Page 1

SIEMENESTÄ TERHAKAKSI TAIMEKSI 20 PARISSA VUODESSA

LÄHIPUUTA KAUKAALLE LIISA NISKASEN METSISTÄ 22

LEIMIKKO FSC® SERTIFIOITUUN METSÄÄN

28

www.metsämaailma.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2016

TULEVAISUUDEN TUKKIPUUT Laadukas taimi on investointi metsäomaisuuden hoitoon. 14


METSÄKUVA KUVA: REIJO NENONEN / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA

KISSANKÄPÄLÄ KESTÄÄ KYLMÄÄ JA KUUMAA KOSTEILLA, KYLMILLÄ, kuumilla ja

muilla äärevillä kasvupakoilla viihtyvät lajit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet elinympäristöönsä. Harjujen paahderinteillä keväinen auringonpaiste nostaa päivälämpötilat korkeiksi mutta yöllä hallakin saattaa käväistä. Kissankäpälä (Antennaria dioica) viihtyy näissä äärevissä olosuhteissa. Sen lehtien ja varsien pehmeät karvat suojaavat kasvia kylmältä

2

METSÄN HENKI 2/16

ja hidastavat haihduntaa lehdistä kuumalla. Tiivis, maanmyötäinen kasvutapa vähentää haihduntaa kasvin tyveltä. Kuivina aikoina kissankäpälän lehdet kiertyvät rullalle, mikä edelleen vähentää haihduntaa. Valkeat karvat todennäköisesti myös heijastavat auringonsäteilyä ja lämpöä pois kasvista. Monista paahdelajeista poiketen kissankäpälän juuret eivät kuitenkaan ulotu erityisen syvälle.


Kissankäpälä Antennaria dioica Kissankäpälä kukkii kesä– heinäkuussa. Kasvin pörröiset ja karvaiset kukintomykeröt ovat kuin kissan tassuja. Kissankäpälä on yleinen koko Suomessa. Tiheimmin se kasvaa maan kaakkois-, itä- ja pohjoisosassa. Sitä tavataan laajalti myös muualla Euroopassa.

facebook.com/metsamaailma

METSÄN HENKI 2/16

3


2/2016

34

”YMPÄRISTÖN HUOMIOIMINEN VAIKUTTAA AIVAN KAIKKEEN.”

PALSTAT

2 5 6 7 8 13 19 22 27 30 33

METSÄKUVA PÄÄKIRJOITUS

UPM:n ympäristöasiantuntija Matti Maajärvi antaa kolme ympäristövinkkiä metsänomistajille.

LEDARE PÄÄTOIMITTAJALTA UUTISET TULEVAISUUS: FLUFF-SELLU VIERASKYNÄ: KAROLIINA NIEMI METSÄNOMISTAJA: LIISA NISKANEN KYSYMYS & VASTAUS: ERI PUULAJIT SELLUN RAAKA-AINEENA METSÄPALVELUT: UPM PROMETSÄ LAKI & ASIANTUNTIJA: AVIO-OIKEUS & SUKUPOLVENVAIHDOS

ARTIKKELIT

14

KANSI: PIENESTÄ SE PUUKIN PONNISTAA

Metsän tuotto pohjustetaan jo taimitarhalla.

20

SIEMENESTÄ TAIMEKSI

Puun kasvuun ja ominaisuuksiin vaikuttaa merkittävästi siemenen alkuperä.

SI SIEMENESTÄ 20

TERHAKAKSI TAIMEKSI TE PPARISSA VUODESSA

LÄHIPUUTA KAUKAALLE LIISA NISKASEN METSISTÄ 22

LEIMIKKO FSC®SERTIFIOITUUN METSÄÄN

28

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2016

Suunnittelu vaatii tarkkaa silmää maastossa.

www.metsämaailma.fi

28

FSC®-LEIMIKKO

TULEVAISUUDEN TUKKIPUUT Laadukas taimi on investointi metsäomaisuuden hoitoon. 14

KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

4

METSÄN HENKI 2/16

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

metsaviestinta@upm.com


PÄÄKIRJOITUS

Vihreän kullan maa OTSIKKO SAATTAA KUULOSTAA kuluneelta, mutta sellainen se ei ole. Suomen Tullin viimeisimmän vientitilaston ykköspaikan lunasti usean vuoden tauon jälkeen metsäteollisuus. Puu- ja paperiteollisuuden osuus Suomen viennistä oli lähes 22 prosenttia. Keskustelu biotaloudesta ja jo tehdyt investointipäätökset viittaavat vahvasti siihen, että taso säilyy tulevaisuudessa vähintäänkin samana. UPM:n jo toteuttamat sekä muiden rakenteilla olevat ja suunnittelemat tehdasinvestoinnit nostavat vuosittaista puunkäyttöä vähintään 10 Mm3. Muilla toimialoilla ei ole vastaavia merkkejä toimeliaisuuden kasvusta.

Suomen puuvarat ovat vahvat. Metsämme kasvavat yli 100 Mm3 vuodessa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kasvukauden kiivaimpaan aikaan kasvu on jopa 3 Mm3 päivässä, ja tätä kasvua voidaan edelleen kiihdyttää. Tehostamalla ja oikea-aikaistamalla metsissä tehtäviä toimenpiteitä voidaan metsien kasvua sekä kestävästi käytettävissä olevaa puumäärää lisätä vielä merkittävästi. Raaka-ainetta metsäteollisuuden kasvaviin tarpeisiin siis riittää, kun pidämme huolen, että säilytämme metsien hoidon ja käytön tason korkeana. PUUTA RIITTÄÄ –

KEHITÄMME JATKUVASTI OMAN henkilöstömme sekä yrittäjäverkostomme osaamista, jotta asiantuntemuksemme ja työmme laatu säilyy korkealla tasolla ja välittyy asiakkaillemme kaikissa tilanteissa heidän ja heidän metsiensä parhaaksi. Henkilöstömme kokemus, ajantasainen osaaminen ja kiinnostus metsien hyvinvointiin on yksi tärkeimmistä asiakaseduista. Haluamme auttaa metsänomistajia niin metsänomistamisen kuin metsän kierron kaikissa vaiheissa. METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINTIEN ANSIOSTA

metsänomistajilla on hyvät edellytykset aktiiviseen metsänomistamiseen, metsän tuottoa lisääviin toimenpiteisiin metsän kaikissa ikävaiheissa ja myös mahdollisuudet uusiin metsällisiin investointeihin. Aktiivista kesää!

AKTIIVINEN JA VASTUULLINEN

metsänhoito luo perustan hyvälle puuntuottokyvylle ja siten tuottavaan metsänomistamiseen. Metsänhoidon toteutuneet pinta-alat jäävät kuitenkin edelleen jälkeen suositusten mukaisesta tasosta. Tehostaminen edellyttää, että niin hoitotoimenpiteet, harvennus- ja uudistushakkuut kuin metsän uudistamistyötkin tehdään oikea-aikaisesti silloin, kun metsä sitä vaatii. Metsänomistaja voi omilla päätöksillään vaikuttaa puiden kasvunopeuteen sekä järeytymiseen ja siten metsänsä hyvinvointiin ja tuottoon.

JANNE KIILIÄINEN

OLLI URPELA

Metsäasiakaspäällikkö UPM

”AKTIIVINEN JA VASTUULLINEN METSÄNHOITO LUO PERUSTAN HYVÄLLE PUUNTUOTTOKYVYLLE.”


LEDARE

Det gröna guldets land sliten, men den är fortfarande helt gångbar. Enligt Finska Tullens senast publicerade exportstatistik var det skogsindustrin som knep förstaplatsen efter många års paus. Träoch pappersindustrins andel av Finlands export var nästan 22 %. Bioekonomidiskussionen och redan gjorda investeringsbeslut är starka bevis för att detta kommer att stå sig också framöver, åtminstone hålla samma nivå. Fabriksinvesteringar som UPM redan verkställt och andra har under uppbyggnad eller planerar höjer den årliga virkesanvändningen med minst 10 Mm3,QRP|YULJDEUDQVFKHU¿QQVLQWH motsvarande tecken på växande driftighet.

RUBRIKEN KAN VERKA

DET FINNS TILLRÄCKLIGT med virke – Finlands virkesreserver är stabila. Våra skogar växer mer än 100 Mm3 årligen, mer än någonsin tidigare. Under den mest intensiva växtperioden kan tillväxten vara upp till 3 Mm3 per dag, och denna tillväxt kan ännu påskyndas. Genom att effektivera och utföra

”EN AKTIV OCH ANSVARSFULL SKOGSVÅRD SKAPAR GRUND FÖR EN BRA VIRKESPRODUKTIONSFÖRMÅGA.”

åtgärder på rätt tid i skogarna kan deras tillväxt och hållbara uttagsmängd av virke ökas ännu mer påtagligt. Råvaran för skogsindustrins ökade behov räcker alltså till, när vi ser till att skogsvården och användningsgraden håller hög standard. ansvarsfull skogsvård skapar grund för en bra virkesproduktionsförmåga och följden därav ett produktivt skogsägande. De verkställda skogsvårdsarealerna lämnar ändå fortsättningsvis under rekommenderade nivåer. En effektivering förutsätter, att såväl vårdåtgärder, gallringar och förnyelseavverkningar som skogförnyelsearbetet sker i rätt tid, just då skogen kräver det. Skogsägaren kan med sina egna beslut påverka vilken tillväxthastighet och grovleksökning träden har liksom också skogens hälsa och avkastning.

EN AKTIV OCH

egen personals och vårt företagarnätverks kunskaper kontinuerligt, så att sakkunskapen och kvaliteten på vårt arbete skall hålla hög nivå. Detta kunnande förmedlar vi till våra kunder i alla situationer med kundens och kundens skogs bästa för ögonen. Vår personals erfarenheter, ett kunnande som är up-to-date och intresse för hur skogarna mår, hör till de viktigaste kundförmånerna vi erbjuder till alla våra kunder. Vi vill hjälpa skogsägarna både med skogsägande och med alla skeden i skogens omlopp.

VI UTVECKLAR VÅR

investeringar ges skogsägarna bra förutsättningar för aktivt skogsägande och ökade åtgärder i skogens alla åldersskeden och dessutom möjligheter till nya investeringar som gäller skogen.

