Jäsenlehti 3-2008

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY • JÄSENLEHTI 3/08 •

16

ALUMNITOIMINTAA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSSA

14

KATRINA HARJUHAHTO-MADETOJA TURUSSA 7.10.

10

KOKKIKOULUSSA NAUTITTIIN JUHLAMENU

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Puheenjohtajan tervehdys SUOMEN EKONOMILIITON ELI SEFEN JA TSE RY:N TOIMINNASTA Turun Seudun Ekonomit ry on SEFEn kolmanneksi suurin jäsenyhdistys. Olemme ”maakunnallisista” yhdistyksistä suurin, sillä ykkös- ja kakkostiloja pitävät Helsingin Ekonomit ry ja Ekonomföreningen Niord rf. Pirkanmaan ekonomit tosin ”hengittävät niskaan”; ero TSE ry:een on vajaat 200 jäsentä.

SEFEn uudet säännöt Suomen Ekonomiliitto ry uudisti sääntönsä syksyn 2006 liittokokouksessa. Suurin muutos on hallitus- ja toimikuntatyöskentelyn ammattimaistuminen. Automaatiojäsenyyksiä ei enää ole vaan eri elinten jäsenet valitaan hakemusten ja kokemuksen perusteella.

Toinen suuri muutos on ollut ylioppilaskuntien äänimäärän suhteellinen kasvu.

TSE ry:n edustus SEFEn toimikunnissa Turun Seudun Ekonomit ry:llä ei ole edustusta SEFEn hallituksessa kaudella 2008-09. Sen sijaan olemme edustettuina useammassa toimikunnassa. Tässä lehdessä kerrotaan palvelu- ja työelämätoimikuntien sekä yrittäjäneuvottelukunnan toiminnasta. Kyseisissä elimissä TSE ry:tä edustavat Kimmo Palonen, Airi Kapanen ja Antti Lehtimäki.

ja rekrytointi. Rekrytointiteeman alla kuulemme syksyllä IFin työsuhdeasiainjohtajaa aiheesta ”Ekonomien sijoittuminen pohjoismaisessa vakuutusyhtiössä” sekä opiskelemme urasuunnittelua ja modernia työnhakua HRM Partnersin Sebastian Lindqvistin johdolla 18.11.08. Yrittäjyysohjelman tilaisuuksien aiheet ovat luettavissa tässä lehdessä. Myös muu toiminta on vilkasta. Tarjonnan seuraaminen on helppoa uusituilla nettisivuillamme.

Uusia jäseniä tarvitaan TSE ry:n johtokuntaan

TSE ry:n syksyn toiminnasta Kuluvan vuoden teemoinamme ovat olleet yrittäjyysohjelma

SEFEn uusi toimitusjohtaja Liiton uudistuminen ei koskenut ainoastaan sääntöjä, myös toimitusjohtaja vaihtui syksyllä 2007.

SEFEä pitkään luotsannut Markku von Hertzen vaihtui Katrina Harjuhahto-Madetojaan. TSE ry:n jäsenet voivat tutustua uuteen toimitusjohtajaan jäsentilaisuudessamme 7.10.2008.

Sisällys Puheenjohtajan tervehdys ............................... 2 Syyskokouskutsu ................... 2 Ekonomien edunvalvonta ja palvelut ............................. 3 Palvelutoimikunta ............... 3 Työelämän toimikunta ........ 3 SEFE perusti Yrittäjäneuvottelukunnan ............... 4 Akavan aluetoiminta tänään .................................. 5 Yrittäjyysohjelma: Eväitä hallittuun kasvuun ................ 7 Johtoryhmätyöskentelyä kehittämään .......................... 8 Nuoret ekonomit ja tradenomit samoilla apajilla ..................... 9 Menneet tapahtumat ........... 10 Yhteistyötahojen ilmoituksia........................... 13 Tulevat tapahtumat ............. 14

TSE ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään marraskuussa.

