Page 1

2/18 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI

Elämää hakkuuaukealla 18 Metsänomistaja Juhana Koskuen tavoitteena on monimuotoinen metsä 22

HORTOILIJA RAIJA KIVIMETSÄ

Villivihannesten satokausi on nyt parhaimmillaan 34


2

METSÄN HENKI 2/18


Haviseva haapa Haapa on puu, jolla on ääni. Sen lehtien havina on yksi kesän mieleen tuovista äänistä. Haapa on erik­ seen mainittu sertifiointijärjestelmässä säästettä­ vänä puulajina, sillä se on metsässä tärkeä avain­ laji luonnon monimuotoisuuden kannalta. Haavan nimikkolaji haapaperhonen ei vahingoita haapaa, sillä toukat käyttävät ravintona haavanlehtiä, joita puussa kyllä riittää. Perhosen lisäksi haavalla viih­ tyvät monet jäkälät, sammaleet ja käävät. Puu on tärkeä myös monille tikkalajeille. Sen juurisieniä ovat haavanpunikkitatti ja lehtopunikkitatti, molemmat herkullisia ruokasieniä.

www.facebook.com/ metsamaailma

METSÄKUVA

Kaunotar, jolla on outo maku KUVAT HÅKAN SÖDERHOLM / VASTAVALO.FI

TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM

suuri ja kaunis perhonen, jonka näkee tavallisesti jossakin ihan muualla kuin somasti kukalla. Jätäpä hikinen sukka kannonnokkaan, ja kas – suuri tumma perhonen saapuu imeskelemään sitä. Seuraava kaunokainen löytyy sammakon raadolta ja pyöräretkellä bongaat useita haapaperhosia hiekkatielle muodostuneilla kuralätäköillä. Haapaperhonen on yksi Suomen suurimmista perhosista. Naarasperhosen siipien kärkiväli voi olla jopa 10 senttiä. Erityisesti Kaakkois-Suomessa esiintyvä perhoslaji saattaa hyvinä kesinä olla HAAPAPERHONEN ON

runsaslukuinen ja tavallisimmin sen näkee hiekkatien lätäköllä janoaan sammuttamassa. Suuret perhoset ruokailevat usein myös raadoilla. Nimensä haapaperhonen on saanut toukkiensa ruokavalion johdosta. Toukat syövät haavan lehtiä ja käyttävät puuta suojanaan talvehtiessaan. Talvehtimista varten toukka kerää kuivista lehden osista ympärilleen putkimaisen käärön. Aikuisen perhosen elämä kestää vain muutaman viikon. Paras mahdollisuus nähdä haapaperhonen lennollaan on suosituimpaan lomaaikaan juhannuksesta heinäkuun puoleen väliin.

3


2/2018 12

”Metsänomistaja voi hillitä ilmastonmuutosta varmistamalla metsän nopean uudistamisen hakkuun jälkeen.”

SISÄLTÖ 2 5 6 7 8 12 17 18 20 22

Metsäkuva Pääkirjoitus

Mikko Peltoniemi, Luke

Ledare Päätoimittajalta Uutiset Metsät ja ilmastonmuutos VIERASKYNÄ :

Matti Mikkola

INFOGRAFIIKKA:

Elämää hakkuuaukealla

METSÄPALVELUT:

FSC® -ryhmäsertifiointi

Metsänomistaja Juhana Koskue oli mukana kehittämässä UPM:n sähköistä puukauppaa

27 28 30

KYSYMYS & VASTAUS: METSÄN TUOTTO:

Kaavoitus

Turvemaiden kesäkorjuu

UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ:

Koneellinen metsänhoito

33

LAKI & ASIANTUNTIJA:

Metsäperintö vero-

suunnittelussa

34

METSÄINEN HARRASTUS:

Hortoilu eli villivihannesten

ja -yrttien keräily vie mennessään

34

Löytöretki metsään

Hortoilu eli villivihannesten ja -yrttien kerääminen on lähiruokaa arvostavan metsässä liikkujan harrastus. 4

METSÄN HENKI 2/18

HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsaviestinta@ upm.com tai soittamalla UPM metsäpalvelukeskukseen puh. 0204 16 5100.


PÄÄKIRJOITUS

Metsän monet kasvot sohvalta. Haluamme olla metsänomistajan paras kumppani. Puuraaka-aineeseen perustuvat innovaatiot tulevat kiihtyvällä tahdilla korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettavia tuotteita jo lähitulevaisuudessa. Tämä onnistuu yhdessä metsänomistajien kanssa. Suomalaisessa metsässä elää tulevaisuus, rakennetaan sitä yhdessä! SAMI OKSA

Sidosryhmäsuhdejohtaja UPM Metsä

”Metsänhoito

tarkoittaa niin

taimikonhoitoa,

puunkorjuuta kuin monia muitakin toimenpiteitä

lannoituksesta

luonnonhoitoon.”

5

JASKA POIKONEN

talouden kivijalka. Yli 20 prosentin osuudella vientituloista se on Suomen suurin vientiala. Verokertymä on lähes 10 prosenttia koko maan verokertymästä. Alan työllisyysvaikutus on 139 000 henkilöä. Luvut ovat vakuuttavia. Metsäteollisuus perustuu uusiutuvan raaka-aineen, puun, käyttöön. UPM:n käyttämästä puusta valtaosa hankitaan yksityisiltä suomalaisilta metsänomistajilta. Tekemiemme investointien myötä ostamme puuta suomalaisilta metsänomistajilta yhä enemmän. Taloudellisen arvon lisäksi metsällä on monia muitakin arvoja. Suomalainen viihtyy metsässä niin ulkoilemassa ja virkistäytymässä kuin poimimassa marjoja ja sieniä. Monille rakas harrastus, metsästys, vie satojatuhansia suomalaisia metsään joka syksy ja talvi. Metsät ovat maailman keuhkot. Kasvaessaan ne tuottavat happea ja sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Puun lahotessa tai poltettaessa puuta bioenergiana siihen sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään. Metsän uudistaminen käynnistää sitoutumisprosessin uudestaan ja sama alue toimii jälleen hiilinieluna. Edellisestä puusukupolvesta tehdyt tuotteet toimivat hiilivarastona, osa pidemmän, osa lyhemmän aikaa tuotteesta ja käyttökohteesta riippuen. Vaikka metsä olisikin hetkellisesti hiilenlähde, ei puunkäyttö pidemmällä aikavälillä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vaan päinvastoin: jos metsävarat kasvavat, on niihin sitoutuneen hiilen määrä edellistä vuotta suurempi. Tähän päästään hyvällä metsänhoidolla. Metsänhoito tarkoittaa niin taimikonhoitoa, puunkorjuuta kuin monia muitakin toimenpiteitä lannoituksesta luonnonhoitoon metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Metsäammattilaisen tehtävä on kuunnella metsänomistajan tavoitteita ja tuottaa niihin soveltuva palvelu. Kehitämme jatkuvasti metsänomistajapalveluitamme. Maaliskuussa avasimme asiakkaillemme sähköisen puukauppapalvelun. Sitä kautta puukaupat hoituvat helposti vaikkapa omalta kotiMETSÄTEOLLISUUS ON SUOMEN


LEDARE

Skogens många ansikten SKOGSINDUSTRIN ÄR GRUNDPELAREN för Finlands

ekonomi. Den utgör Finlands största exportsektor med en andel på 20 procent av exportintäkterna. Skatteutfallet uppgår till närmare 10 procent av skatteutfallet i hela landet. Branschens sysselsättningseffekt är 139 000 personer. Siffrorna är imponerande. Skogsindustrin grundar sig på användningen av en förnybar råvara, trä. Merparten av det virke som UPM använder köps in från privata finländska skogsägare. Tack vare de investeringar vi gör köper vi alltmer virke från finländska skogsägare. Utöver det ekonomiska värdet har skogen flera andra värden. Finländaren trivs i skogen såväl för att vistas ute och koppla av som för att plocka bär och svamp. En kär hobby för många, jakt, får hundratu-

”Skogsvård innebär

såväl plantskogsskötsel, drivning som många andra åtgärder från

gödsling till naturvard.”

sentals finländare att bege sig till skogen varje höst och vinter. Skogarna fungerar som världens lungor. Medan de växer producerar de syre och binder koldioxid från atmosfären. När träet murknar eller bränns som bioenergi frigörs koldioxiden till atmosfären. Skogsförnyelse startar bindningsprocessen på nytt och samma område fungerar återigen som kolsänka. Produkter som tillverkats av den föregående trädgenerationen fungerar som kollager, vissa en längre och vissa en kortare tid beroende på produkt och användningsändamål. Även om skogen kortvarigt utgör en kolkälla, ökar användningen av trä inte koldioxidhalten i atmosfären på längre sikt, utan tvärtom: om skogstillgångarna ökar, binder de en större mängd kol jämfört med föregående år. Detta uppnås med en god skogsvård. Skogsvård innebär såväl plantskogsskötsel, drivning som många andra åtgärder från gödsling till naturvård enligt skogsägarens mål. En skogsfackmans uppgift är att ta reda på dessa mål och producera en lämplig tjänst med tanke på dem. Vi utvecklar kontinuerligt våra skogsägartjänster. I mars öppnade vi en elektronisk virkeshandelstjänst för våra kunder. Genom den sköter man virkesaffärer enkelt till och med hemma i soffan. Vi vill vara den bästa partnern för skogsägarna. Innovationer som baserar sig på träråvara kommer allt snabbare att ersätta produkter som tillverkas av fossila råvaror, redan inom en snar framtid. Detta lyckas vi med tillsammans med skogsägarna. Framtiden bor i den finländska skogen – låt oss bygga den tillsammans! SAMI OKSA

JASKA POIKONEN

Direktör för intressentgruppsrelationer UPM Skog

Läs mer om vår skogsservice

upmskog.fi


Villivihannesten satokausi on nyt parhaimmillaan! Lue lisää sivulta 34.

