasiakasvastaava

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki ++ Metsänhoito ++ Kestävyys ++ Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 • chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 • palvelukeskus@upm.com


PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Haasteiden vuosi

Utmaningarnas år

VUOSI 2020 ON OLLUT POIKKEUKSELLINEN. Lämmin ja vähäluminen talvi, lakot ja työsulut sekä koronapan­ demia ovat aiheuttaneet haasteita metsäiseen toi­ mintaympäristöömme. Olemme kuitenkin yhdessä pitäneet pyörät pyörimässä. Kiitos siitä teille. Vuosien kehitystyö sähköisten työkalujen kanssa on auttanut meitä toimimaan poikkeuksellisessa ajassa. Olemme tehneet normaalin määrän puukaup­ paa, vaikka kasvokkaisia tapaamisia on ollut aikai­ sempaa vähemmän. Paikalliset metsäasiakasvastaa­ vat palvelevat teitä jatkossakin, mutta kannustan kokeilemaan UPM Metsä -verkkopalvelua, jos ette ole sitä vielä tehneet. Metsäteollisuus luo Suomeen merkittävän arvon­ lisän. Pakkausmateriaalien, erikoispapereiden sekä hygienia- ja tarra­ tuotteiden kysyntä on ”Katson kuitenkin vahvistunut. positiivisesti tuleSen sijaan perintei­ vaisuuteen, sillä sen paperiliiketoimin­ nan puunkäyttöä on luopumalla vanhasta, jouduttu vähentämään. voidaan luoda uutta.” Katson kuitenkin posi­ tiivisesti tulevaisuu­ teen, sillä luopumalla vanhasta, voidaan luoda uutta. Ilmastonmuutosta torjutaan nopeimmin korvaa­ malla fossiilisia tuotteita puupohjaisilla, kierrätettä­ villä ja uusiutuvilla tuotteilla. Tässä te Metsänomis­ tajat olette avainroolissa. Hyvin hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä ja tarjoaa erinomaisen raaka-aineen tulevaisuuden tuotteisiin. UPM:n rakenteilla oleva biomolekyyliteh­ das Saksan Leunassa on hieno esimerkki siitä, miten puuta raaka-aineenaan käyttävä tehdas korvaa fossiilisia raaka-aineita. UPM:n selluteh­ das Uruguayssa puolestaan takaa valmistuessaan erinomaisen tuoteportfolion, kun lyhytkuituinen eukalyptussellu ja pitkäkuituinen havusellu täydentävät toisiaan globaalissa markki­ nassa. Molempia tarvitaan. Arvoisat metsänomistajat, koneyrit­ täjät ja oma henkilökunta, lämmin kii­ tos vuodesta 2020. Olemme selvinneet poikkeuksellisista haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme yhdessä jat­ kossakin. Haluan toivottaa kaikille mitä parhainta joulua!

ÅRET 2020 HAR VARIT EXCEPTIONELLT. Den varma och snöfattiga vintern, strejker och lockouts samt coro­ napandemin har lett till utmaningar i vår skogliga verksamhetsmiljö. Tillsammans har vi ändå lyckats hålla hjulen igång. Tack till er alla. Många års utveckling av de digitala verktygen har hjälpt oss att hålla verksamheten i gång under denna exceptionella tid. Vi har gjort en normal mängd virkesaffärer, även om antalet personliga möten har minskat. De lokala skogskundansvariga ”När man avstår betjänar er också i fort­ från något sättningen, men jag upp­ gammalt, finns manar alla att pröva på UPM Skog webbtjänst det utrymme att om ni ännu inte har skapa nytt.” gjort det. Skogsindustrin ska­ par ett betydande mervärde för Finland. Efterfrågan på förpackningsmaterial, specialpapper samt hygienoch etikettprodukter har stärkts. Å sin sida har man tvingats skära ner den traditio­ nella pappersverksamhetens virkesanvändning. Jag ser ändå positivt på framtiden: när man avstår från något gammalt, finns det utrymme att skapa nytt. Klimatförändringen motarbetas effektivare om man ersätter fossila produkter med träbaserade, återvin­ ningsbara och förnybara produkter. Här befinner ni Skogsägare er i en nyckelposition. En välskött skog binder kol på bästa möjliga sätt och erbjuder dess­ utom en utmärkt råvara för framtida produkter. UPM:s biomolekylfabrik som byggs i Leuna i Tysk­ land är ett fint exempel på hur en fabrik som använ­ der virke som råvara ersätter de fossila råvarorna. UPM:s massafabrik i Uruguay garanterar å sin sida en utmärkt produktportfölj när den står färdig, efter­ som den kortfibriga eukalyptuscellulosan och den långfibriga barrträdscellulosan kompletterar varandra på den globala marknaden. Båda behövs. Bästa skogsägare, maskinentreprenörer och egna anställda, ett varmt tack för år 2020! Vi har övervunnit de exceptionella utmaningarna med hjälp av gott samar­ bete och vi klarar oss tillsammans även i fortsättningen. Jag vill önska er alla en riktigt god jul!

SAULI BRANDER

metsäjohtaja UPM

SAULI BRANDER

skogschef UPM 5


4/20

AJANKOHTAISTA

METSÄNHOITO

1

Suunnitelmallinen metsänhoito ­ alkitsee p

HUOLEHDI JA HYÖDY METSÄSTÄSI

UPM METSÄN KUMPPANIASIAKKAANA TIEDÄT

aina, miten metsäsi voi ja mitä siellä pitäisi seu­ raavaksi tehdä. Näet, kuinka metsäsi arvo kehit­ tyy ja kuinka voit vaikuttaa siihen laadukkaalla metsänhoidolla. Saat metsäomaisuutesi hoi­ toon vuosittain päivitettävän, selkeän toimen­ pidesuunnitelman. Vuosisuunnitelman näet verkkopalvelussasi. Metsäsuunnitelmasi avulla voimme ­huomioida metsäsi tarpeet puukaupasta metsän­ hoitoon. Näin metsäsi tuoton taloudellinen ennustettavuus paranee. Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse huolehtia puun­ hinnasta, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsän­ hoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Hinnantarkistusetu on voimassa, kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupanteko­ päivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Jos leimikkosi arvo on noussut tarkastelu­ aikana, maksetaan sopimushinnan ja korkeim­ man hinnan erotus sinulle mittaustodistuksella.

KUVA VASTAVA LO

upmmetsa.fi/kumppanuus

6 – METSÄN HENKI 4/20

Nyt on hyvä aika valmistautua tulevaan kauteen ja sopia lannoi­ tuksista.


Nauti pimeistä illoista villasukat jalassa läheisten kanssa. Nyt kannattaa myös pohtia tulevan vuoden metsätöitä ja -verotusta, perehtyä metsän lannoitukseen ja osallistua verkkotapahtumiimme. ON AIKA SYTYTTÄÄ KYNTTILÄT.

SÄHKÖISET PALVELUT

2

Tee metsävero­ ilmoitus vaivatta

UPM METSÄ -VERKKOPALVELUN UUDISTUNEEN

vero-osion avulla metsäveroilmoituksen tekemi­ nen on entistä helpompaa. Sen kautta metsävero­ ilmoitukset voi lähettää sähköisesti suoraan verohallinnolle. Esimerkiksi UPM Metsän puukauppamak­ sut ja metsänhoitotyökirjaukset löytyvät vero-­ ohjelmasta automaattisesti. Voit kirjata ostot ja matkakustannukset palveluun mobiililaitteilla ja ottaa ostokuiteista puhelimella kuvan talteen. Sähköisen veropalvelun ajopäiväkirjaan kir­ jaat metsäajojen tiedot vaivattomasti. Pian ajan­ kohtainen metsätalouden veroilmoitus (2C) ja arvonlisäveroilmoitus muodostuvat palveluun syötetyistä ja sinne tuoduista tiedoista kätevästi. upmmetsa.fi/metsaveropalvelu

METSÄNHOITO

3

Tuottoisa metsäpalvelu

METSÄNLANNOITUS ON KANNATTAVA INVESTOINTI,

kun metsän kasvua hidastaa ravinteiden puute tai kun kaipaat hoidetun metsän kasvuun lisä­ voimaa. Lannoituksen ansiosta hoidetun puuston lisäkasvu on 15–20 kuutiometriä hehtaarilta, jol­ loin voit saada sijoittamallesi pääomalle jopa 15 prosentin vuotuisen tuoton. Ravinteilla huonosti kasvavan metsän neu­ lasto tervehtyy selvästi jo seuraavan kasvukauden aikana. Ravinnetilanne korjaantuu 2–5 vuoden aikana. Terveyslannoitukselle on mahdollista saada Kemera-tukea. Nyt on oikea hetki sopia tulevan kauden lannoituksista. Selvitetään yhdessä mah­ dolliset kohteet ja lannoitevalinnat sinun metsäsi eduksi. Ota yhteyttä omaan metsä­ asiakasvastaavaasi ja varmista paikkasi edulli­ sissa yhteislannoituksissamme. upmmetsa.fi/metsanlannoitus 7


AJANKOHTAISTA TALVI

VERKKOTAPAHTUMAT

VAIVATTOMASTI VERKOSSA Uusien virtuaalisten tapahtumiemme suosio ylitti odotukset. KULUVA VUOSI ON TUONUT MEIDÄT UUDEN

äärelle myös tapahtumien suhteen. Olemme järjestäneet tänä syksynä kaikki UPM Metsän Kumppaniasiakkaille suunnatut kutsuvieras­ tapahtumat verkossa. Tapahtumat yllättivät meidät suosiollaan! Olemme saaneet mukaan paljon sellaisiakin ­asiakkaita, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet tapahtumiimme. Saimme myös ilmoittautu­ misia ympäri Eurooppaa maista, joista paikan päälle saapuminen harvoin onnistuu. Syksyn tapahtumat olivat sisällöltään hyvin erityyppisiä. Kävimme tutustumassa

Verkossa järjestettävät tapahtumamme ovat turvallisia ja monipuolisia.

t­ aimitarhan arkeen paneelikeskustelun lomassa lokakuussa ja järjestimme toisaalla Kyösti Mäkimattilan tahdittamat tanssit jokaisen kotiin. Tutustuimme myös paremmin arvolupaus­kappaleemme tekijään Eetuun ja hänen musiikkiinsa. Joka tapahtumassa oli oma asiateemansa, jolla toimme samalla esille uutta arvolupaustamme. Järjestämme jatkossakin virtuaalitapahtu­ mia ja lähetämme niihin kutsut vain sähköpos­ tilla. Varmistathan, että asiakastietosi ovat ajan tasalla, niin pääset mukaan. Tervetuloa!