TACK VARE SKOGSINDUSTRINS

JANNE KIILIÄINEN

Skogskundchef UPM

OLLI URPELA

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ZZZVNRJVYlUOG¿


2/2016 22

PÄÄTOIMITTAJALTA

LÄHIPUUTA KAUKAAN TEHTAALLE

KASVUN AIKA ALKAMASSA

Metsänomistaja Liisa Niskasen juuret ovat itäsuomalaisessa metsässä.

ja sopiva määrä sadetta saavat hyvin hoidetun metsän kasvamaan kohisten. Kesä on myös metsänhoidon sesonkiaikaa. Laadukas siemenja taimimateriaali, ammattitaitoisesti muokattu maaperä sekä taimikon hoito ajallaan ovat sulanmaan ajan perustöitä, joilla turvataan metsän tuleva kasvu ja elinvoimaisuus. Tämän lehden sivuilla 14–18 paneudumme laadukkaan siemen- ja taimituotannon merkitykseen. Vaikka taimitarhalla tuotetaan taimia, on tähtäin vakaasti metsässä, tukkimetsässä. Avaintavoite on, miten metsänomistaja saa parhaan tuoton omaisuudestaan. Jutussa todetaan: ”Tulevaisuuden tukkipuut ovat taimitarhapäälKESÄN AURINKO

likkö Anne Immoselle sydämen asia. Hän haluaa muistuttaa metsänomistajaa, että taimiaines on investointi omaisuuden hoitoon.” Metsäomaisuuden suunnitelmallinen hoito tuottaa parasta tulosta – on sitten kyse taloudellisesta tuotosta tai metsän muista arvoista. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma auttaa havaitsemaan oman metsäomaisuuden arvon sen eri näkökulmista ja on hyvä työkalu kokonaisuuden hahmottamiseen, toimenpiteiden aikatauluttamiseen ja myös suunniteltaessa toimenpiteitä yksittäisille kuvioille. Esimerkkejä metsäsuunnitelman hyödyntämistavoista löytyy tämän lehden sivuilta. Hyviä lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja

Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.fi/uutiskirje

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 19. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Satu Kivioja. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 020 416 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. METSÄN HENKI 2/16

PEFC/02-31-120

7


UUTISET

MÖKKIUNELMA LÄHELLÄSI

– UPM BONVESTAN KESÄKAMPANJA omalla rannalla? UPM Bonvestan Mökkitie-kampanjassa Jaakko Saariluoma joukkoineen esittelee sinulle vaivattoman tien mökkiunelman toteutukseen. Samalla pääset tutustumaan mukaansatempaaviin tapoihin viettää kallisarvoista vapaa-aikaa mökillä. Seuraa Mökkitie-kampanjaa osoitteessa P|NNLWLHERQYHVWD¿MDRVDOOLVWXNLOSDLOXXQ

UNELMOITKO OMASTA MÖKISTÄ

Kumppanuus kannattaa

Kertomalla paranee

UPM Metsä Kumppanuussopimusasiakkaillemme paikallisilla puuperäisillä polttoaineilla tuotettua puhdasta sähköä edullisesti kampanjahintaan. Sähkö tuotetaan UPM:n ja KSS Energian omistamalla Kymin Voiman biovoimalaitoksella. Lisätietoja tarjouksesta saat soittamalla numeroon 05 8851 830.

UPM ON MUKANA

KSS ENERGIA TARJOAA

8

Voit voittaa 30 000 euron arvoisen palkinnon, joka sisältää 20 000 UPM Bonvesta – euron setelin UPM BonvesSuomen parhaat tan rantatontin ostoon ja 10 rantatontit 000 euron setelin Salvoksen www.bonvesta.fi mökki- tai saunarakennuksen hankintaan! Kilpailu- ja Mökkitie-kampanjaaika 15.4.–31.8.2016.

METSÄN HENKI 2/16

suomalaisessa Kertomalla paranee -yhteistyöhankkeessa yhdessä HYKS Syöpäkeskuksen, Novartis Finlandin, HealthSPA ry:n, Helsinki Business Hubin ja Sitran kanssa. Hankkeen tavoitteena on joukkoistamisen avulla tunnistaa syöpäpotilaiden todelliset tarpeet ja löytää niihin ratkaisut. www.kertomallaparanee.fi


l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM

UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava ava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä essä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus

Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen minen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko

UPM Yhteismetsä – vaivaton tapa omistaa metsää metsää, joka sijaitsee kaukana omasta asuinpaikasta. Metsän hoitaminen saattaa silloin tuntua haastavalta velvollisuudelta. Usein omaan metsään liittyy kuitenkin muistoja ja tunnearvoa, joiden vuoksi metsästä ei mielellään luopuisi kokonaan. UPM tarjoaa ratkaisuksi helpon ja tuottavan UPM Yhteismetsä -palvelun. www.upmyhteismetsa.fi

UPM Metsänlannoituss UPM Metsän vesitaloudenhoito

MONI SUOMALAINEN OMISTAA

UPM Metsätie

Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.

Yhteystiedot www.metsämaailma.fi tai p. 020 416 5100

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ


UUTISET KUVA: MATIAS UUSIKYLÄ

Elin Danielson: Tyttö ja kissat kesäisessä maisemassa (1892). UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmat.

KERÄILYN LUMOA

UUSI MOBIILIPALVELU KERTOO METSÄOMAISUUTESI ARVON

UPM-KYMMENEN KULTTUURISÄÄTIÖN JUHLANÄYTTELY

UPM TARJOAA METSÄNOMISTAJILLE

JA TAITEEN VERKOSTOJA Villa Gyllenbergillä tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen säätiön kokoelman tärkeimmistä teoksista. Samalla se juhlistaa säätiön 10-vuotistaivalta! Näyttelyn nimi Keräilyn lumoa kertoo fragmentaarisesti muodostuneen kokoelman tarinan, kun taas Taiteen verkostoja viittaa mielenkiintoisiin kokoelmasta kumpuaviin verkostoihin muun muassa yritysjohtaja-mesenaattien, taidekeskusten ja taiteilijoiden välillä. Näyttely on avoinna 22.6.2016 saakka keskiviikkoisin 16–20 ja sunnuntaisin 12–16.

uuden nopean tavan arvioida metsäomaisuuden arvoa. Palvelussa yhdistetään eri julkisista lähteistä saatavaa tietoa: paikkatietoa, metsävaratietoa ja puun hintatietoa. Palvelusta saat nopean yleiskuvan siitä, mitä metsässäsi on ja mitä sille pitäisi tehdä. Palvelun voi ladata Anroid-älypuhelimeen tai tabletille.

www.upmks.fi www.metsämaailma.fi w

10

METSÄN HENKI 2/16


W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

SHUTTERSTOCK

TAPAHTUMAT Taimitarhalla tapahtuu 26.7. Joroisten musiikkipäivät ja Paula Koivuniemi valtaavat UPM:n taimitarhan. Pienen Puun Rock alkaa kello 19.00. Joroisten musiikkipäivät 23.–31.7. tarjoaa monipuolista ohjelmaa alueen kirkoissa, kartanoissa ja monissa muissa paikoissa. www.joroistenmusiikkipaivat.fi

Metsämatka Ahvenanmaalle 16.–18.9. Jos olet melko tuore metsänomistaja tai kaipaat muuten lisää tietoa metsänomistamisesta ja -hoitamisesta, lähde mukaan viettämään virkistävää viikonloppua Ahvenanmaalle. Lähtö on Turusta perjantai-iltana ja paluu Helsinkiin sunnuntaiaamuna. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkapojat Oy. Tarkemmat tiedot: www.matkapojat.fi/metsamatka

Kesäretkivinkkejä Tee elämysmatka Taidekeskus Salmelaan, Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalolle, Verlan kulttuuriperintökohteeseen ja Repoveden kansallispuistoon. Verlassa voit myös yöpyä. www.taidekeskussalmela.fi www.kulttuurivuohijarvi.fi www.verla.fi www.verlanmokit.fi www.tervarumpu.fi, www.luontoon.fi/repovesi, www.seikkailuviikari.fi/fi/repovesi

METSÄÄN.FI-ASIOINTI ON METSÄNOMISTAJALLE MAKSUTONTA JA TURVALLISTA METSÄÄN.FI-VERKKOPALVELUN KÄYTTÖ ON maksutonta eikä sido metsänomistajaa mihinkään. Metsänomistajana kirjaudut palveluun turvallisesti omilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella. Yhteisomistuksessa olevien metsien kaikki osakkaat voivat myös kirjautua omilla pankkitunnuksillaan. Jos olet kuolinpesän osakas etkä pääse palveluun, ota yhteyttä Metsäkeskuksen asiakastukeen.

Kaikki palveluun kesäkuun loppuun mennessä kirjautuneet osallistuvat arvontaan, jossa on palkintona laadukas kotimainen Sastan ulkoilupuku. Tutustu oman metsäsi hoitokohteisiin ja osallistu samalla arvontaan osoitteessa www.metsään.fi

Jukolan viesti 18.–19.6. Tänä vuonna Venlojen ja Jukolan viestien suunnistajat etsivät rasteja Lappeenrannan Raipossa. Kisaan on ilmoittautunut ennätysmäärä osanottajia: yli 13 000. Heistä kaukaisimmat tulevat Hongkongista.

Tavataan kesän tapahtumissa UPM Metsän asiantuntijat ovat kesän aikana tavattavissa useissa kesätapahtumissa ympäri Suomea. Tarkemmat tapahtumatiedot www.metsamaailma.fi/ajankohtaista/ tapahtumat

YMPÄRISTÖTUKI KESKITETÄÄN EKOLOGISESTI ISESTI SIIN ARVOKKAISIIN KOHTEISIIN uusiin tai uusittaviin ympäristötukisopimuksiin on varattu 960 400 euroa, joka vastaa noin neljännestä vuotuisesta kokonaistarpeesta. Määrärahojen vähenemisestä johtuen Metsäkeskuksen rahoituskäytännöt metsätalouden ympäristötukeen ja luonnonhoitoon muuttuvat. Jatkossa ympäristötukirahoitusta voi saada aikaisempaa harvemmalle metsälain elinympäristölle ja METSOn valintaperusteet täyttävälle kohteelle. VUONNA 2016 TEHTÄVIIN

www.metsakeskus.fi

METSÄN HENKI 2/16

11


UUTISET

Uusi Kemera-laki ja metsätuholaki tulivat voimaan 18.4. eli Kemera-lain ja metsätuholain muutokset ovat voimassa 18.4.2016 alkaen. Kemera-lain keskeiset muutokset koskevat juurikäävän torjuntaa ja terveyslannoitusta, joille tukea ei enää myönnetä. Myös nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksiä on täsmennetty. Uuden lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi myös myöntämisvaltuuden ollessa loppumassa määrätä Metsäkeskuksen hylkäämään hakemukset, jotka saapuvat ministeriön päätöksen julkaisemisen jälkeen. Metsätuholakia on muutettu niin, että juurikäävän torjunta on nyt hakkuuoikeuden haltijan velvollisuus. www.metsakeskus.fi

KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN

PALVELUKESKUS HOITAA ASIOITASI MYÖS ILTAISIN JA LAUANTAISIN

HUOM! HAKKUUTYÖMAALLA VIERAILLESSASI

käytä oman turvallisuutesi vuoksi puukaupan yhteydessä saamaasi huomioliiviä ja ilmoita motokuskille vierailustasi. Hakkuualueen laidalla on lappu, josta löydät motokuskin puhelinnumeron.

