Pyöräilyn puolestapuhuja Kuopiolainen Ari Paanala pyöräilee ympäri vuoden, koska hänen mielestään pyöräily on ylivoimaisesti näppärin tapa päästä paikasta toiseen. Vihreä poliitikko haluaa omalla esimerkillään vähentää päästöjä ja vapauttaa ihmiset autoilun luomasta taloudellisesta vankilasta. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva
A
ri Paanala astuu yliopiston aulaan, ottaa pyöräilykypärän päästään ja napsauttaa sen kiinni reppuunsa. Ulkona vihmoo vedensekaista räntää, mutta Paanalan pyöräilyä se ei näytä häiritsevän. Huono sää? Ei sellaista olekaan. Talvirenkaat? Ei niitä tarvitse, täytyy vain osata jarruttaa oikealla tavalla. Kova pakkanen ja viima? Tuultapitävät housut jalkaan ja menoksi. ”Nuorempana kilpailin isän kanssa siitä, kumpi pyöräilee kovemmalla pakkasella. Kun mittari näytti miinus kolmekymmentä, isä otti bussin”, Paanala muistelee. Paanala tunnetaan Kuopiossa äänekkäänä autoilukulttuurin kritisoijana. Hän seuraa aktiivisesti kaupungin liikennepolitiikkaa ja kommentoi siihen liittyviä asioita niin livenä kuin sosiaalisessa mediassa. Kuopion Hyötypyöräilijöiden Facebook-seinällä on harva se viikko Paanalan kaavailuja pyöräilymahdollisuuksien parantamiseksi. Ei Paanala täysin ehdoton pyöräilyn suhteen kuitenkaan ole. Tarvittaessa hän ottaa bussin, mutta sitä tapahtuu harvoin. Ajokorttikin hänellä on. ”En minä halua syyllistää autoilijoita, mutta toivon, että autolla ajo olisi mietittyä ja itselle perusteltua, eikä ketään pakotettaisi siihen esimerkiksi työn takia. Haluan myös, että autoilijat olisivat halukkaita maksamaan autoilusta
yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, kuten pysäköintijärjestelyt. Kaavoitus, pysäköinti ja moni muu kehitys tukee autoilun kasvua vaikka tiedetään, ettei se hyvään johda”, hän sanoo. Pyöräily on selkeästi Paanalan intohimo. Opiskelijalounas jäähtyy lautasella, kun hän visioi ja pohtii pyöräilyn tilaa Kuopiossa. Perspektiiviä ainakin riittää. Vihreissä mies on vaikuttanut 1990-luvun alusta saakka, ollut mukana kunnallispolitiikassa ja toiminut myös Kuopion seudun joukkoliikennelautakunnassa. Vuosituhannen vaihteessa Paanala oli päitä kääntävä näky nojapyörineen. Ari Paanala pyöräilee, koska se on hänen mielestään ylivoimaisesti nopein ja näppärin tapa päästä paikasta toiseen. Toki myös ympäristösyyt painavat. Omalla esimerkillään Paanala haluaa olla vähentämässä paikallisia päästöjä ja kyseenalaistaa vallitsevaa autoilukulttuuria. Paanalan mielestä pyöräily vapauttaa ihmisen autoiluun liittyvästä taloudellisesta vankilasta, jota harvoin tullaan ajatelleeksi. ”Aika paljon täytyy tienata, että voi hankkia auton ja käyttää sitä. ”Miten sinä pärjäät ilman autoa?” kysytään useammin kuin ”Miten ihmeessä sinä pärjäät auton kanssa?”” Tanska ja Hollanti, suuret pyöräilymaat,
vilahtavat Paanalan puheessa usein. Niissä infrastruktuuri tukee pyöräilyä ja sen turvallisuutta. ”Suomessa puhutaan aina pyöräilykypäristä, vaikka ne ovat vain yksi osa
pyöräilyn turvallisuutta. Tanskassa ei juurikaan näe kypäriä, mutta silti siellä pyöräily on huomattavasti turvallisempaa kuin täällä.” Tanskassa ja Hollannissa pyöräilykaistat on erotettu kävelyteistä ja ne ovat selkeästi merkittyjä. Tämä edistäisi merkittävästi pyöräilyn turvallisuutta myös Suomessa. Paanala myös lisäisi risteysalueiden näkyvyyttä ja tekisi niistä sellaisia, että pyöräilijä ja autoilija joutuisivat menemään omilla kaistoillaan hetken rinnakkain, jolloin molemmat huomaisivat toisensa paremmin. Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmiset pyöräilemään enemmän, sillä yllättäen pyöräilyn lisääntyminen lisää myös sen turvallisuutta. ”Mitä enemmän pyöräilijöitä, sitä turvallisempaa pyöräily on, koska silloin autoilijoiden on pakko huomioida pyöräilijät paremmin. Nopeudet tippuvat ja ajo rauhoittuu”, Paanala uskoo. Pyöräilykaupunkina Kuopio on Paanalan mielestä suomalaisessa mittakaavassa keskiverto. Hän kehuu rännikatuverkostoa ja uutta kävelykeskustaa. Teiden talvikunnossapitokin on melko hyvällä tasolla. Pyöräparkeissa sen sijaan on paljon parantamisen varaa. Niitä on yksinkertaisesti aivan liian vähän, ne ovat väärissä paikoissa ja vääränlaisia. ”Kävelykadun varrella sijaitsevat spiraalin näköiset rinkulat näyttävät ehkä arkkitehdin mielestä hyviltä, mutta niissä on oikeastaan kaikki pielessä. Välit ovat niin kapeita, että levyjarrut menevät rikki. Lisäksi teline kääntää ja vääntää pyörää väärään asentoon.” Paanala pohdiskelee, että suurin este pyöräilylle taitaa kuitenkin olla päänsisäinen, ei niinkään rakenteellinen. ”Liikkumistavat ovat tottumisen kysymyksiä. Nuoret eivät pyöräile kouluun vaan vanhemmat vievät autolla. Se on ihan typerää, opitaan autoon, eikä siihen, että liikutaan itse.”
Kainalo | Lukittu aihe
Kampuksen runkolukituspaikat? Ari Paanala on kritisoinut yliopiston pyöräparkkeja siitä lähtien, kun aloitti opiskelun Kuopion yliopistossa 1990-luvun puolivälissä. ”Paikkoja on hirmu vähän ja ihmiset joutuvat jättämään pyöriään nurmikolle. Kuka autoilija suostuisi parkkeeraamaan nurmikolle, ei kukaan.” Yliopistolla ei myöskään ole runkolukituspaikkoja. Paanala itse lukitsee pyöränsä Canthian edessä olevan portaikon kaiteeseen. Myös ainoa katettu pyöräparkki löytyy Canthialta ja päätellen siitä, että se on aina aivan täynnä, katoksia tarvittaisiin lisää. Vaikka Paanala on ollut aktiivisesti yhteydessä asioista päättäviin tahoihin, muutosta ei juurikaan ole tapahtunut. ”Kaikki rehtorit ovat jotain koittaneet luvata, mutta mitään ei ole tapahtunut. He varmaan itse liikkuvat autoilla eivätkä koe asiaa tärkeänä. Edellinen kiinteistöpäällikkö tajusi, että mitä huonommin pyöräilijöitä kohdellaan, sitä enemmän autoilu lisääntyy, mutta hänellekään ei annettu rahaa tilanteen parantamiseksi.” Viimeksi Paanala tuohtui, kun irrallisia pyörätelineitä ryhdyttiin siirtämään varastoon talvikunnossapidon tieltä, vaikka suurin osa opiskelijoista vielä jatkaa pyöräilyä läpi talven. Edellisessä Uljaassa yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen mainitsi yliopiston kannustavan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa tulemaan kampukselle pyörällä tai kävellen. Kysyttäessä pyöräparkeista myös hän myönsi niitä olevan tarpeeseen nähden liian vähän, mutta lisää telineitä ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa. Uljas 10 | 4. 12. 2015
15