Matkalla luovaan talouteen

Samoihin aikoihin Porin yliopistokeskuksessa aloitettiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja silloisen Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) yhteistyönä Creative Business Management –maisteriohjelman suunnittelu, jossa haaste ja samalla mahdollisuus oli vahvistaa kahden toisilleen vieraan tieteenalan, taiteen ja talouden, liittoa. Tätä innovatiivista luovan talouden maisteriohjelmaa toteutettiin käytännössä siten, että opiskelijat hakivat suorittamaan joko kauppatieteiden maisterin tai taiteen maisterin tutkintoa. Maisteriohjelmalle oli selvästi tilaus, ja se herätti kiinnostusta paitsi liike-elämässä myös luovilla aloilla työskentelevien keskuudessa. Se myös tuotti kesäseminaarin Pori Jazz for Professionals, josta nopeasti kehittyi Suomen tapahtumatuottajien creative space, jolle Pori ja Pori Jazz loivat otolliset puitteet. Luovan talouden maisteriohjelma on pohjana nykyiselle kauppakorkeakoulun Porin yksikön Asiantuntijaorganisaation liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmalle.

Keskustelua talouden ja taiteen käsitteistöstä ja yhteistyön tarpeesta käydään yhä. Jonglööri Kari Kuutamo kertoi 28.11.2020 osuvasti Turun Sanomien lehtikirjoituksessa, miten hänen taiteilijaminänsä ei halua puhua rahasta mutta yrittäjäminä kylläkin liikevaihdon kehityksestä. Taidepiireissä yrittäjyys ja raha ovat edelleen tabu. Tämän olemme havainneet yhteistyöprojekteissamme Satakunnan luovien alojen toimijoiden kanssa ja DISCE-hankkeen lanseeraustilaisuudessa Dresdenissä. Romanian Timisoarassa pidetyn työpajamme kutsutekstissä oli hieman provosoidenkin haastettu bisneksen yhdistäminen kulttuuriin ja taiteeseen sloganilla ”Don’t be afraid of the ”B” word.

Meille tutkijoille edellä kuvattu luovan talouden etsikkoaika on luonut perustan sille, miksi luova talous ja kulttuurialat ovat olleet selkeänä painopistealueena tutkimuksessamme. Kiinnostus luovaan talouteen on saanut lisävahvistusta, kun yksikkömme osallistuu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoimaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä tietoa luovasta taloudesta sekä esittää, miten kulttuuri- ja luovia aloja voidaan kehittää ja tukea taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tutkimushanketta johtaa yrittäjyyden professori Jarna Heinonen ja yrittäjyyden professori Ulla Hytin vastuulla on liiketoimintamallien tutkiminen. Porin tutkimustiimiin osallistuu myös projektitutkija Lilli Sihvonen Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmasta. Tutkimusaineistoja kerätään haastatteluilla ja työpajoissa Euroopan eri maista - Satakunta ja Porin alue valikoitui yhdeksi tutkimuskohteeksi kymmenen kaupunkialueen joukossa.

Tammikuussa 2020, ennen koronasulkemisia, ehdimme järjestää DISCE-työpajat Porissa ja Raumalla. Tarkoitus oli yhdessä ideoida, mitä kestävä luova talous tarkoittaa Satakunnassa, mikä jo toimii hyvin ja mikä estää tai edistää luovan kentän toimintaa. Emme etukäteen halunneet määritellä, kuka tai ketkä kutsutuista kuuluvat luovaan talouteen, vaan jätimme tuon pohdinnan osallistujille itselleen. Työpajojen osallistujapalautteista välittyy aito ylpeys alueen mahdollisuuksista profiloitua luovan talouden solmukohtana (hub).

Työpajaan osallistuneet kokivat luovan alan omanaan ja halusivat saada työhönsä lisää työkaluja ja ideoita. Osallistujia motivoi halu verkostoitua, tulla näkyväksi sekä oppia ja kehittyä. Haluttiin myös hakea oman työn ulkopuolista luovaa verkostoa, katsoa omaa työtä ja alaa uusin silmin, monelta kantilta ja kuulla muiden ajatuksia. Myös kiinnostus talouteen ja rahoitukseen motivoi (”toimin kulttuurialalla ja rahoitusasiat kiinnostivat”) tai luottamustehtävä velvoitti tutustumaan eri aloihin. Motiivina saattoi olla myös oman yhteisön hankkeen edistäminen, tai erään osallistujan sanoin: ”Uteliaisuus – tuo luova voimavara – pakotti”.

Pyysimme osallistujia kertomaan, kuka tai mikä taho puuttui työpajasta ja nimeämään kuka tai mitkä ryhmät olisivat voineet osallistua työpajaan. Vaikka osallistujia oli paljon, joukosta puuttui erilaisten instituutioiden edustajia. Useat nimesivät esimerkiksi kuntapäättäjät, korkean tason toimijat [Porin] kaupungilta sekä rahoittajat. Myös matkailun toimijoita toivottiin mukaan luovan talouden keskusteluihin. Luovan talouden yrittäjien ja liike-elämän osuuden olisi toivottu olleen isompi. Sekä käsityöyrittäjiä että pelialan edustajia olisi haluttu mukaan keskusteluihin, ja jonkun mielestä taiteilijoita olisi voinut olla lisää. Myös musiikkialan yrittäjiä ja toimijoita olisi pitänyt olla enemmän.

Kysyimme osallistujilta, miten he haluaisivat pitää yhteyttä Satakunnan luovien alojen toimijoihin. Verkostotapaamisia ja työpajoja pidettiin hyvinä, esimerkiksi seminaaripäivä kerran vuodessa, jolloin varattaisiin aikaa asiantuntijatiedolle ja ohjatulle keskustelulle. Lisäksi vastattiin, että olisi mielenkiintoista kuulla puheenvuoro/ ajatuksia joltain yritystoimijalta, joka on menestyksekkäästi ulosmitannut luovuutta. Joidenkin mielestä uutiskirjeet tai sähköposti olisivat hyvä tapa koordinoida verkostoa. Lievää turhautumistakin koettiin, koska ”samanlaisia työpajoja on järjestetty 10-20 vuotta eri hankkeissa, mutta mikään niistä ei ole johtanut konkreettiseen toimenpiteeseen eli rahoituksen kasvamiseen”.

Luovan talouden kentän terveisinä päättäjille ja rahoittajille nousi esiin vahva toive siitä, että työpajan välityksellä päättäjät saavat tietoa taide- ja kulttuurialan ahdingosta ja todellisuudesta. EU-tasoisen DISCE-tutkimushankkeen toivottiin pystyvän edellisiä hankkeita paremmin viemään sanomaa perille. Toiveikkuutta alan kehittymiseen nähtiin erään osallistujan sanoin: ”potentiaalia varmasti löytyy – tarvitaan lempeää ohjausta, jotta syntyy järjestäytynyttä yhteistyötä”.

Olemme haastatelleet kesän ja syksyn 2020 aikana noin 30 alueen luovan talouden toimijaa saadaksemme syvällisemmän kuvan kentästä: kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, tuottajia, freelancereita, vapaaehtoistoimijoita, rahoittajia, poliitikkoja ja muita päätöksentekijöitä ja vaikuttajia. Kysyimme kentän toimijoilta, millainen on tämän kaupungin luova talous nyt ja tulevaisuudessa, kenellä on mahdollisuus muuttaa asioita tässä kaupungissa ja saako yksittäinen toimija tai organisaatio oman äänensä kuulumaan (silloin kun sen halutaan kuuluvan).

Alueella on mahdollista muuttaa asioita ja saada äänensä kuuluviin, mutta toiveena on, erään haasteltavan sanoin, että ”joidenkin näistä konsernihallinnon johtoportaan henkilöistä pitäisi saada vahvasti hiffaamaan, minkä takia luovan talouden kehittäminen olisi Porin tulevaisuuden kannalta ja Satakunnan ehkä laajemmin, miksi siihen oikeasti kannattaisi panostaa, miten se visio luodaan…että mikä se Pori on ja mikä se Porin tarina on […]” Vaikka kaupungin kulttuuri-infrastruktuuri on monelta osin kunnossa - Annis on pitkään toiminut ja Valimo on kehittymässä omanlaisellaan profiililla, niin vielä puuttuu keskeinen luovan talouden generaattori, tila, joka vetää puoleensa ja kutsuu toimimaan.

KTT, yliopistotutkija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

KTM, projektitutkija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö