Jäsenlehti 4-2011

Turun Seudun Ekonomit ry • JÄSENLEHTI 4/2011 •

Ä T S Ä K I R Ä V A T T O U V U P P LO 6

DYNAAMISILLA KYVYKKYYKSILLÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

10

PROFILOITUMINEN SOSIAALISESSA MEDIASSA

12

JOULUKIRKKO TAIDEKAPPELISSA

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys Sisällys Ihmisten välisestä viestinnästä vähäsen…..............3 Viestinnän monet kasvot...........4

T

urun Seudun Ekonomit ry:n kulunut toimintavuosi on ollut jälleen varsin aktiivinen. Yhdistys on järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia, koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia. Jäsenemme ovat myös voineet osallistua Suomen Ekonomiliiton Turussa järjestämiin tapahtumiin. Tapahtumien järjestämisessä ja ideoinnissa johtokunta on pyrkinyt mahdollisimman hyvin vastaamaan saamaansa palautteeseen ja sen perusteella pyrkinyt järjestämään jäsenistön toiveiden mukaisia tapahtumia. Tässä olemmekin mielestäni onnistuneet varsin hyvin. Olen pannut ilolla merkille, että tilaisuuksissa on näkynyt paljon sellaisia jäseniä, joita en aiemmin ole tavannut. Erityisesti nuorten jäsenten osallistuminen on viime aikoina lisääntynyt, ja se on toiminnan jatkuvuuden kannalta mielestäni erinomainen juttu.

Kuluvana vuonna toimintamme teemana on ollut luova teollisuus ja Turun kulttuuripää-

kaupunkivuosi. Teema on näkynyt toiminnassa erityisesti laadukkaina kulttuuritapahtumina ja yritysvierailuina teeman mukaisiin yrityksiin. Tulevan vuoden 2012 teemana tulee puolestaan olemaan paikallisuus ja nimenomaan paikallisuus sen monissa eri ilmenemismuodoissa.

Paikallisuusteeman puitteissa tulemme tutustumaan muun muassa mielenkiintoisiin paikallisiin yrityksiin, paikalliseen ruokakulttuuriin, ja mahdollisuuksien mukaan pyrimme myös vaikuttamaan esimerkiksi paikallisten ekonomien työllistymiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Uskon, että tästä paikallisuusteemasta jokaisen jäsenen on helppo löytää kiinnostavia tapahtumia ja ajatuksia. Mikäli sinulla on ideoita tapahtumista, niin otathan yhteyttä.

Vuodenvaihde on monissa organisaatioissa muutoksen aikaa, ja sitä se on myös TSE ry:ssä.

Marraskuussa yhdistyksen syyskokouksessa valitaan erovuorossa olevien jäsenten tilalle uudet jäsenet johtokuntaan. Uusi johtokunta aloittaa toimintansa tammikuussa. Johtokunnan uudet jäsenet esitellään seuraavassa lehdessä. Myös Ekonomiliitto valitsee marraskuisessa liittokokouksessaan uusia toimijoita liiton johtoon. Liiton nimitystoimikunnan jäsenenä uskon ja toivon, että kokouksessa valitaan liittohallitukseen tulevaksikin kaudeksi sellaisia henkilöitä, jotka riittävän ennakkoluulottomasti uskaltavat kehittää liittoa yhä paremmin vastaamaan alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Liittohallituksen lisäksi uusia henkilöitä valitaan myös SEFEn hallituksen alaisiin toi-

mikuntiin. Muistutankin nyt vielä tässä yhteydessä mahdollisuudesta asettautua ehdolle, sillä hakuaikaa on jäljellä 30.11. saakka. Turun Seudun Ekonomien kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että yhdistyksellämme olisi jatkossakin edustus toimikunnissa. Paikallisesti tärkeitä asioita voi edistää erinomaisesti osallistumalla koko liiton toiminnan kehittämiseen.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille oikein hyvää loppuvuotta ja tunnelmallista joulun odotusta!

Ville Niukko, puheenjohtaja

2

Dynaamisilla kyvykkyyksillä merkittävä rooli pk-yritysten kansainvälisessä kasvussa..........6 Ekonomit karnevaalitunnelmissa...............8 Profiloituminen sosiaalisessa mediassa..................................10 Nuoren kauppatieteilijän haaveammatti: kasvuyrittäjä...11 Joulukirkko taidekappelissa....12 Kakolanmäen uumenissa puhdistuu vesi.........................13 Tulevat tapahtumat.................14 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Paula Kairinen Avustaja: Nina Hamburg Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Tema-Team Oy, Turku ISSN 1797-5964

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Ihmisten välisestä viestinnästä vähäsen…

V

iestintä on yhtä kuin sanat ja elekieli. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat samansuuntaisia, emme juuri mieti puhujan eleitä, ilmeitä tai äänensävyjä. Mutta jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat erilaisia, luotamme tiedostamattomasti sanattomaan viestintään, ennemmin kuin sanalliseen, vaikka puhuja kuinka yrittäisi meitä puhumalla vakuuttaa. Tämä pätee varsinkin tunteiden ja asenteiden viestimiseen. Kaupan kassoilla tapaa useimmiten henkilöitä, joiden olemus on ristiriidassa kohteliaiden sanojen kanssa.

Tiedämme kaikki tilanteita , jossa sanoja ei tar-

vita. Eleet ja ilmeet välittävät silti viestin tehokkaasti perille. Klassisin esimerkki on olla turistina vieraassa maassa, jonka kieltä emme osaa ja ymmärrä. Silti saamme perusasiamme hoidetuksi pelkällä elekielelläkin.

Sanatonta viestintää tulkitsemme jokainen omien linssiemme läpi. Kasvatuksemme, aikaisemmat elämänkokemuksemme, koulutuksemme, työmme, kulttuurimme ja kansalaisuutemme vaikuttavat siihen, miten maailmaa katsomme ja siellä toimimme.

Toiset ovat esimerkiksi oppineet, että ihmisten välisessä kanssakäymisessä kuuluu hymyillä, toiset ovat asioidessaan ja vieraiden ihmisten seurassa taas totisempia. Koska toisten linssit ovat ruusunpunaiset ja toisten harmaat tai mustat, myös virheitä tulkinnoissa tapahtuu. Mitään absoluuttista totuutta kun ei ole.

Yrittäessämme päätellä valehteleeko tai huijaako joku meitä luo-

tamme yleensä intuitioon ja elekieleen. Ellei valhe koske selviä faktatietoja, ainoat merkit henkilön epärehellisyydestä ovat äänensävy,

kehonkieli ja kasvojen ilmeet. Emme ehkä pysty välttämättä tietoisesti havaitsemaan näitä merkkejä, mutta ne voivat herättää meissä epämääräisiä tuntemuksia ja aavistuksia. Tietysti voisimme harjoitella taitojamme arvioida muiden rehellisyyttä sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta jos emme saa selvää palautetta osuiko päätelmämme oikeaan vai ei, emme voi kehittyä siinä mitenkään ajan myötä. Luulisi, että keskimääräistä paremmin sanattomia viestejä ovat kehittyneet tulkitsemaan poliisit, lakimiehet, tuomarit ja psykiatrit sekä muut sellaisten ryhmien edustajat, jotka kohtaavat useammin ja vakavampia valheita kuin tavalliset ihmiset. Näin ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan välttämättä ole.