Muutoksia UPM Silvestan toiminnassa asiakkaiden metsänhoitotöiden toteutuksesta Kainuun, Ylä-Karjalan, Ylä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla vastaa 1.4.2016 alkaen UPM Silvesta -franchiseyritys Metsäpalvelu Koivumäki Oy, jonka toimitusjohtaja ja pääomistaja on Jukka Koivumäki. Koivumäki toimi pitkään UPM Silvestan toimitusjohtajana. UPM Silvestan 17 metsuria ja yksi UPM:n toimihenkilö ovat siirtyneet työsuhteen katkeamatta Metsäpalvelu Koivumäen palvelukseen. UPM Silvestan toiminta muualla Suomessa jatkuu entisellään, ja sen 73 metsuria ja 9 toimihenkilöä jatkavat nykyisissä tehtävissään. Samoin kuuden UPM Silvesta -franchiseyrityksen toiminta jatkuu nykyiseen tapaan. www.metsämaailma.fi

UPM:N JA SEN

METSÄNOMISTAJIEN PALVELUKESKUKSEMME

palvelee muun muassa puukauppaa, metsänhoitoa ja lakipalveluita koskevissa asioissa sekä akuuteissa kysymyksissä ja verkkopalveluiden käytön pulmissa arkisin kello 8–20 ja lauantaisin kello 9–14. Yhteyttä voit ottaa puhelimitse, sähköpostitse, chatin kautta tai verkossa. Puhelin 020 416 5100 palvelukeskus@upm.com Chat toimii metsämaailma.fi ja uusimetsanomistaja.fi -sivustojemme kautta

Metsäasiakasvastaaviemme yhteystiedot löydät www.metsämaailma.fi-palvelusta. Sieltä voit lähettää myös sähköisen yhteydenottopyynnön.

12

METSÄN HENKI 2/16

UPM Biokemikaalien innovaatioyksikkö innovaatiokeskuksen Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan Biomedicumiin. Yksikkö keskittyy UPM:n kehittämän selluloosananofibrilliteknologian mahdollistamiin biolääketieteen sovelluksiin. Toiminta Biomedicum Helsingissä vie UPM:n tiimin lähemmäksi lääketieteen alan tutkijoita ja toimijoita. UPM:n ensimmäinen kaupallinen biolääketieteen tarpeisiin kehitetty tuote, GrowDex®, on selluloosananofibrillihydrogeeli 3D-solukasvatukseen ja sen eri sovelluksiin, kuten lääkekehitykseen ja -tutkimukseen. GrowDex® on biologisesti yhteensopiva ihmisen kudosten ja solujen kanssa. www.upm.fi UPM BIOKEMIKAALIT PERUSTAA


TULEVAISUUS TEKSTI: JUUSO ENALA | KUVA: UPM

PUUKUITUA FLUFF-SELLUNA

UPM RAUMACELL JATKOJALOSTAA RAUMALLA PAPERISELLUSTA FLUFF-SELLUA, JOTA KÄYTETÄÄN PÄÄASIASSA VAUVANVAIPOISSA, NAISTEN HYGIENIATUOTTEISSA, AIKUISVAIPOISSA JA KUIVAPAPERIN JATKOJALOSTUKSESSA.

+HQNLO|VW|l\ULW\NVHVVlRQPLNl FLUFF-SELLUA ON PERINTEISESTI tehty takaa nopean päätöksenteon ja joustavan pitkäkuituisesta havusellusta, joka kasvaa WXRWDQQRQ$VLDNNDLGHQHULODLVLLQWRLYHL ainoastaan pohjoisella pallonpuoliskolla. VLLQS\VW\WllQUHDJRLPDDQKHWL)OXII 3llRVDÀXI¿VWDYDOPLVWHWDDQNLQ3RKMRLV VHOOXVWD\OLSURVHQWWLD $PHULNDVVD(XURRSDVVD PHQHHYLHQWLLQQRLQ RQ8305DXPD&HOOLQ HULPDDKDQ OLVlNVLYDLQ\NVLÀXII ”KOTIMAINEN ´8305DXPD&HOOLVVl VHOOXQYDOPLVWDMD5XRWVLV MUUMI-VAIPPA \PSlULVW|MDHULNRLVODMLHQ VD0DDLOPDQPDUNNLQDW WXRWDQWRDONDDUDDNDDLQH ovat kokonaisuudessaan ON VALMISTETTU KDQNLQQDVWD7lUNHLQWlRQ \OLPLOMRRQDDWRQQLD KLOORITTOMASTA SXXQDONXSHUlQWRGHQWD 8305DXPD&HOOLQ PLQHQ$VLDNNDDPPHYRL tuotantokapasiteetti on 150 TCF-FLUFFISTAMME.” YDOLWDNDKGHVWDPHWVl tuhatta tonnia vuodessa. PÄIVI VIHIJÄRVI VHUWL¿RLQWLYDLKWRHKGRV ´2OHPPHPDDLOPDQ WDMRWNDRYDW)6&® ja PDUNNLQRLOODSLHQL\NVLN N|PXWWDROHPPHO|\Wl 3()&70. Asiakas valitsee QHHWRPDQWDSDPPHHULNRLVWXD7HHPPH KDOXDPDQVDVHUWL¿RLQQLQRPDQWXRWWHHQVD DVLDNNDLGHQHULW\LVWRLYHLGHQPXNDDQ \PSlULVW|PHUNNLYDDWLPXVWHQPXNDDQ´ UllWlO|LW\lVHOOXDMDROHPPHHGHOOlNlYLMl VDQRR9LKLMlUYL \PSlULVW|\VWlYlOOLVHVVlODMLWDUMRQQDVVD´ ´7RLQHQWHNLMl\PSlULVW|ODMLHQVXKWHHQ NHUWRRWHKWDDQMRKWDMDPäivi Vihijärvi. RQRVWDPDPPHVHOOXQYDONDLVXSURVHVVL ´6XXULPPDWYLHQWLPDUNNLQDPPHRYDW 9RLPPHWDUMRWDDVLDNNDLOOHPPHMRNR Saksa, USA, Venäjä ja Japani.” (&)ÀXI¿D NORRULNDDVXWRQYDONDLVX WDL

NRNRQDDQNORRULWRQWD7&)ÀXI¿DVHNl YDONDLVHPDWRQWDHOLUXVNHDD%LR%URZQ ÀXIIVHOOXD´MDWNDD9LKLMlUYL 1lLVWlYDLKWRHKGRLVWDPXRGRVWXX %LREULJKWWXRWHSDOHWWL/LVlNVLÀXII VHOOXWl\WWllHVLPHUNLNVLSRKMRLVPDLVHQ -RXWVHQPHUNLQNULWHHULW/DDMDQSDOHWLQ WXNHQDRYDWWLHW\VWL830Q\OHLVHW\PSl ULVW|VWDQGDUGLWVHNlS\UNLP\V\PSlULVW|Q NXRUPLWXNVHQYlKHQWlPLVHHQWXRWDQQRVWD DVLDNDVWRLPLWXNVLLQ ´.RWLPDLQHQ0XXPLYDLSSDRQYDOPLV WHWWXNORRULWWRPDVWD7&)ÀXI¿VWDPPH )OXIIVHOOXPPHRQYDOLQQXWYDXYDQ YDLSSRLKLQVDP\|VDPHULNNDODLQHQ \PSlULVW|\VWlYlOOLVLLQWXRWWHLVLLQHUL NRLVWXQXW6HYHQWK*HQHUDWLRQ6HYHQWK *HQHUDWLRQRWWDDYDOLNRLPLLQVDYDLQ tuotteita, joiden tuotannon vastuullisuu GHVVDRQKXRPLRLWX\PSlULVW|YDLNXWXNVHW DLQDVHLWVHPlQWHHQVXNXSROYHHQDVWL´ 9LKLMlUYLSllWWll

METSÄN HENKI 2/16

13


LAATUTAIMIA JOROISISTA

JOROISTEN TAIMITARHA ON AKTIIVISESTI KEHITTÄNYT SIEMENJA TAIMIMATERIAALIA. KEHITYSTYÖN YKKÖSTAVOITTEENA ON PARANTAA METSÄNVILJELYKETJUN KUSTANNUSTEHOKKUUTTA. METSÄNOMISTAJALLE TÄMÄ TARKOITTAA UUDISTAMISKUSTANNUSTEN ALENEMISTA JA KANNATTAVUUDEN PARANEMISTA. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: PÄIVI MÄKI JA UPM

14

METSÄN HENKI 2/16


J

oroisten taimitarhalta lähtee siemeniä ja taimia niin UPM:n omiin kuin yksityisten metsänomistaja-asiakkaidenkin metsiin. Päätuote on kuusi, jonka lisäksi tarhalla kasvatetaan mäntyä ja rauduskoivua sekä pieniä kokeilueriä tammea. Viime vuosina koivun kasvatusmäärä on noussut suhteellisesti eniten. Eri puulajien jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksillä eri Anne Immonen puolilla Suomea. Näistä siemenistä kasvatetaan Joroisissa taimia metsänviljelyyn. Tulevaisuuden tukkipuut ovat taimitarhapäällikkö Anne Immoselle sydämen asia. Hän haluaa muistuttaa metsänomistajaa, että taimiaines on investointi omaisuuden hoitoon. ”Taimitarhalla olemme biotalouden ytimessä, sillä täällä me osaltamme varmistamme tuottoisan metsän kasvatuksen ja hyvälaatuisen puun kasvun metsissämme. Hyvä viljelymateriaali ja oikea-aikainen taimikonhoito tuovat huikean kasvunlisäyksen – enemmän puuta jopa 10–20 vuotta lyhemmällä kiertoajalla. Ratkaisut metsän tuottoon tehdään jo taimitarhalla”, Immonen sanoo. PIKKUTAIMI ON KUSTANNUSTEHOKAS

Jo markkinoille ehtinyt uutuus on rauduskoivun pikkutaimi. Pikkukoivua testattiin yhtiön omissa metsissä usean vuoden ajan ja saadut kokemukset

”TAIMITARHALLA OLEMME BIOTALOUDEN YTIMESSÄ, SILLÄ TÄÄLLÄ ME OSALTAMME VARMISTAMME TUOTTOISAN METSÄN KASVATUKSEN.” ANNE IMMONEN METSÄN HENKI 2/16

15


osoittivat, että pieni taimi pärjää erinomaisesti metsänviljelyketjussa. Koivun viljelyssä ollaankin siirtymässä vallan pikkukoivun käyttöön. Uusin, parhaillaan testattava tulokas on ”pikkupikkumänty”. Pienet taimet tuovat kustannussäästöjä taimikasvatuksessa, logistiikassa ja istutustyössä. ”Pikkukoivu voidaan istuttaa pottiputkella tai istutuskoneella ja se on helppo kuljettaa maastossa verrattuna perinteisiin isopaakkuisiin ja versoltaan kookkaisiin taimiin, jotka istutetaan kuokalla tai painavalla istutusputkella. Mikä tärkeintä, pikkukoivu on maastossa hyvin topakka kasvaja”, Immonen painottaa. ”Taimen koko ei niinkään ole ratkaiseva, vaan tärkeää on verson ja juuriston suhde. Vahvajuurinen pikkutaimi lähtee tosi nopeasti kasvuun. Lisäksi hyvä maanmuokkaus turvaa taimen hyvän kasvuunlähdön. Hyvä maanmuokkaus ja hyvä taimi kuuluvat yhteen.” JALOSTUKSELLA LISÄÄ PUUTA

Metsäpuiden jalostusta on tehty Suomessa yli 80 vuoden ajan. Nykyisin jalostus on keskeinen osa metsäpuiden siemenhuoltoa ja suuri osa taimitarhoilla tuotetuista taimista kasvatetaan jalostetuista siemenistä. Metsäpuilla jalostuksen etenemisnopeus on pitkäjänteistä toimintaa, 16

METSÄN HENKI 2/16

”JALOSTUKSELLA PYRITÄÄN LISÄÄMÄÄN MÄÄRÄLLISTÄ KASVUA, ULKOISTA LAATUA JA JATKOSSA MYÖS PUURAAKAAINEEN SISÄISTÄ LAATUA.” TANELI KOLSTRÖM

sillä pitkät kiertoajat rajoittavat haluttujen perintötekijöiden rikastamista puusukupolvelta toiselle. Luonnonvarakeskus Luke vastaa metsänjalostuksesta pitkän aikavälin Metsänjalostus 2050 -ohjelman mukaisesti. ”Jalostuksella pyritään lisäämään määrällistä kasvua, ulkoista laatua ja jatkossa myös puuraaka-aineen Taneli Kolström sisäistä laatua”, kertoo Luken johtaja Taneli Kolström. Kolmas jalostuksen tuottama lisäarvo on taimiaineksen viljelyvarmuuden paraneminen.


TEHOKASTA TAIMITUOTANTOA URUGUAYSSA eukalyptuksen taimituotantoon erikoistunutta taimitarhaa Uruguayssa. Taimitarhat ovat kiinteä osa eukalyptusviljelmien tuotantoketjua. Kasvullinen lisäys eli emokasvin jakaminen ja juurruttaminen on pääasiallinen taimien kasvatusmenetelmä. Emokasveiksi on valittu ominaisuuksiltaan parhaita kasveja, jotka kasvavat nopeasti ja joiden kuituominaisuudet selluntuotannon näkökulmasta ovat hyvät ja myös muut ominaisuudet vastaavat vaatimuksia. Taimet juurtuvat 30 päivässä, ja kasvihuoneen valvotuissa oloissa ne saavat kasvaa 16 cm:n korkuisiksi. Sen jälkeen ne totutetaan ulkoilmaan ja toimitetaan viljelmille istutettavaksi noin 30 cm:n korkuisina, mikä vie 100–150 päivää. Taimet istutetaan maahan mahdollisimman pian, keskimäärin alle kahden kuukauden kuluttua hakkuusta. Istutuskautta Uruguayssa on 9 kuukautta. Taimia ei istuteta kuumimpina kesäkuukausina eikä talvikuukausina, jolloin yöpakkaset voivat tuhota ne. 10–12 vuodessa istutuksesta taimet kasvavat korjuukypsiksi puiksi, joista valmistetaan lyhytkuituista eukalyptussellua.

UPM:LLÄ ON KAKSI

Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta. Esimerkiksi jalostetuilla koivun ja männyn taimilla saavutetaan tällä hetkellä noin 25 prosenttia parempi tuotto kuin metsikköalkuperällä. Kiertoajat ovat myös laskeneet selvästi. ”Koivulla on mahdollista saada nopeita jalostuskiertoja, ja nyt olemme jo kolmannen sukupolven jalostushyppäyksessä. Tuloksena mottituotto on parantunut ja kasvunopeus ja laatukehitys on ollut huikeaa. Koivusta on mahdollista saada Suomeen nopean kierron puulaji. 45 vuoden kiertoaika on meidän mitassa lyhyt”, Immonen kertoo. ”Männyllä ensimmäisen sukupolven jalostuksella saadaan rekkakuorma enemmän hehtaaria kohden. Uudempi 1½-polven jalostustaimi tuo jo kaksi rekkaa lisää.”

Kuusen jalostushyödyistä ei vielä ole yhtä selviä lukuja kuin männystä ja koivusta. Kuusen kasvaneiden viljelymäärien myötä jalostettua siementä ei ole riittävästi saatavilla. Tilanne on toivon mukaan korjaantumassa, sillä viime vuosina uusia siemenviljelmiä on perustettu runsaasti eri puolille Suomea. Kolström painottaa, että taimikasvatuksen menetelmiä tulee edelleen parantaa, jotta jalostettu siemenmateriaali voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Taimikasvatuksessa käytetään myös valikoiduista metsäpuista kerättyä siementä, etenkin seuduilla, joille ei ole saatavissa jalostettua siementä. ”Esimerkiksi Kainuussa metsäammattilaiset keräävät hyvälaatuisista puista käpyjä, joista karistetaan siementä juuri paikallisiin olosuhteisiin sopivien taimien tuotantoon”, Immonen sanoo. JATKUVAA KEHITYSTÄ

Joroisten taimitarhalla kehitys on jo useita vuosia ollut selvästi kasvuhakuista. Tuotantomäärät ovat kasvaneet, tuotantotiloihin on investoitu säännöllisesti, tuotanto on koneellistunut ja automatiikka lisääntyy jatkuvasti. Immonen näkee, että robotiikka on tulossa lähiaikoina myös taimitarhoille. METSÄN HENKI 2/16

17


”Taimituotannossa on teollisen tuotannon elementit mutta kuitenkin käsityön maku, koska kyse on elävän materiaalin tuottamisesta. Robotiikan avulla pystytään vapauttamaan ihmissilmiä ja käsiä siihen, mihin automatiikka ei pysty – seurantaan ja valvontaan.” ”Meillä on jo neljättä vuotta käytössä kasvatusautomatiikkaa kastelussa, lannoituksessa, tuuletuksessa ja lämmityksessä. Esimerkiksi mittausanalytiikassa on vielä runsaasti mahdollisuuksia. Siinä voidaan samalla saada energiansäästöä”, Immonen jatkaa. Immonen odottaa mielenkiinnolla kasvullisen lisäämisen tulemista ja sen mahdollistamaa jalostushyppyä. Kasvullisessa lisäämisessä saadaan haluttua ja tasalaatuista viljelyainesta monistamalla valittuja puuyksilöitä. Tätä kehitystyötä tehdään parhaillaan Luken Punkaharjun toimipaikassa. Menetelmän avulla voitaisiin esimerkiksi voimistaa metsikköön niitä puuyksilöistä löytyviä luontaisia ominaisuuksia, joita teollisissa prosesseissa halutaan. Tällaisia piirteitä voisivat olla muun muassa vastustuskyky juurikääpää vastaan, runsas pihkan tuotto tai lahonkestävyys. ”Ilmasto muuttuu, ja se tuo mukaan uusia haasteita. Mitkä ovat meidän keinomme vastata näihin, sen aika näyttää. Taimitarhalla viimeisen viiden vuoden aikana talvisäilytys luonnon armoilla on ollut iso riski. Pitkät lämpimät syksyt, myöhäinen lumentulo ja suuret lämpötilan vaihtelut voivat kohdella taimia kovalla kädellä”, Immonen huokaisee. ”Tilanne onneksi paranee uuden merkittävän infrainvestoinnin myötä.” ”Myös metsien terveyden kannalta vahva kotimainen taimituotanto on tärkeää, jotta estetään tuontituholaisten tulo metsiimme”, Kolström muistuttaa. TUTKIMUS JA KÄYTÄNTÖ KÄSI KÄDESSÄ

”Biomassalle on suunnitteilla paljon lisäkäyttöä. Yksi konsti, jolla metsiimme saadaan lisää puuta, on kohdistaa hakkuut oikein ja uudistaa vanhoja metsiä. Tässä kohdassa jalostetun viljelymateriaalin käytöllä

on mahdollista nostaa puuston vuotuisen kasvun tasoa maassamme”, Kolström sanoo. Kolström toteaa, että kustannustehokkaan metsänviljelyn kehittämisessä riittää haasteita niin tutkimuksen kuin käytännönkin toimissa. Paitsi viljelymateriaalia niin myös uudistamisen teknisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Hän kiittelee, että yhteistyössä asioita saadaan eteenpäin. Työstä hyötyvät niin metsänomistajat kuin metsätalouden toimijatkin. Anne Immoselle osallistuminen erilaisiin tutkimushankkeisiin on tärkeä osa työnkuvaa. Yhteistyö Luken Suonenjoen toimipaikan kanssa on ollut tiivistä. ”Käytännön ja tutkimuksen yhteistyö on tärkeää, sillä niin hankkeen tulokset saadaan heti käytäntöön. Olemme mukana Luken ja yliopistojen hankkeissa sekä monissa yhteistyökuvioissa. Lisäksi tarhalla on käynnissä koko ajan omia hankkeita – ei niin tieteellisiä, mutta niistä saadaan mutu-tuntumaa. Hulluistakin ideoista voi poikia mielenkiintoisia juttuja”, Immonen yllyttää. Parhaillaan Joroisten taimitarhalla on käynnissä tutkimusta muun muassa siitä, saadaanko valon aallonpituuksia muuttamalla parannettua siemenen itämisominaisuuksia.

KATSO VIDEO

Siemenestä puuksi Joroisten taimitarhalla

www.youtube.com/upmmetsa/ watch?v=mH5oquuVpfQ

UPM:n taimitarhat tuottavat yli 50 miljoonaa puun tainta vuodessa Joroisten taimitarha, Suomi • perustettu 1980 • tuottaa metsänviljelymateriaalin UPM:n omiin metsiin ja yhtiön metsänomistajaasiakkaille • työntekijöitä 31 + 4 toimihenkilöä

18

METSÄN HENKI 2/16

Vivero San Francisco ja Vivero Santana, Uruguay • perustettu 1991 ja 2012 • metsänviljelymateriaalia yhtiön ja sen sopimusasiakkaiden eukalyptusviljelmille • työntekijöitä 400 www.upmplantationlife.com


VIERASKYNÄ

KAROLIINA NIEMI

EU-metsäasioiden päällikkö Metsäteollisuus ry

SHUTTERSTOCK

Täsmällisyyttä ja nopeutta – kohti modernia metsänjalostusta kasvinjalostukvinjalostuksen aikaansaannoksista. Meille ovat tuttuja sekä kiinteät ja jauhoiset perunat että viinimarjojen imarjojen ja omenoiden eri makuiset lajikkeet.