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

PÄ ÄTOIMIT TA JALTA

Puussa on tulevaisuus investoinnit ovat nostaneet kotimaisen puun tarpeen pysyvästi uudelle tasolle. Kestävästi ja ammattitaidolla toteutetut ympärivuotiset hakkuut mahdollistavat metsäteollisuustuotteiden menestyksen myös jatkossa. Metsän tuotto ­jutusta (s. 28–29) selviää, miten turvemaiden kesäaikaista korjuuta on kehitetty muun muassa soveltuvan kaluston ja ennakko­ suunnittelun osalta. UPM on aktiivisesti mukana myös koneellisen metsän­ hoidon kehityksessä, josta kerromme sivuilla 30–32.

www.issuu.com/ upmmetsa

ja oikein ajoitetut hakkuut ovat kannattavan metsätalouden perusta. Asianmukaisesti tehdyt hoitotoimet varmistavat puuston hyvän kasvun ja tuottokyvyn. Hoidettu metsä on myös valmiimpi kohtaamaan luonnonilmiöt kuten lumikuorman ja myrs­ kyt. Tässä lehdessä maamme johtavat asiantuntijat kertovat, millaisia ilmaston­ muutoksen vaikutuksia on odotettavissa ja miten metsänomistajan kannattaa varau­ tua niihin jo nyt. Suomen talous on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa ja vienti vetää. Tullin tilastojen mukaan alkuvuoden viennin kasvusta on suurelta osin kiittäminen metsäteollisuus­ tuotteita. Muun muassa sellun, sahatava­ ran ja paperin kysyntä on vahvaa. Voi­ makas kysyntä ja teollisuuteen tehdyt

VERKOSSA

KOKONAISVALTAISTA PALVELUA

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Mari Ruissalo. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 21. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jaska Poikonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2018. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

SUUNNITELMALLINEN METSÄNHOITO

www.facebook.com/ metsamaailma

@upm_metsa

www.instagram.com/ upm_metsa

www.youtube.com/ upmmetsa

www.upmmetsä.fi www.uusimetsänomistaja.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com

Aurinkoista kesää lukijoillemme! MARI RUISSALO,

päätoimittaja

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja­asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

7


UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

BIOTALOUS

Metsäsektori on edelleen Suomen biotalouden moottori BIOTALOUDEN TOIMIALOJEN

aikaansaama tuotos ja arvonlisäys ovat 2010-luvulla muuttuneet lähes samassa tahdissa kuin kansantalous keskimäärin. Vuonna 2016 biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta oli 16 % ja arvonlisäyksestä 12 %. Metsäsektori on säilyttänyt asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana,

vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiin muilla toimialoilla, kuten uusiutuvan energian tuotannossa ja kemianteollisuudessa. Biotaloustuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on noin kolmannes, ja biotalouden sisällä metsätuotteet vastaavat yksin yli 70 prosentista biotalousviennin arvosta. www.luke.fi

56,23

milj. euroa SUOMEN METSÄKESKUS

voi myöntää 56,23 miljoonaa euroa puuntuotannon Kemera-tukea tänä vuonna. Valtaosa valtion kestävän metsätalouden tuesta käytetään nuorten metsien ja taimikoiden hoitotöihin. Vuonna 2017 tukea käytettiin yhteensä noin 53 miljoonaa euroa. Metsän perustaminen on merkittävä investointi, jonka vuoksi uutta metsää kannattaa vaalia. Taimikon varhaishoitoa voisi tehdä yli 100 000 hehtaarilla vuodessa, mutta tällä hetkellä Kemeratuella hoidetaan vain puolet tästä alasta. www.metsakeskus.fi

KOKOA KESÄKSI VANERIVENE!

Lue lisää rapidwhale.com

Amerikkalaisen muotoilijan, Joshua Tulbergin suunnittelema puinen minivene on saanut inspiraationsa muun muassa kajakeista. Pieni sähköllä toimiva koottava vene on valmistettu vanerista. Sen voi tilata myös rakennussarjana. Menopelin luvataan kestävän vuosikymmeniä ja pysyvän pinnalla vaikka vedellätäytettynä. Veneen pituus on vajaa 2 metriä ja huippunopeus on 3,5 solmua.

8

METSÄN HENKI 2/18

RA

PID

W

HA

LE


vuoden 2017 vuosikertomuksen PDF-tiedostona yhtiön kotisivuilla. Vuosikertomuksessa UPM nostaa esille yhtiössä tehtyjen muutosten tuloksia sekä raportoi siitä, miten UPM luo toiminnallaan taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä arvoa. Toimintakertomus sisältää ensimmäistä kertaa laajan selvityksen siitä, miten yhtiö on edistynyt olennaisissa vastuullisuustavoitteissaan. www.upm.fi UPM ON JULKAISSUT

Puun hyvä kysyntä jatkuu

UPM

UPM:n vuosikertomus ilmestyi entistä laajempana

VASTUULLISUUS

UPM allekirjoitti vesivastuusitoumuksen VESIVASTUUSITOUMUS HAASTAA

yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan, huolehtimaan toimipaikkojensa ja alihankkijoiden veden käytön kestävyydestä ja kehittämään kestävää veden hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sitoumuksen perustajat Aalto-yliopisto, Luke, MMM, VTT,

WWF Suomi ja YM edistävät toiminnassaan vesivastuullisuutta ja kannustavat yrityksiä niiden vesivastuutyössä. UPM julkaisi maaliskuussa sitoumuksensa vastuulliseen veden käyttöön ensimmäisten yritysten joukossa. www.upmbiofore.fi

METSÄTEOLLISUUS RY:N JÄSENYRITYKSET,

UPM mukaan lukien, ostivat tammi-helmikuussa yksityismetsistä 6,5 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 5 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja 58 % enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Tukkien ostomäärä oli 2,7 miljoonaa kuutiota, mikä on 65 % enemmän kuin keskimäärin tammi-helmikuussa kymmenenä edellisenä vuotena. Myös kuitupuun ostomäärä, 3,5 miljoonaa kuutiota, oli 53 % enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajanjaksona. Vilkas alkuvuosi osoitti, että kotimaisella puulla on hyvä kysyntä. www.metsateollisuus.fi

Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomioliiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintään 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE

9


UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I

UPM

Kansallinen metsä­ strategia päivitettiin on valtioneuvoston hyväksymä metsäalan yhteinen strategia, jossa määritellään metsäalan tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Metsästrategian painopisteiksi vuodelle 2018 on valittu muun muassa talousmetsien luonnonhoito, kuolinpesien elinkaaren nopeuttaminen, ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen sekä metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke. Tärkeä painopiste on myös uuden metsätalouden kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on edistää metsien aktiivista ja resurssitehokasta käyttöä. www.mmm.fi KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA 2025

UPM:n harvennusjälki laadukkainta korjuujälkiseuranta paljasti niin alueellisia kuin metsäyhtiöitten välisiä eroja. Vertailun pohjana käytettiin lähes 600 leimikolla mitattua korjuujäljen laatua. Metsäkeskus arvioi kasvatushakkuiden korjuujälkeä kolmiportaisella asteikolla hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. Sekä metsänhoitoyhdistyksiltä että isoilta metsäyhtiöiltä mitattiin 80–150 korjuukohdetta. Yksityismetsissä puuta korjaavista organisaatioista parhaiten harvennuskorjuusta suoriutui UPM, jonka kohteista kaksi kolmesta katsottiin hyväksi. www.metsalehti.fi METSÄKESKUKSEN TEKEMÄ

UPM JA NORDNET YHTEIST YÖHÖN

Puukaupparahat tuottamaan UPM METSÄ JA NORDNET ovat sol-

mineet yhteistyösopimuksen, joka tarjoaa metsänomistajille vaivattoman kanavan metsätulojen sijoittamiseen. Nordnetin asiantuntevien ja monipuolisten sijoituspalvelujen avulla metsänomistajan on mahdollista lisätä vaurauttaan suunnitelmallisen metsänuudistamisen ja -hoidon ohella.

10

METSÄN HENKI 2/18

Nordnet on pohjoismainen osake- ja rahastovälittäjä, joka tarjoaa palveluita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Yhtiö aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2005. Nordnet on tutkitusti Suomen laadukkain arvopaperivälittäjä ja sijoittajien ykkössuosikki. Tutustu palveluun verkkosivuillamme www.upmmetsa.fi/sijoittaminen


UPM

METSÄNOMISTAJIEN KANSSA YHDESSÄ

kehitetty palvelu mahdollistaa koko puukauppaprosessin hoitamisen verkossa tarjouspyynnöstä puukaupan solmimiseen. Lisäksi palvelussa voi tarkastella UPM:n kanssa tehtyjä sopimuksia sekä puukaupan tilaa. Sähköinen puukauppapalvelu on osa Minun metsäni -extranetsivustoa ja se on tarkoitettu ensi vaiheessa UPM Metsän kumppanuusasiakkaille. Seuraavina kehitysaskeleina sivustolle tuodaan ajantasaiseen metsävaratietoon perustuva metsäsuunnitelmaosio sekä puukaupan etenemisen seuranta. www.upmmetsä.fi

Käytäväharvennusta tutkitaan koordinoimassa hankkeessa tutkitaan harvennusmenetelmää, jossa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä. Tutkimustuloksissa käytäväharvennus osoittautui nuoren mäntyvaltaisen metsän ensiharvennuskohteella perinteistä valikoivaa harvennusta tuottavammaksi menetelmäksi. Sen valttina oli hakkuukoneen ketterämpi ja tuotteliaampi työskentely, lisäksi poistettavat puut olivat kookkaampia kuin valikoivassa harvennuksessa. Testileimikot sijaitsevat UPM:n mailla ja testihakkuut toteutetaan UPM:n avainyrittäjä Varis Forest Oy:n Ponsse Beaver -harvesterilla. www.luke.fi

UPM

UPM:n sähköinen puukauppapalvelu on avattu

SELLUTER MINA ALI

Kotkan Mussaloon suuri sellukeskus HAMINAKOTKAN SATAMA, Steveco

ja UPM ovat sopineet maailmanluokan selluterminaalin rakentamisesta Kotkaan Mussalon satamaan. Uudelle alueelle rakennetaan noin 20 hehtaarin suuruinen kenttä sekä 220 metriä laituria ja varasto. Investoinnin arvo on 8,5 miljoonaa euroa. Terminaalin odotetaan olevan toimin-

nassa vuodenvaihteeseen mennessä. Laituri valmistuu keväällä 2019. Hankkeen taustalla on UPM:n päätös keskittää Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden meriliikenne Kotkaan. UPM on kasvattanut viime vuosina näiden tehtaiden vuosituotantokapasiteettia yhteensä 370 000 tonnilla. www.upm.fi

LUONNONVARAKESKUKSEN

Metsän kiertoaika voi olla vuoden 2050 paikkeilla jopa

10–20

Lue juttu ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin seuraavalta sivulta alkaen.

vuotta lyhyempi kuin nyt HILPPA GREGOW, ILMATIETEENLAITOS

11


Metsä muuttuu

ILMASTON MYÖTÄ Lämpenevä ilmasto saa puut kasvamaan yhä nopeammin, mutta luvassa on myös myrskyjä, lumikuormia, tuholaisia ja kuivuutta. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT ADOBE STOCK

