Uljas 1/2013

2013

1

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Jäätävä polte

Opetusministeri diggailee UEFia ja etenkin Kuopion kampusta » 4-5 Suomeen viritellään kaivosbuumia. Nyt on keskustelun aika. » 20-21

Lähtö

Uusi aika, vanhat kujeet

”Se on hieno tunne, kun nyt kerrankin ei tärise pää

Sisällys | Saunan takana

Pääkirjoitus | Uljas linja

4-5 8-9 18-19 O

Lämpö ja lempi

Opetusministeri Jukka Gustafs-

son kertoo, että Itä-Suomen yliopisto saa häneltä erityiskohtelua.

Toisin kuin vielä pari vuotta sitten, työtönkin voi nyt opiskella. Opiskelun tarve katsotaan tapauskohtaisesti. Selvitimme kuinka se onnistuu.

12-13 Joukko lähes keski-ikäisiä akateemisia osti jääkiekkova-

rusteet ja alkoi treenata tosissaan. ”Meillä on paljon outoja ajatuksia siitä, mikä on aikuiselle mahdollista”, he pohtivat aikamme kuvaa.

VERENLUOVUTUS

• Studentian liikuntasali, ti 29.1. klo 10–15, Yliopistonranta 1 • Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Risto Kuittinen

2

Uljas 1 | 25. 1. 2013

maan. Aiheesta kirjan kirjoittanut professori kertoo, kuinka se tehdään polttamatta siltoja.

20-21 Joensuussa vietetään helmikuinen viikko kaivosaiheiden parissa. Uljas kysyy -keskustelutilaisuudessa haastamme ihmiset aitoon keskusteluun Kerubissa.

26-27 ”En ole kommunisti. Yritän levittää ymmärrystä

tästä yhteiskunnasta”, vastasi äärioikeistoon perehtynyt tutkija Vesa Puuronen, kun toimittaja haastoi hänet taistolaismenneisyydestä.

Humoro nigra | Varattu! Uljas varasi Alkukiven ja hakee malminetsintälupaa. Miksi? Koska laki sallii! Luottoa luvan saamiseen riittää, sillä ministeri Gustafsson lupaa meille mitä vaan - kuinka paljon vaan.

Tervetuloa!

OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Opetamme sinutkin vittuile-

n tammikuu. Vuodenkierron pimeimmästä ytimestä on siirrytty vasta pieni häivä kohti valoisampaa kehää. Tähän aikaan vuodesta olonsa tuntee helposti irtonaiseksi muusta ihmiskunnasta, jopa ystävistä ja rakkaista.

On lauantai ja istun Kuopion uimahallin yleisessä saunassa. Pikkuhiljaa lämpö alkaa kulkeutua luihini saakka. Hengitän rauhallisesti ajatuksissani. Valmistaudun uimaan pitkän matkan. Olo on yksinäinen.

Nostan katseeni ja katson ympärilleni saunan rauhaan. Tutkailen sivusilmällä saunassa olijoita.

Yhtäkkiä lämpö tuntuu luitani syvemmällä.

Vieressäni istuu kurttuinen ” Arvomerkit ukko. Toinen kurttuinen ukko vastalauteilla. on riisuttu.

Tuossa istuu vajaa parikymppinen mies, ja nuori isä poikansa kanssa tuossa. Jokaisella on tässä hetkessä mietteliäs katse maahan painettuna.

Onhan tammikuu. Koen yllättävää yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Mies nurkassa liikahtaa verkkaan ja painaa löylynappulaa. Lämmin höyry leviää kiukaalta.

Saunassa on todella se jokin. Arvomerkit on riisuttu. Varallisuuden kaavut on poistettu.

Viitteet ala-, ylä- ja nuoriso- sekä mitä näitä kulttuureita nyt on, on jätetty pukuhuoneeseen.

On tammikuu. Täällä ihmiset ovat yksin, mutta yhdessä. Ehkä tietämättään, muttei tuntemattaan. Tunnen todellakin outoa yhteyttä. Lempeää haikeutta. Jäseniini lipuu toivon tunne.

Ehkä hieman samantapaisen tunteen taisin kokea armeijassa. Tupa- ja aselajitoverien kanssa ei todellakaan tullut kaikkien kanssa ystävystyttyä. Kuten siviilimaailmassakin oikea ja syvä ystävyys syntyy harvoin. Se on enemmän poikkeus kuin sääntö. Oli yllättävää katsoa TJ-päivän koettaessa lähimpiä tovereita heidän pukiessa armeijan takkia merkittävämmät univormut päällensä. Minä hipin rutjake, halasin kasarmin portilla jäähyväiset maihareihin pukeutuneen metallimiehen ja buutseihin sekä rensseleihin sonnustautuneen rokkabilly-juipin kanssa.

Elämme murroksen aikaa, ja samalla paradoksin aikaa. Tieto, kulttuurit, instituutiot ja järjestelmät kääntyvät mullin mallin ja monimuotoistuvat, ja samalla tasapäistyvät. Ihmiset reagoivat tuntemattomaan nykytilaan. Säikähtänyt ja hämmentynyt ihminen tuottaa defenssejä.

Helpompi on hyökätä kuin rakentaa.

Takaisin uimahallin pukuhuoneessa vanhempi miesporukka keskustelee poliisiylijohtaja Paateron ehdottamista naapurivahdeista. Heidän perusteensa niille on, koska nuoret nistit valtaavat joka paikan. Pitää kurmuuttaa niitä. Miehet kokevat olevansa vaarassa, aina, päivittäin. Olo saunan ja 2,5 kilometrin uinnin jälkeen on rauhallinen ja rento. Endorfiini sykkii rauhallisesti kehossa. Nyt en jaksa välittää miesten puheista.

Ehkä taas huomenna. Kuuntelen hymyillen. Tunnen vahvaa lempeyttä ihmisiä ja itseäni kohtaan.

Tiedän sen olevan hetkellistä, mutten anna sen häiritä.

Jarkko Kumpulainen

Uljas 1 | 25. 1. 2013

3

Onko elämässäsi uuden alun tuntua?

” Kuopio on saanut minulta jopa vähän erityiskohtelun monesta eri syystä.

UEFin urut | Desibelejä ja kohteluita

Kuopiossa nostettiin malja uudelle hammasklinikalle

Tekijät: Patrick Raivio, Joona Sipi& Joonas Hukkanen

Savonlinna Mira Salonen kasvatustiede, 5. vsk - Toivottavasti syksyllä puhaltaa uudet tuulet. Suunnitteilla muutto pois Savonlinnasta pääkaupunkiseudulle. Tarkoitus valmistua kevään aikana.

Johanna Oinonen varhaiskasv./kasvatustiede, 2. vsk - Ei ole. Samat ihmiset ympärillä, eikä nekään muutu miksikään. En edes vaihtanut elämäntapoja terveellisempiin.

Kuopio Anni Tuikkala Lääketiede, 3. vsk.

- Aina pitää olla uutta kun vuosi vaihtuu.

Viikonloppuna kokeilin lautailua, seuraavaksi kokeilen opiskella edellistä vuotta motivoituneempana.

Timo Pykäläniemi kauppatieteet, 4. vsk.

- Nyt on aika ottaa itseäni niskasta itseäni kiinni. Aion olla ekstrareipas ja viettää ahkeran kouluvuoden. Ja tietenkin nämä kuuluisat tammikuiset - enemmän liikuntaa ja terveelliset elämäntavat. Skarppaus on se tämän vuoden juttu.

Joensuu Emmi Alho & Tuukka Mäkäräinen Maantiede, 3. vsk.

- Kyllä! Lopetettiin tupakointi kaksi viikkoa sitten. On ollut pari sortumistakin. Ilman yhteistä päätöstä kaikki kaverit vaan lopetti samaan aikaan.

Ville Hamunen Maantiede, 3. vsk.

- Ehdottomasti on. Hankala nimetä mitä se on, mutta puolen vuoden tai vuoden välein tuntuu siltä. Uusi alkaa jatkuvassa syklissä. Mä taidan käydä siellä tupakalla, kun teistä (Tuukasta ja Emmistä) ei siihen ole.

4

Uljas 1 | 25. 1. 2013

”

Tämä tulee näkymään myös yliopiston kampuksella.

Itä-Suomen yliopisto saa opetusministeriltä erityiskohtelua Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoo Itä-Suomen yliopiston ja erityisesti Kuopion kampuksen saavan häneltä erityiskohtelua. ”Tämä mahtaa olla nyt neljäs kerta, kun olen opetusministerinä Kuopiossa. Kuopio on saanut minulta, etten sanoisi jopa vähän erityiskohtelun monesta eri syystä”, Gustafsson totesi Itä-Suomen yliopiston hammasklinikan avajaisissa.

Hänen mukaansa erityiskohteluun on vaikuttanut muun muassa tiivis yhteistyö rehtori Perttu Vartiaisen kanssa yliopiston kehittämisestä. Esimerkiksi hän nostaa juristikoulutuksen käynnistämisen idässä. Päätöksen hän kertoo kuitenkin pohjanneen taustatyöhön. ”Tapasin kahteen otteeseen laajan delegaation, jossa oli mukana myös nykyisiä professoreita ja opettajia. Myös itse opetusministerinä perehdyin oikeustieteelliseen koulutukseen, sen tarpeeseen, laatuun ja tasoon, jotta turvallisin mielin uskalsin olla tekemässä sen kaltaisen päätöksen”, Gustafsson sanoo.

Juristikoulutuksen saaminen on ministerin mukaan osoitus hyvästä keskusteluyhteydestä ja yliopiston kehittämisdynamiikasta. Toisin sanoen UEF on ollut yliopistouudistuksen suhteen mallioppilas, ja ministerin mukaan se on selkeästi vaikuttanut yliopistoon suhtautumiseen. Myös henkilösuhteilla on ollut vaikutus ministerin toimintaan Itä-Suomen

yliopiston kohdalla. ”Asiaa on helpottanut myös se, että minulla on ollut pitkä aikainen henkilökohtainen tuntemus rehtori Vartiaisen osalta, ja myös arvostus hänen tekemää työtä kohtaan”, Gustafsson kertoo.

Kysymykseen onko Itä-Suomen yliopisto selvinnyt voittajana yliopistouudistuksesta ministeri vastaa seuraavasti: ”Voin hyvin sanoa, että Itä-Suomen yliopisto sopii monessa mielessä hyväksi esimerkiksi, haluamatta nyt mitenkään asettaa yliopistoja järjestykseen. Minulla on hyvä tuntuma ja käsitys käytännössä kaikista meidän tiedekorkeakouluista, mutta kyllä Itä-Suomen yliopisto kuuluu ihan tähän kärkiporukkaan.”

Yliopistouudistusta Gustafsson pitää onnistuneena ja väitettä sen synnyttämästä demokratiavajeesta yliopistoilla siirtymävaiheen ongelmana. ”No, kyllä se tähän siirtymävaiheen problematiikkaan ja ongelmiin liittyy. Pikemminkin olisi ollut vähän luonnotonta, ettei sitten olisi kritiikkiäkin tullut. Minulla ei ole mitään semmoista arviota, että henkilöstöpolitiikka olisi huonosti hoidettu, mutta on tullut myös palautetta, että jatkossa tähän pitää kiinnittää enemmän huomiota.”

Jarkko Kumpulainen

Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi juhlallisesti Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen opetusklinikan leikkaamalla nauhan. Saman nauhan leikkasi vuonna 1977 Urho Kekko-

nen, kun silloinen opetusklinikka otettiin käyttöön.

Desibelihälyttimet myös Joensuuhun Työskentelyrauha kärsii yliopiston Joensuun kampuksen kampuskirjastossa. Melutaso nousee opiskelijoiden puhuessa puhelimeen, jutellessa keskenään tai tehdessä ryhmätöitä Carelia-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan Opparin alueella. Kirjaston varajohtaja Helena Hämynen kertoo, että hänen korviinsa ei ongelmista ole kantautunut mitään sen erityisempää palautetta, mutta toimiin on jo ryhdytty. ”Joensuun kampuskirjastoon asennetaan samanlaiset desibelihälyttimet kuin Kuopion kampuskirjastossa. Ne huomauttavat asiakkaalle, jos melutaso nousee liikaa”, hän toteaa.

Hämysen mukaan mittarit asennetaan lähiaikoina. ”Tosiasia on, että täysin hiljaiseksi sitä tilaa ei saada millään. Se on taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Kerroksista löytyy sitten huomattavasti hiljaisempia

tiloja”, hän vinkkaa. ”Ensimmäisen kerroksen tietokonepaikkoja ei ole tarkoitettu ryhmätöiden tekemiseen. Ryhmätöitä varten on huoneita ja niidenkin varustusta lisättiin hiljattain”, hän lisää. ”Tämä on loputon keskustelun aihe ja ongelma.

Joitakin ihmisiä häiritsee jo pelkkä näppäimistön kolina.”

Itä-Suomen yliopiston Opparit ovat kaikilta kolmelta kampukselta löytyviä tietokonein varustettuja opiskelutiloja, joissa on tarjolla myös tietoteknistä tukipalvelua. Joensuun kampuksella Oppari sijaitsee Carelia-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa kampuskirjaston yhteydessä.

Pasi Huttunen

Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi uuden hammasklinikan Kuopioon. Sitä hehkutellaan maailman nykyaikaisimmaksi. - Maiju Pohjolainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Kuopion kampuksella juhlittiin 22. tammikuuta uuden hammaslääketieteen opetusklinikan avajaisia. Yleisö pääsi tutustumaan muun muassa klinikan pitkälle digitalisoituun moderniin teknologiaan. Valtiovallan tervehdyksen avajaisiin toi opetusministeri Jukka Gustafsson.

Hammaslääkärikoulutus käynnistyi Kuopiossa uudelleen pari vuotta sitten.

Tuolloin opintonsa aloittaneet opiskelijat ovat edenneet nyt kliiniseen vaiheeseen. Ensimmäiset potilaat otettiin vastaan opetusklinikalla tammikuun puolessavälissä.

"Tottakai klinikka on tehty opetus-

tarkoituksia varten, mutta pyrimme myös omalta osaltamme helpottamaan hammaslääkäripulaa ja purkamaan jonoja", kertoo hammaslääketieteen yksikön johtaja, professori Jari Kellokoski.

"Kun opetusklinikka toimii täydellä teholla vuonna 2016, täällä pystytään hoitamaan satoja potilaita päivässä.

Tämä tulee näkymään myös yliopiston kampuksella."

Kellokosken mukaan Kuopion opetusklinikka on maailman nykyaikaisin.

Yliopistolle asennettiin muun muassa Suomen ensimmäinen Trustwater-järjestelmä, joka puhdistaa hoitokoneiden vesilinjoja vain veden, suolan ja sähkön

avulla. Järjestelmän käyttöönottoa harkitaan myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Varsinaisen opetusklinikan yhteydessä sijaitsee simulaatiosali, jossa opiskelijat voivat harjoitella hoitotoimenpiteitä valvotusti. Jokainen työpiste on varustettu HD-tasoisilla videokameroilla, joiden avulla opetusta voidaan kuvata.

Hammaslääkäriopiskelijoiden käytännön opetuksesta vastaa PohjoisSavon sairaanhoitopiiri. Potilaat tulevat opetusklinikalle sairaanhoitopiirin vastuualueilta. Hoito maksaa heille saman verran kuin terveyskeskuksissa.

Opiskelijat työskentelevät klinikalla opettajien valvonnassa. Myöhemmin hammaslääkäriopiskelijoiden tiimiin liittyy myös Savonia-ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoita. Tiloissa toimii lisäksi Kuopion kaupungin erikoishammashoidon yksikkö.

1

Uutinen #

Gallup

Perusasiat

Taustat

Hammaslääkärikoulutus lopetettiin Kuopiossa vuonna 1998 ja aloitettiin uudelleen vuonna 2010 hammaslääkäripulan takia.

Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat vuonna 2015 hammaslääkäritarpeen ollessa suurimmillaan. Tällä hetkellä hampaan sisäänottomäärää ei olla kuitenkaan lisäämässä.

Tällä hetkellä Itä-Suomessa vain kolmannes hammaslääkäripesteistä on saatu täytettyä.

Uljas 1 | 25. 1. 2013

5

Kampus

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

Etsin

” Minua ei tänä vuonna jääkarhupuvussa nähdä, toivottavasti.

Eevi Oksanen

Ylioppilaskunnan uusi hallitus aloittaa myllerryksen keskellä, kun ylioppilaskunnan henkilökuntaa vaihtuu samaan aikaan paljon. Kahdeksan hengen hallituksessa on Kuopiosta hienoinen aliedustus. Puheenjohtaja korostaa, että kyse oli henkilö-, ei kampusvalinnoista. –Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Uutinen #

2

UEF: Melkein puolet valmistui tavoiteajassa

Tohtoritehdas tuottaa tasaisesti

Ylen tekemän selvityksen mukaan 48 prosenttia Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneista maistereista valmistui tavoiteajassa, eli viidessä vuodessa tai nopeammin. 5-7 vuodessa valmistui 37 prosenttia ja 15 prosenttia käytti opintoihin

Itä-Suomen yliopisto piti asemansa tohtorituotannossa. Viime vuonna yliopistosta valmistui 152 tohtoria, eli tismalleen yhtä monta kuin vuonna 2011. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin viime

6

Uljas 1 | 25. 1. 2013

yli seitsemän vuotta. Valtakunnallisesti viidessä vuodessa tai nopeammin valmistui vuonna 2012 33 prosenttia. Vuonna 2011 vastaava luku oli 35 prosenttia. Esimerkiksi Hankenilla vain 19 prosenttia valmistuneista sai opintonsa pakettiin tavoiteajassa.

vuonna 1251 kappaletta ja alempia korkeakoulututkintoja 1227.

Ylemmissä tutkintojen määrässä tapahtui pientä kasvua siinä, missä suoritettujen alempien tutkintojen määrä hiukan laski.

KUOPIO Tammikuun alussa aloitetussa kampuksen sählyliigassa alkavat jyvät karsiutua akanoista. Kuvassa mustissa pelaavista Vauhtiveikoista povataan kampuksen mestaria. Tällä hetkellä kolmen kärjessä ovat ainejärjestöjen Preemion ja Hyeenan joukkueet, joilla molemmilla on neljä pistettä sekä sekajoukkue Vauhtiveikot, joilla on 22. tammikuuta Dentiinaa vastaan pelatun ottelun jälkeen kuusi pistettä. Finaali pelataan 5. helmikuuta, jonka voittaja kohtaa Joensuun kampuksen mestarin.

Millä mielellä?

-Kiireisellä. Olin pitämässä sijaistunnin.

Kandi pitäisi palauttaa kuukauden päästä.

Millainen olet?

- Olen aika monessa mukana. Iloinen.

Tunnollinen myös.

Puhetta vihollisesta

Mikä sytyttää elämässä?

- Onnistumiset. Lasten kanssa toimimisesta saa virtaa.

Haave?

- Oi, niitä on monia! Löytää työ missä viihtyy ja matkustella. Elää onnellinen elämä.

Mitä seuraavaksi?

- Kandia kirjoittamaan Naturalle.

Onko olemassa ilmaista lounasta?

- Minulle tämä on ilmainen, mutta silti lounas maksaa jotain jollekin. Eli ei.

Luento vaihtuu liikuntaan Yliopiston kaikkien kolmen kampuksen liikuntailtapäivä vietetään tänä keväänä 12. helmikuuta. Liikuntailtapäivä on rehtorin päätöksellä opetuksesta vapaa puolesta päivästä eteenpäin ja liikkumaan kannustetaan niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Luvassa on sekä sisä- että ulkoliikuntaa.