SAAMME PÄIVITTÄIN NAUTTIA

METSÄPUIDEN JALOSTUS ON muuta a kasvinjalostusta tuntemattomampaa. Jalostuksen uksen tavoitteet ovat kuitenkin samat: tuholaiskestälaiskestävyyden, kasvun ja laatuominaisuuksien ien parantaminen. Jalostettua aineistoa tuotetaan n edelleen pääosin vartesiemenviljelyksillä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kun ominaisuukminaisuuksiltaan hyvät yksilöt risteytyvät viljelyksillä lyksillä keskenään, saadaan metsästä kerättyää siementä laadukkaampaa ja viljelyvarmempaa aineistoa metsä- ja taimitarhakylvöihin. MÄNNYN JA KUUSEN viljelysten ongelmana ngelmana ovat jopa 15–20 vuotta kestävä nuoruusvaihe, uusvaihe, jolloin siementä ei saada juuri lainkaan, an, sekä kuusen kukinnan epävarmuus. Kuusella ella saatetaan saada hyvä siemensato kerran kymmenessä ymmenessä vuodessa, mikä pakottaa metsikkösiemenen emenen käyttöön taimitarhoilla. Jalostuksen mahdollistama hyöty jää metsänomistajalta saamatta. amatta. SOLUKKOVILJELY VOI TARJOTA ratkaisun kaisun yllä mainittuihin ongelmiin. Havupuilla solukkoviljely aloitetaan laboratoriossa kävyn yn sisällä olevasta yksittäisestä siemenalkiosta,, josta

v voidaan tuottaa solumassaa ja edelleen suuri määrä alkiotaimia, jotka ovat perimältään samanlaisia. Näin saadaan nopeasti ominaisuuksa siltaan haluttua ja tasalaatuista viljelyaineistoa si ilman kukkimisvaiheen odottelua ja viljelyksillä il tapahtuvaa perimän sekoittumista. ta S SOLUKKOVILJELYN MAHDOLLISUUKSIA TUTKITAAN laajasti ympäri maailmaa, ja soTU

vvellukset ovat jo kaupallistamisvaiheessa myös E Euroopassa. Naapurimaassamme Ruotsissa ta tavoitellaan miljoonien kuusen solukkotaimien tu tuotantoa täysin automatisoidussa laboratoriossa ja Iso-Britanniassa kehitetään sitkankuusen kkaupallista solukkolisäystä. Radiatamännyn so solukkoviljely on pitkällä Uudessa-Seelannissa, m mutta meikäläisen männyn lisääminen on osoitta tautunut erittäin haasteelliseksi. JALOSTUKSEN KEHITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ JA

p puulajien perimän tarkempaa tuntemista ja geennitason tarkastelua. Metsäpuiden mallikasvin amerikanhaavan perimä selvitettiin vuonna am 22006, ja sitä seurasivat meikäläisen rauduskkoivun ja kuusen perimän avaaminen. Koivun pperimän avasi suomalaisryhmä. Jatkossa voiddaan selvittää jalostuksellisesti tärkeiden geennien sijainti, toiminta ja vaikutukset ja tuottaa kkokonaisia geenimerkkikokoelmia jalostuksen tu tueksi. Geenitekniikka on siis paljon muutakin kkuin julkisuudessa puhuttua geenien siirtämistä el eliöstä toiseen. geenitekniikan lu luomat mahdollisuudet metsänjalostuksessa voivvat olla merkittävät, kun pyritään vastaamaan ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnan nopeasti il muuttuviin tarpeisiin. Samalla on kuitenkin m hhuomioitava metsän puujoukon ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Suomella on hyvät m edellytykset olla mukana tässä tutkimuksessa. ed KASVULLISEN LISÄYKSEN JA K

METSÄN HENKI 2/16

19


KÄVYSTÄ

TAIMEKSI INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN

20 

METSÄN HENKI 2/16

PUUN KASVUUN JA OMINAISUUKSIIN ­VAIKUTTAA MERKITTÄVÄSTI SIEMENEN ALKUPERÄ. METSÄPUIDEN SIEMENIÄ SAADAAN siemenviljelyksiltä, rekisteröidyistä s­ iemenkeräysmetsiköistä ja k­ eräämällä niitä l­aadukkaista talousmetsistä. S ­ iemen­viljely on ­toistaiseksi ainoa k­ äytännön ­mittakaavan jalostus­ menetelmä koivulle, kuuselle ja männylle.


METSÄN HENKI 2/16

  21


22

METSÄN HENKI 2/16


TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH | KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN

JUURET

METSÄN KESKELLÄ LIISA NISKANEN LUOTTAA UPM:ÄÄN METSÄNHOIDOSSA JA PUUKAUPOISSA. YHTEISTYÖLLÄ ON VUOSIKYMMENIEN HISTORIA.

S

aimaan eteläkulmassa sijaitseva Lappeenrannan Mikonsaari halkoo järvenselkää pitkänomaisena harjanteena. Saaren metsät ovat pitkälti mäntyvaltaista sekametsää. Paikoitellen rantakallio jyrkkenee pystysuoraksi pudotukseksi järven pintaan. Liisa Niskanen on asunut Mikonsaaressa koko ikänsä. Hän omistaa alueella 80 hehtaarin metsätilan. Suvussa kulkenut tila koostuu lukuisista metsäpalstoista, joiden tilkkutäkkimäisessä rakenteessa heijastuu satojen vuosien asutushistoria. Saaren etelärannasta löytyy jopa kivikautinen asuinpaikka.

”Aikanaan metsätila on ollut paljonkin isompi. Tiedossa on, että jo 1500-luvulla saaren asutti Oulusta tullut Mikko, jonka mukaan saari ja sen kylä saivat nimensä”, kertoo Niskanen – itsekin omaa sukua Mikonsaari. Niskanen asuu itse tilan yhteydessä. Koko talo pihapiirin rakennuksineen ja rantasaunoineen on rakennettu oman metsän puista. ”Veljeni tekemä talo”, hän toteaa ylpeänä. ”Ja sirkkelille on kyllä edelleen käyttöä, kun on tämä puulämmityskin.”

LAPPEENRANTA

Liisa Niskanen myy puuta Saimaan saaresta UPM:n Kaukaan tehtaalle. METSÄN HENKI 2/16

23


UPM:n metsäasiakasvastaava Antti Kettunen ja Liisa Niskanen valmistelevat tulevan kesän töitä.

PITKÄ YHTEISTYÖ PUUKAUPOISSA

Niskanen on aina myynyt puunsa UPM:lle ja sen edeltäjäyhtiöille. Yhteys periytyy vuosikymmenien takaa. ”Isäni kuoli vuonna 1938 ja setäni oli sotainvalidi, joten hänestäkään ei ollut näihin töihin. Siksi meillä oli aina metsäyhtiön työmies hommissa kun tukkia tehtiin. Vuonna 1988 tein ensimmäiset omat puukaupat, vaikka toki vanhempani ja sukulaiseni olivat aina myyneet puuta metsästämme.” Metsänhoitoon tai metsätöihin Niskanen ei itse juurikaan ole osallistunut. ”Minä olen näissä luottanut aina UPM:ään. Olen sanonut vain, että tehkää niin että hyvä tulee, minä maksan viulut”, hän naurahtaa. ”Aiempina vuosina tuli polttopuuta ja kaatuneita puita keräiltyä. Ja pärekattoja tehtiin omista puista, niitä minäkin olin tekemässä. Kai minä siellä raivatessa muutaman puunkin karsin, mutta ei sitä näin eläkkeellä enää jaksa.” Metsän- ja taimikonhoitotoimenpiteet Niskasen metsässä on hoitanut metsuri, mutta puu korjataan nykyään lähes kokonaan koMetsäsuunnitelma neellisesti. Pitkästä yhteistyöstä on ollut palon tärkeä työkalu jon käytännön hyötyä. ”Kaikki metsurit jotka metsänhoidon metsissämme ovat työskennelleet, ovat tulleet ja puunkorjuun tutuiksi, ja he ovat myös oppineet tuntemaan suunnittelussa. alueen hyvin”, Niskanen kertoo. 24

METSÄN HENKI 2/16

SELKEÄT KUVIOT

Niskasen metsätilan erikoispiirteenä on saaristomainen maasto. ”On siinä kyllä pitkä pätkä tuota rantaviivaa. Harvassa metsätilassa sitä onkin näin paljon”, toteaa UPM:n metsäasiakasvastaava Antti Kettunen. Niskasen ja Kettusen yhteydenpito on säännöllistä. ”Vähintään muutaman kerran vuodessa on tavattu”, Niskanen sanoo. ”Kyllä tämä yhteistyö on ollut tosi toimivaa molempiin suuntiin. Liisa on aina kertonut, mitä on milloinkin toiveissa ja missä ovat kiireisimmät kohteet. UPM on sitten hoitanut toteutuksen”, Kettunen jatkaa. Uusi metsäsuunnitelma on juuri valmistumassa aikataulussaan. ”Onhan siitä jo se kymmenen vuotta, kun sitä viimeksi päivitettiin”, Niskanen toteaa karttaa silmäillessään. Metsäsuunnitelman avulla toimenpiteiden suunnittelu on ollut helppoa ja selkeää. Ensi kesän ohjelmassa on ainakin harvennushakkuita ja taimikonhoitoa. ”Tuolla rannan tuntumassa varmaan ne seuraavat kohteet olisivat”, Kettunen arvioi. KAUKAALLE LÄHELTÄ

Mikonsaarelta Lappeenrantaan päin järvimaisemaa hallitsee UPM:n Kaukaan tehdas. Matkaa talolta tehtaalle on linnuntietä vain kolmisen kilometriä, autolla tuplasti enemmän. Käytännössä kaikki Niskasen metsätilan puu


toimitetaan Kaukaalle. Tilalta on viimeksi myyty puuta tehtaalle tämän vuoden alussa. ”Oikeastaan vain sorvitukit menevät muille UPM:n tehtaille, kuusitukit Pelloksen vaneritehtaalle ja koivutukit Savonlinnan vaneritehtaille. Muuten kaikki käytetään tässä lähellä”, kertoo Antti Kettunen. UPM:n Kaukaan tehdas kuuluu UPM:n Itä-Suomen integraattialueeseen, joka hyödyntää monipuolisesti kaikkia puulajeja. Kysyntää puulle siis riittää. Integraattikonseptissa sellu- ja paperitehtaiden sekä niiden yhteydessä toimivien sahojen puunhankinta toteutetaan keskitetysti. Tukit sahataan sahalla, sahanpuru ja tukkien sahahake jatkokäytetään sellutehtaalla, ja kuoret hyödynnetään kuorikattilassa. Sellutehtaalla poltettu mustalipeä puolestaan tuottaa sähköä tehdasintegraatille, ja sellutehtaan tähteestä, mäntyöljystä, valmistetaan Kaukaan biojalostamolla uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa. Kaukaan tehdas käyttää huiman määrän puuta. ”Satakunta tukkirekkaa menee päivässä. Tehtaan sijainti on erittäin hyvä, koska sinne voidaan tuoda puuta sekä rekoilla että junilla ja kesäisin myös vesitse. Lähialueelta ostamme Kaukaan Voiman energiakäyttöön myös soveltuvilta päätehakkuukohteilta hakkuutähteen ja kannot”, Kettunen sanoo.

Lähimetsistä korjattu puu päätyy nopeasti käyttöön Kaukaalla. Kesäisin tukit käytetään viimeistään kahden viikon kuluessa hakkuusta. UPM suosii lähipuuta tulevaisuudessakin, mikä tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden pitkäjänteiseen yhteistyöhön sekä varmuuden siitä, että puulle on kysyntää myös jatkossa. KOTONAAN METSÄSSÄ

Metsänhoidon suunnitelmia käydään yhdessä läpi monta kertaa vuodessa.

Liisa Niskaselle oma metsä on paitsi hyödynnettävä resurssi myös henkinen maisema, joka ulottuu kauas niin tilallisesti kuin ajallisestikin. Keväisessä mäntymetsässä jokaisella paikalla on oma historiansa. ”Tie tuli saareen vasta vuonna 1971. Sitä ennen kuljettiin veneellä tai hiihtäen kouluunkin. Ei todellakaan ollut mitään koulutakseja, tuosta jään yli mentiin. Vanhemmat silloin tiesivät, milloin jää kestää ja milloin ei. Itse en pudonnut koskaan jäihin, mutta veljeni taisi pulahtaa useammankin kerran”, Niskanen muistelee.

”MINÄ OLEN NÄISSÄ LUOTTANUT AINA UPM:ÄÄN. OLEN SANONUT VAIN, ETTÄ TEHKÄÄ NIIN ETTÄ HYVÄ TULEE.” LIISA NISKANEN

METSÄN HENKI 1/16 METSÄN HENKI 2/16

25 25


UPM suosii lähipuuta UPM pyrkii puunhankinnassa hyödyntämään mahdollisimman paljon kotimaista puuta tehtaidensa lähialueilta. Tästä on etuja kaikille osapuolille.

1

Pitkäjänteinen yhteistyömahdollisuus metsänomistajalle

2

Varmuus puun kysynnästä myös tulevaisuudessa

3

Puun myynti hyödyttää alueellista teollisuutta ja elinkeinoja

4 5

UPM:n Kaukaan tehdas hankkii lähialueilta mahdollisimman suuren osan tarvitsemastaan puusta.

26 26

METSÄN HENKI 2/16 METSÄN HENKI 2/16

Lyhyemmät kuljetusmatkat parantavat tehtaiden kilpailukykyä Pienempi ympäristökuormitus

”Viidennessä polvessa tunnen nämäkin asukkaat”, Niskanen osoittaa lähimökkiä. ”Ja isäni muuten tapasi äidin ensimmäistä kertaa siellä.” Niskanen liikkuu metsässä mielellään virkistyäkseen. ”Sienessä tulee käytyä usein. Marjassa myös mutta kun nuo kaupunkilaiset meinaavat viedä kaikki puolukat”, hän naurahtaa. ”Karhuja täällä ei sentään näy, mutta kettuja riittää, hakevat kissanruuatkin kupista. Yhden löysin kerran karviaispensaan päältä marjoja syömästä. Ja ilveksen jäljet olivat lumella tässä muutama vuosi sitten.” Kotitalo ja pihapiiMetsäsuunnitelma karttoineen tarjoaa rin rakennukset on hyvät työkalut metsänhoidon suunnitterakennettu oman metsän puista. luun, mutta lopulliset päätökset tehdään aina paikan päällä – metsässä joka on jo tuttu niin metsän omistajalle kuin sen hoitajillekin. ”Tuo männikkö pitäisi kyllä kerran vielä harventaa ennen uudistamishakkuita”, pohtii Antti Kettunen. ”Ja tuolla tien vieressä sähkölinjan kohdalla oli se yksi isompi koivu, josta sähköyhtiö sanoi, että se pitäisi jo kaataa”, Niskanen jatkaa. ”Minä sanoin heille, että UPM hoitaa nämä. Kyllä ne sen ostavat siitä pois.”


KYSYMYS & VASTAUS

Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com

MITKÄ PUULAJIT SOPIVAT SELLUN RAAKA-AINEEKSI? Suomalaisista puulajeista erityisesti kuusi, koivu ja mänty. Lisäksi maailmalla käytetään monia paikallisia puulajeja. Australiasta alun perin lähtöisin oleva eukalyptus kasvaa hyvin lämpimässä ilmastossa, ja se on yleisin sellun valmistukseen käytetty puulaji. MILLÄ TAVALLA ERI PUULAJEISTA VALMISTETUT SELLUT EROAVAT TOISISTAAN?

Jokaisen puulajin selluloosakuidut eroavat toisistaan esimerkiksi kuidun pituuden, paksuuden ja soluseinän paksuuden osalta. Maailman noin 100 000 puulajista vain hyvin pientä osaa käytetään selluvalmistuksessa. Esimerkiksi eukalyptuslajeja on yli 700, ja niistä alle kymmentä käytetään kaupallisesti sellutehtaiden raaka-aineena. MIKÄ ON PARASTA HAVUSELLUN RAAKAAINETTA: KUUSI VAI MÄNTY VAI ETELÄISEN PALLONPUOLISKON HAVUPUULAJIT? MIKSI?

Kuusi ja mänty ovat molemmat erinomaista havusellun raaka-ainetta. Havusellua, joka on kalliimpaa kuin lehtipuusellu, käytetään yleensä paperissa antamaan lujuutta. Niiden kuitujen pituus on selkeästi suurempi kuin lehtipuilla. Suomen oloissa paras kuitupituus on sahahakkeessa, joka sisältää pintakerroksen puuta. Eteläisen pallonpuoliskon havupuulajien kuidut ovat yleensä paksuseinäisiä ja vaikeasti jauhautuvia. Lujuusominaisuudet ovat aina olleet pohjoisen pallonpuoliskon havusellun kilpailuvaltti.

OLLI-PEKKA PELTOLA

johtaja, liiketoiminnan kehitys UPM Pulp

MIKSI EI VALMISTETA SELLUA, JOSSA ON SEKÄ LEHTIPUUTA ETTÄ HAVUPUUTA?

Jokainen kuitutyyppi vaatii periaatteessa omat optimaaliset keitto-olosuhteensa. Tästä syystä parasta sellua saa, kun keitettävät kuidut ovat mahdollisimman samanlaisia. Muuten osa kuiduista tulee kattilasta ulos raakana ja osa ylikypsänä. Esimerkiksi kuusta ja mäntyä voidaan keittää samassa kattilassa, mutta mäntyä ja koivua ei. Maailmalla on paljon tehtaita, jotka käyttävät keitossa sekamassana useaa paikallista puulajia, mutta näiden sellujen laatu ja hinta ovat yleensä alempia. MILLAISTA SELLUA TARVITAAN TULEVAISUUDESSA?

Koko lailla samanlaista kuin nykyäänkin. Selluloosakuitu on miljoonien vuosien luonnon tuotekehityksen tulos. Puut muuttavat aurinkoenergian avulla ilmakehän hiilidioksidia ja maaperän mineraaleja selluloosaksi, jota ihmiskunta voi käyttää monin eri tavoin. Tätä prosessia on vaikea ihmisen enää parantaa.

ONKO KOIVU VAI EUKALYPTUS PAREMPI LEHTIPUUSELLUN RAAKA-AINE? MIKSI?

Molemmat ovat hyviä raaka-aineita. Eukalyptuskuidut ovat selvästi koivua lyhempiä. Eukalyptus on erinomaista esimerkiksi antamaan pehmeyttä pehmopapereihin. Koivu puolestaan pärjää paremmin esimerkiksi joissain kartonkilaaduissa ja ohuissa papereissa, joissa pidemmästä kuidusta on hyötyä.

METSÄN HENKI 2/16

27


TEKSTI: PĂ„IVI STENROOS | KUVAT: ARI MĂ„KELĂ„ | KARTTA: LAURA YLIKAHRI

FSC-sertiďŹ oidun metsän leimikko on UPM:n metsäasiantuntija Jari Peltoselle kiinnostava tyĂśkohde, sillä standardin vaatimukset hahmottuvat maastossa käytännĂśn toimiksi.

FSC -METSĂ„N LEIMIKKO VAATII TARKKAA ÂŽ

SILMĂ„Ă„ MAASTOSSA

HUOLELLINEN SUUNNITTELU VARMISTAA, ETTĂ„ LEIMIKKO ON STANDARDIN MUKAINEN.

U

PM:n metsäasiantuntija Jari Peltonen hoitaa pääasiallisesti yhtiÜn omia metsiä asemapaikkanaan Keuruu Keski-Suomessa. Koska UPM:n metsät ovat olleet FSCŽVHUWL¿RLWXMDMRXVHDQ vuoden ajan, Peltonen on ehtinyt kerryttää käytännÜn osaamista siitä, miten tehdään vaatimukset täyttävä leimikko. �Se ei aina ole ihan yksinkertaista, mutta toisaalta leimikkoa suunnitellessa ymmärtää oikeasti sen eron, PLNVLPDDLOPDOODYDDGLWDDQMXXUL)6&VHUWL¿RLQWLDVLLQl otetaan luontoarvot huomioon PEFCTM-standardia laajemmin ja monipuolisemmin�, Peltonen sanoo.

28

Pääosa leimikon suunnittelusta tapahtuu maastossa. Siellä leimikon suunnittelija tarkistaa tietojen ajantasaisuuden, tarkentaa kuviorajoja ja erottelee käsiteltävät kohteet säästettävistä. TyÜssä tarvitaan sekä metsän että standardin hyvää tuntemusta, sillä rajanveto ei aina ole kovin mutkatonta. �Meillä Suomenselän alueella merkityksellisimpiä ovat luonnontilaisen kaltaiset ja luonnontilaiset suot, jotka pitää rajata toimenpiteiden ulkopuolelle. Välillä siinä saa asiantuntijakin katsella aika tarkkaan, missä se luonnontilaisuuden raja todella kulkee�, Peltonen naurahtaa. FSC-metsän leimikolla rajataan käsittelyn ulkopuolelle myÜs muun muassa runsaslahopuustoiset metsäkuviot, lahopuustoiset ja kosteat lehdot, tulvametsät, kuusivaltaiset supat sekä kitu- ja joutomaat.