Anna meille palautetta! Lähetämme kaikista tapahtu­ mistamme palaute­ kyselyn.

upmmetsa.fi/tapahtumat

OSALLISTU AVOIMIIN ASIAKAS­ TILAISUUKSIIN Joulukuussa on luvassa vielä kaksi verkossa järjestettävää asiakas­ tapahtumaa. Tiistaina 8.12. klo 18–19 voit osallistua Kumppanina vaurastut metsästä vaivattomasti -tilaisuuteen. Torstaina 17.12. klo 18–19 järjestetään Kumppanina varmistat metsänhoidon vastuullisuuden -tilaisuus.

KUVA UPM

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumis­ ohjeet: upmmetsa.fi > Tietoa ja ­tapahtumia > Tapahtumat.

8 – METSÄN HENKI 4/20


K U VA S UO M EN PART IO LAIS ET, AT T E KES T I

Huolehditaan yhteisestä turvallisuudes­ tamme Kesällä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun aloitimme huomioliivien lähettämisen UPM Metsän kanssa puukauppaa tehneille ­asiakkaille. Postitusten tavoitteena on, että asiakkaiden käyttäessä huomioliiviä sujuvat metsätyömaavierailut mahdollisimman turvallisesti. Käytäthän huomioliiviä metsätyömaa­ vierailuilla ja muistathan ilmoittaa tulostasi etukäteen koneenkuljettajalle tai metsurille. On myös tärkeää, että odotat työskentelyn keskeytymistä! Näkyminen on ensiarvoisen tärkeää, ja pimeään aikaan huomioliivin merkitys ­korostuu entisestään. upmmetsa.fi

Muutoksia puukauppa­ bonusten käyttöön Puukaupoista kumppanille kertyneet bonukset vahvistetaan mittaustodistuksella, ja ne ovat voimassa kaksi kokonaista kalenterivuotta vahvistuksesta eteenpäin. Kerätyn puukauppabonuksen voi käyttää vähennyksenä omassa metsässäsi tarpeellisiin metsänhoitotöihin, kuten vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Verottaja on muuttanut ohjeistustaan koskien materiaalien ostamista bonuksilla, ­minkä vuoksi UPM Metsäkin on muuttanut bonuskäytäntöään. Puukauppabonuksia ei voi enää käyttää täysimääräisesti materiaalien, kuten taimien, siementen ja metsälannoitteiden, ostamiseen. UPM Metsältä ostetuista materiaaleista maksettava minimiveloitus on 20 euroa + alv. Tätä summaa ei voi maksaa bonuksilla. Summan ylittävältä osalta laskun voi maksaa kertyneillä bonuksilla. upmmetsa.fi

VASTUULLISUUS

UPM ja Suomen Partiolaiset yhteistyöhön UPM:N JA SUOMEN PARTIOLAISTEN YHTEISTYÖN TAVOITTEENA

on lisätä vuoropuhelua ja tietämystä nuorten sekä yritysten ja päättäjien välillä erityisesti ilmastonmuutoksesta ja vastuulli­ suudesta. UPM:lle on tärkeää ymmärtää sidosryhmiensä odo­ tuksia ja kehittää toimintaansa yhä kestävämmäksi. ”Erityisesti nuorilla on kasvava huoli ilmastonmuutok­ sesta, ja siksi haluamme antaa oman panoksemme rakenta­ vaan keskusteluun ratkaisuista ja vaihtoehdoista. Pitkäjäntei­ sessä yhteistyössä on tarkoitus toteuttaa yhdessä tapahtumia ja rakentaa eri tavoin nuorten, asiantuntijoiden ja päättäjien dialogia”, kertoo UPM Biorefiningin sidosryhmäsuhdejohtaja Saara Tahvanainen. Alkavassa kumppanuudessa katse suunnataan yhdessä tulevaisuuteen. ”Uskomme, että yhteistyölle on hyvä perusta, sillä kestävä kehitys, ilmasto ja metsät ovat keskeinen osa sekä partion että UPM:n strategiaa ja arvopohjaa. Voimme näin myös olla mahdollistamassa partioharrastusta, joka tukee suomalaisten lasten ja nuorten aktiivisuutta sekä luontosuhteen kehitty­ mistä”, Tahvanainen jatkaa. upm.fi

9


AJANKOHTAISTA TALVI

Metsätaloudessa keskeistä on ­uuden puusukupolven synnyttäminen. Maanmuokkauksella varmistetaan nuoren puuston kasvu uudistushakkuun jälkeen. Se parantaa sekä siementen itämistä että istutustaimien kasvua. Maanmuokkauksen jälkeen taimien on helpompi kasvattaa juuriaan ja ottaa ravinteita ­maasta. Maan huokoisuus sekä vesi- ja lämpö­talous paranevat ja ravinteiden kierto nopeutuu. Pintakasvillisuuden vähenemisen myötä tukkimiehentäiden ja myyrien ­aiheuttamat tuhot vähenevät. Uudistushakkuun jälkeen ­aukiolle syntyy paljon kuollutta ­orgaanista materiaalia. ­Maanmuokkauksessa hiiltä sitovat maalahopuut voivat vahingoittua. Myös metsän moni­ muotoisuus voi heiketä. Nykyisin tavoitteena on rikkoa maanpintaa maanmuokkauksessa mahdollisimman vähän. Maanmuokkauksen ­ohjeistuksessa edellytetään lahojen maapuiden kiertämistä, mikäli mahdollista. Hiilensidontaan maanmuokkaus vaikuttaa siten, että puuston kasvu nopeutuu. Mikrobiologinen ­hajotustoiminta vilkastuu ja r­avinteita vapautuu taimien käyttöön. Kun on tutkittu maanmuokkauksen pitkäaikaisia vaikutuksia maaperän hiilen määrään, on havaittu, että 10–25 vuotta erilaisten muokkausten jälkeen puuston kasvu ja hiilivarastot ovat lisääntyneet. Maaperän ylimmässä 30 senttimetrissä hiilivarasto ei kuitenkaan ole muuttunut. Maanmuokkaus siis edistää hiilensidontaa pitkäkestoisesti. upmmetsa.fi

10 – METSÄN HENKI 4/20

VERKKOKAUPPA KUVA H EN N A LIIM ATAIN EN

Maanmuok­ kaus sitoo hiiltä pitkä­ kestoisesti

Tuohirusetti on tyylikäs vaihtoehto juhla­-asun somis­ teeksi kelle tahansa.

Tuohirusetissa on särmää JOTAIN ERIKOISTA KAULUSTEN ALTA

pilkottaa. Se on rusetti, mutta ­materiaali on tavanomaista jämä­ kämpi. Kas – rusetti onkin valmis­ tettu koivun tuohesta. Tuohi Designin juuret ovat ­Pohjois-Karjalassa. Yrityksen tuot­ teet suunnitellaan ja valmistetaan ­käsityönä Joensuussa puuteol­ lisuuden ylijäämätuohesta, joka on ­peräisin PEFC-sertifioiduista metsistä.

Valikoimissa on esimerkiksi pihla­ janlehtiä ja lumpeenkukkia muis­ tuttavia korvakoruja, taivutetusta tuohesta tehtyjä silmukkamaisia ja sykkyräisiä kaulakoruja sekä erilaisia rusetteja kaulaan ja hiuksiin. Tuotteissa ei käytetä väriaineita, vaan pinta on käsitelty kasviöljyllä. Siksi jokainen tuote on ainutlaatui­ nen. Pinta saattaa muistuttaa nahkaa tai silkkiä yksilöstä riippuen. tuohidesign.fi

Meillä UPM:llä asiakkaiden ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Siksi teemme ­kaikkemme estääksemme koronaviruksen leviämisen. Kanssamme asiointi onnistuu erinomaisesti sähköisissä kanavissamme. Kasvokkain ­tapahtuvista kohtaamisista sovitaan aina harkintaa käyttäen, ja niiden ajaksi asiakkaamme saa meiltä kasvosuojaimen käyttöönsä. Myös henkilökuntamme käyttää ­niitä. UPM on luovuttanut kasvosuojaimia myös ­useiden eri tahojen käyttöön, esimerkiksi syöpäjärjestön jäsen­yhdistyksille, useiden paikkakuntien kotihoitoon, urheilutapahtumiin sekä muille niitä tarvitseville tahoille.

MEILTÄ SAAT KASVO­ SUOJAIMEN TAPAAMISESSA


1961 SIIHEN AIKAAN

KUVASSA NOSTETAAN PAPERIPUUTA AUTON

TEKSTI JONNA TAPA NA INEN KUVA UPM

kyytiin ja valmistaudutaan kuljettamaan kuormaa tehtaalle. Puunkuljetus oli otta­ nut 1950–60-lukujen vaihteessa jo aimo harppauksen eteenpäin. Autojen ja tiestön kehittymisen myötä myös UPM:ssä alettiin käyttää pääosin rekkoja. 1800-luvulta lähtien puuta oli kuljetettu uittamalla. Uittamisen aikaan metsä oli arvokasta vain siellä, missä se oli vesireit­ tien varrella. Autojen ansiosta sisämaan metsät tulivat saavutettaviksi. Nykyisin lähes kaikki puu kulkee auton kyydissä joko rautatieasemalle, satamaan tai suo­ raan tehtaalle.

