Metsän henki 2/2023

VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.

2/23 UPM:n metsät ovat monimuotoisempia kuin keskivertometsät

12

KA

AP

L

E

U

N KA

A AIKUIS EJ IL

A HAUS

LL

M

TÄLLAINEN ON PUUMARKKINATILANNE JUURI NYT 26

ALIITE L

SI

MITEN ENSIHARVENNUS TOTEUTETAAN OIKEIN? 20

UH U P

PINTAA SYVEMMÄLLÄ PÖLYTTÄJÄT

KUVA VASTAVA LO | TEKSTI T IINA KAT RIINA TI KKANEN | ASIAN TU NTIJA MI I K A LA I HON EN

Monet kasvit vaativat hyönteisiä lisääntyäkseen. Ilman pölyttäjiä metsistä ei saataisi marjasatoa.

2

–

METSÄN HENKI 2/23

PÖLYTTÄJÄT ovat tärkeä osa metsäekosysteemiä. Lajeja on useissa hyönteisryhmissä, kuten mesipistiäisissä, perhosissa, kukkakärpäsissä ja kovakuoriaisissa. ”Kuvan viherkukkajäärä on esimerkki pölyttäjäkovakuoriaisesta. Juhannuksen jälkeen lajia voi nähdä kukissa metsätien laidassa”, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija, biologi Miika Laihonen.

Viherkukkajäärä pölyttää erityisesti asteri- ja sarjakukkaiskasveja, kuten siankärsämöä ja koiranputkea. Lisäksi se tarvitsee lahopuuta lisääntyäkseen. Naaras munii erityisesti männyn kantoihin ja kaatuneisiin runkoihin.

Toukka kehittyy lahoavan puun kuoren alla ainakin kahden talven yli ennen muodon­ muutosta lentokykyiseksi aikuiseksi.

Viherkukkajäärä on elinvoimainen laji, mutta osa metsän pölyttäjistä on uhanalaisia.

Pölyttäjiä voi huomioida metsän avoimia ympäristöjä ja mesikasvillisuutta tukemalla: ”Hyvä taimikonhoito pitää elinympäristön puoliavoimena pidempään. Metsäteiden pientareet kannattaa niittää vasta syyskesällä kukinnan jälkeen.”

3

2/23

SISÄLLYS

2 Viherkukkajäärä on tärkeä pölyttäjä 5 Pääkirjoitus/Ledare

Päätoimittajan poiminnat

12

6 Ajankohtaista 12 Vastuullinen metsänhoito on tehnyt UPM:n metsistä monimuotoisia 17 Näkemys: Paula Lehtomäki 18 Näin säilytät taimia oikein 20 Miten ensiharvennus tehdään oikea­ oppisesti?

26 Katsaus tämän hetken puumarkkina­ tilanteeseen

Metsänomistaja­ reportaasissa tutus­ tutaan UPM:n omiin metsiin ja siihen, ­miten ja kuka niitä hoitaa. UPM on yksi suurimmista metsän­ omistajista Suomessa.

Sivu 12–16

18

28 Metsäteollisuuden vienti vihertää 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Tällaisille metsille jatkuvatoiminen laikkumätästys sopii

Kesäkuu on p ­ uiden istuttamisen ­aikaa.

Nappaa tästä ­lehdestä talteen ­vinkit, kuinka taimia säily­ tetään oikein ennen ­istutusta, jotta ne läh­ tevät hyvään kasvuun.

Sivut 18–19

33 Ennen metsässä saattoi vierähtää tunteja asiakkaan kanssa, mutta nykyisin moni hoitaa metsäänsä etänä 34 Karoliina Lindqvist rakastaa suunnistamista

34

Harkitsetko uutta har­ rastusta? Suunnistus sopii kaikenikäisille ja kuntoisille metsistä ja liikkumisesta pitäville.

Sivut 34–35

METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121.

Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Riina Peuhu • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset:

metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. ­

4

–

METSÄN HENKI 2/23

Lataa UPM Metsä -mobiili­ applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

UPM METSÄ facebook.com/ metsamaailma

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen

@upm_metsa

+ upmmetsa.fi

instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

metsäasiakasvastaava

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Puut tehokkaasti tehtaalle

Effektiv virkestransport till fabriken

UPM:N liiketoiminta perustuu metsiin: kasvatamme, ostamme ja istutamme puita uusiutuvien tuotteiden valmistamista varten. Se, mihin metsänomistajalta ostettu puu menee ja mitä siitä valmistetaan, vaihtelee metsän puuston, sijainnin ja tehtaidemme tarpeen mukaan. Lisäksi puun eri osat päätyvät eri käyttötarkoituksiin aina sahatavarasta biolääketieteen ratkaisuihin.

Logistiikka on merkittävässä roolissa tehokkaassa ja vastuullisessa raaka-aineen hankinnassa.

UPM on panostanut viime vuosina tehokkaisiin kuljetusratkaisuihin, kuten rautatiekuljetuksiin ja niiden vaunukapasiteettiin.

Yhdessä raakapuujunassa kuljetettava puumäärä vastaa yli 20 puutavara-autollista, joten rautatiekuljetuksilla on merkittävä vaikutus toimitusketjun energiatehokkuuteen ja päästöjen ”On entistä tärpienentämiseen. keämpää hyödyntää Venäjän tuonnin hakkuupotentiaalia loputtua on entistä tärlaajasti eri puolilla keämpää hyödyntää Suomea.” hakkuupotentiaalia laajasti eri puolilla Suomea.

Pitkiin etäisyyksiin uitto on hyvä kuljetusmuoto.

Tieverkoston kunnolla on tärkeä merkitys siinä, että puut saadaan eri metsäkohteista ja maantieteistä terminaaleihin, satamiin ja puuta jalostaville laitoksille. Ennen logistisia ratkaisuja metsänomistajan tärkein tehtävä on huolehtia oikea-aikaisesta metsänhoidosta, jotta metsät kasvavat ja tuottavat.

Näillä toimilla turvataan metsäomaisuus ja tulevaisuuden raaka-ainehuolto.

Suomi sijaitsee kaukana metsäteollisuustuotteiden päämarkkinoilta, joten maan sisäisen logistiikan tehokkuus on yksi edellytys teollisuuden kilpailukyvylle. Investoinnit ratakapasiteettiin ja väylien kunnossapitoon maksavat itsensä takaisin vientituloina.

Keskeinen tavoite on saada tuotettua uusiutuvia raaka-aineita fossiilisten tilalle.

Vaikka puu ei riitä korvaamaan kaikkea fossiilipohjaista materiaalia, on sillä merkittävä rooli siirryttäessä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Hyvää kesää!

UPM:S affärsverksamhet bygger på skogen: vi odlar, köper och planterar träd för att tillverka förnybara produkter. Var skogsägarens sålda virke hamnar och vad som tillverkas av det beror på skogens trädbestånd, läge och våra fabrikers behov. Dessutom används trädets olika ”Det är viktigt delar till olika ändamål, allt från sågvara till bioatt utnyttja medicinska lösningar. avverkningspoLogistiken är viktig tentialen i bred för att skapa effektiv skala på olika råvaruanskaffning som håll i Finland.” belastar miljön så lite som möjligt. UPM har satsat på effektiva transportlösningar, till exempel järnvägstransporter och deras vagnskapacitet.

Ett råvirkeståg kan transportera en virkesmängd som motsvarar över 20 virkesbilslass. Järnvägstransporter av virke har stor inverkan på leveranskedjans energieffektivitet och utsläpp.

Eftersom den ryska importen har upphört och efterfrågan på inhemskt virke har ökat är det viktigt att utnyttja avverkningspotentialen i bred skala på olika håll i Finland. För långa avstånd är flottning en utmärkt transportmetod.

Skogsvägarnas och det lägre vägnätets skick är avgörande för att kunna transportera virket till terminaler, hamnar och anläggningar för virkesförädling. Innan skogsägaren väljer logistiska lösningar är hens viktigaste uppgift ändå att vårda skogen i rätt tid för att säkerställa skogens tillväxt och avkastning.

Finland ligger långt ifrån skogsindustriprodukternas huvudmarknad, vilket gör den interna logistiken till en grundförutsättning för industrins konkurrenskraft.

Investeringar i bankapacitet och underhåll av trafiklederna återbetalar sig i form av långvariga exportintäkter.

Det främsta målet är att ersätta produkter som tillverkas av fossila råvaror med förnybara råvaror. Även om träet inte räcker till för att ersätta allt fossilt material, har det en viktig roll i övergången till en mer hållbar framtid.

Trevlig sommar!

VILLE PARKKINEN

VILLE PARKKINEN

Johtaja, operaatiot UPM Metsä

Operativ direktör UPM Skog 5

2/23

AJANKOHTAISTA

TAIMIKONHOITO

1

Hyvä hetki hoitaa taimikkoa

TAIMIKONHOITO on ratkaisevan tärkeä työvaihe,

jolla nopeutat merkittävästi metsäsi kasvua ja parannat metsätaloutesi kannattavuutta. Sen avulla ohjaat kasvun edellytykset valituille hyvälaatuisille taimille.

Taimikonhoidolla varmistat metsänviljelyn onnistumisen. Metsäsi kasvaa elinvoimaisena, sillä hoidetussa taimikossa kilpailu vähenee ja metsä­tuhoriskit pienenevät. Pituutta ja paksuutta nopeasti kasvavat puut välttyvät hoidon ansiosta paremmin hirvieläin- ja lumituhoilta.

Taimikonhoito perustuu hyvän metsänhoidon suosituksiin, jotka ottavat huomioon metsän monimuotoisuuden. Hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä. UPM Metsän kumppaniasiakkaat voivat käyttää puukauppabonusta UPM:n taimikonhoitopalveluihin.

upmmetsa.fi/taimikonhoito

PUUKAUPPA

UPM:LLÄ puukauppa on tehty metsänomistajalle helpoksi. Se tuottaa aina tuloa, ja samalla varmistuu metsän arvon kehitys myös tulevaisuudessa.

Nuorten metsien puut saavat harvennuksessa kaipaamaansa kasvutilaa kehittyäkseen arvokkaiksi tukkipuiksi. Vanhat metsät, joiden kasvu on päättynyt, uudistetaan elinvoimaisiksi uuden sukupolven taimikoiksi.

Metsätaloudessa pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Puusto kannattaa pitää jatkuvasti kasvukykyisenä. Oikein ajoitetut, tehokkaasti toteutetut hakkuut ja metsänhoitotyöt ovat tässä avainasemassa, ja puukauppa on tärkeä osa kokonaisuutta.

Hakkuiden ajoittaminen metsän tarpeiden näkökulmasta oikeaan ajankohtaan on tärkeämpää kuin

6

–

METSÄN HENKI 2/23

•

KUVA UPM

2

Puukauppa tuo tuloja

Hyvin hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä.