KARTALTA MAASTOON

HYĂ–DYT NĂ„KYVĂ„T TULEVINA VUOSINA

Leimikon tekeminen alkaa siitä, että otetaan metsäsuunnitelma esille ja päätetään sen perusteella sopiva kohde. Kartalta voi jo hahmottaa NHVNHLVLPPlW)6&VHUWL¿RLQQLQWDNLDHULW\LVHVti huomioitavat asiat. Jos leimikolla on pienvesiä, tarvitaan suojakaistat, ja mikäli näkyy soita, niiden tila pitää tarkistaa.

FSC-standardi määrittää tarkasti, mitä metsässä voi tehdä, mutta jättää Peltosen mukaan myÜs vaihtoehtoja, jotka sopivat yleensä hyvin yhteen käytännÜn tÜiden kanssa. Esimerkiksi säästÜpuita pitää jättää keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaaria kohti, mutta taitava suunnittelija voi valita niille tarkoituksenmukaisen paikan.

METSĂ„N HENKI 2/16


LEIMIKON TEKEMINEN FSC®-SERTIFIOITUUN METSÄÄN

Järven rannalla oleva suo on leimikon tekijälle helppo rasti: rajausta pitää hiukan tarkentaa, mutta muuten maastossa on juuri sitä, mitä kartta etukäteen lupasi. Kohde jätetään luonnontilaan.

Vähintään

5%

koko FSCsertifioidusta metsämaasta jätetään kokonaan luonnontilaan. Vesistöjen suojakaistat lasketaan mukaan tähän pinta-alaan, mutta säästöpuita ja isoja säästöpuuryhmiä ei.

Kartalla näkyi tässä kohdin ojitettu suo, joka sellaisenaan olisi FSC-metsässä normaalien toimenpiteiden kohde. Maastokäynti kuitenkin kertoo, että maaston muotojen takia ojat ovat vaikuttaneet vesitalouteen vain osalla suosta ja muu osa on luonnontilaisen kaltaista eli merkitään säilytettäväksi.

Järven rantaan tarvitaan 10 metrin suojakaista, joka jätetään täysin koskemattomaksi. Tällä leimikolla kaista on paikoin leveämpi, sillä sen jatkoksi jätetään FSC-standardin mukaista säästöpuustoa.

Suomessa on jo noin

Lahopuiden määrän voi todeta vain käymällä maastossa. Tältä leimikolta lahopuustoa löytyy parista paikasta, mutta ei siinä määrin, että se estäisi hakkuun. Löydetyt lahopuuryhmät säästetään rajaamalla ne säästöpuuryhmiin.

”Säästöpuuryhmä on hyvä sijoittaa joko vesistön suojakaistan tai säästettävän lahopuukuvion yhteyteen”, Peltonen vinkkaa. Kun suunnittelija palaa maastosta, leimikko on puukauppaa vaille valmis. Urakoitsija saa tarkat työohjeet, jotta suunnitelma saa myös standardin mukaisen toteutuksen. 0HWVlQRPLVWDMDOOH)6&VHUWL¿RLQWLYRLWDUNRLWWDD parempaa tuottoa. Ympäristöhyödyt näkyvät toimenpiteiden jälkeen tulevina vuosina muun muassa metsän monimuotoisuutena ja vesistöjen tilan kohentumisena. UPM:n omistamista metsistä noin 400 000 hehtaaULDRQ)6&VHUWL¿RLWX<NVLW\LVPHWVlQRPLVWDMDWYRLYDW OLLWW\l830Q)6&VHUWL¿RLQWLU\KPllQ7lKlQU\Kmään kuuluu jo yli 120 000 hehtaaria suomalaismetsää (FSC®-C109750).

1,4

milj. ha

FSC-sertifioitua metsää, ja määrä kasvaa koko ajan.

KATSO VIDEO

www.youtube.com/watch?v=BuLEjkrnlLo

METSÄN HENKI 2/16

29


METSÄPALVELUT

UPM ProMetsä

UPM PROMETSÄ – YHDELLÄ SILMÄYKSELLÄ KOKONAISKUVA METSÄSTÄ

UPM KEHITTÄÄ KUMPPANUUSASIAKKAILLEEN UUTTA UPM PROMETSÄ -PALVELUA, JOSTA SAA YHDELLÄ SILMÄYKSELLÄ KOKONAISKUVAN OMIEN METSIEN TUOTTOMAHDOLLISUUKSISTA. PALVELUN AVULLA ON ENTISTÄ HELPOMPI TEHDÄ VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ, JOIDEN ANSIOSTA METSÄOMAISUUDESTA SAADAAN PARAS MAHDOLLINEN TUOTTO. TEKSTI: JOANNA SINCLAIR | KUVAT: JUNNU LUSA

on tehdä metsänomistajan elämä helpommaksi. Palvelun kokeiluversio on valmis, ja sovellusta kehitetään kevään ja kesän kuluessa yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

UPM PROMETSÄN IDEANA

MITÄ MIELTÄ METSÄNOMISTAJA ON?

Metsänomistaja Hannu Eerola tutustui ensimmäisenä asiakkaana palvelun ideaversioon huhtikuussa 2016. Eerolan isäntänä UPM:n pääkonttorilla palvelua esittelemässä oli Heikki Kalvila. Eerola omistaa noin 200 hehtaaria metsää. Hänen kotinsa on Espoossa ja metsät Hämeessä. ”Olen kaupunkilaismetsänomistaja. Minulla on aika pirstaleisia tiloja, ja jo senkin vuoksi tämä UPM ProMetsä kuulostaa hyödylliseltä. Kiinnostavaa kuulla, mitä UPM suunnittelee”, Eerola sanoo. 30

METSÄN HENKI 2/16

Kalvila aloittaa esittelynsä avaamalla demoversion pääsivun. Siinä näkyy koko metsä pähkinänkuoressa. ”Metsäalalla on perinteisesti tarkasteltu omistuksia motteina ja hehtaareina. Tässä palvelussa voi näiden lisäksi nähdä kaiken euroina. Omistaja näkee puustoon sitoutuneen pääoman, suositeltujen hakkuiden ja metsänhoitotöiden tason sekä paljon muuta yhdellä silmäyksellä”, Kalvila sanoo. Hakkuut on UPM ProMetsä-palvelussa optimoitu parhaan tuoton saavuttamiseksi ja tarpeelliset metsänhoitotyöt esitetty metsänomistajan metsän käytölleen antaman tavoitteen pohjalta. ”Palvelusta tulee nykyaikainen tapa hallinnoida metsäomaisuutta. Se kertoo metsän tuottopotentiaalin ja antaa kokonaiskuvan siitä, missä mennään”, Kalvila selventää.


l u e l i sä ä : W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I

UPM:n lakiasiantuntija Heikki Kalvila ja metsänomistaja Hannu Eerola UPM ProMetsän ideaversion äärellä.

UPM ProMetsä näyttää metsän puilta, yhdellä silmäyksellä • mottien ja hehtaarien lisäksi eurot • tietoa löytyy laajasti ja helposti • päivittyy jatkuvasti

ENSIMMÄINEN KEHITYSEHDOTUS

Eerola tarkastelee demoversion pääsivua ja esittää pian ensimmäisen kehitysehdotuksen: ”Saisiko sen hälyttämään, jos metsätöitä on rästissä?” ”Sitä olisi kotonakin kätevä näyttää: nyt tämä UPM ProMetsä hälyttää punaisella, olisi ehdottomasti mentävä viikonlopuksi metsätöihin”, Eerola naurahtaa ja tunnustaa metsän olevan hänelle rakas harrastus, jonka parissa voi helposti vierähtää isokin siivu vapaa-ajasta. Kalvila kiittelee ehdotusta mainioksi. ”Ilman muuta. Juuri tämäntyylistä palautetta toivomme ja kuuntelemme herkällä korvalla. Tavoite on tuoda palveluun ominaisuuksia, joita metsänomistajat aidosti tarvitsevat”, Kalvila kertoo ja tähdentää, että UPM haluaa tehdä UPM ProMetsä-palvelusta mahdollisimman käyttäjäystävällisen.

ASKELMERKIT PARHAASEEN TUOTTOON

”Periaatteessahan metsätalous on helposti ymmärrettävissä”, Kalvila jatkaa esittelyään. ”Puuston kasvua ohjataan mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti arvokkaaksi myyntipuuksi. UPM ProMetsä tekee siitä vain helpompaa ja auttaa metsänomistajaa kohti omaa taloudellista tavoitettaan.” ”Metsänomistaja saa siitä hyvät askelmerkit, miten edetä, jotta tuotto syntyy puun kasvusta arvokkaaksi puusadoksi ja kassavirraksi”, Kalvila lupaa. Eerola nyökkää. Tuotto on tärkeää, joskin metsä merkitsee hänelle paljon muutakin. Päivätyökseen Pohjoismaisessa kehitysrahastossa ilmastohankkeiden parissa työskentelevälle Eerolalle luonto ja ympäristön hyvinvointi ovat sydäntä lähellä. ”Näkisin yhdellä silmäyksellä metsän tilan, arvon ja hakkuuodotukset. Palvelun isoin plussa olisi varmasti sen helppokäyttöisyys. Siitä näkisi kerralla tuottopotentiaalin ja kokonaistilanteen. Oletan, että palvelusta saa kaivettua tarkempaakin tietoa esille?” Eerola kysyy. Kalvilaa kysymys selvästi ilahduttaa. ”Nimenomaan! Osa metsänomistajista haluaa mielellään tietää paljon metsistään. Tietoa tulee löytymään laajasti ja helposti UPM ProMetsä-palvelusta: hakkuutavoitteet, metsänuudistaminen, taimikonhoito ja paljon muuta.” METSÄN HENKI 2/16

31


METSÄPALVELUT Ä

UPM ProMetsä

Metsäsuunnitelman oltava ajan tasalla UPM ProMetsä-palvelu on kohdennettu UPM Metsä Kumppanuusasiakkaille. Syksyllä 2016 valmistuvan palvelun käyttöönotto edellyttää, että metsänomistajalla on UPM:n järjestelmään tallennettu, ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma.

HELPOMPAA METSÄNOMISTUSTA SUKUPOLVELTA TOISELLE

Esittely lähenee loppuaan ja Eerola toteaa uskovansa, että hänestä tulee mitä todennäköisimmin palvelun käyttäjä – jahka valmis palvelu syksyllä esitellään. Eerola arvelee jatkossa katsovansa sieltä metsiensä tilanteen noin kerran kuussa ja tulevaisuudessa eläkkeellä ollessaan varmasti useammin. Miesten kesken tulee puhe siitä, että UPM ProMetsästä olisi myös apua sukupolvenvaihdoksissa. Palveluun kun kerätään käyttöönotosta lähtien kaikki oleellinen metsäomaisuustieto. ”Olen useamman polven metsänomistaja. Isäni oli metsätalousinsinööri, ja sieltä tämä rakkaus metsiin varmasti lähti”, Eerola kertoo. ”Minulla on jo omat pojat mukana metsäsuunnitelmissa, jotta tieto siirtyy ja sukupolvenvaihdos on sitten aikanaan vaivattomampi hoitaa. UPM ProMetsä-palvelun avulla tiedon jakaminen myös seuraaville sukupolville olisi entistä helpompaa”, Eerola pohtii.