Kuvan kaltaisia, noin 10 tonnin puu­ kuormia mahtuisi nykyrekkoihin useampi. Pölli­rekat ovat 76 tonnin painoisia kuorma-­autoja ja ajoneuvoyhdistelmiä – onpa liikenteessä poikkeusluvalla muu­ tama satatonninenkin. ”Ison auton ajaminen pienellä metsä­ tiellä vaatii taitoa. Pölliautopuoli on rekka-­ autoilun kuningaslaji,” sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen. Kun puunkuljetus vaati ennen satojen­ tuhansien työntekijöiden panosta, nykyi­ sin heitä tarvitaan murto-osa. Kuski kau­ hoo puut hydraulikuormaimella kolmessa vartissa kokoon ja hurauttaa matkaan.

Koville ottaa, mutta kohoaa kuitenkin. Vaihtolava kuormineen nousemassa auton päälle. Kuva on Työtä ja toimintaa -lehden toisesta numerosta vuodelta 1961.

11


12 – METSÄN HENKI 4/20


”Haluan olla aktiivinen metsänomistaja” Vuosisuunnitelma helpottaa metsänhoitoa ja pitää metsänomistajan ajan tasalla. Anna-Liisa Heinsalmelle ammattilaisten kanssa tehty yhteistyö on tärkeää. TEK S T I E MMI L A U K K A N E N | K U VAT P E TRI MU LA RI

13


”Suunnitelmat ovat minulle ehdottomia ihan kaikessa metsän­ hoidossa.”

M

etsäasiakasvastaava Ville Sorsa heijastaa seinälle kartan. Siinä näkyy kappale Anna-Liisa Heinsalmen, 74, omistamaa metsää. Sorsa on valinnut UPM Metsän verkkopalvelusta alueen, jolle suunnitellaan taimikonhoitoa. ”Verkkopalvelusta näet menoarvion ja vuoden, jolle toimenpide on ajateltu. Ovatko nämä kuviot sinulle ihan selvät?” Sorsa kysyy. ”Juu. Minä tunnen nämä alueet”, Anna-Liisa Heinsalmi sanoo. Hän on tullut UPM Metsän Helsingin-metsäpalvelutoimistolle käymään läpi metsilleen tehtyä vuosisuunnitelmaa. Se on UPM Metsän kumppanuusasiakkaille tarjottava palvelu, jossa ammattilaiset esittelevät ehdotuksensa tulevista hoito- ja hakkuutoimenpiteistä. Heinsalmi ja Sorsa ovat käyneet tapaamisessa läpi ajankohtaiset metsänhoitotyöt. Lähitulevaisuudessa luvassa on ainakin harvennusta ja taimikonhoitoa. Sorsa esittelee Heinsalmelle verkkopalvelua, jonka kautta vuosisuunnitelmaa pystyy katselemaan helposti myös itse. Etäyhteyden päässä on metsäasiakasvastaava Jouni Tuohimäki, joka työskentelee Pohjanmaalla 14 – METSÄN HENKI 4/20

Soinin metsäpalvelutoimistolla, lähellä Heinsalmen omistamia metsiä. Hän on vieraillut niissä hiljattain. ”Anna-Liisa on hoitanut asioita hyvin, joten metsässä on hyvä tilanne. Toimenpiteitä tehdään ja metsää hoidetaan. Se on iso plussa”, Tuohimäki sanoo. HEINSALMEN METSÄT SIJAITSEVAT ALAJÄRVELLÄ

­ telä-Pohjanmaalla. Vanha sukutila päätyi HeinsalE melle ja hänen sisaruksilleen 27 vuotta sitten vanhempien perintönä. Isä vietti metsässä paljon aikaa, ja hän oli kova tekemään metsätöitä itse. Kun hänellä ei ollut enää voimassa olevaa ajokorttia, hän kulki metsään suksilla tai traktorilla. ”Kerran talvella isä halusi lähteä näyttämään paikkaa, jossa oli tehty puukauppaa. Menimme suksilla, ja isä kaatui isoon ojaan suksineen. Siinä olikin vähän työtä saada pappa ylös”, Heinsalmi naurahtaa. Hänelle metsän omistaminen ei ole ollut stressin aihe vaan mukava asia. Hän meni heti perinnön saatuaan metsäkurssille, jotta oppisi metsänhoidosta enemmän ja pysyisi kärryillä omistuksistaan. ”Haluan olla aktiivinen metsänomistaja, vaikka en pysty tekemään metsässä mitään. Seuraan keskustelua, luen metsälehdet kannesta kanteen ja opiskelen itsekseni metsänhoitoa. Haluan ymmärtää asioita.” Heinsalmen metsille on tehty jo aiemmin perinteinen metsäsuunnitelma, mutta vuosisuunnitelmaan ja verkkopalveluihin hän tutustuu nyt ensimmäistä kertaa. Hän arvostaa sitä, että ammattilaiset esittävät näkemyksiään metsän tulevaisuudesta. ”Suunnitelmat ovat minulle ehdottomia ihan kaikessa metsänhoidossa.” Perinteinen metsäsuunnitelma tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sitä tehtäessä metsä­asiakasvastaava käy usein maastossa esimerkiksi mittaamassa puiden pituuksia ja paksuuksia. Vuosisuunnitelmaa tehdessä metsistä ja metsänomistajan toiveista on jo tietoa. Vuosisuunnitelma on kumppanuusasiakkaille maksuton palvelu. Ehdotus tulevista toimenpiteistä tehdään kerran vuodessa. Vuosisuunnitelma auttaa hahmottamaan, mikä on metsänhoidossa juuri nyt oleellista. Kymmenvuotiskaudelle tehtävät suunnitelmat voivat tuntua kaukaisilta. ”Vuosisuunnitelma tiivistää yhteistyötä ja helpottaa metsäasioiden hoitoa. Metsänomistaja tietää, mitä hoito- ja hakkuutöitä metsässä pitäisi lähitulevaisuudessa tehdä”, Tuohimäki sanoo. Työt kasaantuvat helposti, jos metsää on paljon ja harvennuksia ja hoitotöitä jää tekemättä. ”Jos metsä jää hoitamatta, sen tuotto kärsii huomattavasti ja pian on iso rysä töitä kerralla hoidettavana. On järkevämpää hoitaa asioita vuosittain.” ANNA-LIISA HEINSALMI KÄY METSISSÄÄN PARI KOLME

kertaa vuodessa. Hän yöpyy silloin vanhalla ­koti­tilallaan Suokonmäellä. Se on Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja. Viereisessä näkötornissa käy usein turisteja ihailemassa maisemia. Heinsalmen mielestä metsän omistamisessa parasta on mahdollisuus osallistua metsien hoitamiseen ammattilaisten kanssa.


METSÄNOMISTAJAN ARVOT

1 2

HUOLENPITO. ”Ajattelen, että metsä täytyy ­pitää kunnossa, tavalla tai toisella.”

Anna-Liisa ­Heinsalmi kiittelee UPM:ää ­hyvistä koulutuksista. ”On ollut antoisaa tavata muita metsänomistajia. Olen käynyt monta kertaa hyviä keskusteluja kotimatkalla ja saanut jopa vinkkejä.”

TALOUDELLISUUS. ­”Metsä on ollut ­minulle taloudellinen apu. Olen ollut ­yksinhuoltaja ­mutta pystynyt ­metsän ­ansiosta aikanaan ­esimerkiksi ­tukemaan ­vähän ­poikieni ­opiskeluja. Se luo turvallisuutta.”

3

LUONNONLÄHEISYYS. ”Tykkään marjastaa ja sienestää. Mikään ei rentouta enemmän kuin se, että voin kävellä metsässä ja kuunnella sen hiljaisuutta ja rauhaa.”

15


MIKÄ VUOSI­ SUUNNITELMA?

Metsäasiakasvastaava Ville Sorsa näyttää Anna-­Liisa Heinsalmelle, kuinka UPM Metsä -verkkopalvelussa pääsee katsomaan oman metsän vuosi­ suunnitelmaa.

1. MAKSUTON PALVELU

Vuosisuunnitelma on UPM Metsän ammattilaisten tekemä ehdotus seuraavan vuoden ajankohtaisista metsänhoitotöistä ja hakkuista. Se tehdään kumppanuusasiakkaille automaattisesti joka ­vuosi ilmaiseksi. 2. ASIAKAS PÄÄTTÄÄ

Perinteinen metsäsuunnitelma tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, ­vuosisuunnitelmassa käydään läpi ensisijaisesti seuraavan vuoden asioita. Se helpottaa metsäasioiden hoitamista ja pitää asiakkaan ajan tasalla.Vuosisuunnitelma käydään läpi yhdessä toimistolla, ­puhelimessa, verkkopalvelun kautta tai sähköpostitse. Asiakas päättää, ­mitkä suunnitelman ehdotuksista toteutetaan. 3. SEURAA VERKOSSA

Omaa vuosisuunnitelmaansa voi tarkastella helposti UPM Metsä -verkko­palvelussa. Siellä näkyvät esimerkiksi tulevat toimenpiteet, suunnitellut toteutusajankohdat sekä tulo- ja menoarviot. upmmetsa.fi/verkkopalvelu KATSO VIDEOLTA HEINSALMEN ­AJATUKSIA KUMPPANUUDESTA.

youtube.com/upmmetsa

”Omistaminen luo myös turvallisuutta. Metsä on tällä hetkellä taloudellisesti aika varma sijoitus. Se kasvaa koko ajan eikä heilu, kuten muut sijoitukset.” Vaikeinta metsänomistamisessa on Heinsalmelle pitkä välimatka. Hän asuu Helsingissä eikä pääse käymään tilallaan niin usein kuin haluaisi. Hän ei ole ongelmineen yksin. Metsäasiakas­ vastaava Ville Sorsan mukaan noin ­kymmenen prosenttia Suomen metsänomistajista asuu pääkaupunkiseudulla. Heinsalmi ryhtyi UPM:n asiakkaaksi noin kuusi vuotta sitten. Hän oli käynyt UPM:n koulutus­ tilaisuuksissa, ja ne olivat tehneet häneen vaikutuksen. Aiemmin metsistä huolehti paikallinen metsänhoitoyhdistys. ”Koen, että UPM on turvallinen ja luotettava kumppani. He ottavat aktiivisesti yhteyttä. Pohjanmaalla on oma metsäasiakasvastaava, joka voi mennä katsastamaan metsääni esimerkiksi silloin, kun neuvottelemme metsän hoidosta tai puukaupoista.” Heinsalmi pitää verkkopalveluita hyvänä lisänä UPM Metsän palveluihin, vaikka ne vaativatkin hieman opettelua papereiden plaraamiseen tottuneelle. Verkossa voi tarkastella esimerkiksi vuosisuunnitelmaa, puukauppasopimuksia, oman puuston ikää ja tulevien töiden kustannusarvioita. Heinsalmi toivoo, ettei digitaalisuus syrjäytä kasvokkaisia tapaamisia ja sitä, että paikallinen metsä­ asiakasvastaava voi käydä tutkimassa tilannetta 16 – METSÄN HENKI 4/20

”On ihana tunne, että minulla on oma metsä­ palsta. En haluaisi luopua siitä.”

­ aikan päällä. Jouni Tuohimäen mukaan pelko on p turha. ”Olen luvannut asiakkaille, että tapaamme edelleen kasvotusten ja käymme yhdessä metsässä. Jotkut haluavat tietysti toimia pelkästään verkossa.” HEINSALMEN JUURET OVAT SYVÄLLÄ SUKUTILAN

­ etsissä. Hän on viettänyt niissä lapsesta asti palm jon aikaa: marjastanut, rakentanut majoja ja ollut mukana kuusien istutuksessa. Alakouluikäisenä Heinsalmi teki parhaan ystävänsä kanssa metsään viltistä ja matosta juhannusmajan, jossa oli tarkoitus nukkua koko yö. ”Yöllä kuulimme ääniä, aloimme pelätä ja lähdimme pois. Vähän vanhempina kiersimme usein kuusikkoa ja juttelimme omiamme.” Metsätilan tulevaisuus on vielä avoinna. Heinsalmi tietää, että sukupolvenvaihdos tai tilan myyminen on lähivuosina väistämättä edessä. Hänen poikansa eivät ole toistaiseksi olleet kiinnostuneita metsätilan jatkamisesta. Keskusteluja on kyllä käyty. ”Minä olen lapsesta asti ollut ihan metsäläinen. Suhteeni metsään on ihan erilainen kuin kaupungissa syntyneillä lapsillani ja lapsenlapsillani.” Heinsalmi uskoo tarvitsevansa tulevaisuuden puntarointiin paljon UPM Metsän apua. ”On ihana tunne, että minulla on oma metsäpalsta. En missään nimessä haluaisi luopua siitä.”


HANNU HERVOS

Innovaatiojohtaja, Tapio Oy Toimitusjohtaja, DigiTapio Oy Yrittäjä-konsultti, AVIXON Services Finland

NÄKEMYS

Digitaaliset työkalut pureksivat metsädataa ymmärrettäväksi YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU METSÄSTÄ KESKITTYY

usein ilmastonmuutokseen. Metsä sitoo hiiltä, eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta ole merkityksetöntä, miten omistamaansa metsää käyttää. Metsä on samalla talouden turva, sijoituskohde, sukupolvien perintöaarre ja usein myös marja- tai metsästyskohde. Metsänomistajan päätösten vaikutukset ulottuvat aina sukupolvien yli. Esimerkiksi Keski-­Suomessa talousmetsän metsäbiologinen kierto on noin 75 vuotta. Metsä on omistajallaan tilastollisesti noin 10–15 vuotta, mikä tarkoittaa noin 20 prosenttia koko kiertoajasta. Suomessa metsänkartoitusta on tehty 1920-­luvulta lähtien, ja metsävarantomme on inventoitu toistuvasti. Kartoitusta tehdään lidar-­ tutkilla ja lentokuvauksin 3–6 vuoden välein. Myös drone-­avusteisia menetelmiä on saatavilla täsmä­ ratkaisuina. Metsä on täynnä dataa, eikä sen kattava analysointi ole helppoa ammattilaisellekaan.

METSÄNOMISTAJA JA METSÄAMMATTILAINEN VOIVAT

simuloida eri menetelmiä ja arvioida vaikutuksia eri kasvatusvaiheissa vaikka mobiilisti metsässä. Metsän­omistaja voi pelillistää metsän päätökset ja vertailla tuloksia. Parhaimmillaan metsänomistajan ja asiantuntijan välille syntyy rikastava keskustelu täysin uusista, omaan metsään sopivista vaihtoehtoista. Tulevaisuuden metsäsuunnittelu on reaaliaikaista, ja se perustuu useasta lähteestä kerättyyn dataan sekä omistajan antamiin tavoitteisiin. Metsänomistajalla on paljon valtaa, mutta eri vaihtoehtojen välinen vertailu ei vaadi enää metsä­ teorian syvällistä tuntemusta. Uskon, että hyvin pian myös tulevat metsänomistajasukupolvet saadaan osallistumaan päätöksen­ tekoon, kun vaikutuksia ennustetaan sekä luvuin että visuaalisin keinoin uusissa digitaalisissa alustoissa.

”Metsän­ omistajan päätösten vaikutukset ulottuvat aina suku­ polvien yli.”

vaihtoehdoista itselleen sopivan. Metsä on nähty yhteiskunnan rakennusaineena, ja kansallisia Metsänhoidon suosituksia on koottu Suomessa moniammatillisen asiantuntijajoukon yhteistyönä jo vuosikymmeniä. Biologinen fakta on, ettei kaikkia kasvatus­ menetelmiä voi soveltaa kaikissa kohteissa. Luonnon­hoidon, metsätalouden tai hiilensidonnan kannalta jotkut menetelmät ovat tietyllä kasvupaikalla parempia kuin toiset. Korkeatasoinen metsätieto on perusta oikeille päätöksille. Suomessa yksityishenkilöt omistavat metsämaasta 60 prosenttia, puuston kasvusta 70 prosenttia ja myytävästä markkinapuusta jopa 80 prosenttia. Metsänomistajan päätösympäristö on laaja ja vaativa. Suuresta tietomassasta olennaisen tarjoileva digitaalinen palvelu on erinomainen apu niin metsätalouden kuin luonnonhoidon hallinnassa. Metsänomistajan tavoitteet huomioivien digitaalisten työkalujen (esim. Etapio) avulla voidaan käsitellä metsädataa ymmärrettävässä muodossa ja valjastaa se parhaan käsittelytavan valintaan.

KU VA VIL LE HER VO S

METSÄNOMISTAJA VOI VALITA METSÄNKÄSITTELYYN ERI

17


METSÄHOMMISSA ENNAKKORAIVAUS

Tyvi esiin

Ennen pääte- ja harvennushakkuita toteutettava ennakkoraivaus on metsänomistajan ja puun ostajan etu. TEKST I J A K UVAT M A R K K U P U L K K IN E N

1 2

Poista alikasvos Puukaupan ehtona on usein hakattavan alueen ennakkoraivaus. Se nopeuttaa monitoimi­ koneen työtä ja vähentää konerikkojen vaaraa. Kun lehtipuiden vesat ja muu alikasvos on raivattu pois, harvesterin kuljettaja näkee paremmin kaadettavien puiden tyveen, jolloin hakkuujälki on parempi.

Tyhjennä tyven ympärys Alikasvos poistetaan noin metrin säteeltä ainespuun ympäriltä. Ainespuuksi katsotaan puut, joiden läpimitta on rinnan korkeudella yli kahdeksan senttiä. Alikasvospuut sahataan matalaan kantoon, jotta harvesterin koura pääsee tarttumaan kaadettavaan puuhun läheltä maan pintaa. Yli metrin etäisyydellä ainespuun rungosta olevia vesoja ei tarvitse poistaa, jos ne eivät haittaa kuljettajan näkyvyyttä. Sinne tänne on hyvä jättää raivaamattomia tiheikköjä riistan suojapaikoiksi. Arvokkaiden luontokohteiden, purojen, ojien ja lähteiden reunat jätetään raivaamatta.

3

Tee itse tai teetä Metsänomistaja voi tehdä ennakkoraivauksen itse, jolloin hän saa puustaan hieman paremman hinnan. Ennakkoraivaus on normaalia raivaussahatyötä, joka onnistuu useimmilta metsänomistajilta. Raivaussahan terä kannattaa teroittaa päivittäin, ja työssä pitää käyttää metsurin kypärää, jossa on silmikko ja kuulonsuojaimet. Työn voi teettää myös puun ostajalla tai muulla ulkopuolisella ammattilaisella. Ennakkoraivaus kannattaa tehdä viimeistään heti puukauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Eduksi on, jos raivaus tehdään jo hakkuuta edeltävänä vuonna, jolloin raivattu kasvusto ehtii painua lähemmäs maan pintaa. 18 – METSÄN HENKI 4/20

Metsuri Tuomo Rissanen UPM Metsän franchisingyrityksestä ennakkoraivaa ensi vuonna ensiharvennettavaksi tulevaa sekametsää ­Suonenjoella. Metsurinkypärä on välttämätön turvavaruste myös omatoimiselle raivaajalle.


3 ×

ENNAKKORAIVAUS

Alikasvos poistetaan noin metrin säteeltä ainespuun ympäriltä. Kannot jätetään mataliksi.

Raivaussaha puree p ­ arhaiten, kun sahaa terän ­vasemmalla reunalla kello yhdeksän kohdalla.

KATSO V ­ IDEOLTA, MITEN ENNAKKO­RAIVAUS TEHDÄÄN.

Arvokkaiden tai muuten kauniiden luontokohteiden ympäristö jätetään raivaamatta.

youtube.com/upmmetsa

19


Metsästä maailmalle Kun puu kaadetaan, minne se päätyy? No esimerkiksi englantilaisen talon komeaksi portaikoksi. Seurasimme puun monivaiheista reittiä Suomesta ulkomaille asti. T E K S T I MINN A K ALAJOK I   |  KUVAT RI I N A P EU HU

20 – METSÄN HENKI 4/20


21


1.

uun matka metsästä loppu­tuotteeksi vaatii monen ammattilaisen saumatonta yhteistyötä. Kaikki saa kuitenkin yleensä alkunsa tavallisten suomalaisten metsistä, joista valtaosa UPM:n käyttämästä puusta on peräisin. Niistä ostetut puut toimitetaan koosta ja laadusta riippuen joko sellu-, paperi- tai vaneritehtaalle tai sahalle. Puu hyödynnetään resurssitehokkaasti: suurin osa rungosta käytetään sahatavaraan ja vaneriin, pienemmät osat selluun sekä oksat ja latvukset energiaksi. Päätyäkseen tukkipuuksi sahalle puulla täytyy olla ikää. Esimerkiksi mäntytukin minimipaksuus tukkipölkyn latvasta on 15 senttiä. Arvokkaimpia osia ovat oksattomat tyvitukit. Metsän uudistushakkuissa puiden ikä on 70–100 vuotta. Viime vuosina hakkuutapojen kirjo on kasvanut, eikä avohakkuu ole enää itsestään selvä valinta. ”Suosiota on kasvattanut muun muassa jatkuva­ peitteinen metsänhoito, jossa maastoon jätetään eri-ikäisiä puita. Kun hakkuuta aletaan suunnitella, kysytään aina ensin metsänomistajan mielipidettä. Menetelmiä myös kehitetään jatkuvasti”, kertoo UPM:n metsäasiakasvastaava Lauri Kahila. Kahila korostaa alkuvaiheen metsänhoidon merkitystä. ”Raivaussahaa kannattaa käyttää taimikossa ahkerasti, jotta hyvälle puuainekselle jää tilaa kasvaa. Näin puusta saa aikanaan parhaan tuoton.” Puukaupan jälkeen UPM:llä on yleensä kaksi vuotta aikaa toteuttaa hakkuu, mutta useimmiten puut korjataan puolen vuoden sisällä. Aikatauluun vaikuttavat tuotantolaitosten tarpeet, vuodenaika ja lähiseudun muut hakkuutyömaat. Nykyisin suurin osa hakkuista tehdään sulan maan aikaan. PUUT MYYDÄÄN METSÄYHTIÖLLE PYSTYKAUPPANA:

puista maksetaan sovittu kantoraha, ja UPM ali­hankkijoineen vastaa puun hakkuusta ja kuljetuksesta. Hakattavat kuviot, puun varastopaikat ja kuljetus­ reitit sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa sähköisen korjuukartan avulla. Korjuukartan laadinnassa käytetään ilmakuvia ja digitaalisia aineistoja, jotka kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi laserkeilauksen avulla saadaan kartta, jossa eripituiset puut näkyvät eri väreissä. Metsäasiakasvastaava täydentää karttaan vielä sähkölinjat, pehmeät kohdat ja jyrkänteet, mahdol22 – METSÄN HENKI 4/20

2.

1. UPM:n metsäasiakasvastaava Lauri Kahila kertoo, että nykyään korjuuyrittäjä merkitsee rajat hakattavien ja säästettävien puiden välille metsässä kirkkaan­värisin kuitunauhoin. Näin ei vahingossakaan kaadeta naapurin puita. 2. Hakkuukoneen kuljettaja Samu Riikosen työskentelyhytti on nykypäivänä hiljainen, ergonominen ja tilava. 3. Korkeakosken sahalla mäntytukit kasataan siisteihin pinoihin odottamaan sahausta. Sahan johtaja Sami Kotivuori on tyytyväinen näidenkin mäntytukkien laatuun.

3.

liset kaivot ja lähteet sekä arvokkaat luontokohteet, kuten metsälammet ja luonnontilaiset purot, jotka jätetään hakkuun ulkopuolelle. ”Joskus maastosta löytyy erikoisempiakin kohteita, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja”, Kahila sanoo. Metsäasiakasvastaavan laatimat korjuuohjeet viimeistellään vielä metsässä. Tämän tekee korjuu­ yrittäjä, joka merkitsee hakkuualueen k ­ uitunauhoin ja suunnittelee metsäkoneiden ajourat. Sitten korjuu­kartta on valmis lähetettäväksi hakkuukoneen tietokoneelle. RUOVEDELLÄ HAKKUKONEEN HYTISSÄ TYÖSKENTELEE

mäntymetsää ensiharventava Samu ­Riikonen ­jämsäläisestä Kone-Yijälästä. Suurin osa tänään korjattavasta puusta toimitetaan kuitupuuksi sellunkeittoon. Koneen jykevä koura katkoo rivakasti harvennettavia mäntyjä tietokoneelle syötetyn korjuukartan mukaisesti. Puiden katkomiseen on saatu ohjeistus tuotantolaitoksilta. ”Hakkuukone optimoi jatkuvasti hakkuun kulkua. Kouran tarttuessa runkoon se laskee napin painalluksella rungon läpimitan, pituuden ja opti-


Sosiaalisia taitoja tarvitaan, koska työssä käsitellään metsän­ omistajien arvokasta omaisuutta. 23


Kokoaan suurempi sahatavara­ teollisuus • UPM:n käyttämä suomalainen puu on PEFC- ja FSC®-sertifioitua (FSC®-C109750). Tämä osoittaa, että puuraaka-­ aine on hankittu kestävällä ­tavalla kestävästi ­hoidetuista metsistä. Metsää hoidetaan kustannustehokkaasti ja järkevästi myös metsänomistajan näkökulmasta. • UPM vastaa noin ­viidesosasta koko Suomen hakkuu­ määrästä. Yhtiö tekee joka vuosi 20 000–25 000 puukauppaa. Metsissä työskennellään vuosittain noin 50 000 hehtaarin pinta-alalla. • Suomessa kasvaa enemmän metsää kuin sitä korjataan. Vuoden 2019 valtakunnan metsien inventoinnin ­mukaan vuosikasvu oli noin 110 miljoonaa kuutiometriä puu­ainesta, ja metsää hakattiin alle 70 miljoonaa kuutiometriä. Metsänhoidossa hyödynnetään vain kasvua, eikä ­pääomaan kajota lainkaan. • Suomalaisen sahatavarateollisuuden markkinaosuus on vain kolme p ­ rosenttia ­maailman sahatavara­ markkinasta. Se on kuitenkin ­kokoaan suurempi, koska pohjoisen puun tasaista, korkeaa laatua ­arvostetaan kaikkialla maailmassa. Kysyntä on vakaata, ja se on monin paikoin kasvussa. • UPM:n puunhankintaketju työllistää 3 000–4 000 ­metsäja kuljetusalan ammattilaista ympäri Suomen. Työpaikkoja syntyy myös sellaisille ­seuduille, joilla muut työllistymisvaihtoehdot ovat vähissä.

24 – METSÄN HENKI 4/20

Tämän sahan ainoat jätteet ovat työn­ tekijöiden eväs­paperit.


maaliset katkontakohdat. Näin maksimoidaan puun kokonaisarvo eikä mitään mene hukkaan”, Riikonen sanoo. Metsätyössä tarvitaan itsenäistä otetta ja tarkkuutta. Joskus kuljettaja näkee silmämääräisesti jotain, mitä ohjeissa ei ole osattu ottaa huomioon. Tavoitteena on jättää hyvin suorat ja vähäoksaiset puut kasvamaan. ”Myös sosiaalisia taitoja tarvitaan, koska työssä käsitellään metsänomistajien arvokasta omaisuutta.” Parhaina päivinä hakkuukoneen kuljettaja saa harvennushakkuusta sata kuutiota puuta. Se kootaan siisteiksi pinoiksi hakkuualueen laitamille odottamaan kuljetusta. Työtä tehdään kahdessa vuorossa aamukuudesta alkaen. HAKKUUALUEELTA ON REILUN PUOLEN TUNNIN

a­ jomatka Korkeakosken sahalle. Sahan porteista kulkee päivittäin viitisenkymmentä tukkirekkaa. Kaikki puu saadaan lähialueilta. ”Tärkeintä sahan kannalta on se, että tasalaatuista tukkipuuta on jatkuvasti saatavilla. Hakkuutoimintaa suunnitellaankin sahojen tarpeiden mukaan”, sahan johtaja Sami Kotivuori kertoo. Tukit puretaan lajittelulinjalle, jolla ne laadutetaan yksitellen röntgenlaitteistolla. Pituuden lisäksi mitataan läpimitta sekä esimerkiksi tiheys ja oksaisuus. Mittaustulosten perusteella tukit jaetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisiin sahausluokkiin. Näin tuotannonsuunnittelulla on useita pinoja samanlaisia tukkeja, joista puutavara sahataan ­asiakkaiden tilausten mukaan. Kun laadultaan samankaltaisista tukeista sahataan haluttuja lopputuotteita, hävikkiä syntyy vähän. Tästä ollaan sahalla erityisen ylpeitä. ”Arvokkaasta puusta ei mene puruakaan hukkaan, vaan kaikki prosessissa syntyvä hyödynnetään. Emme edes puhu jätteistä vaan tuotannon sivu­ virroista. Tämän sahan ainoat jätteet ovat työn­ tekijöiden eväspaperit”, Kotivuori kehuu.