Monet lajeista ovat maksuttomia osallistujille ja liikuntailtapäivä tarjoaa tilaisuuden päästä

poikkeuksellisen halvalla esimerkiksi keilaamaan tai laskettelemaan. ”Ota kaverisi mnukaan ja lähtekää yhdessä nauttimaan liikunnan riemuista”, ylioppilaskunnasta kehotetaan.

Jokaisella kampuksella on omat ohjelmansa, jotka löytyvät ISYY:n verkkosivuilta.

JOENSUU ”Sisäsiisti oikeisto valtaa tilaa ja valtapuolueet lähtevät yhä populistisempaan keskusteluun esimerkiksi maahanmuuttajista. Eivät ne ääriliikkeet ole vastuussa siitä, että meillä on rasistinen yhteiskunta, mutta niiden toiminta vahvistaa ja ylläpitää sitä”, Dan Koivulaakso sanoi Joensuussa alustuksessaan äärioikeistosta ja markkinoidessaan tuoretta Äärioikeisto Suomessa –kirjaansa (arvio kirjasta kulttuurisivuilla). Vasemmistolaisen Koivulaakson lähtökohta on poliittinen ja hän käsittelee myös äärioikeistoa yksilöpsykologisen sijaan poliittisena liikkeenä – ja vihollisenaan.

Talvileikkejä Joensuuhun

Pasi Huttunen

Winterfest tavoittelee tuhatta Opiskelijat kokoontuvat riehumaan Valkeisenlammelle järjestyksessään seitsemänteen Winterfestiin 19. helmikuuta. ISYY:n ja kahdeksan muun opiskelijajärjestön tapahtuma veti viime vuonna paikalle lähes 800 opiskelijaa. Tämän vuoden kävijätavoitteeksi on asetettu pyöreä tuhat. Winterfest 2013 –tapahtumaan oli 23, tammikuuta Facebookissa ilmoittautunut 328 ihmistä ja 107 kertoi ehkä menevänsä.

Tapahtuma alkaa hankifutisturnauksella ja pilkkikisalla Kuopion keskustan Valkeisenlammella kello 13. Sen lisäksi luvassa on esimerkiksi ihmiscurlingia, hankikeilausta ja mäenlaskua.

Lammella osallistujille on tarjolla mehua ja makkaraa.

Välilaskut ovat viidestä yhdeksään ravintola Apteekkarissa, jossa on myös viimeinen joukkuekilpailurasti sekä opiskelijakaraoke. Iltabileet puolestaan juhlitaan ravintola Puikkarissa kahdeksasta alkaen. Perinteiseen tapaan järjestäjät varoittavat narikkajonoista. Niiden arvioidaan olevan pisimmillään kymmenen ja yhdentoista välillä. Tapahtuman palkintojenjako on Puikkarissa ja lisäksi siellä esiintyy JS16. Tapahtuman verkkosivuilta löytyy lisätietoa osoitteesta winterfest.fi.

Pasi Huttunen

JOENSUU Joensuulainen kulttuurielämä on kokenut kolhuja Wanhan Jokelan talon jäätyä purku-uhan alle ja ilman ravintolatoimintaa.

Toisaalta siihen on tuonut huiman piristysruiskeen se, että Joensuun popmuusikot ry:llä on tätä nykyä oma saari leikkikenttänään. 11. ja 12. tammikuuta järjestetty Lunta Ilosaaressa –ulkoilmatapahtuma kokosi kaupunkilaisia Ilosaareen luistelemaan, mäkeä laskemaan, upeasti valaistua saarta ihastelemaan ja makkaraa paistamaan. Olisiko tästä malliksi myös joensuulaiselle tulkinnalle Kuopion Winterfestistä?

Uljas 1 | 25. 1. 2013

7

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Olli-Pekka Sartanen, Paula Martikainen, Satu Koikkalainen, Toivo Haimi sekä Annakaisa Tirronen.

vaihtuvuuden vaikuttavan suuresti toimintaamme”, Turunen kuvailee meneillään olevaa rekrytointia.

Tulevan vuoden suurimmiksi haasteiksi Turunen listaa opiskelijavaikuttamisen saamisen näkyväksi osaksi ISYY:n toimintaa. Joensuun asunto-ongelmien suhteen ylioppilaskunta on Turusen mukaan tehnyt kaiken voitavansa ja vastuu niiden hoitamisesta on nyt kaupungilla ja yliopistolla. ”Haluamme, että isyyläiset voivat ottaa meihin yhteyttä opiskelijan arkeen liittyvissä asioissa, kuten omissa opinnoissa, YTHS-palvelujen laadussa tai vaikka tilojen viihtyvyydessä.

Opiskelijoiden yhdessä tekemä edunvalvontatyö vahvistaa isyyläisyyttämme”, hän kuvailee.

Edellisen hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka nähtiin hämmentävän usein kampuksella jääkarhupukuun sonnustautuneena, mutta Turunen ei aio jatkaa perinnettä. ”Kiitos ja kaikki kunnia jääkarhupuvusta kuuluu edeltäjälleni! Minua ei tänä vuonna jääkarhupuvussa nähdä, toivottavasti”, hän sanoo.

Turunen jättää vastaamatta kysymykseen siitä, minkä eläimen hän valitsee jääkarhun sijaan.

H

Tiedekunta: Luonnon- ja metsätieteiden iljaisena ajankohtana Joensuun Verolalle saapunut Eevi Vuosikurssi: 5.

Oksanen ilahtui mahdollisuudesta ilmaiseen lounaaseen.

Syntymäpaikka: Espoo Vaikka Eevi ilmoitti välittömästi toivoneensa joskus Motto: Nauru pidentää ikää pääsevän Uljaan lounasvieraaksi, ei kaikkiin toimittajan esittämiin Harrastukset: Sirkus kysymyksiin silti löytynyt valmiiksi hierottua vastausta.

Ruoka: : Soija-makaronilaatikko Joona Sipi, teksti & kuva Paikka: Ravintola Verola, Joensuu

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Puheenjohtaja Marjo Turusen (vas.) hallituksessa ovat jäseninä Topias Tamminen,

ISYY jatkaa kallistumistaan vasemmalle jos hallituksen kokoonpanosta voi jotain päätellä.

Oikeistoryhmät pudotettiin hallitusta muodostettaessa oppositioon ja puheenjohtajana toimii demaritaustainen Marjo Turunen Savonlinnasta. Oikeiston parissa oltiin kuohuksissaan hallituksen kokoonpanon selvittyä.

Joensuu ja Savonlinna ovat vahvasti edustettuina hallituksessa. Puheenjohtajan lisäksi Savonlinnasta on toinenkin jäsen, viestintä- ja tuutorointivastaava Paula Martikainen. Joensuusta jäseniä on neljä. Kampuspuheenjohtaja Topias Tamminen hoitaa sivusektorinaan ympäristöasioita, Toivo Haimi vastaa sosiaalipolitiikasta, Noora Kettunen vapaa-ajasta ja kehitysyhteistyöstä ja Satu Koikkalainen koulutuspolitiikasta. Kuopiosta hallituksessa ovat kampuspuheenjohtaja ja liikuntavastaava Olli-Pekka Sartanen sekä kansainvälisistä asioista vastaava Annakaisa Tirronen.

Turunen arvioi, että hallituksen muodostamisessa oli kyse henkilövaalista, ei kampusvaalista. ”Hallitusta kootessani ja ehdokkaita haastatellessani minulle tärkein kriteeri oli hallitukseen hakevien aito motivaatio ja innostus tätä luottamustoimea kohtaan. Näillä vaatimuksilla hallitukseen valikoitui seitsemän jäsentä itseni lisäksi. En tietenkään halua hallituksen palavan loppuun, joten panostamme hyvinvointiin sekä pyrimme selkeyttämään tehtävien jakoa vastuualueittain”, Turunen perustelee.

Hallituksen jaksaminen on puhuttanut ylioppilaskunnassa ja nyt tilannetta kärjistää vielä palkatun henkilöstön suuri vaihtuvuus kun sekä kv-sihteeri, tuutorointisihteeri että tiedotussihteeri ovat vaihtumassa. ”Haastattelujen pohjalta pyrimme valitsemaan hakijoista pätevimmät ehdokkaat, jotka saavat ammattitaitoisen perehdytyksen edeltäjiltään. Näin ollen en usko henkilökunnan

Mestaruus pian katkolla Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Hallitus Savonlinnaan, Joensuuhun ja vasemmalle kallellaan

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Kampus

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

�Jos alamme velvoittaa, harjoittelupaikkoja ei saada.

Opiskelija, pyydä palkkaa harjoittelusta

Itä-Suomen yliopiston uudessa ohjeessa harjoittelujakson palkkauksesta ei aseteta harjoittelijoiden minimipalkkasuosituksia yliopiston ulkopuolella harjoitteleville. Ideana on, että tyÜnantaja maksaa palkan koko harjoittelujaksolta ja hakee yliopistolta tukea harjoittelun päätyttyä sopimuksen mukaan. Yliopiston myÜntämän tukikuukauden hinta on kiinteä.

Se suosittelee käytettäväksi Kelan vuosittain ilmoittamaa tyÜssäoloehtoa kartuttavaa minimipalkkaa, joka vuonna 2013 on 1134 euroa per kuukausi.

TyÜnantaja ja harjoittelija sopivat siis palkan suuruudesta keskenään ja tyÜnantaja ottaa harjoittelijan määräaikaiseen palvelussuhteeseen harjoittelun ajaksi. Asiasta laaditaan sopimus, jossa määritellään opiskelijan saama harjoittelutuki sekä tyÜnantajan omavastuuosuus kuukausina ja euroina.

Uraohjaaja Marika Tuupainen, miksi yliopisto ei suoraan vaadi minimipalkan maksamista harjoitteluajalta, kun tyÜssäoloehto kuitenkin useimmissa tapauksissa täyttyy? �LähtÜkohtaisesti yliopisto odottaa,

että minimipalkkaa maksettaisiin. Asia on alakohtainen: esimerkiksi vieraiden kielten ja kääntämisen puolelta olemme saaneet sellaista palautetta, että jos alamme velvoittaa, ei niitä harjoittelupaikkoja saada�, Tuupainen toteaa.

Hän haluaisi velvoitteiden sijaan ajaa ennemmin kasvatustyÜtä, joka saisi tyÜnantajan ajattelemaan harjoittelijaa tyÜntekijänä, jolle kuuluu korvaus tehdystä tyÜstä. Yleensä opiskelija etsii harjoittelupaikan itse ja myÜs silloin on syytä olla oma-aloitteinen palkanpyytäjä.

Mistä syystä tyÜnantajan on ensin maksettava palkka harjoitteluajalta ja vasta sitten haettava yliopistolta tukea, joka korvataan siis yhden kuukauden ajalta? �On väärin, että tyÜnantaja käyttäisi tätä tukea esimerkiksi tyÜantajakulujen maksamiseen.

Yritämme hankalien tilanteiden välttämiseksi ohjeistaa, että opiskelija hakee tukea etukäteen ja vasta sitten kertoo tyÜnantajalle varmana tietona, että hänellä on tuki. Yliopiston puolesta pitäisi ehkä puhua mieluummin harjoittelun

järjestelyrahasta tai ohjauskorvauksesta, sillä palkkaa yliopistohan ei korvaa.�

Korkea-asteen tyÜssäoppimisen tulee palvella aiemmin opitun soveltamista. Oppimistavoitteita täytyy noudattaa, jotta harjoittelusta saa mahdollisimman paljon irti. Aina kannattaa laatia sopimus harjoitteluajalta, jotta on myÜs vakuutuksen piirissä, jos jotain sattuu.

Mahtava Mahdollisuu s oppia ja Men est yä oMan idean k a n s s a. !

"

!

"

3

Uutinen #

Yliopisto tukee opiskelijan harjoittelua rahallisesti yhden kuukauden ajalta, mutta sen yli menevältä ajalta harjoittelupaikan antajalla on omavastuu sovitun palkan maksusta.

Uusimmassa linjauksessaan yliopisto toteaa, että se ei halua asettaa harjoittelupaikoille minimipalkkavaatimusta. - Jussi Turunen, teksti

liikeideakilpailu

!

!

JYVĂ„SKYLĂ„ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS

TyÜttÜmänä voi opiskella Vielä pari vuotta sitten tyÜttÜmyyden aikana opiskelu oli lähes mahdotonta. Muutaman vuoden ajan käytännÜt ovat kuitenkin olleet joustavammat. Vuodesta 2010 korkeakoulusta valmistunut tyÜtÜn, voi opiskella lisää tyÜttÜmyysetuudella ja nostaa mahdollisuuksiaan tyÜllistyä. MyÜs keskenjääneet opinnot on mahdollista suorittaa tyÜttÜmyystuella loppuun, jos ne ovat keskeytyneet esimerkiksi tyÜelämään siirtymisen takia.

Aivan ehdotonta tyÜttÜmyystuen varassa opiskelu ei kuitenkaan ole, sillä TyÜ- ja elinkeinotoimistossa päätetään asiasta ja opiskelun tarpeesta aina tapauskohtaisesti. Ehtona tyÜttÜmyysetuuden saamiselle opiskellessa on, että täytyy olla 25 vuotta täyttänyt tyÜnha-

8

Uljas 1 | 25. 1. 2013

kija. Vain päätoimista opiskelua tuetaan eli sellaista, josta kertyy vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa tai 25 tuntia viikossa. Oman tyÜttÜmyysturvan ansio- ja peruspäivärahan enimmäisaika kuluu myÜs opiskelun aikana.

ErikoistyÜvoimaneuvoja Paavo Pulkkinen, missä tilanteessa opiskelu tyÜttÜmyysetuudella on mahdollista ja kuka niin voi tehdä? �Opiskelun tarve katsotaan aina tapauskohtaisesti, sillä opiskelun tulisi olla tyÜvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino edistää yksilÜn tyÜllistymistä. Ei ole siis kovin tarkoituksenmukaista tukea opiskelua vain opiskelun tähden. Esimerkkinä voi vaikkapa olla, että tuetaan opintojen loppuun suorittamista, jos ne ovat vaik-

ka tyÜelämään siirtymisen takia jääneet kesken�, Pulkkinen sanoo.

TyÜttÜmän tyÜnhakijan pitää varmistaa ennen opintojen aloittamista, saako hän niihin tukea. Pulkkinen korostaa, että kyseinen järjestely ei ole tarkoitettu muita opiskelun tukimuotoja korvaavaksi. Esimerkiksi, jos henkilÜ irtisanoutuu vain opiskellakseen tyÜttÜmyysetuudella, ei opintoja lähtÜkohtaisesti tueta. �PäätÜs mahdollisten opintojen tukemisesta tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se säästää vaivaa ja mahdollisia hankalia tilanteita. Asiassa tulee huomioida myÜs tyÜvoiman kysyntä- ja tarjontatilanne. Harkinnassa saatetaan myÜs ottaa huomioon, onko hakijalla valmiuksia vaikka tarvittaessa muuttaa tyÜn perässä.�

Voiko esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittanut ihminen saada tukea, jos hän haluaisi sen jälkeen, kohentaakseen tyÜllistymismahdollisuuksiaan, suorittaa ammattikoulututkinnon? �Ei se mahdotonta ole. Voi olla niin,

�Voi olla niin, että henkilÜn korkeakoulututkinto ei tarjoa tÜitä ja siinä mielessä on ehkä järkevää opiskella jokin toinen tutkinto. että henkilÜn korkeakoulututkinto ei tarjoa tÜitä ja siinä mielessä on ehkä järkevää opiskella jokin toinen tutkinto�, Pulkkinen toteaa.

4

Uutinen #

Opiskelu tyÜttÜmyysetuudella onnistuu, jos koulutustarve täyttyy, opiskelee päätoimisesti ja mahdollisuudet tyÜmarkkinoilla kohenevat. Opintotukea tämä TyÜ- ja elinkeinotoimiston palvelu ei kuitenkaan korvaa. - Jussi Turunen, teksti

Start me up on Joensuun Tiedepuiston Yrityshautomon järjestämä liikeideakilpailu, johon kuka tahansa voi osallistua. kilpailuaika 1.2.2013–31.3.2013. katso tarkempia tietoja: startmeup.fi

Seuraa liikeideakilpailun edistymistä: facebook.com/joensuuntiedepuisto

Uljas 1 | 25. 1. 2013

9

Kolumni | Tyhjyyden valtakunta

Ajassa

Kasvottomuuden historiaa!

EU:n kansalaisaloite vaatii rahaa vaihto-ohjelmiin

K

Huhtikuun alussa voimaan tullut eurooppalainen kansalaisaloite on EU:n laajuinen osallistavan demokratian väline, eli kansalaisille annetaan valtaa tehdä säädösehdotuksia. Lain tarkoitus on vahvistaa unionin kansalaisuuden merkitystä ja edistää demokratiaa. Ensimmäisenä rekisteröity aloite Fraternité 2020 haluaa lisätä EU:n kansalaisten liikkuvuutta. - Anni Ylönen, teksti & kuva Sairaalakulttuurit kohtaavat. Lääkäriopiskelija Emmi Tapper tutustui toisenlaiseen sairaalakulttuuriin tehdessä harjoittelun Jordaniassa. Ulkomailla suoritetun harjoittelu jälkeen tutkin-

toon kuuluvan englannin kurssin voi kuitata harjoitusraportilla.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaihdossa Neljättä vuotta lääketiedettä Kuopiossa opiskeleva Emmi Tapper vietti viime kesänä kuukauden vaihdossa Jordaniassa. Matkallaan hän pääsi hoitamaan myös naapurimaa Syyrian sisällissodan uhreja ja todistamaan kulttuurieroja myös sairaalassa. - Maiju Pohjolainen, teksti & Emmi Tapper, kuva

"

Jordania sijaitsi tarpeeksi lähellä, mutta vaikutti kuitenkin niin erilaiselta paikalta. Kulttuuri tuntui toisenlaiselta kuin Euroopassa", Tapper perustelee kohdevalintaansa.

Tapper suoritti vaihtonsa ortopedian osastolla sairaalassa, joka sijainti Ar Ramthassa viidentoista minuutin ajomatkan päässä sisällissotaan ajautuneen Syyrian rajalta.

"Syyrian sisällissodan uhreja oli sairaalassa hoidettavana useampiakin.

Näin itse kaksi potilasta, joita molempia oli ammuttu jalkaan. Pääsin avustamaan leikkauksessakin, kun toiselta heistä korjattiin reisiluuta", Tapper kertoo.

"Kyllähän se pisti miettimään."

Ortopedian osaston potilasmateriaalissa näkyi myös Jordanian vilkas liikenne ja korkeat nopeusrajoitukset.

"Maassa tapahtuu tosi paljon liikenneonnettomuuksia, ja suurin osa potilaista oli niiden uhreja. Sellaisia murtumia ei

10

Suomessa edes näe", Tapper muistelee.

Työpäivä sairaalassa alkoi puoli kahdeksalta ja Ramadanin aikana päättyi jo puolelta päivin. Ortopedian osastolla vaihto-opiskelijat viettivät suurimman osan päivästä leikkaussalissa, jossa pääsivät välillä itsekin tositoimiin. Leikkaussalikäytännöt poikkesivat Suomen vastaavista jonkun verran.

"Jotkut lääkärit pitivät ihan hyvin kiinni hygieniasäännöistä, mutta hoitajat eivät niitä kauhean hyvin noudattaneet.

Pahimmillaan siellä mentiin koskemaan potilaaseen ilman hanskoja", Tapper kertoo.

