Page 1

2/19 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI

UPM Uruguayssa: Metsäosaaminen karttuu yhteis­ voimin 12 Taimen anatomia 18

KORTELAMMIN YHTEISMETSÄN TOIMITSIJA ANTTI LAGUS:

”Metsätilan suuruus on etu”22


METSÄKUVA

Metsä, jossa linnut viihtyvät KUVA RISTO PURANEN / VASTAVALO.FI

TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA INKA MUSTA, UPM

metsässä on vilkasta. Emolinnut keräävät ravintoa ja vievät saaliit pesässä suu auki ruokaa odottaville poikasille. On lintujen kiivain pesimäaika. Etelässä pesintäaika alkaa jo maalis–huhtikuussa, kun taas pohjoisemmissa osissa pesimäpuuhissa ollaan vasta pitkällä kesäkuun puolella. Erilaiset lintulajit on helppo ottaa huomioon metsänhoidossa. Kun suosii lehtipuita, säästää laho- ja kolopuita, jättää säästöpuuryhmiä ja alustoja raivaamatta, auttaa myös lintuja sekä niiden pesimisessä että ravinnon ja piilopaikkojen KESÄN ALUSSA

2

METSÄN HENKI 2/19

löytämisessä. Joidenkin aikaisemmin Suomessa yleisten lintulajien kannat ovat pienentyneet. Tällainen laji on esimerkiksi hömötiainen, joka on uusimman arvioinnin mukaan Suomessa jo uhanalainen. Hömötiainen tekee tavallisesti pesäkolon lahoon pökkelöön, joten lahopuiden säästäminen auttaa niitä. Useita muita lintulajeja voidaan auttaa laittamalla linnunpönttöjä metsään. Pöntöt kannattaa myös siirtää ajoissa, jos alueella, missä ne ovat, tehdään pesimäaikaan lintuja häiritsevää työtä. Esimerkiksi töyhtötiainen aloittaa pesinnän jo aikaisin huhtikuussa.


Linnuille pesimärauhaa pienillä valinnoilla Pesimärauhan kannalta tärkeintä on ajoittaa alkukesän metsänhoidolliset toimenpiteet oikeille paikoille. Alkukesällä työt kannattaa aloittaa kuivilla ja karuilla kasvupaikoilla, missä sekä lintulajit että lukumäärät ovat pienemmät. Sen sijaan rehevät metsiköt, korvet ja lehtipuumetsät ovat alueita, joissa linnut pesivät ja soidintavat mielellään. Tällaisille metsäalueille kannattaa mennä töihin vasta pesimäkauden päätyttyä.

www.facebook.com/ metsamaailma

3


2/2019 SISÄLTÖ 2 5 6 7 8

Metsäkuva

Tiedätkö, mikä yhdistää metsiä ja jäätelöä?

Pääkirjoitus Ledare Päätoimittajalta Uutiset

12 UPM Uruguayssa: Metsäosaaminen karttuu yhteisvoimin

17 18 20

VIERASKYNÄ :

12

”Tropiikki voi tarjota pohjolaan erityisesti riskienhallinnan vinkkejä.”

Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto

Metsänomistaja Emmi Kaalimaa

INFOGRAFIIKKA:

Taimen anatomia

UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ:

Sääksenpesää pystyttämässä

22

METSÄNOMISTAJA:

Kortelammin yhteismetsä on

helsinkiläisille etämetsänomistajilleen toimiva ratkaisu

27 28

KYSYMYS & VASTAUS: METSÄN TUOTTO:

Taimikon varhaisperkaus

Millaisia sijoittajia suomalaiset

metsänomistajat ovat?

30 33

METSÄPALVELUT:

Laadunhallinta

LAKI & ASIANTUNTIJA:

Yhteismetsällä vaivattomia

ratkaisuja sukupolvenvaihdokseen

34

METSÄHOMMISSA:

Taimikoiden tarkastaminen

34

Metsäasiantuntija Juha-Matti Mikkolainen näkee taimikon tarkastukset sijoituksena tulevaisuuteen

4

METSÄN HENKI 2/19

HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän palvelukeskukseen puh. 0204 16 5100.


PÄÄKIRJOITUS

Menestystä yhteistyöllä mien kanssa. Kaikessa yh­ teistyössä haluamme omalta osaltamme kehittää metsä­ teollisuutta kohti uudistuvaa biotaloutta. Tämän yhteistyön tuloksia voidaan helposti mi­ tata. Yhteistyö toimii, ja se on tuloksellista silloin, kun kaikki osallistuvat, tavoitteet saavu­ tetaan ja yhdessä on mukava tehdä töitä. TOMI SIMOLA

Kehitysjohtaja UPM Metsä

”Suomalainen

metsäosaami­ nen onkin yli

vuosisataisen yhteistyön tulos.”

5

LAURA VESA

ja kehitystyön ole­ van yksinäistä puurtamista, jossa välillä lamppu syt­ tyy ja keksintöjä syntyy. Tämä uskomus on kaukana todellisuudesta. Moderni kehitystyö on yhteistyötä, jossa eri alojen parhaat asiantuntijat kokeilevat eri ratkaisumalleja asetettuun tavoitteeseen. Huippu­ tiimin työskentelymallit ovat usein hyvin muodol­ lisia ja järjestelmällisiä ollen silti nopeatempoisia. Epäonnistuminenkin on sallittua ja jopa suotavaa – kunhan huomaa sen nopeasti ja pystyy siirtymään seuraavaan kokeiluun saavuttaakseen lopullisen pää­ määrän. UPM Metsällä teemme kehitystyötä usein yhteis­ työssä eri tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kanssa. Suomalainen metsäosaaminen onkin yli vuosisatai­ sen yhteistyön tulos, johon ovat vaikuttaneet monet eri yhteistyötahot sekä lukuisat yksilöt. Tässä yh­ teistyössä meillä on etuna yhtiön omat metsät sekä oma taimitarhamme Joroisissa. Tämän luonnollisen koelaboratorion avulla esimerkiksi erilaisten met­ sänhoito­ tai korjuumenetelmien pilotointi ja seu­ ranta onnistuvat vaivattomasti ja tarvittaessa hyvin pitkäjänteisesti. Tarjoamme lisäksi vuosittain useille metsäalan opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opin­ näytetyö kanssamme. Tästä yhteistyöstä hyötyvät niin oppilaitokset, opiskelijat kuin UPM ja metsän­ omistajatkin, kun saamme uudet, kehitetyt menetel­ mät käyttöömme. Viimeisen vuosikymmenen aikana suurin muu­ tos kehitystyössä on ollut asiakkaan tarpeiden ottaminen kaiken kehittämisen keskiöön. Kun me UPM Metsällä kehitämme palveluitamme, otamme asiakkaat mukaan kehitystyöhön vahvasti jo heti ideoimisvaiheesta alkaen. Näin varmistamme, että toteuttamamme palvelut ja tuotteet luovat arvoa asiakkaidemme metsänomaisuuden hoitoon. Yhteistyöhön osallistuvien erilaiset taustat, näkö­ kulmat ja osaaminen tukevat toisiaan ja luovat yh­ dessä jotain sellaista, mihin yksilö yksin ei kykene. Lähes kaikki tänä päivänä tehty työ tehdään vuoro­ vaikutuksessa muiden ammattilaisten ja sidosryh­ MONESTI USKOTAAN TUTKIMUS-


LEDARE

Framgång genom samarbete forskning och utveckling är ett ensamt slit, där det ibland går upp ett ljus när uppfinningar uppstår. En sådan föreställning är långt ifrån verkligheten. Modernt utvecklingsarbete sker i samverkan mellan de främsta experterna inom olika områden, och man testar olika lösningsmodeller för att nå det uppsatta målet. Ett toppteam arbetar ofta enligt mycket formella och strukturerade modeller men håller ändå ett högt tempo. Det är tillåtet och till och med önskvärt att misslyckas – bara det upptäcks snabbt så att man kan gå vidare till nästa test för att nå det slutgiltiga målet. När det gäller utvecklingsarbete hos oss på UPM Skog samarbetar vi ofta med forskningsinstitut och MÅNGA TROR ATT

”Den finländska skogskompetensen är re-

sultatet av över hundra års

samarbete.”

forskare. Den finländska skogskompetensen är resultatet av över hundra års samarbete med flera olika samarbetspartner och många individer. I detta samarbete har vi haft nytta av bolagets egna skogar och vår egen plantskola i Jorois. Detta naturliga laboratorium gör det smidigt att exempelvis testa och följa upp olika skogsvårds- och drivningsmetoder – på mycket lång sikt, om det behövs. Dessutom erbjuder vi flera skogsbranschstuderande varje år möjligheten att göra sitt examensarbete hos oss. Detta samarbete gynnar såväl läroanstalter, studerande som UPM och även skogsägare, eftersom vi får tillgång till nyutvecklade metoder. Den största förändringen under det senaste decenniet har varit i första hand att utgå ifrån kundens behov när det gäller all utveckling. I utvecklingen av våra tjänster engagerar UPM Skog kunderna redan på idéstadiet. Det är ett sätt att se till att de tjänster och produkter som blir verklighet skapar värde vid förvaltning av våra kunders skogsegendom. De medverkandes olika bakgrunder, perspektiv och kompetenser stärker varandra och skapar tillsammans något som en ensam individ inte klarar av. Idag sker nästan allt arbete i samverkan med andra experter och intressentgrupper. I allt samarbete vill vi för vår del utveckla skogsindustrin mot en förnybar bioekonomi. Resultaten från detta samarbete är enkla att mäta. Samarbetet fungerar och ger resultat när alla engagerar sig, målen nås och det är trevligt att arbeta tillsammans. TOMI SIMOLA

Utvecklingsdirektör UPM Skog

LAURA VESA

Läs mer om vår skogsservice

upmskog.fi


METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

PÄ ÄTOIMIT TA JALTA

Metsäosaaminen valokeilassa ainutlaatuisuudesta maailmassa on puhuttu paljon. Sitä ovat kehuneet ulkomaiset tutkijat ja poliitikot eikä vähiten suomalaiset itse. Globaalisti se on ollut esillä esimerkiksi viime vuonna Kalifornian ja Ruotsin tuhoisien metsäpalojen aikaan. Meillä UPM:llä on pitkä historia metsänhoidon kehittämisessä, ja olemme siitä ylpeitä. Tätä työtä ei ole kuitenkaan tehty yksin eikä tehdä tänäkään päivänä. Keskeisessä roolissa kehitystyössä ovat yhteistyötahomme kuten metsänomistajat, tutkijat sekä muut alan toimijat. Oman osuutensa metsätalouden kehitykseen ovat tuoneet myös luontojärjestöt haastamalla alaa ja kritisoimalla, mutta toki myös yhdessä tekemällä. Tässä lehdessä (s. 12–16) pureudumme suomalaisen metsäosaamisen lisäksi SUOMALAISEN METSÄNHOIDON

www.facebook.com/ metsamaailma

@upm_metsa

www.instagram.com/ upm_metsa

www.youtube.com/ upmmetsa

www.issuu.com/ upmmetsa

VERKOSSA www.upmmetsä.fi upmyhteismetsä.fi www.upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

uruguaylaiseen metsänhoitoon. UPM on vienyt metsänhoidon oppejaan ulkomaille, mutta myös Suomessa on voitu oppia uutta Uruguayn hankkeista. Sivuilla 20–21 kerrotaan luonnonsuojeluyhteistyöstä Sääksisäätiön kanssa. Yhteistyö on synnyttänyt konkreettisia ohjeita metsätalouteen ja kehittänyt ammattitaitoamme luonnonhoidossa. Metsänomistajareportaasissa tapaamme tällä kertaa yhteismetsänomistajat (s. 22–25). Aurinkoista kesän alkua ja mukavia lukuhetkiä! VIRPI MÄENANTTILA,

Päätoimittaja

KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, Avidly: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m2. Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2019. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100.

7


UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

Arla tuo kauppoihin

MONIMUOTOISUUSHANKE

40 milj.

UPM aloitti uhanalaisten lajien siirtoistutukset UPM KÄYNNISTI tänä keväänä

uhanalaisten ja harvinaisten lahottajasienten siirtoistutushankkeen yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää lahopuussa elävän lajiston palautumista metsäluontoon istuttamalla uhanalaisia lahottajasieniä yhtiön omien metsien lahopuukeskittymiin. Hankkeella edistetään UPM:n asettamaa tavoitetta parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa yhtiön omissa metsissä Suomessa. Lahopuun lisääminen on yksi keskeinen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

kokonaan puupohjaista pakkausta.

Istutuksissa testataan yli 20 Suomesta kerätyn sienilajin palauttamista luontaisille kasvupaikoille. Istutettavia lajeja ovat mm. pursukääpä, kalkkikääpä ja raidantuoksukääpä. Tavoitteena on, että rihmastot alkavat kasvaa lahopuurungoissa ja tuottavat myöhemmin itiöemiä, joista vapautuvat itiöt alkavat itää uusilla lahopuurungoilla. Sienten rihmastojen leviämistä rungossa ja seuralaislajistoa tullaan seuraamaan DNA-analyysien avulla, ja itiöemien esiintymistä maastoinventoinnein. www.upm.fi

kuluttajille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia vastuullisempiin valintoihin. Tänä vuonna Arla siirtyy käyttämään ensimmäisenä Suomessa maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoisissa kartonkipakkauksissa uusiutuvaa puupohjaista biomuovia, jonka mäntyöljypohjainen raaka-aine on UPM:n suomalainen innovaatio. Uusien tölkkien biomuovin raakaaineessa UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla hyödynnetään sellun valmistusprosessin tähteenä syntyvää mäntyöljyä. Pakkaukset valmistaa Elopak, ja yhteistyössä on mukana kemian yhtiö Dow. Puupohjaisen biomuovin hyödyntäminen Arlan harjakattopakkauksissa vähentää fossiilisen muovin tarvetta 180 000 kiloa vuodessa ja pienentää noin viidenneksen pakkauksen hiilijalanjälkeä. www.upm.fi ARLA HALUAA TARJOTA

TIESITKÖ?

FIONA POIKONE N

8

METSÄN HENKI 2/19

SELLUSTA VALMISTETTAVA KARBOKSIMETYYLISELLULOOSA eli CMC on teollisuudelle oivallinen lisäaine. CMC piiloutuu arkisiin asioihin, kuten jäätelöön, pyykkipulveriin, limsaan ja hammastahnaan. Jäätelössä CMC estää jääkiteiden muodostumista jäätelöön. CMC:tä valmistetaan muun muassa koivusta tehdyistä selluarkeista. Jauhettuihin arkkeihin lisätään kemikaaleja ja lämmitetään seosta. Tuloksena syntyy valkeaa jauhetta, jonka raekoko määräytyy käyttötarkoituksen ja puhtauden mukaan. Ulkonäöltään käyttövalmis CMC voi muistuttaa perunajauhoa tai vaikkapa mannaryynejä. Puhtainta CMC:tä, jonka suolapitoisuus on matala, käytetään elintarviketeollisuudessa.


UPM

Uusia puutavaraautonkuljettajia uudenlaisella yhteistyöllä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus pätevöityä puutavara-autonkuljettajaksi ja työllistyä mukana oleviin yrityksiin eri puolilla Suomea. Tehtyjen investointien myötä kestävästi hoidetuista metsistä hankittu raaka-aine työllistää yhä enemmän ammattilaisia metsäteollisuuden hankintaketjussa. Puolen vuoden täsmäkoulutuksen tavoitteena on harjaannuttaa osallistujat puutavara-autolla ajamiseen, nosturin käyttöön, ajoneuvotekniikkaan sekä keskeisimpien työprosessien itsenäiseen hoitamiseen. Puutavarakuljettajien koulutus on opiskelijoille maksuton. www.upm.fi

UPM

TYÖTEHOSEURAN JA UPM:N

TURVALLISUUS

Turvallinen vierailu metsätyömaalla monenlaisia metsänhoito­ töitä, ja metsänomistaja on tervetullut seuraamaan niitä. Työ­ maalla vierailtaessa on kuitenkin tärkeää muistaa seuraavat asiat: TEEMME ASIAKKAIDEMME METSISSÄ

ILMOITA TULOSTASI

Tulevaisuuden lämpimät talvet voivat heikentää metsäpuiden taimien selviytymistä mukaan lämpenevällä ilmastolla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia puustoon. Toisaalta lämpeneminen lisää puiden kasvua ja tuotosta, mutta samalla lumen vähyys heikentää havupuun taimien selviytymistä talven aikana. Laboratoriokokeiden tulokset vahvistavat, että lumipeite on tärkeä pienille puuntaimille kylmää ja kevään kuivattavaa ilmaa vastaan. www.luke.fi LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE)

Ilmoita vierailustasi koneenkuljettajalle tai metsurille soittamalla metsätyömaan kyltin osoittamaan numeroon. Konetyömaalla varoituskyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan ja metsuritöinä toteutettavissa töissä auton oveen. PUE HUOMIOLIIVI PÄÄLLE, MUISTA TURVAETÄISYYS!

Pue päällesi huomioliivi tai käytä huomiovaatetusta. Sen jälkeen voit siirtyä seuraamaan metsätyömaata. Noudata aina metsätyömaa­ ja toimenpidekohtaisia turvaetäisyyksiä. Motolla se on 90 m ja ajokoneella sekä puutavara­autolla 20 m.

ODOTA TYÖSKENTELYN KESKEYTYMISTÄ

Voit lähestyä metsätyömaalla työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on keskeytetty.

9


UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

Metsäsäätiömaksu metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen metsäsäätiömaksuun. Niistä kertyy pääosa Metsäsäätiön rahoituksesta. Kerätyillä varoilla tuetaan hankkeita, jotka edistävät puun ja puupohjaisten tuotteiden kysyntää sekä kertovat kestävästä metsien käytöstä. Kun metsänomistaja päättää olla mukana rahoittamassa Metsäsäätiön toimintaa, sitoutuu ostaja maksamaan saman summan säätiölle. Tällöin maksu kaksinkertaistuu. Menekinedistämismaksun metsänomistaja voi vähentää puun myyntituloverotuksessa. www.metsasaatio.fi PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ

Lisää vaihtoehtoja metsänomistajille palvelutarjontaansa metsänomistajille tuotteistamalla jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmät. Jatkuva kasvatus eli metsänhoito ilman avohakkuita on kuulunut yhtiön valikoimaan jo aiemminkin, mutta selkeällä tuotteistamisella halutaan vaihtoehto tuoda entistä näkyvämmäksi metsänomistajille. UPM on vuodesta 2014 asti tehnyt jatkuvan kasvatuksen hakkuita niin yhtiön omissa metsissä kuin yksityismetsissäkin. Näistä kertynyt kokemus ja osaaminen mahdollistavat palvelutarjonnan laajentamisen, jolla UPM uskoo kiinnostuksen metsien hoitoon lisääntyvän. www.upmmetsä.fi UPM KEHITTÄÄ UPM

METSÄOM AISUUDEN HOITO

Nyt metsänhoito­ palvelut verkosta UPM LAAJENTAA DIGITAALISIA

metsänomistajapalvelujaan lanseeraamalla entistä kehittyneempiä ratkaisuja upmmetsä.fi-sivustolla, jossa metsänomistaja voi kirjautumisen jälkeen hallinnoida koko metsäomaisuuttaan. Viime keväänä julkaistun sähköisen puukaupan jälkeen upmmetsä.fi-verkkosivuston palvelut ovat nyt laajentuneet kattamaan puukaupan lisäksi metsänhoitopalvelut sekä metsävarallisuuden hoidon. Palvelu sisältää jatkossa ajantasaiseen metsävaratietoon perustuvan sähköisen metsäsuunnitelman kuvio- ja puustotietoineen sekä ehdotukset tarvittaville hoitotöille ja hakkuille. Lisäksi palvelussa pystyy seuraamaan oman puukauppansa etenemistä vaihe vaiheelta. Palvelu myös arkistoi automaatti-

10

METSÄN HENKI 2/19

sesti kaikki metsänhoitoon liittyvät asiakirjat. Jatkossa myös UPM Metsä -mobiilisovelluksen kautta pääsee käyttämään upmmetsä.fisivuston palveluja. ”Haluamme antaa metsänomistajille ensiluokkaisen asiakaskokemuksen. Olemme kehittäneet jo pitkään metsänomistajien sähköisiä palveluita, jotta pystymme vastaamaan metsänomistajien muuttuviin tarpeisiin. Sähköinen palvelu ei korvaa henkilökohtaista palvelua, vaan täydentää sitä asiakkaan niin halutessa”, kertoo asiakaskokemusjohtaja Risto Laaksonen UPM Metsältä. Tämän lehden välistä löytyy tarkempi esite palvelusta. Ole yhteydessä omaan metsäasiakasvastaavaasi kuullaksesi lisää palvelusta ja sen käyttöönotosta. www.upmmetsä.fi

Triplasimme puukauppabonukset. Kun ennen sait 500 m³ puukaupasta bonusta 100 €, on bonuksesi nyt

350 € www.upmmetsa.fi/kampanja/ bonuskampanja


Kesän vinkit

A JANKOHTAISET VINKIT METSÄNOMISTA JALLE

AVOHINTAIKKUNA SULKEUTUU

YHTEISÖPALVELU

Kumppani, muistathan hyödyntää hinnantarkistusetusi

Ota laaja metsäosaamisemme yhteisösi käyttöön

mennessä tehdyissä puukaupoissa voi vielä hyödyntää hinnantarkistusedun. Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkastusetu takaa sinulle hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun. Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Vielä ehdit. Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla metsäasiakasvastaavaan. Puukauppa on mahdollista hoitaa myös sähköisesti.

UPM YHTEISÖPALVELUN

TOUKOKUUN LOPPUUN

asiakkaana nautit osaamisesta, joka meille on kertynyt vuosikymmenten mittaan kuntien, seurakuntien ja isojen yhteismetsien metsäasioiden hoidosta. Saat käyttöösi koko laajan metsäosaamisemme ja jatkuvan yhteistyön edut. Tarjoamme Yhteisöpalvelua kolmessa eri laajuudessa: Avaimet käteen, Plus ja Vakio. Palvelun laajuudesta sovimme yhdessä yhteisösi tarpeiden mukaisesti. ESIMERKKI AVAIMET KÄTEEN -PALVELUSTA:

Otamme kokonaisvastuun metsäomaisuutesi hoidosta. Yhteisösi ei tarvitse omaa metsävastaavaa. Hyödyt täsmällisestä suunnittelusta ja raportoinnista budjetoinnissa, päätöksenteossa ja pitkän tähtäimen suunnittelussa. Saat puukaupassa merkittäviä taloudellisia etuja ja kaikki FSC®-sertifioinnin (FSC®-C109750) edut. Mahdollisuus osallistua yhteisöllesi räätälöityyn Yhteisön metsäpäivä -koulutukseen vuosittain.