Suurin osa Korkeakosken sahatavarasta menee kanta-asiakkaille. Tuotteita myös kehitetään jatkuvasti. Kotivuori iloitsee puurakentamisen suosion kasvusta. ”Ihmisillä on nyt aikaa rakentaa, ja puuraaka-­ aineen imago on vahvistunut. Yhä enemmän arvostetaan esimerkiksi sitä, että puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan.” UPM:LLÄ ON MERKITTÄVIÄ SAHATAVARA-ASIAKKAITA

muun muassa Isossa-Britanniassa. Kuudennen polven perheyritys James Donaldson Timberille menee kuormallinen suomalaista puuta joka kolmas viikko, kuten on mennyt jo yli 20 vuoden ajan. ”Teemme maaseudun vanhoihin, huolellisesti kunnostettuihin taloihin puusepäntyönä koristeellisia peiliovia sekä katto- ja lattialistoja. Valtaviin eteishalleihin tehdään näyttäviä portaikkoja kaiteineen. Puun edullisempia laatuluokkia käytetään piharakennuksissa”, ostopäällikkö Kenny Gale kertoo. Gale on työskennellyt yrityksessä 36 vuotta. Hän arvostaa hitaasti kasvanutta suomalaista mäntyä, jonka laatu on ensiluokkaista ja tasaista. Galen mukaan se on parempaa kuin ruotsalainen mänty. ”Suomalaisen puutavaran pituusluokat ovat parempia, ja puu on tiukkasyisempää. Tämän ansiosta se on lujaa mutta helposti työstettävää. Juuri sellaista markkinoilla halutaan.” ”Puusepäntuotteet ja puusta rakentaminen kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Vastuullisuus, kestävyys ja ympäristöarvot ovat Britanniassakin pinnalla. Puussa arvostetaan myös sen tuntua ja ulkonäköä. Puu on yksinkertaisesti pop”, vahvistaa UPM Timberin Ison-Britannian aluejohtaja Jason Enticott.

TÄYSIN AUTOMATISOIDUN SAHAUSPROSESSIN ALUSSA

puut ohjataan kuorimakoneeseen. Kuori hyödynnetään tarkkaan lämpöenergiaksi. Seuraavaksi tukin uloin pinta haketetaan, ja hake hyödynnetään sellun valmistuksessa yhtiön muissa tehtaissa. Vannesahauksessa erotetaan tukin pintalaudat. Sen jälkeen päästään pyörösahauksella kiinni sydäntavarakappaleisiin. Kappaleet lajitellaan tuoreina mittojen ja laadun mukaan. Sitten sahatavara rimoitetaan kuivaus­kuormaksi, joka viedään noin 70-asteiseen kuivaamoon. Loppulajittelussa kappaleet kuvataan vielä neljältä sivulta, jotta varmistetaan, että tavara vastaa tilattua. Paketoinnin jälkeen sahatavara on valmis toimitettavaksi asiakkaalle. Sahalta kulkee satamaan juna joka arkipäivä.

25


TALOUS YHTEISMETSÄ

”Yhteismetsään liittyminen oli hyvä päätös” Yhteismetsä on helppo ja kannattava tapa omistaa metsää. Pirjo Kaistinen ilahtui, kun hän huomasi, miten paljon sijoitus alkoi hänelle tuottaa. TEKST I J A K UVA M A R K K U P U L K K IN E N

PIRJO KAISTINEN, 70, LIITTI

­ etsänsä UPM:n Keski-Suomen m yhteismetsään viisi vuotta sitten. Hän on tyytyväinen päätökseensä. ”Nyt saan metsästä tuottoa joka vuosi. Itse ei tarvitse tehdä enää mitään, ei täyttää edes metsäveroilmoitusta.” Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Metsänomistaja saa liittämänsä metsäalueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia, jotka rekisteröidään hänen kiinteistölleen. Hoitokunta hallinnoi yhteismetsää osakkaiden hyväksi. Pirjo Kaistisen tarina on varsin tyypillinen UPM Yhteismetsän osakkaan tarina. Hän sai vuonna 26 – METSÄN HENKI 4/20

2013 omistukseensa vajaan 20 hehtaarin metsäpalstan Jämsästä. Metsien hoito ei ollut Kaistiselle tuttua, sillä hänen isänsä oli hoitanut palstaa kuolemaansa asti. Kaistinen yritti kuitenkin perehtyä metsänhoitoon ja kävi hoitotoimet läpi metsänhoito­ yhdistyksen asiantuntijan kanssa. Yhdelle kuviolle sovittiin harvennushakkuu. ”Harvennus tehtiin vuonna 2014. Bruttotulo puista oli 23 000 euroa, mutta korjuukulujen ja verojen jälkeen käteen jäi vain 6 000 euroa. Olin pettynyt.” SAMANA VUONNA UPM METSÄ

järjesti Jyväskylässä kaksi

y­ hteismetsätilaisuutta, ja Kaistinen osallistui molempiin. Toisen tilaisuuden jälkeen hän pyysi laskelman siitä, mitä hänen metsänsä liittäminen yhteismetsään tarkoittaisi taloudellisesti. ”Laskelma näytti hyvältä, ja siitä prosessi käynnistyi.” Ennen yhteismetsään liittymistä Kaistinen erotti 17,9 hehtaarin palstasta noin hehtaarin tontin kesämökilleen ja myi yhden järvenrantatontin. Yhteismetsään liitettäväksi jäi 16 hehtaaria. ”Asiointi UPM:n kanssa oli nopeaa ja sujuvaa. Kaikki paperit tehtiin valmiiksi.” Metsä liitettiin UPM:n Keski-­Suomen yhteismetsään

”Saan entisestä metsästäni tuottoa joka vuosi. Olen siihen todella tyytyväinen.”


UPM:N YHTEISMETSIEN PUUNTUOTANNON TUOTTO (keskiarvo 2012–2019)

Pirjo Kaistinen pitää erityisesti vanhoista ja valoisista mäntymetsistä. Sellaisia löytyy kodin läheltä Muuramesta ja mökiltä Jämsästä.

UPM YHTEISMETSÄ ON TUOTTAVA JA TURVALLINEN SIJOITUS • Saat metsätuloa tilillesi joka vuosi, eikä tuloa tarvitse ilmoittaa verotuksessa • Puuntuotannon tuotto on 4–5 prosenttia • Paras metsän kasvu ammattimaisella hoidolla • Riskitön sijoitus • Osuuksilla hyvä jälleenmyyntiarvo • Voitto jaetaan osakkaille • Osakkaat eivät ole vastuussa yhteismetsän toiminnasta • Yhteismetsän veroprosentti on 26,5, kun se yksityisellä metsänomistajalla on ­30–34 prosenttia.

Itä-Suomi

Keski-Suomi

4,9 %

4,8 %

Länsi-Suomi

Pohjanmaa

4,3 %

4,0 %

j­ oulukuussa 2015. Vuodesta 2016 eteenpäin hän on saanut tililleen yhteismetsän tuotto-­osuuden kerran vuodessa. ”Tähän mennessä tuottoja on kertynyt jo lähes 9 000 euroa. Olen siihen todella tyytyväinen. Saan entisestä metsästäni tuottoa joka vuosi.” Kaistisen perhe kävelee, marjastaa ja sienestää mökin vieressä sijaitsevassa yhteismetsässä. Tunnesidettä Kaistisella ei entiseen metsäänsä ole jäänyt. ”Kolmesta lapsestammekaan kukaan ei ollut kiinnostunut metsänomistajuudesta. Siksi päätös yhteismetsään liittymisestä oli helppo. Seuraavaksi alan selvittää, kuinka yhteismetsän osuudet kannattaisi siirtää jälkipolville.”

piirtein Raahe–Joensuu-linjan eteläpuolella sijaitsevia metsätiloja voi liittää yhteismetsiimme.” ”Yhteismetsiemme toteutuneet sijoitustuotot ovat neljän ja viiden prosentin välillä. Osakkaille ylijäämänä jaettava tuotto on verovapaata, eikä sitä tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella.” UPM:n yhteismetsään liittyminen on helppoa ja maksutonta. Yhteismetsä maksaa puustoinventoinnin ja arvonmäärittämisen kulut, ja valtio vastaa maanmittaustoimituksen kuluista. Yhteismetsään voi liittää koko kiinteistön tai osan siitä. Rakennukset, pihapiiri ja pellot jätetään aina yhteismetsän ulkopuolelle. Kaavassa olevat rakentamattomat rantarakennuspaikat voi liittää tai jättää liittämättä yhteismetsään. UPM Yhteismetsien hoito­ kunta vastaa yhteismetsien hoitoon ja talouteen liittyvistä asioista. Osakaskunnan kokouksiin voi osallistua jokainen osakas.

KIINNOSTUS YHTEISMETSIÄ

­ ohtaan kasvaa jatkuvasti, sanoo k UPM Yhteismetsästä vastaava lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. ”UPM:n neljään yhteismetsään on liittynyt 125 osakasta. Suurin

upmyhteismetsa.fi 27


TALOUS SELLU NUMEROINA

SELLU PARANTAA MAAILMAA Suomessa on valmistettu laadukasta sellua yli 130 vuotta. Viime vuosina sellun käyttökohteet ovat moninkertaistuneet.

PUUN KUIVA-AINE SISÄLTÄÄ 40–45

prosenttia selluloosaa. Selluloosasta 90 prosenttia käytetään paino- ja kirjoituspapereiden, kartongin ja pehmo­papereiden valmistamiseen. Selluloosasta tehdään yhä enemmän myös korkea-arvoisia erikoistuotteita, joilla korvataan fossiilisia raaka-aineita. ”Suurimmat markkinat sellun uusille sovelluksille löytyvät tekstiili­ teollisuudesta, kemianteollisuuKalleimmat desta ja fossiilisen sellulaadut muovin korvaamisesta esimermenevät kiksi pakkauslääketeolliteollisuudessa”, suuteen. kertoo innovaatio­ päällikkö Antti ­Tahvanainen Metsäteollisuus ry:stä. Kalleimmat sellulaadut menevät lääketeollisuuden käyttöön. UPM on kehittänyt lääketieteen tutkijoiden kanssa nanoselluloosasta esimerkiksi solujen kasvatusalustoja ja FibDex-haavanhoitotuotteen, jota käytetään palovammojen hoidossa. Nanosellu on maailman vahvimpia rakenteita, ja sillä voidaan korvata vaikkapa terästä tai hiilikuitua. Sellun valmistamisessa syntyvät tuotantotähteetkään eivät mene hukkaan. Mäntyöljyä käytetään muun muassa biopolttoaineiden, hajuvesien ja terveysvaikutteisten rehujen valmistamiseen. Ligniiniä voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi vaneriliimoissa ja akuissa. 28 – METSÄN HENKI 4/20

VALKAISTUN HAVUSELLUN KÄYTTÖKOHTEET MAAILMASSA (2016)

Suomi on maailman

7. suurin sellun tuottaja.