12

METSÄN HENKI 2/18


I

lmasto on jo lämmennyt viime vuoyksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteensikymmeninä, ja sen odotetaan laitokselta. Hän huomauttaa, että lumikuormat lämpenevän edelleen. Ilmastotutovat jo nyt suurempia kuin ennen ja ne voivat kijat ennustavat myös, että pallomkasvaa maan etelä- ja keskiosissa vielä 30 vuoden me pohjoinen puolisko lämpenee ajan, pohjoisessa pidempäänkin. päiväntasaajaa nopeammin. Voimme ”Kesät muuttuvat kuitenkin nykyistä kuivemsiis odottaa, että Suomessa kasvumiksi Pohjois-Euroopassa, mikä lisää metsäpakausi pitenee ja puiden kasvu kiihtyy. lon riskiä. Voi olla kuivuusjaksoja, ja toisaalta ”Kasvua kiihdyttää myös se, rankkasadejaksoja. Säästä tulee että ilmassa on yhä enemmän kaiken kaikkiaan arvaamattohiilidioksidia. Sehän on ravintoa mampaa.” ”Voi olla kuivuuspuille”, sanoo erikoistutkija Mikko Peltoniemi LuonnonvaRoudaton maa jaksoja, ja toisaalta rakeskuksesta eli Lukesta. altistaa tuulituhoille rankkasadejaksoja. Suomalaisten metsien kannalta Sateiden ohella lisääntyvät Säästä tulee kaiken tuulet. kehitys voisi äkkiseltään vaikuttaa myönteiseltä, mutta asialla on ”Jo nyt on nähty, että ilmakaikkiaan arvaavarjopuolensa. kehän virtaukset ovat muuttumattomampaa.” neet ja myrskyt pysyvät manteRaskasta lunta ja kuivia kesiä reellakin hengissä pidempään HILPPA GREGOW Kun meret lämpenevät, niistä noukuin ennen. Näin ne voivat yltää see ilmaan vesihöyryä, joka palaa maahan sateemyös Suomeen, joka on toistaiseksi ollut melko na. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen ennusteturvassa”, Gregow toteaa. Hän pitää mahdollitaan lisäävän vesi- ja lumisateita. sena, että Suomessa riehuisi jokin päivä Gudru”Kun talvella on lämmintä ja kosteaa, kosteutnin kaltainen myrsky. Gudrun kaatoi Ruotsissa ta sitoutuu myös lumeen ja siitä tulee raskasta. vuonna 2005 enemmän puuta kuin Suomessa Näin lumituhojen riski kasvaa metsissä”, sanoo hakataan vuodessa.

13


VAHVOJA PUITA JALOSTETUISTA SIEMENISTÄ lisää­ mää tautiriskiä voidaan torjua hyvällä metsänhoidolla, mutta merkitystä on myös puun peri­ mällä”, toteaa taimitarhapääl­ likkö Anne Immonen UPM:ltä. Hän uskoo, että luonto hoitaa valinnan ensimmäisen kier­ roksen: heikoimmat puut eivät välttämättä edes tuota sieme­ niä. Valintaa jatkavat metsänjalostuksen asiantuntijat. ”He valit­ sevat jalostet­ taviksi yksilöitä, joiden taudinkes­ ”ILMASTONMUUTOKSEN

tävyys on osoittautunut hyväk­ si”, Immonen kertoo. Siemenvil­ jelmillä valioyksilöt pölyttävät toisiaan, ja lähiympäristönkin metsät osallistuvat pölyttämi­ seen. ”Näin varmistetaan, että ja­ lostettujen siementen perimästä tulee monimuotoista”, Immonen sanoo. Hänen mukaansa UPM:n taimitarhalla Joroisissa käytetään jalostettuja siemeniä aina kun mahdollista. Siinä vaiheessa, kun metsän­ omistaja hankkii siemeniä tai taimia, Immonen pitää tärkeim­ pänä kriteerinä niille määritel­

Metsiä altistaa tuulituhoille voimakkaan tuulen ohella se, että lämpötilan noustessa routajaksot lyhenevät. ”Routa ankkuroi juuristoa maahan, ja jos routaa ei ole, tuulet voivat aiheuttaa puille nykyistä enemmän vaurioita, vaikka myrskyt eivät lisääntyisi”, Peltoniemi sanoo. Roudattomalla, märällä maalla myös kaatuneiden ja katkenneiden puiden korjuu voi osoittautua hankalaksi. ”Vaurioituneet puut pitäisi kuitenkin saada korjattua pian etenkin, jos edessä on lämmin, kuiva kesä ja ötökät”, Gregow sanoo.

sanoo. Hänen mukaansa kantoja on tähän asti säännellyt lyhyen kesän ohella kova pakkanen. ”Esimerkiksi mäntypistiäisen munat kuolevat pohjoisimman Suomen kovimmilla pakkasilla. Jos näin ei enää tapahdukaan, merkittävä epidemioita kontrolloiva tekijä häviää.” Peltoniemi korostaa, että ilmiöitä on vaikea ennustaa tarkasti, koska ravintoketjujen tai pikemminkin -verkkojen jäsenet vaikuttavat toisiinsa lukuisin eri tavoin. Tuholaisiakin uhkaavat myös niiden omat tuholaiset ja taudit, ja lisäksi lämpö houkuttelee Suomeen tulokaslajeja etelästä.

Mukavat olot sienille ja hyönteisille

Monimuotoisuus hajauttaa riskiä

Tutkijat odottavat, että tuholaisriski kasvaa lämpötilan noustessa, koska puiden ohella myös muut eliöt, kuten hyönteiset ja sienet, kehittyvät yhä nopeammin. ”Esimerkiksi kirjanpainajat parveilevat kohonneessa lämpötilassa yhä aiemmin ja saattavat muodostaa parikin sukupolvea vuodessa, mikä taas johtaa yleisesti hyönteiskantojen kasvuun”, Peltoniemi

14

tyä käyttö­ aluetta. Ilmaston lämmetessä voisi olla nokkela temppu hakea sieme­ net hiukkasen kasvupaikkaa etelämpää, mutta Immonen ei innostu ajatuksesta. Hän vakuut­ taa, että tutkijat ovat tehneet tämän ajatustyön metsänkasvat­ tajan puolesta. ”Esimerkiksi männyn osalta käyttöalueet päivitettiin vast­ ikään, ja niihin tuli pieniä muu­ toksia, koska päivityksissä huo­ mioitiin ilmaston lämpeneminen viime vuosikymmeninä.”

METSÄN HENKI 2/18

Samalla kun tutkijat ennakoivat tulevaa, metsänomistajat voivat jo varautua muutoksiin. Gregowin mukaan keinot ovat pitkälti niitä, jotka luetaan hyväksi metsänhoidoksi tälläkin hetkellä. Hän pitää tärkeänä, että riskit huomioidaan metsän uudistamisesta alkaen. ”Kannattaa miettiä tarkasti, mihin maalajiin mitäkin istutetaan, ja selvittää onko metsässä kohtia,


joihin tuuli pääsee iskemään kovaa heti, kun latvus vähän kohoaa”, Gregow sanoo. Hän suosittelee myös monipuolista puulajien valikoimaa. ”Riskit riippuvat pitkälti olosuhteista, mutta riski hajautuu, jos lisätään metsämaiseman puustorakenteen monipuolisuutta. Esimerkiksi tuholaiset ovat yleensä puulajikohtaisia”, Peltoniemi toteaa. Hän muistuttaa, että monimuotoisuus on muutenkin luonnon toiminnan perusta.

Huomio hakkuiden ajoitukseen

Gregow painottaa harventamisen merkitystä, jotta puut eivät pääsisi missään vaiheessa riukuuntumaan ja altistumaan siten lumen ja tuulen tuomille rasituksille. Kasvun kiihtyessä harvennus tulee ajankohtaiseksi yhä nopeammin. ”Metsän kiertoaika voi olla vuoden 2050 paikkeilla jopa 10–20 vuotta lyhyempi kuin nyt, ja jo lähivuosina 5–10 vuotta lyhyempi”, Gregow arvioi. Harvennusten ohella hän pitää varhaista päätehakkuuta hyvänä työkaluna riskejä lievennettäessä, oli uhkana sitten lumi, tuuli, tuli tai tuholaiset.

”Jos on korjuukypsiä tukkipuita esimerkiksi korkealla paikalla, ei ehkä kannata jäädä odottamaan”, Gregow sanoo. ”Luonnonvarakeskus on laatimassa myrskytuhoriskeihin liittyvää karttaa, josta kukin voi tulevaisuudessa katsoa, mitkä ovat keskimääräiset riskit oman metsän alueella”, Peltoniemi kertoo. Gregow suosittelee myös yhteistyötä naapureiden kanssa, jotta naapuri ehtii harventamaan ajoissa ennen viereistä päätehakkuuta. Hän kehottaa myös pitämään metsätiet käyttökunnossa läpi talven, jollei suunniteltujen hakkuiden, niin lumi- ja tuulituhojen varalta. Tosin roudan puute voi silti vaikeuttaa korjuuta.

”Riskit riippuvat pitkälti olosuhteista, mutta riski hajautuu, jos lisätään

metsämaiseman puustorakenteen monipuolisuutta.”

MIKKO PELTONIEMI

15


”Korjuuteknologian parantamiseksi tehdään onneksi paljon töitä”, Peltoniemi toteaa.

Ilmastonmuutosta hilliten

Kun metsää hakataan, puihin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään puun käyttökohteesta riippuen vuosien kuluessa tai jopa muutamassa viikossa. Jos metsät saisivat kasvaa tavallista järeämmiksi, ne

”Se, mitä jokainen metsänomistaja voi tehdä ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi, on varmistaa, että

hakkuun jälkeen metsä uudistetaan nopeasti.”

16

METSÄN HENKI 2/18

MIKKO PELTONIEMI

sitoisivat yhä enemmän hiiltä sen lisäksi, että hiilen vapautuminen siirtyisi. Peltoniemen mukaan metsien yleinen järeytyminen voisikin hillitä ilmastonmuutosta lyhyellä aikavälillä. ”Yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta hakkuun siirtäminen on toki tasapainoilua metsiä uhkaavien riskien suhteen, joten metsien kuntoa ja tuholaistilannetta kannattaa seurata.” Hiiltä sitoo puiden lisäksi maaperä, johon hiilipitoista kariketta päätyy ilmaston muuttuessa yhä enemmän. Tutkijat kuitenkin odottavat, että hiiltä myös vapautuu maaperästä kiihtyvää tahtia ilmaston lämmetessä. Erityisen helposti hiiltä karkaa ilmaan hakkuun jälkeen. ”Se, mitä jokainen metsänomistaja voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on varmistaa, että hakkuun jälkeen metsä uudistetaan nopeasti ja uusi metsä lähtee hyvin kasvuun”, Peltoniemi sanoo.


MATTI MIKKOLA

Toimitusjohtaja

Vieraskynä

Puutuoteteollisuus ry

Puutuotteiden käyttäminen on ilmastoteko

HEIKKI RÄISÄNEN

I

lmastonmuutoksen hillitseminen on maailmanlaajuisesti tämän hetken keskeisimpiä ympäristötavoitteita. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla energialla, energiankäytön vähentämistä ja materiaalivalinnoissa siirtymistä uusiutuviin materiaaleihin. Suomi on ollut aktiivinen Pariisin sopimuksen kansallisen toimeenpanon kanssa. Energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin marraskuussa 2016 ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 valmistui viime syksynä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä ja johtava maa kiertotaloudessa vuoteen 2025 mennessä. Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa (40 % primäärienergiasta) ja materiaaleja (50 % raaka-aineista) sekä tuottaa runsaasti päästöjä (30 % kasvihuonekaasuista). Tämän takia taistelu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi näkyy yhä voimakkaammin rakentamisen määräyskehityksessä. Puuteollisuuden tuotteista yli kaksi kolmasosaa käytetään rakentamiseen. Tämä perustuu puutuotteiden hyviin teknisiin ominaisuuksiin. Toimialalle on tärkeää osallistua rakentamisen määräyskehitykseen ja näin vahvistaa puun käytön asemaa ja kasvua rakentamisessa. Puun pieni hiilijalanjälki onkin vaikuttamistyömme ansiosta huomioitu positiivisesti rakentamisen uudistuvissa määräyksissä. Jatkossa keskeistä on, kuinka ympäristöystävällisiä rakennukset ja niihin käytetyt materiaalit ovat koko elinkaarensa aikana – puutuoteteollisuuden tapauksessa alkaen metsästä ja päättyen uusiokäyttöön tai bioenergiaksi. Puun käyttöä voidaan merkittävästi lisätä myös muualla. On kyse sitten huonekaluista, silloista, leikkipuistoista tai vaikkapa nesteytettyä maakaasua kuljettavista kaasutankkereista, puutuotteet tarjoavat teknisesti korkealaatuisen, ilmastonmuutosta hillitsevän, terveellisen ja turvallisen ratkaisun. Puutuotteet ovat osa ilmastopolitiikkaa. Moderneilla puutuoteratkaisuilla ja niiden käytön lisäämisellä voidaan toteuttaa taloudellisia ja ilmastollisia tavoitteita samanaikaisesti. Tämä on iso mahdollisuus koko teollisuudelle. Samalla se edellyttää toimialalta

järeitä toimenpiteitä ja vahvaa yhdessä tekemistä. Puun uusiutuvuus ja positiivinen hiilijalanjälki pitää saada entistä kattavammin mukaan päätöksentekoon niin yksityisen kuluttajan, kuntapäättäjän kuin valtiollisen päätöksentekijän kohdalla. Työ ei rajoitu vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Kotimarkkinan lisäksi yhteistyö Pohjoismaissa tuo mahdollisuuksia markkinan kasvattamiseen. Euroopassa ja esimerkiksi Kiinassa puutuotteita tukeva määräyskehitys ja standardisointi ovat jo työn alla. Kilpailevat, uusiutumattomat materiaalit eivät nuku. Puulla on kuitenkin valttikortti hihassaan, puutuotteiden käyttäminen on ilmastoteko.

”Puutuotteet tarjoavat

korkealaatuisen ja turvallisen ratkaisun.”

17


INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM

Elämää HAKKUUAUKE Uudistushakkuun jälkeinen aukea saattaa näyttää ensivilkaisulla tyhjältä, mutta se luo edellytyksiä monille lajeille sekä monimuotoisuuden lisääntymiselle. Pioneerilajien vanavedessä saapuvat hyönteiset ja linnut sekä nisäkkäät. Pian taimikko on täynnä elämää.

kolme vuotta hakkuusta

Peltomyyrä viihtyy heinikossa ja tuo mukanaan petolinnut.

0–2 vuotta hakkuusta Säästöpuuhaavalla kasvaa haavankääpä ja sen rungolla viihtyy kovakuoriainen runkohaapsanen. Molemmat lajit ovat mm. valkoselkätikalle ja muille tikoille arvokkaita.

Metsäsertifiointijärjestelmissä keloja jätetään hakkuissa säästöpuiksi. Ne eivät ole metsälle vaaraksi vaan tuhohyönteisten sijaan niissä viihtyvät metsälle hyödylliset hyönteiset, linnut ja pikkunisäkkäät.

Pian hakkuun jälkeen tehdään uudistamistyöt. Koneistutuksessa yhdistyvät maanmuokkaus ja taimien istutus. Taimi istutetaan tuoreeseen muokkausjälkeen, jolloin kasvu käynnistyy heti eikä pintakasvillisuus ehdi kilpailla taimen kanssa. Koneistutettu taimikko lähtee nopeasti kasvuun.

18

METSÄN HENKI 2/18

Hyönteisten myötä hakkuuaukealla viihtyvät myös avoimen alueen pienemmät linnut kuten pensastasku.

Moni tuulihaukka on siirtynyt saalistamaan pelloilta metsiin. Se saalistaa mm. peltomyyriä.

Nokkonen nousee kasvamaan heti hakkuun jälkeen. Kasvia voi käyttää ruuanlaitossa pinaatin tapaan.

Hakkuaukeilla viihtyvät korvasieni ja vadelma sekä karummilla mailla puolukka. Metsävadelma nauttii valosta ja ravinteista, ja sitä esiintyy niin kauan kunnes puusto sulkeutuu.


ALLA taimikkovaihe (4–5 vuotta istutuksesta)

Istutettu uusi havupuusukupolvi on lähtenyt kasvuun. Taimikot antavat suojaa riistaeläimille kuten hirvelle, teerelle ja metsäjänikselle.

Kun metsän peitteisyys taimikon kasvun myötä lisääntyy, saapuvat paikalle kanalinnut ja metsäjänis.

Pajuja ja pihlajia ei kannata raivata pois metsästä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat ravintoa linnuille ja hyönteisille. Ne eivät haittaa kasvatettavaa puustoa.

1

Hirvi käyttää maitohorsmaa ravintonaan. Myös taimet maistuvat hirvieläimille.

Maitohorsma on pioneerilaji, joka tuo paikalle mm. hirvet, perhoset, kimalaiset ja mehiläiset.

Koneellinen kitkentä sopii useisiin kohteisiin ja on tehokas tapa hoitaa taimikkoa. Useimmissa kohteissa kitkemällä toteutetun perkauksen jälkeen toista taimikonhoitoa ei tarvita.

2

3

Vuohenputki viihtyy hakkuuaukolla ja taimikkovaiheessa kunnes metsä sulkeutuu. Kasvilla on monia terveysvaikutuksia ja sitä voi käyttää myös ruuanlaitossa.

19


METSÄPALVELUT | FSC @ -ryhmäsertifiointi

FSC -RYHMÄSERTIFIOINTI ®

kiinnostaa yhä enemmän Metsänomistajalle ryhmäsertifikaattiin liittyminen on maksutonta. FSC -sertifiointi tuo puulle hintalisää ja parantaa metsän monimuotoisuutta. ®

TEKSTI PÄIVI MÄKI PIIRROKSET TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY KUVA JASKA POIKONEN

on liittynyt jo 1 000 metsänomistajaa. Ryhmäsertifiointi sopii kaikentyyppisille metsänomistajille. Mukana onkin niin isoja metsäsijoitusyhtiöitä, yhtymiä, kuntia, yhteismetsiä kuin yksittäisiä metsänomistajia. FSC-metsien pinta-alat vaihtelevat tuhansista hehtaareista muutaman kymmenen hehtaarin metsiin”, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Tuomas Kara. Lopputuotemarkkinoilla suositaan FSC-sertifioitua puuraaka-ainetta, joten sertifioidulle puulle on todellista kysyntää. Tähän tarpeeseen vastatakseen UPM tarjoaa metsänomistaja-asiakkailleen ryhmäsertifiointia. ”FSC-SERTIFIOINTIRYHMÄÄMME

”FSC-sertifioinnilla metsänomistaja varmistaa, että puulla on varma menekki kaikissa markkinatilanteissa. UPM:n puukaupoissa FSC-puu on aina etusijalla ja metsänomistaja saa puuraaka-aineelle paremman hinnan.” Kansainvälisesti tunnettu FSC-sertifikaatti on hyvä keino kertoa, että puuraaka-aine on peräisin kestävästä metsätaloudesta. ”Metsää hoidetaan hyvällä ammattitaidolla sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät erityispiirteet huomioiden unohtamatta taloudellista aspektia”, Kara vakuuttaa. ”Teemme metsänhoitotyöt ja hakkuut sertifioinnin vaatimuksia noudattaen. Omatoiminen metsänomistaja voi edel-

leen tehdä itse metsänhoitotöitä. Toimitamme hänelle ohjeet, joista selviää, miten esimerkiksi taimikonhoitotöitä tehdään FSC-kriteerien mukaisesti. Asiantuntijamme myös neuvovat mielellään.” Moni metsänomistaja haluaa ottaa luontoarvot aiempaa paremmin huomioon omassa metsässään. Toimenpiteiden tuomat ympäristöhyödyt näkyvät tulevina vuosina muun muassa metsän monimuotoisuutena ja vesistöjen tilan kohentumisena.

Pitkä kokemus ryhmäsertifioinnista

Suurin osa UPM:n metsäomaisuudesta FSC-sertifioitiin vuonna 2011. Vuotta myöhemmin yhtiö alkoi ensimmäise-

NELJÄ ASKELTA FSC-RYHMÄSERTIFIOINTIIN

Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaasi tai UPM:n metsäpalvelukeskukseen puh. 0204 16 5100.

20

METSÄN HENKI 2/18

Aloitusauditointi. Lähtötilanteen kartoituksessa käymme yksityiskohtaisesti läpi FSCvaatimukset sekä tavoitteesi ja ajatuksesi toimenpiteistä. Tarkistamme, että edellytykset täyttyvät. Tarvittaessa laadimme korjaavat toimenpiteet.

Ajantasainen metsäsuunnitelma. Jos suunnitelma on yli 6 vuotta vanha, sitä päivitetään tai tilataan uusi metsäsuunnitelma. Uudempi päivitetään maksutta FSC-muotoon.