Toisinaan vaihtarit seurasivat toimintaa myös poliklinikalla. Vastaanotolla lääkäri ja potilas keskustelivat kuitenkin arabiaksi, eikä keskusteluja usein tulkattu opiskelijoille. Kulttuurierot näkyivät myös poliklinikalla.

"Välillä polilla vallitsi suoranainen kaaos. Lääkärillä oli pahimmillaan kolme

potilasta huoneessaan yhtä aikaa ja hoitaja kyseli neljännen vointia. Toisinaan vastaanotolle tultiin koko suvun voimin", Tapper kuvailee.

"Ihmiset yrittivät tunkea ovesta yhtäaikaa sisään ja ryysivät sisään heti, kun edellinen potilas nousi tuolista. Lääkäreillä ei ollut aikaa kirjoittaa potilaskertomuksia muistiin. Polilla kävi tunnissa lähes sama määrä potilaita kuin suomalaisella klinikalla päivittäin."

Jordaniassa muslimikulttuuri asettaa myös omat rajoitteensa potilastyöhön.

"Mieslääkäreiden oli välillä vaikea tutkia naispotilaita. Jos naisella oli polvi kipeä, ei miespuolinen lääkäri voinut pyytää häntä riisuutumaan. Kipeitä alueita piti sitten tunnustella vaatteiden päältä."

Ortopedian osastolla Tapper oli ainoa nainen.

"Ihmiset ihmettelivät, miksi nainen oli halunnut tulla ortopedialle töihin. Naislääkäreitä oli kyllä jonkun verran muilla aloilla, mutta huomattavasti vähemmän kuin Suomessa."

Myös kaupungilla länsimainen nainen aiheutti toisinaan ihmetystä.

"Paikalliset opiskelijat ottivat minut vastaan hyvin. Kadulla kuulin tosin välillä huutelua ja minua tuijotettiin pitkään.

Jotkut autoilijatkin hiljensivät vauhtiaan

kohdallani. Kaupungilla oli turvallista liikkua, mutta huutelu oli kyllä rasittavaa", Tapper myöntää.

Tapperin asunto sijaitsi parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä sairaalasta Irbidin kaupungissa. Hän jakoi kämppänsä amerikkalaisen pojan ja kanadalaisen tytön kanssa. Varsinkin juttutuokiot natiivipuhujien kanssa paransivat Tapperin englannin kielen taitoa.

"Mietin ennen lähtöä sitä, miten tulen pärjäämään vieraalla kielellä. Reissussa kynnys puhua englantia madaltui pysyvästi, kun sillä huomasi oikeasti pärjäävänsä", Tapper tuumii.

Tapper kirjoitti matkasta englanninkielisen vaihtoraportin, jolla sai korvattua tutkintoon kuuluvan englannin suullisen kurssin. Pakollisten kieliopintojen suorittaminen oppimistehtävällä oli lääkiksessä mahdollista ensimmäistä kertaa kuluneena vuonna.

Jordaniasta Tapper nappasi kotiinviemiseksi varmuutta toimia muslimipotilaiden ja Lähi-Idästä tulleiden maahanmuuttajien kanssa myös Suomessa.

"Luulisin olevani kyllä valmis nähtyäni sitä kulttuuria. Vielä kun muistaisi ne pari oppimaani lausetta arabiaksi niin kohtaaminen olisi sitäkin helpompi."

F

raternité 2020-kansalaisaloitteen tavoitteena on kehittää EU:n koulutus- ja kulttuurivaihtoohjelmia yhtenäisen ja solidaarisen Euroopan edistämiseksi. Aloitteen toimikunnassa on mukana kaksi suomalaista, molemmat UEF:n Kuopion kampukselta. Jannina Viljakainen, kansanterveystieteen opiskelija, päätyi aloitteeseen mukaan itävaltalaisen opettaja-opiskelijan kautta, joka pyöräili Serbiasta Kuopioon opiskelijoiden oikeuksien puolesta. Sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Kai Ruotsalainen innostui asiasta puolestaan Viljakaisen houkuttelemana. Kaksikko on kääntänyt Fraternité2020-sivuston suomeksi ja mainostanut aloitetta esimerkiksi yliopistoille, mepeille ja eri järjestöille. ”Euroopan kansalaisaloite esiteltiin Lissabonin sopimuksessa, joka lähti käyntiin joulukuussa 2009. Kesti jonkin aikaa, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto täsmensivät pääkohdat. Toukokuun 9. päivä 2012 Fraternité 2020 oli ensimmäinen aloite, jonka komissio rekisteröi”, selventää Viljakainen. EU:n kansalaisilla on aloitteen avulla mahdollisuus pyytää suoraan komissiolta säädösehdotuksen tekemistä. Aloitetta ideoivan kansalaistoimikunnan tulee hyväksyttää ehdotuksensa komissiolla. Mikäli aloite on laillinen, allekirjoitusten kerääminen voi alkaa. Kannattajia tulee kerätä 12 kuukauden aikana vähintään miljoona. Saatuaan aloitteen allekirjoituksineen komission on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päätös asiasta.

Viljakainen nimeää yhdeksi Fraternité2020:n tavoitteeksi vaihto-ohjelmien määrärahojen lisäämisen. ”Me haluamme kolme prosenttia EU:n budjetista vaihtoohjelmiin vuodesta 2014 alkaen, kun tällä hetkellä osuus on 1,2 prosenttia. Aloitteeseen kirjattu kymmenen prosentin tavoite on ’provokatiivinen’ pitkän-ajan tähtäin, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua osuuden suuruudesta.” Ruotsalaisen mukaan nykyiset määrärahat eivät riitä paikkojen vähyyden vuoksi. ”Isommalla määrärahalla saisimme enemmän ihmisiä vaihtoon ja liikkuvuutta EU:n sisälle. Näin unionin kansalaiset pääsisivät hyödyntämään yhä enemmän niitä mahdollisuuksia, joita unioni tarjoaa.”

Aloitteentekijöiden mielestä EU:n tulisi panostaa

Aloitteessa mukana oleva Jannina Viljakainen uskoo kan-

sainväliseen solidaarisuuteen. ”Vaihdossa oleminen tarjoaa ihmisille sellaisia kokemuksia, joita kirjoista ei voi oppia.

Maailma globalisoituu yhä enemmän, eikä ratkaisu voi olla se, että jäämme siitä paitsi.” unionin ihmisten eikä ainoastaan valtioiden yhdistämiseen. ”Unionin tiivistyessä tulisi kansalaistenkin lähentyä toisiaan ymmärtäen, että jaamme loppujen lopuksi hyvin samanlaisia arvoja. Emme ole enää jäsenvaltioiden vaan myös Euroopan unionin kansalaisia. Molempien osapuolien, kansalaisten ja unionin, tulee antaa toisilleen jotakin”, perustelee Ruotsalainen.

Allekirjoituksia aloite oli vuodenvaihteessa kerännyt reilut 57 000. Tukijoiksi on ilmoittautunut muun muassa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, perhejärjestö Imatran Vesaiset sekä Euroopan integraatiosta kiinnostunut Euroklubi.

asvottomuus on hieno asia ja me pidämme siitä. Teot, tavat ja yhteiskunnan rakenne todistavat sen riemuvoittoa. Meidät on totutettu siihen ja pakopaikkana se on mitä nerokkain liike. Tämä sopii meille. Voidaan puhua tyhjyyden valtakunnasta.

Maksalaatikko, suomalainen perinneruoka, liittyy kasvottomuuden lähihistoriaan olennaisesti. Maksalaatikko oli ensimmäisiä elintarviketuotteita, joka ilmestyi hyllyille foliovuoassa. Sen valmisti koneisto, joka sijaitsi jossain päin Suomea. Koneiston omisti yhtiö, joka tuotti kiireentyville äideille helpotusta arkipäivään. Tästä alkoi kasvottoman ruuan ylivertainen menestystarina.

Se, muitten luotujen valmisruokien myötä raivasi tilaa marketeille, jotka siirtyvät pikapuoliin täysautomaatioon, ihmisettömään myymälään, talouden ideaalitilaan.

Maksalaatikon kasvot siirrettiin näytelmään, jota markkinoidaan äideillä äideille. Kasvoja on lisätty kuvaruutuihin vuosikymmenien aikana. Nyt kokonainen ”Maksalaatikko, suoma- äiti-armeija esiliinoineen lainen perinneruoka, liitleiktyy kasvottomuuden lähi- huutaa kiviä pilttejä historiaan olennaisesti. appeen äärelle.

Tarkoin tyytyväisyysmittareilla tutkitut äitikasvot hymyilevät meikatuille puhtoisille näytelmälapsille.

Ja tämähän sopii meille mainiosti. Kaikista eniten se sopii valtiolle ja yrityksille. Hiljalleen olemme vihdoin pääsemässä siihen, että asiat esitetään vain ja ainoastaan erilaisilla matemaattisilla luvuilla. Historiallisesti tätä edeltänyt ikävä ihmisvaihe sijoittuu viimeisillään jonnekin ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin.

Tällöin Suomea vielä hallitsivat erilaiset ihmiset, yrityksiä johtivat johtajat. Hekin ihmisiä. Onneksi osakesijoittajat ja pörssit eivät olleet oppineet mitään 30-luvun lamasta. Sen sijaan oltiin yhä enenevässä määrin tyytyväisiä alati romahtavaan rakenteeseen.

Laman syklien kiihtyessä kohti loputonta, oli johtajien, ei pelkästään pestävä kasvonsa, vaan poistettava ne kokonaan. Vastuu siirrettiin miljoonille sijoittajille, suurimmaksi osaksi tavalliselle kansalle. Päätettiin, että sijoittajat ahnehtivat eksponentiaalisia voittoja, ei suinkaan yhtiönjohto tai valtio. Varmuuden vakuuksi perustettiin erilaisia luokitusjärjestelmiä tekeviä yhtiöitä, jotka ennus-ja odotusarvoilla luovat käsittämättömiä kirjainmerkkejä, jotka säätelevät nykyistä taloutta. Face on – Face off. Savolaisittain vastuu siirtyi itsensäkuulijoille.

Ja me nautimme. Juttelemme mielellämme koneitten kanssa, hyväilemme nauttien kiiltäviä digitaalipintoja, katselemme näyteltyä realitysarjaa. Täydellisyyteen on kuitenkin matkaa.

Osa Suomen kansan vanhemmasta polvesta yhä jonottaa pankeissa, Kelan toimistoissa, jopa lääkäreitten vastaanotolla tietämättöminä uusista e-resepteistä, e-pankeista sekä automaattisista puhelinpalveluista. Toivo kasvoista, puhuvista, hymyilevistä, kuuntelevista odottaa kärsivällisesti vuoroaan, -turhaan.

Verkossa: Euroopan komission sivut kansalaisaloitteelle ec.europa.eu/

Heikki Niskanen

citizens-initiative/public/welcome ja Fraternité 2020 www.fraterni-

Kirjoittaja on ex-ylioppilaslehti Stimuluksen päätoimittaja

te2020.eu

S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 1 Uljas 4 | 27. 4. 2010

Uljas 1 | 25. 1. 2013

11

”

Hipsterikaverit ovat naureskelleet, että me muka tekisimme tätä ivaillen jääkiekolle.

Mutta ei, tämä on lätkää.

Akateemista lätkää Mikä on aikuiselle mahdollista? Voisi luulla, että jääkiekon aloittaminen 30-vuotiaana on laitonta, koska niin harvat sen tekevät. Savilahden omat hurjat, jääkiekkojoukkue Claybay Skeleguins, räjäyttää pölyttyneet ennakkoasenteet kiekkoammattilaisuudesta historiaan. Voitto tai kuolema! Tai ainakin joukkueen vimmasta päätellen: tämä ei jää tähän.

–Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

O

n perjantaiaamu kello seitsemän. Valkea pakkanen puristaa luonnostaan nesteitä pihalle. Pimeää.

Tammikuu. Kuopion Toivolan jäähallin ovelle kantautuu pelin ääniä. Uniset silmät kohtaavat kiekkokaukalossa kummallisen näyn. Täällä liikkuu akateeminen liha. Muoto ei ole täydellinen, mutta tahto, se tuntuu väkevänä tuoksuna jäähallin viileydessä.

Kentällä häärää ja reuhtoo lokakuussa perustettu poikkeuksellinen jääkiekkojoukkue. Claybay Skeleguins on ItäSuomen yliopistolaisten ja sen tekijöiden lähipiirin yhteinen unelma: olla joukkue jääkiekkoilijoita rajoitteista veisaamatta.

Esittelyvideo toteaa eeppisesti: ”Heidän unelmansa oli tulla ammattilaisiksi... He olivat 30 vuotta myöhässä.

He kieltäytyvät pitämästä sitä verukkeena. Tänä vuonna. Tämä joukkue. Treenaa kovemmin kuin ikinä. Kivusta huolimatta. He vetävät harjoitteet loppuun saakka. Viisaus. Ketteryys. Tahto. Asenne.

Olkoon vastustaja kuka tai mikä tahansa.

Me uskomme itseemme. Seuraa meitä.

Rohkene uskoa itseesi”, video julistaa ja tempoo nahkaa kananlihalle.

Jäällä joukkue kerääntyy ympyrään valmentajan luo. ”Ei syötetä sinne missä mies on, vaan sinne missä se tulee olemaan”, karjahtavat viimeiset ohjeet.

Lavat jäähän. Taisto alkaa!

Kentällä tilanne rauhoittuu. Joukkue

iskee suihkuihin, niin kuin kovat jätkät

12

Uljas 1 | 25. 1. 2013

sanoo. ”Tule pukuhuoneeseen haastattelemaan, niin kuulet puhkuhuonejuttuja”, joku hihkaisee.

Heti perään seuraa pahoittelu: ”Ei me tosin oikein kaikkia niitä vielä kyllä osata”, kainostelee joku äijämäisen uhon harjaantumattomuutta.

Idea joukkueen perustamisesta lähti lääkäriopiskelija Valtteri Suonmaan hullusta heitosta, ja kuinka ollakaan idea toteutui sen kantautuessa ylioppilaskunnan pääsihteerin Janne Mertasen korviin. Mertanen alkoi päätä pahkaa hoitaa käytännön järjestelyt yhdessä Suonmaan kanssa alta pois. Maalivahti Lauri Stigel liittyi joukkueeseen ensimmäisten joukossa. ”Aluksi pohdittiin, että onko tämä taas yksi Valtterin idea, joka todennäköisesti kuolee ennen ensimmäistäkään harrastukseen liittyvää tapahtumaa, joten hetki piti miettiä alkaako investoimaan kamoihin”, maalivahti naureskelee.

Epäilyistä huolimatta kamat hankittiin ja joukkue elää. Mukana on jo 25 pelaajaa, sekä miehiä että naisia. ”Nyt ollaan puolitoista kuukautta treenattu ja vähän tässä jo tuumataan, että kun NHL alkoi, ja KHL:sta vapautuu paikkoja, että kuka kutsutaan ensimmäisenä liigaan. Toisaalta Kalpalla on nyt kakkosmaalivahdin paikka auki, että itse odottelen tässä puhelua sieltä”, Stigel nauraa.

Toisten tavoin 35-vuotias ICT-työntekijä Stigel ei ole eläissään pelannut jääkiekkoa. Ainoa kosketus jääurheiluun on

kaukalopalloilu yläasteella. ”Aina olen kuitenkin seurannut jääkiekkoa, joten pidän lajista tosi paljon.

Kaikki aika menee työhön ja perheeseen, ja jonkin verran lenkkeilyä harrastan, joten onhan tämä nyt aivan muuta.

Tavallaan tätä kautta saa täytettyä myös kaveri-funktion. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän yliopistopuolelta tai sitten hyviksi koettuja naapureita”, Stigel kertoo.

Joukkueessa pelaakin mielenkiintoinen kokoelma. Nykyisten ja entisten opiskelijoiden lisäksi kentällä häärää muun muassa kampuksen pappi Raimo Hakkarainen sekä ylioppilaskunnan toimistosihteeri Sirpa Risto.

Puolentoista kuukauden harjoittelu on maalivahdin kannalta jo tuottanut huojentavaa tulosta. ”Tänään oli ensimmäiset semmoiset treenit, ettei kiekkoa tullut päähän. Se on hieno tunne, kun nyt kerrankin ei tärise pää treenien jälkeen”, Stigel toteaa huojentuneena.

Kupoliin kolahtelu ei kuitenkaan pelota. ”Varusteet on niin hyvät, ettei se silleen kipeää tee, joten ei ole kiekkokammoa tullut.”

Jääkiekon aloittamisesta parasta ennen

päiväyksen jälkeen on kyse myös omavaltaistumisesta. ”Lätkä on jäänyt aina haaveiden lajiksi.

Ala-asteella meni kiekon väistelyksi, kun ei osannut luistella ja oli vähän pullukka. Aina laitettiin maalille tai isot pojat piilotteli luistimia, joten aika nopeasti

meni maku siihen. Tässä on kyse emansipaatiosta”, joukkueen idean isä Suonmaa nauraa.

Tavoitteena joukkueella on ennen kaikkea kuitenkin pelaajien kunnon ja elämäntavan parantaminen. Ryhmä antaa motivaation ja pitkäjänteisyyttä liikuntaan. ”Jos tällä tavalla saisi kerrankin sen motivaation pidettyä yllä. Kyse on vuosikausien turhautumisesta siihen, että sauvakävellessä tai uidessa tavoite puuttuu.

Itsetarkoituksellinen sauvakävely saa hermorauniouden partaalle”, Suonmaa sadattelee.

Lääkäriopiskelijana Suonmaa ihmettelee toisinaan hyvinvoinnin eteen asettuneita normeja. ”Meillä on paljon outoja ajatuksia siitä, mikä on aikuiselle mahdollista”, hän pohtii. ”Tässä ajassa puhutaan myös, että kaikki ovat niin itsekkäitä. Minä ainakin huomaan kuinka ihan muutamassa kuukaudessa minussa on herännyt semmoinen lauma ja tiimiajattelu, ja tuntuu että se on ihan valtava voimavara. Minusta tuntuu, että tämä on tuonut niin paljon ihmisten elämään. ” Nyt Claybay Skeleguins on lähtökuopissa, mutta suunnitelmat siintävä kauas. Ensi syksynä ilmoittaudutaan harrastesarjaan ja aikomus on haastaa ammattijoukkueita hyväntekeväisyysotteluihin ja perustaa farmijoukkue, jotta jokainen halukas sopii mukaan.

Joukkue on kohdannut myös väärinymmärrystä. ”Hipsterikaverit ovat naureskelleet, että me muka tekisimme tätä ivaillen jääkiekolle. Mutta ei, tämä on lätkää.

Ehkä se tehdään hieman enemmän muita ja itseämme viihdyttäen, mutta tosissaan.

Piste”, Suonmaa ei peräänny.

Lisätietoa: www.claybay.fi

Uljas 1 | 25. 1. 2013

13

n a lja

U

Suuri Saunatesti

Vaikka Suomesta löytyy yli kolme miljoonaa saunaa, löylyt omassa hikimajassa jäävät monelle opiskelijalle vain haaveeksi. Uljas hikoili Kuopion ja Joensuun yleisissä saunoissa, jotka ovat pääsymaksua vastaan kenen tahansa käytettävissä. - Maiju Pohjolainen ja Mari Karjalainen, teksti & Risto Kuittinen, Maiju Pohjolainen ja Mari Karjalainen, kuvat

S

uomi on yksi harvoista maista, joissa saunomiskulttuuri on edelleen voimissaan.

Keski-Euroopan kaupunkien yleiset saunat hävisivät kirkon ansiosta jo 1600-luvulla, sillä ne toimivat juopottelun ja prostituution tyyssijana ja levittivät tehokkaasti kuppaa.