Paino- ja kirjoituspaperi

41 %

PUOLET PUUSTA SELLUKSI

*Muut tuotteet

9 %

Pehmo- ja hygieniapaperi

35 %

Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialottain 2019. Vaneriteollisuus 4% Mekaaninen massateollisuus 9%

Kartonki

15 %

Muu <1%

* Elintarvikepakkaukset, tekstiilit, lääkkeet, kosmetiikka, autot.

Sahateollisuus 36 %

PUOLET SELLUSTA VIENTIIN 2019

• 4,15 milj. tonnia kemiallisesta sellumassasta käytettiin Suomessa • 4,15 milj. tonnia meni vientiin

14 Suomessa on

sellutehdasta. Kiina

Saksa

42 % 13 %

Italia

6%

Alankomaat

6%

Turkki

5%

Puolikemiallinen massateollisuus 2%

Selluteollisuus 49 %


NEUVONANTAJA TALOUS ”Olen hieman yli 70-vuotias metsänomistaja. Metsätilani on 65 hehtaarin kokoinen ja sen arvo on 300 000 euroa. Minulla on yksi lapsi, tytär Miina. Hän on 49-vuotias. Miinalla on kolme lasta, Ville, Liisa ja Olavi, kaikki jo täysi-ikäisiä. Meidän pitäisi löytää ratkaisu, jolla metsän omistus siirtyisi lapsenlapsilleni, mutta minusta sisarusten yhtymä ei kuitenkaan vaikuta pitkässä juoksussa sopivalta. Osallistuin UPM Yhteismetsä -webinaariin, jossa esiteltiin kätevä ratkaisu. Siinä antaisin Villelle, Liisalle ja Olaville osuuksia yhteismetsään ja Miinalle niihin hallintaoikeuden 15 vuodeksi.”

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Tuotto-oikeus verovapaasti ja yksi perintöverokerta pois

Paljonko lapsenlapsille koituisi lahjaveroa, jos lahjoitan osakaskiinteistöt heille ja pidätän niihin tyttärelleni hallintaoikeuden 15 vuodeksi? Kunkin 400 yhteismetsäosuutta sisältävän kiinteistön arvo on 100 000 euroa. Miinalle 15 vuoden määräajaksi pidätetty hallintaoikeus kiinteistöön alentaa lahjan arvoa, koska se rajoittaa omistajan oikeuksia. Kiinteistön vuosituotto kuuluu määräajan tuotto-­oikeuden haltijalle eli Miinalle. Pidätetyn oikeuden arvo lasketaan kertomalla oikeuden keskimääräinen vuotuistuotto pääomituskertoimella. Jokaisen lapsen – Villen, Liisan ja Olavin – saaman lahjan arvo on lahjaverotuksessa 57 200 euroa (100 000 e - 42 800 e) , josta lahjaveroa koituu kullekin 4 964 euroa.

Mitä veroja Miinalle koituisi hallintaoikeudesta? Miinan ei tarvitse maksaa lahjaveroa saamastaan etuudesta eli määräaikaisesta hallintaoikeudesta. Hänelle ei aiheudu veroa myöskään yhteismetsäosuuksien perusteella kertyvästä tuotosta, johon hänellä haltijana on oikeus. Yhteismetsän jakama ylijäämä on käyttöoikeuden haltijalle samalla tavalla verotonta tuloa kuin se olisi osakaskiinteistön omistajalle. Yhteismetsähän on tuloksestaan jo verot maksanut. On hyvä myös huomata, että tällaisessa hyppäyksessä sukupolven yli vältetään Miinan osalta myös yksi perintöverokerta, koska osakaskiinteistöjen omistus siirtyisi suoraan Miinan lapsille. Esimerkiksi jos jäämistön perintöverotettavat varat ovat 300 000 euroa ja perillisiä on yksi, perintövero siitä olisi 37 700 euroa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa kannattaa laittaa pitkät päälle. Yhteismetsäjärjestelyllä voidaan paitsi säästää veroissa, myös järjestää tuotto-oikeus selkeästi käyttöoikeuden haltijalle. Siinä takuumiehenä ovat puun kasvu sekä vuosittainen metsänhoito, puun myynti ja tuotonmaksu.

UPM Yhteismetsällä tuoton järjestely käy ketterästi.

KUVA GET T Y I MAGE S

Miten yhteismetsäosuuksia lahjoitetaan ja hallintaoikeus pidätetään? Kannattaa ottaa omistusjärjestely huomioon jo siinä vaiheessa, kun tila liitetään yhteismetsään, ja muodostaa samassa yhteydessä jokaista lahjansaajaa varten oma yhteismetsän osakaskiinteistö. Otetaan esimerkki. Jos metsätilanne olisi saamassa arvoonsa perustuen 1 200 yhteismetsäosuutta, maanmittaustoimitushakemuksella pyydettäisiin muodostamaan tilastanne kolme kiinteistöä, joista kuhunkin rekisteröitäisiin 400 yhteismetsäosuutta. Näin lahjoitaisitte kiinteistöjä, joihin kuuluu yhteismetsäosuuksia. Lahjanantajana voitte pidättää lahjakirjalla kiinteistöjen hallintaoikeuden Miinalle ja määrätä, että hänellä on oikeus saada yhteismetsäosuuden perusteella kertyvä tuotto. Samalla voitte antaa kullekin lapsenlapselle omistusoikeuden heille luovutettaviin osakaskiinteistöihin.

29


MUUTTUVA MAAILMA KAUPUNGISTUMINEN

K   asvava keskiluokka kaipaa

pehmopaperi YK ennustaa, että vuonna 2050 lähes 70 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaiselle metsäteollisuudelle. T E K S TI A N N A G U STA FSSON   |  KUVAT G ETTY I MAG ES

30 – METSÄN HENKI 4/20


ia

KAUPUNGISTUMINEN ON GLOBAALI MEGATRENDI,

joka liikuttaa miljoonia ihmisiä maaseudulta kohti keskiluokkaista elämäntapaa. Sen myötä ihmiset vau­ rastuvat erityisesti kehittyvillä alueilla. Tällä hetkellä puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. YK arvioi jo muutama vuosi sitten, että kaupunkeihin siirtyy joka viikko 1,5 miljoonaa ihmistä, eniten Aasiassa ja Afrikassa. Kun elintaso nousee, myös kulutustottumukset muuttuvat. Tehdään ruokaostoksia supermarke­ teissa, tilataan noutoruokaa ja ostetaan tavaroita netistä. Kaupunkeihin muuttaville tarvitaan uusia asuntoja, työpaikkoja, kouluja ja palveluita. Pian kaupunkilaisia on yhä enemmän: maapallon väkiluvun ennustetaan nousevan 7,5 miljardista 9,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Kun ihmisten kulutustottumukset muuttuvat ja käytettävissä olevan rahan määrä kasvaa, myös metsäsektorin tuotteille avautuu uusia markkinoita, arvioi Matleena Kniivilä, metsäekonomiaan eri­ koistunut tutkija Luonnonvarakeskuksesta (Luke). ”Kehittyvissä maissa elintaso on kaupungeissa maaseutua korkeampi ja ihmisillä on varaa ostaa toi­ senlaisia tuotteita. Klassinen esimerkki on pehmo­ paperien kysyntä, joka kasvaa keskiluokkaistumisen ja bruttokansantuotteen kasvun seurauksena.” Pehmopaperien, kuten wc-paperin, kasvupoten­ tiaali onkin huima. Esimerkiksi USA:ssa kulutetaan henkeä kohden 25 kiloa pehmopaperia vuodessa mutta Kiinassa vain kuusi kiloa henkeä kohden. Afri­ kassa, jossa ennustetaan vuonna 2050 asuvan 20 pro­ senttia maailman kaupunkilaisista, pehmopaperia kulutetaan kilo vuodessa henkeä kohden. MUIDENKIN PUUPOHJAISTEN TUOTTEIDEN KYSYNTÄ

kasvaa. Pakkausten tarve kasvoi, kun koronapande­ mia lukitsi ihmiset koteihinsa tekemään nettiostok­ sia. Verkko-ostosten kasvava määrä lisää tarvetta kartongille, erikoispaperille ja pakkauksissa käytettä­ ville tarramateriaaleille. Kaupunkilaiseen elämäntapaan kuuluvat myös yksittäispakatut ruoat ja take away -kulttuuri, jossa ravintolaruokaa otetaan mukaan tai tilataan kotiin myöhemmin syötäväksi. Perinteisesti nämä ­pakkaukset on valmistettu muovista, mutta kun fos­ siilisista raaka-aineista pyritään eroon, tarve puu­ pohjaisille ratkaisuille kasvaa. Entä metsäsektorin uudet innovaatiot? Nano­ selluloosasta voi valmistaa esimerkiksi tekstiilikui­ tuja, lääkkeitä ja pakkausmateriaaleja. Sellunval­ mistuksen sivuvirroista syntyy biopolttoainetta ja -kemikaaleja.

USA:ssa kulu­ tetaan henkeä kohden 25 kiloa pehmopaperia vuodessa, Afrikas­ sa kilo. Vuonna 2050 Afrikassa asuu arviolta vii­ dennes maailman kaupunkilaisista.

