Jäsenlehti 4-2012

Turun Seudun Ekonomit ry • JÄSENLEHTI 4/2012 •

Värikkään vuoden loppumetreillä

5

INNOVAATION MÄÄRITTÄÄ AINA ASIAKAS

8

ERILAINEN URATARINA: MAARIT JAANTI

9

KAUNIS PYHÄN HENGEN KAPPELI

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys

E

konomiliitossa syksyn aikana eniten keskustelua on herättänyt valmisteilla oleva liiton uusi strategia. Liiton strategiaprosessissa on ollut monia vaiheita. Kaikkien eri vaiheiden jälkeen valmista pitäisi olla marraskuussa pidettävään syysliittokokoukseen mennessä. Itse olen päässyt useaan otteeseen keskustelemaan strategian eri osa-alueista. K äsit ykseni mukaan strategian on tarkoitus sisältää selkeä ylätason ohjeistus koko jäsenistölle ja liiton henkilökunnalle siitä, mihin suuntaan liitto on tulevaisuudessa menossa. Tällaisen ohjeistuksen tekeminen moniarvoisessa ja aidosti keskustelevassa organisaatiossa on harvoin helppoa. Puhetta synty y paljon ja radikaalejakin mielipiteitä olen kuullut matkan varrella esitet yn. Viimeisin keskustelutilaisuus strategian tiimoilta järjestettiin liiton puheenjohtajapäivillä, jonne oli kokoontunut ekonomi- ja opiskelijayhdistysten puheenjohtajia ympäri Suomen. Vielä en osaa kertoa, mitkä asiat käydyistä keskusteluista konkretisoituvat ja päätyvät lopulliseen strategiaan. Toivoa vain sopii, että toisistaan joskus varsin kaukanakin olevista mielipiteistä. pystytään luomaan yhtenäinen ja selkeä kartta tulevaisuuden Ekonomiliitolle.

Turun Seudun Ekonomit ry:n toiminnassa muutoksen tuulia puhaltelee myös säännölli-

sin väliajoin, mikä on vain ja ainoastaan positiivinen asia. Perinteiset muutokset näin loppuvuodesta liitty vät lähinnä sy yskokoukseen ja kokouksessa päätettäviin henkilövalintoihin. Ottamalla säännöllisin väliajoin toimintaan mukaan uusia yhdistysaktiiveja takaamme sen, että perinteikkään yhdistyksemme toiminta pysy y ympäröivän yhteiskunnan muutoksissa mukana ja toiminta säilyy riittävän vireänä. Muita konkreettisia ensi vuonna tapahtuvia muutoksia ovat esimerkiksi tämän lehtemme ulkoasun päivitys sekä uusien entistä parempien w w w-sivujen käyttöönotto. Ensi vuonna toiminnassa tulee erityisesti näkymään yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi ja juhlateeman ympärille järjestettävät erilaiset tapahtumat.

Kaikessa toiminnassa pitää olla myös perinteitä. Näin on asian laita myös Turun Seudun

Ekonomien toiminnassa. Näin loppuvuodesta onkin paikallaan nostaa perinteistämme esille ehkäpä se kaikkein tunteellisin ja kaunein – joulukiireet ja muut puuhat tehokkaasti keskeyttävä perinteinen yhdistyksen joulukirkko kauneimpine joululauluineen. Tilaisuus järjestetään tällä kertaa Linnankadulla Pyhän Hengen kappelissa.

Koko johtokunnan ja toimiston puolesta haluan jo tässä vaiheessa vuotta kiittää kaikkia

jäseniä aktiivisesta osallistumisesta vuoden aikana järjestettyihin tapahtumiin sekä toivottaa kaikille oikein rauhallista joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta!

Ville Niukko, puheenjohtaja

WAN TE D! Etsintäkuulutetaan kuvia!

Onko sinulla kuvia TSE ry:n tilaisuuksista?

Sinulla voi olla juuri se kuva, jonka tarvitsemme 75-vuotishistoriikkiin.

Lähetä kuvat sähköpostilla tsery@co.inet.fi tai kirjeitse toimistolle (Turun Seudun Ekonomit ry, Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku) mahdollisimman pian.

Kaikkien kuvia lähettäneiden kesken arvomme pääsylipun 75-vuotisjuhliin sekä 75-vuotishistoriikin.

p.s. Lähetämme kaikki kuvat takaisin, mikäli palautusosoite on ilmoitettu.

2

Sisällys Debatti…..................................3 Voittava strategia.......................3 Sähköinen uutiskirje..................3 Erilainen uratarina:.

Päivi Haikkola...........................4 Aamiaisseminaarin. antia...........................................5 Aitajuoksun huumaa.

Paavo Nurmi -stadikalla............6 Väitöskirja: Marja Känsälä........7 Erilainen uratarina:.

Maarit Jaanti.............................8 Joulukirkko Pyhän.

Hengen kappelissa.....................9 Tulevat tapahtumat.................10 Turun seudun ekonomit ry.

JÄSENLEHTI Päätoimittaja: .

Paula Kairinen. paula.kairinen@lskky.fi Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: .

Tema-Team Oy, Turku ISSN 1797-5964

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Rahoitusmarkkinavero: pankkisektorin surma vai hyödyllinen verolähde? teksti: Samuli Killström

V

iimeisten kuukausien ajan julkisuudessa on käyty kiivasta keskustelua Euroopan komission tekemän rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa koskevan aloitteen pohjalta. Komissio on ehdottanut, että rahoitusmarkkinavero koskisi kaikkia osakkeilla, joukkovelkakirjalainoilla ja johdannaisilla käytäviä kauppoja. Ehdotettu vero olisi 0,1 % osakkeilla ja joukkovelkakirjalainoilla käytävästä kaupasta ja 0,01% johdannaisilla käytävästä kaupasta. Eli esimerkiksi 5000 euron osakekaupasta maksettaisiin veroa 5 euroa. Summa ei kuulosta suurelta, mutta todellisuudessa monessa tapauksessa vero tuplaisi piensijoittajien kaupankäyntikulut.

Keskustelua on herättänyt erityisesti veron käyttöönoton laajuus. Monet asiantuntijat näkevät, että veron tulisi olla globaali, jotta se ei vääristäisi kilpailua vaan toimisi kaupankäynnin tukena. Todellisuudessa kaikki EU-maatkaan eivät tällä hetkellä ole sitoutuneet veron käyttöönottoon.

Tästä johtuen Suomessakin osa pankkialan toimijoista on jo ilmoittanut tutkivansa toimintojen siirtämistä esimerkiksi Viroon tai Ruotsiin, joissa näillä näkymin veroa ei otettaisi käyttöön. Kyseinen toimenpide uhkaisi vähintäänkin satoja, jos ei jopa tuhansia pankki- ja rahoitussektorin työpaikkoja Suomessa.

kin arvioita on esitetty ja muun muassa todettu, että kaupankäynnin siirtäminen ja työpaikkojen häviäminen söisivät käytännössä koko verohyödyn.

EU-tasolla lakiesityksen eteneminen edellyttää vähintään 9

jäsenmaan mukana olemista. Ranska ja Saksa vetävät hanketta ja luovat varmasti sitä kautta uskottavuutta esitykselle. Esitys on kuitenkin jakanut Suomessakin jopa hallituksen rivejä. Yksi linja korostaa, että Suomen on oltava eturintamassa muokkaamassa veroa toimivaan suuntaan, toinen taas puolestaan on huolissaan rahoitusmarkkinoiden kilpailukyvyn heikkenemisestä ja työpaikkojen kohtalosta. Tätä juttua kirjoitettaessa ei ollut vielä varmuutta Suomen kannasta veroa kohtaan. Mutta varmaa on, että keskustelu tulee joka tapauksessa jatkumaan kiivaana toteutuu vero tai ei..

Toinen iso kysymysmerkki ja keskustelun aihe on, miten vero vaikut-

taisi työeläkevakuuttajien tuottoihin ja sitä kautta mahdollisesti eläkemaksuihin. Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat merkittävä toimija sijoitus- ja rahoitusmarkkinassa ja alustavien laskelmien pohjalta nykyisellä kaupankäyntitasolla verosta aiheutuisi eläkevakuuttajille noin 450-530 miljoonan euron vuosittainen lisäkustannus. Tämä kustannus pitäisi kattaa joko korkeampina sijoitusten tuottoina tai suorina korotuksina eläkemaksuihin.