KESÄ TUNTUU MIELESSÄ JA IHOLLA. Nauti metsäsi kukoistuksesta ja t­arkista

s­ amalla sen vointi. Pidä taimikko kunnossa, tutustu verkossa metsäluontosi ­monimuotoisuuteen ja liiku turvallisesti metsätyömaalla. Iloista kesää!

•

pienet puun hinnanvaihtelut. Puiden kasvun edellyttämä tuotantokoneisto – terveet ja voimakkaat latvukset – tarvitsevat riittävän kasvutilan, eikä sen supistuessa kannata viivytellä puumarkkinasuhdanteiden vuoksi.

Puiden elinolosuhteet ja elinvoima sanelevat puukaupan parhaan ajankohdan. upmmetsa.fi/puukauppa

VERKKOPALVELU

3

Tutustu uusiin monimuotoisuusmittareihin

UPM Metsä -verkkopalvelun uusi ominaisuus auttaa metsänomistajia tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin metsiensä luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä tavoittelemaan entistä monimuotoisempia ja ilmastopositiivisempia metsiä.

Osana Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaamme haluamme tarjota metsänomistajien käyttöön monimuotoisuusmittarit, joita voidaan soveltaa yksityismetsistä kerättävän metsätiedon avulla.

VERKKOPALVELUN MONIMUOTOISUUSMITTARIT OVAT:

• Metsän rakenteen monipuolisuus • Metsien sertifioinnin kattavuus • Suojelualueiden ja muiden arvokkaiden ­elinympäristöjen määrä • Lehtipuun osuus kokonaispuustosta • Eri-ikärakenteisesti hoidettavien metsien ala.

Näiden mittarien avulla metsänomistaja voi ­arvioida metsänsä monimuotoisuutta ja tehdä suunnitelmia sen kehittämiseksi yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Metsän monipuolinen rakenne ja lajisto takaavat tuottavan sekä rikkaan metsän tulevillekin sukupolville. upmmetsa.fi/verkkopalvelu

7

AJANKOHTAISTA KESÄ

YHTEISTYÖ

TAVOITTEENA KESTÄVÄ TULEVAISUUS UPM Metsä on yksi alle 23-vuotiaiden yleisurheilun EM-kilpailujen pääyhteistyö­ kumppaneista. Kumppanuuden perustana ovat jaetut arvot ja vastuullisuustavoitteet.

Kisat järjestetään Espoossa 13.–16.7.2023.

YKSI alle 23-vuotiaiden yleisurheilun EM-kilpailujen tärkeimmistä tavoitteista on järjestää kestävän kehityksen mukainen, ympäristöystävällinen kilpailutapahtuma sekä nostaa esille tasa-­arvoa ja yhdenvertaisuutta.

UPM on mukana monissa yhteisö­hankkeissa, jotka tukevat kestävää kehitystä ja edistävät ympäröivien yhteisöjen taloudellista ja henkistä hyvinvointia. ”Yhteistyökumppanuutemme rakentuu hyvälle perustalle, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat niin

8

–

METSÄN HENKI 2/23

UPM:n, Espoon kaupungin kuin kisaorganisaation keskeisiä tavoitteita”, sanoo UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa. ”Olemme UPM:llä sitoutuneet ilmastopositiiviseen metsätalouteen ja lisäämään metsiemme monimuotoisuutta. Lisäksi voimme kannustaa nuoria liikkumaan ja huolehtimaan luonnosta.”

KUMPPANUUS näkyy kisoissa monella tavalla, ja yhteistyö huipentuu lehtipuiden taimien istuttamiseen Leppävaaran urheilupuiston lähimetsissä.

Lehtipuiden lisääminen metsissä parantaa

Yhteistyö huipentuu lehtipuiden taimien istuttamiseen Leppävaaran urheilupuiston lähimetsissä.

Uusi, tarkempi laskentapalvelu Pulpwood Online METSÄALALLA on kehitetty

entistä tarkempi tapa muuntaa punnittu puumäärä tilavuudeksi.

Menetelmä ottaa huomioon paikalliset sääolosuhteet ja varastointiajan.

Uutta menetelmää käytetään hankintakaupoissa ja tehdasmittauksessa.

Uudessa toimintamallissa kuitupuun tilavuuden määrittämisessä käytettävät tuoretiheysluvut lasketaan ensisijaisesti puun kuivumista kuvaavien s­ äämallien avulla Luonnonvarakeskuksen määräyksen (1/2021) mukaisesti.

Tuoretiheyslukujen laskemiseen käytetään Pulpwood Online -laskentapalvelua (PWO), joka otettiin käyttöön UPM:llä ja S ­ tora Ensolla 19.4.2023.

Jos mittauserän ­sijaintitai varastointiaikatiedot puuttuvat, tuoretiheys lasketaan yksinkertaistetuilla malleilla. Ennustemallit kalibroidaan päivittäin otantamittaustiedoilla.

Puutavaran vastaanottopaikoilla tehtäviä ­mittauksia ohjataan keskitetysti ja valvotaan tilastollisesti, jotta puutavaralajin mittaustarkkuus vastaa sille asetettuja vaatimuksia.

Tuoretiheyslukujen ja otantamäärien laskennassa, ennustemallien kalibroinnissa ja mittaustarkkuuden omavalvonnassa käytetään Luonnonvarakeskuksen kehittämää laskenta­ ohjelmistoa. ­Mittauserän tilavuus ­määritetään mittaajien omissa tietojärjestelmissä.

Metsänomistajille avataan avoin ja ilmainen verkkopalvelu, jossa voi tutustua aiheeseen lisää.

Uuden mallin käyttöönotto ei aiheuta toimenpiteitä metsänomistajalle. upmmetsa.fi

puuston kasvua sekä luonnon monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä. Puita istuttamalla UPM, kisaorganisaatio ja Espoo haluavat välittää ihmisille ympäri Eurooppaa tärkeän viestin.

Tarkoitus on osoittaa, että metsät ovat keskeinen ratkaisu globaalissa ilmasto­kriisissä ja ­kiihtyvän luontokadon pysäyttämisessä. Suomen metsät tuottavat vastuullisesti uusiutuvaa raaka-­ainetta kasvavaan tarpeeseen. Suomalainen metsä­talous ei aiheuta metsäkatoa, vaan metsät kasvavat täällä aina enemmän kuin niitä käytetään. upmmetsa.fi 9

KUVA M IKK O VÄH ÄNI IT TY

K UVA UPM

MITTAUSPALVELU

AJANKOHTAISTA KESÄ

TURVALLISUUS

KUVA VAS TAVALO

HIRVIKANTA

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikanta oli syksyn 2022 jahdin jälkeen noin 77 000 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 4,4 prosenttia.

Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tiheystavoitteet hirvitalousalueittain. Ne vastaavat noin 69 000–86 000 hirven kantaa koko maassa.

Suurimmat hirvitiheydet (vähintään 4,1 hirveä / 1000 ha) olivat Lounais-­Suomen saaristossa ja eteläisellä rannikolla. Pienimmät hirvitiheydet olivat pääosassa Lappia ja Oulun läänin luoteis­osassa, jossa hirvitiheys oli korkeintaan 2,1 hirveä / 1000 ha.

Vasoja syntyy yhä vähemmän. Merkkejä siitä näkyy suuressa osassa Suomen hirvitalous­ alueista. Ilmiön syitä tutkitaan tänä vuonna.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen syksyn 2022 havainto- ja kaatotietoja, jotka hirviseurat olivat kirjanneet hirvijahdin aikana, sekä ­arvioita alueelle jääneen hirvikannan koosta. luke.fi

10

–

METSÄN HENKI 2/23

KUVA UPM

SUOMEN ­HIRVIKANTA ON PIENEN­ TYNYT

Ilmoita aina vierailusta metsätyömaalla

”

Työskentelen puunkorjuun ja -kuljetuksen logistiikkayrityksessä. Vuosittain eteeni tulee kymmeniä tapauk­sia hakkuutyömaille ilmoittamatta ja ilman huomiovaatetusta ilmestyvistä henkilöistä, jotka aiheuttavat itselleen hengenvaaran.

Turvallisuudesta keskustellaan kuljettajien kanssa joka viikko, mutta metsänomistajia on vaikeampi tavoittaa. Tämän takia päätin kirjoittaa turvallisuusnäkökohdista, joita työssäni kohtaan.

Metsätyömailla on vaarallisesta työmaasta ilmoittavat kyltit, joissa kerrotaan koneiden turvaetäisyydet ja puhelinnumero koneenkuljettajalle sekä muistutetaan huomiovaatteiden käyttämisestä. Emme halua estää savotan seuraamista – meillä on aina aikaa vaihtaa sananen vierailijan kanssa – mutta turvallisuustoimenpiteitä on noudatettava.

Ohjaamosta näkee hyvin ulos, ja sen ulkopuolelle on asennettu kameroita näkyvyyttä lisäämään. Näkyvyyteen jää kuitenkin aina kuolleita kulmia, ja kuljettajan on keskityttävä nosturin käyttöön, jolloin ympäröivää maastoa ei näe koko ajan.

Moton kuljettajan työtä haastaa myös luontoäiti. Pimeys ja pöllyävä lumi heikentävät näkymää, kaadettava puu taas voi tuoda mukanaan kuivia oksia tai kaataa kokonaisen kelon.

Muun muassa näiden syiden takia turvaetäisyys työskentelevään koneeseen on 90 metriä. En soisi yhdenkään kuljettajan joutuvan elämään sen kanssa, että hän on aiheuttanut henkilön loukkaantumisen tai pahimmassa tapauksessa kuoleman. Huolehditaan siis yhdessä turvallisuudesta!”

Laatuvastaava Saila Pulkkinen, Forest Saimaa Oy KUN VIERAILET METSÄTYÖMAALLA:

1. Käytä huomiovaatetusta. UPM

lähettää esimerkiksi puukaupan yhteydessä heijastinliivin metsänomistajalle.

Se on halpa henkivakuutus.

2. Soita koneen kuljettajalle ja ilmoita aikeistasi tulla käymään koneen luona.

Ilmoita myös, mistä suunnasta saavut, vaikka kuljettaja olisi tuttu.