Johtokuntaan kaivataan uutta verta, jota haemme tässä lehdessä olevalla ilmoituksella. Allekirjoittanut vastaa mielellään mahdollisiin lisäkysymyksiin; toivottavasti halukkaita tulee runsaasti! ■ Syysterveisin, Kirsi Leväpelto Puheenjohtaja Seuraa tapahtumiamme osoitteessa www.turunseudunekonomit.fi

Jäsenasiat ............................. 15 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Elina Paavilainen-Heikkinen Toimittaja: Jukka Sillanpää Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino, Somero ISSN 1797-5964

KUT SU TURUN SEUDUN EKONOMIEN S Ä ÄNTÖMÄ ÄR ÄISEEN S Y YSKOKOUK SEEN T IIS TA IN A 11.11. 2 0 0 8 K LO 16 . 3 0 R A D IS S O N S A S M A R IN A PA L AC E H OT E L , L INN A NK AT U 32 , T UR K U Ennen kokousta klo 16.30 alkaen salaatti- ja patonkitarjoilu, kokous alkaa klo 17.00.

Käsiteltävät asiat: • Vuoden 2009 toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus • Määrätään jäsenmaksun suuruus • Valitaan erovuoroisten tilalle jäsenet johtokuntaan • Valitaan tilintarkastajat (2) ja heille varahenkilöt 2

Ilmoittauduthan ystävällisesti 28.10. mennessä www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen tai suoraan toimistolle sähköpostitse tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680.

Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto.

KAIKKI JÄSENET LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Ekonomien edunvalvonta ja palvelut SEFEn uudet toimikunnat ja niiden tehtävät eivät välttämättä ole tuttuja meille jokaiselle. Siksi päätimmekin esitellä toimikunnat myös jäsenlehdessämme. Aloitamme Palvelu- ja Työelämän toimikunnista, joissa jäseninä ovat TSE ry:n jäsenet Kimmo Palonen ja Airi Kapanen. Kimmo, joka on vaikuttanut pitkään TSE ry:ssä ollen tälläkin hetkellä TSE ry:n johtokunnan jäsen, on Palvelutoimikunnan varapuheenjohtaja. Ja Airi, jonka monet tunnistavat myös yhtenä TSE ry:n entisenä puheenjohtajana ja aktiivisena vaikuttajana, toimii Työelämän toimikunnan varapuheenjohtajana. Airilla on luottamustehtävä myös Akavan Varsinais-Suomen Aluetoimikunnassa, jolla on myös merkittävä rooli ekonomienkin edunvalvonnassa.

SEFE on kiinnittänyt huomiota myös ekonomiyrittäjyyden tukemiseen, ja sitä palvelemaan on perustettu Yrittäjäneuvottelukunta, jonka jäsenenä on TSE ry:n Yrittäjyysohjelman edustajana Antti Lehtimäki.

Palvelutoimikunta Kimmo Palonen, Palvelutoimikunnan varapuheenjohtaja ja TSE ry:n johtokunnan jäsen Tämän vuoden alusta aloitti työnsä SEFEn hallituksen alainen, aiemmista jäsen- ja järjestöpalvelutoimikunnista yhdistetty palvelutoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii SEFEn hallituksen jäsen Mari Lahtinen (HEKO).

Toimikunnan tehtävänä on tuoda luottamushenkilöosaaminen ja jäsenten näkökulma hallituksen päätöksenteon pohjaksi sekä hyväksytyn strategian, hyväksyttyjen erityisohjelmien, liittokokouksen vahvistaman tulossuunnitelman ja talousarvion sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Palvelutoimikunnan tehtäviksi on määritelty mm.: • tehdä esitykset toimialueensa tulossuunnitelmaja talousarvioesitykseksi • hyväksyä toimialueelle vahvistetun tulossuunnitelman ja talousarvion pohjalta toteutusaikataulu • tehdä toimialuekohtainen kilpailutilanneanalyysi, päivittää se sekä tehdä edellisten pohjalta esitys strategiseksi tulos-, hanke- ja taloussuunnitelmaksi, joka saatetaan hallituksen käsittelyyn • kehittää yhdistystoimintaan liittyvää luottamushenkilökoulutusta • kehittää liiton ja jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä ja työnjakoa • seurata toimintaympäristön muutoksia ja ekonomiuran kehitystä, ennakoida jäsenten tarpeiden muutoksia sekä tehdä esityksiä näiden pohjalta • tehdä esityksiä jäsenyhdistyspalvelujen kehittämisestä • tehdä esityksiä luottamusmiesten toimintamotivoinnin ja palveluiden kehittämisestä • ideoida jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä tehtävää jäsenpalveluiden markkinointia jäsenistölle • ideoida jäsenyhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä jäsenhankinnan ja -pidon parantamiseksi • valmistella toimialueensa sektoriohjelmat ja niiden päivitykset hallituksen käsiteltäväksi sekä seurata hyväksyttyjen ohjelmien toteuttamista • antaa pyydettäessä SEFEn hallitukselle lausuntoja jäsen- ja järjestöpalveluihin ja ekonomiuraan liittyvistä kysymyksistä • suorittaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.

Palvelutoimikunta on kokoontunut alkuvuonna neljä kertaa ja päässyt hyvin kiinni työhönsä. Toimikunta keskittyy nyt suunnittelemaan liiton paikallisyhdistyksille ja jäsenistölle tarjottavia palveluja ja sovittamaan ne ensi vuoden budjettikehykseen. Palvelutarjonnan tulee noudattaa liiton strategiaa sekä tukea liiton tavoitteita jäsenhankinnan ja -pidon osalta.

Keskeisiä palveluja ovat edelleen oikeudelliset palvelut, joiden osalta tärkeää on juristien tavoitettavuus. Kyseisessä asiassa keskustellaan, riittävätkö resurssit vastaamaan tarvetta. Resurssitarvetta voidaan helpottaa

tehostamalla ennalta ehkäisevää neuvontaa sekä lisäämällä koulutusta työelämän alalta, esimerkiksi järjestämällä työsuhdekursseja. Myös ohjelmatarjotin, eli liiton jäsenyhdistyksille tarjoamat valmiit koulutuspaketit, on toimikunnan mielestä osoittautunut erinomaiseksi tuotteeksi ja sitä tuleekin edelleen kehittää.

Työelämän toimikunta Lotta Savinko, asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka, SEFE Työelämän toimikunta on toiminut SEFEssä 1970-luvun alusta alkaen. Vuoden 2007 loppuun saakka toimikunnan nimi oli edunvalvontatoimikunta. Työelämän toimikunta on yksi SEFEn neljästä aktiivisesti toimivasta toimikunnasta (palvelutoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta, kylteritoimikunta, työelämän toimikunta). Työelämän toimikunnan alaisuudessa toimivat sektorikohtaisina eliminä valtion ja kunnan neuvotteluryhmät sekä yksityisen verkoston sektori.

Toimikunnan tehtävänä on tuoda luottamushenkilöosaaminen ja jäsenten näkökulma hallituksen päätöksenteon pohjaksi sekä mm.

• päättää liiton kannanotoista koskien työmarkkinapolitiikkaa sekä palkansaajien asemaa työelämässä säätelevää lainsäädäntöä ja sen valmistelua mm. TUPO-työryhmissä • tehdä esitykset SEFEn hallitukselle mm. liittokokousedustajista ja liiton ehdokkaista hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi Akava ry:ssä, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:ssä sekä JEA ry:ssä • tehdä esitykset SEFEn hallitukselle liiton suhtautumisesta tulopoliittisiin ratkaisuihin ja keskeisiin työelämän järjestöpoliittisiin kysymyksiin • päättää yksittäistä työ- tai virkaehtosopimusta koskevasta hyväksymisvaltuutuksesta.

Toimikunta kokoontuu vuosittain 6–7 kertaa pääkaupunkiseudulla.

Kokouksissa on ajankohtaisina aiheina ollut kuluvana vuonna 2008 mm. sosiaaliturvauudistuksen sefeläisten näkemysten määrittely, SEFEn strategiauudistukseen osallistuminen sekä SEFEn yhteiskuntapoliittisten suuntaviivojen uudistaminen. Kokouksissa seurataan jatkuvasti ala- ja sektorikohtaista edunvalvontaa, työelämän uudistushankkeita ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia sekä työmarkkinapoliittisia tapahtumia.

Keskustelu on kokouksissa vilkasta ja toiminnassa painottuu työelämän toimikunnan jäsenten asiantuntemus.

Toimikunnan toimikausi alkaa kun SEFEn hallitus on sen nimittänyt ja päättyy hallituksen toimikauden päättyessä. Toimikunta koostuu 5–8 jäsenestä puheenjohtajan lisäksi, jäsenistä vähintään yhden tulee edustaa ruotsinkielisiä jäsenyhteisöjä ja vähintään yhden opiskelijayhteisöjä. Toimikunnassa voi toimia näiden varsinaisten jäsenten lisäksi yksi vakituinen asiantuntijajäsen. Jäsenten valinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota yhteiskuntapolitiikan asiantuntemukseen sekä kokemukseen yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Esittelijöinä toimikunnassa toimivat SEFEn toimiston asiantuntijat. ■ VUONNA 2008 TYÖELÄMÄN TOIMIKUNNASSA TOIMIVAT:

Tero Hirvilammi (pj) ..................................... Helsingin Ekonomit ry Henrik Johansson ................................. Ekonomföreningen Niord rf Mari Pitkänen.........................................Keski-Suomen Ekonomit ry Airi Kapanen (vpj) ................................. Turun Seudun Ekonomit ry Lauri Järvinen ................................................ Helsingin Ekonomit ry Sanni Siikarla ......................................... Pohjois-Savon Ekonomit ry Ann-Louise Laaksonen .......................... Ekonomföreningen Niord rf Katja Lassila....................... Vaasan Ekonomit – Vasa Ekonomerna ry Tessa Viinanen ............................................................Opiskelijajäsen Vesa Putula .................................................... Helsingin Ekonomit ry 3

Wanted!

SEFE perusti

YRITTÄJÄNEUVOTTELUKUNNAN Antti Lehtimäki SEFE on perustanut keväällä 2008 Yrittäjäneuvottelukunnan. Sen tehtävänä on mm. ohjata SEFEn ekonomiyrittäjille suunnattujen palveluiden kehittämistä, suunnitella ekonomiyrittäjätilaisuuksia ja antaa lausuntoja yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Yrittäjäneuvottelukunnassa on 11 jäsentä, jotka edustavat yrittäjiä eri puolilta Suomea aina yhden henkilön yrityksistä kunnianhimoisiin kasvuyrittäjiin.

Heidän lisäkseen neuvottelukunnassa on edustajat akateemisesta yrittäjyystutkimuksesta, Suomen Yrittäjistä ja TSE ry:n Yrittäjyysohjelmasta. TSE ry:n edustaja on Antti Lehtimäki.

Ensimmäisessä kokoontumisessa päätettiin valita puheenjohtajaksi SEFEn hallituksen jäsen Rauli Johansson ja varapuheenjohtajaksi Leijonan kita -tv-ohjelmasarjasta tuttu ”superverkottuja” Lisa Sounio. Neuvottelukunnan keskustelusta huokui aktiivista yrittäjähenkisyyttä ja tekemisen iloa. Lopuksi päätettiin ottaa lähempään tarkasteluun mm. yrittäjyys ekonomiuran yhtenä vaiheena ja verkostoituminen, jota valmistelemaan perustettiin oma työryhmä.

Neuvottelukunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja tarkempaa tietoa sen toiminnasta saa allekirjoittaneelta. ■

OLETKO SINÄ KAIVATTU UUSI KASVO TSE RY:N JOHTOKUNTAAN? Kiinnostaako vaikuttaminen sinua? Onko sinulla tuoreita näkemyksiä ja huikeita ideoita sekä aitoa halua kehittää TSE ry:n toimintaa? TSE ry:n johtokuntaan valitaan syyskokouksessa erovuorossa olevien tilalle kolme uutta jäsentä. Johtokunnan jäsenen toimikausi on kolme vuotta Johtokunta toimii varsin aktiivisesti: kokoonnumme 10–12 kertaa vuodessa, lisäksi järjestämme ja isännöimme tapahtumia sekä osallistumme Suomen Ekonomiliitto SEFEn koulutuksiin ja tapahtumiin.

Yhteydenotot ja lisätiedot, mieluusti jo ennen TSE ry:n syyskokousta eli 7.11. mennessä: Kirsi Leväpelto 050 506 5163 tai kirsilevapelto@luukku.com

www.turunseudunekonomit.fi

T SE r y:n johtokunt a v as t aanot ti ke s ä kuuss a vier ait a kolmen sis ar yhdis t yk s emme johtokunnis t a ja vei heidät tutus tumaan Turun k auniis e en s aaris toon.

Vieraat Helsingistä, Tampereelta ja Porista ihailivat Aurajokivarren arkkitehtuuria

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

AK AVAN ALUE TOIMINTA TÄNÄ ÄN – kilpailuk yk y ä, t yöllis y y t tä ja t yöhy vinvointia Merja Fyhrberg, Akavan järjestösihteeri

AK AVAN ALUE TOIMINTA ON K A S VANUT YHTEISKUNNALLISEN VAIKUT TAMISEN JA EDUNVALVONNAN SUUNTA AN. TULE VAISUUDEN TEKIJÖINÄ AK AVAL AISE T KORKE A S TI KOULUTE TUT JA ERIT YISOS A AJAT OVAT K ANS ANTALOUDEN KEHIT YK SEN AVAINA SEMA SS A .

K

eskusjärjestön vuonna 1981 paikallistoimintana alkanut aluetoiminta on vuosien varrella muuttanut kovasti muotoaan. Sopimus- ja neuvottelutoiminnan siirtyminen 90-luvun puolivälissä silloiselle julkista sektoria edustavalle AKAVA-JS:lle sekä yksityissektoria edustavalle YTN:lle, merkitsi painopisteen uudelleen määrittelyä keskusjärjestön toiminnassa. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin sekä maakunnan liittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen alueellisine toimielimineen saman vuosikymmenen jälkipuoliskolla toi myös työmarkkinajärjestöt yhteiskunnallisiin päätöksentekopöytiin. Näin Akavan toiminnan painopiste siirtyi luonnollista tietä entistä voimakkaammin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja muun kuin perinteisen työmarkkinaedunvalvonnan piiriin.

Akava on muiden työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen tapaan mukana maakuntien yhteistyöryhmissä sekä useissa TE-keskusten toimielimissä osallistumassa päätöksentekoon asioissa, jotka liittyvät pitemmällä ja lyhyemmällä aikavälillä maakunnan kehittämiseen, linjauksiin muun muassa koulutus- ja työllisyyskysymyksissä jne. Myös suuren valtionhallinnon uudistuksen myllerryksessä alueilla tullaan päättämään enenevässä määrin alueiden kehittämisen linjauksista ja taloudellisten resurssien kohdentamisesta, oli hallintomalli mikä tahansa. Alueille on tärkeää pysyä kilpailukykyisenä ja elinvoimaisen toimintaympäristönä, joka pystyy houkuttelemaan ja pitämään kiinni menestyvistä yrityksistä ja osaavavasta työvoimasta.