Jos korotus jaettaisiin esimerkiksi puoliksi työntekijän ja työnantajan kesken, joutuisi 3 000 euroa kuukaudessa tienaava maksamaan 12,50 euroa lisää eläkemaksua joka kuukausi. Ja työnantaja saman summan. Mutta tietysti vero tarkoittaa myös tuloja valtiolle. On arvioitu, että rahoitusmarkkinavero esitetynlaisena tuottaisi Suomen valtiolle vuosittain yli puolen miljardin euron lisätulot. Verokertymä on merkittävä, mutta toisenlaisia-

Voittava strategia

S

EFEn hallitus esittelee Kuopion syysliittokokouksessa 24.11. liiton uuden strategian suuntaviivat. Strategian työstöprosessi on ollut hallituksen jäsenen kannalta mielenkiintoinen, ja vaikka olenkin vain yksi tekijä suuressa joukossa, koen vilpittömästi päässeeni omalta osaltanikin vaikuttamaan strategian linjauksiin. SEFEssä strategiatyö on todella otettu tosissaan. Työ on ollut pitkäjänteistä ja mielipiteitä on kysytty jäsenkunnalta laajalti. Hallituksen tukena strategiaa ovat olleet työstämässä valiokunnat, jäsenyhdistykset, opiskelijat ja liiton poikkeuksellisen sitoutunut henkilökunta. Kaikkien panos on ollut yhtä tärkeä.

Vain osallistuminen mahdollistaa sitoutumisen. .

Koska ekonomit ovat liiketoimintaosaamisen ammattilaisia , muutoksen onnistumiselle asetetaan myös laadulliset ja mää-

rälliset mittarit. Toimintaympäristömme on rajussa murroksessa.

Siitä huolimatta muutos ei ole itsetarkoitus, mutta hyvä strategia tekee välttämättömästä muutoksesta hallittavampaa. Mittarointi tekee muutoksen suunnasta ja askelista mitattavat. Se kertoo, onnistuuko uudistettu strategia vastaamaan ekonomikentän uusiin haasteisiin. .

Toivottavasti jokainen SEFEn jäsen osaa arvostaa uuden strategian eteen tehtyä työtä. Emme ole rakentaneet strategiaa oman, vaan Sinun menestyksesi vuoksi.

Teksti: Juuso Enala.

Turun Seudun Ekonomit ry:n jäsen SEFEn hallituksen jäsen juuso@enala.fi

Sähköinen uutiskirje pitää ajan tasalla

T

urun Seudun Ekonomit on kuluvan vuoden aikana ottanut käyttöön sähköisen uutiskirjeen. Uutiskirje on uusi viestintäkanava jäsenlehden rinnalla. Uutiskirje toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen, joka on SEFEn jäsenrekisteriin ilmoitettu.

Uutiskirjeen ei ole

tarkoitus korvata jäsenlehteä, vaan kirjeellä haluamme tiedottaa jäsenille ajankohtaisia asioita tai vaikkapa kutsua uuteen tapahtumaan.

Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, kun taas uutiskirje mahdollistaa joustavamman tiedottamisen aina tarpeen tullen.

Teksti: Maija Sormunen 3

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

EriLainEn UraTarina: PÄiVi HaiKKOLa

Kauppatieteitä, insinööritieteitä vai molempia?

Teksti.ja.Kuva:.Päivi.Haikkola

l

ukion.jälkeen.1990.hain.aikoinaan.opiskelemaan.sekä.kauppakorkeaan.että.Teknilliseen.korkeakouluun..Kun.pääsin.opiskelemaan.

Teknilliseen.korkeakouluun,.totesin.ettei.siellä.opiskelu.ollutkaan. oikeastaan.sitä.mitä.halusin.(ainakaan.silloin)..Muutin.Turun.alueelle,. josta.aviomieheni.on.kotoisin,.ja.pääsin.opiskelemaan.kauppatieteitä.Åbo.

Akademiin..Opiskelu.oli.mielestäni.hauskaa.ja.olisin.mielelläni.opiskellut. kaikkia.aineita.mitä.vain.oli.tarjolla..Pääaineeksi.valitsin.kuitenkin.yrityshallinnon.ja.sivuaineita.olikin.sitten.useampia,.esim..kauppajuridiikka,. markkinointi,. kirjanpito. ja. automatisoidut. päätöksentekojärjestelmät..

Haaveilin.johtotehtävistä,.kuten.niin.moni.muukin.nuori,.ja.ajattelin.että. tarvitsisin.silloin.monipuolista.osaamista. valmiSTumiSEni lähESTyESSä.oli.Suomessa.90-luvun.alun.lama.ja.

työpaikkoja.oli.vaikea.löytää..Minua.onnisti,.sillä.pääaineeni.professori.

Claes.Gustafsson.oli.suositellut.minua.tutkimusryhmään,.josta.myöhemmin.muodostui.PBI-tutkimusinstituutti..Ensimmäinen.työtehtäväni.oli. muodostaa.tutkimusryhmän.meriteollisuutta.tutkiva.puoli,.ja.minut.lähetettiin.työmatkalle.Hollantiin,.Italiaan,.Espanjaan.ja.Brittein.saarille..

Ensimmäisellä.työmatkallani.esimieheni.laittoi.minut.ajamaan.vuokraautoa,. ja. luulen,. että. hollantilaisella. moottoritien. rampilla. tekemäni. u-käännös.vakuutti.hänet.kyvyistäni.selvitä.hommasta.itsenäisesti...

TuTkimuSryhmä kESkiTTyi kvaliTaTiiviSEEn TuTkimukSEEn.ja.

sainkin.seuraavien.vuosien.aikana.matkustaa.runsaasti.ja.haastatella.valtavaa.määrää.meriteollisuuden.toimijoita.ympäri.maailman..Matkoilta. jäi.mieleen.monta.hauskaa.tilannetta..Espanjassa.vietin.kerran.viikonlopun.kylässä,.jossa.kukaan.ei.puhunut.muuta.kuin.espanjaa.(jota.minä. en. osaa). ja. kerran. minut. ohjattiin. Saksassa. lentokentän. autovuokraamossa.väärälle.puolelle.Hollantia.ja.sain.ajaa.Etelä-Hollannista.pohjoiseen. tuhatta.ja.sataa.ehtiäkseni.palaveriin..Tuo.aika.oli.kuitenkin.opettavaista. ja.minusta.oli.äärettömän.mielenkiintoista.tutustua.uusiin.tekniikoihin,. tehtaisiin.ja.ihmisiin..Itse.asiassa.pidin.työstäni.niin.paljon,.että.palasin. äitiyslomaltakin.tekemään.yhden.koulutuskeikan.vanhimman.tyttäreni. ollessa.vasta.pari.kuukautta.vanha..Ensimmäisen.poikkeamani.insinööritieteiden.pariin.tein.urallani,.kun.toimin.teollisuustalouden.vetäjänä.Åbo.

Akademilla.lasten.ollessa.pieniä.. hiljallEEn PääSin myöS niihin kaivaTTuihin johToTEhTäviin.ja.sijaistettuani.yhden.talven.Åbo.Akademilla.tutkimusryhmämme.

PBI:n. johtajaa,. Kim. Wikströmiä,. päädyin. vastaperustetun. itsenäisen.

PBI-tutkimusinstituutin.hallinnolliseksi.johtajaksi.2000-luvun.alussa..

Vedin.edelleen.myös.tutkimusprojekteja.ja.erityisesti.työskentelimme.silloin.suomalaisen.meriteollisuuden.ja.sen.kilpailukyvyn.parissa..Vaikka.

4

tein.töitä.myös.paperi-.ja.elektroniikkateollisuuden.parissa,.oli.meriteollisuus.mielestäni.se.kiinnostavin.ala..Tutkimustyömme.johti.myös.usein. konsultointiin,. ja. todellisten. asiakasongelmien. kanssa. työskentely. olikin.enemmän.minun.heiniäni.kuin.teoreettinen.tutkimus..Aloin.kuitenkin. turhautua. siihen,. että. konsulttina. mahdollisuuteni. vaikuttaa. olivat.rajalliset..Toimeksiannot.rajasivat.työtä.enkä.voinut.vaikuttaa.asioihin.yrityksissä.enää.parin.vuoden.päästä.ilman.uutta.toimeksiantoa.