31


MUUTTUVA MAAILMA KAUPUNGISTUMINEN

Luonnonvarakeskus tuottaa kaksi kertaa vuodessa metsäsektorin suhdannekatsauksen, jossa kartoite­ taan muun muassa paperin, kartongin ja sahatavaran kysyntää globaalisti. Metsäteollisuuden uusien tuot­ teiden menekkiä ei vielä ennusteta. ”Uusien tuotteiden tilastointi on hajanaista tai sitä ei ole, ja mittakaava on pieni. Siksi seurantakin on vielä hankalaa”, Kniivilä selittää. VAIKKA UUSIEN INNOVAATIOIDEN TUOTANTOMÄÄRÄT

ovat pieniä, niillä on valtava potentiaali globaaleilla kulutusmarkkinoilla. Professori Tommi Laukkanen ja hänen tutkimusryhmänsä Itä-Suomen yliopistossa on viime vuosina keskittynyt tutkimuksessaan muun muassa kestävän kehityksen tuoteinnovaatioihin. ”Se on kasvava alue ja tänä päivänä keskeistä kuluttajakäyttäytymistä.” Tutkittua tietoa kuluttajien ostokäyttäytymisestä koskien kestävän kehityksen tuotteita on vähän. ”Vaikka vauraus lisääntyy, kuluttaja ei kuitenkaan osta loputtomasti lisää hyödykkeitä vaan alkaa kulut­ taa laadukkaammin. Siksi on tärkeää viestiä, ettei ekologinen kuluttaminen ole välttämättä luopumista jostakin. Se voi olla myös siirtymistä laadukkaam­ paan, mielenkiintoiseen tuotteeseen.” Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tut­ kimushanketta, jossa tutkitaan kuluttajien suh­ tautumista puupohjaisiin innovaatioihin, kuten puukuidusta valmistettuihin vaatteisiin ja bio­ polttoaineisiin. Aineistoa kerätään Suomen lisäksi Hollannista. Tulokset osoittavat, että yksistään vihreät arvot ja huoli maailman tilasta selittävät jopa 30 prosenttia päätöksistä ostaa ekologinen tuote. ”Kuluttamisessa ei enää ole kyse vain perustarpei­ den tyydyttämisestä, vaan se on vahvasti myös vies­ tinnän väline. Kuluttaja viestii vihreistä arvoistaan hankkimalla ympäristöystävällisiä tuotteita.” Ne ovat toistaiseksi kuluttajamarkkinoilla muita vaihtoehtoja hinnakkaampia. Professori Laukkanen ei pidä tätä välttämättä ongelmana. ”Jos kuluttajalle syntyy mielikuva, että ympäristö­ ystävällinen tuote on parempi ja säästää ympäristöä, hän myös maksaa siitä enemmän.”

”Kuluttamisessa ei ole enää kyse perustarpeiden tyydyttämisestä vaan myös viestinnästä.”

Myös pakkaus­ materiaalien lisääntynyt tarve kasvattaa puupoh­ jaisten tuotteiden kysyntää.

32 – METSÄN HENKI 4/20


KAUPUNGISTUMINEN NÄIN SUOMESSA

Kaupungistuminen tarjoaa UPM:lle mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa. Painopisteitä ovat sellu, erikoispakkausmateriaalit sekä päästöjä vähentävät biopolttoaineet ja biokemikaalit.

JYRKI OVASKA

Teknologiajohtaja UPM

Wc-paperin käyttö ei lopu,  vaikka elintaso laskisi Kuinka paljon kaupungistumisen kaltainen globaali megatrendi näkyy työssäsi, UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska? Pohdin aihetta lähes päivittäin. Kaupungistumi­ nen, väestönkasvu ja elintason nousu esimerkiksi Aasiassa luovat raamin UPM:n toimintaympäristölle. Resurssi­tehokkuus ja kiertotalouden periaatteet ovat yhä tärkeämpiä. Meillä on entistä suurempi vastuu kestävästä metsätaloudesta. Missä näet suurimman kasvupotentiaalin, jonka kaupungistuminen tarjoaa UPM:lle? Monikin osa-alue kasvaa. Ihmisten keskiluokkais­ tuessa ja vaurastuessa lisääntyy erilaisten pyyhintä­ tuotteiden, kuten wc-paperin, talouspaperin ja esi­ merkiksi vaippojen kulutus. Nämä ovat myös niitä asioita, joiden käyttöä ei lopeteta, vaikka elintaso jostain syystä laskisikin. Tämä on sellun kasvavan kysynnän taustalla erityisesti Aasiassa. Toinen asia ovat erilaiset kuitupohjaiset pakkauk­ set, jotka korvaavat muovipakkauksia tai täydentävät niitä. Korona-aikana olemme nähneet nettikaupassa suuria harppauksia. Tämä kehitys nostaa pakkausten ja niissä olevien tarrojen kysyntää: jokaisessa netti­ kaupan pakkauksessa on 5–6 tarraa. Ilmastonmuutos näkyy siten, että biopohjaisia vaihtoehtoja halutaan löytää, jotta pääsemme Parii­ sin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Tämä on meille erittäin mielenkiintoinen kasvukohde ja ohjaa tuote­ kehitystämme vahvasti tällä hetkellä. Olemme jo lan­ seeranneet markkinoille biopolttoaineita ja valmis­ taudumme tuomaan markkinoille biokemikaaleja. Millaiset näkymät sellulla on kaupungistumisen myötä? Sellu on kokenut varsinaisen renessanssin viime vuo­ sina. UPM:n 2,7 miljardin dollarin sellutehdasinves­ tointi Uruguayssa heijastelee tätä. Olemme investoi­ neet sellun tuotantoon myös Suomen tehtaillamme.

Uusiakin näkymiä avautuu. Pohdimme, voisiko puu- ja sellukuitua kehittää muutenkin kuin perin­ teisillä tavoilla, esimerkiksi tekstiilikäyttöön. Kierto­ talouden periaatteiden mukaisesti sellunvalmistuk­ sen sivuvirroista voidaan jo nyt jalostaa mäntyöljyä, joka on biopolttoaineiden raaka-aine. Moni maa havittelee jalansijaa kasvavilla markkinoilla. Mikä voisi olla Suomen kilpailuvaltti kansainvälisessä kilpailussa? Kestävä metsänhoito. Suomessa on myös huippu­ tason metsätalouden osaamista. Kuluttajat ympäri maailman ovat tulleet entistä tietoisemmiksi ympäristöasioista. Suurten globaalien brändien vastuullisuustoimin­ taan liittyy tarkka raportointi siitä, millainen vaiku­ tus niiden tuotteilla ja toiminnalla on ympäristöön. Tässä UPM ja Suomessa kehitetty metsätalouskon­ septi ovat erittäin hyvässä asemassa. Puustoa kehitetään kestävän kehityksen mukai­ sesti, ja kasvu sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen varmistetaan hakkuissakin. Meillä on myös erittäin toimivat kansainväliset sertifiointi­ järjestelmät käytössä. Pyrimme siihen, että käy­ tämme sataprosenttisesti sertifioituja raaka-aineita.

”Pyrimme siihen, että käytämme sataprosenttisesti sertifioituja raaka-­ aineita.”

Mikä merkitys korkean jalostusasteen innovaatioilla on teille? Emme tarkoituksella yritä tavoitella vain korkean jalostusasteen tuotteita. Satsaamme aloihin, joilla on hyvät kasvu- ja kannattavuusnäkymät. Strategiamme on kasvaa alueilla, joilla on alalletulokynnystä eli tuote tai prosessi ei ole helposti kopioitavissa. Esimerkiksi sellutehdas eteläiselle pallonpuolis­ kolle on iso investointi, ja sen kestävän toiminnan edellyttämä viljelty metsä vaatii 5–10 vuoden valmis­ tautumisen etukäteen. Biopolttoaineet ja biokemi­ kaalit puolestaan vaativat teknologista osaamista. Näihin panostamme tulevaisuudessa. 33


RAKKAUDESTA METSÄÄN JYRI SCHILDT

KUVA H ANNES PAANANEN

”Metsästä tulee mieleen ensimmäisenä myrsky.”

34 – METSÄN HENKI 4/20


”Elämäni ensimmäinen muisto liittyy metsään. Olin kolmivuo­ tias, kun Maire-myrsky kaatoi kotimetsäämme Padasjoella. Emme päässeet autolla pihaan. Isä nosteli minua kaatuneiden puiden yli, ja äiti otti vastaan. Metsä on aina ollut elämäs­ säni. Lapsena sienestin äidin kanssa ja metsästin isän kanssa. 15-vuotiaana aloin kulkea Naku-ajokoirani kanssa jänis­ metsällä yksin. Työssäni olen nähnyt metsän­ hoidon suuret muutokset, kuten ympäristöasioiden korostumi­ sen. Perinteinen metsänkasvatus tuottaa parhaiten, jatkuvan kas­ vun menetelmä sopii herkem­ piin kohteisiin. Eläkkeellä olen istuttanut puita pihapiirini puupuistoon. Siellä on jo 30 eri puulajia ja puumuotoa: serbiankuusta, taalainkoivua ja taatanpihlajaa. Metsää hoitaessa näkee suoraan työnsä tuloksen. Se palkitsee. Metsästä mieleeni tulee ensimmäisenä myrsky. Viimeksi metsää kaatoi Elviira-myrsky. Se on aina pelottavaa ja vaikuttavaa. Vaikka ihminen kuinka suunnit­ telee, luonto voi yllättää.” JYRI SCHILDT

UPM Metsän eläköitynyt metsänhoitopäällikkö

35


METSÄTIETO AINA NÄPEISSÄ Mitä metsällesi kuuluu? UPM Metsä -verkkopalvelussa näet metsäsi tulevat hoitotarpeet ja varmistat, etteivät puukauppamahdollisuudet mene sinulta sivu suun. Kaikki metsäsi asiakirjat ja sopimukset ovat aina kätevästi ulottuvillasi ja teet tarjouspyynnöt vaivattomasti, kun puukauppa alkaa kiinnostaa. Vero-osiolla teet helposti metsäverotukseen liittyvät kirjaukset ja lähetät metsäveroilmoitukset verohallinnolle. Olet oman metsäsi hallitsija. UPM Metsä -verkkopalvelulla tarkastelet ja hoidat kestävästi koko metsävarallisuuttasi menemättä metsään.

LUPAA HYVÄÄ

www.upmmetsa.fi