Todella harva maailmassa pystyy tulkitsemaan ihmisten kasvoilta ns. mikroilmeitä, kuten karismaattinen Cal Lightman sarjassa Paljastavat valheet. Hänen merkilliset kykynsä voivat vaikuttaa televisioväen mielikuvitukselta, mutta hahmo perustuu itse asiassa todelliseen henkilöön. Professori Paul Ekmanin kuudennen vaiston salaisuus on vuosikymmenien kokemus ja palaute. Hän on tutkinut urallaan suuren määrän kasvoja ja ilmeitä, niin ihmisten kuin apinoidenkin. Paul Ekmania kutsutaankin ”ihmisvalheenpaljastajaksi”, ja hänen tarkkuutensa on peräti 95 prosenttia. Millaistakohan Ekmanin arki mahtaa olla, kun hän huomaa ns. valkoisetkin valheet, joiden perimmäinen tarkoitus on useimmiten vain hyvä?

Teksti: Paula Kairinen

Asetu ehdokkaaksi SEFEn toimielimiin kaudelle 2012–2013 Ekonomi- tai kylterijäsenenä voit vaikuttaa ja olla kehittämässä SEFEn tarjoamia jäsenpalveluja, jäsenten asemaa työelämässä, kauppa­ tieteellistä koulutusta ja alan opiskelijoiden asemaa yhteiskunnassa tai parantamassa akateemisten yrittäjien toimintaedellytyksiä.

Haemme aktiivisia toimijoita SEFEn toimielimiin: n n n n n

Palvelutoimikunta Työelämätoimikunta Koulutuspoliittinen toimikunta Opiskelijapoliittinen toimikunta Yrittäjäneuvottelukunta

Jokaiseen toimielimeen valitaan 5–8 jäsentä. Toimielimet kokoontuvat 6–9 kertaa vuodessa, pääsääntöisesti iltaisin. Ehdokkuus ei edellytä, että toimit jäsenyhteisösi hallituksessa tai johtokunnassa.

SEFEn toimielimiin asetutaan ehdokkaaksi täyttämällä verkkosivuilla oleva hakulomake CV-tietoineen. Mikäli olet aiemmin syksyllä asettunut ehdokkaaksi SEFEn hallitukseen ja ilmoittanut samassa yhteydessä ehdokkuutesi myös toimielimiin, ei uutta hakemusta tarvitse lähettää.

Lisätietoja ja hakuohjeet löydät SEFEn jäsensivuilta www.sefe.fi/toimielimet Hakuaikaa on 30.11.2011 saakka.

3

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Viestinnän monet kasvot Teksti: Helena Levonmaa

Asiantuntijaorganisaatiossa viestintä ei voi olla vain yhden henkilön vastuulla, vaan sitä tekevät kaikki. Johto luo maaperän avoimelle organisaatiokulttuurille, ja hyvä työnantaja velvoittaa koko henkilöstön viestimään.

VMP Groupissa viestintäpäällikkö toimii tiiviissä yhteistyössä viestinnästä kokonaisvastuun kantavan toimitusjohtajan kanssa. Samalla yhteistyötä tehdään sekä johtoryhmän, markkinoinnin että henkilöstöosaston kanssa.

Kun minua pyydettiin kertomaan mitä viestintäpäällikön päivä pitää sisällään, iski epäusko. Kahta samanlaista työpäivää ei tässä työssä ole eikä aamulla aina tiedä mitä päivä tuo tulleessaan. Hyvä viestintä onkin ennakkosuunnittelun lisäksi valmiutta reagoida sidosryhmien tietotarpeisiin.

Tässä työssä täytyy olla tuntosarvet herkkänä moneen suuntaan.

Päivän lehdessä voi lukea jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuden viestinnälle. Tai yrityksen omassa toiminnassa voi tapahtua jotain, mikä vaatii välitöntä tiedon jakamista. Henkilöstöpalveluala on usein esillä mediassa

MAINOSTUOTTEET JA LIIKELAHJAT Kun haluat kasvattaa myyntiäsi ja hankkia uusia asiakkaita, on hyvin valittu liikelahja tehokas väline.

Mastermark on vahva ja luotettava suomalainen liikelahja-alan asiantuntijayritys.

TUTUSTU KOTISIVUILLAMME! www.mastermark.fi

4

ja meidän tehtävä alan johtavana toimijana on ottaa kantaa ja vaikuttaa.

Vastuullisena yrityksenä meillä on velvollisuus jakaa tietoa.

Oman toimialamme lisäksi seuraamme jatkuvasti ympäröivää yhteiskuntaa: työmarkkinoiden ajankohtaisia asioita, lainsäädännön muutoksia, työntekijä- ja työnantajaliittojen liikkeitä sekä päivän politiikkaa.

Mitä se viestintä tekee?

Tehtäväni VMP Groupin viestintäpäällikkönä on suunnitella, toteuttaa ja samalla jatkuvasti pyrkiä kehittämään yrityksen viestintää yhdessä johdon kanssa. Meillä viestinnän sidosryhmiä ovat oma henkilöstö, johto ja omistajat, yritys- ja työntekijäasiakkaat, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit sekä kuka tahansa muu, joka jollain lailla on kiinnostunut toiminnastamme.

Viestintätyön tekee haasteelliseksi ja mielenkiintoiseksi juuri sen moniulotteisuus. Sen lisäksi että viestintä on tiedotusta ja vuorovaikutusta oman henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien suuntaan, on se samalla vaikuttamista ja johtamista.

Yrityksen viestintäasiantuntijan – ainakin pienessä tai keskisuuressa yrityksessä – täytyy olla moniottelija, joka on perillä vähän kaikesta ja osaa yhdistää eri asioita. Osaamisvaatimuksiin kuuluukin luonnollisesti jatkuva uuden oppiminen ja nopea omaksuminen. Yleensä joudun työssäni esittämään enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Viestintä integroituu kaikkeen Myös meillä, kuten monissa muissakin yrityksissä, puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Nämä eivät kuitenkaan ole erillisiä asioita, vaan ne kulkevat käsi kädessä, koska sisäinen viesti ei saa olla ristiriidassa ulkoisen viestin kanssa. Viestinnällä onkin monet kasvot: Se jakautuu osaksi markkinointia ja brändityötä, osaksi yhteiskuntasuhteita ja vaikuttamista sekä osaksi HRM:ää ja johtoa.

Sisäinen viestintä on hyvin pitkälti henkilöstöjohtamista. Viestinnän pitääkin tehdä tiivistä yhteistyötä HR-osaston kanssa. Meillä koko johto ja kaikki esimiehet tekevät sisäistä viestintää, se ei siis ole pelkästään minun heiniäni. Viestinnän täytyy kuitenkin olla koordinoitua, joten viestintäpäällikkönä tehtäväni on toimia johdon konsulttina. Yhdessä mietitään miten mistäkin asiasta tulisi mahdollisimman tehokkaasti viestiä.

Myös markkinoinnin ja viestinnän integroituminen toisiinsa on oleellista. VMP:n markkinointiviestintä käsitetään yhtenä kokonaisuutena, jolla on yksi yhteinen tavoite: olla alan tunnetuin ja halutuin brändi.

Vaikka virallisesti en ole osa markkinointiosastoa vaan toimin suoraan toimitusjohtajan alaisena ”yhden naisen viestintäosastona”, suunnitellaan PR- ja viestintätoimenpiteet käsi kädessä kaiken muun markkinointiviestinnän kanssa.

VMP:n markkinoinnissa on neljän hengen tehotiimi, ja kokonaisuutta johtaa markkinointijohtaja Ville Heinonen. Kuulun tähän porukkaan viidentenä jäsenenä erittäin mielelläni yli osastojen rajojen. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä markkinointiviestintäkumppanimme OSG Groupin kanssa. Yhteistyö kattaa mainonnan, viestinnän, tapahtumamarkkinoinnin ja digipuolen. Viestintätoimisto on tärkeä linkki myös PR-toimissa median suuntaan.