TurhauTumiSEni johTi loPulTa PääTökSEEn. hakeutua. ”oikeisiin”. töihin. nimenomaan. meriteollisuuden. pariin. monen. konsulttivuoden. jälkeen.. . Päästäkseni. haluamiini. hommiin. tarvitsin. kuitenkin. jotain. teknistä. osaamista.. Niinpä. irtisanouduin. töistäni. keväällä.

2006. pyrkiäkseni. uudelleen. Teknilliseen. korkeakouluun. Helsinkiin. lukemaan. laivanrakennustekniikkaa.. Tuntui. aika. päättömältä. jättää.työni.ja.ryhtyä.opiskelijaksi.niin.monen.vuoden.jälkeen..Toisaalta. jotkin. asiat. olivat. helpompiakin. näin. vanhemmalla. iällä.. Kun. opiskelutoverini. ihmettelivät. opiskelujeni. nopeaa. etenemistä,. totesin.vain.että.asuntovelka.ja.perhe.Turussa.ovat.ihmeellisiä.motivoijia. oPiSkEluaikanani PääSin TEkEmään miElEnkiinToiSia hommia. sekä. Turun. STX:n. telakalla. että. Wärtsilällä.. Telakalla.

sain. työstää. laivojen. ja. erityisesti. niiden. hyttialueiden. aikatauluja..

Wärtsilällä. taas. tutustuin. töissäni. ympäristöystävällisiin. tekniikoihin.ja.mm..rikkipesureihin..Viimeisenä.opiskeluvuotenani.kevätlukukaudelle. ei. enää. riittänyt. niin. monta. kurssia. kuin. olin. aiemmin. suorittanut. ja. otin. yhteyttä. Deltamariniin,. nykyiseen. työnantajaani,. kysyäkseni.olisiko.heillä.joitakin.tuntitöitä.minulle..Deltamarinin.toimitusjohtajalla. Mika. Laurilehdolla. oli. kuitenkin. muita. suunnitelmia,. ja. hän. ehdotti. että. tekisin. Deltamarinille. diplomityöni. ja. ryhtyisin. sitten. valmistuttuani. vetämään. yrityksen. markkinointia.

valmiSTuin diPlomi-inSinöörikSi SykSyllä 2009.ja.olen.edelleen.

töissä.Deltamarinilla,.joka.on.yksi.arvostetuimpia.merialan.suunnittelutoimistoja.maailmalla..Tittelini.on.markkinointijohtaja.ja.työnkuvaani. kuuluu.mm..markkinoinnista.ja.viestinnästä.vastaaminen.sekä.myyntityö..

Täytyy.tunnustaa,.että.olen.itsekin.hämmästynyt.siitä.kuinka.hyvin.voin. hyödyntää.töissäni.sekä.kaupallista.että.teknistä.osaamistani..Lisäksi.saan. työskennellä.loistavassa.tiimissä.meriteollisuuden.parissa!.Vaikka.jossain. välissä.tuntui,.että.oli.pähkähullua.jättää.työni.ja.ryhtyä.vielä.uudestaan. opiskelijaksi,.olen.iloinen.että.tein.sen..Teknillisen.koulutuksen.vuoksi. pystyn.puhumaan.töistä.aivan.uudella.tasolla.ja.samalla.voin.hyödyntää. myös.aiempaa.osaamistani.esim..budjetoinnissa,.esimiehenä.ja.strategina.

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

aaMiaiSSEMinaarin anTia:

Mitä innovaatiot ovat ja mistä ne syntyvät?

Teksti:.Ringa.Masalin.ja.Ville.Niukko................Kuva:.Ville.Niukko

v

uonna.2010.aloitetut.Turun.Seudun.Ekonomien.ja.Turun.kauppakorkeakoulun.yhteistyössä.järjestettävät.aamiaisseminaarit.vetävät.lähes.poikkeuksetta.salin.täyteen.tiedonjanoisia.ekonomeja..

Jälleen.varhain.lokakuisena.aamuna.kauppakorkeakouluun.kokoontui. kolmenkymmenen.ekonomin.innokas.joukko.kuuntelemaan.professori.

Leila.Hurmerinnan.johdatusta.innovaatioiden.maailmaan..Innovaatio. on.termi,.jota.nykyään.käytetään.runsaasti.eri.yhteyksissä..Mutta.kuinka. usein. sen. merkitystä. oikeastaan. tulee. pohdittua?. Todennäköisesti. ei. kovinkaan.usein..Tästä.lienee.osoituksena.esimerkiksi.se,.miten.keskittyneesti.ekonomiporukka.syventyi.aamiaisseminaarissa.kuuntelemaan.niin.

Hurmerinnan.teoriaoppia.kuin.esimerkkejä.elävästä.elämästä.

Tupperwaren.on.aikoinaan.siivittänyt.menestykseen.tapa.tulla.asiakkaan. luo.ihmisten.koteihin.sen.sijaan,.että.asiakkaan.tulisi.liikkua.tuotteen.luo.

Organisaatiokulttuurilla.ja.johtamistavalla.on.merkittävä.asema.innovaatioiden.synnyssä..Yritysten.kannattaa.muistaa,.että.”tyhmien.kysymysten. ja.ideoiden”.synnyttäminen.on.varsin.hedelmällistä..Lisäksi.asioita.tulee. pystyä.tarkastelemaan.uusista.näkökulmista.ja.ihmisiä.kannattaa.kannustaa.olemaan.rohkeasti.eri.mieltä..Eräs.seminaarin.osallistujista.totesi. oivallisesti,.että.jokaisen.kannattaisi.tehdä.omassa.organisaatiossaan.pienimuotoinen.”innovaatioaudit”.ja.miettiä,.tukeeko.organisaatiokulttuuri. innovaatioiden.syntymistä.

yriTySTEn innovoinnin PyrkimykSEnä on ParEmPi TuoTTo.ja.

markkinoinnin.maailmasta.taloudellisten.kysymysten.äärelle,.kun.kansantaloustieteen.emeritusprofessori.Paavo.Okko.puhuu.aiheesta.Euroopan. ja.maailman.talousnäkymät..Seminaari.on.jatkoa.Okon.vuoden.takaiselle.esitykselle.aiheesta,.joka.edelleen.on.vähintäänkin.yhtä.ajankohtainen..Mielenkiinnolla.odotamme,.miltä.taloustilanne.asiantuntijan.mielestä.näyttää.nyt.ja.miten.talousnäkymät.vuoden.aikana.ovat.muuttuneet.

kestävän.kilpailuedun.löytäminen..Todellisten.luovien.ratkaisujen.löytymisen.edellytyksenä.on.tietynlainen.tyytymättömyys..Innovaatioiden. näkökulmasta.on.itse.asiassa.vaarallista.olla.tyytyväinen..Liiallisessa.tyytyväisyyden.ja.luottavaisuuden.tilassa.yritykset.tai.sen.työntekijät.eivät.ole. yhtä.motivoituneita.etsimään.uusia.ratkaisuja..Aina.voi.pyrkiä.kohti.vielä. parempaa.

SEuraavan aamiaiSSEminaarin myöTä. joulukuussa. siirrytään.

on olEElliSTa ymmärTää ,.että.innovaatio.vaatii.toteutuakseen.jon-

kin.muutoksen..Muutoksen.ei.kuitenkaan.tarvitse.välttämättä.olla.iso.tai. sen.ei.tarvitse.olla.mikään.uusi.keksintö..Itse.asiassa.innovaatio.voi.olla. jopa.paluuta.vanhaan..Tästä.hyvänä.esimerkkinä.Hurmerinta.mainitsi.

Laitilan.Wirvoitusjuomatehtaan.henkiin.herättämän.nostalgisen.Messinalimonadin..Innovaation.määrittää.aina.asiakas..Asiakkaan.saama.lisäarvo. on.avain.menestykseen..Jos.asiakasta.ja.hänen.tarpeitaan.ei.tunne.perusteellisesti,.eväät.menestykseen.ovat.vähäiset.. innovaaTion Ei TarviTSE olla TuoTE,. kuten. helposti. ajatellaan..