Suomi haasteiden edessä Vaikka talouden kasvuluvut ovat viime vuosina näyttäneet pääosin varsin positiivisilta USAn talouden aiheuttamaa pientä notkahdusta lukuun ottamatta, tuleva vuosikymmenen vaihde on kehityksessä kuitenkin eräänlainen käännekohta. Meillä on edessämme rakenteellisia ongelmia ratkottavana. Ikärakenteen muutos on Euroopassa suurempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Suomessa se on Euroopan nopeinta. Tämä on yksi keskeisistä syistä, jonka vuoksi meidän tulee vahvistaa niin talouskasvua kuin työllisyyttä.

Myös talouden rakennemuutoksen aiheuttamasta ns. kohtaanto-ongelmasta on muodostumassa Suomelle vakava uhka. Tämän yksi ilmenemismuoto on tilanne, jossa työvoiman rakenne ja osaamisprofiili eivät vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Tätä ongelmaa voidaan osin ratkaista vaikuttamalla koulutus- ja työvoimapoliittisin toimenpitein työn tarjontaan suunnaten sitä korkeaa osaamista vaativille tulevaisuuden aloille tai esimerkiksi yksityisille palvelualoille. Toisaalta meidän kannattaisi myös muistaa, että vanheneva väestö luo sekä uusia että lisääntyviä palvelutuotannon markkinoita. Siirrymmeköhän seuraavassa aallossa lumilautamarkkinoista rollaattorimarkkinoihin?

Akavalaisten merkitys kasvamassa On ilmeistä, että korkeasti ja erityiskoulutettujen akavalaisten merkitys tulevaisuuden tekijöinä kasvaa. He toimivat eri alojen keskeisissä asiantuntija- ja johtotehtävissä ja muodostavat siten alueiden avainkehittäjäverkoston. Akavan aluetoimikuntien jäsenet kuuluvat juuri näihin ver-

kostoihin, joissa tehdään merkittävää työtä alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Alueellisen toiminnan yksi keskeinen painopiste on tästä syystä korkeasti koulutettujen koulutus- ja työllisyyskysymyksissä, joiden asiantuntemuksella Akava tuo palkansaajakeskusjärjestönä alueiden kehittämiseen oman lisäarvonsa muun muassa maakuntien yhteistyöryhmissä ja TE-keskusten toimielimissä.

Akavalaiset ovat keskeisessä asemassa myös työpaikoillaan asiantuntijoina, esimiehinä ja johtajina. Läntisessä naapurimaassamme muutama vuosi sitten tehty vertailututkimus osoitti, että akateemisesti koulutetun palkkaaminen nosti yrityksen tuottavuutta ja kasvua parhaiten. Kasvulla tarkoitettiin myös työllisyyden kasvua.

Työhyvinvoinnilla tuottavuutta Akavan aluetoiminnan toinen keskeinen painopistealue on työelämän laadun kehittäminen. Siinä on kyse erityisesti työturvallisuuteen, työterveyteen sekä työsuojeluun liittyvistä kysymyksistä.

Useat tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että myös niin sanotuilla pehmeillä arvoilla on merkitystä työn tuottavuuden kasvulle. Innovatiivista ja uutta luovaa toimintaa syntyy vain niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja henkisesti hyvin. Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneita, sitoutuneita ja valmiita uudistuksiin sekä muutoksiin, joita työorganisaatiossa tarvitaan. Hyvien työolojen on lisäksi todettu vähentävän sairastavuutta ja ehkäisevän ennalta varhaista eläköitymistä. Kun ihminen voi hyvin työpaikallaan, siitä hyötyy niin yksilö itse, työorganisaatio kuin yhteiskuntakin.