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

VMP Group on Suomen suurimpiin kuuluva ja palveluverkostoltaan valtakunnan laajin henkilöstöpalvelualan konserni. Ketjun liikevaihto vuonna 2010 oli 101 miljoonaa euroa. VMP tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valikoiman yrityksen liiketoimintaa tukevia ratkaisuja, joihin kuuluvat henkilöstövuokraus- ja rekrytointi-, ulkoistus- ja koulutuspalvelut sekä ulkomaalaisten ammattilaisten välittämiseen erikoistunut kansainvälinen rekrytointi. Vuonna 1988 perustettu konserni on suomalaisessa yksityisomistuksessa, ja se haluaa olla mukana kehittämässä työelämän vastuullista tuottavuutta kaikilla markkina-alueillaan. VMP Group toimii franchisingperiaatteella Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Romaniassa. Vuonna 2010 VMP työllisti 14 000 työntekijää 4 000 asiakasyritykseen.

Koko organisaatio viestii Viestintä nivoutuu kaikkialle yritykseen. Näkisin, että viestintäosaston tai -asiantuntijan tehtävä on erityisesti toimia viestinnän suunnannäyttäjänä ja kehittäjänä sekä luoda puitteet avoimelle ja vastavuoroiselle viestinnälle.

Viestintää ei saisi käsittää liian yksiulotteisena eikä se saisi kaatua yhden tai kahden henkilön niskaan yrityksessä. VMP:ssä tämä on ymmärretty enkä edes voisi kuvitella sellaista tilannetta, jossa minä yksin hoitaisin viestintää, vaikka se minun päätyöni onkin.

Asiantuntijaorganisaatiossa kaikki toiminta on viestintää. Tämä myös jakaa viestintävelvollisuuden tai -vastuun kaikkialle organisaatioon.

Henkilöstöä on hyvä muistuttaa siitä, että kaikilla on oikeus ja velvollisuus viestiä. Johdon tehtävä on näyttää mallia ja rakentaa puitteet sellaiselle organisaatiokulttuurille, jossa jokaisella on uskallusta avata suunsa.

Viestinnällä onnistumisellahan on vaikutus kaikkeen yrityksen toimintaan.

Koulutuksilla huomio viestintään Viimeisen vuoden aikana olen vetänyt omalle henkilöstölle viestinnän koulutuksia, joissa on käyty läpi hyvän viestinnän periaatteita sekä viestinnän vastuunjakoa. Samalla olen muistuttanut siitä, että kaikki tekevät viestintää. Jokaisen työntekijän olisi hyvä miettiä omalta osaltaan, miten itse voi edistää osastojen välistä ja sisäistä tiedonkulkua sekä kantaa vastuuta avoimuudesta.

Koulutuksista saa aina hedelmällistä palautetta viestinnän kehittämiseen. Viestinnän haaste onkin juuri se, että jokainen kokee sen eri tavalla.

Uusi strategia, lisää viestintää kiitos Tuore Viestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että hyvä viestintä on entistä ratkaisevampi osa onnistunutta johtamista.

Myös strategiataidot ja liiketoiminnan ymmärtäminen ovat viestinnän asiantuntijan tärkeitä osaamisalueita.

Saman tutkimuksen mukaan suomalainen yritysjohto ymmärtää viestinnän tärkeyden. Myös VMP:ssä lähdetään siitä, että viestintäosaston täytyy olla koko ajan iholla siitä, mitä yrityksessä tapahtuu. Olen mukana johtoryhmätyöskentelyssä, jossa yhdessä poimimme ne aiheet, joista täytyy viestiä eteenpäin.

Sanotaan, että viestinnän merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Muutosviestintä onkin oma taiteenlajinsa. VMP:ssä on uuden strategian jalkautus käynnissä, ja jalkautuksessa lähdimme siitä, että aktiivinen ja avoin viestintä on yksi strategian toteutumisen kulmakivistä.

Johdon tehtävänä on omalla työllään ja viestinnällään jatkuvasti varmistaa, että kaikissa yksiköissä toimitaan uuden strategian mukaisesti.

Arkiviestinnän lisäksi teemmekin erillistä sisäistä strategiaviestintää suoraan ylimmältä johdolta. Toimitusjohtaja Mika Kaukonen kirjoittaa viikoittain henkilöstöblogia, lisäksi julkaisemme jatkuvasti strategian mukaisia onnistumisia. On tärkeää, että strategia nivotaan kaikkeen viestintään ja henkilöstölle osoitetaan, että strategia etenee oikeaan

KTM Helena Levonmaa on tehnyt VMP:n viestintää kolme vuotta, aluksi tiedottajana ja nyt viestintäpäällikkönä.

Kauppakorkeassa mielenkiintoisimmat kurssit liittyivät brändäykseen ja henkilöstöjohtamiseen, aiheisiin jotka tiiviisti liittyvät henkilöstöpalveluiden viestintään.

suuntaan. Näin toimitaan, kunnes uusi toimintatapa tulee jokaisen selkäytimestä.

Viestintä kehittyy yrityksen mukana Olen ollut työelämässä noin kahdeksan vuotta, joista kolme vuotta VMP:llä. Näistä jokainen vuosi on ollut hyvin erilainen ja tuonut mukanaan uudet viestinnän vaateet. Oma toimenkuvani on kehittynyt ja yritys ympärilläni on ottanut uuden suunnan. Olemme lähteneet rakentamaan uutta brändiä ja lanseeranneet kokonaan uuden palvelukonseptin.

Henkilöstöpalveluala reagoi vahvasti suomalaisen työ- ja yrityselämän muutoksiin, joten toimialamme ja yrityksemme kehittyy jatkuvasti.

Myös yrityksen viestinnän on kyettävä reagoimaan jatkuviin muutoksiin.

5

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Dynaamisilla kyvykkyyksillä merkittävä rooli pk-yritysten kansainvälisessä kasvussa Teksti ja kuva: Arto Kuuluvainen

Arto Kuuluvaisen kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöstutkimus Dynamic capabilities in the international growth of small and medium-sized firms (Dynaamiset kyvykkyydet pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisessä kasvussa) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa 7. lokakuuta 2011.

T

ällä hetkellä monet toimialat kohtaavat kovempaa markkinaturbulenssia kuin koskaan aiemmin, ja tämä tekee tulevaisuuden ennakoinnista hyvin haastavaa. Erityisesti tämä haaste korostuu, kun tutkimme ilmiötä pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten näkökulmasta. Pk-yrityksille on kuitenkin elintärkeää, että ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti vastaamaan asiakkaidensa muuttuviin vaatimuksiin. Tämä puolestaan vaatii yrityksiltä prosessien jatkuvaa muokkaamista. Näiden muutosten tulee pohjautua tietoon, jossa yhdistetään signaalit, joita organisaatio on onnistunut keräämään niin virallisista kuin epävirallisistakin lähteistä. Esimerkkejä virallisista tietolähteistä ovat mm. pankkien ja tutkimuslaitosten tuottamat raportit, kun taas epävirallinen tieto siirtyy esimerkiksi keskusteluissa asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa.

6

Dynaamiset kyvykkyydet kilpailuedun lähteenä Dynaamisten kyvykkyyksien teoria perustuu näkemykseen, jonka mukaan yrityksen kilpailuedut ovat seurausta sen kyvystä jatkuvasti muokata ja uudelleen järjestellä resurssejaan ja kyvykkyyksiään.

Esimerkki tästä on se, että onnistunut etabloituminen uusille maantieteellisille markkinoille edellyttää pk-yritykseltä usein rekrytointeja ja investointeja koulutukseen. Jollei yritysjohto ole lainkaan valmistautunut uusilla markkinoilla törmättäviin kulttuurillisiin haasteisiin, voivat seuraukset olla kohtalokkaita. Pahimmillaan yhden johtajan tökerö käytös voi pilata koko yrityksen mahdollisuudet luottamuksellisten suhteiden rakentamiseen paikallisen partnerin kanssa. Tämän tason kulttuurillisia

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

haasteita on tunnistettavissa muun muassa suomalaisten ja japanilaisten liiketoimintakulttuurien kohdatessa. Yritysjohdon tulee siis ymmärtää, että kansainvälinen kasvu vaatii kykyä muuttaa yrityksen resursseja ja prosesseja. Tämä kyky toteuttaa muutoksia ilmentää yritysjohdon dynaamisia kyvykkyyksiä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, etteivät dynaamiset kyvykkyydet synny itsestään vaan ne ovat tyypillisesti organisatorisen oppimisen tulos.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, kuinka pk-yritykset voivat kasvaa kansainvälisillä markkinoilla, sekä analysoida dynaamisten kyvykkyyksien roolia tässä kasvussa. Tutkimus on tapaustutkimus, ja se perustuu neljän suomalaisen valmistavan teollisuuden pk-yrityksen kansainväliseen kasvukehitykseen keskittyen erityisesti vuosien 2002 ja 2010 välisiin tapahtumiin.

Esimerkkejä dynaamisista kyvykkyyksistä pk-yritysten kansainvälisessä kasvussa Analyysin perusteella tunnistettiin useita tekijöitä, joiden voidaan nähdä edistävän dynaamisten kyvykkyyksien kehittymistä kansainvälisillä markkinoilla kasvavissa pk-yrityksissä. Näitä tekijöitä ovat yritysjohdon kokemus, yrityksen rahoitusresurssit, tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kyvykkyydet, oppimiseen liittyvät kyvykkyydet sekä omistajuusmuutokset. Tutkimuksen merkittävimpänä antina voidaan kuitenkin pitää konkreettisia esimerkkejä dynaamisista kyvykkyyksistä, joiden tutkimus on tähän saakka ollut pääosin konseptuaalista. Tutkimuksessa siis havainnollistetaan käytännön esimerkkeihin peilaten sitä, miten tutkitut yritykset ovat muokanneet kyvykkyyksiään vastaamaan paremmin muuttuneen liiketoimintaympäristön vaatimuksia. Tutkimuksen lopuksi abstraktiotasoa nostettiin, jotta oli mahdollista tunnistaa kolme dynaamista kyvykkyyttä, jotka olivat läsnä kaikkien tutkittujen pk-yritysten kansainvälisessä kasvukehityksessä. Näitä dynaamisia kyvykkyyksiä kutsutaan tutkimuksessa tiedon sulauttamisen kyvykkyyksiksi, resurssien hankinnan ja integroinnin kyvykkyyksiksi ja dynaamisiksi kansainvälistymiskyvykkyyksiksi. Kaikissa tunnistetuissa dynaamisissa kyvykkyyksissä on vahvasti läsnä yritysjohdon kyky muokata yrityksensä jokapäiväisessä liiketoiminnassa tarvittavia kyvykkyyksiä.

Tiedon sulauttamisen kyvykkyydet heijastelevat yritysjohdon kykyä kerätä jatkuvasti informaatiota useista eri lähteistä ja sitten yhdistää se niin, että lopputuloksena syntyy kattava kokonaiskuva pk-yrityksen liiketoimintaympäristöstä muutoksineen. Nämä johtajat ovat myös kyenneet sopeuttamaan yrityksensä prosesseja tähän tietoon perustuen, mikä auttaa yrityksiä hyödyntämään uudet liiketoimintamahdollisuudet tehokkaammin.

Resurssien hankinnan ja integroinnin kyvykkyydet puolestaan heijastelevat johdon kykyä tukea yrityksensä kansainvälisiä kasvupyrkimyksiä hankkimalla uusia resursseja ja yhdistelemällä niitä tehokkaasti yrityksen jo olemassa oleviin resursseihin. Kansainvälisen kasvun näkökulmasta esimerkiksi henkilöstöresursseja täytyy jatkuvasti muokata ja kehittää, sillä kansainvälisten operaatioiden tehokas toteuttaminen eroaa usein merkittävästi siitä, mihin yritykset ovat tottuneet kotimarkkinoillaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa paikallisen henkilöstön rekrytointia, sillä nämä henkilöt tuntevat jo alueen liiketoimintakulttuurin ja omaavat paikallistason kontaktiverkoston.

Dynaamiset kansainvälistymiskyvykkyydet tarkoittavat yritysjohdon kykyä muokata ja hioa kansainvälistymisstrategiaansa vastaamaan erilaisten markkinoiden tarpeita. Yritys on voinut esimerkiksi aiemmin toimia kansainvälisillä markkinoilla pelkästään agenttien tai muiden paikallisten välikäsien kautta, mutta sitten yritysjohto havaitsee liiketoimintamahdollisuuden, johon tarttuminen edellyttää intensiivisempää läsnäoloa kohdemarkkinoilla. Näin ollen yritys perustaa maahan uuden kansainvälisen myyntikonttorin. Tämä esimerkki kuvaa sitä, että yritys-

johdolla on tarvittaessa kykyä ja rohkeutta muokata kansainvälistä kasvustrategiaansa.

Mitä käytännön hyötyjä tämän tutkimuksen tuloksista sitten on?

Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa nimenomaisesti niille yritysjohtajille, jotka tähtäävät kasvattamaan yritystään kansainvälisillä markkinoilla.

Esimerkkejä tällaisesta tiedosta ovat tutkittujen pk-yritysten liiketoiminnasta tunnistetut hyvät käytännöt, jotka on mahdollista siirtää pienellä viilauksella myös muiden yritysten liiketoimintaan. Tämän lisäksi tutkimus korostaa tiettyjen prosessien roolia kansainvälisen kasvuprosessin aikana ja ohjaa lukijaa kiinnittämään näihin huomiota kansainvälistä kasvustrategiaa suunniteltaessa.

KTT Arto Kuuluvainen Tutkimuspäällikkö Centre for Collaborative Research (CCR), Tutkimusyhteistyö Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tule opiskelemaan vuorovaikutteista työelämän kehittäjän työtapaa arvostettuun koulutusohjelmaamme!

Työnohjaaja- ja prosessikonsulttikoulutus 2012–2014 (80 op) Työnohjaaja- ja prosessikonsulttikoulutuksen laaja ja monipuolinen sisältö tarjoaa vahvan ammatillisen perustan ohjaustoiminnalle.

Koulutuksen aikana perehdytään sekä teoriassa että käytännössä yksilön ja organisaation oppimisprosessin suunnitteluun ja ohjaukseen.

Koulutus alkaa kaksiosaisella aloitusjaksolla 8.–10.2. ja 14.–15.2.2012 Ilmoittautumiset viimeistään 30.11.2011 verkkolomakkeella: http://brahea.utu.fi/taydennyskoulutus/kasvatus/ tyonohjaus 7

E kon om it ka rn e Turun Kauppakorkeakouluseuran perinteikäs Merkuriuksen Karnevaalit -gaalailta keräsi tuhatkunta juhlijaa hotelli Caribiaan. Turun kauppakorkeakoulun tutkimustoimintaa tukeva hyväntekeväisyysgaala on järjestetty vuodesta 1971 lähtien, ja tämä 8.10.2011 järjestetty juhla oli järjestyksessään kahdeskymmeneskolmas. Illan tuotto käytetään Turun kauppakorkeakoulun akateemisen tutkimuksen hyväksi tukemalla väitöskirjan tekijöitä sekä nuorten opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja.

Karnevaalitunnelmissa juhli lukuisia yritysmaailman sekä akateemisen maailman edustajia. Illan juontajina toimivat karismaattiset Baba Lybeck ja Urpo Martikainen. Teemana oli Fine Dining, ja herkullinen illallismenu oli ahvenanmaalaisen huippukokin Michael Björklundin käsialaa. Musiikista vastasi Mercurius House Band sekä perinteikäs

Illan loistava juontajapari Baba Lybeck ja Urpo Martikainen.

Jari ja Satu Lähteenmäki, Pentti Hakkarainen ja Hannele RantaLassila sekä Aija Bärlund.

8

Turun Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Martti Oksa ja vaimonsa Marja.

tanssiorkesteri Dallapé, solistinaan Sami Saaren lisäksi hurmaava Maria Ylipää. Lisäksi illan aikana juhlakansaa viihdytti Turun yliopiston ylioppilaskunnan laulajien moniääninen kvartetti Kosteat Kosijat.

Illan ohjelmaan kuului myös tuoreiden tohtoreiden esittely, ja kiitospuheen heidän puolestaan piti Antti Fredriksson. Illan perinteisessä huutokaupassa myytiin taitelija Johanna Oraksen maalaama taulu Turku – always on my mind, jossa oli sommiteltuna Turun historiaan liittyviä elementtejä. Jännittävässä huutokaupassa hinta kohosi uuteen ennätykseen, kun Antti Aarnio-Wihuri huusi taulun itselleen 51 000 eurolla.

Teksti: Ville Niukko Kuvat: Juha Hämäläinen, Kuvapalvelu Haukkuvat

Taidehuutokaupan meklari, seuran kunniapuheenjohtaja Jukka Wihanto ja taiteilija Johanna Oras

Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja 1996–1999 Veikko Autio ja vaimonsa Marketta.

Antti Aarnio-Wihuri, taulun uusi omistaja ja Johanna Oras, kukitettu taiteilija.

Heidi Tuominen, karnevaalitoimikunnan 6-kertainen vetäjä 1997–2007 sekä seuran puheenjohtaja 2000– 2003 Clas Göran Hagström ja vaimonsa Hannele.

va a litunn elm issa

Menu à la Michael Björklund – alkuun ”Dillsmaksatt laxtartar med syrade tomater och gurka toppad med sikrom”.

Kokki juontajien tentissä: Baba Lybeck på svenska, Urpo Martikainen suomeksi, Michael Björklund, både-och.

Näyttelijä ja laulaja Maria Ylipää, MerkuKTT Antti Fredrikssonin kiitospuhe riuksen Karnevaaleissa 2011 Dallapén solis- kaksivuotisen ”merkuriadin” aikana tina, helmikuussa 2012 Abba -musikaalin väitelleiden 19 tohtorin puolesta.

Kristina från Duvemåla pääosassa.

Matti ja Leena Alahuhta sekä Riitta ja Tapio Reponen.

Ami ja Marjut Wardi sekä Maija ja Tommi Kyttä.

Karnevaalien järjestelytoimikunta: Leevi Parsama, Leena Virtanen, Heidi Tuominen, Mimmi Junkola (koordinaattori), Yrjö Kokkonen (puheenjohtaja) ja Terhikki Saari.

Illan arpajaisten onnettarena Anne Berner avustajinaan Tarja Jalonen ja illan juontajat.

Jyri Arponen ja Virpi Wendelin-Arponen.

Pirjo Isomäki, Lars Lönnqvist ja Miia Ranne sekä Marco ja Jessica Casagrande.

9

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Profiloituminen sosiaalisessa mediassa Teksti ja kuva: Minna Valtari

V

iestinnän ja kommunikaation maailma on muuttunut viime vuosien murroksessa paljon. Ennen ainoastaan isoilla organisaatioilla oli keinoja viestiä ihmisille – sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa. He kertoivat, mitä maailmassa tapahtuu.

Nykyisin meillä kaikilla on verkossa mahdollisuus luoda omaa todellisuuttamme seuraamalla maailmanmenoa erilaisista lähteistä ja tuottamalla sisältöä. Yksilöiden mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun on moninkertaistunut ja monipuolistunut. Meistä kuka tahansa voi tuottaa sisältöä ja jakaa sitä kontakteilleen.

Brändihän on ihmisten mielissä oleva käsitys, johon yritys tai muu brändin kehittäjä pystyy vaikuttamaan vain rajallisesti. Brändi siis koostuu ihmisten kokemuksista ja mielikuvista. Brändien hallitseminen on aina ollut hankalaa, koska kyse on mielikuvista, eikä niitä voida kovin helposti istuttaa toisten ajatuksiin. Nykyisin brändin ja siitä julkisesti käytävän keskustelun hallitseminen on suoraan sanottuna mahdotonta, koska ihmiset voivat keskustella brändeistä uusissa sosiaalisen median välineissä – niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Oli siis yritys mukana sosiaalisessa mediassa tai ei, siitä voidaan silti keskustella.

Lienee siis parempi olla mukana seuraamassa, millaista keskustelua käydään, ja parhaimman kykynsä mukaan ohjata keskustelua positiiviseen suuntaan.

Mistä ihmiset hakevat nykyisin tietoa? Lähinnä internetistä ja erittäin usein Googlesta. Tietoa haetaan kuitenkin entistä enemmän myös sosiaalisen median palveluiden, kuten Facebookin, Twitterin tai YouTuben avulla. Itse kunkin kannattaa siis olla selvillä, millaista tietoa itselle tärkeistä aiheista löytyy esimerkiksi hakukoneiden tuloksina. Mitä tietoa sosiaalinen media siis kertoo sinusta, työnantajastasi tai alastasi? Entä harrastuksestasi?

Säännöllinen, aktiivinen toiminta verkossa ja sosiaalisessa mediassa rakentaa lisäksi kuvaa asiantuntijuudesta, oli sitten kyse yrityksestä, sen johdosta tai työntekijästä. Keskustelemalla oppii, ja alan huippuja seuraamalla voi löytää inspiraatiota ja kerätä osaamispääomaa. Samalla itse kukin voi kehittää henkilöbrändiään – eli asiantuntijan verkkonäkyvyyttä.

Esimerkiksi blogin kirjoittaminen on erittäin tehokas oppimisväline.

Kirjoittaessa asioita joutuu jäsentelemään paremmin ja selkeämmin.

Toisaalta teksteilleen saa kommentteja muilta alan asiantuntijoilta. On myös huikeaa, että kuka tahansa voi blogia pitämällä todistaa olevansa alan asiantuntija ja jopa kehittää alaa.

Henkilöbrändäyksellä tarkoitetaan oman osaamisensa markkinointia ja itsensä erilaistamista massasta. Sosiaalisen median ansiosta se on nykyisin yksinkertaista. Oman itsen johtamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta henkilöbrändäys verkossa kattaa vielä enemmän. Oman itsensä ja osaamisensa markkinointi kun vaan on osa tämän päivän realiteetteja.

Erityisesti opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat saaneet huomata tämän: oma osaaminen pitää nykyisin myydä työnantajalle.

Sosiaalisen median keskusteluihin osallistumalla voi siis pitää yllä omaa asiantuntijuuttaan ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa.

Vertaisryhmissä voi keskustella ja saada vinkkejä omaan työhönsä.

Sosiaalisen median käyttäjät seulovat jatkuvasti parhaita paloja esille, ja sitä kautta voi löytää paljon mielenkiintoisia ideoita. Asiantuntija tietenkin myös profiloituu LinkedInissä, käy mielenkiintoisia keskusteluja ja verkostoituu alansa osaajien kanssa.

KTM Minna Valtari on turkulainen yrittäjä, joka toimii vapaana toimittajana ja sosiaalisen median konsulttina. Hän kouluttaa niin yrityksiä, yhdistyksiä kuin järjestöjä käyttämään sosiaalista mediaa suunnitelmallisesti ja ajatuksella.

10

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Nuoren kauppatieteilijän haaveammatti: kasvuyrittäjä Teksti ja kuva: Anu Suominen

J

ussi Korpikoski perusti Verso Globe -yrityksensä suoraan koulunpenkiltä ilman aiempaa varsinaista työkokemusta. Verson Globen tarkoitus on auttaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti ympäristöään, asiakkaitaan, henkilöstöään ja yhteisöjään kohtaan. Verson kautta mikä tahansa yritys voi kertoa yksinkertaisesti vastuustaan meille tavallisille ihmisille. Kuluttajaa varten rakennetut Verso-profiilit kertovat ymmärrettävästi yritysten vastuullisuudesta puhuen aidoista hyvistä teoista ja käytännöistä selkokielellä.

Liikeideana tehdä vastuullisuus­ viestinnästä avoimempaa Verso Globe lähti liikkeelle Jussin huomiosta, että yrityksiltä puuttui yksinkertainen ja helppo tapa viestiä vastuullisista toimistaan kuluttajalle ja kuluttajan oli vaikea ottaa selvää yritysten vastuullisista teoista. Kun Jussi alkoi tutkia asiaa tarkemmin, hänelle selvisi, että kuluttajilla oli tarvetta tällaiselle palvelulle, mutta mitään vastaavaa ei ollut olemassa, ei Turussa eikä muualla maailmassakaan. Keskustelut paikallisten yritysten kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että tällainen palvelu koettiin kiinnostavana. Myöhemmin kaikista näistä yrityksistä tuli myös Verson ensimmäisiä asiakkaita.

– Palvelu on tehty erityisesti pienille yrityksille, jotta pienillä on mahdollisuus haastaa isot olemalla hyviä. Palvelun avulla tuodaan arvoa niille hyville valinnoille, joita yritykset tekevät, Jussi kertoo liikeideansa lähtökohdista.

– Perinteisesti yritysvastuullisuutta on hallinnut suljettu viestintä, jossa yritys viestii yksipuolisesti vastuullisuudestaan. Olemme nähneet tämän asian niin, että haluamme mahdollistaa aidon dialogin yrityksen ja kuluttajan välillä. Esimerkiksi palvelustamme kehitetty Facebooksovellus synnyttää keskustelua, Jussi jatkaa.

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjyyttä Kasvuyrittäjyyden merkityksestä Suomen tulevaisuudelle on kirjoitettu mediassa viime aikoina paljon. Viime keväänä kolmekymppiset yrittäjät Taneli Tikka ja Lasse Männistö ehdottivat kolmen kohdan ohjelmaa Suomen kasvuyrittäjyyden pelastamiseksi. Heidän tiedotteensa mukaan Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja.

Nämä menestystarinat syntyvät korkean teknologian, palveluiden tai luovien alojen born global -yrityksissä, joiden toiminnassa korostuu verkottuneisuus, nopeat suunnan muutokset sekä tähtääminen suoraan maailmanmarkkinoille ja keskelle maailmanlaajuista kilpailua kotimarkkinoiden sijaan. Nämä yritykset rakentuvat yhä useammin selvän ja valmiin perinteisen liiketoimintamallin sijaan oikeansuuntaisen osaamispohjan omaavan tiimin, innovatiivisten liiketoimintamallien ja verkoston tuoman voiman varaan.

Kun Jussi Korpikoski oli perustamassa Verso Globea, heti alkuvaiheessa mukaan lähti joukko Jussin opiskelukavereita sekä paras ystävä Saksasta, ja yritys perustettiinkin saman tien Suomen lisäksi Saksaan.

Jussin mukaan on tärkeää tuntea omat vahvuutensa yrittäjänä, jotta osaa palkata tuekseen tiimin, joka täydentää sitä, mitä ei itse ole.

– Tajusin että tarvitsen yhden maanläheisen myyntityypin, yhden pedantin tyypin, joka tekee paperihommat, ja yhden “Einsteinin”, joka kehittää tuotetta. Perinteisesti yrittäjät eivät uskalla delegoida, koska eivät luota muihin kuin itseensä, mutta päätin alusta asti luottaa koko tiimiini.

Myös verkottuminen alan asiantuntijoiden kanssa oli Verson alkuvaiheessa tärkeää. Mukana kehittämässä kartoitusprosessia ja luomassa toimialakohtaisia kysymyspatteristoja olivat mm. Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Center for Corporate Citizenship (Saksa).

Kasvu­ rahoitukseen on vaikea löytää tukea Jo alkuvaiheessa oli selvää, että kehitystyö vaatisi suuria investointeja, mutta Jussilla oli vahva usko ideaansa. Jussi ei kuitenkaan ole tyytyväinen Suomessa tarjottaviin rahoitusvaihtoehtoihin kasvuyrittäjyyden tukemiseksi.

– Kasvamiseen Suomessa ei ole olemassa tarpeeksi järkeviä kasvuinstrumentteja. Tästä syntyy se ongelma, että innovaatioita ei pystytä jalkauttamaan Suomessa, ja siksi niin usein ulkomaalainen ostaa innovaation pois Suomesta, Jussi pohtii.

Yrittäjyyden porkkanana elämänlaatu Jussia motivoi yrittäjyyteen sekä halu tehdä hyvää että halu rikastua.

Hän toivoo yrittämisen kautta pystyvänsä vaikuttamaan maailmanmenoon konkreettisesti. Esimerkkinä tästä hän mainitsee, kuinka Turun ravintolat oppivat Verson profiilien kautta toisiltaan pieniä, hyviä tapoja.

Hän uskookin, että joillekin yrittäjyyden motiiviksi saattaa riittää työskentelyn itsenäisyys, mutta kasvuyrittäjyyteen tähtäävillä yrittäjillä pitää olla jokin syvällisempi tavoite, koska normaali ihminen ei ota niin isoja taloudellisia riskejä ilman uskoa isoon juttuun.

Jussi on myös huomannut, että yrittäjyydestä on tullut aiempaa ihaillumpi uravalinta.

– Nuoret pohtivat yhä enemmän elämänlaatua. Uraa isoissa yrityksissä tekevät ystävät miettivät, että onko elämän tavoite tehdä paljon työtä ja tulla partneriksi vai tuleeko elämänlaatu jostain muusta, vaikka sitten saisi vähemmän palkkaa? En usko sen olevan ohimenevä trendi, ja se on pelkästään positiivinen asia!

Yrittäminen on henkinen tila Jussi on kasvanut yrittäjäperheestä, joten ryhtyminen yrittäjäksi ei pelottanut. Turun kauppakorkeakoulu tarjosi hänen mukaansa tietynlaisen liiketoiminnallisen mindsetin, jota tarvitaan yrittämisessä, mutta tärkein anti oppilaitoksesta olivat kuitenkin verkostot: työntekijät, työnantajat sekä yhteistyökumppanit.

Jussi ei opiskellut yrittäjyyttä, mutta hänen mielestään sen pitäisi olla pakollista kaikille opiskelijoille. Hyvä yrittäjäkoulutus sisältäisi hänen mukaansa henkistä valmistautumista tuntemattomaan eikä niinkään luennoimista riskeistä. Hänen mielestään yrittäjäkoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi psykologiaa, sopimusjuridiikkaa tai esiintymistaitojen koulutusta. Tärkeintä olisi hänen mukaansa kertoa yrittäjiksi haluaville opiskelijoille, miten opitaan selviytymään jokapäiväisestä stressistä.

–Yrittäminen on henkinen tila, jossa olet koko ajan läsnä, Jussi tiivistää kokemuksensa yrittämisestä.