Sopimuksen allekirjoittaminen. FSC-sertifiointi astuu metsässäsi voimaan heti. Saat puukaupassa FSChintalisää.


nä suurena toimijana Suomessa tarjota asiakkailleen ryhmäsertifiointia, johon UPM:n yhteismetsät liitettiin ensimmäisten joukossa. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu jo 1 000 yksityismetsänomistajaa ja 350 000 hehtaaria yksityismetsää, mikä tekee ryhmästä maan ylivoimaisesti suurimman. Kun mukaan luetaan 480  000 hehtaaria UPM:n omia metsiä, on kyseessä myös maamme suurin FSCkokonaisuus. UPM on solminut kansainvälisen FSC:n kanssa strategisen kumppanuussopimuksen. Sen tavoitteena on kehittää sertifiointia yhä paremmin pienmetsänomistajille sopivaksi, ja tätä kautta lisätä sertifioidun puun tarjontaa. ”Tarjoamme FSC-ryhmäsertifiointia kumppanuusasiakkaillemme. Tämän vuoden alusta alkaen ryhmäsertifioinnissa mukanaolo on ilmaista. Aiemmin meillä on ollut liittymismaksu ja vuosimaksu, mutta nyt molemmat ovat poistuneet”, Kara sanoo. Liittymisen yhteydessä ainoa metsänomistajan maksettava kuluerä voi tulla uuden metsäsuunnitelman tilauksesta siinä tapauksessa, ettei tilalla ole FSC:n edellyttämää ajantasaista metsäsuunnitelmaa. Uusi metsäsuunnitelma tehdään FSC-kriteerien mukaisesti alusta lähtien.

Metsäsuunnitelman FSC-tuunaus

Kun tila liittyy FSC-sertifiointiin, metsänomistaja sitoutuu käsittelemään metsiään FSC-standardiin päivitetyn metsäsuunnitelman mukaisesti. Ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman UPM:n toimihenki-

teena voi olla esimerkiksi puuston kasvatlöt päivittävät FSC-muotoon maksutta taminen lehtipuuvaltaisena tai monille ensimmäisen vuoden aikana. Metsäsuunmetsälajeille tärkeän lahopuujatkumon nitelmaan lisätään muun muassa käytön turvaaminen. Hakkuita ja muuta metsänulkopuolelle jäävät kohteet kuten vesistökäsittelyä voidaan näillä kohteilla jatkaa. jen suojavyöhykkeet ja FSC-standardissa määritellyt aina säästettävät kohteet. Helposti maksuttoman ”Usein viiden prosentin käytönrajoipalvelun kautta tusvelvoite täyttyy luontevasti jo noudatRyhmäsertifikaattiin liittyminen on mettamalla metsälakia. Käytön ulkopuolelle sänomistajalle vaivaton tapa saada metjätettävät kohteet löytyvät huolellisesti sänsä FSC-sertifioinnin piiriin. kartoittamalla tai suoraan metAlkuun pääsee ottamalla yhsäsuunnitelman perusteella. teyttä omaan metsäasiakasvasMukaan lasketaan vesistöjen ”Maksuton taavaan. suojavyöhykkeet ja metsälakiLähtötilanteen kartoitukkohteet. FSC-standardin mää- palvelumme sessa metsänomistajan kanssa rittämät arvokkaat elinympäkattaa koko käydään yksityiskohtaisesti ristöt, kuten luonnontilaiset läpi FSC:n vaatimuksia ja tilan tai luonnontilaisen kaltaiset liittymis­ edellytyksiä liittyä ryhmäsersuot sekä runsaslahopuustoiset prosessin.” tifikaattiin. Mikäli joissakin metsäkuviot jätetään käytön TUOMAS KARA asioissa on parannettavaa, laaulkopuolelle. FSC-metsäsuunnitelmassa eri vesistöille lisäditaan korjaavat toimenpiteet. tään tietyn suuruiset suojavyöhykkeet, Ne eivät ole este sopimuksen solmimiesimerkiksi purojen rannoille jätetään selle. 15 metrin käsittelemätön suojavyöhyke”, ”Maksuton palvelumme kattaa koko Kara kuvailee. liittymisprosessin ja lopputulema on, että ”Jollei tällaisia käytönrajoituskohteita metsänomistajan metsät on FSC-sertifiluonnollisesti löydy, metsänomistaja voi oitu vähintään viiden vuoden määräajaktäydentää niitä itselleen tärkeillä kohteil- si. Halutessaan sopimuksen voi uusia, la. Esimerkiksi talon lähimetsä tai muita mutta metsänomistaja voi myös erota monimuotoisuusarvoiltaan mahdollisim- ryhmästä ennen määräajan päättymistä man arvokkaita kohteita voidaan jättää perustellusti.” käsittelemättä.” Palveluun sisältyvät myös metsäsuunKäytön rajoituksen lisäksi kartoitetaan nitelman ylläpito, FSC:hen liittyvät neutoiset viisi prosenttia erityishakkuukohvontapalvelut ja erilaiset auditointikäyteita. Ne ovat normaaleja talousmetsäkutännöt. Jotta metsäsuunnitelma pysyy vioita, joille on määritetty jokin erityinen ajan tasalla, päivitetään kaikki metsässä metsäluonnonhoidollinen tavoite. Tavoit- tehdyt toimenpiteet suunnitelmaan.

21


Metsän pitää näyttää oikealta metsältä Metsänomistaja Juhana Koskuen tavoitteena on monimuotoinen metsä, jossa riista viihtyy.

M TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA

etsänomistaja Juhana Koskuen ja metsäasiakasvastaava Risto Saarisen keskinäistä keskustelua ei tarvitse seurata sivusta kovin pitkään huomatakseen, että hyväntahtoisen leukailun lomassa valmistuu paljon jämptiä metsäasiaa. Kumpikin tietää, mistä puhuu, ja molemmat kunnioittavat toistensa näkemyksiä. Saarinen on ollut metsäalan töissä Lammilla 28 vuotta ja yhteistyössä Koskuen kanssa siitä lähtien, kun tästä tuli metsänomistaja. Luottamus pelaa molemmin puolin ja kestää myös ne hetket, kun kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan.

22

METSÄN HENKI 2/18

Metsänomistaja Juhana Koskue ja metsä­ asiakasvastaava Risto Saarinen puukauppa­ tarjouksen äärellä – sähköiset palvelut ovat käteviä, kasvokkain asioidessa pääsee vaihtamaan myös kuulumiset.


Juhana Koskue omistaa metsää Lammilla.

LAMMI

VINKIT SÄHKÖISTEN PALVELUJEN KÄYTTÖÖN Avaa palvelu, ihmettele, kokeile ja tutustu kunnolla, siitä se lähtee. Ajantasainen metsäsuunni­ telma on sähköisten palve­ lujen perusta ja antaa katta­ van kuvan omasta metsästä. Muista kuitenkin, että metsäsuunnitelma on ohje, jota saa soveltaa tilanteen ja tarpeen mukaan. Moni asia hoituu jo sähköi­ sesti, mutta mahdollisuuk­ sien mukaan kannattaa silti käydä metsässäkin. Kysy tarvittaessa apua ja neuvoja metsäasiakas­ vastaavaltasi.

23


Koskue lähtee metsähommiin säällä kuin säällä. Tänä vuonna Lammilla sai tarpoa hangessa varsin pitkälle kevääseen.

”Sähköiset palvelut yleistyvät joka tapauksessa, joten olen mieluummin kehittämässä niitä ja vaikuttamassa niihin kuin vastustamassa.” METSÄNOMISTAJA JUHANA KOSKUE

24

METSÄN HENKI 2/18

”Asiakkaankin pitää ymmärtää, että hakkuissa ja hoitotöissä ei aina voi on­ nistua täydellisesti. Toisaalta olisi hyvä muistaa antaa palautetta myös onnistu­ misista”, Koskue sanoo.

Metsä innosti opiskelemaan

Juhana Koskue osti äitinsä synnyinkodin Lammin Jahkolan kylässä vuonna 2004. Mukana tuli peltoa ja metsää. Nyt pelto on vuokrattuna naapurille ja metsää on tullut hankittua hiukan lisääkin – Kos­ kuen mukaan sen verran, että se riittää pitämään hänet kiireisenä. Koskue työskentelee ensihoitajana Kanta­Hämeen pelastuslaitoksella, jonka työrytmi (vuorokausi töitä, kolme vuoro­ kautta vapaata) antaa hyvät mahdollisuu­ det metsätöiden tekemiseen. UPM hoitaa Koskuen metsissä hakkuut ja muokkauk­ set, metsänomistaja itse lähtee mielellään sahatöihin ja viihtyy niiden parissa. Viime aikoina tehtävälistalla on ollut taimikon­ hoitoa ja kuviopäivityksiä. ”Sellainen 10–20 tuntia viikossa kuluu metsässä. Jos jonain päivänä ei suju, vaik­ ka miten tsemppaisi, on parempi lähteä

pois ja kokeilla, josko seuraavalla kerralla kulkisi paremmin”, Koskue kertoo. Metsänomistajuus innoitti Koskuen ryhtymään alan opintoihin. Hän aloitti koulun Evolla vuonna 2007, valmistui vii­ den vuoden kuluttua metsätalousinsinöö­ riksi ja kokee, että opinnoista oli paljon hyötyä. ”Kyllä me silti Riston kanssa juttelem­ me edelleen kaikenlaisista metsänhoi­ toon liittyvistä vaihtoehdoista, ehdot­ taako hän esimerkiksi johonkin tiettyyn uudistukseen istutusta vai kylvöä”, Kos­ kue sanoo. ”Minun kannaltani se tietysti helpot­ taa toimintaa, kun puukauppakump­ pani tuntee alaa. Kaikki metsänomista­ jat eivät tunne, joten heidän kanssaan on syytä lähteä keskustelussa liikkeelle ihan alusta ja varmistaa, että asia tulee ymmärretyksi”, Saarinen kertoo.