Varsinaisista yleisistä saunoista kuopiolaisen testisaunojamme syyniin pääsivät Rauhalahden kylpylän savusauna, Niiralan uimahallin infrapunasauna

sekä Väinöläniemen uimalan sauna, joka on talvisin avantouimareiden käytössä.

Joensuussa puolestaan testattiin uimahalli Vesikon sauna, Vehkalahden avantouintikeskus sekä Lykynlammen hiihtomaja.

Kuopion Rauhalahdessa sijaitseva Jätkänkämpän savusauna on loistava paikka rentoutua ja sukeltaa sisään vanhaan Suomi-tunnelmaan. Löylyjen jälkeen saunoja voi pulahtaa avantoon ja jatkaa iltaansa buffet-illallisella tai kylpyläosastolla lilluen.

Kuopio

Jätkänkämpän savusauna

Myös Väinölänniemen uimalasta löytyy avanto, jonne on mukava pulahtaa Vänärillä hiihtelyn tai juoksentelun jälkeen. Kuopion talviuimarit lämmittävät uimalan saunaa maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Kolmas testisauna Niiralassa on jotain toisenlaista. Jotkut väittävät, ettei infrapunasauna ole oikea sauna, mutta huippukeksintö se ainakin on. Joensuussa infrapunasauna löytyy ainakin Itä-Suomen liikuntaopistolta.

Kuopiossa opiskelijat pääsevät nauttimaan löylyistä myös kampuksella.

Studentian sauna lämpiää naisille maanantaina ja keskiviikkona sekä miehille tiistaina ja torstaina. Studentian sauna on lämpimänä aamuisin kello 9.00 – 11.00 ja iltaisin kello 17.00 – 22.00.

Lähellä Joensuun kampusta uimahalli Vesikko on hyvä vaihtoehto löylyihin, jos haluaa virkistäytyä luentojen lopuksi.

Säästäväisemmät suuntaavat Rantakylän

uimahalliin, sillä lippu on huokeampi ja uimaosasto rauhallisempi kuin keskustassa. Uimahalli on vanhempi, mutta toisia viehättää menneiden vuosikymmenten kotoisampi tyyli.

Hikeä pintaan saa myös Niinivaaralla sijaitsevassa hoito- ja kuntoutuspalvelu Vetrea Oy:n tiloissa. Uimahallin yleisövuoroilla voivat käydä kaikki kaupunkilaiset. Vehkalahdella Joensuun Jääkarhujen avantouintikeskuksessa pääsee uimahalleja viihtyisämpään saunaan. Avantouimareiden saunassa ovat miehet ja naiset sekaisin. Rietastelijat älköön innostuko tavallista enemmän, sillä uima-asu kuuluu olla jokaisen päällä.

Noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta Lykynlammen hiihtomajalla pääsee talvella Joensuun Ladun lämmittämään saunaan. Ulkoilukeskukseen kannattaa suunnata, jos haluaa tehdä pienen päiväretken, johon kuuluu ulkoilua ja lopuksi saunomista.

Joensuu

Kuopio

Uimahalli Vesikko

Niiralan infrapunasauna kaakelinen perstuntuma arveluttaa.

Koko hikihuone tuntui turhalta.

Tila on jaettu kahtia sumennetulla lasilla naisille ja miehille. Jos jotain kieroutunutta eksotiikkaa haluaa hakea, niin halutessaan voi kuunnella sermin takana lekottelevien miesten kuulumiset - venäjäksi.

Kiuas on lähimmältäkin penkiltä niin kaukana, että vesi räiskyy enemmän lattialle kuin kiukaalle. Ruudullinen lattia värittää kolkon tuntuista tilaa, joka oli testauksen aikaan lähes tyhjä.

Tarjolla on myös höyrysauna. Kaakeliset seinät ja istumatasot saavat äänet kuulostamaan melulta. Muutenkin

Joensuu Vehkalahden avantouintikeskus

Maiju Pohjolainen, Kuopio

Aukioloajat: ma 6-20.30, ti 8-20.30, ke 6- 20.30, to 10-20.30, 6 -20, la 10-17, su 11-17 Hinta: Opiskelijoilta aamulla 3,80 e, illalla 4,30 e. Samalla rahalla pääsee kuntosalille ja uimaan.

Lisätietoa: Viikolla muutama rata varattu vesijumpalle parin tunnin ajan.

Muista ottaa pefletti kassalta.

Joensuu

Lykynlammen hiihtomajan rinnesauna

Tumma saunamökki on rakennettu jyrkkään rinteeseen pyöröhirrestä. Miehille ja naisille on omat puolensa. Sauna on pieni, mutta olemukseltaan perinteisin. Lauteet ovat leveät ja ikkuna pieni. Vanhan sähkökiukaan pauke ja natina luovat tunnelmaa.

Lauteilla ja pukuhuoneessa voi kuulla sympaattisia hiihtotarinoita. Sähkökiukaasta huolimatta yllättävän pehmeä ja hapekas löyly.

Saunojat

Hiihtolenkin ja saunan jälkeen on raukea olo ja mieli, joten lauantaiillan humpat jäävät väliin.

Aukioloajat: Lykynlammen hiihtomajan aukioloaikana (5.1.-16.3.) lauantaisin klo 13-16.

Hinta: ilmainen kaikille Lisätietoa: Lykynlammella on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Hankala päästä paikalle, jos ei ole autoa.

Niiralan uimahallin infrapunasauna muistuttaa luksussaunaa minikoossa.

Pukutila on sisustettu fengshui huomioiden, ja nurkkapöydällä kököttää itse buddha.

Rentoutussessioiden taustamusiikin ja valaistuksen voi valita itse. Testisaunoja päätyy kesäillan serenadeihin ja rauhallisesti vaihtuviin sateenkaaren väreihin.

Lämpötila nousee pikkuhiljaa 60 asteeseen. Kiuasta ei saunassa ole. Infrapunalamppujen valo tunkeutuu syvälle lihaksiin ja rentouttaa äärettömän tehokkaasti koko kroppaa aukaisten lihasjumeja. Puolen tunnin session jälkeen saunoja on kuin uudestisyntynyt.

Aukioloajat: ma, ke ja pe klo 6-20, ti ja to 8-20, la-su 9-16 Maksu: Infrapunasauna 12,50 e, sis. pääsyn uimahalliin Lisätietoa: Tavallinen sauna ja uintimaksu opiskelijalle 3,50 e/kerta

- Panikoi, jos saunassa ei ole ikkunaa ja jos lämpötila kiipeää yli 70 asteen.

- Asuu saunallisessa yksiössä, mutta ei sauno itsekseen, sillä pelkää pyörtyvänsä ja kuolevansa aivoverenvuotoon.

“Pyörryin kerran tultuani saunasta. Yllätin äidin kumahtamalla nakuna keskelle olohuoneen lattiaa.”

Mari Karjalainen, Joensuu

Kuopio Vänärin avantosauna Kylpylähotelli Rauhalahden yhteydessä sijaitseva Jätkänkämpän savusauna on huhujen mukaan maailman suurin savusauna. Sijainti Kallaveden rannalla tarpeeksi kaukana kaupungin hälystä tekee siitä oivan rentoutumispaikan.

Savusauna on hämärästi valaistu vanhan ajan sauna. Savua siellä ei leijaile niin paljon kuin joku voisi hurjissa kuvitelmissaan luulla.

Vaikka ihmisiä on löylyissä useita, on saunassa rikkumaton hiljaisuus juroon suomalaiseen tyyliin.

Löylyt ovat mukavan pehmeät, vaikka keskilauteillakin hiki virtaa norona. Tunnelma lähenteleeluvatusti vanhaa tukkilaisromantiikkaa.

Aukioloajat: Talvikaudella tiistaisin kello 16-22 Maksu: 12 euroa Lisätietoa: Mahdollisuus buffet-illalliseen (21 e) ja tansseihin hanuristin säestämänä

14

Uljas 7 | 2. 10. 2012

Sauna on tilava, muttei liian iso. Saunan sydän on keskellä oleva kiuas. Lauteet kiertävät kiukaan ympäri, mikä lisää saunatasa-arvoa.

Sopivasti valoa ja miellyttävä näkymä järvelle.

Yhteinen naisille ja miehille, mikä tekee saunakeskustelusta monipuolista.

Löylykauhoissa virkatut kädensijat. Rento tunnelma. Lämpötilaan ja ilmankosteuteen en osannut kiinnittää avantoendorfiinin jälkeen suurta huomiota. Istuin varsin pitkään, joten löyly lienee ollut juuri sopiva. Lämmin suihku

vain päärakennuksen pukuhuoneissa.

Aukioloajat: Loka-toukokuussa klo 10-23 paitsi keskiviikkona klo 06-23.

Hinta: 5 euroa. Lämmin vesi maksaa erikseen euron.

Lisätietoa: klo 22-23 ”kuumaryhmä” eli tavallista kovemman löylyt. Avantouinti parantaa saunakokemusta.

Väinölänniemellä miehet ja naiset saunovat yhdessä. Alasti ei kuitenkaan tarvitse olla, mikä lienee helpotus varsinkin paikalle eksyneille vaihtoopiskelijoille. Löylyt ovat mukavan kosteat, eikä lämpötilakaan nouse liian korkeaksi.

Saunassa arvuutellaan vaihto-oppilaiden kotimaita. Vakiosaunojat tuntevat jo toisensa, mutta myös tuntemattomat otetaan mukaan keskusteluun. “Älkää sitten alkako puuskuttamaan”, ohjeistaa ystävällinen mieshenkilö noviisien laskeutuessa hyiseen avantoon. Pulahdus kestää vain sekunteja, jonka jälkeen on kirmattava takaisin saunaan lämmittelemään.

- Ei lainkaan saunomismahdollisuutta omassa kämpässä, joten kaikki löylyt ovat hyvästä.

- Ihanne sauna sijaitsee järven rannalla.

“Lapsena istuin vain alalauteilla, kunnes kerran serkun kanssa kaadettiin saavillinen vettä kerralla kiukaalle. Nykyisin en ole tarkka saunan lämpötilasta.”

Aukioloajat: Talvikaudella ma ja to klo 16-22, la klo 15-20 Maksu: 5 euroa, tilisiirtolomakkeita pukuhuoneissa Lisätietoa: Sauna sijaitsee Vänärin uimahyppytornin juurella Uljas 1 | 25. 1. 2013

15

Avanto: Jäätävää euforiaa

JOENSUUN KAUPUNGINTEATTERI NETISSÄ kaupunginteatteri.jns.fi Avantouinnissa alkuun Kuopion Talviuimarien avantouinti paikat Väinölänniemessä ja Sorsasalossa Joensuun Jääkarhujen avantouintikeskus Vehkalahdella ja Pyhäselän avantouimareiden paikka Reijolassa.

Joensuussa kannattaa varata maksamiseen kolikoita. Kertamaksu 5 euroa.

Seuran jäsen ei tarvitse olla.

Kuopiossa seuran ulkopuoliset ottavat yhteyttä seuran jäseniin päästäkseen sisään lukolliseen avantouintipaikkaan. Älä mene avantoon yksin.

1. kerralla kastautuminen riittää. Älä kasta päätä kylmässä vedessä.

Avantoon ei missään nimessä pidä mennä päissään.

Avantoon mennessä hengitys salpaantuu ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta.

Uima-asun lisäksi talviuinnissa voi käyttää pipoa, sukkia tai tossuja sekä hanskoja.

Maukasta joka päivä!

Miika Nousiainen – Ari-Pekka Lahti

Joensuu

Kuopio

Ravintola Aura Yliopistonkatu 2 Joensuu

Ravintola Snellmania Yliopistonranta 1E Kuopio

Ravintola Carelia Yliopistonkatu 4 Joensuu

Ravintola Canthia Yliopistonranta 1C, B-porras Kuopio

Ravintola Menuetti Rantakatu 31 Joensuu

Ravintola Mediteknia Yliopistonranta 1B Kuopio

Ravintola Pihvinikkari Torikatu 36 Joensuu

Savonlinna

Ravintola Solina Tikkarinne 9 Joensuu

Ravintola Makunorssi Kuninkankartanonkatu 5 Savonlinna

Ravintola Verola Tulliportinkatu 1A Joensuu

Ravintola Välkky Kuninkaankartanonkatu 7 Savonlinna

Ravintola Wire Karjalankatu 3 Joensuu

VADELMAVENEPAKOLAINEN

-hillitön komedia suomalaisesta, joka halusi olla ruotsalainen Tarjolla näyttelijätyön ja roolivaihtojen juhlaa! pe 1.2. klo 19, la 2.2. klo 13, la 23.2. klo 19…

Opiskelijaliput komedian esityspäivinä puoleen hintaan eli lippu VAIN 10 EUROA (ennakkoon 20 e)!

Liput Carelicumista, Koskikatu 5, Joensuu p. 013 267 5222

Ravintolamaailma Sokoksen

opiskelijatarjoukset À la carte annoksista -10% Pannupizzat ja pastat 10€

Kylmä vesi on nyt coolimpaa kuin koskaan. Yli 100 000 suoma- jotta terveysvaikutukset tulisivat ilmi. laista käy säännöllisesti avannossa. Eikä se ole enää vain keski- Moni jää kuitenkin koukkuun ensimmäisen kerran jälkeen. Adrenaliini terästää ikäisten harrastus. Myös nuoret ja kaupunkilaiset hakevat avan- aisteja jo avantoon valmistautuessa, mutta varsinainen hullaannuttava tekijä nosta nautintoa. - Mari Karjalainen, teksti & Risto Kuittinen, kuva Suomen Ladun ja TNS Gallupin tekemän selvityksen mukaan noin 15 000 suomalaista 15–24-vuotiasta nuorta aikuista käy säännöllisesti avannossa. Talviuinnin imago on muuttumassa sillä avanto ei ole enää mummojen verenkiertojumppaa.

Erityisesti nuoret miehet hakevat avantouinnista uusia kokemuksia. On vanha juttu testata rajojaan tulisella ruoalla.

Extreme on kylmässä avannossa.

Suomessa ensimmäiset tiettävät lajikokeilut ovat 1600-luvulta. Avannon tarkoituksena oli saunan jälkeisen jälkihikoilun estäminen. Historian mukaan kolttasaamelaiset ja karjalaiset ortodoksit hoitivat sieluaan käymällä joukolla avannossa loppiaisen jumalanpalveluksien yhteydessä.

Suomen lisäksi talviuintia harraste-

16

Uljas 1 | 25. 1. 2013

taan muun muassa Venäjällä, Iso-Britanniassa, Latviassa, Norjassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Virossa. Maailmamestaruuskilpailut on järjestetty vuodesta 2000 lähtien.

Avantouinnilla on todettu olevan monipuolisia terveysvaikutuksia. Sen on todettu lievittävän reumasairauksia, MS-tautia ja astmaa. Lisäksi se vähentää hengitystieinfektioita, laskee verenpainetta ja parantaa ääreisverenkiertoa.

Pulahdus avantoon vähentää kipuja, parantaa kylmänsietokykyä ja unen laatua.

Avantouimarit sanovat, että avantoon jäävät paha mieli, stressi ja väsymys. Vaikutukset ovat yksilöllisiä mutta useimmiten kokemuksen jälkeen on rento, pirteä ja itsevarma olo.

Avannossa täytyy käydä säännöllisesti,

on endorfiini, jota alkaa virrata suonissa välittömästi avantouinnin jälkeen.

Endorfiini on elimistön tuottama hormoni, jota purkautuu esimerkiksi mielimusiikkia kuunnellessa, liikunnan aikana sekä nauramisen ja seksin yhteydessä.

Menin testaamaan avantoeuforiaa Vehka-

lahdelle Joensuun Jääkarhujen avantouintikeskukseen. Talviuintipiireissä on keskustelua, onko ”oikea” tapa ottaa ensin löylyt vai mennä suoraan avantoon.

Valitsin suoran toiminnan.

Sydän tykyttäen laskeuduin avantoon.

Pulahdus kesti muutamia sekunteja, mutta kokemus oli kokonaisvaltainen.

Kylmää ei varsinaisesti tunne, se on jotain muuta ihmeellistä tuskan, jäätävän poltteen ja pienen shokkitilan sekoitusta. Juoksin vikisten ja nauraen saunaan.

Astuessani lauteille sain kokeneemmilta avantouimareilta aplodit suorituksesta.

Olin otettu.

Olo avannon jälkeen oli hieno. Kerrankin sai jotain mitä luvattiin. En tiedä millaista kemiaa verisuonissani tapahtui, mutta mielestäni selvä mielihyvä tulee ainakin itsensä voittamisesta. Huvittavaa, kuinka parin sekunnin räpiköimisetä tulee voittajafiilis.

Avannosta täytyy nousta jotain erikoista henkeä sillä saunassa oli tavallista rennompi tunnelma. Suomalainen jurottaminen ja kulmien alta kyräily oli täysin tuntematonta. Antoivat kuvaajankin ottaa kuvia. Yleensä suomalaiset välttelevät kameraa vaatteet päällä kaikin tavoin.

Uimareiden mukaan avannossa on tavallista kastautua pari kolme kertaa.

Ensimmäisellä kerralla avannossa kannattaa viipyä vain hetki. Parikymmentä sekuntia on jo pitkä aika. Kokeneemmallekin kylmä vesi on edelleen kylmää. ”Ei avantoon tee mieli jäädä kellumaan”, uimari kommentoi.

KUOPIO

KUOPIO

Erikoiskahvit

In good company

% 0 -1

Opiskelijakortilla normaalihintaisen aterian ostajalle isommat ranskalaiset ja isompi juoma samaan hintaan.

www.amica.fi

Kuopio Sokos Edut voimassa su-to 31.5.2013 saakka Etu henkilökohtainen, opiskelijakorttia näyttämällä ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

Uljas 1 | 25. 1. 2013

17

Kuka sinulle vittuilee ja kuinka hän sen tekee?

Vinkkejä kiusoitteluun Liioittele kunnolla. Epätodellinen liioitte-

lu paljastaa kiusoittelun kiusaamisesta.

Käytä tilannekomiikkaa. Ole oma itsesi,

mutta huomioi, että muiden huumori mieltymykset voivat olla erilaisia.

Huomioi äänensävy ja eleet. Silmistä näkee lempeyden.

Huomioi, että kiusoittelu voi myös sulkea pois ryhmästä. Älä yllytä nauramaan yhden henkilön kustannuksella. Naurakaa mieluummin yhdessä kaikille.

Opettele nauramaan itsellesi.

Hymyilevä suomen kielen professori Pirkko Muikku-Werner tietää paljon ilkeilystä. Tieto on tiivistynyt viime vuonna ilmestyneeseen teokseen Ilkeilyn kahdet kasvot. Siinä MuikkuWerner käsittelee moninaisia käsityksiä ilkeilystä. Mutta mitä ilkeilytutkija ajattelee ystävysten välisestä vittuilusta ja Juice Leskisestä? - Mari Karjalainen, teksti & kuva

V

äite: Jos kukaan ei vittuile sinulle, sinulla ei ole yhtään ystävää.

Suomen kielen professori Pirkko Muikku-Werner yhtyy väitteeseen osittain. Professori pitää ilkeilyä hyväksyttävänä, jos merkitys ja viesti ovat hyviä. Teoksessaan hän erottelee monia ilkeilyn muotoja.

Positiivinen ja negatiivinen keljuilu on erotettava toisistaan. Ystävysten välisestä positiivisesta ilkeilystä hän käyttää mieluummin sanaa kiusoittelu.

Se on yleistä esimerkiksi nuorten poikien viestinnässä. ”Se voi olla verbaalista tönimistä leikkisästi. Onnistunut kiusoittelu ei ole kiusaamista”, Muikku-Werner kuvaa.