Yhtä.hyvin.merkittävää.hyötyä.asiakkaalle.voi.tuottaa.vaikkapa.markkinointiin. tai. prosesseihin. liittyvä. innovaatio.. Esimerkiksi. tunnetun.

5

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Aitajuoksun huumaa Paavo Nurmi -stadikalla .

Teksti: Kimmo Haapasalo Kuva: Ville Niukko

O

n syyskuinen alkuilta Paavo Nurmen stadionilla. Kentällä kirmaa, kimmahtelee ja kikattaa paljon lapsia ja nuoria. Suurella valotaululla lämpömittari näyttää seitsemää astetta. On aika drillailla aitoja à la Turun Seudun Ekonomit.

Aitoja niputetaan kolmea eri korkeutta. Aitavälit valitaan sellaisiksi, että niitä pystyy halutessaan ottamaan niin kolmella kuin viidelläkin askeleella. Ensin vedetään ponnistavaa jalkaa sivusta ja vasta sitten otetaan aitaa keskeltä.

Ensin teoria, sitten käytäntö

Treenin jälkeen Sonckin kanssa harjoitustilannetta analysoitaessa emme voineet kuin päivitellä tuloksia. Porukka oli vetänyt aitaa uskomattoman hyvin. Mukana oli luonnonlahjakkuuksia ja sellaisia, jotka eivät olleet juosseet aitoja kouluajan pakollista kokeilua lukuun ottamatta. Learning curve oli jyrkkä, ja jo muutamien kokeilujen jälkeen se oikea rytmi, joka muuttaa aitahyppimisen aitajuoksuksi, löytyi. Kaikki juoksivat aitoja sulavasti ja nätisti.

Turun Urheiluliiton monivuotinen hallitusammattilainen Jarmo Rasi kertoo erittäin asiantuntevasti 111-vuotiaan urheiluseuran toiminnasta, viime vuosien strategiasta ja taloudesta. Kiinnostavia aiheita olivat mm. viime vuosina vapaaehtois- ja urheiluseuratoiminnassa tapahtuneet muutokset, kuinka Turun Urheiluliitto on pystynyt muuttumaan ajassa sekä tuleviin suurkisahankkeisiin liittyvät odotukset. Tinkimätöntä asennetta kuvaa se, että jos joku haluaa tulla mukaan urheilemaan, tilaa löytyy Rexona-hengen mukaisesti aina. Tarjonta ei saa asettaa rajoja kysynnälle tässä bisneksessä.

Hyvin sä vedät – vähempikin riittäisi

Muutaman kunniakierroksen jälkeen istumisesta kangistuneet lihakset on saatu riittävän lämpöisiksi. Kollektiivisen venyttelytuokion aikana pika-aituri Juha Sonck kertoo tarinoita aitajuoksun maailmasta.

6

Juha on muuten käytettävissä, mikäli joku porukka innostuu esim. tyky-päivänä perinteisen keilailun sijaan kokeilemaan aitajuoksun tai jonkin muun yleisurheilulajin vauhdikasta maailmaa.

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Puolisoiden työurat tukevat toisiaan, mutta haastavat arjen Teksti ja kuva: Marja Känsälä

Puoliso on tärkeä resurssi kahden uran pariskunnille, selviää Marja Känsälän väitöstutkimuksesta.

Känsälä selvitti, miten kahden uran pariskunnat sovittavat yhteen työn ja muun elämän. Kahden uran pariskunnissa molemmilla puolisoilla on vaativa työura. esiin naispuolison koordinaattorin rooli. Päävastuu on myös valtaa. Valta rakentuu erilaisista tavoista siinä, kuinka puolisot liittävät itsensä ja toisensa työnjakoon kotona.

Työura ja parisuhde tukevat toisiaan

Tutkimus ei tue sellaista ajatusta, että puoliso olisi pääasiassa tai aina ongelma työuralle. Puolisoiden urien yhteensovittamisessa ristiriidattomuus korostuu. Pariskunnat näkevät parisuhteen tärkeänä resurssina työuralla suojaamassa työelämän paineilta. Puolison ei juuri nähdä hankaloittavan uraa. Ristiriitaisia näkemyksiä työn sisällöstä tai työajasta aiheutuneita konfliktitilanteita ei juuri esiintynyt.

Käytännön tilanteissa näyttää kuitenkin painottuvan vaihtoehto, jossa miehen ura priorisoituu naisen työuran edelle.

Ansiotyön ensisijaisuus korostuu

Tärkeältä näyttää se, että puolisoiden erillisyys toisistaan ja yhteisyys toisen kanssa ovat tasapainossa. Kahden uran pariskuntien puolisot pitävät toisistaan riippumattomia työuria ja itsenäistä vapaa-ajan viettoa tärkeinä. Toisaalta he myös arvostavat toisiaan tukevia työuria ja yhteistä vapaa-aikaa.

Ansiotyön ensisijaisuus muihin elämänalueisiin verrattuna korostuu.

Kahden uran pariskunnissa puolisoilla voi olla vähemmän aikaa toisilleen, perheelle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Aikapula voidaan kuitenkin nähdä hyväksyttynä, koska työ tunnistetaan merkitykselliseksi sekä itselle että toiselle.

V

äitöskirjassa tarkastellaan puolison merkitystä ja tukea työuralle sekä kotitöiden, lastenhoidon ja vapaa-ajan jakautumista. Kahden uran pariskuntia tarkastelemalla voidaan tutkia sekä naisten että miesten ura- ja hoivamahdollisuuksia sekä kotitöiden jakautumista.

Sukupuoleen painottuvien tekijöiden avulla voidaan havaita muutoksen esteitä mutta myös mahdollisuuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Kaksi vaativaa uraa haastaa pariskunnan

Kahden uran pariskunnat ovat usein avaintyöntekijöitä, joiden vaativan työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistuminen on tärkeää työnantajille. Parit kohtaavat paineita, jotka kumpuavat erityisesti kahden uran tasapainottamisesta. He ovatkin usein tilanteessa, jossa oma ja puolison työ asettavat erityisiä haasteita muulle elämälle ja sen organisoinnille.

Suomessa se, että pariskunnat tekevät pitkää yhteenlaskettua työviikkoa, saa aikaan perheiden aikapaineen kansainvälisessä vertailussa.

Erityisesti asiantuntijoilla, johtajilla ja yrittäjillä työn ja muun elämän välinen raja hämärtyy usein. Kahden uran pariskunnille tyypillinen korkea koulutus ja työmarkkina-asema lisäävät kuitenkin yleensä tasa-arvoisuutta kotitöihin ja lastenhoitoon liittyvissä asenteissa ja jakamisessa.

Tasa-arvo ei välttämättä merkitse tasajakoa

Känsälä haastatteli tutkimustaan varten kymmenen pariskunnan puolisoita yhdessä ja erikseen. Kotityön jakamista pidetään välttämättömänä, kun molemmilla on vaativa työ. Tasa-arvo ei kuitenkaan välttämättä merkitse kotityön jakamista tasan, vaan esimerkiksi töiden jakamista omassa parisuhteessa suhteellisen tasa-arvoisesti verrattuna muihin pariskuntiin.

Puolisoiden väliset neuvottelut ovat keino tasa-arvoon pyrkimiseen, vaikka ne voivat altistaa pariskunnan ristiriidoille vuorovaikutuksessa.

Myös perinteiset sukupuoliroolit ohjaavat pariskuntien työnjakoa.

Kotityöhön, lastenhoitoon ja vapaa-aikaan liittyvässä puheessa nousee

Sovellusmahdollisuuksia työhyvinvoinnin ja elämänhallinnan saralla

Tutkimus liittyy osaltaan työhyvinvointiin ja elämänhallintaan, ja kahden uran pariskunnat ovat otollisia kertomaan myös yleisemmin työn ja muun elämän vuorovaikutuksesta. Tutkimus rikastaa kuvaa kahden uran pariskunnista ja tuo esiin erilaisia näkökulmia, joita tulisi ottaa huomioon heidän tilanteensa tulkitsemiseksi ja heitä tukevien keinojen pohtimiseksi.

Tutkimuksen suositukset kotitöiden, hoivan ja vapaa-ajan jaon suhteen ovat pitkälti pariskunnan sisäisiä. Naispuolisolle muun elämän vastuiden tasaisempi jakaminen merkitsisi vähempää kuormittumista ja myös osittain vastuusta vapautumista, miespuolisolle taas lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta.

