Yritysyhteistyö opetuksessa hyödyttää kaikkia osapuolia

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on viime vuosina tehty paljon yritysyhteistyötä. Yksi konkreettinen esimerkki on Integroiva projektityö -kurssi.

Kurssi on niin kutsuttu CAPSTONE-kurssi eli kandidaattiohjelman viimeinen kurssi, jolla opiskelijat pääsevät näyttämään kolmen opiskeluvuoden aikana kertynyttä osaamistaan ja asiantuntemustaan toteuttamalla yhteistyöyritykseltä tulleita toimeksiantoja. Toimeksianto liittyy johonkin yrityksen ajankohtaiseen liiketoiminnalliseen haasteeseen tai ongelmaan. Yritysten projektitoimeksiantojen toteuttaminen vahvistaa opiskelijoiden asiantuntijuutta ja uskoa omaan osaamiseen. Myös yritykset ovat kokeneet yhteistyön aidosti hyödylliseksi.

”Olemme jo tällä viikollakin käyttäneet opiskelijoiden tekemän mallin pohjalta laskelmamallia neuvottelussamme uuden potentiaalisen suurasiakkaan kanssa Ruotsissa. Lisäksi yhdessä yrityksemme hallituksen kanssa olemme käyttäneet tutkimuksen tuloksia lähteenä tekemässämme Business Finlandin liiketoiminnan kehittämishakemuksessa.” – Palaute, Fiblon Oy

Yrityksiä on ollut mukana pienistä yksinyrittäjistä suuriin kansainvälisesti toimiviin yrityksiin. Vaikka yhteistyöyritykset ovat olleet hyvin erilaisia, tavoitteena on aina ollut, että yritys toimii Porin alueella tai on satakuntalainen yritys. Esimerkkejä mukana olleista yrityksistä ovat Ulvilan Kaihdin, Cimcorp, Boliden Harjavalta, Bar Purje, Mehiläistarhaaja Jussi Salo, Satakunnan Osuuskauppa, Fiblon sekä OP Länsi-Suomi.

Ensimmäinen projektikurssi toteutettiin vuonna 2016 ja se on toteutettu siitä lähtien vuosittain. Tänä vuonna kaikkiaan 30 yhteistyöyrityksen raja ylittyy. Saamme joka vuosi mukaan uusia yhteistyöyrityksiä, mutta moni yritys tulee mukaan myös uudestaan.

Toimeksiannot ovat olleet vuosien varrella hyvinkin erilaisia. Opiskelijat ovat esimerkiksi luoneet brändin ohjekirjoja ja digitaalisia liiketoimintasuunnitelmia, työstäneet uuden palvelun lanseerausstrategiaa, laatineet suunnitelmia asiakaskohderyhmien aktivoimiseksi, tehostaneet yrityksen inbound-markkinointia, luoneet prosessia organisaatiokulttuurin muutokselle, muokanneet isoa tapahtumaa palvelumuotoilun keinoin tai jopa kehittäneet tietyn valitun palvelun laatua:

”Ryhmä tuo esille hyvin selkeät toimenpide-ehdotukset. Yritys oli valinnut myynnin kehittämistoimenpiteeksi ostopolun kehittämisen ja se on hyvin kuvattu nimenomaan Bestron Oy:n toimintaan ja Tuligrillin markkinointiin sopivaksi. Hyvä aktiivinen ryhmä, jonka tekemisen asenne on kohdillaan. Viestintä oli aktiivista ja asiakaslähtöistä, kaikki ryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita.” – Kommentti opiskelijaryhmän toiminnasta, Bestron Oy

Projektit lähtevät yritysten tarpeista

Kokonaisuudessaan opiskelijoiden projektit sisältävät aina sekä suunnittelun, toteutuksen että tulosten arvioinnin. Prosessi etenee yleensä siten, että ensin opiskelijatiimit ideoivat ja konseptoivat eri vaihtoehtoja toimeksiantajalle, jonka jälkeen he esittelevät niitä yrityksen edustajalle. Yhteistyössä toimeksiantajan kanssa valitaan yrityksen mielestä kiinnostavin vaihtoehto, jota lähdetään työstämään eteenpäin. Tämä jälkeen opiskelijatiimit alkavat kehittää ja testata konseptiaan tai ideaansa yrityksen reunaehtojen ja vaatimusten mukaan. Lopputulos esitellään kurssin päätteeksi yritykselle ja siitä laaditaan myös raportti. Kaikkiaan projektia on aikaa toteuttaa neljä kuukautta.

Opiskelijoiden asiantuntijuutta kehittävä

Kurssilla opiskelijat toimivat aina 4-5 hengen tiimeissä. Jokaisessa tiimissä on opiskelijoita sekä markkinoinnin, johtamisen, että laskentatoimen pääaineista. Vaikka projekti liittyisi selkeimmin yhden pääaineen aihealueeseen, jokaisen opiskelijan pitää luoda projektissa tilaa myös omalle asiantuntijuudelleen.