Onnistuneella kiusoittelulla MuikkuWerner tarkoittaa sanailua, joka tuottaa mielihyvää. Onnistuneella kiusoittelulla on monta motiivia. Joskus positiivisen palautteen antaminen koetaan liian hempeänä tai empaattisena, jolloin viesti puetaan kiusoittelevaan muotoon, mikä on tavallista esimerkiksi miesten keskuudessa. Toisinaan suora palaute on rinnastettu liialliseen mielistelyyn, jolloin kallistutaan mieluummin kiusoit-

18

telemaan. Se on sallittu ja vakiintunut tapa kehua.

Kiusoittelevalla puheella voidaan yrittää tehdä vaikutus ihastukseen. On luonnollista, ettei heti rohkene sanoa sanottavaansa rakkaudentunnustuksin.

Silloin viestin voi kääntää kiusoitteluksi.

Kiusoittelemalla voi tavallaan myös testata, onko jokin henkilö samanhenkinen.

Sopiiko hän yhteisön henkilökemiaan?

Onnistuneen kiusoittelun koetaan lisäävän ryhmän yhteenkuuluvuutta.

Miksi kiusoitella eikä sanoa suoraan

totuuksia?

Kiusoittelu on yksinkertaisesti hauskaa. Letkautus tai kiusoitteleva tyyli on tavallista kiinnostavampaa sillä se ei ole odotettu tapa kommunikoida. Oikeassa paikassa hassutteleva herja värittää viestintää. Se voi rikkoa jään ja rentouttaa ihmisiä keskusteluun. Pönötys on harvoin toivottua.

Hauska ja onnistunut keljuilu tapahtuu usein tuttavien parissa. Kun toisen tuntee riittävän hyvin, tietää mitä hänelle voi sanoa ja millä tavalla. Samoja vitsejä ei kerrota kaikille tuttaville. Jos viestijät ovat samanarvoisia statuksel-

taan, kiusoittelu onnistuu helpommin.

Esimerkiksi pomon kiusoittelu alaisilleen kuulostaa herkästi työntekijöistä työpaikkakiusaamiselta.

Onnistunut kiusoittelu on aina vuorovaikutteista viestintää. Kiusoittelussa on tärkeää ottaa huomioon tilanne ja paikalla olijat. Paras huumori syntyy dialogissa puhujien kesken, ei yhden miehen tai naisen showna.

Muikku-Werner korostaa, että hyvä kiusoittelija ottaa kuulijoiden tunteet huomioon. Hauskaksi tarkoitettu viesti voi tuntua kuulijoista ikävältä eikä sitä tule mitenkään vähätellä. Hyväntahtoinen keljuilu on aina riski.

Ilkeilytutkija muistuttaa, että kaikkia sa-

nomisia ei voi laittaa huumorin piikkiin.

On väärin, että kettuilun laatu arvioidaan vain puhujan näkökulmasta. Letkauttelija saattaa puolustella sanojaan jälkeenpäin, että ”sehän oli vain vitsi”. Tällöin ilmassa on vastuun välttelemisen makua.

Kuulijalla on oikeus loukkaantua, vaikka vitsi oli alun perin tarkoitettu hauskuutukseksi.

Halutessaan kuulija voi kyseenalaistaa puhujan aikeet, jos kiusoittelu tuntuu menevän liian pitkälle. Tämä voi kuitenkin tuntua joskus nolostuttavalta.

Kukaan ei halua tunnustautua huumorintajuttomaksi sillä leikistä suuttuminen kyseenalaistetaan.

Onnistunut kiusoittelu onkin varsin vaikeaa. Sanottavassa täytyy olla sopivaa rouheutta ja särmää, mutta ketään ei saa

loukata tarkoituksella ilkikurisesti. Liian laimea lausahdus on auttamatta tylsä.

Kuten sanotaan, vittuilu vaatii taitoja.

Puhujan täytyy tunnistaa tilanne ja mitä siinä kontekstissa voi sanoa. Hyväntahtoisessa kiusoittelussa tarvitaan tunneälyä.

Huumoriin ja sanailuun liittyy valtaa.

Kiusoittelussa, kepeästä luonteestaan huolimatta, on ilkeilyn negatiivinen viesti läsnä. Epäselvien viestien ilmaiseminen voi aiheuttaa kuulijassa hämmennystä, mikä on vallankäyttöä.

Taitava sanankäyttäjä voi saada verbaalisilla taidoillaan ystäväpiirissä statusta ja sosiaalista pääomaa. Näin hänellä on valtaa vaikuttaa puheillaan muiden käyttäytymiseen, tapahtumien kulkuun ja ilmapiiriin. Toisaltaan letkauttelija voi hakea hauskuuttamisella muiden hyväksyntää.

Ollaanko Suomessa tavallista keljumpia viestijöitä? Ehkä yltiöpäistä naminamia ei suosita, mutta Muikku-Werner kumoaa suomalaisten murahteluviestinnän myytin. Suomen kielen professorin mukaan nykyisin Suomessa annetaan aikaisempaa enemmän suoraa positiivista palautetta. Ei pidä kuitenkaan käsittää, että kiusoittelu olisi vain puheliaiden tai erityisen lahjakkaiden sanankäyttäjien yksinoikeus. Positiivinen kiusoittelu kuuluu kaikille.

Mikä on ilkeilytutkijalle onnistuneena mieleen jäänyt herja? ”Kerran sain kuulla, että olen ihan Juice Leskisen näköinen. Se naurattaa aina.”

MYÖNNÄMME SAMOK:N ja SYL:N OPISKELIJAKORTTIA VASTAAN –10% ALENNUKSEN RUOKALISTAN NORMAALIHINTAISISTA RUOKATUOTTEISTA SEKÄ ALKOHOLITTOMISTA JUOMISTA.

Kauppatori 4-6, Savonlinna ti & pe 23-04 (K18), la 23-04 (K20)

Porrassalmenkatu 9, Mikkeli ke & pe 22-04 (K18), la 22-04 (K22)

Piatta

Voimassa 31.05.2013 saakka Savonlinnan Ravintola Majakassa ja Piattassa sekä Mikkelin Amarillossa, Rossossa ja Fransmannissa.

In good company

Uljas 7 | 2. 10. 2012

Uljas 1 | 25. 1. 2013

19

kysyy

Kaivospolitiikan juupas eipäs -leikki

kysyy on haastattelu- ja Uljas kysy keskustelutilaisuus kaivoksista Uljas järjestää avoimen haastattelu- ja keskustelutilaisuuden kaivosaiheesta Porin Suomi-Areenan tyyliin Joensuun Kerubissa. Kaivoksista suunnitellaan uutta Nokiaa, joten on keskustelun aika. Talvivaaran ympäristökatastrofin jälkeen keskustelijoita riittää varmasti laskuvesiä myöten. Samalla viikolla tapahtuu Joensuussa kaivosaiheen ympärillä myös muuta. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Nääs, kuvitus

K

eskustelu kaivosaiheista velloo maassamme vuolaana. Talvivaaran ympäristökatastrofi antoi vastustajille painoa uhkakuviinsa, mutta samaan aikaan maa kaipaa työpaikkoja. Lehdistö koettaa pysyä käänteissä ja yksityiskohdissa mukana, mutta aina jää jotakin sanomatta.

Uljas kokoaa helmikuun 20. päivä Joensuun Kerubiin nelikon asiantuntijoita avoimeen haastattelu- ja keskustelutilaisuuteen. ”Luonnollisesti lehtijutun näkökulmaa ja mittoja kunniottaessa toimittaja tekee aina valintoja lukijan puolesta. Tilaisuuden tarkoitus on laventaa lukijan mahdollisuutta päästä tiedon alkulähteille”, Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen toteaa.

Kerubiin saapuu keskustelemaan kaivoslobbari, kehittämispäällikkö Ilkka Nykänen Joensuun seudun kehittämisyhtiöstä, kaivoskriittinen Joensuun kaupunginvaltuutettu

Krista Mikkonen (vihr.), aktivisti Pauliina Kainulainen Kontiolahdelta ja kaivoskunnan eli Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen.

Keskustelua johtaa pitkän linjan kulttuurivaikuttaja ja Joensuun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja Janne ”Rysky” Riiheläinen. ”Mitä kiivaampana keskustelu jostakin aiheesta käy, sitä useammin osapuolet puhuvat toistensa ohi. Tämä tilaisuus pakottaa puolin ja toisin perustelemaan kasvokkain omia näkemyksiä ja kohtaamaan toisenlaisia. Kun ihmiset keskustelevat suopeassa hengessä, niin ei voi ikinä tietää mitä hyvää tapahtuu”, Riiheläinen toteaa.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Joensuun Popmuusikot ry: kanssa. Järjestelyistä on vastaa Uljaan toimituksen lisäksi avustava toimittaja Tähti Oksanen.

Keskustelijat Ilkka Nykänen Kehittämispäälllikkö. Kaivannaisalan strategian 2010-2014 toteutuksen aktivointi PohjoisKarjalassa -projekti. Suomen Vuoriklusterin työryhmän jäsen ja sihteeri, Tekesin Green Mining –ohjelman ohjausryhmän jäsen sekä Suomen Kivitutkimussäätiön asiamies ja hallituksen jäsen.

Pauliina Kainulainen Kohtuusliikkeen ja uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen aktiivi Kontiolahdelta.Teologi ja vapaa tutkija. Väitteli Joensuun yliopistosta 2005 aiheenaan ekofeministinen teologia..

Pauli Vaittinen Polvijärven kunnanjohtaja. Kunnassa toimii Kylylahden kaivos, josta kaivetaan kuparia, kultaa ja sinkkiä.

Uljas kysyy –keskustelutilaisuus 20. helmikuuta kello 18 alkaen Kerubissa.

Kaivosviikon ohjelmaa Joensuussa 20.2. Uljas kysyy –keskustelutilaisuus kello 18 alkaen Kerubissa.

21.2. Doc Lounge Joensuu, elokuvana kaivos- ja uraaniaiheita sivuava dokumentti Salla – Selling the Silence.

Kohtuus-liikkeen kaivosaiheista ohjelmaa samalla viikolla: 22. -23.2. Suomestako siirtomaa? - Seminaari kaivosteollisuuden kasvavista yhteiskunnallisista vaikutuksista 22.2. Kaivosyritykset globaaleina toimijoina - MEP Satu Hassi alustaa tilaisuuden Teatterin terassilla klo 16 23.2. Paneelikeskustelu: kaivosten todellisesta työllistävästä vaikutuksesta ja luontovaikutuksista kello 10-17 Kerubissa Karjalantalolla. Alustajina muun muassa prof. Asko Suikkanen, Luonnonsuojeluliiton pj. Risto Sulkava, ympäristö- ja energiapolitiikan tutkija Mika Flöjt sekä Suonna Konosen uusia lauluja, Lisätietoa: www.kohtuusvaarassa.com.

20

Uljas 1 | 25. 1. 2013

Krista Mikkonen Vihreiden kaupunginvaltuutettu Joensuusta, Vihreiden varapuheenjohtaja.

K

aivoksista toivotaan pelastajaa horjuvalle kansantaloudelle, mutta Talvivaara toi keskusteluun entistä kriittisemmän sävyn. Pääministeri Jyrki Katainen toivoo hiljattain avatuilla kaivos2030 –verkkosivuilla, että Suomesta tehdään kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijä.

Kun suurennuslasi liikkuu Suomen kallioperän uumenissa muhivien luonnonvarojen yllä, se suuntaa lähinnä itään ja pohjoiseen.

“Kuka muu kuin kaivosteollisuus investoisi syrjäalueille ja loisi työpaikkoja? Yhtä kaivoksessa olevaa työpaikkaa kohti syntyy 2,5-3 työpaikkaa sen ympärille”, Pohjois-Karjalan Kaivannaisalan strategian toteutuksen aktivoinnista vastaava kehittämispäällikkö Ilkka Nykänen JOSEKista kysyy.

Strategiassa vuosille 20102014 visioidaan, että uusia metallimalmikaivoksia syntyisi kolme asetetulla aikavälillä. Näistä kaksi, Kylylahti Polvijärvellä ja Pampalo Ilomantsissa toimivat jo. Kaivoksia tai louhoksia toimii Pohjois-Karjalassa kymmenen Pohjois-Karjalan kaivannaisalan imago on kunnossa, mutta kaivoshankkeet jakavat mielipiteitä voimakkaasti. Iso kysymys kuuluu: menetetäänkö kaivosten aiheuttamissa haitoissa muille aloille ja elinkeinoille enemmän kuin maasta saadaan kaivettua?

Polvijärven kunnanjohtaja

Pauli Vaittinen on tyytyväinen Kylylahden kaivokseen ja luottaa sen vastuullisuuteen niin ympäristön kuin paikallistenkin kannalta.

“Kaivoksen perustaminen ei sulje pois kunnan kehittämis-

mahdollisuuksia. Päinvastoin, sen tuomat työpaikat luovat kysyntää myös matkailuelinkeinolle. Kaivostoiminta on yksi keino turvata elinvoimainen maaseutu”, Vaittinen sanoo.

Kaivannaisten louhimisesta on tullut kansainvälistä liiketoimintaa, mikä tekee sen myös herkäksi suhdanteiden vaihteluille. Raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden muutokset ja kansainvälinen kysyntä vaikuttavat suoraan kaivostoiminnan kannattavuuteen.

Markkinoita hallitsee muutama ylikansallinen yritys.

Pienimmät yritykset keskittyvät malmien etsintään ja myymään esiintymiä suuremmille yrityksille.

Uraaniaktivisti Pauliina Kainulaisen mukaan kaivoksen perustamista tulee punnita aina eettisesti ja todelliset työllisyysvaikutukset huomioiden.

“Tällä hetkellä Itä- ja PohjoisSuomeen on vireillä runsaasti kaivostoimintaa, jossa hyödynnetään malmivaroiltaan köyhiä esiintymiä. Kiveä pitää louhia paljon, ja kaivoksen suunniteltu toiminta-aika saattaa olla lyhyt, esimerkiksi kuusi vuotta. Silloin paikallisyhteisön tulee tarkkaan harkita, kannattaako toivottaa tervetulleiksi toiminnan riskit ja jälkihaitat”, Kainulainen sanoo.

Vanhan kaivoslain mukaisia valtaushakemuksia oli viime vuoden lopulla käsittelyssä 40 ja kaivospiirihakemuksia 11.

Uuden kaivoslain mukaisia varaushakemuksia oli 12, malminetsintälupahakemuksia 47 sekä yksi kaivoslupa. Vuonna 2011 louhittiin yhteensä 2,3 miljoonaa tonnia, josta malmia tai hyötykiveä oli noin 750 000 tonnia.

Nykänen näkee asian toisin kuin Kainulainen.

“Aasian alueet investoivat kasvuun ja se vaatii metalleja.

Esimerkiksi Australian talous

Lähde: Tukes, Paikkatietoikkuna

Pelastavatko kaivokset syrjäseudut vai kurjistuvatko alueet entisestään kaivosten pilatessa luonnon ja rahojen virratessa ulkomaille? Louhiminen jakaa mielipiteet ja Talvivaaran katastrofi kärjisti keskustelua entisestään. – Tähti Oksanen ja Pasi Huttunen, teksti & Aslak Eronen, kuvitus melkein ylikuumenee kaivosbuumin takia. Kyllä meidän pitää mennä mukaan”, hän puuskahtaa.

Hän myöntää, että Talvivaaran ympäristökatastrofi ei tehnyt hyvää alan maineelle.

“Talvivaara ei kuitenkaan edusta alan läpileikkausta”, hän painottaa.

Uraani on erityisen iso mörkö ja sen etsintä on vilkastunut Suomessa viime vuosina etenkin Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Esimerkiksi Kontiolahden kunnanvaltuusto on linjannut, että uraania ei kunnassa louhita.

Euro Skandinavian Uranium AB hakee silti parhaillaan uraanin etsinnän jatkolupaa Kontiolahden ja Enon rajalle entiselle Arevan valtaukselle. Siellä on myös vedenottamo.

Kunta pelkää etsinnän aiheuttavan riskin pohjavesille ja vesistöille aina Pyhäselkään ja Saimaaseen saakka. Talvivaaran päästöjen seurauksena vesistöistä mitattiin kohonneita arvoja jo viime keväänä vain reilun 50 kilometrin päässä Kuopiosta.

“En usko, että uraanikaivosta tulee Pohjois-Karjalaan. Filosofisesti voidaan kysyä, että onko parempi meillä vai jossain kolmansissa maissa, missä säätely ei ole niin tarkkaa? Uraanissa vaikuttavat paljon tunneseikat”, Nykänen pohtii.

Myös muiden mineraalien kuin uraanin louhiminen on aiheuttanut ympäristöhuolta.

EU:n vaatimassa käytöstä poistettujen kaivosten kartoituksessa Suomessa arvioitiin olevan 53 aluetta, jotka aiheuttavat yhä vakavan riskin ympäristölle.

Kaivokset olivat pääasiassa monimetallikaivoksia, joista useassa louhittiin esimerkiksi rautaa, nikkeliä, kuparia tai sinkkiä. Esimerkiksi Kylylahdesta louhitaan kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Kai-

Pohjois-Karjalassa on 43 voimassa olevaa valtausta ja 24 kaivospiiriä, jotka ovat edellisen kaivoslain mukaisia. Vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain mukaisia malminetsintälupahakemuksia on vireillä useita kymmeniä.

Kuinka kaivos perustetaan?

1. Varaus. Varaus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan (vanhassa kaivoslaissa valtausoikeuteen) vuoden sisällä varauksesta.

2. Malminetsintälupa. Joissakin tapauksissa, kuten uraanin etsinnässä, malmien etsintään tarvitaan malminetsintälupa. Se antaa määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisten etsintään.

3. Kaivoslupa. Kaivoksen perustamiseen ja toiminnan harjoittamiseen tarvitaan kaivoslupa. Kaivosluvan haltijalla on lupa hyödyntää kaivosalueen mineraaleja, sivutuotteita sekä alueen kallio- ja maaperän muita aineita. lähde: Finlex 621/2011

vosten ympäristöriskin aiheuttavat tyypillisesti raskasmetallit ja niihin hanakasti sitoutunut happamoittava sulfidi.

Vuonna 2011 tuli voimaan uusi kaivoslaki, jonka pitäisi ottaa ympäristöseikat paremmin huomioon ja parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mutta kaivosyhtiöiden, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja

paikallisyhteisöjen tavoitteet on vaikea sovittaa yhteen. Lakia on syytetty liiasta tulkinnanvaraisuudesta.

“Kansalaisaktivismia tarvitaan, sillä paikallisten näkemyksiä ei lupaprosesseissa kuunnella riittävästi”, Kainulainen toteaa.

Uljas 1 | 25. 1. 2013

21

Kuvataide

Kulttuuri

Maailman hellyttävin kuvataidepaja

Jouhikko yhtyy pärisevään fuzziin Kuopiolainen pirttivirsien pärinäveikko Faarao Pirttikangas ja kansanmusikiin punkittanut Pekko Käppi ovat lyöneet hynttyynsä yhteen. Kaksikko soittaa kiertueella toistensa tuotantoa ja keikailee Kuopiossa sekä Joensuussa helmikuun loppupuolella. - Jaakko Ryynänen, teksti & Jussi Vierimaa, kuva Jouhikkovirtuoosi Pekko Käpin ja Kuopion oman bluesvelhon Faarao Pirttikankaan yhteiskiertue pysähtyy 22.helmikuuta Hippa-Klubilla Joensuun Teatteriravintolassa ja 23.helmikuuta Humu-Klubilla Kuopion Pannuhuoneella.

Tamperelainen Pekko Käppi tunnetaan hurmoksellisista soolokeikoista, jotka ovat villinneet kuulijoita genrerajoista välittämättä aina ulkomaita myöten.

Käpin tuotanto nojautuu jämäkällä bluesasenteella soitettuun kansanmusiikkiin, josta löytyy vahvaa psykedeliaa, jopa punkia. Samoista lähteistä ammentaa myös duon toinen puoli Faarao Pirttikangas. Pirttikankaan oma materiaali kostuu pitkälti rujosta räme-bluesista, jossa kohtaavat omalaatuisella tavalla Amerikan syvä etelä ja kotimaan havuiset maisemat. ”Minusta tuli aikoinaan Pekko-fani saman tien kun kuuntelin hänen ensimmäistä levyään ja yhytimme hänet sitten parille Cosmo Jones Beat Machine kei-

kalle toiseksi esiintyjäksi”, Pirttikangas muistelee. ”Jo tuolloin puhuimme yhteistyöstä, mutta syystä tai toisesta aikaa ennätti vierähtää useampia vuosia”.

Ajatuksena Käpin ja Pirttikankaan yhteistyö tuntuu jo etukäteen mielenkiintoiselle, sillä juurimusiikki-diggailun lisäksi artisteista löytyy muitakin yhtenäisyyksiä. Kummatkin tunnetaan vahvoina ja ilmasisultaan ainutlaatuisina muusikoina, omantien kulkijoina, joiden lyriikoissa liikutaan usein henkimaailman porteilla ja annetaan tilaan muinaisille myyteille ja kansanuskomuksille.

Yhteiskeikoilla miehet soittavat kappaleita molempien repertuaarista sekä muutamia arkkiveisuja ja 1900-luvun alun gospel- ja deltablues-lainoja. ”Tähän asti heitetyt yhteiskeikat ovat menneet hemmetin hyvin. Pekon kanssa soittaminen on ollut alusta saakka ihmeellisen helppoa. Löysimme emotio-

Pekko Käpin Jouhikko sai rinnalleen Faarao Pirttikankaan laatikkokitaran.

naalisen ja musiikillisen yhteyden saman tien kun aloimme soittaa, joten kai me jonkinlaisia hengenheimolaisia olemme”, Pirttikangas naurahtaa.

Pekko Käppi julkaisee kolmannen levynsä Rammat Jumalat helmikuun lopulla. Faarao Pirttikankaan toinen albumi ilmestyy puolestaan huhtikuun aikana.

Miesten yhteistyö on kuitenkin saamassa jatkoa, sille kappaleita levyä varten on tarkoitus alkaa nauhoittamaan viimeistään tulevana syksynä.

Jns: Hippa-Klubi 22.2. klo 19 Teatteriravintola Kpo: Humu-Klubi 23.2. klo 22 Pannuhuone, vapaa pääsy

Paskoja poliiseja ja ärsyttäviä lapsia Yllättäen Pisaroista on tullut Joensuun ylioppilasteatterin odotetuin ja kiinnostavin ensiilta jo useana vuonna, vaikka sen tarkoitus on alkujaan ollut lähinnä tarjota uusille, kokemattomille jäsenille näyttämöaikaa.

Pisaroiden tekijät ovat aika ajoin löytäneet sellaisen intohimon tekemiseen, että turvaverkot ovat jääneet asentelematta.

Lopputulos on ollut riemukkaan mieleenpainuvaa luovaa hulluutta.

Odotukset helmikuun alussa ensi-iltaan tulevalle lyhytnäytelmäkokonaisuudelle ovat korkealla, sillä tämän vuoden

22

Uljas 1 | 25. 1. 2013

teemoina ovat ihmisarvo ja valta. ”Teemaa käsitellään esimerkiksi perheensisäisen konfliktin sekä ihmisen kokeman julkisen nöyryytyksen kautta”, tiedotteessa kerrotaan.

Luvassa on pureutumista rajuihinkin aiheisiin. Marja Kuokkasen kirjoittamasta ja ohjaamasta lyhytnäytelmästä Se tavallinen tarina kerrotaan: ”Nykyään saa jo sanoa, että toisten lapset ovat ärsyttäviä.

On lapsettomia lentoja ja ravintoloita. Mutta siitä ei saa kertoa kenellekään, jos oma lapsi vituttaa hengiltä. Tämä näytelmä

kertoo siitä.”

Tänä vuonna Pisarat täyttävät kymmenen vuotta. Ilmassa on teatterikekkereiden tuntua.

Pakkahuoneen ohella näytöksistä kaksi on Kerubin kellarissa.

Yhteensä näytöksiä on juhlavuoteen sopivat kymmenen.

Pisarat koostuu yhteensä seitsemästä lyhyestä näytelmästä. Päätuottajana toimii Netta Kivimäki ja dramaturgisena vastaavana häärii Samu Heikinmatti. Lyhytnäytelmät ovat Lotta Luukan ohjaama Koti, Eetu-Pekka Parkkisen ohjaama Tabula Rasa NYT!, Mikael McKeoughin prosessiohjaama Arvomme mekin ansaitsemme, Jarkko Siraisen ohjaama Hikikomero, Kuokkasen Se tavallinen tarina, Risto Saravuon Hissi sekä Anna Estolan Joensuun paskimmat poliisit.

”Siitä ei saa kertoa kenellekään, jos oma lapsi vituttaa hengiltä. Tämä näytelmä kertoo siitä.

Tahdotko klubi-sukat”, Kuvapajan vetäjä, yhteistötaiteilija ja kuvataideterapeutti Mari Lindfors kysyy sisään astuessani ja ojentaa kohti korillista villasukkia. Villasukat jalkaan ja sitten juodaan porukalla kahvit.

Linnanpellolla on alueen asukasyhdistyksen idyllinen keltainen puutalokompleksi. Se näyttää lämpöisen kotoisalta aurinkoisessa pakkaspäivässä. Sisällä kokoontuu Kuvapaja. Paikalla on tänä perjantaina itseni ja Lindforsin lisäksi kolme henkeä.

Ikähaitari on reilusta kaksikymppisestä kuuteenkymmeneen. Tunnelma ja vastaanotto on hellyttävän leppoisa ja lämmin. Kotoisa.

Kahvihetken aikana yksi vanhemmista osallistujista hehkuttaa Kuvapajan hienoutta. ”Viime vuonna minulla oli tosi paha kriisi ja en olisi selvinnyt siitä ilman tätä ryhmää, kuvataidetta ja näitä ihmisiä. Nykyään vietämme aikaa osan porukan kanssa myös Kuvapajan ulkopuolella”, hän iloitsee. ”Itselle opiskeluaikaan tämä olisi kyllä ollut aivan täydellistä toimintaa, kun omat isovanhemmat ja sukulaiset ovat kaukana”, ohjaaja Lindfors nauraa.

Kuvapaja on kaikille avoin kuvataideryhmä. Pajan toimintaan osallistuminen sekä käytettävät materiaalit ovat täysin ilmaisia. Tälle päivälle on suunniteltu savitöitä, mutta yhteisen pohdinnan päätteeksi päätetään tehdä grafiikkaa.

Lindforsin mielestä Pajan hienous piilee kuvataiteen tekemisen lisäksi juuri ihmisissä. ”Minusta kauneus on siinä, että ollaan yhdessä, tavataan eritaustaisia ihmisiä, joita ei välttämättä omassa arjessa tulisi tavattua ja vaihdetaan ajatuksia”, Lindfors pohtii.

Opintojen vastapainoksi kuvataide kelpaa Lindforsin mielestä mitä mainioimmin. ”Minä uskon, että ihan itsessään se taiteen tai kuvan tekeminen tekee jotain hyvää, aivot menevät eri asentoon ja sanattomasti pystyy työstämään kaikenlaista, ja ilmaisemaan itseänsä.”

Linnanpelto ei välttämättä ole tiheintä opiskelijaseutua, mutta maaliskuussa vastaava paja aloittaa

http://www.kuopiorugby.fi

Jokelan talolle vaarantamiskielto

Yhteisötaiteilija Mari Lindfors vetää Linnanpellon Ku-

vapajaa. Se kokoontuu perjantaisin kello 11-14 osoitteessa Gottlundin katu 8. Maaliskuussa Lindforsin vetämä Kuvapaja jatkaa toimintaansa myös Neulamäessä.

toimintansa myös Neulamäessä. Toiminta on osa Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan aktivointi – projektia, jossa Lindfors toimii yhteisötaiteilijana.

Lindfors toi Kuvapaja-konseptin mukanaan muuttaessaan kaupunkiin Skotlannista pari vuotta sitten. Siellä hän opiskeli taidepsykoterapiaa. ”Pohja-ajatus tässä on se mitä briteissä kutsutaan nimellä open art-studio in community eli yhteisön keskellä oleva avoin taidestudio”, Lindfors kertoo ja toivottaa opiskelijat mukaan Kuvapajojen toimintaan. ”Minusta olisi ihan huippua, jos opiskelijat löytäisivät myös tänne tiensä ihan oikeasti. Ikähaitari on nyt ollut 9-vuodesta 80-vuoteen. Siitä meillä on ollut tosi paljon puhetta kuinka vähän semmoisia paikkoja oikeasti on, jossa näin monta sukupolvea kohtaa ja voi oppia toisiltaan”, Lindfors iloitsee.

Julkaisuruuhka

Ukkosmaineelta ja Eläimeltä levyt

Joensuun ylioppilasteatterin lyhyt tuotannot Pisarat X ensiillassa Joensuun pakkahuoneella 1. helmikuuta kello 19.

Joensuulaisella pienlevy-yhtiö Jukirecordsilla on tiedossa vilkas kevät kun kaksi sen tähtiartisteista, Ukkosmaine ja Eläin julkaisevat molemmat uuden levyn.

Ukkosmainen levyn ilmoitetaan ilmestyvän maaliskuussa ja huhtikuussa on Eläimen vuoro. ”Eläimellä soundin päivittymiseen vaikuttaa luonnollisestikin paljon kokoonpanon muutos, eli toisen solistin Laura Kaljusen mukaan tuleminen. Lauran ääni sopii Eläimeen ihan järjettömän hyvin ja taittuu sekä herkkään että rajuun ilmaisuun. Uutena ele-

Rugby tarjoaa hupia ja kipua Jalkapallo on ihan kivaa, mutta avoin väkivalta ja todellinen hengenvaara puuttuvat. Amerikkalainen jalkapallo tuo mukaan väkivallan, mutta toisaalta myös neitimäisen paksut suojavarusteet.

Onneksi on rugby, jota voi harrastaa myös Kuopiossa.

Kuopion Rugby Club etsii uusia pelaajia miesten joukkueeseen ja järjestää uusille kahden viikon kurssin, joka alkaa 29. tammikuuta kello 20.30 Kuplahallissa. Kurssi on maksuton ja sen jälkeen joukkueen mukaan voi liittyä harjoituksiin. Seura markkinoi toimintaansa lausahduksella: ”mustelmia hymyssä suin.”

Lajin juuret ovat Englannissa 1820-luvulla. Pelissä on vastakkain kaksi 15 pelaajan joukkuetta ja tavoitteena on palloa kantamalla, syöttämällä tai potkaisemalla edetä vastustajan maalialueelle. Taklaukset on sallittu koko vartaloon, hartialinjasta alaspäin.

”

Joensuun ylioppilasteatteri

Pisarat täyttää kymmenen vuotta. Sen kunniaksi luvassa on tavallista suurempi spektaakkeli, jossa teemoina ovat valta ja ihmisarvo.

–Pasi Huttunen, teksti

Tuntuuko, että tarvitsisit vastapainoa opintoihin kuvataiteista? Linnanpellolla perjantaisin kokoontuva Kuvapaja voisi olla vastaus kaipuuseesi. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Poimintoja

menttinä Eläimellä on myös tietty ilmaisun pehmeys, josta viime vuoden Ukkosmaine villitsee maata valloittavan viattomalla lopulla julkaistu popillaan. Ukkosmaineessa soittava ja Jukirecordsia Joensuu-single luotsaava Wilhelm Meister/Ville Karttunen lupailee julkaisubileitä myös Joensuun kevääseen. antoi vähän osviittaa”, Ville timilla. Teksteissä on mielestäni Karttunen Jukirecordsilta kertoo. uudenlaisia tasoja ja aihepiirejä”, ”Ukkosmaineen levyllä uutena Ukkosmaineessa itse soittava elementtinä on muun muassa se, Karttunen jatkaa. että levyllä kuullaan elektronisen ”Komea julkaisukevät on luvasmeiningin ohessa myös perinteisa. Julkkaribileitäkin on luvassa, siä bändisoittimia. Noin puolet mutta kerrotaan niistä sitten biiseistä on soitettu oikeilla soitlähempänä.”

ELY-keskus on antanut Jokelan taloa koskevan vaarantamiskieltopäätöksen. Päätös liittyy Pohjois-Karjalan rakennusperinneyhdistys Räppänä ry:n tekemään suojeluesitykseen rakennuksesta ja sisältää määräykset keinoista, joilla rakennus pidetään kunnossa, jotta suojelun edellytykset pystytään tutkimaan. ”ELY-keskus on katsonut vaarantamiskieltopäätöksen antamisen tarpeelliseksi, vaikka omistajan esittämät toimenpiteet ovat käytännöllisiä ja hyvin toimivia keinoja, joilla voidaan pitkälti turvata rakennuksen säilyminen”, päätöksessä muotoillaan.

Jokelan rakennuksen suojeluasia on parhaillaan lausuntokierroksella. ELY-keskuksesta kerrotaan, että asia pyritään ratkaisemaan kuluvan vuoden aikana.

Virtuaalisesti baariin Kuopiossa

Kuopiossa on avattu uusi Internet-sivusto, jonka kautta pääsee tutustumaan kaupungin baareihin ja ravintoloihin nettisivujen pintaa syvemmin. 360 asteisista panoramakuvista rakentuva sivusto mahdollistaa sukeltelun ravintoloiden tiloissa. Sivusto on perustettu Kuopiolaisten ravintoloiden yhteistyönä. Tekijät määrittelevät sivuston esittävän toimintaa, tiloja sekä palveluita audiovisuaalisesti dokumentaarisin ottein. ”Ensimmäinen kevään tapahtuma on suunnitteilla, jossa pyritään yhdistämään perinteinen internet, älypuhelimet ja tietysti itse kohteet. Surffaa, seilaa ja säästä rahaa”, sivuston luoja Heikki Niskanen hehkuttaa.

Sivuston toimintaa kehitetään parhaillaan ja hyviä ideoita otetaan vastaan Facebooksivulla Kuopionravontilat sekä osoitteessa kuopioravintola@gmail.com. ”Sivustoa on tarkoitus laajentua hiljalleen sekä luoda toimintaa ja tapahtumia”, Niskanen kysyy.

Palvelu löytyy osoitteesta: wwe.kuopionravintolat.com.

Harlin-klassikko maksutta Renny Harlinin aikanaan sensuurin kouriin joutunut esikoiselokuva Born American - Jäätävä polte (1985) esitetään Tapiossa 30. tammikuuta kello 16.30. Tammikuussa 1986 Valtion elokuvatarkastamo kielsi koko leffan ”raaistavana ja Suomen suhteita ulkovaltoihin huonontavana”. Tähän vaikutti Neuvostoliiton suurlähettilään Vladimir Sobolevin painostus. Kohun ja valitusten jälkeen elokuvasta päätyi levitykseen leikattu versio. Nyt elokuva nähdään Kansallisen audiovisuaalisen arkiston filmikopiolta, johon on palautettu elokuvatarkastamon tekemät leikkaukset. Näytös on maksuton. Se aloittaa Filmborders-elokuvasarjan, jonka järjestää UEF:n yhteistyössä Pohjois-Karjalan alueellisen elokuvayhdistyksen kanssa. Muita sarjassa näytettäviä elokuvia ovat Raja 1918, Good Morning Vietnam, Kukushka ja Borderline.

Uljas 1 | 25. 1. 2013

23

Arviot

Musiikki

Demonic Death Judge – Skygods (2012)

Vasemmistotutkijat löytävät Perussuomalaisista natsihenkeä Tunnetut vasemmistolaiset käsittelevät uudessa Äärioikeisto Suomessa -teoksessaan äärioikeiston liikehdintää äärioikeiston omien tekstien kautta. Lähteinä on käytetty historiallisia lähteitä, runsaasti blogikirjoituksia, haastatteluja ja poliisin esitutkintapöytäkirjoja.

Kirjassa erityisen tarkastelun kohteena ovat Perussuomalaiset, Suomen Sisu ja Hommaforum. Kansanedustaja Jussi Halla-ahon kirjoituksia käsitellään laajalti, kuten monissa muissakin kirjoissa, joissa on sivuttu viime vuosien poliittista keskustelua. Kirja käytännössä kertaa hänen tunnetuimpia möläytyksiään ja pyrkii liittämään hänen poliittisen katsantonsa massamurhaaja Anders Breivikin vastaavaan. Herää kysymys: tyytyvätkö tekijät vain esittelemään ja kauhistelemaan muiden sanomisia, vai onko heillä käsiteltävästä asiasta joitain perusteltuja johtopäätöksiä?

Teoksen käsitteiden virta on uuvuttava. Aiheena on äärioikeisto Suomessa, mutta tekstissä vilisevät milloin oikeistoradikaalit, sisulaiset, traditionalistit, kansallismieliset ja tieteelliset rasistit.

Ehkä näin on haluttu korostaa kuvattavan ilmiön eli äärioikeiston moni-

naisuutta. Siksi on hämmentävää että tekijät kohdistavat, kaiken huolellisen maalailun jälkeen, varsinaiset johtopäätöksensä ainoastaan Perussuomalaisiin puolueena. Eikö niitä äärioikeistolaisia toimijoita ollutkaan tusinakaupalla?

Kirjan lopussa tekijöiden päättelyt ovat seuraavanlaiset: Perussuomalaisten suurin saavutus viimeisen viiden

Kaiken käsikirja

24

Uljas 1 | 25. 1. 2013

lisuutta, universumia, elämää, ihmisiä ja uskontoa muun muassa filosofian ja luonnontieteiden kautta. Kirjassa käsitellään eri teorioita, joista mitään ei korosteta tai lytätä. Valtaoja yksinkertaisesti kertoo omalla tyylillään teorioiden vahvuudet ja heikkoudet.

Tiedekään ei vielä pysty selittämään kaikkea ja Valtaoja myöntääkin tämän tosiasian suoraan.

En suosittele kirjaa niille, jotka suhtautuvat tieteeseen liian vakavasti.

Kirjaa ei ole kirjoitettu otsa rypyssä vaan avoimin mielin, ja niin lukijankin tulee siihen tutustua. Mutta jos pidät siitä, kuinka alkuräjähdystä verrataan uunissa paistuvaan rusinapullaan tai kuinka kosmologiaa verrataan kosmetologiaan, kannattaa Kaiken käsikirja hankkia osaksi omaa kirjakokoelmaa.

Jenni Lintunen, teksti

OMG! Nyt ollaan suuren äärellä. Skygods on raskainta musiikkia, jota olen elämäni aikana kuullut. En usko että pääsen lähemmäs sitä, miltä Black Sabbath aikalaisensa korvaan kuulosti ensi kertaa kuultuna.

Kitarointi (Saku Hakuli) on alusta loppuun tanakkaa ja vahvaa, basson (Pasi Hakuli) ja rummun (Lauri Pikka) luodessa svengiä.