3. Odota turvaetäisyyden päässä, että kuljettaja havaitsee sinut, sammuttaa koneen ja laskee portaat.

TUOTE

METSÄNHOITO

Vähemmän muoviroskaa meriin UPM Raflatacin käsialaa ovat tuotteiden tarrat, joita valmistetaan yhteistyössä usean yrityksen kanssa. Kyseessä on maailman ensimmäinen ocean bound -tarra, mikä tarkoittaa sitä, että sen valmistukseen käytetty muovi on vaarassa päätyä mereen ja että raaka-aine on kerätty 50 kilometrin säteellä rannasta. upm.fi

Kalaverkoista ja köysistä ­valmistettujen ­Orthexin tuotteiden tarrat ovat UPM ­Raflatacin. Ne on tehty muovista, joka on kerätty 50 kilometrin säteellä rannasta.

VERKKOPALVELU

UPM METSÄ -VERKKOPALVELU PÄRJÄSI METSÄLEHDEN VERTAILUSSA Metsälehti (25.11.2022) testasi maksuttomien verkkometsäpalveluiden sähköisiä metsäsuunnitelmia. UPM Metsä -verkkopalvelu erottautui vertailussa edukseen muun ­muassa käytettävyydeltään ja runsaudeltaan.

Se oli ainut palvelu, joka tarjosi kuviokohtaista arvokasvuprosenttia uudistushakkuun ajoituksen pohtimisen tueksi. Palveluun on avattu myös monimuotoisuusmittarit metsän monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Vertailussa tutkittiin verkkometsäpalveluiden metsäsuunnitelmaosioita, joissa näkyvät asiakkaiden metsävaratiedot. Testissä vertailtiin

KUVA VAS TAVALO

ton tulevaisuus vaatii paitsi uusiutuvien raaka-aineiden kehittämistä, myös uudenlaisia kierrätysmateriaaleja, jotka on valmistettu esimerkiksi roskista ja jo olemassa olevista fossiilipohjaisista tuotteista.

Yksi tällaisista kierrätysmateriaaleista on vanhoista kalaverkoista ja köysistä valmistettu muovi, josta tehdään nyt vateja, kauhoja ja sankoja. Vastuullisen innovaation takana ovat UPM Raflatac ja muovituotevalmistaja Orthex.

Materiaali lajitellaan, puhdistetaan ja silputaan. Silpusta valmistetaan muovi­ granulaatteja, joista tehdään uusia tuotteita. Niillä on 94 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin neitseellisestä muovista valmistetuilla tuotteilla.

SUOMETSÄN­ HOIDON TUKI MUUTTUU

KUVA U P M

FOSSIILISISTA raaka-aineista riippuma-

sekä verkkosivuja että mobiiliversiota. Palveluita ei laitettu paremmuusjärjestykseen, vaan tarkastelun kohteena olivat palveluiden sisältö ja ominaisuudet. Ne erosivat toisistaan lisäpalveluiltaan ja käytettävyydeltään.

UPM Metsä -verkkopalvelu sai kehuja. ”Sivustomme käytettävyyden ­arvioitiin olevan puoli askelta muita edellä. Olemme nähneet vaivaa sen kehittämiseen, joten on palkitsevaa ­saada siitä positiivista ­palautetta.

Panostamme sähköisiin palveluihin muutenkin paljon”, sanoo UPM ­Metsän tuotepäällikkö ­Jaakko ­Lehtinen.

Suometsänhoidon tukeen tulee muutoksia ensi vuonna, kun siirrytään uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään metkaan.

Suometsän hoidon tukea ei jatkossa enää myönnetä ojien kunnostustöihin vaan suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, piennarteiden ­rakentamiseen ja vesiensuojeluun.

Muutokseen voi jo valmistautua tutustumalla Metsäkeskuksen tarjoamiin aineistoihin ja koulutuksiin.

Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa. Voimaantuloa edeltää Euroopan komission hyväksyntä, jota odotetaan viimeistään syksyksi.

Suometsänhoidon suunnittelun yksityiskohdista ja tukitasosta säädetään asetuksessa, joka oli viime syksynä lausunnolla. Hallitus antaa asetuksen komission käsittelyn jälkeen. metsakeskus.fi

11

UPM:n ­metsät ovat keskimääräistä monimuotoisempia UPM:llä on Suomessa noin puoli miljoonaa hehtaaria metsää. Niissä kasvaa enemmän puita kuin muissa suomalaisissa metsissä keskimäärin.

Miten näin hyvään tilanteeseen on päästy?

V

T E K S T I S A IL A A A R N IO | K U VA RI I N A P EU HU

irpi Kaipainen vietti lapsuutensa Längel­ mäellä metsän lähellä. Hän rakensi tuuhei­ den kuusenoksien alle majoja sisarustensa kanssa ja poimi äidille sinivuokkoja touko­ kuussa.

Metsä on aina ollut Kaipaiselle luontai­ nen ympäristö. Lapsena se vähän pelottikin, kun kouluautolle piti kävellä aamuhämä­ rissä metsän läpi.

Häntä on aina kiehtonut metsän vih­ reys, joka vaihtelee vuodenaikojen ja päivänvalon mukaan. Keväällä, kun lehdet puhkeavat, väri on vaaleanvihreä. Loppukesää kohti sävy muuttuu tummemmaksi.

Nykyisin Kaipainen toimii UPM:n metsäasiantuntijana ja hoitaa työk­ seen yhtiön omia metsiä.

UPM omistaa yhteensä 900 000 hehtaaria metsää kolmessa eri maassa.

Suomessa sijaitsee UPM:n metsämaista vähän yli puolet, Uruguayssa noin kolmasosa ja Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa noin 76 000 hehtaa­ ria.

12

–

METSÄN HENKI 2/23

Virpi Kaipainen suunnittelee UPM:n metsien hoitoa Etelä-Pirkanmaalla.

Hoitoratkaisuissa valitaan aina ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisin vaihtoehto.

13

K UVA M IN N A R AITAV UO

METSÄN­ OMISTAJAN ARVOT

1 2 3

TALOUDELLINEN KESTÄ­ VYYS. ”UPM:n metsissä on enemmän puuta kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin. Pidämme metsämme tuottokuntoisina.”

EKOLOGINEN KESTÄVYYS.

”UPM:n metsät ovat hyvinvoivia ja monimuotoisia.

Huolehdimme siitä, että ne säilyvät tällaisina.”

SOSIAALINEN KESTÄVYYS.

”Jokamiehenoikeudet ­tarjoavat kaikille suomalaisille mahdollisuuden nauttia metsistä.”

Panu Mielonen muistaa yhä lapsuuden savotan kotimetsässä.

Mieleen ovat painuneet korpin raakunta, moottorisahan pärinä sekä pihkan, tervastulen ja makkaran tuoksu raikkaassa syysilmassa.

14

–

METSÄN HENKI 2/23

UPM oli ensimmäinen iso toimija Suomessa, joka otti FSC-sertifikaatin käyttöön.

Valtaosa UPM:n metsistä on sekametsiä, joissa kasvaa alueelle luontaisia puulajeja.

Suomen metsät ovat boreaalisen vyöhykkeen ja Yhdysvaltojen metsät pohjoisen lauhkean vyö­ hykkeen talousmetsiä. Uruguayn metsät taas ovat entisille laidun- ja ruohomaille perustettuja euka­ lyptuspuuviljelmiä. UPM:n metsiä hoidetaan kaik­ kialla samalla periaatteella: vastuullisesti.

KAIPAINEN suunnittelee hoitotoimenpiteet UPM:n metsiin Etelä-Pirkanmaan alueella. Hän kaavailee kullekin metsäkuviolle sopivat toimenpiteet, kuten maanmuokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon, hakkuun ja lannoituksen. Hoitoratkaisut valitaan sillä perusteella, mikä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista. ”Mietin, kannattaako jotain asiaa tehdä tai kuinka käytämme resursseja järkevästi. Nouda­ tamme metsien hoidossa metsälakia, sertifiointikri­ teerejä, hyvän metsänhoidon suosituksia ja UPM:n omia ohjeita.”

Hoitotoimenpiteiden suunnittelussa Kaipai­ nen hyödyntää metsäsuunnitelmien kuviotietoja ja metsävara-aineistoja. Metsävaratiedon käyttö on lisääntynyt merkittävästi hänen yli 30-vuotisen työuransa aikana. ”Satelliitti- ja ilmakuva-aineistojen hyödyntämi­ nen on mullistanut työmme. Sen avulla isoja alueita voi hallita tietokoneelta käsin. Maastossa käydään tarkistamassa lähinnä ympäristön kannalta arkoja paikkoja, kaava-alueita ja kaupunkimetsiä.”

Kaipaisen tehtäviin kuuluu myös yhteydenpitoa urakoitsijoihin, metsureihin ja koneenkuljettajiin. ”Pyrin välittämään kaiken tarpeellisen tiedon tilatusta työstä niin, että sen suorittaja pystyy teke­ mään työnsä mahdollisimman hyvin. Vastuullisuus tarkoittaa minulle myös tätä.”

Etelä-Pirkanmaan metsissä on pääosin rehe­ vät maapohjat, jotka ovat hyviä kuusen ja koivun

­ asvumaita. Kasvatusmetsissä on myös paljon män­ k tyä.

Alueelta korjataan kaikkia puutavaralajeja, joita UPM:n tehtaissa ja sahoilla käytetään. Kuusikuitu­ puuta käytetään Jämsänkoskella, ja mänty- ja ­koivukuitupuu menee pääasiassa Pietarsaareen.

Mäntytukki sahataan Juupajoella, ja koivuvaneri päätyy Savonlinnaan.

UPM:N metsät on Suomessa jaettu kolmeen aluee­ seen. Itäisen alueen raja kulkee Vieremältä Helsin­ kiin. Alueella sijaitsee vajaa puolet UPM:n Suo­ messa omistamista metsistä.

Itäisen alueen metsien hoidosta vastaa UPM:n metsätalouspäällikkö Panu Mielonen. Hänen tehtävänsä on tuottaa hyvälaatuista, yhtiön omaan käyttöön sopivaa puuta tehokkaasti ja vastuulli­ sesti. ”Huolehdin siitä, että yhtiön metsäomaisuutta hoidetaan hyvin”, hän sanoo.

Itäisellä alueella, varsinkin Saimaan ympäris­ tössä on yhtiön omistamia saarialueita, joissa on paljon metsätalousmaata. Näiden metsien hoidon erityispiirteitä ovat saaristokorjuu ja vesistökulje­ tukset. Saarissa käydään harvakseltaan, joten siellä tehtävät toimenpiteet tulee rytmittää tarkasti.

Myös nippu-uitolla tai aluksella hoidettava pui­ den kuljetus vaatii huolellista suunnittelua.

Mieloselta kysytään usein UPM:n metsien hyvin­ voinnin salaisuutta. Hänellä on selkeä vastaus: ”Meillä on pitkä kokemus metsänhoidosta. Tie­ dämme, mitä puuta kannattaa kasvattaa missäkin ja miten metsiä on hyvä hoitaa.”