Sähköistä puukauppaa testaamassa

Koskuen ja Saarisen yhteistyö toimii luontevasti kasvokkain, etenkin kun välimatkat ovat pienet. Koskuen kotoa on UPM:n Lammin toimistolle matkaa neli­


Juhana Koskuen ensimmäinen muistikuva metsätöistä on kulotustalkoista 1980-luvun alkupuoliskolta. Paljon savua ja väkeä, muistelee Koskue.

sen kilometriä. Silti hän lähti epäröimättä mukaan, kun UPM:n sähköisen puukaupan kehittämiseen tarvittiin metsänomistajan näkökulmaa. ”Minulta kyseltiin, tunnenko kumppanuusasiakkaita, jotka voisivat olla kiinnostuneita testaamaan palvelua. Juhana tuli heti mieleen”, Saarinen kertoo. ”Sähköiset palvelut yleistyvät joka tapauksessa, joten olen mieluummin kehittämässä niitä ja vaikuttamassa niihin kuin vastustamassa. Olen metsänomistaja vielä 20 vuoden kuluttuakin, ja väistämättä asiointia hoidetaan silloin eri tavalla kuin nykyään”, Koskue pohtii. Mitä tulevaisuus sitten saisi tuoda tullessaan? Koskue toivoo ainakin entistä mutkattomampaa tiedonkulkua. Hänen mielestään pankit voisivat hyvin saada nähtäväkseen asiakkaansa metsätiedot. ”Asiakkaan suostumuksella tietysti. Miksi turhaan pyöritellä asioita paperilla, kun pankkia kiinnostavat puustotiedot ovat jo olemassa sähköisinä”, Koskue sanoo. Saarinen puolestaan miettii metsänomistajalle mielenkiintoista ja hyödyllistä

lisäystä hakkuukoneeseen, siinä nimittäin voisi olla live-kuvaa lähettävä kamera. ”Jos metsänomistaja ei pääse paikan päälle katsomaan, kun kone tekee töitä hänen metsässään, hän voisi seurata työskentelyä netin kautta”, Saarinen sanoo.

Missä metso viihtyy…

Reipas maaliskuinen lumisade ja paikoin paksu hanki eivät estä Koskuetta lähtemästä sahahommiin. Pikemminkin päinvastoin, kun sää ei ole kaikkein kauneimmillaan, työnteossa on mukavasti imua. Tekemistä riittää. ”Puun kasvu on Hämeessä joutuisaa, mikä tarkoittaa sitä, että metsät pusikoituvat nopeasti, jos ei käy säännöllisesti raivaamassa”, Koskue sanoo. Koskuen tavoitteena on monimuotoinen metsä, joka myös näyttää oikealta metsältä, ei puupellolta. Mukaan mahtuu riistatiheikköjä, lahopuuta, märkiä lampareita… ”Aika paljon olen miettinyt asioita metsäkanalintujen suhteen. Sanotaan, että jos metso viihtyy metsässä, siellä viihtyy kaikki muukin riista. Siihen olen

Kaikki tulijat otetaan tarmokkaasti haukkuen vastaan, sen takaavat talon koirat, kaikkiaan kolme karkeakarvaista mäyräkoiraa. Tervehdysten jälkeen maistuu uni.

25


pyrkinyt, taloudelliset realiteetit toki huomioon ottaen”, Koskue sanoo. ”Eivätkä nämä kaksi asiaa välttämättä ole ristiriidassa, sillä säästettävät kohteet ovat usein niitä, joihin ei taloudellisessa mielessä edes kannata koskea. Esimerkiksi iso puolilaho haapa on varmasti arvokkaampi pystyssä kuin pinossa”, Saarinen toteaa. Koskuen metsät sertifioitiin kolmisen vuotta sitten, ja FSC® on osoittautunut hyväksi työkaluksi hoitaa omaa metsää riistanhoidollisin periaattein. ”Lisäksi sertifiointi takaa puun menekin ja jopa puulle lisähintaa”, Koskue toteaa.

KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa

26

METSÄN HENKI 2/18

METSÄNOMISTAJAT MUKAAN PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaidensa kanssa, sillä kukapa tuntisi palvelujen käyttäjien tarpeet paremmin kuin käyttäjä itse. Esimerkiksi sähköisen puukaupan suunnittelussa osallistettiin metsänomistajia jo varhaisessa vaiheessa, ja käyttöliittymää testasi monipuolinen joukko kumppanuusasiakkaita. Tavoitteena on ollut helppo puukauppa, joka vaatii vain muutaman klikkauksen. ”Testaajilta saatujen kommenttien perusteella käyttöliittymään tehtiin selkeitä muutoksia, vaihdettiin esimerkiksi painikkeiden paikkoja ja lisättiin aputeksUPM KEHITTÄÄ UUSIA

tejä. Toimivuuden kannalta nämä ovat pieniä, mutta erittäin tärkeitä asioita”, sanoo UPM:n yksityispuukaupan päällikkö Panu Kärkkäinen. Metsänomistajien referenssiryhmä on ollut mukana myös viime kesänä aloitetussa UPM:n verkkopalvelujen uudistuksessa, ja sähköisten palvelujen kehittäminen jatkuu. Testaajia ja heidän havaintojaan tarvitaan siis tulevaisuudessakin. ”Tulossa on monenlaisia kehityshankkeita. Jos niihin haluaa osallistua, mukaan voi ilmoittautua lähettämällä viestin meidän palvelukeskukseemme”, Kärkkäinen kehottaa. palvelukeskus@upm.com


Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

JUHO KONTRA

Kiinteistökehityspäällikkö UPM Metsä

Kysymys & vastaus

Kaavoitus ohjaa maankäyttöä Mitä merkitystä kaavoituksella on metsänomistajalle? Kunnat ohjaavat yleis- ja asemakaavoituksella maankäyttöä alueellaan. Kaikilla alueilla Esimerkiksi ei välttämättä ole voimassa yksityiskohtaista kaaranta-asemavaa. Kaavoitustilanne tulee kaava-alueilla huomioida metsätaloutta harjoittaessa. Esimerkiksi tarvitaan usein ranta-asemakaava-alueilla maisematyölupa tarvitaan usein maisematyöennen puunlupa ennen puunkorjuuta. Erilaiset luonnonsuojelua korjuuta. edistävät kaavamerkinnät taas voivat vaikuttaa hakkuutavan valintaan. Kaavoitus voi tarjota myös mahdollisuuksia rakentaa vesistön rannalle kesämökki tai jopa omakotitalo. Vaikka rakennusoikeutta ei aikoisikaan käyttää itse, on kaavoitetuille tonteille olemassa toimiva markkina myös hajaasutusalueilla.

viittaavat metsätaloustoimenpiteitä rajoittaviin luonnonsuojelutavoitteisiin.

Miten metsänomistaja voi vaikuttaa maidensa kaavoitukseen? Metsänomistajan kannattaa seurata kaavoitustilannetta esimerkiksi kunnan kaavoituskatsauksesta. Kaavoitusprosessiin voi vaikuttaa jättämällä kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Esimerkiksi mahdollisten rantarakennuspaikkojen sijoittelu voi vaikuttaa huomattavasti niiden käyttökelpoisuuteen ja arvoon. UPM Metsän maankäytön asiantuntijatiimillä on pitkä kokemus kaavoituksen edunvalvonnasta. Kokemustemme perusteella kaavoitusprosesseihin voi vaikuttaa parhaiten olemalla aktiivisesti mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän työn tuloksena syntyneitä UPM Bonvesta -rantatontteja on myyty tuhansia omasta lomanviettopaikasta haaveileville. Mikäli kaavoitusasiat askarruttavat, kannattaa hyödyntää asiantuntijoidemme kokemusta. www.upmbonvesta.fi

Mitkä ovat yleisimpiä kaavamerkintöjä metsänomistajan mailla?

UPM

Kaavoitetut metsätalousalueet sijaitsevat useimmiten yleiskaavaalueilla, joilla yleisin merkintä on M. Merkinnällä viitataan maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla metsätaloutta voi yleensä harjoittaa metsälain puitteissa. Merkinnästä esiintyy usein versioita MU ja MY, joilla viitataan tarpeeseen huomioida alueen virkistyskäyttö- tai ympäristöarvot. Näillä merkinnöillä saattaa olla vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Rantarakentamisoikeuteen viitataan tyypillisesti merkinnöillä RA tai AO, jotka tarkoittavat oikeutta rakentaa kaavamääräysten mukaisesti loma-asunto tai omakotitalo. Metsänomistajan on tärkeää huomioida luo- tai S-merkinnät, jotka yleensä

27


METSÄN TUOTTO | Kesäkorjuu

KESÄKORJUU

onnistuu turvemailla Oikein ajoitettu korjuu kesällä voi olla talvikorjuuta parempi. Suunnitelmallisesti ja oikealla kalustolla puuta voidaan hakata tehtaiden tarpeisiin ympäri vuoden. TEKSTI PÄIVI MÄKI KARTTA LAURA YLIKAHRI KUVA SHUTTERSTOCK

kesäaikaan pehmeän maan kohteita, jotka ennen luokiteltiin varmoiksi talvileimikoiksi”, sanoo UPM:n operaatioasiantuntija Virpi Kuutti. Oikean kaluston lisäksi tarvitaan huolellista ennakkosuunnittelua ja ammattitaitoiset kuljettajat. ”Ratkaiseva tekijä onkin usein tiestön kuljetuskelpoisuus. Jos sulan maan aikana hakataan leimikoita, niin puut on tarkoitus saada saman tien tehtaalle.”

järjestyksessä leimikot otetaan työn alle. Näin hän pystyy suunnittelemaan työt paremmin eri keliolosuhteisiin. Leimikoiden oikea-aikaisella korjuulla pystytään vähentämään maasto- ja puustovaurioita. Etelä-Pohjanmaalla UPM:n puunkorjuuta tekevä sopimusyrittäjä Tapani Hölsömäki muistuttaa, että hakkuukoneen alla pintapaine on pienempi kuin saappaissa astelevan ihmisen. ”Viime vuosina olemme panostaneet hakkuu- ja ajokoneiden telavarustukseen. Kesäkorjuusta on saatu positiiviTarkkaa suunnittelua sia kokemuksia. Pehmeillä mailla kuljettajien ”Ratkaiseva ”Metsäsuunnitelma kertoo pitkälti, onko ammattitaito korostuu.” Etelä-Pohjanmaalla tekijä on turvemaa kesäkorjuukelpoinen. Lähtöpuustoimiva Konepalvelu Hölrin Oy työllistää 16 totiedoista voidaan päätellä, millainen on kuljettajaa. usein tiestön turvemaan kantavuus. Mitä enemmän on ”Kuljettaja suunnittelee ajouraverkoston kuljetus­ puustoa ja kantavuutta lisäävää juuristoa, siten, että kokoojaura on kantavimmalla kohsitä todennäköisemmin korjuu onnistuu dalla ja pehmeille paikoille tulee mahdollikelpoisuus.” kesäaikana. Tällöin myös latvamassaa on tarsimman vähän liikettä. Turpeen pinta ei saa VIRPI KUUTTI peeksi, joten saadaan hyvä havutus ajouralle rikkoutua hakkuuvaiheessa, jotta ajokoneella kantavuutta parantamaan”, Kuutti kertoo. on mahdollisuus ajaa puut ilman painaumia”, Viime vuonna käyttöön otetut korjuukelpoisuusHölsömäki kertoo. ”Väkisten ei pehmeillä mailla puukartat kertovat maaston kantavuudesta ja sen mihin ta korjata. Ammattitaitoinen kuljettaja osaa lopettaa paikkoihin pääsee myös sulan maan aikana. Kartat ajoissa ja palata parempana ajankohtana.” ovat mukana UPM:n järjestelmässä ja hyödyttävät niin puun ostossa, korjuun suunnittelussa kuin itse puunPuunkorjuuta tasaisesti korjuussa. Metsäkoneyrittäjä voi käyttää paikallistunPuun käyttö on lisääntynyt tehdasinvestointien myötä. temuksensa lisäksi karttoja apuna miettiessään, missä Tehtailla puun käyttö on ympärivuotista, joten myös ”NYKYKALUSTOLLA PYSTYTÄÄN KORJAAMAAN

28

METSÄN HENKI 2/18


Korjuukelpoisuuskartta auttaa suunnittelussa Kartat on tuotet­ tu yhdistämällä kaukokartoitus­ aineistoa (laser­ keilaus) ja Maanmittauslai­ toksen maasto­ tietokantaa.    Korjuukelpoi­ suuteen vaikut­ tavat maaperän kantavuuden lisäsi korjuu­ ajankohdan sääolosuhteet, esim. ajankoh­ dan sateisuus ja talvella routakerroksen paksuus.

Kelirikko

Normaali kesä, kivennäismaa

2

Kuiva kesä, kivennäismaa

3

Normaali kesä, turvemaa

1

Kuiva kesä, turvemaa

Talvi

Vesistö

Puustoa ja juuris­ toa tulee olla riit­ tävästi, jotta kesä­ korjuu onnistuu.

Toimiva ojaverkosto alen­ taa pohjaveden pintaa ja parantaa sitä kautta turve­ maan korjuukelpoisuutta.

puuhuollon on toimittava tasaisesti ympäri vuoden. Puuhuollon ohella monet muut seikat puoltavat sulan maan hakkuiden lisäämistä. ”Vaihtelevien talvien varaan ei pystytä laskemaan suuria korjuumääriä. Lisäksi metsätuholaki velvoittaa ajamaan havupuut pois määräaikoihin mennessä, jo­ ten talvikauden jälkeen varastoja ei voi kasvattaa. Kun puun käyttää tuoreena, saa siitä parhaan hyötysuhteen”, Kuutti luettelee. ”Tärkeää on myös, että yrittäjille ja hei­ dän työntekijöilleen on työtä tasaisesti ympäri vuoden.”

Nopeammin korjuuseen

”Puun oston näkökulmasta kesäleimikot ovat halutuim­ pia kohteita. Niinpä kesäkorjuukelpoinen kohde voi

Aineiston talvi­ korjuuseen ehdotta­ mat alueet näkyvät punaisena.

päästä korjuuseen nopeammin”, Kuutti sanoo. Luon­ nollisesti tarvitaan myös hyväkuntoinen tieyhteys, joka mahdollistaa pääsyn leimikolle. Kuutti ja Hölsömäki rohkaisevat metsänomista­ jia ennakkoluulottomasti kokeilemaan kesäkorjuuta myös turvemailla. Kaikille pehmeille maille kesäkor­ juu ei sovellu, mutta osa voidaan hyvin hoitaa kesä­ aikaan. ”Viime vuosilta on kokemuksia puunkorjuun kannalta huonoista talvista. Korjuujälki ei välttämättä ole talvella yhtään parempi kuin oikeaan aikaan kesällä tehtynä. Kannattaa luottaa, että ammattilaisina hoi­ damme puunkorjuun hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti”, Virpi Kuutti lupaa.

29


UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Koneellinen metsänhoito

UPM on

KONEELLISEN METSÄNHOIDON Vuosikymmenten kokemus ja rohkea etunoja tekevät UPM:stä metsäalan edelläkävijän. Testilaboratorioina toimivat yhtiön omat metsät todistavat, että metsänhoidon koneellistaminen parantaa tuottavuutta ja työn laatua.

Konekitkentä voidaan tehdä monenlaisiin kohteisiin taimikon varhaishoitovaiheessa.

30

METSÄN HENKI 2/18

pioneeri TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT UPM

PIIRROKSET TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY


MAANMUOKKAUS JA KONEELLINEN ISTUTUS

1

2

tulevaisuut- heti eikä pintakasvillisuus ehdi kilpaileta panostamalla tekniseen kehitykseen maan taimen kanssa. Taimi saa vuoden ja alaa eteenpäin vieviin innovaatioihin. etumatkan vesakkoon nähden. Yksi kehityskohteista on metsänhoidon Parhaiten koneistutus soveltuu kuusen koneellistaminen. Uutta tekniikkaa testa- viljelyyn kivennäismailla ja yli hehtaarin taan ensin yhtiön omissa metsissä, joissa kokoisilla työmailla. Hakkuutähteiden ja taimien koneistutus aloitettiin jo 25 vuot- kantojen korjuu helpottaa työtä, kivisyys ta sitten. Konekitkentaas hidastaa. Hyvässä nästäkin on vuosikymmaastossa koneella ismenen kokemus. tuttaa yli hehtaarin alan Tulokset osoittavat, päivässä. Laatu on tasainen, että koneella istutettu metsä kehittyy odotusKonekitkentä tuo istutustiheys oikea ten mukaisesti. Laatu kustannussäästöjä ja taimikot lähtevät Koneistutetut alat soon tasainen, istutustiheys oikea ja taimikot veltuvat erinomaisesti nopeasti kasvuun. lähtevät nopeasti kaskonekitkentään. Oikea vuun. Syy on työvaiheiaika konekitkennälden yhdistämisessä: maanmuokkaus ja le on keskimäärin viiden vuoden kulutistutus hoidetaan samalla koneella yhtenä tua istutuksesta, jolloin kuuset ovat noin työkokonaisuutena. metrin mittaisia. Koneistutetussa taimiKoneistutuksessa taimi istutetaan tuokossa ajoitus on helppoa, koska kasvu on reeseen muokkausjälkeen. Istutuskoneen tasaista. Liian pitkäksi päässeen kuusikon kääntämä tuore mätäs takaa taimelle konekitkentä on hidasta ja voi vaurioittaa hyvät kasvuolot, jolloin kasvu käynnistyy jäävää puustoa. UPM RAKENTAA METSÄALAN

Maanmuokkauksella pyritään luomaan suotuisat olot taimien kasvulle. Nykyiset istutuskoneet käyttävät laikkumätästystä, joka parantaa kuusentaimen kasvua. Koneellisessa istutuksessa mätästys tehdään samalla puomin päähän kiinnitetyllä laitteella kuin istutuskin (1). Samalla laite kääntyy istutusasentoon ja taimi istutetaan mättään keskelle (2). Sen ympärille jätetään 20–30 cm:n yhtenäinen kivennäismaapinta, mikä vähentää sekä kilpailua pintakasvillisuuden kanssa että tukkimiehentäin aiheuttamia vahinkoja. Mättäiden tiivistämiseen riittää yleensä istutuslaitteen oma paino.

Konekitkentä tehdään sulan maan kaudella touko-lokakuussa, joten työkausi on selvästi manuaalista varhaisperkausta pidempi. Nopeinta kitkentä on lehdettömään aikaan keväällä ja syksyllä. Konekitkennässäkin parhaita kohteita ovat kantavat tuoreet kankaat. Soistuneet maat eivät konekitkentään sovellu. Parhaillaan käynnissä olevassa Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa tutkimushankkeessa inventoitiin 5–7 vuotta sitten kitkettyjä taimikoita. Tulokset osoittavat, että konekitketyissä taimikoissa on häiritsevää lehtipuustoa vain noin kolmannes siitä mitä raivaussahalla varhaisperatuissa taimikoissa. Tämän ansiosta vältetään usein toinen taimikonhoitokerta. Metsänomistajalle konekitkentä tuo säästöjä myös siksi, että samassa yhteydessä voidaan tehdä terveyslannoitus eli suihkuttaa taimikkoon nestemäistä boorilannoitetta. Tämä korjaa metsän ravinnetasapainoa, parantaa sen tuottoa ja tulee kitkennän yhteydessä tehtynä

31


UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Koneellinen metsänhoito

1

2

3

32

METSÄN HENKI 2/18

Konekitkentä tehdään taimikon varhais­ hoitovaiheessa. Se sopii monenlaisiin kohteisiin ja on tehokas tapa hoitaa taimikkoa. Useimmissa kohteissa kone­ kitkemällä tehdyn perkauksen jälkeen toista taimikonhoitoa ei enää tarvita. Kitkevä perkaaja asennetaan metsä­ koneeseen hakkuupään tilalle. Koneen kuljettaja asettaa konekitkentälaitteen perattavaan kohtaan (1). Perkaaja puristaa lehtipuuvesat vahvoilla leuoilla kumien väliin (2) ja kitkee ne juurineen maasta (3), mikä vähentää huomattavasti kantovesojen muodostumista. Kitketyt vesat pudotetaan maahan maatumaan lisäravinnoksi taimille.

Menetelmän käyttöönottoa hidastavat Suomen kiviset ja vaihtelevat metsämaat. Siihen kuitenkin varaudutaan kasvattamalla jatkuvatoimisen muokkauksen Tuottavuusloikka osuutta ja kehittämällä sen kohdevalintaa jatkuvatoimisella istutuksella ja työn jälkeä, jolloin siirtyminen jatkuMetsänhoidon koneellistaminen odottaa vatoimiseen istutukseen on helppo tehdä jo seuraavaa tuottavuusloikkaa. Nyt käyheti, kun soveltuva tössä olevissa koneissa kone on käytettävissä. istutuslaite on yleensä Nykyistä laajempi kaivurin puomin päässä. metsänhoidon koKone muokkaa ja istutMetsänhoidon neellistaminen edeltaa puomin ulottuvuuslyttää digitaalisten alueelle yhden tai kaksi koneellistaminen kartta- ja paikkatietotainta kerrallaan ja odottaa jo seuraavaa sovellusten sekä siirtyy sitten eteenpäin. konenäön ja robotiiTuottavuus on 150–250 tuottavuusloikkaa. kan käyttöönottoa. tainta tunnissa. Esimerkiksi taimiKehitteillä oleva jatkuvatoimiseksi istutukseksi kutsuttu me- konhoidossa raivauspään ohjauksen automatisoiminen nopeuttaisi työtä ja vähennetelmä nostaisi tuottavuuden vähintään täisi jäävän puuston vahingoittumista. viisinkertaiseksi. Siinä maanmuokkausja istutuslaitteet on asennettu pyörillä Asiantuntijana jutussa on toiminut UPM:n liikkuvaan metsäkoneeseen. Ajaessaan metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. kone muokkaa ja istuttaa taimia kahteen jonoon välillä pysähtymättä. selvästi edullisemmaksi kuin erikseen toteutettuna.