Verso Globen tulevaisuus näyttää lupaavalta: palvelu lanseerataan ensi vuonna kansainvälisille kuluttajille osana Helsinki World Design Capital 2012 -ohjelmaa.

11

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Joulukirkko taidekappelissa Teksti: Terttu Pekuri Kuvat: Jussi Tiainen

Turun Hirvensalon metsäisellä mäenkumpareella kohoaa ainutlaatuinen rakennus, mystinen maisemateos, kansalaishankkeena syntynyt Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli.

E

kumenia-sana kertoo siitä, että hankkeen takana oli jäseniä kahdeksasta kirkkokunnasta ja kristillisestä yhteisöstä, mukaan lukien Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko Suomessa, Adventtiseurakunta, Baptisti­seurakunta, Helluntaiseurakunta, Vapaaseurakunta, Meto­disti­ seurakunta ja Pelastusarmeija. Tämä oli merkittävä askel tiellä kohti uutta aikakautta, kirkkojen ykseyttä. Siksi kappeli sai myös nimensä Suomen kansallispyhimykseltä Pyhältä Henrikiltä. Taide-sana kertoo siitä, että rakennus antaa tilaa taiteelle – kuville, sävelille ja sanoille.

Kappeli on itsekin arkkitehtuuriltaan pientä yksityiskohtaa myöten taideteos. Kappelin tästä taideteoksesta tekee se, että kaikki sen olemuksessa kurottuu kohti toivoa, kristinuskon ydinsanomaa.

Kappeli syntyi Kannatusyhdistyksen turvin, joka toivoi löytävänsä suunnitelman, jossa taiteen keinoin toteutuu näky toivosta ja kirkkojen ykseydestä. Suunnittelukilpailun voitti tammikuussa 1996 Arkkitehtitoimisto Matti Sanaksenahon työ, Ikhthys, Kala, jossa taiteen keinoin toteutui näky toivosta ja kirkkojen ykseydestä. Kappelin rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2004, ja taidekappeli vihittiin käyttöön helluntaina toukokuuta 2005.

Ennen kuin vierailija astuu kappeliin sisään ja avaa raskaan oven, on syytä katsoa meren ympäröimällä niemellä seisovan kappelin muotoa, joka nostaa tuttuja kuvia katsojan mieleen. Kuparikylkinen kala. Aaltojen vihreäksi huuhtoma, nurin käännetty vene. Kappelin ulkoseinät, kalan tai veneen kyljet, on katettu kuparilla. Hapettuessaan vihreäksi ne sulautuvat ympäröivään metsikköön, mitä on jo pitkälti tapahtunutkin.

Sisältä kappeli on kuin suunnattoman suuren kalan vatsa, ja kalan kylkiä tukevat korkeat puukaaret. Rakennuksen sisällä kaikki on tehty mäntypuusta: lattia, seinät, jykevä alttari ja veistokselliset puupenkit, joille mahtuu istumaan kaksisataa henkilöä. Taidekappelin pinta-ala on kolmesataa neliötä, ja korkeutta kappelilla on kaksitoista metriä.

Kappelissa on hämärää. Alttarille tulvii luonnonvalo kahdesta korkeasta, kapeasta lasireliefistä, jotka ulottuvat lattiasta katon harjalle.

Lasireliefit ovat kappeli-idean isän taiteilija Hannu Konolan käsialaa.

Vasemman lasireliefin nimi on Passio, Kärsimys. Sen rosoiselta pinnalta erottuvat sanat: usko, toivo, rakkaus. Oikeanpuoleinen ikkuna Jubilate, Riemuitkaa, on kirkkaampi ja sileämpi. Siinä valoa vasten erottuvat kyyhkynen ja liekki, Pyhän Hengen vertauskuvat. Lasimaalausten läpi kimmeltävä valo sävyttää väreillään koko alttariseinän.

Kappelissa on vieraillut yli 250 000 kävijää eri puolilta maailmaa.

Kappelissa järjestetään hartaustilaisuuksia, kirkollisten toimitusten, kuten kaste, vihkiäiset, hautajaiset, lisäksi tasokkaita konsertteja ja taidenäyttelyitä. Kerrottakoon, että Turun Seudun Ekonomit järjestivät Taidekappelissa heti kappelin ensimmäisenä toimintavuonna joulukuussa 2005 perinteisen kauneimmat joululaulut -tilaisuutensa. Taidekappeli on monelle hiljentymisen, ilon ja uskon kokemisen paikka.

Taidekappelin aukioloajat syyskuu–huhtikuu: ma suljettu, ti–pe klo 11–15, to klo 11–18.30, la–su klo 12–15 12

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Kakolanmäen uumenissa puhdistuu vesi Teksti: Maija Sormunen

S

yyskuussa Turun Seudun Ekonomit vieraili Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Turun seudun puhdistamo Oy on vuonna 2002 perustettu kymmenen kunnan omistama jätevedenpuhdistuksen palveluntuottaja.

Vierailun aluksi laatupäällikkö Raimo Laaksonen esitteli yrityksen toimintaa sekä kertoi puhdistamon merkityksestä ympäristön kuormituksen vähenemisessä Turun ympäristökunnissa. Uuden laitoksen myötä ei ole havaittu puhdistamosta aiheutuvia hajuhaittoja. Vuonna 2009 toimintansa aloittanut puhdistamo käsittelee 300 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet.

Prosessissa syntyvä jätevesiliete kuivataan ja kuljetetaan käsiteltäväksi Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle Topinojan jäteasemalle.

Mielenkiintoisen esittelyn jälkeen siirryimme Kakolanmäen uumeniin ihmettelemään jätevedenpuhdistusprosessia. Kallion sisällä 30 metrin syvyydessä sijaitseva puhdistamo teki suuren vaikutuksen vierailijoihin nykyaikaisuudellaan ja edistyksellisillä teknisillä ratkaisuillaan.

13

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi.

Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Koulutusta Ajankohtaista verotuksesta to 17.11. klo 17 Porthan-sali / Maaherran makasiini, Henrikinkatu 10 (Turun Tuomiokirkon takana). Hyödynnä tilaisuus kuulla ajankohtaiskatsaus verotuksesta. Järjestämme Turun Seudun Ekonomien jäsenille maksuttoman tilaisuuden, jossa käydään läpi kaikki verotuksen ajankohtaiset asiat ja hallitusohjelman verolinjaukset. Puhujana PwC:n veroasiantuntija Niina Virta. Tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä. Tarjolla on kahvi/tee ja pieni suolainen.

TSE ry:n emäntänä toimii Katri Kronström, puh. 050 381 3579. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä www.sefe.fi (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen).

Tavoiteajattelu ja muuttuva maailma -koulutus to 24.11. klo 13–17. Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna. Liikkeenjohdon konsultti ja ekonomi Karl-Magnus Spiik tulee pitämään jäsenillemme aina ajankohtaisen ja mielenkiintoisen aihepiirin koulutuksen tavoitteellisesta ajattelusta, ajattelun johtamisesta, dynaamisen työelämän vaateista sekä siitä, miten alati muuttuvia tilanteita voidaan hallita. Koulutuksessa tehdään mm. kirjallinen itsearvio omasta tavoitteellisuudesta, itseohjautuvuudesta, yhteistyökyvystä, avoimuudesta ja luovuudesta.

Ilmoittautumiset 14.11. mennessä www.sefe.fi.

Koulutuksen hinta on 20 euroa. Maksut 14.11. mennessä Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki FI75 5710 0420 2539 32, viitteellä 24112. Mukaan mahtuu 25. Koulutukseen sisältyy iltapäiväkahvit. Tilaisuuden emäntänä Sanna Repo puh. 050 511 5668.