Kokonaisuus on raskaasti bluessahtavaa soutua öisellä synkän mustalla järvellä, jolla laulajan (Jaakko Heinonen) doom/black huutava-raakkuminen pitää huolen, että sielun syvimmät syöverit tulevat samalla ruopatuksi nostaen mustan sakkaisen mudan jo ennestään mustaan veteen.

Tätä musiikkia kuuntelen lattialla kaiuttimien optimaalissa maaten, vaipuen syvällä alitajuntaani, ja välillä lentäen höyhenen kevyesti halki pilvien, kunnes 3 v. poikani tulee sisään huoneeseen ja sanoo ”mitä sä kuuntelet, tää on hyvää musiikkia” ja alkaa tanssia pyörähdellen kuin balettitanssija musiikin tahtiin.

Studiossa on onnistuttu. Levyn äänimaailma on ilmava ja suorastaan tilava, jättäen tilaa kuulijalle. Raskaus luodaan taitavalla musisoinnilla. Musikaalinen keveys onkin levyn vahvuus, se tekee raskaasta vieläkin raskaampaa. Riffit soivat niin mehevästi, että pallihien kosteusprosentti (ph%) on korkealla. Niin korkealla, että Heinosen huutaminen on ihanasti viilentävää puhaltelua.

Musiikki Vitun kova ääni

vuoden aikana on ollut suomalaisen politiikan ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistaminen. Timo Soinin pitäisi suorittaa puolueen sisällä rasistien puhdistus. Puolueen valitsemista asioista ei pidä lähteä keskustelemaan.

Mitä politiikka olisi ilman puhdistusten vaatimista? Siinä mielessä tekijät noudattavat omia periaatteitaan, että kirjassa ei keskustella ollenkaan ”Perussuomalaisten valitsemista asioista”.

Näkemyksiä ja kommentteja kyllä kierrätetään, mutta mitään varsinaisesti uutta avausta teos ei keskusteluun tuo. Siinä todetaan äärioikeistosta, eli löyhästi määriteltynä Perussuomalaisista, samat asiat mitä lukemattomissa sanoma- ja aikakausilehtien pääkirjoituksissa on jo todettu. Tämä on sääli, sillä vaikka kirjan tyyliä voisi sanoa journalistiseksi, se olisi tarjonnut eväät aiheen syvällisempään luotaamiseen ja samalla keskustelun viemiseen uusille urille.

Dan Koivulaakso, Mikael Brunila & Li Andersson: Äärioikeisto Suomessa (2012). Into. 336 s.

Kaikki yksissä kansissa

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja tunnetaan tieteen popularisoijana. Uusimmassa kirjassaan, Kaiken käsikirja (2012), Valtaoja on jälleen vauhdissa. Noin kahteensataan sivuun on kasattu kaikki se mitä, Valtaojan mukaan, tulee tietää.

Kaiken käsikirjassa yhdistyy huumori ja tieteellinen teksti. Valtaoja ei säästele nopeatempoisessa kerronnassaan leikkisiä vertauskuvia tai sivukommentteja. Hän esittää jokaiseen asiaan oman mielipiteensä ja kertoo tieteellisistä teorioista kansantajuisesti. Lukijan ei siis tarvitse olla Einstein, tai itse Valtaoja, ymmärtääkseen mistä oikein on kyse.

Kaiken käsikirja on Valtaojan pyrkimys jäsentää maailma tieteen avulla.

Valtaoja käsittelee teoksessaan todel-

Tiedottaa:

Jussi Turunen, teksti

Itä-Suomen yliopiston kaikilla kampuksilla vietetään liikuntailtapäivää tiistaina 12.2. klo 12.15 - 16.00. Ylioppilaskunnan toimistot avoinna 12.2. klo 10-12.

Tuutorihaku v.2013-2014 alkaa 11.2. ja päättyy 3.3. klo 23.59.

Joensuu: Ke 30.1. Järjestökoulutus Ti 5.2. ESN Joensuun (ISYY:n kansainvälinen kerho) kokous, Haltia, klo 17 To 7.2. Tuutorien kiitosilta Ti 12.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 - 16.00

Ah, kyllä tässä sielu lepää.

Ainoa kysymys, jonka levy jättää, on kotkalaiseksi puhutun Bändin (old school) saarelaisuus, vai voiko Karhula olla hedelmällinen kasvupaikka jollekin näin kauniille?! Korviini on kantautunut myös, että elävä soitanta taittuu todella hyvin, joka tekee alkukevään keikkojen peruuntumisesta vieläkin kitkerämpää. Mutta minä jaksan odottaa. Minä jaksan odottaa…

Arvio: Maksimaalinen, suositellaan siirtoa ylemmälle luokka-asteelle. Myös kansitaide ansaitsee kunniamaininnan.

Ilmari Kavén, teksti

Ti 12.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet Kerubissa Ma 18.2. Koulutuspoliittisen jaoston kokous, Haltia, klo 16.15 Ti 19.2. Toimintajaoston kokous, Haltia, klo 16

Kuopio: Ma 28.1. Hyvien kuvien lipunmyynti alkaa Ti 29.1. Verenluovutus Studentialla. Henkilökunta voi luovuttaa klo 9-10 ja henkilökunta + opiskelijat klo 10-14.

Ke 30.1. Ainejärjestöjen & kerhojen järjestökoulutus

Soittokerho Olen aina mieleni syövereissä pohdiskellut, että mitä tapahtuu suomiräpille, kun sille käy Hectorit? Vitun kova ääni on antanut kysymykseeni vastauksen, joka kieltämättä yllätti allekirjoittaneen. Sille ei käynyt ”what if god was one of us”, vaan se liittyi vahvaan ja kauniiseen progeperinteeseemme. Ah, miten mahtavaa!

Vitun kova ääni on huomattavan ilmaisuvoimainen ”Se kuulee jotain äänii ku se kattelee tonne… ”-albumillaan: se trippailee aamu-unien usvien seassa, sen bändi groovaa, se räppää ja runoilee, se kertoo Vapaudesta olemalla sitä, se saa tanssijalan hytkymään, se haahuilee luurit korvilla pitkin katuja ja ennen kaikkea se arvioijansa iloksi välttelee kategoroita. En täysin ymmärrä yhteyttä, mutta mieleeni tulee jostain syystä takavuosien Kuusumun profeetan ”Kukin kaappiaan selässään kantaa”?

Ainakin sen levy tekee selväksi, että äänessä ollut OG Ikonen ja taustajoukoissa pyörinyt kuopiolaisen kitaransoiton lempilapsi Tero Holopainen ovat tämän hetken mielenkiintoisimpia nimiä räppiskenessä, siellä missä nimi vilahtaa, siellä tapahtuu. Levyn perusteella uskallan myös deduktiivisesti päätellä, että bändi on todella kovassa iskussa, joten elävänä esiintymisiä kannattaa mennä tsekkaamaan, mikäli mahdollisuus tarjoutuu.

Arvio: Täydet pisteet Palautetta: Välillä tuntuu, ainakin omaan makuuni, että räpit jäävät liian pintaan levyn muuten niin orgaanisessa maisemassa.

Ilmari Kavén, teksti

Nuotin viereen kaivataan väkeä ISYY:n Kuopion kampuksen orkesterikerho Nuotin vieressä kaipaa lisää soittajia. Orkesteri kokoaa yhteissoiton pariin opiskelijoita ja henkilökuntaa. ”Mikäli soitat jotain sinfoniaorkesteriin kuuluvaa soitinta ja kaipaat rentoa soittoporukkaa, olet etsimämme ihminen. Emme järjestä tasokokeita, tärkeää on kuitenkin omata nuottien lukemisen ja oman instrumentin hallinnan perustaidot”, kerhon puheenjohtaja Saara Hanhela sanoo. ”Mikäli yhdessä soittaminen kiinnostaa, ota yhteyttä orkesterinjohtaja Gregory Suszkoon ja liity sähköpostilistallemme”, hän kehottaa.

Suszkon tavoittaa sähköpostiosoitteesta suszko@student.uef.fi ja sähköpostilistalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen nuotin_vieressa-subscribe@lists. uef.fi. Kerhon seuraavat harjoitukset pidetään 29. tammikuuta kello 17.45.

To 31.1. Toimintajaoston kokous klo 14 Lukemalla To 31.1. Järjestöjaoston kokous klo 15 Lukemalla To 31.1. Tuutorien kiitosilta klo 18-22 To 31.1. Legendaariset Liikennevalobileet Ilonassa klo 22->. Liput 5e (sis. narikan).Anna paidan värisi kertoa oletko vapaa, varattu vai jotain siltä väliltä!

Ke 6.2 Koulutuspoliittisen jaoston kokous klo 16 Lukemalla Ma 11.2 Sosiaalipoliittisen jaoston kokous klo 14 Lukemalla Ti 12.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 - 16.00 Ti 12.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet Ilonassa klo 22-> Ti 19.2. Winterfest Valkeisenlammella. Lipunmyynti alkaa 4.2. mm. ISYY.n toimistolla Ma-ti 11. - 12.3. Mäkihypyn maailmancup Puijolla. Opiskelijoille kilpailuja sekä tarjouksia. Seuraa ilmoittelua!

Savonlinna: Ke 30.1. Ainejärjestöjen ja kerhojen järjestökoulutus

Uljaan avustajapalaverit

Joensuussa 29.1. kello 16 alkaen ylioppilaskunnassa

Ti 5.2 SOOLpäivä: Tosi helmi helmikuu, Heikinpohjan kenttä Ti 12.2 Liikuntailtapäivä klo 12.15 alkaen

Kuopiossa 30.1. kello 16.30 alkaen Lukemalla Uljas 1 | 25. 1. 2013

25

Tiede ja politiikka

Levitätkö kommunismia veronmaksajien rahoilla, Vesa Puuronen?

Tauno Tiusasen mielestä marxismi/leninismin kannattajilta hävisi akateeminen epäilys 1970-luvulla, kun uskonto korvasi tiedon. Itä-Suomen yliopiston dosentti Vesa Puuronen on entinen taistolainen, mutta vakuuttaa epäilevänsä kaikkea.

Toimittaja kysyy Puuroselta, opettaako tämä nyt kommunismia verorahoilla? - Kami Launonen, teksti & kuva

E

Zodwa Dhlamini kävi Joensuussa puhumassa maansa tilanteesta. Tavoite on levittää tietoa Swazimaan kuninkaan rikoksista myös kansainvälisesti, jotta syntyisi painetta demokraattisille uudistuksille. Toiveet rauhanomaisesta siirtymästä demokratiasta alkavat käydä vähiin.

Vaihtoehdot vähissä Olot Swazimaan feodaalisessa diktatuurissa käyvät sietämättömiksi, joten panokset kovenevat politiikassa. Oppositio suunnittelee aseellista vastarintaa.. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

”

En minä halua tarttua aseisiin, mutta ei meillä ole enää muuta vaihtoehtoa”, toteaa swazimaalainen aktivisti Zodwa Dhlamini istuessamme joulun alla joensuulaisessa ravintolassa.

Kutsutaan häntä vaikka sillä nimellä tässäkin jutussa, koska se nimi oli myös tiedotteessa. Hänen oikea nimensä se ei ole ja kännykästäkin on akku irrallaan jäljityksen estämiseksi. Turvallisuussyyt.

Tunnelma on eriskummallinen, sillä Dhlaminin näkemykset kuulostavat punnituilta ja kontekstissaan järkeviltä.

Swazimaa on käytännössä feodaalinen järjestelmä, jossa kuninkaan valta on ehdoton.

Sananvapaus, kokoontumisen vapaus ja vapaa tiedonvälitys puuttuvat ja poliittiset puolueet ovat kiellettyjä.

Kuninkaan ei tarvitse olla kiinnostunut kansan mielipiteestä ja hän näyttää myös tehneen selväksi, että se ei todellakaan kiinnosta.

Yksi osa aktivismia on swazimaa-

26

Uljas 1 | 25. 1. 2013

laisten tietoisuuden lisääminen, mutta jos kuningas ei kuuntele, ei tie lopulta vie maaliin. Tilanne on kärjistymässä myös talouskriisin vuoksi, sillä maan bruttokansantuote on romahtanut 11 prosenttia. ”16-vuotias poliittinen aktivisti tapettiin, koska hänellä oli päällään poliittinen t-paita. Poliisi ei ole valtion vaan kuninkaan. Mielipiteensä sanovien henki on vaarassa Swazimaassa.”

Mielipiteiden ilmaisussa ja levittämi-

sessä onkin pakko olla luova. Aktivistit hiipivät Etelä-Afrikan puolelta maahan yön turvin ja yksi kätevimmistä paikoista maalata graffiti on lehmän kylki. Lehmähän kulkee päivän mittaan koko kylän läpi. Julisteet on hyvä laittaa seiniin jauhoista sekoitetulla liisterillä. Niitä on erittäin työläs repiä pois.

Kansainvälistä vaikuttamistyötä tehdään myös siksi, että turismi on Swazimaan hallinnolle tärkeä tulonlähde.

Esimerkiksi ”ruokotanssiksi” nimettyä tapahtumaa markkinoidaan turisteille kulttuurielämyksenä. Siinä nuoret naiset tanssivat kuninkaalle, joka valitsee mielensä mukaan vaimoja itselleen. Yleensä valitut kuulemma ovat 15-18 –vuotiaita neitsyitä, joiden omaa mielipidettä naimakauppaan ei kysellä. ”Emme voi vain teeskennellä, että ihme tulee ja muuttaa olosuhteet.

Vapaus ei tule hopealautasella vaan on toimittava. Jotkut ihmiset uskovat, että kuningas ja hänen tapansa ovat osa kulttuuria. Meidän on siis levitettävä tietoisuutta. Kuninkaan mukaan Swazimaa on ainutlaatuinen demokratia, mutta eihän sellaista ole. Demokratia on demokratia!”

Dhlamini itsekin joutui pakenemaan

maasta poliittisen toiminnan vuoksi ja tätä nykyä opiskelee yhteiskuntatieteitä ja organisoi opposition toimintaa EteläAfrikasta käsin.

Johdatus Swazimaahan, 6op Noin miljoonan asukkaan Swazimaa sijaitsee Etelä-Afrikan ja Mosambikin välissä.

Tinkhundla-nimisessä hallintomallissa poliittiset puolueet ja monarkiaa kritisoivat järjestöt on kielletty. Ammattiyhdistykset on sallittu, mutta kokouksissa on oltava läsnä hallinnon virallinen edustaja.

Naisten asema on huono. Oikeusjärjestelmä ei juuri tuomitse raiskauksia. Naisten on käytännössä pakko osallistua ruokotanssiin, jossa naiset tanssivat kuninkaalle liehittelevästi. Kuningas valitsee vaimoikseen 15-18 –vuotiaita neitsyitä. Opposition mukaan hän lahjoittaa naisia myös tuttavilleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Seksuaalisilla vähemmistöillä ei ole kansalaisoikeuksia.

Maailman korkeimmat hiv/aids –määrät. 26 prosenttia väestöstä.

Kansan yhdistetty demokraattinen liike (PUDEMO) ja Swazimaan nuorisokonferenssi (SWAYOCO) vaativat demokratiaa. Molemmat on julistettu maassa terroristijärjestöiksi.

Viime vuosina on alkanut ilmetä myös aseellista vastarintaa.

Eliniänodote 31,3 vuotta.

ntinen taistolaisliikkeen kulttuuriaktivisti Anssi Sinnämäki (fil. maisteri) kirjoitti vuonna 1999: ”Taistolaisuus oli kollektiivinen mielisairaus. Jos katsoo mitä silloin sanottiin ja tehtiin, ei voi sanoa muuta kuin että se oli absurdia ja järjenvastaista. Kun huomaa suostuneensa tällaiseen, pitää katua ja myöntää, että me teimme väärin.”

Itä-Suomen Yliopiston Sosiologian Dosentti Vesa Puuronen on viime aikoina profiloitunut julkisuudessa lähinnä Jussi Halla-ahon ja äärioikeiston kritisoijana. Puuronen on entinen stalinisti.

Hän ei koe, että siinä mitä hän teki, olisi mitään häpeämistä. ”Toimin silloin parhaan ymmärrykseni mukaan. Teimme kuitenkin huonoja valintoja 1970-luvulla ja vielä 80-luvullakin.”

Stalinin rikokset alkoivat avautua Puuroselle 1970-luvun aikana. Tämä tapahtui Neuvostoliitosta Suomeen paenneiden sukulaisten kertomusten, sekä muistelmakirjallisuuden kautta. ”Murhateot olivat tiedossa, mutta mittasuhteet välttämättä eivät.”

Puurosen kotisivuilta löytyy kuva, jossa hän marssii ”Eläköön marxismi/ leninismi”-kyltti kädessään vuonna 1976.

SKP:stä hän erosi epädemokraattisen johtamistavan ja Stalinin rikoksista hyssyttelyn takia. ”Puolue ei mielestäni tunnustanut Stalinin aikaisia hirmutekoja riittävän selkeästi”, Puuronen kertoo.

Itse ideologiasta ei kuitenkaan oltu eri mieltä. Silti Puuronen myöntää olleensa ’jossain määrin’ niin sanottu ’hyödyllinen hölmö’. ”Meitä länsimaisia nuoria ihmisiä käytettiin hyväksi. Emme tienneet niitä asioita mitä olisi pitänyt tietää, tai jos tiedettiin, niin ei otettu todesta.”

Lappeenrannan teknillisen yliopiston emeritusprofessori, kansantaloustieteilijä Tauno Tiusanen sen sijaan otti.

Kun hän samaisena vuonna 1976 palasi Wienistä Suomeen, täällä odotti kaikkien aikojen kulttuurishokki. Tiusanen alkoi paljastaa suunnitelmatalouden ja sosialismin ongelmia, joka johti suomettuneessa Suomessa syrjintään ja jopa tappouhkauksiin. Useat niistä tulivat

taistolaisilta. ”Marxismi/Leninismi oli sekä uskonto, että tiede. Rikoin ideologian sääntöjä ja sen takia kimppuuni hyökättiin. Sillä ei ollut mitään merkitystä heille, olinko oikeassa vai väärässä.”

Kommunistimaiden saastutus ja luonnonvarojen tuhlaus on tänä päivänä yleistä tietoa, mutta 1970-luvun lopun Suomessa toisinajattelijan esiintuoma faktatieto hiljennettiin. ”1980-luvun alussa yleinen punavihreä ajatusmalli oli esimerkiksi se, että luontoa pystytään suojelemaan sosialistimaissa paremmin, koska valtio päättää asioista. Näytin juuri päinvastaiset totuudet, eikä niihin asia-argumenteilla pystytty koskaan vastaamaan.”

Tiusasen mukaan moni yliopistoihminen narahti aatteeseen, jonka jälkeen hävisi akateeminen epäilys. Kirjassaan ”Rautaesiripun varjossa” Tiusanen mainitsee TANDEM -projektin, jossa iso tiedemiesryhmä kartoitti taloudellista demokratiaa isossa naapurimaassa.

Kriittiset tarkkailijat leimasivat sen nollatutkimukseksi, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen. Tampereen Yliopiston sosiaalipsykologian professori Antti Eskola puolestaan möi professorin arvonimensä julkisesti marxismille.

Ilmari Larjavaaran (Valt. tri) mukaan taistolaisuus elää suomalaisessa yliopistomaailmassa yhä. ”Tutkimusrahaa jaetaan poliittisen tai uskonnollisen taustan perusteella jatkuvasti. Jos et kuulu johonkin tiettyyn joukkoon, niin et pääse eteenpäin ja vastassa on lasiseinä.”

Helsingin Yliopiston Aleksanteri-in-

stituutista pois savustettu Larjavaara väitti MTV3:n 45 minuuttia ohjelmassa marraskuussa, että laitoksen piilofunktio on entisten stalinistien työllistäminen.