RAHOITUSPALVELU

Valtaosa puukaupasta käteiseksi 5 päivässä – ja edullisesti rahoituspalvelulla voit saada jopa 55–80 % puukaupparahoista tilillesi viidessä pankkipäivässä korjuuajankohdasta riippumatta. UPM Puukaupan rahoituspalvelun käyttö on metsänomistajalle edullista. Järjestelymaksu on 200 € + alv 24 %. Korkokustannus on 3 kk euribor + 1,75 %. Viitekoron noteeraus on aina vähintään 0 %. Puukaupan rahoituspalvelun kustannukset ovat metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoisia. UPM PUUKAUPAN

SIJOITUSRATKAISUT

Nordnet Smart -salkut luotettavan kumppanin. Nordnet tarjoaa sinulle digitaalista neuvontaa ja laajan valikoiman erilaisia sijoitusvaihtoehtoja, joista valitset helposti itsellesi sopivimmat. Tutustu Nordnet Smart -salkkuihin: www.nordnet.fi/upmmetsä SIJOITTAMISEEN TARVITSET

1111


Suomi – Uruguay: TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT UPM

METSÄOSAAMISTA JAETAAN Metsänkasvatuksen taitoja tarvitaan niin suomalaisissa metsissä kuin uruguaylaisilla puuviljelmilläkin. Taitoja myös jaetaan.

12

METSÄN HENKI 2/19


I

lmakuva eukalyptuksen korjuusta on kuin näkymä moderniin tehdashalliin. Metsäkoneet ja tukkirekat ajavat jämptisti selkeitä reittejä, joista moni on suun­ niteltu jo ennen istutusta. Välivarastot on sijoitettu asfalttiteiden varsille, jotta kuljetusketju ei katkeaisi rankkasateellakaan. ”Uruguayssa on vasta parinkymmenen vuoden koke­ mus puunviljelystä, mutta siinä on hyötynsäkin. Olemme päässeet rakentamaan kaiken alusta asti”, sanoo Ricardo Methol. Hän vastaa UPM:n metsätoimintojen suunnittelusta ja kehittämi­ sestä Uruguayssa. Hän kertoo, että tehokkaan korjuuketjun perusta menetelmineen ja metsäkoneineen tulee Suomesta. Uruguayn omat perinteet ovat karjankasvatuksessa. Tämä paljas­ tuisi, jos siirtyisimme ilmakuvasta lähinäkymään. Eukalyptusplan­ taasilla kuljeskelee tavallisesti lehmiä. Ne mutustelevat puiden vä­ lissä kasvavaa ruohoa ja hakevat puista varjoa, etenkin kesäisin, kun lämpötila kohoaa 35 asteeseen. ”Karjan laiduntamisesta on hyötyä myös meille. Metsäpaloriski pie­ nenee melkein olemattomaksi, kun ruoho pysyy lyhyenä ja vihreänä.”

UPM URUGUAYSSA

1990 UPM alkoi kasvattaa eukalyptusta. Päivi Salpakivi-Salomaa: Vuonna 1987 laadittu metsälaki edesauttoi metsäsektorin syntymistä Uruguayhin.

Puuviljelmä nousee vanhalle viljelymaalle

UPM:n puuviljelmillä eukalyptuspuut peittävät noin 60 prosenttia pinta­alasta, ja loput on subtrooppisella vyöhykkeellä tyypillistä ruo­ hikkoa, kosteikkoa ja luonnonmetsää pieninä laikkuina jokien varsilla sekä teitä. Koko Uruguaysta metsät kattavat noin 11 prosenttia, ja näistä noin puolet ovat luonnonmetsiä ja puolet puuviljelmiä. UPM:n sidosryhmäjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa kertoo, että valtio on kartoittanut puuviljelmille nelinkertaisen alan nykyiseen verrattuna. Hän pitää kasvuvaraa hyvänä niin selluntuotannon kuin ilmastonkin kannalta.

13


2005 Uruguay aloitti yhteistyön yksityisten maanomistajien kanssa, ja myös Uruguayn valtio on tukenut yksityistä puunviljelyä. Ricardo Methol: Nyt monilla on jo ensimmäinen korjuu takana, ja metsätalous toimii yhä itsenäisemmin.

2006 UPM perusti säätiön tukemaan maaseudun kehitystä. Päivi Salpakivi-Salomaa: Olemme rahoittaneet kansalais­ järjestöjen kautta esimerkiksi hank­ keita, joilla on edistetty lukemista, opettajien koulutusta sekä nuorten koulunkäynnin jatkamista.

”Kaikki kasvava puumassa sitoo hiiltä, ja puuviljel- lajeista on sittemmin tehty niin sahatavaraa, puuhiilmäthän perustetaan vanhoille viljelymaille, ruohota- tä kuin selluakin. Eukalyptuksen kasvatusta on myös sangoille.” Vaikka luonnonmetsiin ei kajota, puunkritisoitu, koska puut imevät hanakasti vettä. viljely herättää Salpakivi-Salomaan mukaan tunteita ”Uruguayssa tilannetta tasapainottaa se, että puulähiseudun asukkaissa. Suomessa keskustellaan hak- viljelmät vähentävät veden pintavaluntaa ja siten kuista, Uruguayssa puiden istuttamiseseroosiota. Näin ne hillitsevät myös ta. Muutos tutussa maisemassa puhuttaa. tulvimista rankkasateiden aikaan”, ”Aloitamme yhteistyön paikallisten Salpakivi-Salomaa sanoo. Hänen asukkaiden kanssa avoimien ovien tilaimukaansa UPM on seurannut vesi”Puuviljelmät suudella aina, kun aloitamme istutuksen tilannetta paikallisten tutkijoiden vähentävät veden uudella alueella.” avulla eikä ongelmia ole ilmennyt. UPM:n paikallinen sellutehdas hankkii pintavaluntaa ja ”Silloin, kun sademäärä jakautuu noin 70 prosenttia tarvitsemastaan kuijokseenkin tasaisesti eri kuukausiten eroosiota." tupuusta yhtiön omilta puuviljelmiltä. sille, kuten Uruguayssa, ongelmia PÄIVI SÄLPÄKIVI-SALOMAA Loput puusta tulee yksityisiltä maanei yleensä synny, mutta esimerkikomistajilta, jotka ovat esimerkiksi karsi Etelä-Afrikassa, jossa sademääjankasvattajia, maanviljelijöitä tai sijoitusyhtiöitä. rän vaihtelu kuivan- ja sadekauden välillä on suurta, ”Osa myy puunsa pystykauppana, kuten Suomeson pistetty joitakin alueita istutuskieltoon”, kertoo sakin, mutta moni myös tarjoaa maansa UPM:lle vilprofessori Markku Kanninen, joka johtaa Viikin jeltäväksi. Meillä on monenlaisia yhteistyön muotoTropiikki-instituuttia (VITRI) Helsingin yliopistosja”, Methol sanoo. sa. Hän on kiertänyt trooppisia ja subtrooppisia metsiä 1970-luvun lopulta asti ja työskennellyt vuosia Eukalyptus tutkimuskohteena muun muassa Costa Ricassa ja Indonesiassa. Eukalyptus lähti maailmalle 1700-luvun lopussa ”Alussa tuntui, että ihmisten suhde metsätalouteen Australiasta ja sen lähisaarilta. Sen lukuisista eri oli monessa kehitysmaassa kuin suomalaisten suhde

14

METSÄN HENKI 2/19


2007 UPM:n sellutehdas aloitti toimintansa Fray Bentosin kylässä.

2012 UPM perusti taimitarhan.

Päivi Salpakivi-Salomaa: Pitkäjänteinen toiminta Uruguayssa on hyvin perusteltua. Maanomistus ja maankäyttö on selkeää, valtio on vakaa sekä poliittisesti että taloudellisesti, koulutettua työvoimaa on hyvin tarjolla ja puut kasvavat nopeasti.

Ricardo Methol: Kaiken kaikkiaan olemme jalostaneet eukalyptusta jo 25 vuoden ajan.

poronhoitoon. Tiedettiin, että jossain kaukana sitä joku alkuperäiskansa tekee”, Kanninen muistelee. Hänen mukaansa laittomat hakkuut ja metsien käyt­ töön liittyvä korruptio olivat yleisiä. ”Joskus metsäammattilaiseen suhtauduttiin kuin huumetrokariin”, hän naurahtaa. Nyt hän löytää tropiikista ennen kaikkea arvostettuja kollegoita ja yhteistyökumppaneita. ”Esimerkiksi Brasiliassa suomalaisen Luonnon­ varakeskuksen kaltainen kansallinen luonnonvaro­ jen tutkimuslaitos työllistää 10 000 tutkijaa.”

Omistaja huolehtii metsästään

Uruguay otti ratkaisevan kehitysaskeleen vuonna 1987, kun valtio laati nykyiset metsälait. Niiden ta­ voitteena oli monipuolistaa maan elinkeinoraken­ netta edistämällä uuden tuotantosektorin syntyä maatiloilla. Hyvän lähtökohdan tarjosi se, että maan­ omistus oli selkeää. ”Yksi suurimmista syistä maailman metsien hävi­ tykseen ovat omistuksen ja hallinnan epäselvyydet. Suuri osa maailman metsistä on valtioiden omis­ tuksessa, ja usein yhteisestä omaisuudesta ei väli­ tetä. Heti kun metsällä on omistaja, metsän suoje­ lu lisääntyy. Silloin torjutaan laittomia hakkuita ja

metsäpaloja”, Kanninen sanoo. Hän ei tarkoita, että omistajan pitäisi olla yksityishenkilö tai yritys, kuten Suomessa usein on, vaan monenlaiset yhteisomis­ tuksen muodot, kuten yhteismetsät ja kylämetsät ajavat asian. Uruguayssa on vahva ja selkeä maan­ omistus. Uruguayn metsälain myötä agronomiopiskelijoille tuli mahdollisuus ottaa myös metsätalouden kursse­ ja. Ricardo Methol suoritti niitä ensimmäisten jou­ kossa ja jatkoi alan tutkijana. Väitöskirjansa hän teki Uudessa Seelannissa. Samoihin aikoihin, vuositu­ hannen vaihteessa, Uruguayssa korjattiin ensimmäi­ set erät kuitupuuta. Yksi kasvattajista oli UPM. ”Silloin puut lastattiin laivaan ja vietiin maailmalle”, Methol tarkentaa. Nyt UPM keittää sellua Uruguayssa taidolla, jota se on hionut vuosikymmenten ajan Suo­ messa, ja korjaa eukalyptusta ympäri vuoden.

Uruguayssa jalostettu eukalyptus

Sen lisäksi, että eukalyptus kasvaa kuitupuuksi no­ peasti, noin kymmenessä vuodessa, sen kasvatus vai­ kuttaa vaivattomalta verrattuna suomalaiseen tukki­ puuhun. Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana torjutaan muurahaisia ja lannoitetaan. Seuraavaksi korjataan noin 30­metriset puut.

15


2017 UPM alkoi selvittää toisen sellutehtaan perustamista. Se olisi Uruguaylle kolmas. Päivi Salpakivi-Salomaa: Uruguay on kartoittanut puuviljelmille 4 miljoonaa hehtaaria, ja nyt käytössä on miljoona. UPM viljelee noin 250 000 hehtaarin alaa.

2018 Sellusta tuli Uruguayn suurin vientituote. Ricardo Methol: Sellu ohitti ensimmäisen kerran lihan ja soijan, vaikka niidenkin vientimäärät ovat kasvaneet.

”Valvomme toki puuviljelmien tilaa esimerkiksi paloriskin vuoksi, ja vuosi ennen korjuuta kunnostamme soratiet”, Methol kertoo. Hänen mukaansa myös puiden laatua seurataan ja kehitetään jatkuvasti. ”Kuidun on oltava mahdollisimman hyvää sellun ja paperin tuotantoon. Teemme paljon yhteistyötä UPM:n sellulaboratorioiden sekä paikallisten tutkimuslaitosten kanssa.” Kun perimältään parhaat puut löytyvät, jalostus jatkuu UPM:n omissa taimitarhoissa. Osa taimista kasvatetaan kerätyistä siemenistä, mutta valtaosa syntyy juurruttamalla valioyksilöiden oksia. Näin syntyy taimia, jotka ovat geneettisesti toistensa kopioita. Methol huomauttaa, että paikallista tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan, koska olosuhteet poikkeavat merkittävästi jopa naapurimaista. ”Esimerkiksi Uruguayssa tarvitaan lannoitusta vain ihan alussa, kun taas Brasiliassa lannoitetaan runsaasti, koska maaperä on erilainen.”

Tiedonvaihtoa puolin ja toisin

Salpakivi-Salomaa pitää tärkeänä, että myös Suomessa seurataan Uruguayn kehitystä. ”Voimme oppia puolin ja toisin. Tulevaisuudessa meidän on ymmärrettävä yhä paremmin, mitä koko

16

METSÄN HENKI 2/19

”Kuivuuden, metsäpalojen ja

hyönteistuhojen torjunta saattavat nousta ilmaston muuttuessa yhä tärkeämmiksi Suomessakin.”

MARKKU KANNINEN

maailmassa tapahtuu ja millaisia vaikutuksia metsänkasvatuksella on”, hän toteaa. Kanninen arvelee, että tropiikki voi tarjota pohjolaan erityisesti riskienhallinnan vinkkejä. ”Kuivuuden, metsäpalojen ja hyönteistuhojen torjunta saattavat nousta ilmaston muuttuessa yhä tärkeämmiksi Suomessakin.” Suomalainen metsänomistaja voi siis saada vinkkejä maailmalta, mutta menettääkö hän jotain, kun UPM investoi maailmalle? Salpakivi-Salomaan mukaan päinvastoin. ”UPM menestyy kansainvälisessä kilpailussa, kun se voi tarjota asiakkailleen monipuolisesti sekä pohjoisen että etelän kuituja. Ja kun UPM:llä on hyvä asema markkinoilla, sellainen on myös suomalaisella puulla.”


EMMI KAALIMAA

Metsänomistaja Kitee

Vieraskynä

Yhteistyö kielletty

JOHANNA KOKKOLA

S

yrjäisen kylätalon pihalla käy kuhina. Joukko osoittaa sen, että tietoa metsätuhoista ja monimuotoimetsänomistajia parveilee ilmoitustaulun edessä. suuden lisäämisestä voidaan välittää metsänomistajille On tultu metsätaitokilpailuihin, jotka starttaavat kilpailujen avulla. hetken kuluttua. Kilpailijoiden huomio on kiinnittyKun tarkastelee lähemmin metsätaitokisojen osalnyt kilpailuradan tehtäväjärjestykseen eikä kilpailun listujajoukkoa, huomaa, että tyypillinen osallistuja on sääntöihin – ovathan ne kaikille jo entuudestaan tutut: noin 60–70-vuotias mieshenkilö. Kilpailussa pärjäämikilpailijat tietävät, että yhteistyö kanssakilpailijoiden nen ei ole kuitenkaan sukupuolesta, iästä tai metsähehkanssa on hylkäämisen uhalla kielletty, joten vilppiä ei taareista kiinni. Kun tietää, mitä kaikkea relaskoopilla kukaan edes yritä. voi mitata ja tutustuu ennakolta tarvittaviin taulukoiMetsätaitokisoja järjestetään metsänomistajille ja hin, on jo valmis starttiviivalle. Yhteistyö kilpailujen metsätaitoilua harrastaville. Kilpailutehtävät mittaavat aikana ei ole sallittua, mutta kilpailun ulkopuolella kanmetsänomistajille tärkeitä taitoja kuten puuston kokonattaa verkostoitua ja hyödyntää saadut vinkit omaan naistilavuuden, runkoluvun ja iän arviointia sekä hyvien metsänhoitoon. metsänhoitoperiaatteiden hallintaa. Yleensä kilpailutehtävät ovat selkeitä, kun muistaa Tapion metsänhoitosuositukset ja tekee omat mittaukset huolel”Metsätaitolisesti. Matkassa täytyy kuitenkin olla kilpailujen hieman myös onnea. Esimerkiksi puuston keskiläpimitan arvioiminen sentin ulkopuolella tai pienen suolammen pinta-alan arvioikannattaa minen 0,1 hehtaarin tarkkuudella kysyy verkostoitua.” taitoa, mutta myös tuuria. Jännitystä kisaan tuo myös se, ettei aikaa ole loputtomasti käytettävissä. Tehtävien tarkoituksena ei vain ole saada selville tarkkasilmäisintä leimaajaa tai metsän arvioinnin taitajaa, vaan myös tutustuttaa metsänomistajat ajankohtaisiin metsänäkökulmiin ja voimassa oleviin hyvän metsänhoidon suosituksiin. Esimerkiksi 2000-luvulla tehtävien joukkoon ilmestyi metsän monimuotoisuustehtävä. Tehtävässä kilpailijoiden piti arvioida, täyttääkö maastoon rajattu alue metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. Vuosien aikana kilpailuissa on arvioitu vallitsevan turvekerroksen paksuutta, lehtojen opaskasveja tai puuston kokonaiskasvua ja samalla monimuotoisuusehtojen täyttymistä. Kilpailutehtävät uudistuivat hiljattain, ja mainitsemani monimuotoisuustehtävä korvautui uudella tunnistustehtävällä. Tunnistettavana voi olla kuusen kyljessä esiintyvä kääpä tai metsätuho. Viime kesänä Kiteellä oli tehtävärastilla männyntaimi, joka oli silminnähden kärsinyt. Tehtävässä piti tietää, oliko taimen heikkoon tilaan syynä mäntymittari, tukkimiehentäi, hirvi vai männynversoruoste. Tämäkin tehtävätyyppi

17


INFOGRAFIIKKA AVIDLY TEKSTIT ANNAMARI TYPPÖ

TAIMEN ANATOMIA

UPM on ainoa suomalainen metsäteollisuuden toimija, joka tuottaa itse taimensa. UPM:n taimitarhalla Joroisissa kasvatetaan pääasiassa kuusia, mutta myös mäntyjä ja rauduskoivuja. Taimet kasvatetaan hyvälaatuisista siemenistä, joista saadaan parhailla kasvatusmenetelmillä elinvoimaisia taimia. Metsäpuun jalostuksessa kiinnitetään huomio hyvän tuottavuuden lisäksi puun laatuominaisuuksiin ja puiden hyvään terveyteen. Jalostetuista siemenistä kasvatetut taimet ovat elinvoimaisia, kestävät paremmin luonnontuhoja ja tuottavat merkittävästi enemmän puuta metsän kiertoajan kuluessa. UPM on panostanut metsissään sekä taimien että metsänkasvatusmenetelmien kehittämiseen ja testaamiseen. UPM:n metsäasiakasvastaavan kautta näitä parhaita käytäntöjä, menetelmiä ja materiaaleja voidaan hyödyntää myös yksityismetsissä.

Vararavintosolukko

Alkio

Sirkkalehdet ja niiden keskellä sirkkasilmu

Siemenkuori

Sirkkavarsi

Sirkkajuuri Suomalaisilla metsäpuun taimilla on kotimainen perimä. Siementä saadaan viljelemällä tai keräämällä käpyjä hyvistä hakkuukohteista. Viljelemällä saadaan laajempi perimä, sillä viljelyksiin on lisätty varttamalla suomalaisen metsän parhaimmisto laajalta maantieteelliseltä alueelta.

Hyvä siemen on elinvoimainen ja terve. Mitä kookkaampi siemen on, sitä enemmän siinä on valkuaisainetta ja sitä parempi on sen itämistarmo. 2

Siemenet kylvetään koneella (1) turpeella täytettyihin kasvatuskennoihin ja peitetään (2) kateaineella, minkä jälkeen ne siirretään kasvihuoneeseen idätettäviksi ja kasvatettaviksi. 1

18

METSÄN HENKI 2/19

Kun itäminen alkaa, ensimmäinen näkyvä osa on juuri. Taimitarhalla juuripaakun kasvuolosuhteilla edesautetaan hyvinvoivan ja tasapainoisen juuriston syntymistä.


Neulaset vastaavat taimen fotosynteesistä. Fotosynteesi onnistuu parhaiten, kun neulasten väri on terveen vihreä.

Syksyn tullen taimen päähän muodostuu silmu, jonne syntyneiden alkioneulasten määrä määräytyy edellisen vuoden olosuhteiden sekä perimän mukaan. Jos kesä on ollut lämmin, silmuun ehtii muodostua runsaasti alkioneulasia. Runsas alkioneulasten määrä tuottaa seuraavana vuonna hyvän kasvun.

Verson kokoa tärkeämpää on juuriston ja verson suhde. Aktiivinen, sopusuhtainen ja tuhti juuristo takaa parhaat

Ennen taimien istutusta on tärkeä huolehtia, ettei juuripaakku pääse kuivumaan.

selviytymismahdollisuudet istutusalalla.

Taimen kasvatus on olosuhteiden optimointia, jota tahdittaa biologinen kello. Taimen kasvurytmi määräytyy lämpösumman ja päivän/yön pituuden mukaan. Kun vaadittava lämpösumma ja päivän pituus ovat kertyneet, silmu alkaa turvota ja alkioneulaset puhkeavat esiin. Näkyvä kasvu alkaa, kun silmukuoret repeävät auki.

Taimelle pyritään luomaan syksyllä sellaiset olosuhteet, että se tekisi mahdollisimman hyvän silmun.

Hyvinvoiva juuristo on haaroittunut ja siinä on runsaasti hienojuuria. Sienijuuri on sienen ja puun juuren muodostama molemmille hyödyllinen symbioosi, joka auttaa puuta ravinteiden otossa. Tärkeää on, että juuristo haaroittuu hyvin ja täyttää kasvatettavan potin. Juuri on taimen kasvukoneisto.

Silmu muodostuu, kun sekä päivät että yöt ovat lämpimiä. Viilenevät yöt ovat taimelle signaali talven tulosta ja kertovat, että kasvua pitää ruveta lopettamaan. Kun päivätkin viilenevät, taimi laskeutuu lepotilaan.

