4 minute read

Satakunnan merialuesuunnittelua ja kalatalouden osallistumisen tutkimusta

from SÄIKEITÄ 2021

by University Consortium of Pori - Porin yliopistokeskus

from SÄIKEITÄ 2021, page 26

Matkalla luovaan talouteen

Merialuesuunnittelu koskee kaikkia, jotka käyttävät merialuetta tai sen tarjoamia resursseja, niin yritystoiminnassa kuin vapaa-ajalla. Suomen ensimmäisen merialuesuunnitelman laatimiseen osallistuminen on ollut aktiivista Satakunnassa. Suunnitteluun osallistumista ja merialueella toimivien näkemyksiä on myös tutkittu satakuntalaisten kalatalouden edustajien myötävaikutuksella.

Tavoitteena kestävä sininen kasvu ja hyvä meriympäristön tila

Merialuesuunnittelu on työkalu, jonka avulla pyritään sovittamaan yhteen meriympäristön hyvä tila sekä sininen kasvu. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merialuetta tai sen resursseja hyödyntävien perinteisten ja uusien elinkeinojen kehittämistä ja taloudellista kasvua.

Merialuesuunnittelun pääperiaate, ekosysteemipohjainen lähestymistapa, perustuu ihmiskeskeiseen ajatteluun. Ihminen on osa luontoa ja siten riippuvainen ympäristön tarjoamista resursseista. On siis järkevää huolehtia ympäristöstä, jotta sen resursseja riittää ihmiselle tulevaisuudessakin.

Maailman merialueilla ihmisen toiminta on lisääntynyt jatkuvasti, mikä heikentää meriluonnon tilaa ja vähentää käytettävissä olevia resursseja. Vuosikymmenten ajan ympäristön kantokykyä on pyritty säilyttämään ja vahvistamaan yksittäisten osa-alueiden sääntelyllä, esimerkiksi kalastusrajoituksilla. Rannikko- ja meriympäristöt sekä ihmisen vaikutus niihin ovat kuitenkin niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että pelkästään eri osia sääntelemällä ei saavuteta toivottua kestävää kehitystä. Siksi 2000-luvun alusta lähtien on eri puolilla maailmaa alettu kehittää ympäristön ja ihmistoiminnat kokonaisuutena huomioivaa merialuesuunnittelua.

EU:ssa yhdennetty meripolitiikka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan siniseen kasvuun. Vuoden 2014 direktiivi merialuesuunnittelusta edellyttää, että kaikki EU:n rannikkovaltiot laativat merialuesuunnitelmat maaliskuuhun 2021 mennessä. Sen jälkeen niitä toteutetaan, arvioidaan ja päivitetään.

Kansalaisten ja sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun on keskeistä

Kansalaisosallistamisen periaate pätee sekä maa-alueiden kaavoituksessa että merialuesuunnittelussa. Koska vesialueilla pysyvä asutus on harvassa, suunnittelussa tärkeitä sidosryhmiä ovat merialueella toimivat ja sen resursseja käyttävät yritykset sekä vapaa-aikaansa siellä viettävät ja erilaisten harrastusten parissa toimivat ihmiset.

Suomessa merialuesuunnittelussa tarkasteltaviksi käyttömuodoiksi on määritelty merienergia, meriliikenne, meriteollisuus, kaivannaiset, kalastus ja vesiviljely, sininen bioteknologia, kulttuuriperintö, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava maanpuolustuksen tarpeet ja kunkin merialueen ominaispiirteet. Maan ja meren väliset vuorovaikutussuhteet pyritään tunnistamaan, koska monet maalla tapahtuvat ilmiöt vaikuttavat merialueella ja toisinpäin.

Sidosryhmien asiantuntemuksen, näkemysten ja tulevaisuuden visioiden kokoaminen on keskeinen osa suunnittelua, koska merellä eri käyttömuodot kilpailevat samoista alueista ja resursseista. Esimerkiksi kalasto ja matalikkojen kutupaikat ovat tärkeitä ammattikalastajille, mutta matalikot voivat olla myös merituulivoiman sijoituspaikkoja ja niissä on usein merkittäviä luontoarvoja. Erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan ja sovittamaan yhteen suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Sinisen kasvun tavoitteiden mukaisesti yritetään löytää myös yhteistoiminnan mahdollisuuksia.

Sidosryhmien osallistamisen tutkimus parantaa suunnittelukäytäntöjä

Sidosryhmien osallistamisen tutkimus on runsaan kymmenen vuoden aikana lisääntynyt ympäri maailmaa. Itämeren alueen valtiot ja tutkimuslaitokset ovat edelläkävijöitä merialuesuunnittelun kehittämisessä. Satakunnassa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) on tehnyt tutkimusta osallistavasta suunnittelusta ja sinisestä kasvusta sekä paikallisesti että osana kansainvälisiä tutkimushankkeita.

Satakuntaliiton ja MKK:n yhteistyönä on virallisen suunnitteluprosessin ohella selvitetty, miten kalatalouden sidosryhmät kokevat sinistä kasvua edistävän keskinäisen yhteistyön lisäämisen ja ekosysteemipohjaisen suunnittelun edellyttämän aktiivisen osallistumisen. Nämä ovat tärkeitä aiheita aluesuunnittelijoiden pyrkiessä kehittämään mahdollisimman hyvin toimivia käytäntöjä suunnitteluun.

Rannikkokalastajat hankalassa tilanteessa - mutta tulevaisuus voi olla parempi

Suuri osa kalatalouden edustajista on motivoituneita osallistumaan suunnitteluun, koska he tunnistavat tietämyksensä kalastosta ja kalastuksesta erittäin tärkeäksi suunnittelulle. Suunnittelun lopputulos voi myös vaikuttaa suoraan heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa harjoittaa omaa elinkeinoaan. Hieman yli puolet kalatalouden edustajista luottaa suunnittelijoiden pystyvän ottamaan huomioon heidän tarpeensa suunnittelussa. Suunnittelun läpinäkyvyyteen ja objektiivisuuteen luotetaan enemmän kuin suunnittelijoiden kalastusalan osaamiseen.

Kalatalouden edustajat näkevät kuitenkin merialuesuunnittelua isompia haasteita jo nykytilanteessa. Kalastusta säännellään tiukasti, mikä osaltaan on vähentänyt rannikkokalastusta. Kalatalouden edustajat kokevat alansa imagon ja näkyvyyden heikoksi. Pro Kalan kuluttajatutkimusten mukaan ihmiset kuitenkin haluavat syödä kalaa. Lähiruuan arvostuksen lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuksia myös rannikkokalastuksen kasvulle.

Satakunnassa kalatalouden edustajat tekevät yhteistyötä keskenään, eivätkä koe toisiaan kilpailijoiksi. Muiden merialueen toimijoiden kanssa yhteistyö on vähäisempää. Yhteistyön kehittämiseen suhtaudutaan melko positiivisesti, joskin siihen käytettävissä oleva aika ja resurssit ovat yrittäjillä tiukassa. Kalatalouden tarpeet ja monet muut meren käyttömuodot ovat myös osin päällekkäisiä tai ristiriitaisia. Eri käyttömuotojen eriäviä tarpeita on pyritty tunnistamaan merialuesuunnittelussa.

Merialuesuunnitelma Satakunnassa

Suomessa merialuesuunnittelu tehdään kolmessa osassa, joista yksi on Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan aluevesien ja talousvyöhykkeen muodostama kokonaisuus. Merialuesuunnitelma on yleisen tason strateginen kehittämisasiakirja, joka tarjoaa tietoa muuhun alueelliseen suunnitteluun sekä TKI-toimintaan. Se huomioidaan oikeusvaikutteisessa kaavoituksessa, esimerkiksi maakuntakaavojen laatimisessa.

Satakunnassa merialuesuunnitelman avulla pyritään tukemaan kalastuksen ja kalankasvatuksen elinvoimaisuutta ja elintarviketeollisuuden kasvu- ja tuotekehitysmahdollisuuksia. Suunnitelman toimeenpano ei kuitenkaan ole merialuesuunnittelun tehtävä, vaan sen toteuttavat alueen toimijat. Suunnitelman yhtenäinen linja kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kanssa sekä kalatalouden toimintaryhmän ja suunnittelutyössä rakentuneen yrittäjäverkoston yhteistyö edistävät merialuesuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Ne myös edistävät yhteistoiminnallista suunnittelua toisella suunnittelukierroksella.