Vaikka UPM toimittaa metsistään saatavan puun omille tehtailleen, yhtiön metsänhoito-osaamisesta hyötyvät myös UPM:n metsänomistaja-asiakkaat. ”Saamme yhtiön metsistä jatkuvasti lisää koke­ musta, ja sitä kautta muotoutuvat parhaat toimin­ tatavat yksityisasiakkaidemme metsien hoitoon.”

Maastoon Panu Mielonen lähtee aina, kun vain pääsee. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun jonkun paikan hoitoratkaisuja on tarpeen pohtia porukalla.

Näistä hetkistä hän nauttii työssään eniten.

Mielonen hakeutuu metsään myös vapaa-ajal­ laan – joko metsästämään tai vain kuljeskelemaan.

Hänen ensimmäiset metsämuistonsa liittyvät kotitilalla tehtyyn savottaan, jossa hän kulki pik­ kupoikana isänsä mukana pieni kirves kädessään.

Mieleen ovat jääneet erityisesti korpin raakunta, teeren kukerrus ja moottorisahan pärinä sekä pih­ kan, bensan, tervastulen ja makkaran tuoksu raik­ kaassa syysilmassa. ”Metsässä tunnen olevani kotonani.”

KAIKKI UPM:n Suomessa omistamat metsät on sekä PEFC/02-44-41 että FSC® (FSC-C105876) -serti­ fioituja. Metsien hoidossa noudatetaan siis kansain­ väliset yleisindikaattorit täyttäviä mutta paikalli­ sesti sovittuja sertifiointikriteerejä. ”Meillä on myös paljon omia ohjeita ja sitoumuk­ sia, jotka ylittävät sertifiointivaatimukset”, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara sanoo.

15

”Metsä turvaa tulevaisuutta sekä luonnolle, ilmastolle, minulle että tuleville sukupolville.”

Karan mukaan UPM:n metsät voivat hyvin. Suo­ messa yhtiön omistamissa metsissä on keskimäärin enemmän puuta kuin tavallisessa suomalaisessa talousmetsässä, ja ne ovat myös keskivertometsää monimuotoisempia. ”Tämä on osoitus siitä, että olemme onnistuneet yhdistämään metsissämme talouden ja biodiversi­ teetin huomioimisen.”

UPM:ssä ryhdyttiin panostamaan metsien moni­ muotoisuuteen vuonna 1998, kun UPM:n Suomen biodiversiteettiohjelma otettiin käyttöön. UPM on halunnut olla edelläkävijä vastuullisessa toimin­ nassa ja tulevaisuuteen varautumisessa. ”Haluamme olla kärkijoukoissa panostamassa ympäristöarvoihin jatkossakin”, Kara sanoo.

Merkittävimpänä toimenpiteenä hän pitää vuonna 2011 tehtyä FSC-päätöstä. Silloin päätet­ tiin, että suuri osa UPM:n metsäomaisuudesta FSC-sertifioidaan. Myöhemmin FSC-sertifiointi laajennettiin koskemaan kaikkia yhtiön metsiä.

Päätös on lisännyt UPM:n metsien monimuo­ toisuutta. Yhtiö oli ensimmäinen iso toimija Suo­ messa, joka otti FSC-sertifikaatin käyttöön.

TUOMAS KARA

Ympäristöpäällikkö, UPM Metsä

tua muutamassa vuodessa noin puoli prosenttia.

Määrää lisätään jatkossa taimikoiden hoidolla ja istutuksilla.

Lahopuuta on yhtiön metsissä tuoreen datan mukaan 5,5 kuutiota per hehtaari eli kuutio enem­ män kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin. ”Vaikka ylitämme keskiarvon, tiedämme, että määrä on liian alhainen. Siksi meidän tavoitteemme on tuplata lahopuun määrä talousmetsissämme ja erityiskohteissa jopa nelinkertaistaa se.”

Yhtiössä on kehitetty myös monimuotoisuus­ mittareita, joista hyötyvät lisäksi UPM:n asiakkaat.

Niiden avulla yksityinen metsänomistaja voi tarkis­ taa verkosta, miten esimerkiksi lehtipuun osuus on kehittynyt hänen metsässään.

UPM on kytkenyt metsien biodiversiteetin kohe­ nemisen myös yhtiön rahoitukseen ja henkilöstön tulospalkkioihin. Jos UPM:n metsät voivat entistä paremmin, yhtiö saa halvempaa lainaa ja kannus­ tepalkkioiden piirissä olevat työntekijät parempia bonuksia.

TUOMAS Karalle metsä on ennen kaikkea rauhoittu­ mispaikka, jossa voi olla yhdessä perheen kanssa ja johon liittyy paljon rakkaita muistoja. Hääkuvat on otettu valoisalla mäntykankaalla ja hääpäivät vie­ tetty perheen mökillä Kuusamon hillasoilla marjoja poimien.

Esikoistytär on nimetty Hillaksi, ja hänkin on käynyt marja- ja sieniretkillä pienestä pitäen. Työn ja pienen metsäomistuksen kautta metsällä on Karalle myös tärkeä taloudellinen merkitys. ”Metsä turvaa tulevaisuutta sekä luonnolle, ilmastolle, minulle että tuleville sukupolville”, hän tiivistää.

MONIMUOTOISUUDEN edistyminen näkyy UPM:n

metsissä muun muassa lehti- ja lahopuun määrän kasvuna. Molempien määrä on tarkoitus kaksin­ kertaistaa. Lehtipuun osuutta on saatu kasvatet­

MITÄ OLEMME JO TEHNEET? 1997

Uusi metsälaki 10§ 90-LUKU

2000

UPM ohjeet talous­metsien luonnon­ hoitoon

PEFC-sertifikaatti

2005

UPM globaali BD-ohjelma

2012

UPM FSC ryhmä

2011

1998

Biodiversiteetti­ ohjelma

UPM FSC omat metsät

2022

Forest Action

2019

UPM NPI

UPM:ssä on satsattu metsien monimuotoisuuteen 1990-luvun lopulta lähtien. PEFC-sertifikaatti otettiin käyttöön UPM:n metsissä Suomessa 2000-­luvun ­alkupuolella. Vuonna 2011 päätettiin FSC-sertifioida kaikki UPM:n Suomen metsät, ja seuraavana vuonna FSC-sertifiointia alettiin tarjota myös ­yksityisille metsänomistajille. Vuonna 2019 julkaistiin UPM:n Net Positive Impact (NPI) -ohjelma, jossa UPM sitoutui siihen, että yhtiön toiminnalla on nettopositiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle. Samalla luotiin mittaristo, jonka avulla metsien monimuotoisuuden kehitystä voidaan seurata.

Vuonna 2022 lanseerattiin UPM:n globaali Forest Action -metsävastuullisuusohjelma.

16

–

METSÄN HENKI 2/23

PAULA LEHTOMÄKI

Toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

NÄKEMYS

Puu vahvistaa omavaraisuutta ja fossiilivapautta MEILLÄ metsäyhteisön jäsenillä on näinä aikoina yhteinen ilo olla yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä. Metsistä puhuttiin kevään eduskunta­ vaaleissa paljon, ja paljon tullaan varmasti puhu­ maan myös ensi vuoden EU-parlamenttivaaleja lähestyttäessä. Ilmaston rooli korostuu.

Yhteinen haasteemme on kyetä laajentamaan näkökulmaa suomalaiseen metsäluontoon.

Puu tulisi nähdä Euroopassa strategisena raaka-­ aineena. Strategisena siksi, että se tarjoaa ratkai­ suja kahden keskeisen eurooppalaisen tavoitteen edistämiseen: omavaraisuuden ja fossiilivapauden vahvistamiseen.

On siksi välttämätöntä, että unionitasolla kye­ tään näkemään metsät laajemmin kuin vain hiili­ nieluina – ja tukemaan myös säädöksin niiden kes­ tävää raaka-ainekäyttöä.

Sota ja kansainvälisten suhteiden muutokset ovat nostaneet Euroopassa pintaan tarpeen vähen­ tää taloudellista riippuvuutta Kiinasta. Tuon tavoit­ teen toteuttaminen ei onnistu ilman mittavia muu­ toksia raaka-ainehuollossamme.

Uusiutuva puu monine, jopa maamineraaleja korvaavine mahdollisuuksineen, voi tässä työssä olla merkittävä resurssi.

ILMASTONMUUTOKSEN torjunnan keskeinen ele­

mentti, fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla, on entistäkin tärkeämpi. Puupohjaiset ratkaisut tarjoavat mittavia mahdollisuuksia aina energiantuotannosta ja pakkauksista rakentami­ seen ja jopa lääkinnällisiin tuotteisiin asti.

Perinteisiä ja uusia tuotteita puusta valmistetaan Suomessa pienemmällä hiilijalanjäljellä kuin juuri missään muualla. Sekin on arvokas asia muistaa, kun rakennamme kestävää tulevaisuutta.

Suomalaiset metsänomistajat ja puuta jalostava teollisuus voivat tarjota ratkaisuja eurooppalaisiin tulevaisuuden kysymyksiin.

Me metsäteollisuudessa tulemme ponnistele­ maan kovasti, jotta Euroopassa ymmärrettäisiin paremmin puuraaka-aineen keskeinen rooli ja siitä tehtävien tuotteiden myönteinen ilmastovaikutus.

Fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen polulla pitää edetä määrätietoisesti.

KOTITONTILLA meillä kaikilla on yhteinen tehtävä: metsien kasvun vahvistaminen ja oikea-aikaset hoi­ totoimet ovat tae sille, että raaka-aineen käyttö on pitkälläkin aikavälillä kestävää.

Metsistä saatavan hyvinvoinnin kasvattamisen ja kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisen edellytys on myös hiilinieluista huolehtiminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.

Näihinkin avain on metsien kasvu ja hyvä metsän­ hoito.

Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sitä, että uusiutuvaa raaka-ainetta on tarjolla. Siitä päättää omalta osaltaan jokainen suomalainen metsänomistaja. Metsäomaisuutta kannattaa hoi­ taa ja hyödyntää, ja metsänomistajien tukena pitää jatkossakin olla vahva verkosto sekä kannustimet aktiiviseen omistajuuteen. Metsäyhteisö on kes­ kiössä myös tulevaisuudessa.

Puu tulisi nähdä Euroopassa strategisena raaka-­aineena.

Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja, jolla on vaikuttava kokemus erilaisista julkisista tehtävistä, kuten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin sekä ympäristöministerin ja valtiosihteerin ­työstä. Hän kokee tärkeäksi olla mukana luomassa kestävää hyvinvointia Suomessa ja Euroopassa.

17

METSÄHOMMISSA TAIMIEN VARASTOIMINEN

Varastoi taimet oikein Istutettavien taimien varastointipaikka kannattaa valita huolella, jotta taimet säilyvät elinvoimaisina istutukseen asti. Taimet tulisi istuttaa aina mahdollisimman nopeasti.

T E K S T I JA K U VAT MA R K K U P U LK K I N EN

1. NOUDA TAIMET TERMINAALISTA

Etukäteen tilatut taimet haetaan UPM:n taimiterminaaleista, joita on ympäri Suomen. Taimiterminaalista ollaan yhteydessä metsänomistajaan taimien noutoajan sopimiseksi.

Taimet ovat joko muovisissa kasvatuslaatikoissa tai pahvi­ laatikoissa. Pahvilaatikoissa olevat pakkasvarastoidut taimet on sulatettu terminaalissa, joten niitä voi alkaa istuttaa heti.

2. VALITSE VARJOISA PAIKKA

ELINA SEPPÄLÄ

Sata Havu Oy

Metsäpalstalla taimia pitää säilyttää kuivumisen estämiseksi varjoisassa paikassa. Pahvilaatikkotaimet pitäisi saada lisäksi sateelta suojaan, jotta kosteus ei murenna kartonkilaatikoita.

Laatikoista on poistettu terminaalissa kannet, jotta taimet saa­ vat valoa ja pysyvät elinvoimaisina.

Huolehdi siitä, että taimien juuripaakut pysyvät kosteina istutukseen asti. Taimet pitäisi saada maahan noin viikon kuluessa siitä, kun ne on noudettu taimiterminaalista. Pahvi­ laatikkotaimiin ei saisi syntyä uutta kasvua ennen istutusta.

3. VARAA TAIMET AJOISSA

Laatutaimet kasvatetaan UPM:n omalla taimitarhalla Joroi­ sissa. Jotta niitä osataan varata oikea määrä, seuraavan vuoden tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin edellisenä vuonna. Moni tekee tilauksen puukauppaa solmittaessa.

Kun taimet on tilattu, kannattaa varmistaa työvoiman saa­ tavuus ja hankkia istutusvälineet. Metsänomistajalla pitää olla oma istutusputki ja taimivakka.

UPM:n asiakkaat saavat välineistä pienen alennuksen ­Uittokalusto Oy:stä. Jos istutusta ei ehdi tehdä itse, sen voi tilata UPM:n metsäasiakasvastaavalta.

18

–

METSÄN HENKI 2/23

UPM:n taimet kuljetetaan keväällä taimiterminaaleihin eri puolille Suomea.

Sata Havu Oy:n Elina Seppälä ja Sampsa Patamäki tarkastelevat hyvälaatuisia, lumen alla talvehtineita taimia Kullaan taimiterminaalissa.

3×

TAIMET TALTEEN

Elinvoimaisen taimen tuntomerkkejä ovat syvänvihreä väri ja kostea juuripaakku.

Varmista, että pahvilaatikon kansi on poistettu ennen varastointia, jotta taimet saavat valoa.

Varaa taimet jo edellisenä vuonna ja hanki istutusvälineet ja istutusporukka hyvissä ajoin.

KATSO ­VIDEO: VARASTOI TAIMET OIKEIN

youtube.com/upmmetsa

19

20

–

METSÄN HENKI 2/23

ENSIHARVENNUS TUO KASVUTILAA Pöyhösten metsä Hankasalmella on ollut suvun omistuksessa 1550-luvulta lähtien. Olli Pöyhönen on hoitanut Amerikan tädiltään ostamaansa metsää vuodesta 1991. Ensiharvennus tuo Pöyhösen puille lisää valoa ja tilaa kasvaa.

TEK S TI SAIL A AA R NI O

|

KU VAT M I K K O VÄ H Ä NI I T T Y

21

UPM:n kumppanuus­ sopimukseen kuuluvaan metsäsuunni­ telmaan oli kirjattu myös alueen ensi­ harvennus.

inteessä sijaitseva kuusivaltainen metsä kylpee valossa.

Suorarunkoisten puiden latvat kurottavat kohti kirkkaansinistä taivasta. Puita on tasaisesti, ja niillä on tilaa kasvaa.

Kaadetut puut ovat siisteissä pinoissa tien vieressä. Avartuneessa maisemassa kuuluu vain mustarastaiden ja västäräkkien sirkutus.

Metsänomistaja Olli Pöyhönen katsoo ensiharvennettua metsäänsä tyytyväisenä. Kaikki on hänen mukaansa juuri niin kuin olla pitää: puuta on kaadettu sopivasti, havupuiden sekaan on jätetty lehtipuuta, eikä kasvamaan jätetyissä puissa näy kolhuja.

Metsätalousteknikon koulutuksen hankkinut Pöyhönen osaa arvioida ensiharvennuksen laatua asiantuntijan silmin. ”Metsäkoneen kuljettaja työskenteli nopeasti ja tehokkaasti. Puunrungoissa ei näy pilkon pilkkoa.

Tässä oli huippuammattilainen asialla.”

METSÄ sijaitsee Hankasalmella, Keski-Suomen ja

Savon rajamailla. 43 hehtaarin kokoisesta metsästä ensiharvennettiin tänään noin hehtaarin alue.

Pikkupojasta lähtien sukunsa metsissä kulkenut Pöyhönen tuntee sen hyvin. Hän muistaa jyrkän ylämäen, jossa käveli isänsä kanssa, kun he istuttivat metsään männyn avojuuritaimia kesäkuun alkupäivinä itikoiden keskellä. Mieleen nousevat myös hankintahakkuut kotitilan mailla.

Viitalan tila ja sen metsät ovat olleet Pöyhösen suvun hallinnassa lähes 500 vuotta. Olli Pöyhönen ryhtyi metsänomistajaksi vaimonsa kanssa 1991, kun Pöyhösen Amerikan täti myi omistamansa metsän heille. Maalaistalon pojan oli tarkoitus työllistyä metsäalalle, mutta 1990-luvun lama torppasi nämä haaveet. Kun hän valmistui metsätalous-

22

–

METSÄN HENKI 2/23

teknikoksi, töitä ei ollut. Niinpä hänestä tuli luokanopettaja, joka viettää vapaa-aikansa metsässä.

Pöyhönen tekee metsässään ensisijaisesti heinäämistä, perkaamista, pystykarsintaa sekä tienvarsien ja metsän raivausta. ”Nautin siitä, kun saan kulkea metsässä raivaussahan kanssa itsekseni kaikessa rauhassa.”

Vaimon kanssa he käyvät myös marjastamassa ja sienestämässä. Eläkepäivillään mies on kaavaillut rakentavansa lammen rantaan pienen mökin, jossa voisi oleskella kerralla pidempään ja hoidella metsää. Tällä hetkellä kotiovelta on sinne 25 kilometrin matka.

PÖYHÖNEN on tehnyt yhteistyötä UPM:n kanssa

alusta pitäen. Kumppanuussopimukseen kuuluvat muun muassa puukauppa, hakkuupalvelu, taimitoimitukset ja metsäsuunnitelman tekeminen.

Pöyhönen pitää suunnitelmaa hyödyllisenä, koska siinä on kuvattu metsät kokonaisuutena sekä niiden tulevat hoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet kuviokohtaisesti. Suunnitelmaan oli kirjattu myös tämän alueen ensiharvennus.

Olli Pöyhöstä harmittaa se sävy, jolla metsistä nykyisin yleisesti keskustellaan. ”Metsänomistajia pidetään pahantekijöinä, jotka pilaavat Suomen metsät. Ajatellaan, että kaikki metsät pitäisi suojella. Mutta silloinhan me vain lahottaisimme ne pystyyn.”

Ensiharvennuksen voi tilata UPM:ltä ottamalla yhteyttä oman alueensa metsäasiakasvastaavaan. ”Meillä on kattava verkosto Suomessa. Toimialueemme jokaisessa pitäjässä on henkilö, joka vastaa sen alueen asiakkaista. Me tarjoamme korjuupalvelua koko toimialueella”, sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Tero Anttila.

UPM sopii puukaupat ensiharvennuksista pääsääntöisesti kahden vuoden kauppa-ajalla. ”Kun teemme sopimuksen, lupaamme toteuttaa hakkuun tiettyyn aikaan mennessä. Joskus hakkuu voi alkaa kaupan allekirjoittamisen jälkeen hyvinkin nopeasti. Se toki edellyttää sitä, että kohde on valmis hakkuuseen ja meillä on tarve kaadettaviin puihin”, Anttila jatkaa.

OLLI Pöyhönen on tyytyväinen yhteistyöhön UPM:n

kanssa. Hän on tullut metsäasiakasvastaavansa Juha Valkosen kanssa niin tutuksi, että uskalsi soittaa hänelle keväisenä sunnuntainakin, kun havaitsi, että kuusen taimia oli jäänyt laatikollinen yli. Valkonen kiitti tiedosta ja välitti taimet toiselle isännälle, joka oli juuri kysellyt häneltä sellaisia.

23

METSÄN­ OMISTAJAN ARVOT

1 2 3

”Ensihar­ vennuksen jälkeen jäljelle jää hyväkuntoi­ nen metsä, jossa puut saavat valoa tyvelle asti, jolloin niillä on kasvu­ tilaa.”

JATKUVUUDEN VAALIMI­ NEN. Haluan huolehtia

meidän sukumme hallussa 1550-luvulta asti olleen metsän hyvinvoinnista. Toivon, että lapseni jatkavat metsän hoitamista.

MONIMUOTOISUUS. Ympä-

ristöasiat pitää ottaa huomioon metsänhoidossa mutta metsää ei voi pelkästään suojella.

TALOUDELLINEN HYÖTY.

Metsästä pitää tulla myös tuloa. Metsän omistaminen ei ole ilmaista. Siitä, minkä verran metsätulosta maksetaan veroa, puhutaan todella vähän.

”Kun on hyvät ja mutkattomat suhteet, hommat sujuvat”, Pöyhönen summaa.

METSÄKONEEN kuljettaja Jari Nenoselle laadukas ensiharvennus tarkoittaa sitä, että metsä on harvennuksen jälkeen oikeassa tiheydessä, kuvio näyttää viimeistellyltä ja yhtenäiseltä, eikä metsässä näy ajourapainaumia. ”Pyrin siihen, että kun tulen hytistä ulos ja katson metsää, silmä lepää kokonaisuudessa.”

Korjuulaadun tavoitteena on hänen mukaansa laittaa metsä kasvukuntoon. ”Tähän mennessä metsä oli kasvanut sen verran, että latvuskerrokset olivat kiinni toisissaan. Jäljelle jää hyväkuntoinen metsä, jossa puut saavat valoa tyvelle asti, jolloin niillä on kasvutilaa”, Metsä-­ Multian palveluksessa työskentelevä Nenonen ­tiivistää.