Erityisen hyvin konekitkentään soveltuvat koneistutetut alat.

TAIMIKONHOITO JA KONEELLINEN KITKENTÄ


Laki & asiantuntija

Metsäperintö verosuunnittelussa

V

uosittain useampi tuhat metsätilaa vaihtaa omistajaa perinnön kautta. Monen perinnön­ saajan metsäperintö on pienehkö metsätila, sillä reilu puolet perhemetsänomistajien tiloista on alle 20 hehtaarin suuruisia. Isompien metsätilojen sukupol­ venvaihdoksista monet on usein toteutettu jo perinnön­ jättäjän elinaikana. Silloin voi parhaiten ottaa huo­ mioon esimerkiksi eri toimintavaihtoehtoihin liittyvän verotuksen. Metsäperinnön saajan näkökulmasta hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, etenkin jos perintö­ nä saatu metsätila on tarkoitus myydä vapaille markki­ noille. Perityn metsätilan myynti markkinoille voi monessa perheessä olla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Var­ sinkin jos perinnönjättäjän omistusaikana metsätilan arvonnousu on syntynyt puuston kasvusta tukkipuuval­ taiseksi, ja arvonnousun verotusta tarkastellaan perin­ töverotuksen sekä tuloverotuksen valossa. Esimerkiksi 200 000 euron suuruisesta pe­ rintöosuudestaan ensimmäi­ seen veroluokkaan kuuluva perinnönsaaja maksaa pe­ rintöveroa noin 11 %, kun pääomatulon vero on 30 %   ja 30  000 euron ylittävältä osalta 34 %.

PELKISTETTY ESIMERKKI PERINTÖNÄ SAADUSTA METSÄKIINTEISTÖSTÄ JA SEN MYYNNISTÄ

Perinnönjättäjän, Eevan, jäämistöön kuuluu 20 hehtaarin, pelkästään metsämaata sisältävä, puhdas metsätila, jonka arvo on 94 000 euroa (5 % tuottoarvolla laskettuna) sekä 106 000 euron arvoinen asunto. Jäämistön arvo perukirjas­ sa on yhteensä 200 000 euroa. Eevan puoliso oli kuollut jo muutama vuosi aiemmin, jolloin oli myös tehty jäämistö­ ositus. Eeva oli itse perinyt metsätilan jo vuonna 1990. Eevan ainoa perillinen on hänen poikansa Olavi, jolle 200 000 euron perinnöstä koitui perintöveroa 21 700 euroa. Perintöverotuksessa käypä arvo on yleisenä periaattee­ na. Perunkirjoituksessa onkin hyvä muistaa perintövero­ arvon vaikutus luovutusvoittoverotukseen. Jos tällaisessa esimerkkitilanteessa perintönä saatu metsätila on tarkoi­ tus myydä pian perintösaannon jälkeen, perukirjaan kan­ nattaa laittaa metsätilan arvoksi lähes odotettavissa olevan kauppahinnan suuruinen arvo, koska luovutusvoittoa las­ kettaessa kauppahinnasta saadaan vähentää sille perintö­ verotuksessa vahvistettu perintöveroarvo. Olaville oli verotuksellisesti selvä valinta, että hän ei ryhtynyt puukaup­ poihin vaan myi perimänsä metsätilan tarjotulla 94 000 eurolla. Hän sai luovutusvoittoverotuksessa vähentää kauppahinnasta hankintamenona tilan perintöveroarvon, jolloin perinnönjättäjän omistusaikana tilaan syntynyt arvonousu jäi Olavin osalta tuloverotuksen ulkopuolelle. Metsätilan kauppahinta

94 000 €

Metsätilan arvo perukirjassa ja perintöveroarvo Voitto

0€

Luovutusvoittovero HEIKKI KALVILA

Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä

0€

Perintövero metsätilan osuudesta

-10 200 €

Metsätilan myynnin tulos verojen jälkeen

83 800 €

ha

ARVIO

5,1

1466

(75 000 €)

Siemenpuiden poisto

6,5

340

(18 000 €)

Ensiharvennus

5,2

200

Uudistamiskustannukset

HEIKKI RÄISÄNEN

m3

Uudistushakkuu

Puun myyntitulo yhteensä

Verovertailu, jossa Olavi olisi pitänyt metsätilan ja myynyt kaiken hakattavissa olevan puuston.

(-94 000 €)

Puhdastulo Yrittäjävähennys (laskennallinen 5 %)

(2 500 €) 95 500 € -6 800 € 88 700 € (-4 435 € )

Verotettava metsätalouden pääomatulo

84 265 €

Puun myyntitulon vero

-27 450 €

Puun myynnin tulos verojen jälkeen

61 250 €

Perintövero metsätilan osuudesta

-10 200 €

Puun myynnin tulos – perintövero

51 050 €

33


KATSO VIDEO www.youtube.com/ upmmetsa

METSÄINEN HARR ASTUS

LÖYTÖRETKI

metsän aarreaittaan Hortoilu eli villivihannesten ja -yrttien kerääminen on lähiruokaa arvostavan metsässä liikkujan harrastus, joka vie mennessään. Mitä tahansa metsästä ei kuitenkaan voi kerätä. TEKSTI JA KUVA JASKA POIKONEN VILLIYRTIT ERKKI MAKKONEN JA SHUTTERSTOCK

suhde metsään syntyi jo pienenä lapsena. Isoisä oli kansanparantaja Pohjois-Karjalassa, isä puolestaan opetti jo varhain hyödyntämään metsän antimia ravintona. Kotona syötiin riistaa ja itse pyydettyä kalaa. ”Villiyrtit ovat aivan upea makupari kalalle ja riistalle”, Raija vinkkaa. Villikasvien keräys kannattaa aloittaa itselle tutuista lajeista. Esimerkiksi sitruunaisen ketunleivän RAIJA KIVIMETSÄN

34

METSÄN HENKI 2/18

tuntee jokainen metsässä liikkuva, mutta harva käyttää sitä ruoanlaitossa. “Hortoilussa pätee sama sääntö kuin sienestämisessä: älä kerää kasveja, joita et tunne. Aluksi metsään kannattaa lähteä kokeneemman oppaan seurassa.” Metsä on sittemmin tarjonnut Kivimetsälle myös elinkeinon. Hän pitää miehensä kanssa villivihanneskursseja, kouluttaa hortaohjaajia ja järjestää villiyrtti- ja patikointimatkoja. “Superfood-innostus ja lähiruokatrendi ovat laajentaneet markkinoita

hortoilulle. Ihmiset ovat nyt goji-marjojen sijaan kiinnostuneita siitä, mitä aarteita omilla metsillämme on tarjota.” Kuten metsässä aina, myös syötävien villikasvien keräämisessä on tärkeää varmistaa kasvuston uudistuminen ja vastuullisuus. “Juurineen revityt kasvit eivät uusiudu ja seurauksena saattaa olla jopa sukupuutto. Kerätä kannattaa säästellen sieltä täältä. Käytän keräämisessä 20/80-nyrkkisääntöä: 20 voi ottaa, kun 80 jättää.” Hortoilukausi on Kivimetsän mukaan Suomessakin ajateltua pidempi: alkukeväästä alkutalveen.


TIESITKÖ?

Jokamiehenoikeuksiin kuuluu sienten, marjojen ja ruohovartisten rauhoittamattomien kasvien kerääminen, mutta eivät varvut, muut puuvartiset kasvit, puiden oksat, juuret, tuohi, kävyt tai kerkät. Metsähallitukselta hankitulla luvalla (24,90 € / 3kk, 49,90 € / koko vuosi) saa valtion metsistä kerätä vastuullisesti lähes mitä vain 200 kiloon saakka.

“Haluan myös haastaa ihmisiä satokausiajatteluun. Tarvitseeko koko ajan olla kaikkea tarjolla? Nykyään kaupoissa on mansikoita keskellä talveakin. Ja syötäviä villikasveja voi pakastaa siinä missä sieniä ja marjojakin.” Villikasveista saa mittavan määrän vitamiineja ja kivennäis- sekä hivenaineita, mutta metsällä on muitakin terveysvaikutuksia. ”Stressi on aikamme suurimpia terveysriskejä. Jo metsän kuvan katselemisen on todettu laskevan verenpainetta. Metsän hyvinvointia edistävä vaikutus on kokonaisvaltaista.”

RAIJA KIVIMETSÄN HORTOILUVINKIT Ketunleipä eli käenkaali. “Luonnon oma sitruuna. Käytä suoraan hakkeluksena vaikkapa paistetun hauen kanssa.” Siankärsämö. “Nappivalinta riistanystävälle. Pippurimainen, metsäinen aromi sopii voimakkaaseen makumaailmaan. Hellii suolistoa ja nopeuttaa ruoansulatusta.” Kuusen- ja männynkerkät. “Etsi paras kerkkäpuusi: makueroja on pienelläkin alueella! Pilko kerkkiä, lisää hieman hunajaa ja sekoita puolukkasurvokseen. Nauti aamujogurtissa tai riistan kanssa.” Pihlajansilmut. “Uskomaton keväinen makuelämys. Manteliliköörimäinen aromi sopii jäätelöön, teehen tai omien alkoholijuomien mausteeksi.” Koivu. “Pienet silmut ovat herkullisia, hiirenkorvat salaatissa tai aamiaisleivän päällä varsinaisia C-vitamiinipommeja ja mahla ihana elinvoiman lähde.”

35


Kasvata metsästä

OMAISUUS

Jokainen metsänomistaja on erilainen – myös sijoittajana. Yli puolella metsänomistajista jää puukauppatulosta säästöön yli 30 %*. Löydät juuri sinulle sopivat sijoitusratkaisut Nordnetiltä. Uusi yhteistyökumppanimme neuvoo, kuinka saat metsärahan tuottamaan.

Metsä rikastuttaa elämääsi

www.upmmetsa.fi/sijoittaminen *Metsänomistaja sijoittajana. Taloustutkimus 2/2018.

Puukaupparahat tuottamaan!

UPM METSÄ UPM_Metsa_nordnet_215x297mm_PRINT.indd 1

03/05/2018 16.04

Metsän henki 2/2018  

UPM Metsän lehti metsänomistajille

Metsän henki 2/2018  

UPM Metsän lehti metsänomistajille