Puoliso on todellinen työuraan vaikuttava tekijä

Puolison olemassaoloa ei ole syytä ymmärtää ainoastaan työuraa rajoittavana tekijänä. Kahden uran pariskunnat eivät siten välttämättä olekaan aina erityisryhmä, joille tulisi suunnata muista työntekijäryhmistä poikkeavia käytäntöjä. Olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota työelämän käytäntöihin, jotka rajoittavat esimerkiksi puolisoiden mahdollisuuksia työskennellä samalla alalla.

Lisäksi työn ja muun elämän tasapainoa tukevat työpaikan käytännöt tulisi suunnata pariskuntien molemmille puolisoille, sillä haasteet koskevat molempia. Olisi myös hyvä huomioida, että puoliso on todellinen uraan vaikuttava tekijä: Työuralla tehdyissä ratkaisuissa ei aina ole kyseessä vain yksilöllinen ura vaan myös kahden uran yhteensovittaminen.

Marja Känsälän liiketaloustieteen, johtamisen ja organisoinnin alaan kuuluva väitöskirja ”Työura ja parisuhde − erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla” tarkastettiin 31.8.2012 Turun kauppakorkeakoulussa.

7

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

erilainen URATARINA: OPTIMAARI Teksti ja Kuva: Maarit Jaanti

Usein kuulen kysymyksen: ”Mistä olet kotoisin?”. Minulle se on vaikea kysymys vastata ja mieleni tekisi sanoa: ”En mistään”, tai sitten ”Sieltä sun täältä”.

S

ynnyin Helsingissä elokuussa 1956. Kun olin kaksi vuotta vanha, perheeni, johon lisäkseni kuuluivat isä Erik, äiti Brita ja isoveli Anssi, muutti isän työn perässä Pohjanmaalle, Seinäjoelle.

Muuton ajankohta oli minulle, juuri puhumaan oppineelle lapselle, hieman vaikea. Menetin osan puhekyvystäni ja mieleeni onkin jäänyt, kuinka vaikeaa puhuminen oli pitkän aikaa. Monista puheenopettelutunneista huolimatta r-kirjain ei koskaan palannut kokonaan, joten ärräni sorahtelee nyt edelleen hieman ranskalaisittain.

Kymmenen vuotta vierähti Pohjanmaalla , sitten palasimme Helsinkiin muutamaksi vuodeksi. Koulun vaihtaminen sujui ongelmitta, kavereiden jääminen Seinäjoelle teki kuitenkin kipeää. Luonteeni on onneksi utelias ja tutustuin pian uusiin koulukavereihini. Asuimme Helsingin keskustassa ja suuri muutos oli, kun en voinut niin vapaasti liikuskella. Isossa kaupungissa vaarat olivat toisenlaisia kuin maaseudulla. Vanhempani pitivät tosi tiukkaa kuria turvallisuussyistäkin.

Koulun iltatilaisuuksiin piti mennä valkopippuripurkki päällystakin taskussa, jos joku sattuisi matkan varrella käymään liian tungettelevaksi.

Kaksitoistavuotiaan oli aika vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että elämä muuttui yhtäkkiä paljon rajoitetummaksi.

Kesällä 1971 muutimme Turkuun ja siirryin Turun Suomalaiseen

Yhteiskouluun, jossa sitten suoritin kouluni loppuun. Ylioppilaaksi pääsin 1975. Vieras kaupunki Turku ei kuitenkaan ollut: isäni kävi koulunsa siellä ja hänen puoleltaan sukumme historia nivoutuu Turkuun ja Kustaviin. Kaikkien muutosten keskellä mökkipaikastamme tuli entistäkin tärkeämpi kiinnekohta ja energian lähde, jollaisena se myös on säilynyt.

Vapaudenkaipuu ja seikkailunhalu vetivät maailmalle.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin Englantiin, Brightoniin töihin ja kieltä opiskelemaan. Työskentelin Brighton College Junior Schoolissa assistant matronina syyslukukauden. Käytännössä olin huolehtivana isosiskona 6–13 vuoden ikäisille pojille, joiden vanhemmat työskentelivät eri puolilla maailmaa. Jotkut pojista näkivät vanhempansa vain pidemmillä lomilla. Onnekkaimpien vanhemmat asuivat lähistöllä, ja nämä pojat pääsivät useimmiksi viikonlopuiksi kotiin. Oli kyllä järkyttävää nähdä tämä systeemi ja vielä vaikeampaa ymmärtää sen tarkoitus. Lapset ikävöivät kovasti vanhempiaan ja kotiaan. Muuten aika Englannissa oli antoisaa ja opettavaa.

Ehdin hengähtää kaksi kuukautta ennen kuin elokuussa samana

Suomeen palattuani olin vähän aikaa tuuliajolla , kun en

aloitin saman tien työskentelyn Oriola Oy:ssä kehysesittelijänä tarkoituksena siirtyä myöhemmin pääpaikalle vastuullisempiin tehtäviin.

Melko pian optikkona työskentely alkoi kuitenkin houkuttaa enemmän.

Pääsin Turkuun Optinäkö Oy:hyn töihin ja viihdyin työssäni hyvin.

Työnkuvaani kuului optikon näöntutkimukset, piilolasisovitukset, asiakaspalvelu sekä pajatöitä eli lähinnä linssien muotoon hiontaa. Nyt on ympyrä sulkeutunut, kun palasin Kauppiaskadulle, tällä kertaa kuitenkin torin varrelle!

oikein tiennyt, mitä haluaisin tehdä ”isona”. Suoritin laitesukelluskurssin ja sain purettua enimmän turhautumiseni rankkaan liikuntaan.

Seuraavana syksynä lähdin harjoittelemaan tuttujen silmälasiliikkeeseen Seinäjoelle ja huomasin pitäväni alasta tosi paljon. Sillä hetkellä ei kuitenkaan ollut tiedossa, koska seuraava hakuaika optikko-opistoon olisi.

Koulutuksessa oli menossa murrosvaihe, kun yksityinen silmäoptikkojen liiton koulu ja Instrumentariumin pitämä koulu yhdistettiin yhdeksi opinahjoksi ja liitettiin Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitokseen.

Olin valmis taas opiskelemaan ja lähdin tammikuussa 1976 poi-

kaystäväni perässä Uumajaan opiskelemaan kauppatieteitä mielessäni ajatus, että tämän tutkinnon kautta ainakin saisin hyviä työmahdollisuuksia. Uumajan aika oli antoisaa ja hauskaa. Opiskelun ohessa tehtiin paljon töitä ja lasketeltiin Ruotsin ja Suomen Lapissa sekä Alpeilla.

Keväällä 1978 hain opiskelemaan optikoksi uuteen kouluun, ja sain kuin lottovoittona opiskelupaikan 2500 hakijan joukosta. En halunnut kuitenkaan jättää hyvin edenneitä kauppatieteiden opintoja kesken ja pyysin vuoden lykkäystä. Viimeisenä vuotena Uumajassa luin sitten kahden vuoden opinnot päällekkäin ja sain ekonomin paperit kesäkuussa 1979.

8

vuonna aloitin opinnot Helsingissä – tähtäimessä optikon tutkinto.

Opinnot poikkesivat suuresti toisistaan. Paljon oli tietysti nytkin luettavaa: silmälasioppia, optiikkaa, silmälääketiedettä, ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, silmälasien voimakkuuksien määritystä ym. Lukemisen lisäksi meillä oli paljon käytännön pajaharjoittelua ja myöhemmässä vaiheessa lisäksi silmien tutkimista ja silmälasien määrittämistä sekä piilolasien sovittamista. Opiskeluaikoinani optikon työ oli vielä käsityöammatti paljon enemmän kuin nykyään.

Optikoksi valmistuin normaalia tahtia toukokuussa 1983 ja

Kesällä 1984 menin naimisiin ja otin mieheni sukunimen Lindén

käyttöön, kuten asiaan kuului tuohon aikaan. Muutimme Poriin loppusyksystä 1985 ja esikoisemme Nina syntyi helmikuussa 1986 ja juniori Mikael huhtikuussa 1988.

Opiskelukaverini Salme Helsingistä avasi oman optikkoliikkeen

syksyllä 2000. Olin myös pitkään haaveillut omasta putiikista, mutta kipinä kuitenkin puuttui. Kävin Salmen kanssa läpi ideoita ja innostuin myös toteuttamaan liikeideaa perinteisestä poikkeavalla tavalla. Siitä alkoi Optimaarin taival.

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Silmälasien erikoisliike Optimaari avasi ovensa Porissa syyskuussa 2001. Perusideana oli alusta asti luoda oma brändi.

Kaikki oli tarkasti harkittua sisustuksesta lähtien. Sloganiksi tuli: Silmin nähden ajassa. Salmen kanssa aloitimme antoisan yhteistyön ja yhä edelleen reissaamme yhdessä maailmalla etsimässä uusia kehyksiä ja aurinkolaseja. Valitsemme kehys- ja aurinkolasimallistomme henkilökohtaisesti ja sydämellä. Tutustumme mallien suunnittelijoihin ja perehdymme tarinoihin niiden taustalla – näin pystymme tarjoamaan huomisen uutuudet jo tänään. Optimaarin tuotteet sopivat hyvin myös asiakkaille, jotka haluavat tehdä eettisesti ja ekologisesti vastuullisia, kestäviä valintoja.

2000-luku on ollut oikein mullistusten ja muutosten aikaa

elämässäni. Isäni menehtyi äkillisesti kesällä 2000, perustin oman liikkeen 2001, vuonna 2002 tyttäreni lähti vaihto-oppilaaksi Italiaan ja erosin. Vuosien varrella keskityin työhöni intensiivisesti ja kehitin edelleen ideaani sekä tiivistin toiminnan perusajatuksia. Lasten lähdettyä opiskelemaan huomasin kaipaavani takaisin Turkuun. Asiaa tutkittuani totesin, että Turusta puuttuu Optimaarin tuotteiden tapainen tarjonta, löysin sopivan liikehuoneiston Kauppiaskadulta Wiklundin vierestä ja ryhdyin saman tien laajentamaan liiketoimintaa Turkuun. Myin avioeron jälkeen ostamani rivitalohuoneiston ja ostin pienet asunnot Porin keskustasta ja Turusta.

Ystävänpäivänä 2010 Optimaari avasi ovensa Turussa. Tähän

ajankohtaan sopi hyvin myös entisen tyttönimeni Jaantin ottaminen takaisin. Taas alkoi iso urakka alusta, valmista asiakaskuntaa kun ei ollut. Kahden liikkeen vetäminen kahdella eri paikkakunnalla osoittautui liian rankaksi ja uuvuin kevättalvella 2011. Äitini nukkui pois huhtikuussa 2011, ja se vei loputkin voimistani. Tuntui kuin olisin ajanut täysillä päin seinää. Kun ei osaa itse ajoissa hiljentää tahtia, jossain vaiheessa siihen pakotetaan. Olin sairaslomalla kolme kuukautta ja sen jälkeen vielä toiset kolme kuukautta osittaisella sairaslomalla. Opettelin tekemään asioita toisin, delegoimaan enemmän ja vaatimaan itseltäni vähemmän, olemaan itselleni armollinen. Tämän vuoden maaliskuussa tein päätöksen luopua Porin liiketoiminnasta. Kuukautta aikaisemmin olin myynyt Porin asuntoni pois, ajatuksena silloin vielä jatkaa liiketoimintaa myös Porissa. 29.2.2012 minusta tuli virallisesti taas turkulainen. Jos olisin osannut myöntää itselleni aikaisemmin, että terveyteni takia on pakko luopua toisesta liikkeestä, olisin voinut tehdä monta asiaa

paljon fiksummin ja kannattavammin. Tyhmyydestä, ja kokemattomuudesta, sakotetaan. Terveys ja elämänlaatu menivät nyt kuitenkin etusijalle.

Laitoin Porin liiketoiminnan myyntiin huhtikuussa , mutta

sopivaa ostajaa ei näin tiukassa aikataulussa löytynyt. Toiminta oli myös liiaksi henkilöitynyt minuun. Optimaari sulki ovensa Porissa kesäkuun lopussa. Toukokuun lopussa jouduin myös tyhjentämään Turun liikkeen taloyhtiön putkiremontin takia. Remontin piti osaltamme kestää kolme viikkoa, mutta se venyikin seitsemäksi viikoksi! Heinäkuun 13. päivä saimme ovet jälleen auki Turussa. Laitteita ym. olemme joutuneet asentamaan vielä pitkään senkin jälkeen. Porin liikkeen kehysvarasto on nyt Turussa, joten meillä on erikoisen laaja kehys- ja aurinkolasivalikoima tällä hetkellä. Porin laitteita olen myynyt erikseen, joitakin on edelleen myynnissä ja se työllistää vielä jonkin verran. Suurin urakka on nyt kuitenkin tehty ja on ihanaa vihdoinkin keskittyä oikeaan työntekoon, ei vain asioiden järjestelyyn.

Tytär opiskelee Helsingissä, poika Turussa, äiti taisi tulla pojan

perässä Turkuun. Turusta on helppo mennä Helsinkiin ja mökille. Nyt jää myös aikaa ystäville ja muillekin menoille kuin työjutuille. Elämän kuviot ovat nyt vähän yksikertaistuneet positiivisella tavalla.

Tie yksityisyrittäjänä on ollut vaativaa , välillä erittäin ras-

kasta ja vaikeaa, mutta kuitenkin myös antoisaa. Olen saanut toteuttaa omia visioitani ja luoda oman silmälasimaailman. Yrittäjyys on haastavaa, siinä joutuu laittamaan itsensä likoon sataprosenttisesti. Iän mukana ammattitaito ja kokemus ovat karttuneet niin paljon, että siitä puolesta ei tarvitse kantaa huolta, yrittäjyydessä sen sijaan on vielä paljon opittavaa.

Porissa toimin Yrittäjänaisten ja Porin Seudun Ekonomien hallituksessa . Nyt olen mukana Turun Yrittäjänaisten hallituk-

sessa. Olen ollut mukana myös Björneborgs Segelföreningin toiminnassa ja viime keväänä liityin Naispurjehtijoihin. Upeaa, kun nyt jää aikaa uusille ja vanhoille ystäville ja uusille hauskoille haasteille. On myös hienoa keskittyä taas uudella innolla liiketoimintaan. Edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen pidän ammatistani ja työstäni hyvin paljon.

Joulukirkko Pyhän Hengen kappelissa Teksti: Terttu Pekuri Kuvat: Anne Lahtomaa

A

skeettisen kaunis ekumeeninen Pyhän Hengen kappeli on rakennettu ikivanhan kirkon, Pyhän Hengen kirkon, kuoriosan raunioille. Pyhän Hengen kirkon kanssa samalla tontilla sijainneen Pyhän Hengen Hospitaalin ylläpitämä Pyhän Hengen talo kuului Pyhän Hengen Hospitaali -järjestölle. Sen tehtävänä oli kristillisen sanoman levittämisen ohella auttaa köyhiä, sairaita ja vanhuksia. Vielä keskiajalla maaseutumainen, rauhallinen tonttialue soveltui myös hautapaikaksi niille ihmisille, joilla ei ollut mahdollisuutta tulla haudatuksi arvokkaimmille paikoille.

Pyhän Hengen kirkon rakentaminen aloitettiin Juhana III:n

käskystä v. 1588 suomenkielisille turkulaisille kuninkaan rahoituksen turvin. Kirkkoa rakennettiin kolme vuotta muurarimestari Staffan Mattsonin johdolla. Kirkon piirustukset ovat hävinneet, mutta suunnittelijana pidetään Willem Boyta, jonka käsialaa tuolta ajalta on mm. Tukholman Pyhän Jacobin kirkko.

tai ymmärtämättömyyttään, hautarauhan rikkojiksi. Tämän tultua ilmi uudisrakennuksen piirustukset muutettiin niin, että alun perin suunniteltu väestönsuoja poistettiin ja paikalle suunniteltiin kappeli. Toimenpide oli varsin impulsiivinen, kaikesta nimittäin näkyy, ettei tilaa alunperin ollut suunniteltu kappeliksi. Kappelin kaivauksissa ylös nostetut lähes 650 vainajaa haudattiin uudelleen. ”Pyhän Hengen kappeli”, Benito Casagranden sanoin, ”on

koruton kunnianosoitus esi-isillemme ja heidän työlleen. Sitä kuvaa kappelin alttaritaulu: aura, heinäseipäät ja myllykivi. Kunnianosoitus työlle, johon meidän nykyinen hyvinvointimme perustuu. Tämä kappeli on todiste esi-isiemme uskosta ja toivosta, niitä kuvaavat ankkuri ja ristiinnaulittu Vapahtajamme”.