Viestintäkoulutusta Turun Seudun Ekonomeille, kolmas osio ke 7.12. ”Vuorovaikutuksesta vähän enemmän”. Tämän syyskauden koulutus on jo täynnä, mutta kevätkaudella järjestetään mahdollisuuksien mukaan uusinnat. Seuraa sähköpostiviestittelyä ja nettisivuja www.turunseudunekonomit.fi.

Syksyn aikana on järjestetty 3-osainen viestintäkoulutus Turun kauppakorkeakoululla. Kouluttajana Turun kauppakorkeakoulun suomen kielen lehtori Riitta Koskimies. Jokaiseen osioon ilmoittaudutaan erikseen, joten voit osallistua joko yhteen tai kaikkiin kolmeen osioon.

I Tehokas ja ytimekäs kirjallinen viestintä, II Vakuuttava ja kiinnostusta herättävä esiintyminen ryhmän edessä, III Vuorovaikutuksesta vähän enemmän.

Aamiaisseminaari ke 14.12. klo 8–10 Turun kauppakorkeakoululla, Rehtorinpellonkatu 3, Turku, luentosali 07 (sisäänkäynti Mercatorin kahvilan vierestä). Puhujana aamiaisseminaarissa on emeritusprofessori Paavo Okko, aiheena äärimmäisen ajankohtainen ”Euroalueen talousnäkymät”.

Ilmoittautumiset 27.11. mennessä www.sefe.fi. Mukaan mahtuu 50 jäsentä.

Tilaisuus on jäsenille maksuton. Aamiainen on tarjolla klo 8 alkaen ja tilaisuus alkaa klo 8.30.

Miten teen houkuttelevan LinkedIn-profiilin? Keskiviikkona 25.1.2012 klo 17–19, Scandic Julia, Eerikinkatu 4, Turku. MPS Finland Consulting Oy:n aluejohtaja ja seniorikonsultti Seija Raesola vie meidät LinkedIn-maailmaan. Illan aikana käydään läpi oman profiilin luominen ja miten omaa verkostoa kannattaa rakentaa. Miten LinkedIniä on mahdollista hyödyntää omalla urallaan?

Miten henkilöstökonsultit LinkedIniin suhtautuvat ja miten sitä työssään käyttävät? Mitä mahdollisuuksia LinkedIn sinulle työnantajana ja rekrytoijana voi antaa? Illan aikana paljon vapaata keskustelua ja kokemusten vaihtoa sekä LinkedInistä että yleensä rekrytoinneista. Enintään 20 henkilöä. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Illan emäntänä toimii Sanna Repo. Sitovat ilmoittautumiset 10.1. mennessä.

14

Yritysvierailut Lankabaari ti 31.1.2012 klo 17–19. Tilaisuudesta tarkemmin nettisivuilla www.turunseudunekonomit.fi.

Ruokakauppa Finska ke 15.2.2012 klo 18–19. Tilaisuudesta tarkemmin nettisivuilla www.turunseudunekonomit.fi.

Muut tapahtumat Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous 2011 ti 15.11. klo 17, Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kerhotalo Parkilla. Osoite Parkinkatu 6, Turku. Talo löytyy noin 200 m kauppakorkealta. Aja Rehtorinpellonkadun päähän, josta alkaa Vatselankatu, ja siitä pian oikealle on Parkinkatu. Pihalla ei ole parkkitiloja, niitä löytyy Vatselankadun päästä.

Ilmoittauduthan ystävällisesti 9.11. mennessä www.sefe.fi (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen).

Eerik XIV -ooppera ti 29.11. klo 19 Logomon suuressa salissa. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Liput jaetaan paikan päällä, mutta voi myös kysyä jo toimistolta. Soitathan ennen noutamista. Lipun hinta 64 euroa jäsenille ja 67 euroa avecille. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin.

Perinteinen joulukirkko ja kauneimmat joululaulut pe 2.12. klo 18. Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, Seiskarinkatu 35, Hirvensalo. Tilaisuutta isännöi Martin seurakunnan pappi ja kanttori. Yhdistys tarjoaa joulukahvit Meri-Karinassa. Taidekappelissa kerätään vapaaehtoinen kolehti – muistathan ottaa euroja mukaan. Tähän TSE ry:n jo perinteiseksi tulleeseen joulukirkkotilaisuuteen ovat jäsenet perheineen sydämellisesti tervetulleet.

Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset ystävällisesti 28.11. mennessä. Tilaisuus on maksuton. Hyvä yhteys bussilla 54. Runsaasti parkkipaikkoja omalla autolla liikkuville. TSE ry:n emäntänä Terttu Pekuri.

Risto Räppääjä -konsertti to 8.12. klo 18.30 Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä toimistolta. Lipun hinta on 15 euroa. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 08125. TSE ry:n emäntänä Sanna Repo.

Tanssiteatteri ERI su 12.2.2012 klo 15, Yliopistonkatu 7, Turku. Tanssiteatteri ERIn laajennetuissa tiloissa nähdään ensimmäisinä esityksinä kolme tanssiteosta: 1) Kaija Saariaho: Trois riviéres (Kolme jokea). Koreografia Tiina Lindfors.

Teos on sävelletty neljälle lyömäsoittajalle ja live-elektroniikalle. 2) Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella. Koreografia Lassi Sairela ja Eeva Soini. 3) Pienteos Kuiskauksia. Koreografia Tiina Lindfors. Esitysten kesto yhteensä n. 1,5 tuntia. Lipun hinta 22 euroa jäsenille ja 24 euroa avecille. Ilmoittautumiset ja maksut 7.12. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 12027. Lippuja on varattu 25 kpl.

TSE ry emäntänä Ringa Masalin.

Kakola-musikaali la 24.3.2012 klo 19 Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Linnateatterin ja Turun Kaupunginteatterin yhteistyönä syntyvä Kakola on ensimmäinen turkulainen rockmusikaali. Esitys kuljettaa katsojan legendaarisen Kakolan vankilan muurien sisälle. Päärooleissa kuullaan Veeti Kalliota ja Reeta Vestmania. Lipun hinta 35 euroa jäsenille ja 37 euroa avecille.

Ilmoittautumiset ja maksut 8.2. mennessä www.sefe.fi. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 24031.

Lippuja on varattu 50 kpl.

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Helsingin Musiikkitalo. Keväällä 2012 järjestetään kokopäivän matka Helsinkiin, jonka yhteydessä vieraillaan Helsingin Musiikkitalon konsertissa. Päivän tarkempi aikataulu ja muu ohjelma tarkentuu myöhemmin. Jatkossa lisätietoa kotisivuiltamme tai vuoden 2012 ensimmäisestä jäsenlehdestä.

Merkurin Luosto-maja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja löytyy 7 hengelle.

Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä. Huoneistossa ei ole pakastinta. Lisätietoja: www.ekonomforeningenmerkur.fi.

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen

Tilaisuuksien maksut

Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille: Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

TSE ry:n toimisto HUOM! Toimisto on suljettu 19.12.2011–12.1.2012.

Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Ville Niukko puh. 050 525 5645, ville.niukko@gmail.com Jäsenlehden päätoimittaja Paula Kairinen, paula.kairinen@lskky.fi

SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen.

SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa. Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä. Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa. Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200.

Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680. Huomioithan toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

15

OPI S K ELIJA R EKRY TOIN N IN

AS IANTUNT IJAYRIT YS

|

WWW.L E GIOONA.F I

HUOMISEN P PARHAA AT KYVYT YRITYKSEESI JO NYT. SOITA A 010 320 4180.

UUSI OSOITTEEMME:

BIOCITY, TYKISTÖKATU ATU TU 6 A, A 20520 TURKU. WWW.LEGIOONA.FI

TEMA-TEAM 12538-11

INFO@LEGIOONA.FI