Jos projekti esimerkiksi käsittelisi valitun tuotteen tai palvelun laadun kehittämistä, mikä teemana on perinteisesti vahvasti markkinoinnin vastuualueelta, tiimi miettii yhdessä, miten laskentatoimen ja johtamisen opiskelijat pystyvät myös edistämään projektin toteutusta kohdeyrityksessä oman asiantuntijuutensa näkökulmasta. Se voi liittyä esimerkiksi palvelun laadun johtamiseen tai laadun kehittämisen kustannusvaikutuksiin. Näin opiskelijat pääsevät oppimaan myös toisiltaan ihan eri tavalla, kun eri pääaineiden näkökulmat integroituvat projektissa luonnollisesti yhteen. Opiskelijoille syntyy omaa pääainetta laajempi näkemys siitä, miten projektien suunnittelu ja toteutus vaativat eri näkökulmien huomioimista. Tästä tulee myös kurssin nimi Integroiva projektityö. Myös yritykset saavat paljon lisäarvoa tämän toimintatavan kautta.

Yhteistyö on palkitsevaa myös ohjaajilleen

Kurssilla on mukana myös opettaja kaikista kolmesta pääaineesta. Näin saadaan eri oppiaineiden näkökulmat vahvemmin esiin kurssin toteutuksessa. Kurssivastaavien kokemuksen mukaan yritysyhteistyö oppimismuotona on hyvinkin mielekäs ja mielenkiintoinen. Monesti vastuuopettajat ovat pilke silmäkulmassa todenneet, että luultavasti he itse oppivat eniten kurssin aikana.

Projektien ohjaaminen ja tiimien valmentaminen on erilaista kuin perinteisellä luentokurssilla. Se vaatii aluksi myös opettajilta astumista epämukavuusalueelle. Ohjaus- ja valmentamismenetelmät käyvät kuitenkin nopeasti tutuiksi, ja opettajuus on siitä eteenpäin enemmänkin kanssakulkemista kuin opettamista.

Yrityspalaute on ollut positiivista

”Lopputulos on konkreettinen, se antaa yritykselle hyvää tietoa ajankuvasta, nuorten näkemyksistä ja ehdotusta siitä, miten tilannetta voisi korjata. Asenne oli kohdallaan, työ otettiin jämptisti vastaan, koko ajan oli luottavainen olo työn edistymisestä. Myös viestintä ja muu kommunikointi ryhmän kanssa oli hyvää luokkaa. Jäi mielikuva, että ryhmän opiskelijoiden välinen kemia toimi hyvin ja jokainen teki oman osansa tehtävästä. Erittäin hyvä ryhmä kaikkinensa! ” – Palaute opiskelijaryhmän toiminnasta, OP Länsi-Suomi

Vaikka onnistumisia ja mahtavia esimerkkejä löytyy paljon, on silti hyvä muistaa, että opiskelijat osallistuvat tällä kurssilla yliopiston oppimisprosessiin ja siksi heillä on aina oikeus myös epäonnistua. Siksi projektit eivät koskaan ole konsulttitöitä, vaan niiden tehtävänä on auttaa opiskelijoita kehittymään asiantuntijoina.

Kurssin vastuuopettajat käyvät etukäteen keskustelua yhteistyöyrityksen kanssa, ja siinä tuodaan esiin opiskelijoiden oikeus epäonnistumiseen ja mahdolliset riskit, joita tähän projektiin voisi liittyä. Kurssin aikana pyritään omaksumaan ”fail fast, fail forward”-mentaliteetti. Vaikka epäonnistumisille siis pitää antaa tilaa ja mahdollisuus, niitä harvoin tapahtuu. Sen sijaan yhteistyöyritysten palaute on melkein poikkeuksetta erittäin positiivista ja yritysten odotukset ovat ylittyneet.

Parasta tällä kurssilla on, kun opiskelijat innostuvat yritysten projekteista ja oppivat luottamaan omaan osaamiseensa! Vaikka tiimit välillä jumittuvat ja ryhmän askeleet vievät enemmän sivusuuntaan kuin eteenpäin, projektin ja kurssin lopussa on uskomattoman hienoa nähdä opiskelijoiden ylpeys heidän silmissään, kun yrityksen palautteessa lukee: ”Tämä ylitti kaikki meidän ennakko-odotukset reippaasti ja moni asia oli meille todella hyödyllinen.”

Viestintä oli aktiivista ja asiakaslähtöistä, kaikki ryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita.” – Kommentti opiskelijaryhmän toiminnasta, Bestron Oy

JOACHIM RAMSTRÖM

KTT, yliopistonlehtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

ESSI SARU

KTT, yliopistonlehtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö