Metsän henki 3/2015

Page 1

14

MITEN METSÄN SAA TUOTTAMAAN?

MITÄ PUUN VUOSIRENKAAT KERTOVAT? 20

TILANNEKARTOITUS PIENEMMILLE METSÄTILOILLE

26

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2015

KAUPUNGIN KULTA-AARRE Metsä on sijoituskohde Hämeenlinnalle ja rakas henkireikä hämeenlinnalaisille.

www.metsämaailma.fi

22


2

METSÄN HENKI 3/15


METSÄKUVA KUVA: TARU RANTALA / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA

SUO EI KASVA KIVIÄ EIKÄ KANGAS KARPALOITA kerryttäviä ekosysteemejä. Niissä eloperäinen aines ei hapen puuttuessa maadu vaan alkaa muodostaa turvetta, eloperäistä maa-ainesta. Soista on meille monenlaista hyötyä. Aikanaan niiltä on niitetty heinää karjalle. Karpalot ja lapin kulta, hilla, ovat soiden herkullisimpia antimia.

SUOT OVAT TURVETTA

Soilla on lisäksi merkittävä rooli tulvien torjunnassa. Niillä kasvaa myös huomattava puuvaranto – onhan Suomen pinta-alasta kolmasosa soita. Soiden kestävän käytön strategiassa soihin liittyvät arvot on tunnistettu. Viedään niitä yhdessä eteenpäin. Lue lisää blogista: www.metsämaailma.fi

METSÄN HENKI 3/15

3


3/2015 2 4 5 6 8 13 19 22 29 30 0

METSÄKUVA PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄKIRJOITUS

8

LEDARE UUTISET

Valkoselkätikan elinoloja parantamassa.

LAKI – KALVILA VIERASKYNÄ

METSÄNOMISTAJANA HÄMEENLINNA Q&A: LEIMIKON HINNOITTELU METSÄPALVELUT: UPM OIVA

ja blogeja: Lisää uutisia uu www.m www.metsämaailma.fi

METSÄN MONET ARVOT TALOUSMETSISSÄ metsänkasvatuksen on kasvattaa jäksen tavoite o reitä ja laadukkaita puita, joita aduk voidaan jalostaa monipuolisesti ja joista metsänomistaja saa parhaan tilin. Elintilan, veden, valon ja ravinteiden merkitys on tässä yhtälössä suuri ja hyvällä metsänhoidolla niihin pystytään vaikuttamaan. Metsäsuunnitelman ja sen mukaisesti tehtyjen hoitotoimenpiteiden merkitys korostuu. Metsän hyvä hoito tuottaa myös muita arvoja. Hakkuuaukolla menestyvät niin ahomansikat kuin metsävadelmat. Harvennettu kangas tuottaa hyvän mustikka- ja puolukkasadon sienistä puhumattakaan. Nekin tarvitsevat vettä, valoa ja ravinteita. Tästä super food -sadosta pääsevät kaikki halukkaat

4

METSÄN HENKI 3/15

nauttimaan, ja marjapaikka voi olla lähempänä kuin luuletkaan. Metsä on myös paikka, josta voi nauttia tekemättä mitään, istua kannon nokassa ja kuunnella lintujen laulua ja puiden huminaa. Mieli lepää ja arjen haasteista kiihtynyt pulssi rauhoittuu. Kaikki tämä yksissä ja samoissa talousmetsissä, jotka ovat monen meidän lähimetsiä. Lue lisää tämän lehden sivuilta ja www.metsämaailma.fi -verkkopalvelusta Hyviä lukuhetkiä AILI PIIRONEN,

päätoimittaja

”TÄYDEN KUORMAN AUTO PAINAA SEN 76 TONNIA.”

Puutavarayhdistelmän kuljettaja Tomi Silvánin vinkit hyvään metsäautotiehen. 34


PÄÄKIRJOITUS

SUJUVA PUUHUOLTO VAATII TOIMIVAA INFRAA suuri merkitys metsänomistajalle, ja oikeasta hintatasosta keskustellaankin jokaisen puukaupan yhteydessä. Tehtaillemme on kuitenkin tärkeää, että puun tehdashinta on kilpailukykyinen. Siitä puhuessamme laskemme kantohinnan päälle kaikki kustannukset metsästä tehtaalle. Laskelmassa korostuu korjuu- ja kuljetuskustannusten osuus. Oleellinen osa tässä yhtälössä on myös toimiva puumarkkina ja se, että puuta voidaan toimittaa tehtaille tasaisesti, joka päivä, kelillä kuin kelillä.

PUUN HINNALLA ON

toimivat harvoin asfalttiteiden varsilla. Useimmiten korjuukalusto on kuljetettava metsään kilometrien päähän valta-, kanta-, seutu- yhdys- ja yksityisteitä pitkin. Samaa reittiä koneet siirretään uuteen kohteeseen ja puut haetaan palstalta suoraan tehtaalle tai lähimpään terminaaliin. Kalusto on raskasta, ja teiden on kannettava kuorma rikkoutumatta, jotta kuljetus sujuisi ilman ongelmia. Kokonaistehokkuutta voidaan siis parantaa pitämällä tiestö hyvässä kunnossa – koko logistisen ketjun matkalta. Jokainen lisätyö tai hidaste matkalla tai keskittyminen vain yhden tieluokan kunnossapitoon lisää kustannuksia.

KORJUU- JA KULJETUSYRITTÄJÄT

Jotta tämä säilyisi, on teollisuutemme pärjättävä kansainvälisillä markkinoilla ja oltava kilpailukykyinen. Toimivaan infrastruktuuriin panostaminen on siten valtiolle ja kunnille investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Painorajoituksien asettaminen huonokuntoisille teille ja silloille ei edistä teollisuuden kilpailukykyä. Jokainen ajettu lisäkilometri nostaa kustannuksia.

ERKKI METSOLA

Johtaja Keskitetty hankinta ja metsänomistajapalvelut

”OLEELLISTA ON, ETTÄ PUUTA VOIDAAN TOIMITTAA TEHTAILLE TASAISESTI, JOKA PÄIVÄ, KELILLÄ KUIN KELILLÄ.”

METSÄNOMISTAJALLE HYVÄN METSÄAUTOTIEN

rakentaminen ja ylläpitäminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Kunnon kulkuyhteydellä on merkitystä leimikon hinnasta neuvoteltaessa, ja se helpottaa myös metsänhoitotöiden tekemistä. Uuden tien rakentamiseen ja vanhan tien kunnostukseen voi hakea Kemera-tukea. Myös paikalliselta ELYkeskukselta kannattaa kysyä rahoitusta.

ovat puuvarojen riittävyys, toimiva puumarkkina ja osaavat työntekijät. Jotta pystymme hyödyntämään näitä voimavarojamme, tarvitsemme toimivan infrastruktuurin koko matkalle kannolta maailmalle, emme pelkästään investointeja pääteiden kunnostukseen.

OLLI URPELA

biotaloustuotannon lisääntyessä valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä myös muiden kuljetusreittien kunnon merkitys kasvaa. Tuotannon kasvu luo hyvinvointia, sillä se merkitsee lisää työpaikkoja sekä vero- ja vientituloja.

PUUN JALOSTAMISEEN PERUSTUVAN

METSÄTEOLLISUUS INVESTOI Suomeen. Perusteluina


LEDARE

BRA INFRASTRUKTUR, SMIDIG VIRKESFĂ–RSĂ–RJNING

ERKKI METSOLA

ELA OLLI URP

DirektÜr Centraliserade virkesanskaffningen och skogsägartjänster

PRISET PĂ… VIRKE är av yttersta betydelse fĂśr skogsägaren och den rätta prisnivĂĽn diskuteras i samband med varje virkesaffär. FĂśr vĂĽra fabriker är det ändĂĽ viktigt med ett konkurrenskraftigt inkĂśpspris fĂśr virke. Med detta avser vi att alla kostnader beräknat frĂĽn skogen fram till fabriken läggs till rotpriset. I den beräkningen framhävs avverknings- och transportkostnaderna. En väsentlig del i denna ekvation är en fungerande virkesmarknad, samt att virket kan levereras regelbundet till fabrikerna, varje dag i alla väder.

â€?VIRKET MĂ…STE KUNNA LEVERERAS REGELBUNDET TILL FABRIKERNA, VARJE DAG I ALLA VĂ„DER.â€? AVVERKNINGS- OCH transportfĂśretagarna jobbar sällan invid asfalterade vägar. Oftast mĂĽste avverkningsfordonen transporteras kilometervis längs riks-, stam-, regional-, fĂśrbindelse- och privatvägar till skogen. Maskinerna transporteras sedan samma väg till nya objekt och virket avhämtas frĂĽn skiftet direkt till fabriken eller närmsta terminal. Fordonen är tunga och vägarna bĂśr klara av belast-

ningen fĂśr att transporten ska fĂśrlĂśpa utan problem. Den totala effektiviteten kan alltsĂĽ fĂśrbättras genom att hĂĽlla vägnätet i gott skick längs hela den logistiska kedjan. Vartenda tilläggsjobb, hinder pĂĽ vägen eller fokus pĂĽ att underhĂĽlla enbart en vägklass Ăśkar kostnaderna. anläggande och underhĂĽll av goda skogsvägar en investering som ĂĽterbetalar sig. En god transportfĂśrbindelse är viktig när man fĂśrhandlar om priset pĂĽ en stämplingspost och den underlättar ocksĂĽ utfĂśrandet av skogsvĂĽrdsarbeten. FĂśr att anlägga en ny väg och istĂĽndsätta en gammal väg kan man anhĂĽlla om Kemera-stĂśd. Det lĂśnar sig RFNVn DWW IUnJD RP ÂżQDQVLHULQJ IUnQ GHQ ORNDOD 170 centralen. FĂ–R SKOGSĂ„GAREN Ă„R

I TAKT MED att bioekonomiproduktionen som grundar sig pĂĽ träfĂśrädling växer, blir det allt viktigare med välskĂśtta riks-, stam-, regional- och fĂśrbindelsevägar samt Ăśvriga transportrutter. En Ăśkad produktion LQQHElU Ă€HU DUEHWVSODWVHU |NDU VNDWWH RFK H[SRUWLQtäkterna och skapar välfärd. FĂśr att upprätthĂĽlla denna utveckling mĂĽste vĂĽr industri vara konkurrenskraftig pĂĽ den internationella marknaden. Investeringar i fungerande infrastruktur är pĂĽ sĂĽ sätt en investering som ĂĽterbetalar sig fĂśr staten och kommunerna. Att infĂśra viktbegränsningar fĂśr dĂĽliga vägar och broar främjar inte industrins konkurrenskraft. Varenda extra kĂśrd kilometer Ăśkar kostnaderna. SKOGSINDUSTRIN INVESTERAR i Finland. Premisserna är tillräckliga virkesresurser, en fungerande virkesmarknad och kunniga arbetstagare. FĂśr att vi ska kunna dra nytta av dessa resurser behĂśver vi en fungerande infrastruktur längs hela den logistiska kedjan, ända frĂĽn stubben till vĂĽra kunder ute i världen. Investeringar enbart i underhĂĽll av huvudvägarna räcker inte.

LĂ„S MER OM VĂ…R SKOGSSERVICE ZZZ VNRJVYlUOG Âż


3/2015 KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

metsaviestinta@upm.com

VUOSIRENKAAT KERTOVAT

Vuosikasvua tutkimalla selviää paljon muutakin kuin puun ikä.

MITEN METSÄN SAA TUOTTAMAAN?

METSÄN TILANNEKARTOITUS

Suunnitelmallinen metsänhoito suojaa puita luonnon ja markkinoiden riskeiltä.

Pienen metsätilan asiat kuntoon päivässä. SELLUMARKKINOIDEN VALOISA TULEVAISUUS

14

Selluloosakuitua käytetään myös ketsuppiin ja vaatteisiin. 14

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Varho, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

METSÄN HENKI 3/15

PEFC/02-31-120

7


UUTISET

OPAS VALKOSELKÄTIKAN ELINOLOJEN EDISTÄMISEEN UPM:N, WWF SUOMEN, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyöhanke tähtää siihen, että erittäin uhanalainen valkoselkätikka huomioitaisiin hyvin metsätaloudessa. Yksi hankkeen havainnoista on, että riittävän lehtija lehtilahopuumäärän varmistaminen talousmetsässä mahdollistaa hyvät elinolosuhteet valkoselkätikalle. Yhteistyön tuloksena on syntynyt metsänomistajille ja metsäammattilaisille suunnattu Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -ohje.

www.metsämaailma.fi

Otepään vaneritehdasta laajennetaan

miljoonaa euroa Lappeenrannassa Kaukaan sellutehtaan uudistuksiin, joilla parannetaan tehokkuutta, kilpailukykyä ja mahdollisuuksia optimaaliseen ajoon. Molempien uudistettujen kuivauskoneiden ja uuden paalauslinjan käynnistys ajoittuu vuoden 2016 loppuun. www.upm.fi

UPM INVESTOI 40

UPM INVESTOI 50

8

METSÄN HENKI 3/15

miljoonaa euroa Otepään koivuvaneritehtaan laajennukseen Virossa. Tehtaalle rakennetaan uusi vanerin tuotantolinja. Tehdasalueelle rakennetaan myös uusi biovoimalaitos, joka korvaa vanhan, osin öljyä käyttävän voimalan. www.upm.fi

UPM

Kaukaan sellutehdasta uudistetaan


l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I SHUTTERSTOCK

UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava ava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä essä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus

Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen minen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko

UPM:n ValChem-hankkeelle EU-rahoitusta UPM:n ValChem-hankkeelle 13,1 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on valmistaa puupohjaisia kemikaaleja, jotka ovat laadultaan ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisiä öljypohjaisten materiaalien kanssa. Hankkeessa käytetään vain kestävistä lähteistä hankittua PEFC- ja FSCsertifioitua puuta. www.upm.fi

UPM Metsänlannoituss UPM Metsän vesitaloudenhoito

EU ON MYÖNTÄNYT

UPM Metsätie

Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.

Yhteystiedot www.metsämaailma.fi tai p. 020 416 121

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ


UUTISET

Kokemuk Kokemuksia BonventuresBonventur kesäkiertueelta kesäkiertuee

METSÄN ARVON MÄÄRITYS ALKAA INVENTOINNISTA

Bonventures-kaksikko Bonventu k Johannes ja Joonas kiersivät kesän ympäri Suomea ja tutustuivat maan parhaisiin rantatontteihin ja metsätiloihin. Kiertueen tuloksena syntyi upeita kuvia ja kuvauksia poikien kokemuksista turuilla ja toreilla. www.bonventures.fi

perusta suunnitelmalliselle metsänhoidolle. UPM inventoi myytävät tilat niiden arvon määritystä varten. Inventointi tarkoittaa sitä, että metsäasiantuntija kiertää kaikki tilan kuviot läpi ja kirjaa maastomikroon kuvioittain tekemänsä arviot. Työvälineinä ovat relaskooppi puuston pohjapinta-alan mittausta varten, hypsometri puun pituuden mittaukseen, talmeter puun läpimitan mittaukseen ja metsurinrullamitta kuvion runkoluvun määrittämiseen.

METSÄSUUNNITELMA ON HYVÄ

UPM

”Haluamme antaa luotettavaa tietoa yhtiöltä tiloja ostaville metsänomistajille ja sijoittajille”, yhtiön tilojen myynnistä vastaava johtaja Risto Laaksonen sanoo. ”Siksi olemme tehneet Otso metsäpalveluiden kanssa sopimuksen, että heidän metsäasiantuntijansa kontrolloivat oman henkilöstömme työtä.” Kontrolli tarkoittaa sitä, että jokaisen inventointia tekevän henkilön inventoimista tiloista arvotaan tietty määrä kuvioita tarkastukseen, jonka tekee Otson henkilöstö. Ulkopuolisen tahon tekemä kontrollimittaus on lisännyt tilanostajien luottamusta UPM:n tilainventointeihin. UPM:n ja Otson asiantuntijoiden tuloksissa ei ole merkittäviä eroja.

Aimo Karioja kirjaamassa mittaustuloksia ja havaintoja maastomikrolle.

10

METSÄN HENKI 3/15

Koneistutetun taimikon konekitkentä tekee taimikosta elinvoimaisen tehokkaasti.

KONEELLINEN METSÄNHOITO KIINNOSTAA ERI PUOLILLA SUOMEA järjestetyt koneistutus- ja konekitkentänäytökset ovat kiinnostaneet metsänomistajia ja mediaa. Monille koneellinen metsänhoito on uutta ja tulokset epäilyttävät. Näytöt menetelmien tehokkuudesta yhtiön metsien hoidossa kuitenkin vakuuttavat, ja näihin työlajeihin erikoistuneet yrittäjät ovat hyvin työllistettyjä. Syksyn aikana järjestämme vielä muutamia näytöksiä. Katso tiedot tapahtumista

www.metsämaailma.fi


l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM

VINKKEJÄ Muutoksia toimistoverkostossamme Monet metsäpalvelutoimistomme ovat muuttaneet tai muuttavat uusiin tiloihin. Tarkista osoitetiedot ja Avoimet ovet -tilaisuuksien päivämäärät Metsämaailmasta. www.metsämaailma.fi

Tapahtumia Kymin sellutehtaan uusi kuorimo käynnistyi kesäkuussa. Se käsittelee koivua. Vanhalla kuorimolla kuoritaan havupuut.

Tapahtumatarjontamme syksyn aikana on laaja. Tapahtumapaikkakunnat ja -ajankohdat löydät Metsämaailman tapahtumakalenterista. www.metsämaailma.fi Jos et ole jo ilmoittautunut Metsämatkalle Pärnuun 18.–20.8., kysy peruutuspaikkoja.

INVESTOINTIA

KYMIIN

Uutisia ja blogeja

euron investointi Kymin sellutehtaaseen on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisenä uusista tuotantolinjoista tuotannon aloitti kuorimo kesäkuun alussa. Uudella linjalla kuoritaan ja haketetaan koivua. Myös muilta osin hanke on sujunut suunnitellusti: modernisoitu havukuitulinja ja uusi kuivauskone käynnistyvät syksyn aikana.

UPM:N 160 MILJOONAN

www.metsämaailma.fi/ajankohtaista

UPM

Investoinnin valmistuttua tehdas käyttää puuta vajaan miljoona kuutiometriä nykyistä enemmän. Se lisää toimeliaisuutta lähialueiden eli Kymenlaakson, Uudenmaan, Hämeen ja Etelä-Savon metsissä. Puuntarpeesta karkeasti puolet on koivukuitua ja puolet havukuitua. www.upm.fi

Metsähuoltoasema Joensuussa.

METSÄN ARVO TEEMANA METSÄHUOLTOASEMILLA KESÄN AIKANA UPM:N metsähuoltoasemat ovat olleet tuttu näky tapahtumissa eri puolilla Suomea. Metsän arvo sekä keinot korottaa sitä ja parantaa metsän tuottoa ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Metsäsuunnitelman merkitys on avautunut monelle, jolla ei vielä suunnitelmaa ole ollut.

www.metsämaailma.fi

KEMERA-RAHOITUS HAETTAVA ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA kestävän metsänhoidon rahoituslain mukaan Kemera-rahoitushakemukset on jätettävä Metsäkeskukseen ennen töiden aloittamista. Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei kuitenkaan tarvitse odottaa, jos tukea haetaan taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja juurikäävän torjuntaan, vaan työt voi aloittaa heti, kun anomus on jätetty.

1.6.2015 VOIMAAN TULLEEN

Metsätien tekemisen, suometsien hoidon ja terveyslannoituksen voi aloittaa vasta Metsäkeskuksen rahoituspäätöksen jälkeen. Rahoitushakemuksen mukana pitää näiden töiden osalta toimittaa hankkeen toteuttamissuunnitelma. UPM tekee rahoitushakemukset asiakkaidensa puolesta sopimuksen mukaisesti. www.metsakeskus.fi METSÄN HENKI 3/15

11


UUTISET UPM

Puukauppakatsaus SYKSYN AIKANA PUUN kysyntämme säilyy vakaana eikä eri puutavaralajien tarpeiden välillä ole suuria eroja. Oston painotus tosin vaihtelee eri alueilla tehtaiden sijainnin mukaan. Tavoitteemme on hankkia puuta mahdollisimman läheltä tehtaita. Tarjoamme metsänomistajille myös laadukkaita palveluja metsän tuoton parantamiseksi. Niistä on helppo sopia puukaupan yhteydessä. Metsänhoitotyökausi jatkuu syksyllä lumen tuloon saakka.

www.metsämaailma.fi

Metsäenergian laatu ja energiatehokkuus uudelle tasolle todellisen energiasisällön mittaamiseksi UPM:n Kaipolan voimalaitoksella on testattu röntgenteknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista metsäenergian mittausta. Menetelmän ansiosta jokainen vastaanotettu metsäenergiakuorma voidaan analysoida kokonaisuudessaan vastaanottohetkellä ja laatupalaute saadaan kattavasti ja viiveettä kaikkien osapuolien käyttöön. Mittaamalla metsäenergian laatua eri menetelmin ja kehittämällä yhteistyötä yrittäjien kanssa voidaan nykyhankintamäärästä saada jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän energiaa.

EPÄPUHTAUKSIEN JA METSÄENERGIAN

www.upm.fi

UPM

LEHTOMÄEN KÄMPPÄÄ EHOSTETTIIN PUNAMULLALLA LEHTOMÄEN METSÄKÄMPPÄ KEURUULLA on yksi UPM:n omistamista kämpistä. Lehtomäen päärakennus on vankka 1880-luvulla rakennettu hirsirakennus. Kesällä se sai uuden maalipinnan. Aito punamultamaali keitettiin paikan päällä. Kokkina oli kesällä eläkkeelle jäänyt monitaitoinen metsäasiantuntijamme Martti Keskinen.