Hannu Eerolan taustalla olevaan tauluun on ikuistettu vuorineuvos Casimir Ehrnrooth, joka oli Kaukas Oy:n toimitusjohtaja 1967 alkaen sekä Kaukaan ja Kymi Strömbergin yhdistyttyä 1985 Kymmene Oy:n pääjohtaja. Hän toimi tehtävässä vuoteen 1996 eli UPM:n syntymiseen saakka. UPM:n hallituksessa Ehrnrooth toimi aina vuoteen 1999 saakka. Ehrnrooth kuoli viime vuoden heinäkuussa 84 vuoden ikäisenä.

Kalvila ja Eerola ovat käyneet kattavasti läpi kehitteillä olevan palvelun. Mikä mahtaa olla ensimmäisenä palveluun tutustuneen metsänomistajan palaute ProMetsästä? ”Kaiken kaikkiaan vaikuttaa vaivattomalta, käyttäjäystävälliseltä ja hyödylliseltä. Jos tällaisen palvelun saa, niin sehän on todella tervetullut”, Eerola tiivistää.

KEHITYSTYÖ JATKUU KUMPPANUUSASIAKKAIDEN KANSSA UPM PROMETSÄ -PALVELUN koekäyttö alkaa loppukeväästä 2016 ja jatkuu kesän yli. Koekäyttövaiheessa kerätään metsänomistajilta palautetta ja palveluun tuodaan uusia toiminnallisuuksia ja lisäosia kehitysideoiden perusteella.

32

METSÄN HENKI 2/16

Syksyllä 2016 palvelu esitellään asiakkaille. UPM ProMetsästä on kehitteillä sekä verkkopalvelu että mobiilisovellus suomeksi ja ruotsiksi. Muitakin kieliversioita voidaan lisätä, jos asiakkailla on niille tarvetta.


LAKI & ASIANTUNTIJA

MINNA IKONEN

Lakiasiantuntija UPM Metsä

Avio-oikeus tapetilla metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 1

Lahjanantaja määräsi lahjakirjassa lahjansaajan puolison avio-oikeuden pois metsäomaisuudesta.

Metsätilan sukupolvenvaihdos oli tullut ajankohtaiseksi Turusen perheessä. Tilan omistajalle oli kertynyt ikää eikä polvikaan noussut enää samaan tahtiin kuin nuorempana. Oli aika siirtää kauan suvun omistuksessa ollut metsäomaisuus nuoremmalle sukupolvelle. Turuset miettivät sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtoja. Toteutetaanko omistajanvaihdos lahjoituksena vai kaupalla? Kauppahintaa luopujat eivät tarvinneet, mutta tärkeää oli, että tila säilyisi jatkossakin suvun omistuksessa. Turuset päättivät toteuttaa omistajanvaihdoksen lahjoittamalla tilan yhdelle lapsista. Yhtenä ratkaisevana perusteena oli, että lahjoituksella tilan pysyminen suvussa voitiin turvata paremmin kuin kaupalla. Lahjansaajan aviopuolison avio-oikeus lahjoituksen kohteena olevaan tilaan voitiin poistaa lahjakirjaan otettavalla määräyksellä, jolloin tila pysyisi suvussa myös lahjansaajan mahdollisessa avioerossa. Kauppakirjassa tällaista määräystä ei olisi voitu antaa.

IKONEN:

2

Avio-oikeus kattaa kaiken omaisuuden ellei toisin ole määrätty.

IKONEN: Turuset

ottivat avio-oikeuden huomioon jo sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Se kannattaa huomioida, sillä aviopuolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, ellei toisin ole sovittu tai määrätty. Avioliiton päättyessä kummallakin puolisolla on pääsääntöisesti oikeus saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Enemmän omistava puoliso luovuttaa siten toiselle puolisolle tasinkona osan omaisuudestaan tai maksaa tasingon rahana. Omaisuutta, johon puolisolla ei ole avio-oikeutta, ei huomioida puolitettavassa omaisuudessa.

Lahjanantaja voi lahjakirjassa määrätä, ettei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjoitettuun omaisuuteen. Määräys ei edellytä lahjansaajan aviopuolison suostumusta. Lakiin kirjattuja muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin, jotta avio-oikeutta koskeva määräys olisi pätevä. Lahjanantajan määräys on ehdottomasti kirjattava lahjakirjaan, koska lahjanantaja ei enää myöhemmin voi yksipuolisesti määrätä asiasta. Lahjoituksen jälkeen avio-oikeus voidaan poistaa vain, mikäli lahjansaajan puoliso suostuu siihen tai puolisot tekevät avioehtosopimuksen. 3

Lahjakirjan määräys antaa turvaa saajalle.

IKONEN: Avio-oikeuden

poissulkeva määräys puoltaa paikkaansa etenkin silloin, jos lahjoituksen kohteena on arvokas maa- tai metsätila, josta lahjansaaja saa merkittävän osan tuloistaan, tai tila on esimerkiksi sisarusten yhteinen. Jos lahjanantaja ei ole määrännyt avio-oikeudesta eikä avioehtosopimusta ole, voi lahjansaajan avioero johtaa haastavaan tilanteeseen. Entisestä puolisosta voi tulla tilan osaomistaja tai puolisolle rahana korvattava tasinkosumma voi nousta kohtuuttomaksi. Määräystä ei kannata jättää tekemättä, vaikka lahjansaaja olisi jo tehnyt puolisonsa kanssa avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen. Avioehtosopimus voidaan aina purkaa ja avio-oikeus palauttaa uudella avioehtosopimuksella. Lahjakirjassa annettua aviooikeuden poissulkevaa määräystä ei sen sijaan voi muuttaa avioehtosopimuksella. Lahjakirjan määräys antaa turvaa lahjansaajalle. Se ei estä lahjansaajaa myymästä tai muutoin luovuttamasta omaisuutta vapaasti, mutta sillä voidaan välttää velvollisuus huomioida lahjana saatu omaisuus osituksessa. Lahjakirjan määräys voidaan osituksessa jättää huomioimatta, mutta silloin se tapahtuu harkiten ja vapaaehtoisesti. METSÄN HENKI 2/16

33


METSÄSTÄ TEHTAALLE TEKSTI: LOTTA VAIJA | KUVA: JASKA POIKONEN

MONIARVOINEN METSÄ SAMALLA METSÄALUEELLA VOIDAAN SUOJELLA ARVOKASTA METSÄELINYMPÄRISTÖÄ, POIMIA MUSTIKOITA JA KASVATTAA TUOTTOISAA METSÄÄ. TAMMIKUISENA PAKKASAAMUNA Nuuksion kansallispuiston maisemat, tuoksut ja äänet hemmottelevat kulkijan kaikkia aisteja. Ei uskoisi, että ollaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. UPM:n ympäristöasiantuntija Matti Maajärvi haluaa mielellään kelopuun kuvaan mukaan. ”Kyllähän se kuuluu luonnonsuojelualueelle – vaikka nyt ollaankin puhumassa siitä, mikä merkitys metsätalouden ympäristöasioissa onnistumisella on UPM:n tehtaille.” Pelkistetysti on kyse siitä, että UPM:llä on luonnonvarojen käyttäjänä ja metsätalouden toimijana vastuu puun tuottamisesta ja käyttämisestä kestävän kehityksen mukaisesti. Monimuotoisuus, vesistöjen hyvä tila ja tuottavuus kulkevat rinnakkain. ”Metsäympäristöasioissa on onnistuttava, jotta UPM:n tehtaiden tuotteet kelpaavat kansainvälisille asiakkaille ja markkinoille. Ympäristöasiat korostuvat metsäalallakin jatkuvasti”, Maajärvi sanoo.

34

METSÄN HENKI 2/16

Mutta metsällä on myös itseisarvonsa. Kun luontoa kunnioitetaan, metsä säilyy ja tuo hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Eikä ympäristöasioihin lueta vain biologisia asioita, vaan myös metsien virkistyskäyttö ja sosiaaliset arvot. UPM:n tehtaat siis tarvitsevat sellaista puuta, joka on kestävästi tuotettua ja jonka alkuperä tunnetaan. Miten vastuullista metsätaloutta mitataan? ”Metsäsertifiointi on keskeinen ja monipuolinen työkalu, kun halutaan todentaa metsien kestävä hoito ja käyttö – niin ympäristön kannalta kuin sosiaalisesti ja taloudellisestikin.” Ympäristöasiat eivät silti ole jäykästi standardoituja. Suunnitelmissa ja toimenpiteissä tulee aina ottaa kohteen piirteet ja ominaisuudet huomioon. Metsäammattilaisen asia on tunnistaa, mitkä ympäristöasiat painottuvat milloinkin. ”Ympäristön huomioiminen vaikuttaa aivan kaikkeen. Hoitamalla ympäristöasiat laadukkaasti turvataan metsätalouden tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.”


Metsänomistaja, näin vaalit metsäomaisuuttasi ympäristöä huomioiden Metsäympäristöasioiden perusvaatimukset tulevat lainsäädännöstä ja metsäsertifioinnista. Helppoja ja tehokkaita käytännön toimia ovat esimerkiksi nämä:

1 2

3

Säästä lahopuut. Ylläpidä lehtipuusekoitusta havumetsissä ja säästä harvalukuisia puulajeja. Jätä vesistöjen ympärille suojavyöhykkeet.

”TERVE JA MONIMUOTOINEN METSÄEKOSYSTEEMI, JOSSA KAIKKI ON TASAPAINOSSA JA VOI HYVIN, MYÖS TUOTTAA HYVIN.” MATTI MAAJÄRVI

UPM:n ympäristöasiantuntija Matti Maajärvi liikkuu vapaa-ajallaan metsässä enimmäkseen suunnistuskengillä. ”Mutta on todella hienoa, että tällaisista maisemista pääsee nauttimaan myös täysin esteetöntä polkua pitkin.”

METSÄN HENKI 2/16

35


ETSITKÖ UUTTA KUMPPANIA? UPM Metsä Kumppanuussopimus on täysin uudistunut. Kun keskität metsäasiointisi meille, saat runsaasti rahanarvoisia etuja puukauppaan ja metsävarallisuutesi hoitoon. Kumppaninamme varmistat vaivattoman tuoton ja huolehdit metsäsi hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat aina, kun tarvitset meitä. Suunnitelmallista metsänhoitoa Kysy lisää UPM metsäammattilaiselta www.metsämaailma.fi tai soita 020 416 5100.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ

Metsän henki 2/2016  

UPM Metsän lehti metsänomistajille 2/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you