Kirkon rakennustyöt kokivat monia vastoinkäymisiä .

Kuninkaan kuolema v. 1592 tyrehdytti rahoituksen. Tosin keskeneräisen kirkon rakentamista jatkoivat turkulaiset omin varoin, mutta hitaasti.

Keskeneräinen kirkko paloi 1600-luvun alussa. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe toimeenpani Turussa 1600-luvulla uudet tontti- ja katujärjestelyt.

Niissä keskeneräisen kirkon läpi kirjattiin kulkemaan yhdeksän metrin levyinen katu, mikä lopullisesti sinetöi kirkon kohtalon. Kirkko ja maaperässä oleva hautausmaa unohtuivat ja katosivat asiakirjoista.

Tontilla v. 1986 käynnistyneet arkeologiset kaivaukset toi-

vat päivänvaloon Pyhän Hengen talon ja Pyhän Hengen kirkon jäännökset sekä rakennuksia ympäröivän hautausmaan lähes koko laajuudessaan.

Arkkitehti Benito Casagrande on kertonut, miten he 1980-luvun lopulla aloittamiensa rakennushankkeiden myötä tulivat, tietämättömyyttään 9

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi.

Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Ilmoittautumiskäytäntömme on muuttunut:

Jäsenlehdessä ilmoitetaan päivä, josta alkaen tapahtumiin on mahdollista ilmoittautua. Ennakkoilmoittautumisia ei oteta vastaan. Tällä käytännöllä varmistamme, että kaikilla jäsenillä kotikunnasta tai jäsenlehden tilaustavasta riippumatta on yhtäläinen mahdollisuus varmistaa paikkansa suosittuihin tapahtumiin.

Ilmoittautuminen tässä lehdessä ensimmäistä kertaa ilmoitettuihin tapahtumiin alkaa torstaina 15.11.

Ennakkoilmoittautumisia ei oteta vastaan.

Koulutukset SEFE: Syty ja sytytä -palautteenantovalmennus Tiistai 20.11. koko päivän koulutus Turku Valmennuksen tavoitteena on, että osallistujat oppivat antamaan palautetta tavalla, josta on hyötyä palautteensaajalle, saavat keinoja positiivisen ja kannustavan ilmapiirin kehittämiseksi, oppivat ottamaan vastaan palautetta sekä oppivat näkemään palautteenantamisen, itsearvioinnin ja kehittymisen välisen yhteyden.

Lisätietoa koulutuksesta tulee suoraan SEFEstä, seuraa ilmoittelua.

Aamiaisseminaari Keskiviikko 12.12.2012 klo 8.30−10 Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 01, Rehtorinpellonkatu 3, Turku Syksyn toisessa aamiaisseminaarissa kuullaan emeritusprofessori Paavo Okon ajatuksia ajankohtaisesta aiheesta Euroopan ja maailman talouden näkymät.

Mukaan mahtuu 70 jäsentä. Aamiainen tarjolla klo 8 alkaen. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−4.12.

75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Etiketti- ja tapakoulutus Tiistai 12.2.2013 klo 17.30−19.30 Porthan-sali, Maaherran makasiini, Henrikinkatu 10, Turku Hyviä käytöstapoja ei voi harjoitella liikaa. Ne ovat tärkeitä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Tuntuuko, että etiketin kertaus tai uuden oppiminen aiheesta olisi paikallaan? Koulutuksessa perehdytään tapakulttuuriin niin liike-elämän, arjen kuin juhlan näkökulmasta − kotimaassa ja kansainvälisesti. Kun tiedät, miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä, kykenet toimimaan vapautuneemmin. Illan teemoja ovat kunnioittaminen, käyttäytymis- ja seurustelukulttuuri, pöytä- ja ruokailutavat sekä pukeutumisetiketti. Kouluttajana toimii Mikael 10

Miikkola, joka on turkulainen meriupseeri ja herrasmies sekä kokenut etiketti- ja tapakouluttaja.

Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−29.1.

Yritysvierailut Turun kaupunki ja syyskokous Keskiviikko 28.11. klo 17−n. 19 Turun kaupungin keskushallinnon kokoustila, Yliopistonkatu 27, Turku Turun kaupungin vieraina kuulemme mielenkiintoisen esityksen kaupungin uudesta johtamisjärjestelmästä ja organisaatiosta. Illan isäntänä aiheeseen johdattaa kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen. Esityksen jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.

Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita!

Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset viimeistään 21.11.

75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Miesten pukeutumisilta Herrainpukimossa Torstai 17.1. klo 18−n. 21 (klo 20−21 on varattu vapaaseen keskusteluun ja mahdollisesti esille nouseviin kysymyksiin) Aurakatu 14 B, 3. krs, Turku Miesten pukeutumisillassa kuullaan yritysesittely ja katsaus ”ikuisen tyylin” konseptiin sekä bisnesettä juhlapukeutumisen näkökulmasta. Ab Suomen Herrainpukimo Oy on miesten klassiseen tyyliin erikoistunut yritys. Liikkeen valikoimiin kuuluu mittatilauspaitoja ja -vaatetusta, käsityönä valmistettuja kenkiä ja laadukkaita asusteita.

Illan aikana havainnollistetaan myös mittapaidan keskeisiä eroja valmispaitoihin nähden sekä perehdytetään vieraat reunoskenkiin ja jalkineiden huoltamiseen. Myös omat mitat on mahdollista otattaa. Illan aikana on mahdollista tehdä ostoksia erikoistarjousten siivittämänä. Illan isäntinä toimivat Herrainpukimon toimitusjohtaja Tuukka Simonen, mitta- ja myyntivastaava Tuo-

mas Uotila sekä tyyliasiantuntija Jussi Häkkinen.

Avec-tilaisuus, myös naiset ovat tervetulleita.

Mukaan mahtuu 40 henkilöä. Virvoketarjoilu pikkupurtavan kera. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−9.1.

75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Naisten pukeutumisilta Muotitalo Ra-Ke:ssa Keskiviikko 23.1. klo 18−n. 21 (päättymisajankohta osallistujien oman aikataulun mukaan) Yliopistonkatu 13, Turku Tunnetun turkulaisen Muotitalo Ra-Ke:n naisten pukeutumisillassa näet uusimmat juhlapukeutumisen trendit sekä kuulet alan ammattilaisilta bisnespukeutumisen viimeisimmät tuulet. Ohjelmassa myös yritysesittely tämän 65-vuotiaan perheyrityksen vaiheista. Halutessasi voit ilmoittautua illan mannekiiniksi (neljä nopeinta). Mannekiinit saavat illan aikana Hiushuone Kerhon tekemän juhlameikin! Illan aikana tehdyistä ostoksista 20 % alennus.

Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 100 henkilöä.

Tarjolla pientä purtavaa viinin kera. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−16.1.

Harrasteet ja perhetapahtumat TGIF – Ekonomi After Work Joka kuun ensimmäinen perjantai eli 7.12., 4.1., 1.2. klo 16:30−19 Ravintola Blanko, Aurakatu 1, Turku Suosittu TGIF – Ekonomi After Work -tapahtuma jatkuu menestyksekkäänä. Parhaimmillaan tapahtumaan on kokoontunut yli 50 ekonomia verkostoitumaan! Ohjelmassa on rentoa alkuillanviettoa, vapaata keskustelua ja verkostoitumista, ekonomeille ja ekonominmielisille. Tule duunin jälkeen käymään ja katsomaan, ketkä nykyisistä sekä tulevista tutuistasi ovat jo paikalla. Tilaisuuden järjestävät yhdessä TSE ry, WTM ja Blanko.

Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

Tarjolla talon puolesta DJ, tapaksia sekä mystinen perjantaipulloarvonta. Juomaa ja halutessaan täyttävämpää ruokaa voi nauttia omakustanteisesti.