NENONEN aloittaa työnsä suunnittelemalla varas-

tointipaikan sijainnin. Toisinaan hän katsoo alueen karttaa jo etukäteen mutta yleensä vasta leimikolle tultaessa. Varastointipaikalta käsin hän lähtee

24

–

METSÄN HENKI 2/23

Uusimpien hakkuukoneiden puomi ulottuu jopa 11 metrin päähän, jolloin se pystyy kaatamaan puita noin 20 metrin levyiseltä kaistaleelta. Tällä on Tero Anttilan mukaan selvä vaikutus harvennuksen laatuun, koska ajouria täytyy tehdä vähemmän.

l­ uomaan ajouraverkostoa maaston ja kuvion muodon mukaan. Tässä kohteessa metsän vieressä oleva jyrkänne määritti pitkälti ajouran paikkaa.

Nenonen poistaa puut ajouran kohdalta ja sijoittaa kaadetuista puista havut sen päälle suojamatoksi.

Ajouran huolellinen tekeminen on tärkeää, koska sitä pitkin kulkee myös ajokone, joka hakee kaadetut puut metsästä muutaman päivän sisällä harvennuksesta.

Ajourat saavat Nenosen mukaan olla korkeintaan 4,5 metriä leveitä, ja uravälin pitää olla 20 metriä. ”Mitä kauempaa pystyn ottamaan puita, sitä vähemmän tulee ajouraa metsään ja kolhuja jäljelle jääviin puihin. Tämä vaikuttaa selvästi harvennuksen laatuun.”

Kaadettaviksi puiksi Jari Nenonen valitsee huonolaatuiset, esimerkiksi mutkaiset ja toisissaan kiinni olevat puut.

Seuraavaksi hän harventaa puita tiheimmistä kohdista sopivaan harvuuteen. Mittarina hän käyttää harjaantunutta silmäänsä ja relaskooppia,

Metsäkoneen kuljettaja Jari Nenonen pyrkii huolellisesti välttämään kolhuja. ”Katson, mihin teen ajouran. Kun kaadan puun, mietin tarkkaan, mihin väliin se kannattaa kaataa.”

Miten ensiharvennus vaikuttaa metsän kasvuun?

Kysyimme asiaa palvelualueen päällikkönä Tapio-konsernissa toimivalta Kalle Vanhatalolta, joka vastaa yhtiössä metsänhoidon suosituksista.

1. Miten taimikonhoito vaikuttaa onnistuneeseen ensiharvennukseen?

Taimikonhoidossa valitaan kasvatettavat puut ja raivataan taimikko sopivaan tiheyteen metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti hyödyntämällä metsänhoidon suosituksia. Puilla on tämän jälkeen tilaa kasvaa ensiharvennusvaiheeseen. Hyvin hoidetussa metsässä ensiharvennus on sujuvaa ja hakkuukertymä tuottaa tuloja.

2. Miten myöhästynyt ensiharvennus vaikuttaa metsän kasvuun?

Hakkuun myöhästyminen ei vaikuta metsän hehtaarikohtaiseen kuutiokasvuun, mutta se vaikuttaa siihen, kuinka hyvin puut järeytyvät ja tuottavat arvokasta tukkipuuta. Harvennuksen jälkeen kasvamaan jätetyt puut hyödyntävät vapautuneen ­kasvutilan, mikä kiihdyttää niiden kasvua.

a­ puvälinettä, jota käytetään kuviolla olevan puun määrän mittaamiseen. ”Relaskoopilla varmistetaan oikea runkomäärä pohjapinta-alaan suhteutettuna. Sitä käytetään ensiharvennuksessa myös omavalvonnan välineenä”, Nenonen kertoo.

ENSIHARVENNUS on palkitseva vaihe, sillä sen jäl-

keen metsän voi antaa rauhassa järeytyä. ”Nyt voi vain ihailla, miten komeasti metsä kasvaa”, Olli Pöyhönen naurahtaa.

Tero Anttila on samaa mieltä. ”Tässä kohteessa ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään. Luonto hoitaa lämmön, valon ja ravinteet.

Kuljettaja on tehnyt hyvän jäljen, joten tässä on kaikki onnistumisen edellytykset sille, että metsästä saadaan taloudellisesti tuottava.”

Seuraava hakkuu tulee Anttilan mukaan ajankohtaiseksi noin 15 vuoden päästä. ”Meillä on Ollin kanssa kumppanuussopimus, joten meillä on tiedossa hänen metsävarallisuutensa tila ja laatu. Mietimme yhdessä, mistä ja milloin puuta kannattaa kaataa seuraavaksi.”

3. Mitä vaikutuksia suositusten vastaisilla ensiharvennuksilla on metsän kasvuun?

Suosituksia harvemmaksi hakatussa metsässä puut eivät pysty hyödyntämään kaikkea vapautunutta kasvutilaa, mikä pienentää metsän kokonaiskasvua.

Männiköt sietävät huonommin voimakasta harvennusta kuin kuusikot, minkä vuoksi suositusten vastainen harvennus aiheuttaa männikköihin herkemmin tuotostappioita.

4. Minkä vuoksi ensiharvennus on ollut Suomessa myöhässä noin 1 000 000 hehtaarilla (VMI12)?

Yhtä selittävää tekijää ei ole. Ensiharvennusten toteutus ajallaan edellyttää metsänomistajalta halua metsäomaisuutensa hoitoon ja metsätalouden harjoittamiseen. Kyse on paljolti siitä, millainen merkitys metsällä on omistajalleen ja kuinka hyvin hän tuntee metsänsä mahdollisuudet ja tilanteen.

5. Miksi ensiharvennus olisi hyvä tehdä oikeaan aikaan ja suositusten mukaan?

Siten varmistetaan riittävä kasvutila laadultaan parhaiden puiden jatkokehitykselle, jolloin niistä tulee arvokkaita tukkipuita. Suositusten mukaan toimittaessa vähennetään myös tuhoriskejä, kuten tuuli- ja lumituhoja.

25

TALOUS PUUMARKKINA NYT

KYSYNTÄ KOVASSA KASVUSSA Mitä metsänomistajan pitää tietää saadakseen metsästään parhaan hyödyn?

Mikä on metsätalouden tilanne tällä hetkellä?

Sen kertoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäisen puumarkkinakatsaus.

TEKST I J O S E R I I KO NEN | K U VA U P M

KOTIMAAN puumarkkinatilanne on alkuvuonna ollut varsin pirteä. Puuta on ostettu enemmän kuin vastaavana ajankohtana aiempina vuosina. ”Jos tarkastelemme julkista tilastointia, ostot yksityismetsistä ovat olleet suurempia kuin edellisenä kolmena vuonna. Hyvä vire puumarkkinoilla jatkuu”, sanoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

Kaikkien puutavaralajien – tukkipuu, kuitupuu ja energiapuu – kysyntä on kaikilla hakkuutavoilla ollut Kiiliäisen mukaan alkuvuonna kovaa.

Se on metsänomistajille myönteinen uutinen: hyvä puumarkkinatilanne on mahdollistanut heille suunnitelmallisen metsienhoidon ja -käytön.

PUUKAUPASSA harvennushakkuiden osuus on alku-

vuonna ollut hieman suurempi muutamiin aiempiin vuosiin verrattuna, mitä selittää osaltaan se, että kasvanut kysyntä kohdentuu entistä enemmän kuitupuuhun. Jatkossakin on varmasti kysyntää harvennuksille.

Kotimaan puumarkkinaympäristössä tapahtuneen kysynnän sekä puun hankintalähteiden muutoksen takia hintakehitys on ollut voimakasta

26

–

METSÄN HENKI 2/23

koko alkuvuoden ajan sekä tukissa, kuidussa että energiapuussa. ”Se on ollut jopa niin voimakasta, että puumarkkinan vallitseva hintataso ei todellisuudessa vastaa nykyisellään lopputuotemarkkinoiden hintakehitystä. On selvää, että maailmantalouden heikkeneminen vaikuttaa myös metsäteollisuuteen.”

Kysynnän ja tarjonnan muuttunut tilanne on poikkeuksellinen. Yksi syy on Venäjän puun ­t­uonnin tyrehtyminen Ukrainan sodan takia.

Venäjältä tuodun puun osuus on kotimaan metsäteollisuudessa ollut aikaisempina vuosina varsin tuntuva. Toinen keskeinen syy on kotimaan metsäteollisuuden investoinnit, jotka kasvattavat puun kysyntää. ”Tämä on vaikuttanut puun kysynnän kasvuun Suomessa, sillä UPM on korvannut venäläisen puun pääosin kotimaisella hankinnalla. Olemme reagoineet tähän muun muassa laajentamalla hankinta-aluettamme pohjoisessa Suomessa sekä lisäämällä henkilöstömäärää koko Suomen toimialueellamme.”

Puukaupan kasvu on Kiiliäisen mukaan näkynyt pohjoisessa Suomessa etenkin alkuvuoden talvi-

Puukaupan kasvu on näkynyt etenkin talven aikana pohjoisessa Suomessa.

VINKKI UPM Metsä hoitaa yksityismetsiä yli 1 000 000 ­hehtaarin ­alueella.

Miten varmistaa, että metsää ­hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla? ”Yksi hyvä keino on se, että sopii puukaupan yhteydessä ajankohtaisista metsän­hoitotöistä. Se on hyvä hetki käyttää kaupasta saatavia tuloja metsänhoitoon: rahallinen panostus kiinnittyy tulevaisuuden puukauppojen turvaamiseen. UPM Kasvu -kumppanuussopimuksen myötä meillä UPM:llä puukaupasta kertyviä bonuksia voi hyödyntää metsänhoitotyösopimuksissa. Se on rahanarvoinen etu!”

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityispuukaupan johtaja

Mikä on ajankohtaista metsänhoidossa juuri nyt? ”Kesä on hyvää taimikonhoidon aikaa. Taimikonhoito on investointi, jolla vaikutetaan kasvatettavan puuston laatuun ja järeyteen. Työn tarkoituksena on kasvattaa tulevaisuuden hakkuutuloja. Suunnitelmallisuus metsänhoidossa varmistaa parhaan tuoton ja terveet, kasvavat metsät. Metsän omistaminen on kokonaisuus, ei pelkästään puukauppaa.”

PALVELU

Toimiva työkalu ­metsänomistajalle kuukausien aikana, kun muualla Suomessa kauppaa käytiin edellisvuosien tapaan. Tosin nyt vuoden edetessä puukauppa on näyttänyt poikkeuksellisen vireältä muuallakin Suomessa.

KIILIÄINEN ei usko, että myönteinen kehitys jää

tähän, vaan kotimaisen puun hyvä kysyntä jatkuu tästä eteenpäinkin. ”Puupohjaisten tuotteiden kasvava kysyntä ­maailmassa, sopeutuminen Venäjän tuontipuun loppumiseen, metsäteollisuuden lisääntyvä puuntarve sekä UPM:n kasvava panostus kotimaan puumarkkinaan tuovat metsänomistamiseen vankan ja turvallisen pohjan myös tulevaisuudessa.”

Kiiliäinen painottaa, että olivat suhdanteet ja puun hinnat minkälaisia tahansa, metsän hyvinvointi on kaiken a ja o. Kun metsä voi hyvin, se myös tuottaa. ”Nyt ja tulevaisuudessa tulee varmistaa, että metsiä hoidetaan ja käsitellään aina oikealla tavalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että metsää hoidetaan suhdanteista riippumatta oikea-aikaisesti – silloin ja siten, kun metsän kasvu, terveys ja hyvinvointi edellyttävät.”

• UPM Metsä -verkkopalvelu on loistava työkalu oman metsänomistuksen hallintaan. Se on metsänomistajan maksuton asiointikanava verkossa.

• UPM Metsä -verkkopalvelussa voi tehdä puukauppaa, tilata metsänhoitotöitä, tarkastella metsäomaisuutta, kirjata tietoja metsäverotusta varten ja lähettää metsäveroilmoituksen verottajalle sekä seurata sopimusten tilaa ja etenemistä silloin, kun metsänomistajalle itselleen parhaiten sopii.

• Verkkopalvelu toimii myös omalle henkilöstöllemme erinomaisena työskentelyalustana asiakastapaamissa.

• Se on arvioitu toimialan parhaaksi. Suosittelemme palveluun tutustumista ja sen käyttöä kaikille metsänomistajille.

UPM Metsä -verkko­palvelussa näet sinulle ­ehdotetut ajankohtaiset hakkuuja metsänhoitotyöt ja voit tehdä niistä tarjouspyyntöjä.

27

TALOUS HIILIKÄDENJÄLKI

METSÄTEOLLISUUDEN VIENTI VIHERTÄÄ Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät EK:n teettämän selvityksen perusteella jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt.

NOIN 60 prosenttia. Se on metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuuden osuus Suomen viennin hiilikädenjäljestä eli päästövähennyksistä, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennistä eri puolille maailmaa.

Tämä selviää Elinkeinoelämän keskusliiton AFRY Finlandilla teettämästä tutkimuksesta. ”MetsäteolliOsuus suuden omassa ilmastotiekartassa viennin suurimmat ilmashiilikäden­ tohyödyt tulevat jäljestä on kartongeista, jotka noin 60 korvaavat erityiprosenttia. sesti muovipohjaisia tuotteita, sekä puutuotteista eli sahatavarasta ja puulevyistä, jotka korvaavat muun muassa sementtiä ja terästä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.

Hänen mukaansa näiden lisäksi voidaan tulevaisuudessa odottaa kasvavia ilmastohyötyjä useilta uusilta tuotesegmenteiltä.

Esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit voivat korvata öljypohjaisia mate­ riaaleja ja puuvillaa ja biopolttoaineet fossiilisia polttoaineita. Puun ligniinistä voi valmistaa materiaalia korvaamaan fossiilista grafiittia akuissa. ”Lisäksi kiinnostava mahdollisuus on ottaa metsäteollisuuden bioenergiatuotannosta talteen hiilidioksidia ja hyödyntää sitä esimerkiksi vetytaloudessa uusien tuotteiden raaka­aineina tai polttoaineina.”

28

–

METSÄN HENKI 2/23

SUOMEN VIENNIN HIILIKÄDENJÄLKI Suomen viennin hiilikädenjälki nyt

Suomen viennin hiilikäden­ jälki 2040:

Suomen oma hiilijalanjälki

102

miljoonaa CO2e/v 63

miljoonaa CO2e/v

49

miljoonaa CO2e/v (2021)

Arvio Suomen viennin hiilikädenjäljestä, mikäli markkina­osuus säilyy nykyisellään.

Hiilidioksidiekvivalentteihin (CO2e) lasketaan hiilidioksidipäästöt sellaisenaan, metaanipäästöt (CH4) kerrottuna 25:lla ja typpioksiduulipäästöt (N2O) kerrottuna 298:lla.

SUOMEN VIENNIN HIILIKÄDENJÄLKI KLUSTEREITTAIN (miljoonaa CO2e/v) Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Palvelut Kaivos-, metalli- ja metallituoteteollisuus Kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuus

4,9 7,0 10,3

3,9

*0 Metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuus

37,2

63,3 miljoonaa CO2e/v

*Muut, mukaan lukien elintarviketeollisuus: luku on lähellä nollaa, koska tämän klusterin volyymi on suhteellisen pieni ja koska vientituotteiden ja -palvelujen kasvihuonepäästövaikutus on markkinoiden perustasoon verrattuna vaatimaton.

Klusterin tuotteet ovat niin sekalainen kokoelma, että keskimääräistä vaikutusta on vaikea arvioida.

LÄHDE: AFRY Finland

NEUVONANTAJA TALOUS Metsävähennys tuli tuloverolakiin 1.1.1993, ja vähennystä voitiin soveltaa ensimmäisen kerran saman verovuoden verotuksessa.

Vuodesta 2008 alkaen metsävähennyspohjan enimmäismäärä nousi 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta. Samalla metsävähennyspohjan määräytyminen ja seuranta muuttuivat metsänomistajakohtaiseksi aikaisemmin sovelletun kiinteistökohtaisen menettelyn sijaan. Näin verovelvollisen omistamia, metsävähennykseen oikeuttavia metsiä kohdellaan ikään kuin yhtä metsää.

HEIKKI KALVILA

Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

Metsänomistajakohtainen metsävähennys METSÄNOMISTAJA voi vähentää puun myyntitulon

v­ erotusyhtymää koskevia säännöksiä, vaikka puolisoiden kesken ei muodostuisi metsäyhtymää.

Puolisoiden yhteisesti harjoittamaan metsätalouteen luetaan kummankin puolison yksin omistamat metsät ja kaikki heidän yhteiset metsänsä, vaikka he omistaisivat ne erilaisin osuuksin. Metsä­ vähennyksen seuranta toteutuu kaikkien näiden metsien osalta puolisoiden yhteisen metsätalouden seurantayksikössä.

Metsänomistajakohtaisen metsävähennyksen pointti on siinä, ettei hakkuita tarvitse keskittää juuri ostetulle tilalle, koska on sama, miltä metsävähennystilalta puun myyntitulo saadaan.

METSÄNOMISTAJAN tulee ilmoittaa metsävähennyk-

Metsänomistajakohtaisen metsävähennyksen ­piirissä olevat tilat (esimerkeissä kaikilla tiloilla on sama omistaja): • TILA A: Metsänomistaja on ostanut tai muutoin hankkinut tilan vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen jälkeen.

• TILA B: Metsänomistajalle on siirtynyt edellisen omistajan käyttämätöntä metsävähennystä.

• TILA C: Metsänomistaja on käyttänyt metsävähennyksen loppuun. Mikäli metsänomistajalle on muodostunut uutta metsävähennyspohjaa esim.

A- tai B-tilan myötä, myös C-tilan puiden myyntitulosta voi tehdä metsävähennyksen.

verotuksessa metsän hankintamenosta 60 prosenttia metsävähennyksenä. Pelkistetysti metsän hankintameno on metsän osuus kiinteistön, määräalan tai määräosan kauppahinnasta.

Jos kiinteistön omistusoikeus siirtyy ­edelleen vastikkeettomalla saannolla, kuten lahjana tai ­perintönä, siirtyy edellisen omistajan käyttämätön metsävähennys jatkuvuusperiaatteella metsä­ taloutta jatkavan omistajan käyttöön.

Oikeus metsävähennykseen on ­luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä, näiden muodostamalla verotusyhtymällä ja yhteismetsällä. seen liittyvät seurantatiedot metsäveroilmoituksella. Seurantatietoja ovat: 1) Metsävähennyspohja, 2) aikaisemmin käytetty metsävähennys, 3) luovutusvoittoon lisätty metsävähennys, 4) käytettävissä oleva metsävähennyksen määrä, 5) metsätalouden pääomatulon veronalainen määrä metsävähennykseen oikeuttavista metsistä verovuonna, 6) verovuoden metsävähennys ja 7) käytetty metsävähennys yhteensä.

Kun vähintään kaksi henkilöä omistaa ­yhdessä metsää, syntyy verotusyhtymä. Jos yhtymä ­harjoittaa pelkästään metsätaloutta, sitä kutsutaan veroslangilla metsäyhtymäksi. Metsäyhtymä on metsätalouden verotettavan tulon laskentayksikkö sekä metsävähennyksen seurantayksikkö.

SAMAAN metsäyhtymään voi kuulua ­useita metsä­

kiinteistöjä, jos kaikilla kiinteistöillä on samat omistajat samoin omistusosuuksin. Jos eri metsäkiinteistöjen omistusosuudet poikkeavat ­toisistaan, niitä käsitellään erillisinä metsäyhtyminä, vaikka niillä olisi samat omistajat.

Puolisoiden yhdessä harjoittamasta metsätalou­ desta saadun tulon verotukseen sovelletaan

Metsän­ omistaja voi vähentää verotuksessa 60 prosent­ tia metsän hankinta­ menosta.

Ei metsävähennysoikeutta:

• TILA D: Metsänomistaja on ostanut metsätilan

ennen vuotta 1993.

• TILA E: Metsänomistaja on saanut metsätilan pe-

rintönä tai lahjana, eikä hänelle ole siirtynyt edellisen omistajan käyttämätöntä metsävähennystä.

LOPPUKEVENNYKSENÄ todettakoon, että metsävähennyskiinteistöjen luovutuksiin liittyvissä veropykälissä on eräissä tilanteissa varsinaisia kommervärkkejä, joista kannattaa ottaa selkoa etukäteen.

29

PUHEENAIHE LAIKKUMÄTÄSTYS

Jatkuvatoiminen laikkumätästys säästää rahaa Metsänmuokkauksessa käytetään yhä useammin jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska se on joutuisampi ja kustannustehokkaampi menetelmä kuin perinteinen kaivurimätästys.

T E K S T I SU SAN N A CY G N EL | KUVAT U P M

30

–

METSÄN HENKI 2/23

MÄTÄSTÄVÄSSÄ maanmuokkauksessa tehdään mät­ täitä kääntämällä maata koholle, jotta taimet saa­ daan istutettua kivennäispintaiseen maahan. Perin­ teisesti sitä urakoidaan kaivurilla mätäs kerrallaan.

Jatkuvatoimisessa laikkumätästyksessä metsä­ traktoriin kiinnitetty Bräcke-laite kääntää maata traktorin edetessä maastossa, ja kivennäismaapin­ taisia mättäitä muodostuu automaattisesti halut­ tuun tiheyteen.

Kuski voi säätää mätästiheyttä kohteen ja asiak­ kaan toiveiden mukaan. ”Jatkuvatoiminen laikkumätästys on tehokasta, sillä hehtaarin alueen saa parhaimmillaan käsitel­ tyä noin tunnissa. Kaivurilla saman alueen mätäs­ tämiseen menee koko päivä”, kertoo urakoitsija Hannu Rintamäki Seinäjoelta.

KAIVURIA voi Rintamäen mukaan olla ajoittain vai­ kea saada työhön mätästystilausten ruuhkautuessa, ja siksi metsänomistajat ovat alkaneet kiinnostua jatkuvatoimista mätästyksestä.

Jatkuvatoiminen mätästys muokkaa maanpintaa kevyemmin kuin kaivuri. ”Mättäät jäävät matalammiksi ja muokkauk­ sen jäljet tasoittuvat maastossa nopeammin”, havainnollistaa tuotepäällikkö Ella Kaivola UPM Metsältä.

Lisäksi kyseessä on perinteistä kaivurityötä vähäpäästöisempi maanmuokkausmenetelmä.

Kustannuksetkin jäävät alhaisemmiksi, koska työ etenee nopeasti.

Nopeuden takia myös laikkumätästyksen heh­ taarikohtaiset hiilidioksidipäästöt ja polttoaineen menekki ovat Bräckellä pienempiä kuin kaivuri­ työssä. Jatkuvatoimista muokkausta suosimalla voidaan siten myös vähentää metsätalouden hiilidioksidipäästöjä.

JATKUVATOIMINEN mätästys sopii parhaiten kiven­ näismaiden vähäkivisille kohteille, joilta on kerätty uudistushakkuun jälkeen hakkuutähteet. ”Paksua risukkoa, esimerkiksi tiheitä kuusenok­ sia, ei saisi olla maassa paljon, koska silloin laite ei saa kuopaistua kivennäismaata esille”, Rintamäki selittää.

Kannot ja yksittäiset kivet eivät haittaa, koska Bräcke-laite pystyy kiertämään esteitä yhä ketterämmin. ”Se pystyy liikkumaan siellä, missä muutkin metsäkoneet. Tiheään kivikkoon tai kallioon ei ­tietenkään saa millään tehtyä mättäitä”, Rintamäki jatkaa.

31

PUHEENAIHE LAIKKUMÄTÄSTYS

Laikkumumätästyksen hiilipäästöt ovat pienempiä kuin kaivurityössä.

Jyrkät rinteet tai liian pehmeä maa ovat esteitä jatkuvatoimiselle laikkumätästykselle. Nevalla kone vajoaa, eikä sieltä edes saisi kivennäismaata esiin. Kunttaa tulisi olla Rintamäen mukaan enin­ tään 30 senttiä.

Ella Kaivola korostaa, että metsänuudistami­ sessa tärkein tavoite on kohisten kasvava taimikko. ”Mikäli kohde edellyttää mätästystä kaivurilla, siitä ei kannata säästää. Toisaalta jos jatkuvatoimi­ nen laikkumätästys soveltuu kohteeseen, se on hyvä valinta.”

UPM:N metsäasiakasvastaavat auttavat metsän­ omistajia valitsemaan sopivan muokkausme­ netelmän omalle metsälleen. Jatkuvatoimista mätästystä suositellaan kustannustehokkuutensa ansioista, jos se vain sopii kohteeseen. Edullisuu­ delle on tilausta, sillä konetöiden kustannukset ovat muutenkin nousussa.

Jarmo Mattilalla on useita metsätiloja Kuri­ kassa, Ilmajoella ja Kankaanpäässä. Metsäasiakas­ vastaava ehdotti hänelle jatkuvatoimista laikku­ mätästystä Kurikassa sijaitsevalle metsäalueelle, ja

32

–

METSÄN HENKI 2/23

”Kun kylvö tehdään muok­ kaamisen yhteydessä, metsän­ omistajalta säästyy vielä enemmän aikaa.”

Mattila päättikin kokeilla uutta menetelmää tänä keväänä. ”Kyseessä on pieni tasainen kohde, jossa ei ole kiviä eikä ojia. Jatkuvatoiminen laikkumätästys on kuulemani mukaan edullisempi ja nopeampi muok­ kausmenetelmä tällaisilla vähäkivisillä alueilla, joissa hakkuutähdettä on vähän”, Mattila sanoo.

Tähän mennessä hän on tehnyt itse kaikki uudis­ tamistyöt, joihin kuuluvat esimerkiksi kylvöt sekä avojuuristen taimien kuokka- ja pottiputki-istutuk­ set. Taimet hän vie paikalle mönkijällä. ”Bräcke-mätästyksen jälkeen liikkuminen met­ sässä on ollut helpompaa kuin kaivinkoneen jäljiltä.

Todennäköisesti käytän jatkuvatoimisen laikku­ mätästyksen menetelmää myös tulevina vuosina”, Mattila pohtii.

Jatkuvatoimiseen mätästykseen käytettävät koneet kehittyvät koko ajan, ja jo nyt siihen on mahdollista liittää kylvölaite. Myös UPM:ltä saa ostettua konekylvöä palveluna. ”Kun kylvö tehdään muokkaamisen yhteydessä, metsänomistajalta säästyy vielä enemmän aikaa”, Rintamäki sanoo.

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

4. Mikä on Suomen hiilikädenjälki vuonna 2040?

1. Mikä on viherkukkajäärä?

A) Perhonen B) Kotilo

C) Pölyttäjä

2. Koska UPM:n omat metsät päätettiin FSC® (FSC-C105876) -sertifioida?

3. Miten suurella alueella suomalaisista metsistä ensiharvennus on myöhässä?

A) 58 miljoonaa CO2e/v

B) 102 miljoonaa CO2e/v C) 98 miljoonaa CO2e/v

A) 50 000 ha B) 80 000 ha

C) 100 000 ha

A) 2011 B) 2015 C) 2016

5. Kuinka monta ­prosenttia metsänomistaja voi vähentää metsän ­hankintamenosta metsä­vähennyksenä puun myyntitulon verotuksessa?

A) 60 prosenttia B) 50 prosenttia C) 45 prosenttia

SIIHEN AIKAAN Ennen metsäasiakasvastaavat ja metsänomistaja-asiakkaat suunnittelivat metsänhoitoa maastossa. Nyt se hoituu myös etänä.

Kysymysten vastaukset: 1. c, 2. a, 3. c, 4. b, 5. a

VIELÄ pari vuosikymmentä sitten suuri

osa UPM:n metsänomistaja-asiakkaista asui samalla paikkakunnalla, jossa hei­ dän omistamansa metsä sijaitsi. ”Oli tavallista lähteä metsään ­asiakkaiden kanssa paperisten karttojen kera”, kertoo 37 vuotta UPM:llä työs­ kennellyt metsäasiakasvastaava Ilkka Matikainen.

Metsässä saattoi vierähtää useampi tunti, ja siellä juteltiin muustakin kuin metsäasioista. Reissun jälkeen mentiin usein toimistolle juomaan kahvit ja alle­ kirjoittamaan sopimukset. ”1980-luvulla asioiden hoitaminen ei ollut niin kiireellistä. Soiteltiin asiak­ kaille ja läheteltiin papereita postitse.”

Nykyisin metsänomistaja-asiakkaat asuvat yleensä kaupungeissa kaukana metsistään. Jos asiakas ei voi tai halua

Sippolan metsäkoulun professori Osara luennoi metsänomistajille maastoluennolla.

tulla paikan päälle, metsäasiakasvas­ taava voi mennä metsään yksin ja tehdä sen jälkeen tarjouksen metsänhoito­ töistä tai hakkuista UPM Metsä -verk­ kopalveluun. Kaikki asiointi onnistuu sähköisesti.

”Vuosien saatossa työvälineet ovat muuttuneet. Metsänomistajien on hel­ pompaa saada ajantasaista tietoa met­ sästään, mutta tärkein ei ole muuttunut.

Se on metsänomistaja-asiakkaan ja met­ säasiakasvastaavan välinen luottamus.”

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN SUUNNISTAMINEN

KUVA RI INA PEU HU | TEKSTI T IINA KAT RIINA T IKKANEN

”Ilahdun, jos suunnistus­ taipaleelle sattuu sieniä tai marjoja.”

34

–

METSÄN HENKI 2/23

KOIN ikimuistoisimman suun­

nistushetkeni Venlojen viestissä nelisen vuotta sitten. Kanga­sa­ lan metsissä juoksenteli satoja naisia rasteja etsien. Tunnelma oli yhteisöllinen, kaikki tsemp­ pasivat toisiaan. Oman viesti­ osuuden jälkeen oli mahtava päästä saunaan vaihtamaan ras­ tikuulumisia muiden kanssa.

Siitä alkoi kuntosuunnistus­ harrastukseni, jossa parasta on löytämisen ilo. Lisäksi ilahdun, jos taipaleelle sattuu sieniä tai marjoja. Toisinaan pysähdyn keräämään niitä.

Iltarasteilla minun pitää ilmoittaa tapahtumajärjestä­ jälle, jos suunnistaminen vaih­ tuukin marjojen poimintaan.

Muuten joku voisi turhaan odo­ tella saapumistani maaliin.

Kuntosuunnistukseen ei tar­ vitse suhtautua tosikkomaisesti.

Se sopii hyvin yhteiseksi harras­ tukseksi ystävien tai puolison kanssa. Iltarasteille osallistumi­ nen vaatii sen, että osaa käyttää kompassia ja tietää, missä on pohjoinen.

Erityisen hurmaavaa suun­ nistaminen on keväisin, kun metsä on juuri herännyt talven horroksesta ja auringonvalo sii­ lautuu puiden välistä.”

KAROLIINA LINDQVIST

UPM Metsän asiakaspalvelun ­asiakasvastaava

35

YHDESSÄ KOHTI MONIMUOTOISIA METSIÄ Hei metsänomistaja, nyt voit entistä vaivattomammin arvioida ja kehittää metsäsi monimuotoisuutta uusilla UPM Metsä -verkkopalvelusta löytyvillä monimuotoisuusmittareilla. Kokonaisvaltaisesti hoidettu metsä, ja sen monipuolinen rakenne takaavat tuottavan sekä rikkaan metsän tulevillekin sukupolville.

TESTAA METSÄSI MONIMUOTOISUUS upmmetsa.fi/monimuotoisuusmittarit

UPM Metsä lupaa hyvää

Metsän rakenne