Sähkölinjojen raivaushanke etenee suunnitellusti UPM

Lehtomäen kämppä ja Martti Keskinen.

12

METSÄN HENKI 3/15

CARUNAN JA UPM Silvestan hanke sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi etenee suunnitellusti. Reilu puolet noin 5 000 kilometrin raivausurakasta on jo tehty. Parhaimmillaan töissä on ollut noin 30 koneketjua ja noin 150 työntekijää samanaikaisesti. Kaikki työtä tekevät noin 400 henkilöä on koulutettu. Turvallisuutta, erityisesti sähköturvallisuutta, on painotettu. Hankkeen aikana projektihenkilöstö on yhteydessä kirjeitse ja puhelimitse noin 20 000 maanomistajaan, joiden mailla töitä tehdään. Tässä hankkeessa metsänomistajalla on mahdollisuus saada korvaus korjatuista puista valtuuttamalla UPM Silvesta hoitamaan ainespuun myynti. Työt jatkuvat elokuussa Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Ylikiimingissä.

www.upm.fi


LAURA VESA

LAKI & ASIANTUNTIJA

Meitä on kaksi sisarusta ja olemme valmistelemassa kuolleen isämme jälkeen tehtävää perunkirjoitusta. Olemme kuolinpesän ainoat osakkaat. Perittävän jäämistöön kuuluu muun muassa 25 hehtaarin puhdas metsätila, jonka käypä arvo on noin 80 000 euroa. Tilalla on uudistuskypsää metsää 6 hehtaaria, jonka puuston arvo on runsas 40 000 euroa. Peritty metsätila ei ole metsävähennyksen piirissä. Koko perittävän jäämistön arvo on 400 000 euroa. Suunnittelemme uudistuskypsän puuston myyntiä tai melko nopeasti koko tilan myyntiä vapaille markkinoille. Mitä eroja tässä tapauksessa olisi kuolinpesälle puun myynnin ja tilamyynnin verotuksessa? 1

KALVILA: Totean

ensin, että kummankin perinnönsaajan perintöosuus koko jäämistöstä (400 000 €) on puolet eli 200 000 €, josta molemmilta menee perintöveroa I-veroluokassa 23 500 euroa. Sekä puun myyntitulo että tilan myynnistä saatu luovutusvoitto verotetaan pääomatuloina, joista maksetaan 30 % veroa 30 000 euroon asti. Yli 30 000 euron pääomatuloista vero on 33 %. Ennen veron laskemista pääomatuloista vähennetään niiden hankkimisesta aiheutuneet kulut tuloverolain säännösten mukaan. Puun myyntituloista voidaan vähentää esimerkiksi metsän uudistamiskulut. Mikäli tila myydään, perintöverotuksessa metsätilalle vahvistettu verotusarvo katsotaan omaisuuden hankintamenoksi, joka luovutusvoittoa laskettaessa vähennetään tilan kauppahinnasta. Tällöin luovutusvoittoveron kohteeksi tulee vain perintösaannon jälkeen tapahtunut omaisuuden arvonnousu. Jos perintöverotuksessa vahvistettu arvo ja tilasta saatava kauppahinta olisivat mainittun arvon mukaisesti 80 000 euroa, tilan myynnistä ei koituisi verotettavaa luovutusvoittoa. On huomattava, että mainittu pelkistetty vastaus ei ole tyhjentävä ja arvioitavana on esimerkiksi kuolinpesän jakaminen ennen myyntitoimia, jolloin myynnit ja vähennykset verotettaisiin kuolinpesän sijaan osakkailla.

Olen aikeissa ostaa isäni veljeltä noin 10 hehtaarin metsätilan. Tilan alue todennäköisesti sopisi maankäytöllisesti kunnalle yhdyskuntarakentamiseen. Voiko kunta käyttää etuosto-oikeutta tällaisessa lähisukulaisen kiinteistökaupassa, jossa ostaisin sedältäni mainitun tilan? 2

HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

Ei voi. Etuostolain mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Säännös ei edellytä, että perintökaaren 2 luvussa mainittu sukulainen olisi etuosto-oikeuden ajankohtaistuessa lähin perimään myyjän, vaan riittävää on, että ostajana on perintökaaren 2 luvussa tarkoitettuun sukulaispiiriin kuuluva henkilö. Jos perittävä ei kuollessaan ollut naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillista, saavat perintökaaren 2 luvun mukaan hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä. Jos perittävän isä tai äiti on kuollut, perittävän veljet ja sisaret jakavat hänen osuutensa. Siinä tapauksessa, että nämäkin ovat kuolleet, sijaan tulevat heidän jälkeläisensä. Eli ostajana kuulutte sukulaispiiriin, jossa voisitte tietyissä olosuhteissa periä myyjän.

KALVILA:

Suvussamme on metsiä runsas 500 hehtaaria ja suunnittelemme niistä suvun yhteismetsän perustamista. Miten yhteismetsästä jaetaan puun myyntituloja osakkaille? 3

Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaavan osan. Ylijäämä jaetaan sille, joka jakopäätöstä tehtäessä omistaa osakaskiinteistön, jollei saannon yhteydessä ole muuta sovittu tai määrätty. Ylijäämän käyttämisestä päätetään osakaskunnan kokouksessa. Hoitokunta tai toimitsija huolehtii osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta, kuten ylijäämän jakamisesta. Hoitokunta tai toimitsija voi kuitenkin päätöksellään jakaa myös ylijäämän ennakkoa, kun ylijäämän ennakon jakamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Ennen ylijäämän jakamista on suoritettava yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta, metsänhoidollisista toimenpiteistä sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot tai niiden suorittamista varten on varattava varat ennen ylijäämän jakamista. Myöskään ennakon maksamisella ei saa vaarantaa osakaskunnan kykyä vastata omista velvoitteistaan. KALVILA:

METSÄN HENKI 3/15

13


miten saan­ metsän tuottamaan? Metsä kasvaa itsekseen, mutta tuottaa hyvin vain hoidettuna. Parhaimmillaan metsänhoito suojaa puita luonnon ja markkinoiden riskeiltä. Teksti: MARIANNA SALIN kuvitus: laura ylikahri

LUKE / Erkki Oksanen

”yleisesti ottaen hyvin hoidetut metsät ovat elinvoimaisimpia.” Saija huuskonen

14

metsän henki 3/15

S

uomessa puuston määrä ja vuotuinen kasvu ovat hui­ kean hyvällä tasolla”, toteaa tutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Hänen mukaansa syitä menestykseen on lukuisia metsien ikärakenteesta ja soiden ojituksista alkaen. Kunnia kuuluu myös säntilli­ selle metsänhoidolle. Hoitotahtia on kuitenkin kiristettävä, jos metsien halutaan tuottavan hyvin myös tulevaisuudessa. Luken arvioiden mukaan taimikonhoito tai ensiharvennus on rästissä peräti 1,6 miljoonan hehtaarin alueella. ”Seuraavan viiden vuoden aikana taimikoita pitäisi hoitaa yhtä paljon kuin viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä. Sama koskee ensiharvennusta”, Huuskonen toteaa. Hän korostaa, että taimikon ja nuoren metsän hoitaminen palkitaan puun järeydessä ja laadussa ja sitä kautta hinnassa. ”Perinteisesti tavoitteena on ollut tukkipuun tuottaminen, ja se on hyvä periaate jatkossakin. Kuitu- ja energiapuuta tulee siinä sivussa joka tapauk­ sessa. Kaiken kaikkiaan hyvin hoidetussa metsässä on eniten pelivaraa eri vaihtoehdoille”, Huuskonen sanoo.


NUORI METSÄ VAATII HUOMIOTA

Rästityöt ja kiire vaikuttavat kummallisilta käsitteiltä metsissä, joiden kiertoaika on vähintään 70 vuotta. Vuosi sinne tai tänne, väliäkö sillä? ”Työn hinta nousee nopeasti, jos myöhästyy taimikonhoidosta tai ensiharvennuksesta”, varoittaa Luken tutkija Anssi Ahtikoski. Työmotivaatiota voi hakea vaikkapa Luken ilmaisesta Motti-ohjelmistosta, josta myös Ahtikoski poimii esimerkin. Jos taimikosta poistettavien puiden keskimääräinen rungon paksuus kasvaa 4,5 senttimetristä 6,0 senttimetriin, kustannukset nousevat merkittävästi. ”Ammattilainen kaataa ohuemman rungon yhdellä heilautuksella, mutta paksua runkoa hänen pitää työstää molemmilta puolilta”, Ahtikoski perustelee. Rehevä kasvupaikka tekee taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta erityisen tärkeää mutta myös vaativaa.

Huuskosen mukaan Suomessa kasvaa harmillisen paljon männiköitä turhan rehevillä paikoilla. Yhdistelmä oli suosittu 1980-luvulla, ja moni metsänomistaja kärsii nyt seurauksista, hyvin oksaisista puista. ”Ensiharvennusvaiheessa voi jopa miettiä, kannattaako männikön kasvatusta jatkaa, jos odotettavissa ei ole yhtään tukkia”, Huuskonen sanoo. METSÄNHOITO SUOJAA RISKEILTÄ

Metsän varttuessa sen hoito helpottuu. Hakkuukypsä metsikkö voi tuntua muhkealta pankkitililtä, jolta voi nostaa rahoja silloin, kun tulee tarvetta uudelle sohvalle, lomamatkalle tai traktorille. Onhan niitäkin, jotka pitävät naapurin päätehakkuuta suorastaan rahapulan merkkinä. ”Laskelmamme kuitenkin osoittavat, että puuston kasvu alenee metsikön ikääntyessä, jolloin on

MET ME METS M METSÄN ET E ETS T S ÄN TS Ä N HENKI H HENK ENKI EN ENK E N KI KI 3/15 3/1 3 /1 / /15 15 15

15 15


”ENSILUOKKAISELLE PUULLE ON KYSYNTÄÄ, VAIKKA KILPAILU KIRISTYISI.” ANSSI AHTIKOSKI

taloudellisesti järkevämpää sijoittaa puustosta saatava raha muualle kuin seisottaa sitä metsässä”, Huuskonen toteaa. Hän myöntää, että ajallaan harvennetussa metsässä kasvu jatkuu kyllä tasaisesti useitakin vuosia, mutta tiheässä metsässä puita alkaa kuolla. Hakkuukypsät metsät ovat myös alttiita juurikäävän, kirjanpainajan ja myrskyn aiheuttamille tuhoille. ”Kovassa myrskyssä kaikki puut voivat kaatua metsän kunnosta riippumatta, mutta yleisesti ottaen hyvin hoidetut metsät ovat elinvoimaisimpia”, Huuskonen sanoo. OMISTAJA RAIVAUSSAHAN VARRESSA

Vaikka asiantuntijat lyövät tiukkaa tahtia metsänhoidolle, hekin hyväksyvät sen, että koko metsäomaisuuden tilanne vaikuttaa yksittäisten metsiköiden hoitoon. Joku siirtää ensiharvennusta yhdellä kuviolla pari vuotta, jotta voi yhdistää sen viereisen kuvion harvennushakkuuseen. Toinen hoitaa pienimmät työt hissukseen itse. ”Helpointa työtä on istutus, ja aika nopeasti oppii myös taimikonhoidon raivaussahalla. Siihen järjestetään 16

METSÄN HENKI 3/15


METSÄSTÄ SAATAVAN NETTOTULON NYKYARVO

Kustannukset

Nykyarvot

Kustannukset ja tulot eri ajanhetkillä

193 € 216 €

300 € 250 €

1 000 € 0 v. Nykyhetki 0 vuotta Uudistaminen

5 v. Varhaisperkaus

15 v. Taimikonhoito

Tulot

824 € 1 141 €

30 v. Ensiharvennus

50 v. Harvennushakkuu

2 000 € 5 000 €

1 894 € Nettotulon nykyarvon laskentamalli metsikön kiertoajan kuluessa, kun metsänhoitotoimenpiteet ja hakkuut ajoittuvat eri ajankohtiin. Tuloista ja kustannuksista on laskettu nykyarvot uudistamishetkeen 3 %:n korkokannalla.

myös kursseja”, Huuskonen sanoo. Hän kannustaa metsänomistajia kuitenkin rehelliseen itsetutkiskeluun. ”Onko oikeasti aikaa ja kiinnostusta? Huonoin vaihtoehto on se, että kuluu kolme vuotta suunnitellessa ja aikoessa, jolloin työ ehtii muuttua hankalammaksi ja sen teettäminen kalliimmaksi”, Huuskonen toteaa. Metsänomistajana hän arvioi, että kolmen hengen kokematon joukko pystyy istuttamaan noin hehtaarin verran päivässä. Taimikonhoidon työmäärä sen sijaan vaihtelee paljon. Kaiken kaikkiaan metsänhoidon kustannukset vievät keskimäärin 10–20 prosenttia metsän kiertoajan tuloista ja ne painottuvat kiertoajan alkuvaiheeseen. ”Kalleinta on metsän uudistaminen, mutta pakollisena se tulee kyllä hoidettua pian hakkuun jälkeen.” MALTILLINEN KORKO SIJOITUKSELLE

Sijoittajan näkökulmasta metsä on ainutlaatuinen kohde. Tavallisesti omaisuudella on markkina-arvoa vielä senkin jälkeen, kun tuotot on nostettu, mutta tasaikäinen metsä lakkaa tuottamasta pitkäksi aikaa, kun tuotot päätehakataan pois. Toisaalta metsänomistaja voi omaisuuttaan hoitamalla vaikuttaa ratkaisevasti sen ar-

70 v. Päätehakkuu

15 000 € KUVAN LÄHDE: METSÄN KASVATUS, MENETELMÄT JA KANNATTAVUUS SAIJA HUUSKONEN, JARI HYNYNEN JA SAULI VALKONEN (TOIM.)

voon ja tuottoon. Metsänhoito vaikuttaa etenkin puiden kasvunopeuteen, järeytymiseen ja laadun kehittymiseen, vaikka sijainti ja kasvupaikka sanelevatkin reunaehdot. Puusta saatavaa hintaa määräävät lisäksi leimikon koko ja korjuukelpoisuus. ”Hoitamaton metsä, jossa on esimerkiksi 8 000 runkoa hehtaarilla, ei välttämättä mahdollista edes kannattavaa energiapuun korjuuta”, Ahtikoski huomauttaa. Hän pitää turvallisimpana ja kannattavimpana vaihtoehtona sitä, että metsänomistaja tavoittelee ensiluokkaista laatua. ”Sille on kysyntää, vaikka kilpailu kiristyisi.” Metsänomistajan ponnisteluista huolimatta puusta maksettava hinta määräytyy pitkälti yleisen markkinatilanteen mukaan. ”Suurin vaihtelun lähde metsäsijoituksen tuotossa on kantohintojen vaihtelu. Metsästä voi saada 2–4 prosentin reaalikorkoa, ja hyvissä kohteissa jopa 6 prosenttia, mutta se vaatii jo poikkeuksellista ammattitaitoa ja vähän tuuriakin”, Ahtikoski sanoo. OMISTAJAN ARVOT RATKAISEVAT

Ahtikoski pitää metsää varsin turvallisena sijoituksena siitä huolimatta, että tänään istutetun metsän tuotosta METSÄN HENKI 3/15

17


pääosa saadaan vasta vuosikymmenten päästä ja markkinat ehtivät muuttua moneen kertaan. Samaan aikaan, kun sellutehtaista kehitetään biojalostamoja, EU:ssa pohditaan, mikä on metsän arvo hiilen sitojana ja voivatko metsänomistajat saada siitä rahallisen korvauksen. Ahtikoski pitää tärkeänä, että laskelmissa huomioidaan puun koko elinkaari. ”Metsä sitoo hiiltä, mutta toisaalta kakkosnelosena se korvaa betonia ja rautaa. Ja siinä vaiheessa, kun hoitamaton metsä vanhenee ja puusto alkaa lahota, se ei enää sidokaan hiiltä vaan kääntyy päästölähteeksi. Toki silloin taas lisääntyy metsän monimuotoisuus. Sillä ei ole vielä hintalappua”, Ahtikoski toteaa. Jokainen metsänomistaja kirjoittaa myös omat hintalappunsa. Osa arvostaa ennen kaikkea maisemia ja mustikkamättäitä. Moni metsänomistaja varmistaa virkis-

tyskäytön jättämällä rannoille ja muille reuna-alueille eri-ikäisiä, puustoisia metsikkökuvioita. Osa valitsee eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laajemmallekin alueelle. Puuta hakataan sieltä täältä silloin tällöin – mutta suunnitelmallisesti. ”Tuotto riippuu pitkälti sijainnista. Yleensä hehtaarikohtainen tuotos jää eri-ikäisrakenteisessa metsässä pienemmäksi kuin tasaikäisessä, mutta se jakautuu tasaisemmin koko kiertoajalle. Haaste on se, että meillä ei ole tästä vielä pitkäaikaista mitattua tietoa”, Huuskonen sanoo. Ahtikoski kannustaa metsänomistajia miettimään etenkin sitä, millaisen metsän he haluavat jättää seuraaville sukupolville. ”Metsäsijoitus sopii ihmiselle, joka on valmis hoitamaan omaisuuttaan pitkäjänteisesti.”

UPM SAA METSÄT TUOTTAMAAN ”Tavoitteena ei ole pelkästään lisäkasvu, vaan HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET tarjoavat parempi laatu.” raamit sille, miten UPM kasvattaa metsiään. Schildt korostaa, että UPM hoitaa asiakkaittenTarkat linjat UPM vetää omien periaatteidensa sa metsiä samalla tavoin kuin omiaan sillä eromukaan. tuksella, että asiakas päättää tavoitteistaan sekä ”Haemme kohtuullisen korkeaa tuottoa sekä jokaisesta toimenpiteestä. Asiakas korkeaa puuntuotosta”, UPM:n päättää muun muassa siitä, missä metsänhoitopäällikkö Jyri tähdätään korkeaan tuottoon ja Schildt kiteyttää. Rehevillä ”TAVOITTEENA EI missä panostetaan maisemaan. kasvupaikoilla UPM pyrkii ”Sovimme aina myös siitä, mitä hyvään tuottoon panostamalla OLE PELKÄSTÄÄN töitä metsänomistaja haluaa tehdä metsänviljelyyn sekä oikeaLISÄKASVU, VAAN itse. Voimme esimerkiksi muokata aikaisiin taimikonhoitotöihin. maan ja toimittaa taimet, jotka Karummilla mailla kalliit PAREMPI LAATU.” omistaja istuttaa itse.” uudistamistoimenpiteet eivät JYRI SCHILDT Parhaimpaan tulokseen päästään Schildtin mukaan kannata, Schildtin mukaan silloin, kun metkoska kiertoajat venyvät jopa sänomistajan metsävaratiedot ovat yli sataan vuoteen. Metsänviljelyssä UPM käyttää jalostettuja sieme- UPM:n tietojärjestelmässä. ”Silloin voimme suunnitella metsänhoitoa niä ja taimia, mikä voi johtaa Schildtin mukaan pitkäjänteisesti, suositella töitä oikea-aikaisesti ja jopa 25 prosentin lisäkasvuun verrattuna alkutoteuttaa ne tehokkaasti.” peräiseen metsikköön.

18

METSÄN HENKI 3/15


VIERASKYNÄ

MIKKO R. SALMINEN

metsänomistaja, hallintojohtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

METSÄNOMISTAMISEN ARVOISTA onko metsä hyvä sijoitus. Jos siihen pitäisi vastata suoralta kädeltä, vastaukseni olisi kielteinen. Perusteluni on se, että metsä ei ole pääsääntöisesti hyvä tuottokohde, jos investointia ajatellaan vain rahan sijoittamiskohteena. Metsä kun vaatii hoitamista ja sitä kautta omanlaistaan sitoutumista. Metsä ei siis ole ”laiskan rahan” sijoituskohde. KUULEN USEIN KYSYMYKSEN,

TOISAALTA METSÄN HYÖDYNTÄMISEEN liittyy paljon erilaisia mahdollisuuksia. Pelkkä metsässä oleminen vie ihmisen lähemmäksi luontoa ja parhaimmillaan jopa osaksi sitä. Muita jokamiehen oikeuksiin kuuluvia asioita ovat esimerkiksi sienestäminen ja marjastus. METSÄNOMISTAJALLE METSÄ ANTAA mahdollisuuden tehdä metsätöitä. Etupäässä metsätyöt ainakin omalla kohdallani ovat raivausta ja kaatuneiden puiden korjaamista. Tässä kohdassa metsän omistaminen laajenee sijoituksesta työksi. Työtä voi ajatella menetetyksi vapaa-ajaksi, mutta sen voi ajatella myös tavaksi tuottaa henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Metsätyöt ovat monipuolista ja pitkäkestoista liikuntaa. Monille kaupunkilaismetsäomistajille se on siis oiva vaihtoehtoinen liikuntamuoto. Toinen merkittävä tekijä metsätöissä on se, että työn tulokset ovat heti nähtävissä toisin kuin monessa toimistotyössä. Tämä jos mikä antaa kerta toisensa jälkeen mielihyvää, kun istahtaa tauolle tai töiden jälkeen katsoo ympärilleen kotiin lähtiessään.

omistamisen tuottavan sekä henkistä ja ruumiillista hyvinvointia omistajalleen että hyvin hoidettuna myös taloudellista tuloa. Kun nämä laskee yhteen, aktiivisen metsäomistajan näkökulmasta parempaa investointia ei olekaan. itse metsän ja maan omistamiseen liittyy arvoja. Tätä ei ehkä huomaa, jos itse tai oma perhe on aina omistanut metsää. Silloin se voi tuntua itsestäänselvyydeltä. Monelle meistä kuitenkin on oma arvonsa sillä, että voi kävellä omassa metsässä ja päättää itse, mitä siellä tehdään tai ollaan tekemättä. JOILLEKIN MEISTÄ MYÖS

OSTIN ENSIMMÄISEN METSÄPALSTANI vuonna 2000. Niin sen ostoon kuin itse palstaan liittyy paljon tarinoita. Metsäpalstasta ei siten tullutkaan pelkkä omaisuuserä tai pääsylippu metsästysseuraan, vaan jotain paljon muutakin. Kun sain hankittua toisen metsäpalstani, teetin sinne muutaman ojan ja tietä. Lähdin sitten kävelemään silloin alle kouluikäisen poikani kanssa teistä muodostuvaa ympyrää. Vasta kaivettu, pehmeä tiepohja oli pienelle raskas kävellä, ja loppumatkasta mentiin jo hiljaisina eteenpäin. Yhtäkkiä poikani nosti katseensa ylös minua kohti ja kysyi: ”Isä, ollaanko vielä omalla maalla?” Sillä hetkellä velatkin tuntuivat saatavilta ja metsä entistä arvokkaammalta.

METSÄSTYSOIKEUS ON SIDOTTU maanomistukseen. Se oli minullakin alkuperäinen syy hankkia ensimmäinen metsäpalsta. Metsästys on hyvä tapa tutustua alueen metsämiehiin ja päästä siten mukaan paikalliseen yhteisöön, ainakin osittain. Samalla metsällä liikkuessa tulee tarkkailtua omaa metsää ja sen hoitotarpeita aivan automaattisesti. PALATAKSENI ALUSSA ESITETTYYN kysymykseen, onko metsä hyvä sijoitus, jatkaisin vastaustani pitkän kaavan mukaan seuraavasti. Jos metsänomistusta ajatellaan niin, että metsässä voi kuntoilla metsätöissä ja harrastaa metsästystä, väitän metsän METSÄN HENKI 3/15

19


INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN

VUOSIRENKAAT

KERTOVAT PUUN VUOSIRENGAS ON PUUN YHDEN VUODEN KASVU. IÄN JA SYNTYMÄVUODEN LISÄKSI VUOSIRENKAISTA VOI PÄÄTELLÄ MYÖS PUUN ELINYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA, PUUN KASVUOLOSUHTEITA SEKÄ SEN SAAMIEN RAVINTEIDEN JA VALON MÄÄRÄÄ. 1

5

4

METSÄNUUDISTAMISMATERIAALI Puun hyvän kasvun perusta on laadukas kasvupaikalle sopiva jalostettua alkuperää oleva metsänuudistamismateriaali. Muokattuun maaperään istutetut laatutaimet tai kylvetyt siemenet, joiden alkuperä tunnetaan, ovat hyvä alku puun kasvulle.

2

TAIMIKONHOITO Oikein ajoitetulla taimikon varhaishoidolla ja nuoren metsän hoidolla vähennetään kilpailua ravinteista, valosta ja elintilasta. Toimenpiteillä parannetaan kasvatettavan taimikon elinolosuhteita ja nopeutetaan puiden kasvua.

3

ENSIHARVENNUS Harventamalla 20–40-vuotias metsä parannetaan jäljelle jäävän puuston elintilaa ja valon saantia. Ensiharvennuksen jälkeen metsän kasvua voidaan parantaa lannoittamalla. Harvennusten vaikutus näkyy seuraavat 10–20 vuotta kasvupyrähdyksenä, jolloin vuosirenkaat voivat olla parhaimmillaan yli puolen sentin vahvuisia. Vuosien mittaan vaikutus häviää ja puun kasvu hiipuu pikku hiljaa ja lustot ohenevat.

4

HARVENNUS Noin 40–50-vuotiaana metsä harvennetaan uudestaan. Tavoitteena on keskittää maapohjan kasvuvoima ja latvusten tarvitsema kasvutila niihin puuyksilöihin, joilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa runsaasti tukkipuuta uudistushakkuuvaiheessa. Harvennus näkyy jälleen puun vuosirenkaissa. Myös toiseen harvennukseen voidaan yhdistää kasvatuslannoitus. Toimenpiteiden jälkeisinä vuosina lustot paksunevat, mutta vaikutus hiipuu vähitellen vuosien kuluessa.

20

METSÄN HENKI 3/15

KAARNA JA TUOHI Havupuiden kaarna ja koivun tuohi suojaavat puun sisäosia.

NILASOLUKKO Nilasolukko kuljettaa yhteyttämistuotteet oksista puun käyttöön.

JÄLSIKERROS Jälsikerroksessa tapahtuu puun paksuuskasvu: sisäänpäin syntyy puuainesta ja ulospäin nilaa.

3

2

1


PIN SY

NP

TA P

PUUN KASVUUN, SIIS MYÖS VUOSIRENKAIDEN PAKSUUTEEN, VOIDAAN VAIKUTTAA HOITAMALLA METSÄÄ HYVIN JA SUUNNITELMALLISESTI. UU

UU

5

80v 60v 30v

70v

40v 50v

UUDISTUSHAKKUU

KASVUHÄIRIÖ

Puulajista ja kasvupaikasta riippuen puun kasvu alkaa hiipua 50–80 vuoden iässä ja lustot ohenevat lähes huomaamattomiksi. On tullut uudistushakkuun ja uuden puusukupolven aika.

MONIMUOTOISUUS Metsälajit ovat sopeutuneet hyödyntämään luontaisesti alueella esiintyviä puulajeja eri tavoin. Luontaiset puulajit ovat keskeisiä monimuotoisuuden ylläpitäjiä.

Elinolosuhteista johtuen puu voi kasvaa epäkeskeisesti.

RAVINTEIDEN PUUTE

PUULAJIEN IKÄ Eteläisessä Suomessa mänty kasvaa 80–100-, kuusi 60–80- ja koivu 50–60-vuotiaaksi.

Ravinteiden puute tai epätasapaino hidastavat puun kasvua.

LAHO

KEVÄTPUU

KESÄPUU

Kevät- ja kesäpuu muodostavat yhdessä vuosikasvun. Kasvukauden sääolosuhteet, maaperän ravinnetasapaino ja elintila vaikuttavat vuosikasvun paksuuteen. Vuosikasvu on suurinta aurinkoisena kesänä, kun maaperä pysyy kosteana ja ravinnetasapaino on kohdallaan.

Kuusimetsissä juurikääpäsieni lahottaa puuainesta puun tyviosassa. Juurikäävän leviämistä voidaan torjua käsittelemällä kesäaikaisissa hakkuissa tuoreet kannot urealiuoksella tai biologisella harmaaorvakkavalmisteella.

SYDÄNPUU JA PINTAPUU

PUUN KASVATUKSEN MERKITYS

Sydänpuun tiheys on pintapuuta suurempi. Männyn sydänpuu on myös paremmin säänkestävää kuin pintapuu. Siksi se soveltuu hyvin esimerkiksi ikkunan puitteisiin.

Talousmetsissä metsän kasvatuksen tavoite on tuottaa järeitä ja laadukkaita runkoja, mistä sekä metsänomistaja että puuta jalostava metsäteollisuus saavat parhaan hyödyn.

METSÄN HENKI 3/15

21


TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: LAURA VESA

KAUPUNKI

METSÄNOMISTAJANA METSÄOMAISUUS ON HÄMEENLINNAN KAUPUNGILLE MONIN TAVOIN MERKITTÄVÄ. SE TARJOAA ASUKKAILLE VEHREYTTÄ, MATKAILULLE MAINETTA JA ELINKEINOELÄMÄLLE KASVUN AINEKSIA. 22

METSÄN HENKI 3/15


Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupungin metsiä on hoidettu suunnitelmallisesti 1930-luvulta asti. LinnaInfran toimitusjohtaja Timo Tuomola ja UPM Metsän metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo yhdistävät asiantuntemuksensa, jotta metsät voivat palvella kestävästi niin virkistyksen, matkailun kuin taloudenkin tarpeita.

K

uin karhunturkkia katselisi”, naurahtaa Hämeenlinnan LinnaInfra-liikelaitoksen toimitusjohtaja Timo Tuomola kotikaupunkinsa harjumaisemia katsellessaan. Tuomola on ollut kaupungin virassa runsaat 35 vuotta. Virkanimikkeet, vastuualueet ja kaupungin organisaatio ovat sinä aikana kokeneet paljonkin muutoksia, mutta luontopuoli on ollut työn alla ja lähellä ajatuksia koko ajan. Ja niinhän se on, että vähänkin korkeammalta tarkkailupaikalta huomaa metsän hallitsevan kantahämäläistä näkymää. Hämeenlinnan asemakaavoitetusta alueesta noin neljännes on erilaisia puistoja, metsiä ja muita luontokohteita. Kun katsellaan etäämmälle keskustasta, vihreän määrä vain lisääntyy. Hämeenlinnan kaupunki on sarjassaan merkittävä metsänomistaja. Metsäomistusten määrä on noin 5 600 hehtaaria, joskin luku vaihtelee maankäytön

tarpeiden mukaan. Hämeenlinnan seudun kuntaliitos vuonna 2009 kasvatti myös kaupungin metsiä jossain määrin, mutta omistusten perusta on luotu jo 1900-luvun alkupuolella. Hämeenlinnan kaupunki on kuuluisa metsäisistä maisemistaan. Käynti Aulangolla ja nousu näkötorniin ovat kuuluneet matkailijoiden ykköskohteisiin seudulla jo yli sadan vuoden ajan. ”Maiseman visuaaliset arvot korostuvat kaupungin metsänhoidon periaatteissa hyvin selkeästi”, Tuomola sanoo. KAUKOMAISEMAA...

”Onpa järeitä kuusia”, ihastelee UPM Metsän metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo, kun olemme laskeutuneet Kärmeskallioiden näköalapaikalta Aulangonjärven ulkoilupolkua pitkin. Ympäröivien kuusien latvat ovat sitä karhunturkkia, joka aukenee näkötornista katsottuna kaukomaisemana – mutta näky on vaikuttava myös metsän keskellä. Edessä pilkottaa pieni lehtikuusikko.

METSÄN HENKI 3/15

23


”Kansalaisnäkökulmasta katsottuna on hienoa, että kaupungin metsissä saa harrastaa lenkkeilyä, hiihtoa, maastopyöräilyä ja muita vastaavia lajeja”, jatkaa Hujo. …JA LÄHIMAISEMAA

Hämeenlinnan ulkoilureitit ovat suosittuja kaikkina vuodenaikoina. Omistajansa kanssa lenkillä ollut Elsa-koira pysähtyi mieluusti moikkaamaan Timo Tuomolaa ja Samuli Hujoa.

”Nuo kun kellastuvat syksyllä, se luo kaukomaisemaan ihan oman väriläiskänsä. Lehtikuuset on jätetty tuohon kohtaan siis ihan tarkoituksella”, Tuomola viittoo. Maiseman vaaliminen ei tarkoita sitä, etteikö metsiin voisi koskea. Kaupungin ulkoilureittialueilla on tehty isojakin hakkuita. Mitä lähemmäs asutusta ja matkailukohteita tullaan, sitä tarkempaa on toimenpiteiden suunnittelu. ”Kun ollaan vaikkapa Aulangolla hotellin ympäristössä, suunnitelmaan on merkitty jokainen puu erikseen. Toisena ääripäänä ovat sitten laserkeilauksen tuottamat alueJollakulla on ollut suunnitelmat etäämpänä olevissa talousmetaurinkoisella harsissä”, Tuomola kertoo. julla niin mukaNiinpä myös hyvin vilkkaassa virkistyskäyvaa, että siitä on tössä olevat metsät voivat olla osa kaupungin syntynyt muitakin metsäomaisuuden tuottamaa tulovirtaa. Netkulkijoita ilahduttotuotto on murto-osa talousmetsän tuotosta, tanut käpysydän. mutta Tuomola toteaa, että sille löytyy käyttönsä ulkoilureittien ja -rakenteiden ylläpidossa. ”Kaupungin lähellä on esimerkiksi toistakymmentä tulipaikkaa. Me tietysti toivomme, että kansalaiset käyvät siellä ja vievät nöösinsä tekemään tuttavuutta luonnon kanssa”, Tuomola sanoo. 24

METSÄN HENKI 3/15

Hämeenlinnan luontokohteet ovat suosittuja ja keräävät satojatuhansia käyntikertoja joka vuosi. Tämä on helppo huomata, kun siirrymme hiukan lähemmäs keskustaa, asuinalueelta harjulle nousevalle ulkoilureitille. Kävelijöitä ja koiranulkoiluttajia tulee vastaan tasaisesti. Samalla Tuomola esittelee, miltä hyvin suunniteltu lähimaisema näyttää. ”Männyt tässä reitin varrella ovat korkeita, reitti polveilee miellyttävästi puiden lomassa ja tiheikköjä on vasta hiukan kauempana, joten näkymässä on avointa tilaa. Talvella tässä kulkee latu”, Tuomola kertoo. Kun matka jatkuu vielä Vanajaveden rannalle ja linnan puistomaisemiin, tulee samalla nähtyä Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston koko kuva. Vuonna 2001 perustettu kaupunkipuisto on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja sen alueella on kaupungin, valtion ja muiden maanomistajien maita. Valmistelussa tehtiin iso työ, mutta kova oli tahtokin, Tuomola muistelee. ”Kaupunkipuistossa yhdistyvät luontoympäristö, kulttuurihistoria ja rakennuskanta. Kaupunkipuiston hoitoja käyttösuunnitelma taas asettaa aika tarkatkin tavoitteet alueiden käytölle, mutta ei millään muotoa estä sitä.” RAAKAMAATA JA TALOUSMETSÄÄ

Aulanko ja Ahvenisto, kaupungin vihreät keuhkot, korostuvat helposti, kun puhutaan Hämeenlinnan metsistä. Kartan äärellä on kuitenkin helppo havaita, että suuri osa kaupungin omistuksista on normaalia talousmetsää. Metsäomaisuudella on historian saatossa ollut kaupungille ajoittain suurikin merkitys. ”Nykyään pyrimme pitämään tulo- ja menovirran pitkällä aikavälillä tasaisena, ja metsien hyödyntämisaste on siinä 75 prosentin luokkaa”, Tuomola kertoo. ”Lisäksi metsäomaisuus mahdollistaa kaupungin elinkeinoelämän kehittymisen, kun metsästä jalostetaan tonttimaata asumiseen ja teollisuuteen tai sitä käytetään yksityisten kanssa vaihtomaana”, Hujo jatkaa. Osa Hämeenlinnan omistamista metsistä sijaitsee muissa kunnissa. Esimerkiksi Padasjoen ympäristössä kaupungilla on merkittäviä metsäomistuksia ja vahvaa puuntuotantoa. Samalla alueella kulkee myös suosittu, jo noin kolme vuosikymmentä sitten perustettu Ilvesvaellus-reitistö. ”Me haluamme sovittaa yhteen retkeilyn ja metsätalouden. Se vaatii tietysti suunnittelijalta paljon, mutta on kokemustemme mukaan täysin mahdollista”, Tuomola toteaa.


Suunnitelmallisuus korostuu muutenkin, kun metsänomistajana on kaupunki. Siinä missä yksityinen metsänomistaja voi tehdä joskus nopeita päätöksiä, kaupunki tarvitsee aikaa. ”Kaupungilla on oma vuosirytminsä ja budjetointinsa. Ajantasaiset metsävaratiedot ovat päätöksenteon pohjana aina tärkeitä, mutta erityisesti silloin, kun kyseessä ovat kaupungin isot hehtaarimäärät”, Hujo pohtii. Hämeenlinnan kaupungilla on luontopalveluissa töissä kymmenkunta henkilöä. Merkittävä osa töistä, esimerkiksi 95 prosenttia hakkuista, ostetaan ulkoa. UPM Metsä ja Hämeenlinnan kaupunki solmivat kilpailutuksen tuloksena kumppanuussopimuksen kesäkuussa, ja UPM tarjoaa kaupungille metsäpuolen kokonaispalvelun metsänhoidosta puukauppoihin.

”Työohjelma laitetaan nettiin, ja siitä kaikki voivat sitten nähdä, mitä omassa lähiympäristössä mahdollisesti tehdään. Meille voi antaa palautetta, kysymyksiä saa kysyä ja me vastaamme”, Tuomola sanoo. Tuomola laskee, että luontopalvelujen tiimoilta tulee vuodessa runsaat 800 puhelua ja 450 sähköpostia. Kansalaiset ottavat hanakasti kantaa, kun kotiportin lähellä ja tutuilla kulkureiteillä tapahtuu. Siksi Tuomola pitää tieGRWWDPLVWD HULW\LVHQ WlUNHlQl NHLQRQD NRQÀLNWLHQ YlOWWlmiseksi, tapahtui se sitten netissä, mediassa tai maastossa. ”Kaikkein käytännönläheisintä tiedottaminen on maastoinformaatiotauluissa, joita meillä on kaikilla työkohteilla jo pari viikkoa ennen kuin siellä tehdään mitään. Sopu säilyy parhaiten, kun ihmiset tietävät, mitä on tulossa”, Tuomola sanoo.

TIEDON PITÄÄ KULKEA

Hämeenlinnan ensimmäinen kaupunginmetsänhoitaja nimitettiin tehtäväänsä vuonna 1885, ja esimerkiksi ensimmäinen Aulangon alueen metsienhoidon suunnitelma valmistui vuonna 1931. Nykyään hoidon isot periaatteet määrittelee valtuuston vahvistama viheralueohjelma, ja sitä tarkennetaan alueellisilla suunnitelmilla. Yhdyskuntalautakunta saa kaksi kertaa vuodessa käsiteltäväkseen työohjelman.

”ME HALUAMME SOVITTAA YHTEEN RETKEILYN JA METSÄTALOUDEN.” TIMO TUOMOLA

Aulangonjärven ympäri kiertävä reitti kulkee suomalaisessa kansallismaisemassa. Parhaat näköalat aukenevat Aulangon näkötornista ja Kärmeskallioilta, ja metsänhoitajat pitävät huolen siitä, että näkymä hivelee silmää. METSÄN HENKI 3/15

25


TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: TERO IKÄHEIMONEN JA UPM

UPM METSÄN TILANNEKARTOITUS ON KÄTEVÄ TAPA SAADA SELVILLE METSÄSI LÄHIAJAN TARPEET JA MAHDOLLISUUDET. SE SOPII HYVIN PIENEN METSÄTILAN OMISTAJALLE, JOKA HALUAA SAADA NOPEASTI SELKEÄN KÄSITYKSEN METSÄNSÄ TILANTEESTA.

METSÄASIAT KUNTOON

PÄIVÄSSÄ

U

PM Metsän tilannekartoitus on pienehköille metsätiloille tarjottava metsäsuunnittelutuote. Palvelu antaa metsänomistajalle kätevästi ja nopeasti katsauksen metsätilan nykytilasta ja välittömistä hakkuu- ja metsänhoitotarpeista”, sanoo metsävaratietopäällikkö Janne Uuttera. ”Haluamme antaa metsänomistajalle kattavamman katsauksen kuin normaalin tilakäynnin yhteydessä on mahdollista. Toinen lähtökohtamme on tarjota metsänomistajille neuvontaa ja ohjausta metsien hoitoon.” Kartoitus on oiva työkalu niille metsänomistajille, jotka eivät koe tarpeelliseksi sijoittaa perusteelliseen metsäsuunnitelmaan vaan haluavat ainoastaan tiedon tämän hetken tarpeista ja mahdollisuuksista. Tilannekartoituksen voi myös tilata nopealla aikataululla. ”5–30 hehtaarin tilat eivät välttämättä tarvitse kokonaisvaltaista metsäsuunnitelmaa, koska niillä ei ole jokavuotista toimenpidetarvetta. Sen sijaan isommilla tiloilla kattavasta metsäsuunnitelmasta on merkittävää hyötyä”, Uuttera kertoo. Tilannekartoituksessa keskitytään juuri niihin kohteisiin, joissa on hakkuumahdollisuuksia tai metsänhoitotarpeita seuraavan kolmen vuoden aikana. Näillä metsikkökuvioilla arvioidaan puusto, tehdään toimenpide-ehdotukset ja dokumentoidaan metsän tilanne raportteihin ja karttoihin. ”Kartoitus sopii hyvin esimerkiksi etämetsänomistajalle, jonka metsäpalsta on kaukana kotoa. Nyt on mahdollisuus laittaa yhden päivän käynnillä metsätilan asiat kuntoon.”

26

METSÄN HENKI 3/15

Tilannekartoitus • Tilannekartoituksessa metsäasiantuntija käy kohteissa, joissa alkuselvitysten mukaan on välittömiä hakkuu- tai metsänhoitotarpeita. Pienemmät tilat ehditään kiertää kokonaankin läpi työpäivän aikana. Päivän jälkeen metsänomistaja saa käsiinsä kartat, toimenpide-ehdotukset, raportit ja laskelmat. Niiden avulla on helppo laittaa metsäasiat kuntoon.

Lue lisää osoitteesta www.metsämaailma.fi


2

1

3

1

Tämä kohde on istutettu kuusentaimille viisi vuotta sitten. Nyt alalla kasvaa noin metrin mittainen taimikko, jossa tulisi tehdä kiireellinen taimikon varhaisperkaus. Ylimääräinen lehtipuusto poistetaan istutettujen taimien ympäriltä joko metsurityönä raivaussahalla tai koneellisesti konekitkentänä. Taimikon varhaishoitoon voi saada Kemera-tukea. UPM:n metsäammattilaiset hakevat tuen puolestasi.