Käsityöillat Helmikauppa Blingissä Tiistai 13.11. ja keskiviikko 14.11. klo 18−20.30 Yliopistonkatu 12 a, Turku Jäsenten toivomuksesta järjestetään kaksi käsityöiltaa: Tule tekemään itsellesi pikkujouluksi tai pukinkonttiin jotain kaunista ja itse tehtyä!

Molempina iltoina tutustutaan korun teon tarvikkeisiin ja materiaaleihin sekä tehdään henkilökohtaisen opastuksen avulla omia uniikkikoruja.

Kaikki tarvitsemasi materiaalit voit ostaa liikkeestä eikä sen tarvitse olla kallista: rannekorun saa tehtyä jo 3 eurolla ja kaulakorun 8 eurolla.

Mukaan mahtuu 6 jäsentä per ilta. Hinta 12 €, sis. kurssin, ei materiaaleja, jotka maksetaan itse paikan päällä. Ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Ilmoittautua voi vain toiseen illoista. Maksut viitteellä 13110.

Teatteri Tarmo: Tapsa, Toivo ja Rakkaus Perjantai 16.11. klo 19−n. 21.30 Virusmäentie 10, Raunistula, Turku (bussilinjat 14, 15) Paikallisteatteri Teatteri Tarmo täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 110 vuotta. Juhlanäytöksenä esitetään suomalaisen viihteen ja iskelmän noususta ja kulta-ajasta kertova musiikkinäytelmä Tapsa, Toivo ja Rakkaus. Esityksessä kuullaan nostalgisen Suomi-iskelmän rakastetuimpien tähtien kauneimpia kappaleita: Tapio Rautavaaraa, Toivo Kärkeä ja Olavi Virtaa sekä Reino Helismaan herkkää kädenjälkeä.

Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Hinta 14 € jäsenille ja 17 € avecille, sis. kahvi- ja pullatarjoilun väliajalla. Ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Maksut viitteellä 16117.

Joulukirkko – kauneimmat joululaulut Maanantai 10.12. klo 18−20 Pyhän Hengen kappeli, Linnankatu 3a B, Turku Toivotamme jäsenet perheineen sydämellisesti tervetulleiksi TSE ry:n jo perinteiseen omaan joulukirkkoon, laulamaan tai kuuntelemaan kauneimpia joululauluja. Tapahtuman avaa arkkitehti Benito Casagrande esittelemällä ainutlaatuisen Pyhän Hengen kappelin. Esittelyn jälkeen virittäydymme laulamaan rakkaita, kauneimpia joululauluja. Tapahtuman päätteeksi juomme TSE ry:n tarjoamat ”kirkkokahvit”. Tarjoilusta huolehtii

ravintola Panini kappelin tiloissa.

Mukaan mahtuu 45 henkilöä kappelin tilat ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen.

Tapahtuma on maksuton, mutta vapaaehtoinen kolehti kannetaan, jota varten toivomme osallistujien varaavan pikkurahaa mukaan. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−2.12.

Patusitsit Perjantai 1.2. klo 19 alkaen TuKY ry:n kerhotalo Parkki, Parkinkatu 6, Turku Tervetuloa viihtymään TSE ry:n ja TuKY ry:n – jo työelämässä olevien sekä opiskelijoiden – yhteiseen juomalauluiltaan. Illan ohjelmassa ruokaa, juomaa sekä hyvässä seurassa lauleskelua.

Mukaan mahtuu 20 jäsentä. Hinta on 20 € valmistuneille, sis. ruoan ja juomat. Maksut viitteellä 21018. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−11.1.

Merkurin Luosto-maja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja on 7 hengelle. Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä.

Huoneistossa ei ole pakastinta. Lisätietoja www. ekonomforeningenmerkur.fi .

Tapahtumiin ilmoittautuminen Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi. SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan etusivun oikean ylälaidan ”Kirjaudu sisään jäsensivuille!”- linkin kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm.

Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanan voit muuttaa kirjautumisen jälkeen.

Kun olet kirjautunut SEFEn jäsensivuille, klikkaa kohtaa ”Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen”. Lisätietoa tapahtumasta näet klikkaamalla tapahtuman otsikkoa. Ilmoittautuminen tapahtuu” Ilmoittaudu”-painikkeen kautta. Ilmoittautumisesta lähetetään pääsääntöisesti vahvistusviesti sähköpostiisi. Voit tarkastella ja muuttaa ilmoittautumisiasi ilmoittautumisajan kuluessa kohdasta ”Minun tapahtumani”.

Ongelmatilanteissa saat apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh. 020 693 200. Halutessasi voit ilmoittautua myös TSE ry:n toimistoon, yhteystiedot alla – huomioi toimiston aukioloajat.

Ilmoittautumisen peruuttaminen Mahdolliset peruutukset tulee tehdä ilmoittautumisajan kuluessa. Tällöin myös jo maksettu osallistumismaksu palautetaan. Peruutus onnistuu samassa paikassa kuin ilmoittautuminen tai halutessasi TSE ry:n toimiston kautta. SEFEn jäsensivujen Tapahtumakalenterin tapahtumatiedoissa klikkaa ”Peruuta osallistuminen”.

Maksullisista tapahtumista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tapahtumien maksut

Turun Seudun Ekonomien 75-vuotistaivalta juhlitaan lauantaina 9.3.2013 klo 19.00 Marina Palacessa. Kutsut postitetaan vielä erikseen alkuvuodesta. Varaa kuitenkin aika kalenteristasi jo nyt.

Tapahtumien osallistumismaksut tulee suorittaa TSE ry:n tilille: Turun Seudun Ekonomit ry, Turun Seudun Osuuspankki FI75 5710 0420 2539 32.

Maksaessa tulee mainita tapahtuman viitenumero, joka löytyy tapahtumailmoituksesta.

TSE ry:n toimisto Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku p. (02) 469 0680 s-posti: tsery@co.inet.fi Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Ville Niukko, puh. 050 525 5645, ville.niukko@gmail.com Tapahtumavastaava Ringa Masalin, puh. 040 5020 285, ringa.masalin@gmail.com www.turunseudunekonomit.fi

Turun SEudun EkonomiT 75 v hyödynnä juhlavuosi – tavoita vaikuttajat tuplanäkyvyydellä!

Turun Seudun Ekonomien jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se luetaan kannesta kanteen. Saavuta 2500 ekonomilukijaamme helposti ja varmasti.

Sponsorointi 5000 € - Juomakierros juhlaväelle 75-vuotisjuhlassa - Ständi tai roll-up Marina Palacen tiloissa juhlan ajan - Kaksi koko sivun mainosta (210 x 297 mm) kahdessa lehdessä tai yksi aukeaman mainos (420 x 297 mm) yhdessä lehdessä - Nimi/logo historiikissa - Näkyvyys 75-vuotisjuhlien käsiohjelmassa - Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla 1–3 kuukautta Sponsorointi 2000 € Ständi tai roll-up 75-vuotisjuhlan ajan Marina Palacen tiloissa Sponsorointi 1800 € Juomakierros juhlaväelle 75-vuotisjuhlassa Paketti 1300 € - Kaksi koko sivun mainosta (210 x 297 mm) kahdessa lehdessä tai yksi aukeaman mainos (420 x 297 mm) yhdessä lehdessä - Nimi/logo historiikissa - Näkyvyys 75-vuotisjuhlien käsiohjelmassa - Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla 1–3 kuukautta

Paketti 700 € - Kaksi puolen sivun mainosta (105 x 297 mm tai 210 x 148 mm) kahdessa lehdessä tai yksi koko sivun mainos (210 x 297 mm) yhdessä lehdessä - Nimi/logo historiikissa - Näkyvyys 75-vuotisjuhlien käsiohjelmassa - Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla 1–3 kuukautta Paketti 350 € - Yksi puolen sivun mainos (105 x 297 mm tai 210 x 148 mm) yhdessä lehdessä - Nimi/logo historiikissa - Näkyvyys 75-vuotisjuhlien käsiohjelmassa ilmoitus 150 € 1/8 sivun mainos (90 x 65 mm) yhdessä lehdessä

hyödynnä juhlavuodEn EduT!

TEMa-TEaM 12538-12

Tiedustelut ja varaukset: tsery@co.inet.fi tai toimisto puh. 02 469 0680 Toimistoajat: ma–to 9–14, pe suljettu