19


UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Sääksen tekopesä

TEKSTI JASKA POIKONEN KUVAT HEIKKI RÄISÄNEN

LINNUT ENSIN UPM:n ja Sääksisäätiön pitkäjänteinen yhteistyö on parantanut sääksen pesintämahdollisuuksia ympäri Suomen.

Janakkalan Harvialaan on tultu suksilla ja lumikengillä. Nokipannu porisee nuotiolla, ja ahkiot ovat täynnä rakennustarpeita. Tänään rakennetaan sääkselle pesä, joka nousee avosuolle. Paikalla on joukko aktiivisia sääksisäätiöläisiä, kunnan ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen sekä UPM:n ympäristöasiantuntija ja lintumies itsekin, JuhaMatti Valonen. ”No nyt kun kysyit, niin onhan tämä vähän tällainen herrasmiesten harrastus”, Tamminen hymyilee. Sääksisäätiön Ilmari Häkkinen, eläköitynyt Evon metsien monikäytön yliopettaja, virittelee dronea toimintakuntoon, ja 82-vuotias säätiön pesähankkeiden vetäjä, Juhani Koivu on kiivennyt kymmenen metrin korkeuteen ohjaamaan tekopesän rakennusta. ”Kahdeksankymmentä kun tuli täyteen, rajoitin kiipeilyäni hieman ja päätin, että yli kaksikymmentä metriä korkeisiin puihin en enää mene. Korkeimmillaan olen kyllä keikkunut 30-metrisissä.” KEVÄISELLE SUOLLE

Tekniikka apuna sääksien seurannassa

UPM:n ja Sääksisäätiön yhteistyö on jatkunut jo parinkymmenen vuoden ajan. Ja toiminta on laajamittaista. Yhtiö on rahoittanut tekopesien rakentamista, pesäkameratekniikkaa sekä mahdollistanut satelliittien käytön sääksien seurannassa. ”Pesäkameroiden avulla on opittu uutta esimerkiksi sääksien ravinnosta. Ja satelliittiseurannan myötä tiedämme nyt, että sääkset muuttavat myös yöaikaan”, kertoo Valonen. Länsi-Afrikassa talvehtivaa komeaa päiväpetolintua odotetaan saapuvaksi Hämeeseen huhtikuun puolessavälissä. Tällä janakkalalaisella suolla sitä odottaa turvallinen pesäpaikka. Soilla liikutaan lähinnä hilla-aikaan, pesintäaikana täällä on hiljaista ja rauhallista. ”Tänään nouseva tekopesä on noin 600:s Suomessa.” Luonnontieteellisen keskusmuseon, Sääksisäätiön ja UPM:n välisellä ainutlaatuisella sopimuksella sääksien pesäpaikat ovat tarkkaan tiedossa vuosittain päivi-

tettävässä tietokannassa. Järjestelmässä ovat kaikki tiedossa olevat UPM:n metsissä sijaitsevat pesät. ”Kun pesäpaikkatiedot ovat käytettävissä myös metsätalouden toimijoilla, siitä hyötyvät kaikki. Vahinkoriski pesäpuun kaatamisesta tai pesinnän häiritsemisestä saadaan tehokkaasti minimoitua.”

Metsätalous ja luonnonsuojelu sopusoinnussa

”Oikealla hiirihaukka!” Kun lintuharrastajat kokoontuvat, pienikään liike taivaalla ei jää huomaamatta. Tänään on nähty haukan lisäksi jo parvi töyhtöhyyppiä sekä suonlaidan puunlatvojen yllä raahustava korppi. UPM:n Valosella on kokemusta linnuista jo 80-luvulta, jolloin hän rengasti itse petolintuja. Valonen tapaa sääksisäätiöläisiä säännöllisesti, vähintään kerran kuussa. ”Olen kokenut tämän kyllä aitona, luonnon hyväksi tehtävänä yhteistyönä”, Ilmari Häkkinen toteaa.

OTA NÄMÄ HUOMIOON SÄÄKSEN PESINTÄALUEELLA Sääksen pesäpuu on aina rauhoitettu. Sitä ei saa kaataa, vaikka se olisi asumaton. Joskus pesä voi olla tyhjillään vuosia.

20

METSÄN HENKI 2/19

Rauhoita metsätyöt pesintäaikaan 500 metrin säteellä. Touko- ja kesäkuu ovat pesinnän kriittisintä aikaa ja jo tunnin kestävä häirintä saattaa johtaa pesinnän epäonnistumiseen. Lähiympäristön metsänhoitotyöt on ajoitettava syyskuun ja maaliskuun väliselle ajalle.

Sääksi tarvitsee avoimen ympäristön ja näköalapaikan. Pesältä on oltava esteetön näkyvyys mieluiten kaikkiin suuntiin. Parantaaksesi sääksen pesintämahdollisuuksia voit avata näkymää poistamalla lähipuita niin, ettei pesä jää latvusten katveeseen.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa


luonnonpesien tilalle sekä uusille potentiaalisille pesäpaikoille maan­ omistajan luvalla. Sääksi rakentaa satoja kiloja paina­ van pesänsä puiden latvaan, ja myös tekopesät rakennetaan tavallisimmin vankkoihin puihin. Tolppa­ ja tornipesiä hyödynnetään erityisesti soilla ja vesi­ jätöillä, joissa sopivia puita ei usein ole tarjolla. ”Sääksi kyllä kelpuuttaa pakkotilan­ teessa huonolatvaisemmatkin puut, mutta pahimmillaan tällainen pesä on vaarassa pudota kesken pe­ sinnän. Ihminen voi pienel­ Tekopesäverkostoa ke­ lä aktiivisuudella parantaa hitetään jatkuvasti yhdes­ sääksen pesimismahdolli­ ”Ihminen voi sä Sääksisäätiön kanssa. suuksia ja varmistaa, että Säätiön paikkaehdotukset pienellä aktiivi­ pesä tulee linnun kannalta karttoineen Valonen välit­ sopivaan paikkaan”, kertoo suudella pa­ tää UPM:n organisaatiolle, Häkkinen. joka on puolestaan pe­ Tekopesien ja suojelun rantaa sääksen rillä lähialueiden metsä­ avulla aiemmin silmälläpi­ pesimismahdol­ dettäväksi luokiteltu sääksi taloudellisista suunnitel­ mista. Tavoitteena on löytää on palannut elinvoimaisten lisuuksia.” sopiva paikka sekä linnun lintujen joukkoon. ILMARI HÄKKINEN että metsänhoidon näkökul­ Kellon näyt­ masta. täessä kahta on Vuonna 2017 UPM julkaisi oppaan met­ tekopesä valmis. Jämäkän sänhoidosta sääksen pesäpuun lähiympä­ puutornin päälle kiinnitetty ristössä. oksista rakennettu pesä on täytetty havuilla, sammalella Tulosta tekopesien avulla ja puunkuorella, mujulla. Sääksen tekopesiä rakennetaan myrs­ Tämän paikan sääksi kyissä ja lumen painosta pudonneiden löytää takuuvarmasti.

Päiväpuhteen kruunaa puuhun kiinni­ tettävä Ympäristöministeriön kyltti, jossa kerrotaan kyseessä olevan lain suojaama rauhoitetun petolinnun pesäpuu. Kyltti on uusittu vastikään, ja malli on ensim­ mäinen laatuaan. Sen lyö paikoilleen UPM:n Valonen.

Sääksen tekopesän on sijaittava puunlatvojen tasalla, näköalapaikalla.

21


MIKSI YHTEISMETSÄ? Yhteismetsässä puun kasvua ohjataan ammat­ timaisella metsänhoidolla arvokkaaksi myyntipuuksi. Hoidettu metsä voi hyvin ja tuottaa parhaiten. Yhteismetsä on vaivaton ja tuottava metsäsijoitus, sukupolvenvaihdoksessa osuuksia on helppo luovut­ taa tasapuolisesti eivätkä tilat pirstoudu. Yhteismetsään voi liittää sekä pienet että suuret tilat, ja se kohtelee kaik­ kia osakkaitaan tasapuo­ lisesti samoilla laskenta­ periaatteilla.

Näin toimii nyky­ aikainen metsän­ mittaus – metsä­ asiakasvastaava Mika Lehtinen esittelee Trestima­ älypuhelinjärjestel­ män käyttöä.

22

METSÄN HENKI 2/19


Antti Lagus omistaa metsää Heinolassa.

HEINOLA

KORTELAMMIN YHTEISMETSÄ on etäomistajien toimiva ratkaisu Metsä kasvaa, hoito rullaa ja omistajat ovat tyytyväisiä.

K

TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA

ortelammin yhteismetsä pe­ rustettiin, jotta suvun metsät säilyisivät kokonaisuutena, hoito olisi vaivatonta ja tuot­ to turvallista, vaikka omista­ jat asuvat kauempana. Helsingistä ajelee Heino­ laan helposti puolessatoista tunnissa, mutta Antti Lagus on tyytyväinen, kun metsien hoito sujuu enimmäkseen etänä ja ammat­ tilaisten avulla. UPM:n Heinolan toimisto on silti Lagukselle tuttu käyntikohde, ja juttu luistaa metsä­ asiakasvastaava Mika Lehtisen kanssa tottuneesti. Yhteistyö UPM:n kanssa alkoi jo ennen yhteis­ metsää.

”Kumppanuussopimus meillä on ollut kymmenen vuotta. Ensin maatalousyhtymän kanssa, sittemmin yhteismetsän, joka perustettiin vuonna 2015”, Lagus kertoo. Suvun metsien säilyttäminen yhtenä kokonaisuu­ tena oli suurin syy siihen, että yhteismetsää lähdet­ tiin aikanaan harkitsemaan. Metsäomaisuus on läh­ töisin sysmäläisen Nordenlundin kartanon maista, ja sitä on nykyään Heinolan ja Sysmän alueella yhteen­ sä yli 800 hehtaaria. Yhteismetsä perustettiin seitse­ män osakkaan kesken. ”Kymmenen vuoden kuluttua meitä on jo huomat­ tavasti enemmän. Jos tällaista ratkaisua ei olisi tehty, kävisi kuten metsille tahtoo käydä: ne pirstoutuvat lukuisille eri omistajille”, Lagus toteaa. ”Suuruus on etu meidänkin kannaltamme, sillä isossa kokonaisuudessa hoito ja hakkuut on helpom­ pi suunnitella ja toteuttaa järkevästi”, jatkaa metsä­ asiakasvastaava Lehtinen.

Vuoden tärkein palaveri

Antti Lagus on Kortelammin yhteismetsän toimitsi­ ja eli osuuksien omistajista se, jonka rooliin kuuluu olla hiukan muita paremmin perillä metsän asioista. Budjetointi, tilinpito yhdessä kirjanpitäjän kanssa,

23


Metsä kasvaa, ja UPM hoitaa – silti on toisinaan mukava käydä itsekin vilkaisemassa, mitä yhteismetsälle kuuluu.

Palkintopatsas vuosikymmenten takaa kertoo, että näillä seuduilla on ennenkin osattu hoitaa metsiä.