3

Täällä kasvaa uudistuskypsää kuusta. Jos kuusikossa havaitaan merkkejä kirjanpainajahyönteisen esiintymisestä, kannattaa toimia nopeasti ja näin vähentää vaurioita. Eniten kirjanpainajia on tuulenkaadoissa ja heikentyneissä puissa, mutta jos kirjanpainajakanta on suuri, ne voivat iskeä myös eläviin puihin.

KATSO VIDEO 2

Noin 30-vuotias kuusikko kartoitetaan ensiharvennuskohteeksi. Ensiharvennus on metsän kehitykselle tärkeimpiä töitä, ja se tulee tehdä ajoissa, jotta puuston kunto ei heikkene. Kohteella on runsas alikasvos, joten ennen hakkuukoneen tuloa on syytä tehdä ennakkoraivaus, joka parantaa korjuuolosuhteita.

metsän tilannekartoituksesta

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

METSÄN HENKI 3/15

27


“MAASTOKÄYNNILLÄ VOI KYSELLÄ KAIKKEA METSÄÄN LIITTYVÄÄ JA SAMALLA LISÄTÄ OMAA TIETÄMYSTÄÄN” ANTTI KETTUNEN

TYÖT KÄYNTIIN SAMAN TIEN

Metsän tilannekartoituksessa metsänomistajalla on koko työpäivä aikaa keskustella oman metsänsä asioista yhdessä metsäammattilaisen kanssa. ”Jos metsänomistajalla on mahdollisuus lähteä metsään mukaan, hän saa tilannekartoituksesta eniten irti. Maastokäynnillä voi kysellä kaikkea metsään liittyvää ja samalla lisätä omaa tietämystään”, kehottaa metsäasiakasvastaava Antti Kettunen Lappeenrannasta. ”Vaihtoehtoisesti voimme hoitaa metsäkäynnin metsänomistajan puolesta ja käydä asiat yhdessä läpi pöydän ääressä.” Keskustelujen ja metsäkäynnin perusteella metsäammattilainen kartoittaa kiireelliset toimenpidetarpeet. Näistä kohteista metsänomistaja saa raportit ja kartat, joiden avulla on helppo laittaa työt käyntiin. ”Kohteet piirretään kartalle ja niiltä mitataan puustotiedot. Toimenpide-ehdotusten mukaisesti metsänomistaja saa arvion tuloista ja menoista, eli puukaupan hakkuutuloista ja metsänhoidon kustannuksista. Hoitotöitä voidaan tietenkin jaksottaa kiireellisyysjärjestyksessä muutamalle vuodelle. Annamme kaikista metsänhoitopalveluista kiinteähintaiset tarjoukset, mikä helpottaa päätöksentekoa”, Kettunen lupaa. ”Halutessaan metsänomistaja voi saman tien sopia metsäasiakasvastaavan kanssa puukaupasta tai tilata metsänhoitopalvelun metsäänsä. Kaikki UPM:n metsäpalvelutuotteet on omissa metsissä testattuja ja tekemisen taso pidetään laadukkaana omien metsien hoidon kautta”, Kettunen muistuttaa.

28

METSÄN HENKI 3/15


KYSYMYS & VASTAUS

PANU KÄRKKÄINEN

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta @upm.com

päällikkö, yksityispuukapan koordinointi UPM

MITÄ EROA ON KESÄ- JA TALVILEIMIKOLLA?

Talvileimikko voidaan korjata ja kuljettaa ainoastaan talviaikaan, jolloin maa on jäässä tai lumi muodostaa metsäkoneita ja puutavara-autoja kantavan kerroksen. Kesäkorjuukohteilla puut voidaan korjata ja kuljettaa sulan maan aikaan pahinta kelirikkoaikaa lukuun ottamatta. MILLOIN LEIMIKON ARVO MÄÄRITELLÄÄN? VAATIIKO ARVON MÄÄRITYS AINA MAASTOKÄYNTIÄ?

Leimikon arvo määritellään puun ostohetkellä. Arvon määritykseen liittyy tekijöitä, jotka edellyttävät leimikon olosuhteiden ja puun laadun tuntemista. Siksi kohteisiin tutustutaan ennen hinnoittelua ja puukauppaa. MITEN LEIMIKOSTA SAA PARHAAN MAHDOLLISEN HINNAN?

MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT LEIMIKON HINTAAN? Leimikon hinnoitteluun vaikuttavat eniten odotettavissa olevat korjuukustannukset eli hakkuutapa, leimikon koko ja sen operatiivinen käytettävyys sekä puun laatu. Arvokkaimpia kohteita ovat tehokkaan ympärivuotisen korjuun ja kuljetuksen mahdollistavat isot uudistushakkuuleimikot, joissa kasvaa hyvälaatuista järeää puuta. Korjuu- ja kuljetuskustannuksiltaan kalleimpia ovat pienijäreyksiset, runsaasti alikasvosta ja korjuuta muuten haittaavia tekijöitä sisältävät pienialaiset ensiharvennuskohteet. Niissä myös puun hinta on alhaisempi. Korjuu- ja kuljetuskustannukset nousevat erityisesti silloin, kun leimikko edellyttää talvikorjuuta ja tiestö on heikkokuntoinen.

Hoitamalla metsää hyvin. Pitämällä puiden kasvukyvystä huolta ja parantamalla korjuun ja kuljetusten toteuttamisedellytyksiä. Puiden järeys ja laatu paranevat hyvällä metsänhoidolla. Ennakkoraivaukset ja hyvä tiestö parantavat puunkorjuun olosuhteita ja lisäävät kohteen kiinnostavuutta. Usein tien rakentaminen muuttaa aiemmin talvikorjuuta edellyttäneen kohteen kesäkorjuukelpoiseksi, mikä näkyy suoraan puun hinnassa. VOIKO LEIMIKOIDEN HINTOJA VERTAILLA? OVATKO LEIMIKOIDEN HINNAT JULKISTA TIETOA?

Jokaisessa leimikossa on omat erityispiirteensä, eikä niitä voi verrata keskenään. Leimikkokohtaiset tiedot eivät ole julkisia. Yleistä puunhintatilastoa julkaisee muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, jonka viikoittaisessa hintatilastossa kerrotaan puukauppojen keskihinnat suuralueittain. Oman leimikkosi tarkan arvon saat parhaiten selville ottamalla yhteyttä UPM:n paikalliseen metsäasiakasvastaavaan.

METSÄN HENKI 3/15

29


METSÄPALVELUT

UPM Oiva

HELPPO JA HUOLETON

UPM OIVA

UPM OIVA -ASIAKKUUS TEKEE METSIEN HOIDOSTA VAIVATONTA JA PUUKAUPASTA KANNATTAVAA. KÄYTÖSSÄSI OVAT UPM:N KATTAVAT METSÄPALVELUT JA PUUKAUPAN EDUT. TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: UPM

tuottaa hyvin”, kuvailee metsäpalveluiUPM METSÄ ON uusinut asiakasohjelden palvelupäällikkö Matti Turkama. mansa. Haluamme tarjota metsänomis”HALUAMME tajille alan parasta metsävarallisuuden hoitoa ja vaivatonta puukauppaa. AiemLAAJAT METSÄPALVELUT TEHDÄ METSIEN man metsäpalvelusopimuksen korvanUPM Oiva -asiakkaalla on käytössään HOIDOSTA nut UPM Metsä Kumppanuussopimus palvelupaketit, joilla voi edistää metsän tarjoaa mahdollisuuden hoitaa metsähyvinvointia. Paketteja on muun muassa YKSINKERTAISTA omaisuutta pitkäjänteisesti yhteistyössä metsänuudistamiseen, taimikonhoitoon, JA SUUNNITELUPM Metsän kanssa. UPM Oiva -asimetsätilan sukupolvenvaihdokseen akkaana metsänomistaja saa käyttöönsä tai metsäsuunnitelman tekemiseen. MALLISTA.” laajan palveluvalikoiman ja rahanarvoiMetsänomistaja voi myös poimia MATTI TURKAMA sia etuja myös ilman sopimusta. itselleen sopivimmat työt yksittäisistä ”UPM Oiva sopii metsänomistajalle, metsäpalveluista. joka haluaa hoitaa metsäomaisuuttaan ”Olemme paketoineet metsäpalveluja kannattavasti ja vaivattomasti. Hän voi olla etämetavaimet käteen -kokonaisuuksiksi, jotka helpottavat sänomistaja tai yhtä hyvin lähellä tilaa asuva metsänmetsänomistajan arkea. Näin yhdellä sopimisella saa omistaja. Kuvaava piirre on, että hän on kiinnostunut omiin tarpeisiin räätälöidyn palvelupaketin”, Turkama metsistään ja haluaa, että metsä on hyvin hoidettu ja sanoo.

UPM Oiva -asiakasetuja • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava • Palvelubonus, jonka voi hyödyntää alennuksina metsänhoitotöistä ja materiaaleista • Kattavat UPM Metsäpalvelut paketteina ja yksittäisinä palveluina

30

METSÄN HENKI 3/15

• UPM-verkkometsäsuunnitelman ja -metsävero-ohjelman maksuton käyttö • Laadukkaat metsätyöt, tarvikkeet ja taimet • Metsänomistajatapahtumat


l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

Metsäpalveluiden tuotepäällikkö Elise Hovi on huomannut, että metsänomistajat haluavat pitää metsänsä hyvässä kunnossa, mutta aika ei aina riitä etenkään kauempana sijaitsevien metsien hoitoon. Tällöin palvelupaketti on helppo ja huoleton vaihtoehto. ”Hyvä esimerkki palvelukokonaisuudesta on UPM Tuottotaimikko, joka sisältää metsänuudistamistöiden lisäksi varhaisperkauksen 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta. Tässä paketissa kaikki työvaiheet tehdään koneellisina omissa metsissämme hyviksi havaituilla menetelmillä. Taimikon alkuvuodet kattavalla paketilla metsänomistaja varmistaa uuden metsän liikkeellelähdön”, Hovi kertoo. ”Haluamme tehdä metsien hoidosta yksinkertaista ja suunnitelmallista. UPM Oiva -palveluista löytyy esimerkiksi pienemmille tiloille sopiva UPM Metsän tilannekartoitus, joka on kevyempi versio metsäsuunnitelmasta. Palvelussa kartoitetaan ja dokumentoidaan metsän lähiajan toimenpidetarpeet”, Turkama sanoo. Turkama muistuttaa myös, että UPM Oiva -asiakkuus antaa pääsyn sähköisiin palveluihin, kuten verkkometsäsuunnitelmaan. PALVELUBONUSTA

UPM Oiva -asiakas hyötyy puukauppojen yhteydessä saatavasta palvelubonuksesta. Rahanarvoisen edun voi hyödyntää metsänhoito- ja asiantuntijapalvelujen hankinnassa. Mitä enemmän metsänomistaja keskittää asiointiaan, sitä enemmän hän hyötyy. ”Metsäomaisuuden hoidon keskittäminen yhteen paikkaan helpottaa asiointia ja tuo parempia etuja. UPM Oiva -asiakas saa puukaupasta palvelubonusta. Tämän kertyneen bonuksen voi käyttää esimerkiksi metsänuudistamisen kustannuksiin”, Hovi kertoo.

Kiinnostaako? Ota yhteyttä! Saat lisätietoa UPM Oiva -asiakkuudesta metsäasiakasvastaavaltasi. Oman yhteyshenkilösi löydät kätevästi verkkosivullamme www.metsämaailma.fi olevan hakutoiminnon avulla joko paikkakunnan tai henkilön nimellä. Voit vapaasti valita asioimispaikkasi. Yhteystietomme löydät myös osoitteesta metsamobiili.fi. Voit myös soittaa numeroon 020 416 121.

Ota yhteyttä puh. 020 416 121 www.metsämaailma.fi metsamobiili.fi

METSÄN HENKI 3/15

31


METSÄPALVELUT

UPM Oiva

”Mitä enemmän metsänomistaja asioi kanssamme, sitä paremmin osaamme ”UPM OIVA tunnistaa hänen tavoitteensa ja toiveensa -ASIAKAS SAA oman metsänsä hoitoon. Samalla tietenkin opimme tuntemaan hänen metsänsä. PUUKAUPASTA Näin pystymme palvelemaan metsänPALVELUBONUSTA.” omistajaa entistä paremmin ja sujuvammin”, Hovi lupaa. ”Hyvän asiakassuhteen ELISE HOVI jatkuessa ja asioinnin lisääntyessä on metsänomistajalla mahdollisuus solmia kanssamme UPM Metsä Kumppanuussopimus, joka tarjoaa muun muassa tuplabonuksen ja hinnantarkistusedun puukauppojen yhteydessä.” TUTTU YHTEYSHENKILÖ

UPM Oiva -asiakkaalla on oma henkilökohtainen metsäasiakasvastaavansa haluamallaan paikkakunnalla. Häneltä metsänomistaja saa opastusta ja neuvoja kaikkiin metsäasioihin sekä selkeät toimenpide-ehdotukset, joiden avulla on helppo tehdä päätöksiä. Yhteisellä metsäkäynnillä voidaan yhdessä suunnitella tulevat toimenpiteet. Jollei metsänomistajalla ole mahdollisuutta lähteä metsäretkelle, metsäammattilaiset hoitavat asiat hänen puolestaan. ”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva metsänomistaja voi hoitaa metsäasioitaan yhteyshenkilönsä kanssa Helsingissä. Yhteyshenkilöltä tieto kulkee paikalliselle metsäasiantuntijalle, joka käy metsässä paikan päällä ja hoitaa sovitut asiat”, Turkama vinkkaa.

UPM Oiva -asiakkaana saat metsällesi kätevät palvelupaketit • • • • • • • • •

32

UPM UPM UPM UPM UPM UPM UPM UPM UPM tusti)

Metsäsuunnitelma Metsän tilannekartoitus Sukupolvenvaihdos Metsänuudistaminen Taimikonhoito Tuottotaimikko Konekitkentä Konekitkentä ja boorilannoitus Metsänlannoitus (saatavilla rajoite-

Voit myös valita yksittäisinä metsäpalveluina • metsänuudistamisen työt ja taimet, taimikonhoidon, hakkuun ennakkoraivauksen, metsien sertifioinnin, metsäveropalvelut ja metsän arvion. METSÄN HENKI 3/15


INNOVAATIO TEKSTI: NINA GARLO | KUVA: UPM

SELLUSTA

MUUTAKIN KUIN PAPERIA MITÄ YHTEISTÄ ON JÄÄTELÖLLÄ, KETSUPILLA JA MUOTIVAATTEELLA? KAIKKIEN NÄIDEN TUOTTEIDEN VALMISTUKSESSA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ UUSIUTUVASTA PUUSTA SAATUA RAAKA-AINETTA, SELLULOOSAKUITUA. kysyntä jatkanee kasvuaan tulevina vuokopiopapereiden sina”, toteaa UPM:n sellun myynnistä ja kysyntä jatkaneekin heikkenemistään markkinoinnista vastaava johtaja Tomas teollistuneissa maissa, sellumarkkinoiden Wiklund. tulevaisuus näyttää valoisalta – myös Wiklund uskoo pehmopaperituotannon kypsillä Euroopan ja Yhdysvaltain markmonipuolistuvan tulevaikinoilla. Kasvun ajureina suudessa, sillä nykyihmiovat erityisesti sellukuituset ovat tottuneet kulutpohjaiset pehmopaperit ja ”MUOVISIA tamaan korkealaatuisia pakkauskartongit, mutta ja ympäristöystävällisiä myös monentyyppiset PAKKAUKSIA sellupohjaisia kotitalouserikoispaperit, kuten VOIDAAN KORVAja hygieniatuotteita erilaiset tarramateriaajokapäiväisessä arjessaan. lit, jopa erittäin ohut ja TA SELLULOOSAToinen selkeä trendi on rapisematon niin sanottu KUITUISILLA.” kierrätyskuidun käytön raamattupaperi. vähentyminen pehmopa”Esimerkiksi Kiinassa TOMAS WIKLUND pereissa erityisesti Euroonopea kaupungistuminen pan markkinoilla. ja keskiluokan kasvu ovat ”Euroopassa on perinteisesti kulutettu omiaan lisäämään paino- ja kopiopapevarsin paljon kierrätyskuidusta valmistetrilaatujen lisäksi erilaisten hygieniatuottuja pehmopapereita. Ensikuidun käyttö teiden, kuten kasvo- ja käsipapereiden kulutusta. Kehittyvillä markkinoilla myös kuitenkin lisääntyy. Miksi? Yksi selitys tupakointi lisääntyy, toisin kuin teollistutähän voi olla laatu. Sellusta valmistettu neissa maissa, joten myös savukepaperin tuote on pehmeämpää ja puhtaampaa kuin

VAIKKA PAINO- JA

kierrätysmateriaalista valmistettu vastaava tuote. Toiseksi paino- ja kopiopaperin vähentynyt kulutus väistämättä heijastuu myös kierrätyskuidun saatavuuteen. Vaikka uusiosellu ei olekaan vielä rajallinen raaka-aine, asiakkaamme todennäköisesti reagoivat jo tähän muutokseen.” Tulevaisuudessa yhä useampi tuote voidaan valmistaa uusiutuvasta puuraakaaineesta. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa voidaan hyödyntää jo nyt selluloosakuitua paakkuuntumisenesto-, stabilointi- ja sakeutusaineena. ”Selluloosakuidusta on kasvamassa hyvä vaihtoehto puuvillalle esimerkiksi vaatteiden valmistuksessa. Uutta teknologiaa kehitetäänkin jatkuvasti sellun käytön lisäämiseksi erilaisissa käyttökohteissa. Eräs potentiaalisimmista käyttöalueista on muovisten pakkausten korvaaminen selluloosakuidusta valmistetuilla. Tämä ei ole uutta teknologiaa, mutta varsin looginen tapa lisätä luonnollisen ja kierrätettävän raaka-aineen käyttöä.” METSÄN HENKI 3/15

33


TYÖPAIKKANA METSÄ TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVA: ARI MÄKELÄ

AUTOHOMMIEN KUNINGASLAJI UMPEENKASVANEITA KAPEIKKOJA PUUTAVARAYHDISTELMÄN KULJETTAJA TONI SILVÁN EI TOIVOISI EDES PAHIMMALLE VIHAMIEHELLEEN. rattia, ja puukuiva, ja sen päässä odottaa tuttu tavarayhdistelmä kääntyy valtatieltä kääntöpaikka. Kelpaa siis ajella. Jämsän Edesniemeen vievälle sivuTien pehmeämmät paikat taas vaatielle. Samalla kuskin asenne muuttivat kuskilta luovuutta. Niitä osuu tuu vielä astetta harkitsevaisemmak- väistämättä matkan varrelle etenkin si: alla on julmetun iso ajoneuvo, keväällä ja syksyllä, ja joskus niihin ja tästä eteenpäin tie kapenee uppoaa. joka risteyksessä. ”Siinä on veLenkin päässä dettävä hetkinen odottaa aimo pino henkeä, tuumatta”TÄHÄN MENNESSÄ koivukuitua, joka va ja sitten vasta pitää saada ajoissa alettava touhuaOLEN AINA junalle. maan. Tähän ONNISTUNUT mennessä olen Autohommia aina onnistunut Silván tekee jo kolPÄÄSEMÄÄN POIS.” pääsemään pois, mannessa polvesTONI SILVÁN ja jopa ihan omin sa. Kymmenkunta voimin”, Silván vuotta sitten Lehden naurahtaa. Ari kyseli häntä Puupinon äärellä paljastuu kuljetfirmaansa puutavara-auton kuljettajan työn toinen puoli, kun Silván tajaksi, ja niin Silván lähti kuljetuslaskeutuu vilpoisasta ohjaamosta, alan kuninkuuslajiin. kiipeää keskipäivän paahteessa ”Metsäautoteillä ajaminen on olosuhteiden puolesta varmasti kaik- nosturille, tekee kuormaa, kiipeää kein haastavin homma, on maastoa, alas, siirtää autoa, kiipeää taas… ”Tässä työssä saa kyllä hyvin mäkiä ja mutkia. Kun täältä tullaan liikuntaa”, Silván sanoo ja menee kuorman kanssa takaisin, auto paiheittämään liinat valmiin kuorman naa sen 76 tonnia”, Silván toteaa. päälle. Tänään tie on hyvin hoidettu ja

TONI SILVÁN KÄÄNTÄÄ

KATSO VIDEO

Toni Silvánista työssään

Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

34

METSÄN HENKI 3/15

Kuljettajan vinkit: hyvä metsäautotie 1

Tärkeintä on, että metsäautotien päässä on sopiva kääntöpaikka, jotta ison ajoneuvon saa sujuvasti paluusuuntaan.

2

Tien pientareet on niitetty säännöllisesti.

3

Tien varrelle on kaivettu ojat. Näin tie kuivuu kesällä.

4

5

Tien pinnalle on ajettu kalliomursketta tai vastaavaa, jotta se kestää paremmin säitä ja liikennettä. Liittymät ovat riittävän suuria, ja niistä pääsee kääntymään molempiin suuntiin.


METSÄN HENKI 3/15

35


ETSITKÖ UUTTA KUMPPANIA? UPM Metsä Kumppanuussopimus on täysin uudistunut. Kun keskität metsäasiointisi meille, saat runsaasti rahanarvoisia etuja puukauppaan ja metsävarallisuutesi hoitoon. Kumppaninamme varmistat vaivattoman tuoton ja huolehdit metsäsi hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat aina, kun tarvitset meitä. Suunnitelmallista metsänhoitoa Kysy lisää UPM metsäammattilaiselta www.metsämaailma.fi tai soita 020 416 121.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