Yliopiston hallintoon tehdyn työsuojeluilmoituksen mukaan instituuin yleinen pyrkimys oli ”tukkia suu” henkilöltä, joka ei jaa lähes koko laitoksen ja muun henkilöstön feminististä ja vasemmistolaista maailmankuvaa.

Kotisivuillaan Vesa Puuronen kirjoittaa: ”Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin

Vesa Puuronen ei häpeä menneisyyttään

poliittisen toiminnankin avulla.”

Esimerkkejä vaikuttamisesta riittää.

Puuronen toivoo vastavoimaa ”ideologisesti läpiporvarillistuneelle yhteiskunnalle”. Myös erään kohudosentin esiin nostamat mielipiteet venäläislasten huostaanottotapauksista saavat tukea: ”Rasistista ajattelua ja käytäntöjä esiintyy erittäin todennäköisesti sosiaalityöntekijäin keskuudessa.”

Väite on hurja, mutta Puurosen mukaan sille on olemassa tutkimuksellista näyttöä. ”Kaikkea täytyy epäillä. Se on meidän tehtävämme.”

Epäilevälle herää väkisinkin kysymys: Missä menee poliittisena kannanottona

ja yliopiston työntekijänä sanotun raja, jos nämä ovat yksi kokonaisuus? Johan Bäckman ylitti rajan, jonka jälkeen hänelle näytettiin yliopistopiireissä ”ovea”.

Itä-Suomen Yliopiston Akateeminen Rehtori Jukka Mönkkönen ei ole tutustunut Puurosen kotisivuihin. ”Tutkimuksessa täytyy olla pesäero päivänpolitiikkaan”, Mönkkönen linjaa.

Tiusanen teki 1970-luvun tutkimuksensa yksityisyrittäjänä, mutta Vesa Puurosen palkan maksavat veronmaksajat.

Hän ei koe levittävänsä kommunismia yhteiskunnan varoilla. ”En ole kommunisti. Yritän levittää ymmärrystä tästä yhteiskunnasta. Jos se ymmärrys on jollain lailla vasemmistolaista, niin sitten se on.”

Uljas 1 | 25. 1. 2013

27

”Pitää luottaa siihen, että lapset oppivat, vaikkei oppia pakotettaisi kurkusta alas.

Oppimisen tulevaisuus Joensuusta Opetuspelit ovat osa oppimisen tulevaisuutta ja kaksi pohjoiskarjalaista firmaa toimii alan kovimmassa kärjessä. Pelialan koulutus on Pohjois-Karjalassa Suomen parasta, mutta liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat periferiassa kapulana rattaissa. – Juho Anttila, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

A

jatus pelien käyttämisestä opetustarkoituksessa ei ole uusi.

Opetuspelejä on väsätty jo noin 30 vuoden ajan, mutta menestystä ei ole tullut. Mikä on

mennyt vikaan? ”Ehkä suurin haaste on malttaa olla opettamatta”, toteaa Jani Jalavisto.

Jalavisto vetää Tripworksiä, yritystä, joka kehittää englannin kielen opetukseen tarkoitettua Danny’s Language Adventure -peliä. ”Opetuspelien potentiaali nojaa vahvasti niiden hauskuuteen ja motivoivuuteen. Pitää luottaa siihen, että lapset oppivat, vaikkei oppia pakotettaisi kurkusta alas.”

Jalaviston mukaan keskittymällä opetussisältöön hauskuus pyyhkiytyy helposti pois. Silloin menetetään juuri ne edut, joita uusi tapa opettaa ja oppia toisi mukanaan. Tiedämme jo, että lapset oppivat eniten juuri leikin aikana. Mitä muuta pelaaminenkaan on kuin leikkiä?

Koulumaailma on ainakin Suomessa vielä valitettavan konservatiivinen. Huippusuositun Minecraftin opetustarkoitukseen kehitettyä versiota, MinecraftEdu:a kehittävän TeacherGamingin toimitusjohtaja Santeri Koivisto kertoo, etteivät koulutuslaitokset suhtaudu opetuspeleihin Suomessa vielä kovinkaan innostuneesti.

Maailmalla tilanne on toinen.

Opetuspelien markkinat ovat juuri nyt aukeamassa kunnolla. MinecraftEdu:a

28

Uljas 1 | 25. 1. 2013

käytetään jo yli 700:ssa koulussa ympäri maailmaa. Määrä kasvaa jatkuvasti. Sana leviää puskaradion kautta. Opettajat ympäri maailmaa verkostoituvat ja suosittelevat hyväksi kokemaansa tuotetta eteenpäin.

Santeri Koivisto jakaa Jani Jalaviston näkemyksen oikeasta tavasta käyttää pelejä opetuksen tukena.”Markkinoille pitää mennä se peli edellä, ei opetussisältö. Oppilaat ovat tottuneet siihen, että pelit ovat hyviä. Opetuspelit voidaan laskea valitettavan harvoin edes oikeiksi peleiksi.”

MinecraftEdu leviää ympäri maailmaa.

Danny’s Language Adventure on puolestaan suunnattu Aasian markkinoille, tarkemmin sanottuna Kiinaan. Lasten englanninkielen opetuksen markkinat Kiinassa ovat arviolta 2 miljardin dollarin kokoinen. Potentiaalia riittää hurjasti.

Suomi markkina-alueena on niin pieni, että jokaisen pelejä kehittävän yrityksen on käytännössä pakko tähdätä ulkomaille. Tripworks suuntasi suoraan Aasiaan, TeacherGaming on yrittänyt markkinoida peliään myös Suomessa.

Tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Joensuun sijainti asettaa omat haasteensa. ”Onhan se keskellä mettää ja kulkuyhteydet on huonot. Finnairilla yhteen suuntaan lento on 350€. Se on paljon”, toteaa Santeri Koivisto. Jani Jalavisto on samaa mieltä: ”Haasteellisinta täällä on sijainti, olemme kaukana kaikesta.”

Onneksi Internet on keksitty. Verkko toimii esimerkiksi TeacherGamingin tär-

keimpänä leviämiskanavana. Sähköisissä palveluissa on valitettavasti toivomisen varaa. TeacherGaming joutuu tilaamaan omat palvelunsa Yhdysvalloista, koska lähistöltä löytyvät palvelut ovat liian kalliita. ”Miksi tietoliikenneyhteyksiä ei kehitetä alueella aktiivisemmin”, ihmettelee Santeri Koivisto.

Syrjäinen sijainti on haaste, mutta Pohjois-Karjalalla on myös paljon tarjottavaa peliyrityksille. ”Pelialan koulutus Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä parasta koko Suomessa, se on täällä selkeä vahvuus, uutta osaavaa työvoimaa valmistuu vuosittain”, muistuttaa Jani Jalavisto.

Santeri Koivisto kiittelee myös alan yhteistyötä. ”Edullisia tiloja on saatavilla ja yrittäjäverkosto on mukavan tiivis ja aktiivinen. Samoin kaiken maailman hautomopalveluita ja valtion tukihärpäkkeitä on jonoksi asti. Tämä on hyvä.”

Milloin peliala sitten lyö tuntuvasti läpi myös Pohjois-Karjalassa? TeacherGaming ja Tripworks saattavat hyvinkin olla tämän kysymyksen keskiössä. Pelien käyttäminen opetuksen tukena on vasta nyt ottamassa kunnolla tuulta alleen.

Kaksi yritystä pienen maan itäisimmästä maakunnasta toimii tämän kehityksen kärjessä.

Tripworksin tarjonta on jo laajentumassa kielenopetuksesta matematiikkaan ja aakkosiin. Vaikka Kiinan markkinat ovat valtavat, pelit on suunniteltu alusta saakka laajemmalle kohdeyleisölle. ”Tarkoituksemme on tehdä Danny’s Language Adventuresta maailmanlaajuisesti myytävä tuote. Kiinan jälkeen luonnollisen jatkumon luovat Japani ja Etelä-Korea. Olemme myös tehneet jo tunnusteluja Lähi-Itään ja Etelä-Amerikkaan. Alustava palaute on ollut rohkaisevaa”, kertoo Jani Jalavisto.

Santeri Koivisto näkee TeacherGamingin tekevän uraa uurtavaa opetusmetodeja kehittävää työtä: ”Ohjelmoinnin

MinecraftEdu Laajentaa suosittua Minecraft-peliä Tarjoaa erilaisia oppimiseen ja opettamiseen tarkoitettuja työkaluja Voidaan käyttää käytännössä minkä tahansa aineen tai asian opettamiseen Käytössä ympäri maailmaa, tällä hetkellä jo yli 700 koulussa

Danny’s Language Adventure Tarkoitettu ala-asteikäisten englanninkielen opettamiseen Suunniteltu lähtökohtaisesi Aasian markkinoille, erityisesti Kiinaan Lokalisoitavissa helposti myös muille kielille Sarjassa tulossa myös muihin aineisiin keskittyviä opetuspelejä

opetus on yksi keskeinen tulevaisuudennäkymä. Samoin työkaluja opetusmateriaalin jakamiseen on tulossa. Olemme myös tekemässä maailman ensimmäistä laadulliseen dataan perustuvaa ja peliin pohjautuvaa arviointityökalupakkia.”

Ei voi olla sattumaa, että kokonaista kaksi opetuspelisektorilla vahvasti etenevää yritystä tulee Pohjois-Karjalasta. Sanonta profeetoista ja omasta maasta tuntuu kuitenkin pitävän jälleen kerran paikkansa.

Olisikohan myös suomalaisissa oppilaitoksissa syytä ottaa rohkeampi asenne uudenlaiseen oppimiseen? Alan asiantuntemusta kun ei tarvitsisi lähteä etsimään kovin kaukaa.

Uljas 1 | 25. 1. 2013

29

Kellarin kätköistä

LET’S BESSERWISSER!

Uusi aikakausi - ja aika pysähtyy...

Itäiset Turhan Tietäjät ry

The Barbarians

M

itä saa, kun yhdistää sopivissa määrin kaksi Conan barbaarin näköistä veljestä, litroittain kookosöljyä, teräaseita, mustaa magiaa ja dekapitaatioita?

Eeppisen mahtavan fantasiaelokuvan, jossa virtaa testosteroni enemmän kuin Pakkotoisto.comin keskustelufoorumilla.

On synkkä keskiaika ja jotakuinkin myös lamaaika. Miesten asema korostuu, sillä naisten vaatteiden niukkuus kielii ahdingosta, mutta miehillä on ollut varaa anabolisiin steroideihin. Klaaniltaan ja toisiltaan kauan kadoksissa olleet orpoveljekset, Kutchek ja Gore, löytävät toisensa miekkataistelun lomasta. He pakenevat ilkeän Kadarin kynsistä ja huomaavat, että tämä on vanginnut veljesten klaanin johtajattaren, Canaryn, ja hamuaa maagista rubiinia. Veljekset päättävät vapauttaa Canaryn ja palauttaa hänet takaisin valtakunnan pääluottamusnaiseksi. Savuavia joutomaita, miekkataisteluja ja dramaattisia juonenkäänteitä riittää, kun barbaarit päästetään vauhtiin. Kuulostaa siis tavalliselta itä-suomalaiselta krapulapäivältä.

Arska saattaa olla bulkimpi ja hulkimpi, mutta Paulin veljesten leukailut jättävät Ron Mossin leukaprofiilin varjoonsa. Sivuosan hauskassa roolissa vilahtaa Michael Berryman, joka on tuttu The Hills Have Eyes-kauhuilusta.

1

Mikä kuuluisa buddy-elokuva? Elokuvan pohjalta on kirjoitettu typologioita eräästä periamerikkalaisesta elokuvagenrestä. Juoni lyhyesti: Sheriffi on pidättänyt murhaajan, joka on mahtavan tilallisen veli, jonka kätyrit piirittävät kaupungin ja yrittävät saada veljen ulos vankilasta. Sheriffillä on kaksi apulaista: kaupungin kuuluisin deeku – jolla oli tosielämässäkin vaikeuksia pullonkorkin ( ja sepaluksen) kiinni pitämisessä: ”You’re not drunk if you can lie on the floor without holding on” – ja attikalaista suolaa taajalti viljelevä suupaltti, joka on rampa vanhus. Elävässä elämässä hänet palkittiin kolmesti Oscarilla. Heidän avukseen tulee myös nuori pyssysankari, jota esittää rock-tähti – ja lisäksi kaupunkiin saapuu femme fatale.

1) Rio Grande. X) Rio Lobo. 2) Rio Bravo.

Suurimmat sympatiapisteet kerää kuitenkin Kadar-pahis. On virkistävää nähdä, kuinka mies paljastuu jo alkuminuuteilla isoksi nössöksi – kyyneleet virtaavat vuolaina herra pahan kasvoilla useaan otteeseen.

The Barbariansin on ohjannut eurosleazen isä Ruggero Deodato (Cannibal Holocaust), jonka kädenjälki näkyy ja kuuluu. Neljän miljoonan taalan budjetista on varmasti irronnut pari taalaa lopun jättimäiseen hirviöön, joka on jonkinnäköinen koiran, hirviön ja madon risteytys. The Barbarians on jäänyt kellarin syvimpiin kätköihin, eikä sitä ei ole julkaistu dvd:llä ollenkaan. Vhs-kasetista saa pulittaa hyvää hintaa, joten onnea etsintään, compadres!

Mikko Puhakka, teksti

Elämä haltuun. nyyti.fi Tietoa verkossa.

Elämäntaitokurssi

Hengailuillat

Nettiryhmät

Elämän ja opiskelun hallintaan.

Mukavaa yhdessäoloa.

Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.

2

Kenen hautajaissaattue veti vuonna 1963 Pariisin kaduille satojatuhansia ihmisiä, vaikka Pariisin katolinen arkkipiispa kielsi häneltä oikeuden messuun?

Hautajaisseremoniaan osallistui yli 40 000 ihmistä.

Hänen hautajaiset olivat toisen maailmansodan jälkeen ainoa tapahtuma, joka pysäytti koko Pariisin liikenteen.

Henkilömme syntyi vuonna 1915. Hän oli hyvin pienikokoinen: ainoastaan 142 cm pitkä, ja sai lempinimen, jossa viitataan erääseen Passer domesticus-lintuun. Kuuluisa ääni on lumonnut ihmisiä edelleenkin.

1) Josephine Bakerin. X) Edith Piafin. 2) Isadora Duncanin.

3

Giuseppe Verdin ooppera vuodelta 1893, Orson Wellesin elokuva vuodelta 1966. Henkilö on alkuaan Shakespearen Henrik IV-näytelmän yksi hahmoista, joka esiintyy myös Windsorin iloisissa rouvissa.

Hahmo on rubensilaisittain lihaisa, mikäli Rubensilla oli tällaisia mieshahmoja, ja lähinnä kiinnostunut itsestään.

Humoristinen, kerskaileva juoppo – siis se koominen hahmo, jonka näytelmä, tai ainakin jokainen PKO: n omistama räkälä Itä-Suomessa silloin tällöin tarvitsee. Nimeä?

1) Falstaff. X) Coriolanus. 2) Shylock.

TO 14.2. PENKKARIBILEET

PE 22.2 LIVENÄ:NOS3 & PROTKO

PE 15.2. AVAJAISET: LIVENÄ BRÄDI

LA 23.2. CLUB SYSTEMS!

LA 16.2

AVAJAISET

TI 26.2

TI 19.2.

SOCIUKSEN HAALARIKASTAJAISET

TO 28.2 TOUHUTORSTAI-KLUBI(TTK)

TO 21.2. TOUHUTORSTAI-KLUBI(TTK)

TI 5.3

SOCIUKSEN HAALARIBILEET GHETTO PARTY LIVENÄ SOLONEN & KOSOLA

(Passion Club pidättää oikeudet muutoksiin)

Kauppakatu 16, 70100 Kuopio www.passionclub.fi facebook.com/passionclubkuopio

Avoinna: Ti, To, Pe, La klo 22.00 - 04.00

4

Minkä lentokoneen suunnitteli Kurt Tank? Hävittäjälentokone, joka oli Hermanni-arjalaisen ilmavoimien käytössä viimeisessä laajemmassa reserviläistapaamisessa. Kone oli tuon happeningin parhaita.

Monitoimikone, joista osa operoi hävittäjäpommittajina; sitä varusteltiin myös neuvostolaisten Maatalouskoneen tavoin rynnäkkökoneeksi, osa panssarintorjuntaan. Ei 109, vaan 190.

1) Messerschmit 190. X) Heinkel 190. 2) Focke-Wulf 190

5

Minkä tv-sarjan kahdeksas tuotantokausi alkoi syksyllä 2010? Se jouduttiin keskeyttämään ennenaikaisesti tammikuussa 2011 sarjan päänäyttelijän sössittyä itsensä katkolle. Tuotannon oli määrä jatkua helmikuun loppupuolella, mutta päänäyttelijä teki sen mistä miehet ympäri maailmaa haaveilevat tekevänsä. Hän uhkasi vetää pomoaan lättyyn, haistatti hänelle julkisesti pitkät paskat – ja haukkui vielä juutalaiseksi, sillä seurauksella, että sai potkut, ja tilalle palkattiin uusi näyttelijä.

Huomattavaa on, että potkut saanut oli television parhaiten palkattu näyttelijä; tilalle tulleesta tuli parhaiten palkattu.

1) Miehen puolikkaat. X) CSI Miami. 2) CSI

Nimi 1

2

3

4

5

Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus

30

Uljas 1 | 25. 1. 2013

Uljas 5 | 32.

21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla

Uljas 1 | 25. 1. 2013

31

Karjalainen – tietoa ja tarjouksia! ”Säästän aikaa ja rahaa.

Kaikki oleellinen tältä alueelta.

Eipä tarvitse tietoa monesta paikkaa hakea.”

Opiskelijatilaus!

3(norm.kk 53 E 3 kk tilaus 80,60 ) tai 2 x 26,50 E e

Tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi tai soita: 0800-98848 (ark. klo 8–16).

Tarjous on voimassa 4.3.2013 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

Elämänmeno

Pirkko Saisio

Yhteiskoulun näyttämö Esitykset: pe 1.2. klo 19 la 2.2. klo 19 la 9.2. klo 19 la 16.2. klo 19 la 23.2. klo 14 la 23.2. klo 19 la 2.3. klo 14 la 2.3. klo 19 la 9.3. klo 14 la 9.3. klo 19 pe 15.3. klo 19 la 16.3. klo 19 la 6.4. klo 19 pe 12.4. klo 19 la 13.4. klo 19 pe 19.4. klo 19 la 20.4. klo 19 la 27.4. klo 19 pe 3.5. klo 19 la 4.5. klo 19 pe 10.5. klo 19 la 11.5. klo 14 pe 17.5. klo 19 la 18.5. klo 19

MUISTA: Opiskelijat viime hetken lipulla teatteriin puoleen hintaan saman päivän näytöksiin!

Keskity opiskeluun Kysy meiltä tarjous opintolainasta.

Alle 26-vuotias asiakkaamme saa 100 % alennuksen Internetpankin, Visa-pankkikortin tai Visa Electron kortin kuukausimaksuista.

Joensuu, Kauppakatu 27 B 3 puh. 029 041 2690 www.saastopankkioptia.fi/joensuu Kuopio, Kauppakatu 22 puh. 029 041 2650 www.saastopankkioptia.fi/kuopio Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0821 € + 0,0147 €/min, matkapuhelimesta 0,0821 € + 0,1642 €/min

www.teatteri.kuopio.fi 0600 061 616 (1,98e/min + pvm)

32

Uljas 1 | 25. 1. 2013

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2X122.