24

METSÄN HENKI 2/19

laskut ja osakkaiden vuosikokoukseen liittyvä hallinto, raportointi Metsäkeskukselle – siinä toimitsijan työsarkaa. Kortelammin yhteismetsän vuosi lähtee käyntiin tammikuussa, kun UPM:n edustajat kutsuvat toimitsijan perusteelliseen vuosipalaveriin. Mitä hoidetaan ja miten, missä hakataan… UPM:n asiantuntijat ovat tehneet suunnitelmat koko vuodeksi, ja tuhti paketti käydään kerralla läpi. ”Lisäksi soittelemme ja lähettelemme sähköpostia tarpeen mukaan, mutta varsin suuri osa vuoden asioista saadaan kyllä selväksi tammikuun palaverissa”, Lagus sanoo. ”Yhteismetsän hoitoa helpottaa tietysti se, että iso yhtiö pystyy olemaan kaikessa mukana ja tarjoamaan asiantuntemusta, oli kyse metsänhoidosta, maankäytöstä, varallisuudenhoidosta – tai vaikka yhteismetsän perustamisesta, sekin nimittäin tehtiin UPM:n Heikki Kalvilan kautta”, Lehtinen huomauttaa. Kortelammin yhteismetsän perustamisen jälkeen myytiin tilan pellot ja talo,

joten jäljellä on puhdas metsäomaisuus. Neljän ensimmäisen vuoden aikana yhteismetsän hoito on asettunut uomiinsa ja rullaa eteenpäin suunnitellusti. ”Kaikki osakkaat ovat Helsingissä, ja he saattavat lähinnä joskus tästä ohi ajellessaan katsella, että siinäpä ne metsät nyt ovat. Minä taas voin toimitsijana luottaa, että UPM tekee mitä lupaa”, Lagus sanoo.

Kestävä metsätalous takaa tuotot

Metsäsuunnitelma tekee yhteismetsän hoidosta selkeää. Se kertoo ajantasaisesti kaikille osapuolille, missä mennään ja mihin tähdätään tulevina vuosina. Verkkopalvelun kautta yhteismetsän toimitsija voi selailla tietoja tarpeen mukaan, mikä Laguksen tapauksessa tarkoittaa melko satunnaisia käyntejä. ”Uskon kyllä, että metsä kasvaa, vaikka en kävisi tietoja tämän tästä katsomassa. Hoitotoimien toteutumisen taas näkee saapuvista laskuista, joita seuraan tarkemmin”, Lagus naurahtaa.


Mika Lehtisen jämtlanninpystykorva Begi pääsi suureksi riemukseen ylimääräiselle metsälenkille, kun isäntä nappasi sen kyytiin lähtiessään Antti Laguksen kanssa lumituhoja toteamaan.

Kestävä metsätalous on yksi yhteismetsien yleisistä toimintaperiaatteista ja Kortelammin osakkaille itsestään selvää. Sillä varmistetaan metsän säilyminen ja tuottavuus pitemmälläkin aikavälillä. Kortelammin yhteismetsällä on myös FSC®-sertifiointi (FSC®-C109750), joka sopii hyvin metsien aiempien ja nykyisten omistajien ajatusmaailmaan. ”FSC®:n mukaiset suojelukohteet löytyivät helposti, sillä jo edelliset sukupolvet ovat muodostaneet metsiin suojelualueita”, Lehtinen sanoo. ”Kun lukee uutisia siitä, miten Suomesta on häviämässä suuri määrä eliölajeja, FSC® tuntuu monimuotoisuuden turvaajana entistä tärkeämmältä”, Lagus jatkaa.

Metsäinnostusta kesäretkeltä

Kortelammin yhteismetsässä on monen ikäistä puustoa, ja alkuun hakkuusäästöjä on ollut paljon. Niitä ei ole edes haluttu kiirehtiä purkamaan kovin nopeasti, sillä oikeanlaisen kehitysluokkajakauman rakentaminen vie vuosia.

”Parantuva kasvu ja hakkuumäärä sekä sitä myöten tasainen kassavirta yhteismetsälle, siinä meidän alkuaikojen tavoitteemme”, Lagus ja Lehtinen linjaavat. Yhteismetsän tulevaisuus riippuu paljolti siitä, mitä sen osakkaat haluavat omilla osuuksillaan tehdä. Omistaminen ainakin on vaivatonta: tuotto tulee säännöllisesti tilille, ja verot on jo maksettu. Lagus ja Lehtinen toivovat, että osuuksien omistajat eivät anna helppouden passivoida vaan innostuvat metsäasioista tulevaisuudessakin. Kortelammin yhteismetsä virittelee innostusta osakkaiden ja heidän perheidensä yhteisillä kesäretkillä. Mukava reissu yhteismetsän maille, makkaranpaisto ja yhdessä vietetty aika ovat omiaan luomaan metsäsuhdetta niillekin, joille sitä ei vielä ole syntynyt. ”Viimeksi nuorin osallistuja oli parivuotias, siitä se lähtee. Ensi kesänä järjestetään taas retki, ja eiköhän me sinne kutsuta myös metsäasiakasvastaava mukaan”, Lagus tuumii.

”Parantuva kasvu ja hakkuumäärä sekä sitä myöten tasainen kassavirta yhteismetsälle, siinä meidän alkuaikojen tavoitteemme.” METSÄNOMISTAJA ANTTI LAGUS

25


UPM YHTEISMETSÄ ON NYKYAIKAISTA METSÄSIJOITTAMISTA SUOMALAISET METSÄNOMISTAJAT

etääntyvät metsistään sukupolvien vaihtuessa, joten tarve helppoon ja turvalliseen metsänomistamiseen on ilmeinen. Liittämällä tilansa UPM Yhteismetsään voi varmistaa, että metsä tulee hoidetuksi ja siitä saa vakaan tulovirran. ”Yhteismetsän kolme kovinta etua metsänomistajalle ovat paras metsän kasvutuotto, säännöllinen tuotonmaksu ja sijoituksen vaivattomuus”, luettelee UPM:n lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. Yhteismetsäosuudet ovat avoimilla markkinoilla kysyttyä kauppatavaraa, ja niiden luovuttaminen

sukupolvenvaihdoksessa tai jakaminen perinnönjaossa on helppoa. Kalvilan mukaan monet metsänomistajat liittävätkin metsiään yhteismetsään juuri sillä ajatuksella, että nuorempi polvi saa näin vaivattomasti hoituvan metsäsijoituksen. Yhteismetsä harjoittaa kestävää metsätaloutta osakkaidensa hyväksi. Ammattilaiset vastaavat yhteismetsän hallinnosta, esimerkiksi metsänhoidosta, suunnitelaskennasta, puun myynneistä, liittymisjärjestelyistä, taloushallinnosta ja osakaskunnan kokousjärjestelyistä. ”Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Siitä omis-

tetaan osuuksia, joiden kautta välittyvät osakkaan oikeudet yhteismetsään. Toiminta on selkeää, koska laki antaa askelmerkit päätöksentekoon ja metsäsuunnitelma on keskeinen osviitta metsän käyttöön”, Kalvila kertoo. Yhteismetsien määrä kasvaa Suomessa. UPM:llä on hoidossaan neljä yhteismetsää, ja niihin liittyminen on tehty metsänomistajalle helpoksi. Alustavan tuottolaskelman voi tilata osoitteesta www.upmyhteismetsa.fi – se ei sido metsänomistajaa mihinkään, mutta antaa suuntaa tuottomahdollisuuksista.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa

26

METSÄN HENKI 2/19


Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

ELISE HOVI

Metsäpalveluiden tuotepäällikkö UPM Metsä

Kysymys & vastaus

Taimikon perkaus valmistaa metsän ensiharvennukseen Mitä taimikon perkaus maksaa?

OIKEIN TEHDYLLÄ maan-

muokkauksella ja hyvälaatuisilla, jalostettua alkuperää olevilla taimilla uusi metsä ponnahtaa parhaiten kasvuun. Varhaishoidolla varmistetaan taimien turvallinen alkutaival heinää ja vesakoitumista vastaan. Tämä ei useinkaan riitä, vaan taimikkoon pitää tehdä myöhemmin ennen ensiharvennusta vielä toinen perkaus, jota kutsutaan myös taimikon harvennukseksi.

Milloin taimikon perkaus on ajankohtainen?

Varhaishoidolla varmistetaan

taimien turval-

linen alkutaival heinää ja

vesakoitumista vastaan.

Taimikon perkaus on ajankohtainen, kun puusto on 3–7 metrin mittaista. Joskus on voinut käydä niin, että varhaisperkaus on jäänyt tekemättä ja muutoinkin taimikko on jäänyt aiemmin hoitamatta. Puusto on voinut venähtää pitkäksi. Tällöin työhön kannattaa ryhtyä heti, jotta kasvatettavat puut saavat tilaa järeytyä. Taimikonhoidon tekemättä jättäminen on huonoin ratkaisu.

Miten ja miksi taimikonperkaus tehdään? Myöhemmin tehtävässä taimikon perkauksessa valitaan kasvatettava puusto eli hyvälaatuiset puut ja parhaiten tuottavat puulajit. Taimikko harvennetaan sopivaan kasvatustiheyteen, jossa tavoite on 1 600– 2 000 runkoa hehtaarille. Taimikon perkaus valmistaa metsän ensiharvennukseen. Työ tehdään yleensä metsurityönä, joskin koneellistakin taimikon harvennusta on kehitetty.

Taimikon perkaus kannattaa tehdä itse, jos vain on aikaa ja mahdollisuuksia. Tällöin kustannus on kiinni eniten oman työn arvosta. Taimikon perkaus kuuluu nuoren metsän hoitoon, johon on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada kestävän metsätalouden rahoitustukea eli Kemeratukea. Tuen suuruus on 230 €/ha tekeepä työn itse tai teettää ammattilaisella. Tuki on verollista tuloa. Helpoimmalla pääsee teettämällä työn UPM:llä. Tällöin Kemera-tukikin haetaan puolestasi. Kun lisäksi huomioit verovähennyksen, ei kustannus lopulta jää isoksi. Huomattavaa on, että ajallaan tehty taimikonhoito on aina taloudellisin ja tuottoisin. Taimikonhoito hinnoitellaan puuston määrän ja koon perusteella. Taimikonhoitotyöt lisäävät ainespuun tuotosta keskimäärin kolmanneksen kiertoajalla. Koska lisäys on suurimmaksi osaksi tukkipuuta, kiertoajan kantorahatuotot kasvavat jopa 50 %. Rehevillä mailla hoitamatta jäänyt viljelytaimikko voi tuhoutua lähes kokonaan ja lopputuloksena myytäväksi tulee vain vähäarvoista lehtikuitupuuta tai energiapuuta.

Esimerkkilaskelma taimikon perkauksesta normaalin työvaikeusluokan kohteella, ha Taimikonperkaus Kemera-tuki Verovähennys

580 € (+ alv 24 %) 230 € 105 € (30 %)

Kustannukseksi jää 245 €

27


METSÄN TUOTTO | Metsänomistaja sijoittajana

VAURASTUMINEN kutsuu metsänomistajaa

Suomalaiset metsänomistajat ovat riskien kaihtajia. Heiltä löytyy malttia ja ennen kaikkea kiinnostusta sijoittaa ja vaurastua järkevästi. Metsänomistajat myös eroavat monella tapaa tyypillisestä suomalaisesta sijoittajasta. TEKSTI HELI SATULI KUVA SHUTTERSTOCK PIIRROKSET AVIDLY

METSÄNOMISTAJAT OVAT YLLÄTTÄVÄN

kiinnostuneita sijoittamisesta. Yli 70 prosenttia ilmoittaa sijoittamisen joko houkuttelevan tai olevan jo osa omaa arkea. Tulokset selviävät Taloustutkimuksen viime vuonna valmistuneesta Metsänomistaja sijoittajana -tutkimuksesta. ”En usko, että suomalaiset keskimäärin tuntevat näin suurta mielenkiintoa sijoittamista kohtaan”, huomauttaa Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen. Tulos on yllätys myös UPM Metsän lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilalle. ”Se kertoo, että metsänomistajat miettivät aktiivisesti oman talouden hoitoa.

Samaa viestitti myös tulos, jonka mukaan metsänomistajat käyttävät puukauppatuloa useimmiten metsänhoitoon.” Tuloksiin vaikuttaa Kalvilan mukaan varmasti se, että sijoittamiseen liittyvä tiedonjakaminen ja julkinen keskustelu ovat lisääntyneet viime vuosina.

Varallisuutta löytyy

Vaurastuminen ylipäätään kiinnostaa tutkimuksen mukaan metsänomistajia. Eniten vaurastumaan motivoi turvattu tulevaisuus. Kolmasosa haluaa myös jättää perintöä. Enemmistöstä onkin tullut metsänomistajia heidän joko perittyään

KUINKA SUURI OSA METSÄTULOISTA JÄÄNYT SÄÄSTÖÖN TAI SIJOITETTAVAKSI VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA

Lähes kaikki

9

Noin puolet

15

Yksi kolmasosa

14

Alle yksi kolmasosa

22

Ei yhtään En osaa sanoa

55 %:lla

6

Kaksi kolmasosaa

26 7

metsänomistajista jää säännöllisesti säästöön ainakin kolmasosa metsätuloista

Lähde: Metsänomistaja sijoittajana -tutkimus / Taloustutkimus 2018

28

METSÄN HENKI 2/19


METSÄNOMISTAJAT VS. TYYPILLINEN SUOMALAINEN SIJOITTAJA EROT:

Metsänomistajat ovat kiinnostuneempia sijoittamisesta. Heillä on keskimääräistä enemmän sijoitettavaa varallisuutta. He eivät sijoita varallisuuttaan yhtä aktiivisesti. Haluavat tehdä sijoituspäätöksiä itsenäisesti.

YHTÄLÄISYYDET:

Kaihtavat riskejä. Miehet naisia innokkaampia sijoittajia, aktiivisimpia alle 50-vuotiaat. Osakerahastot mieluisin vaihtoehto. Etsivät sijoituskohteita, jotka vähentävät sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja oman osaamisen tarvetta.

tai ostettuaan tilansa lähisuvulta. Etenkin Hajauttamalla hyvää tulee Pankkitilien lisäksi tutuimpia sijoituspienet metsätilat on useimmiten saatu kohteita ovat sijoitusrahastot, pörssiperinnöksi. osakkeet, metsäyhtiöiden talletukset sekä Kiinnostuksesta huolimatta metsäneläkerahastot. Kaikista suosituin ja mieomistajat eivät kuitenkaan sijoita varalluisin tapa sijoittaa ovat osakerahastot. lisuuttaan yhtä aktiivisesti kuin suomaTämän suhteen metsänomistajat eivät laiset keskimäärin. Nordnetin kyselyiden Tuppuraisen mukaan eroa perusteella yli 40 prosenttia tyypillisestä suomalaissijoitsuomalaisista sijoittaa tällä tajasta. hetkellä osakkeisiin ja ra”Metsänomis­ Muitakin yhtäläisyyksiä hastoihin. Metsänomistajien löytyy. kohdalla luku on tutkimuktajien pankki­ ”Miehet ovat naisia aktiisen mukaan vain reilut 30 tileillä lepää visempia, ja ennen kaikkea prosenttia. isoja riskejä ei haluta ottaa. ”Olisin odottanut, että asia paljon varalli­ Suomalaiset kaihtavat rahan olisi pikemminkin päinvassuutta, joka olisi suhteen riskinottoa”, kertoo toin. Etenkin ottaen huomiTuppurainen. oon, että metsänomistajilta helppo saada Yli viidennes metsänon sijoitettavaa varallisuuttuottamaan omistajista ei hyväksyisi ta”, toteaa Tuppurainen. sijoitetun pääoman tappiota Yli puolet vastanneista on paremmin.” lainkaan. laittanut viimeisen viiden SUVI TUPPURAINEN Tuppurainen huomauttaa, vuoden aikana metsätuloisettä riskin pienentämiseksi taan säästöön vähintään kolmasosan. Se on Tuppuraisen mukaan pal- varallisuutta kannattaa aina hajauttaa. Jos kaikki varallisuus on sidottu metsään, jon. Monella suomalaisella ei ole tällaista riski kasvaa. Sijoittaja voi hajauttaa sijoimahdollisuutta. tuksia eri omaisuuslajeihin ja eri omai”Metsänomistajien pankkitileillä lepää paljon varallisuutta, joka olisi helppo saa- suuslajien sisällä erilaisiin kohteisiin. Tämän lisäksi kannattaa hajauttaa sijoida tuottamaan paremmin”, toteaa Tuptuksia myös ajallisesti. purainen.

Tuplatuotto, pienempi riski

Kalvila muistuttaa, että metsän tuotto perustuu puun kasvuun. Metsänhoidon toimenpiteillä ohjataan puun kasvua arvokkaaksi myyntipuuksi. Hakkaaminen on osa metsänhoitoa. ”Ikääntyvä puusto on huono pankki. Siksi kirves on parasta lääkettä metsälle”, painottaa Kalvila. Puun hakkaaminen on myös helppo tapa saada vuosittain säännöllisiä tuloja. Siksi moni metsänomistaja pitääkin Tuppuraisen mukaan metsiä hyvänä ja selkeänä sijoituskohteena. ”Mutta samalla logiikalla toimivat myös osakemarkkinat. Osinkoa jaetaan joka vuosi”, sanoo Tuppurainen. Ennen kaikkea sijoittamalla metsätuloja osakemarkkinoille tuotto kasvaa. Metsän tuotto pääomalle on keskimäärin neljä prosenttia, mutta osakemarkkinoilla luku on lähes tuplasti suurempi. Hajauttamalla metsävarallisuuttaan muihin sijoituksiin, metsänomistaja ei siis ainoastaan pienennä riskiään vaan myös kasvattaa tuottomahdollisuuksiaan. ”Uskon, että entistä useampi metsänomistaja ryhtyy sijoittajaksi lähitulevaisuudessa. Monen kohdalla tarvitaan vain se viimeinen rohkaisu”, ennustaa Tuppurainen.

29


METSÄPALVELUT | Laadunhallinta

TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT MIKKO LUMPEROINEN, MARTTI KUUSINEN JA KALLE VANHATALO

UPM:n metsätyömailla seurataan järjestelmällisesti, että toimenpiteet tehdään kestävästi ja metsäympäristöä vaalien. Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen.

Hyvää laatua TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ ”LAADUNHALLINNAN SELKÄRANKA ON

omavalvonta, jota tehdään jokaisella työmaalla. Omavalvonta on työn toteuttajan itsensä tekemää laadunvarmistusta, joten työn edetessä tekijä voi tarvittaessa korjata ja parantaa työnsä laatua”, kertoo UPM Metsän metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. Toinen laadunvalvonnan taso on yhtiön oma, sisäinen valvonta. Toimihenkilöt käyvät valvomassa työnlaatua otannalla valituilla työmailla. Lisäksi laaduntarkkailua tehdään kohdennetusti esimerkiksi osana uuden yrittäjän perehdyttämistä. Kolmas taso on ulkopuoliselta toimijalta tilattu metsän- ja luonnonhoidon laadunarviointi. Tapio on tuottanut UPM:lle erilaisia arviointeja lähes yhtäjaksoisesti jo 1990-luvulta lähtien. Laatua on seurattu systemaattisesti, mutta ajan myötä reunaehtoja on tullut lisää. Muun muassa metsäsertifioinnin kehittyminen ja metsälain uudistus ovat tuoneet mukanaan uusia vaatimuksia ja muuttaneet käytäntöjä. Tapion tekemällä arvioinnilla voidaan varmistaa, että metsässä tehdyt

30

METSÄN HENKI 2/19


Ripeys ja oikeat valinnat tuovat tulosta. Kalle Vanhatalo ihastelee taimikon hyvää kasvua.

toimenpiteet on tehty vastuullisesti ja hyvän metsänhoidon mukaisesti.

Arviointia ja mittauksia

Laatuvaatimuksia, joiden toteutumista Tapio arvioi, on iso joukko. Taustalla ovat metsälainsäädännön ja sertifiointijärjestelmien lisäksi UPM:n omat ympäristöohjeet ja Tapion hyvän metsänhoidon suositukset. Käytännössä Tapion asiantuntijat kiertävät UPM:n työmailla arvioimassa metsänhoidon ja puunkorjuun laatua. Kohteet valikoituvat Tapion tekemällä satunnaisotannalla. Joka vuosi tarkastuksessa on satoja kohteita eri puolilta Suomea. ”Teemme laadunseurantaa sekä UPM:n omissa että asiakkaiden metsissä. Arvioinnit toteutetaan jälkiseurantana noin 1–12 kuukautta työmaan valmistumisen jälkeen. Kohteella ammattilainen tarkastelee työn lopputulosta silmämääräisesti sekä koealaverkostoon perustuvilla mittauksilla. Esimerkiksi taimikonhoidon jälkeen lasketaan jäävän puuston määrä puulajeittain ja lehtipuuosuus.

Taimikon harvennuksessa laatutunnuksia ovat kasvatustiheys ja lehtipuuosuus.

Maanmuokkauksessa puolestaan tarkishaiden käytäntöjen käyttöönoton koko tetaan tehtyjen viljelypaikkojen laatu ja organisaatiossa”, kertoo Jyri Schildt. riittävyys. Luonnonhoidon näkökulmasta tärkeitä ovat muun muassa luontokohtei- Mitä laatu on? den säilyminen ja vesiensuojelu”, kuvai”Operatiivisella tasolla kyse on siitä, onko lee Tapion palvelualueen päällikkö Kalle työmailla tehty oikeita valintoja ja toimitVanhatalo. tu niin, että metsänomistaja saa haluUlkopuolinen arvioiamansa hyvän lopputuloksen. ja arvioi metsän- ja luonOnko työt toteutettu laatunonhoidollista laatua vaatimusten mukaan ja ymuudistushakkuualoilla, päristönäkökohdat huomioon ”Taimikon­ maanmuokkausaloilla, harottaen”, Vanhatalo pohtii. vennuskohteilla, taimikon”Hyvä laatu näkyy elinvoihoidon jälkeen hoitokohteilla ja suometsämaisina metsinä ja luonnon lasketaan jäävän monimuotoisuutena. Sitoutukohteilla. Kaikkea ei joka vuosi kuitenkaan käydä läpi, puuston määrä minen hyvään tekemiseen pivaan eri vuosina keskitytään tää olla kaikilla tasoilla, lähtipuulajeittain ja eri työlajeihin. en johtoportaasta käytännön ”Ulkopuolisessa laadunlehtipuuosuus.” toteuttajaan saakka.” arvioinnissa meille keskeiLaadukkaaseen metsänkasKALLE VANHATALO sin tavoite on kehittämisvatukseen kuuluu, että tehnäkökohta. Laadunarviointi dyt toimenpiteet soveltuvat on tärkeä työkalu, jonka avulla saamme kohteelle. Vaikka taloudellisesti pyritään vinkkejä kehittämiskohteista. Ulkopuolaajoihin käsittelykokonaisuuksiin, tulee lelta voi tulla uusia, mielenkiintoisia metsää käsitellä pienipiirteisesti. näkökohtia siihen, mitä voisi tehdä vielä ”Metsämaa on mosaiikkia, joten työparemmin. Tämä myös mahdollistaa partapaa tulee osata muuttaa sen mukaan.

31


METSÄPALVELUT | Laadunhallinta

Hyvä laatu näkyy seuraavalle sukupolvelle.

Tekijän ammattitaitoa on kyky lukea tilannetta ja esimerkiksi hyödyntää soveltuvat maastonkohdat luonnonhoitoon”, Vanhatalo tiivistää. Myös Jyri Schildt korostaa, että kaavamaisuudesta pitää uskaltaa poiketa. ”Kehittyneet tietojärjestelmät antavat paljon oleellista tietoa myös olosuhteista. Näin käsittelyä voidaan vaihtaa kuvion sisälläkin, jos kasvupaikka muuttuu karummaksi tai rehevämmäksi.” ”Metsänomistajan näkökulmasta hyvään laatuun sisältyy myös, että hänet pidetään ajan tasalla metsässä tehtävistä töistä. Järjestelmällinen laadunarviointi lisää luottamusta, että hän saa ammattitaitoista palvelua”, Vanhatalo jatkaa.

Toiminnan kehittämisen työkalu

Tapio tuottaa laadunseurannassa UPM:lle kohdekohtaiset työmaaraportit sekä tulosten yhteenvedot. Mittaustulokset ja valokuvat tukevat tehtyjä havaintoja, joita UPM käy lävitse töiden toteuttajien kanssa. ”Käymme tulokset tarkkaan läpi ja ryhdymme toimeen, jos toiminnassa on

32

METSÄN HENKI 2/19

kehittämiskohteita. Tarvittaessa tarkennamme ohjeistusta tai toteutamme muita laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Arvioinnin tulosten perusteella pystymme myös painottamaan erityistä huomiota vaativia osa-alueita oman henkilöstön ja yrittäjien henkilöstön koulutuksissa”, Schildt kertoo. ”Viime aikoina olemme kiinnittäneet kovasti huomiota esimerkiksi vesiensuojelukysymyksiin maanmuokkauskohteilla. Ja myös suojavyöhykkeiden jättämiseen esimerkiksi säästöpuuryhmän ympärille. Tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta”, Schildt kiittelee. Myös uusien palvelujen tai menetelmien käyttöönotossa säännöllinen laadunarviointi on tärkeä työkalu. Lähtökohtana on, että yhteinen toimintatapa on mahdollisimman nopeasti kaikilla tekijöillä käytössä. ”Laadunarviointi osoittaa myös minkälaista laatu on eri maakunnissa. Tulosten perusteella UPM:n työnlaatu on hyvin tasalaatuista joka puolella maata”, Kalle Vanhatalo kiittelee.

VINKIT LUONTOLAADUN PARANTAMISEEN RAIVAUKSISSA Taimikonhoidossa huolehdi, että lehtipuita jää vähintään 10 prosentin osuus. Ylispuiksi kehittyvät lehtipuut on kuitenkin syytä poistaa. Anna säästöpuuryhmän kehittyä lahopuukeskittymäksi: ei raivausta eikä puiden poistoa missään vaiheessa. Jätä luontokohteet käsittelemättä niiden luontaisten rajojen mukaan. Jätä raivaamatta järeän maalahopuun ympäriltä. Anna kosteikkopainanteen jäädä riistatiheiköksi. Vältä kaikissa raivauksissa turhaa siistimistä.


Laki & asiantuntija

Yhteismetsällä vaivattomia ratkaisuja sukupolvenvaihdoksiin

U

PM Yhteismetsät on jo ensimmäisinä toimintavuosinaan näyttänyt kyntensä sukupolvenvaihdosten toteutuksessa. Yhteismetsän osuudet näet taipuvat näppärästi moniin omistusjärjestelyihin. Osuuksien luovuttaminen tai jakaminen perinnönjaossa on osoittautunut helpoksi, ja samanaikaisesti yhteismetsä huolehtii metsänhoidosta ja vuosittaisesta tuotonmaksusta osuuksien omistajille. Perhepiirissä tehtävissä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa on ratkottavana monia kysymyksiä. Yksi tavallisimmista on luovuttajan lapsien tasapuolinen kohtelu. Usein sukupolvenvaihdoksen keskeinen tarkoitus on suoraviivaisesti lisätä nuoremman polven varallisuutta. Se käy tehokkaasti lahjalla. Siinä antajan varallisuus vähenee ja saajan lisääntyy. On varsin tavallista, että metsätiloja lahjoitetaan tasapuolisesti sisarusten yhteisomistukseen – kansankielellä metsäyhtymäksi. Se on kuitenkin vain eräänlainen välitila, kunnes yhteisomistus tulee tiensä päähän. Yhteismetsän parhaita puolia ovat sen sijaan osuuksien omistajavaihdosten erillisyys yhteismetsän toiminnasta sekä metsätalouden harjoittamiseen säännelty HEIKKI KALVILA

HEIKKI RÄISÄNEN

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

organisoitumismuoto. UPM Yhteismetsien osuuksilla on usein järjestelty perhepiirissä osuuksien omistusta. Metsänomistajan liittäessä tilansa metsäalueen yhteismetsään hänen kiinteistönsä saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Yleinen tilanne on sisarusten metsäkiinteistön määräosaisen yhteisomistuksen lopettaminen samalla, kun metsäalue liitetään yhteismetsään maanmittaustoimituksessa. Siinä kiinteistön yhteisomistajat pyytävät muodostamaan kullekin yhteisomistajalle omat osakaskiinteistöt, joihin rekisteröidään kunkin omistusosuuttaan vastaava määrä liittymisessä annettavista yhteismetsän osuuksista. Näin omistajan kompetenssit omaisuuden hallintaan ja luovutukseen, vakuuden perustamiseen sekä perittävyyskelpoisuus ovat yksissä käsissä. Monet yhteismetsään liittyjät ovat valmistautuneet sukupolvenvaihdokseen liittämällä metsänsä ensin osuuksia vastaan yhteismetsään. Näissä tapauksissa liittyjä on pyytänyt alueen liittämistä koskevassa maanmittaustoimituksessa muodostamaan kutakin lastaan varten erilliset kiinteistöt, joihin kullekin suunnitellut osuudet on rekisteröity. Jos liittyjä olisi esimerkiksi saamassa 600 yhteismetsäosuutta ja hänellä on kaksi lasta, hän voi pyytää muodostamaan yhteismetsäosuuksilleen kaksi kiinteistöä, joihin kumpaankin rekisteröidään 300 yhteismetsän osuutta. Näin yhteismetsään liittyjän on ollut helppo lahjoittaa yhteismetsän osakaskiinteistöjä osuuksineen lapsilleen. Vastaavalla periaatteella osuuksia on siirretty yhden sukupolven yli myös luovuttajan lapsenlapsille. Yhteismetsäosuuksia voidaan luovuttaa myös kiinteistöstä erikseen. Osuuksien ja osakaskiinteistöjen luovutus on tehtävä maakaaren muotomääräyksiä noudattaen kaupanvahvistajan vahvistamana. Saannolle on haettava lainhuuto. UPM Yhteismetsissä pienin luovutettavissa oleva osuusmäärä on 100 osuutta, joka ennaltaehkäisee osuuksien jakamisen epätarkoituksen mukaisesti pieniksi eriksi. Mikäli pienin luovuttavissa oleva osuusmäärä esimerkiksi perinnönjaossa estää osuuksien jakamisen kahdelle saajalle, osuudet sisältävä osakaskiinteistö voidaan osoittaa määräosin saajien yhteisomistukseen. Vaikka UPM Yhteismetsän osuuksilla sukupolvenvaihdos sujuu helposti, vaivattominta yhteismetsässä on kuitenkin itse osuuksien omistaminen. Osakkaan olo on kuin metsäsijoittajalla. Yhteismetsä näet jauhaa tuottoa osuuksien omistajille.

33


”Vaikka optimaalisin aika taimikon tarkas­ tukselle on huhti–touko­ kuussa, pääasia on, että siellä käy tarkas­ tamassa”, Metsäasian­ tuntija Juha­Matti Mikkolainen sanoo.

34

METSÄN HENKI 2/19

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa


METSÄHOM MISSA

Tarkasta

TAIMIKOT

Metsäasiantuntija Juha-Matti Mikkolainen kertoo, miksi taimikot kannattaa keväällä tarkastaa ja millaisiin yllätyksiin on hyvä talven jälkeen varautua. TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT HANNE MANELIUS

Mitä taimikon tarkastuksessa tehdään?

Taimikon tarkastuksessa arvioidaan tulevan kesän taimikonhoitotarvetta sekä mahdollisia tuhoja. Alle metrinen taimikko kannattaa tarkastaa vuosittain, varttuneessa taimikossa riittää parin vuoden välein. Taimikon tarkastus on sijoitus metsän tulevaisuuteen. Jos sitä ei ehdi tehdä itse, palvelun voi hankkia UPM:n kautta.

Miten arvioin taimikonhoitotarpeen?

Varhaisperkauksessa poistetaan viljelytaimien kasvua haittaava lehtipuusto. Varhaisperkauksen tarve on helppo arvioida: jos metrisiä taimia keväällä ympäröi saman mittainen lehtipuusto, perkaus on hyvä tehdä kesällä.

Taimikon harvennuksen aika on, kun taimet ovat 3–7-metrisiä. Puusto harvennetaan puulajikohtaiseen tavoitetiheyteen, lehtipuuvesakon lisäksi poistetaan huonolaatuisia kasvatettavan puulajin puita. Taimikonhoidon voi ostaa UPM:ltä. Kesän työt kannattaa varata huhti–kesäkuussa.

Mitkä ovat yleisimmät tarkastuksessa vastaan tulevat tuhot?

Pienessä taimikossa myyrät saattavat syödä taimen kuorta ja silmuja, toisinaan koko taimen. Joskus tuho on niin laaja, että taimikko vaatii täydennysistutuksen. Sen tarpeen arviointiin voi pyytää apua UPM:n asiantuntijalta. Varttuneissa taimikoissa hirvituhot ovat yleisiä. Hirvet syövät etenkin mäntyjen latvakasvaimia ja hirviemä saattaa taittaa latvan vasalleen. Laajoihin tuhoihin voi hakea korvausta Suomen metsäkeskukselta.

35


HOIDETTU METSÄ TUOTTAA HYVÄÄ Hyvin hoidetun taimikon ansiosta voi metsä tuottaa jopa

% 50 enemmän

tukkipuuta.*

* Vertailukohtana käytetty hoitamatonta metsää

KATSO ESIMERKKILASKELMAT JA PYYDÄ TARJOUS TAIMIKONHOIDOSTA

www.upmmetsa.fi/taimikonhoidonaika

Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsa.fi