Laatua työelämään Akava valitsi kuluvalle toimikaudelle alueellisesti edistettäväksi kolme työelämän laadulliseen kehittämiseen liittyvää tavoitetta. Näistä ensimmäinen on henkilöstön osallistumismahdollisuuksien parantaminen työorganisaatioiden kehittämisessä, mikä on tulevaisuuden työelämässä työn merkityksellisyyden kokemisen kannalta yksi olennainen seikka.

Työn henkisen kuormittavuuden vähentäminen on toinen painopistealueemme. Akavassa on kiinnitetty huomiota siihen, että työn henkinen kuormittavuus on ollut viime vuosien kasvava trendi. Muun muassa työtehtävien vaikeudesta johtuviin ylikuormitusongelmiin tulee Akavan mielestä puuttua. Se edellyttää esimerkiksi sitä, että työt osataan mitoittaa oikein sekä aikataulullisesti että henkilöstömäärältään. Esimiesten ja johdon tulee tuntea organisaationsa työprosessit sekä työtehtävien vaatimukset. Myös työpaikkojen sisäisten konfliktien lisääntymisen taustalla saattaa olla ylikuormittumiskysymykset. Työn henkisen kuormittumisen on arveltu olevan syynä myös työssä käyvän väestön yhä lisääntyvälle alkoholin ongelmakäytölle eli kansantaudille, joka arveltiin voitetuksi jo vuosia sitten.

Kolmantena painopistealueena on fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäiseminen työpaikoilla. Eräs henkisen väkivallan muotoja on työpaikkakiusaaminen, jonka tiimoilta tehty tutkimus julkistettiin viime syksynä ja joka sai mediassa varsin paljon huomiota. Myös akavalaiset kohtaavat työssään fyysisestä työympäristöstä johtuvia terveyshaitto5

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI ja. Kuormittavuutta saattaa aiheuttaa muun muassa työpisteiden vääränlainen ergonomia.

Työssä voidaan altistua myös kemiallisille tai biologisille terveysriskeille. Ja esimerkiksi homeen aiheuttamilla terveyshaitoilla voi olla hyvinkin pitkäkestoisia haitallisia seurauksia.

Aluetoimikuntien keinoja Aluetoimikunnilla on useita keinoja näiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Akavalaisia näkökulmia ja painotuksia voidaan nostaa esiin järjestämällä seminaareja sekä luento- ja keskustelutilaisuuksia, joihin alueen akavalaiset jäsenet, päättäjät, vaikuttajat ja yhteistyökumppanit kutsutaan osallistumaan. Artikkeleiden kirjoittaminen paikallislehtiin puolestaan lisää näkyvyyttä. Myös jatkuva yhteistyö viranomaisiin päin on keskeisessä asemassa aluetoiminnassa. Kuten myös edustukset valtionhallinnon alueellisissa ja paikallisissa toimielimissä, joissa Akava on mukana muiden työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ohella aluetoimikuntiensa edustajien välityksellä.

Vaikutusmahdollisuuksia Akavasta ulospäin on lukuisia. Yhteinen haasteemme on lähinnä se, miten me Akava-yhteisön eri toimijat – liitot, neuvottelujärjestöt ja keskusjärjestö – viestimme ja pidämme toinen toisiamme ajan tasalla. Pyrkimyksenämmehän on kuitenkin se, että toimintamme olisi entistä tehokkaampaa ja asiakas- eli jäsenlähtöisempää.

Ajankohtaiset tiedot Varsinais-Suomen Aluetoimikunnan toiminnasta löydät nettisivuiltamme www.turunseudunekonomit.fi ■

P YS Y AJANTA S ALL A T SE RY:N TAPAHTUMIS TA Ilmoit a meille s ähköp os tios oit te e si!

OSAAVA MENESTYY

TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS

Lisätiedot sekä koko koulutustarjontamme löydät osoitteesta www.tuakk.À

Puh. 0207 129 200 www.tuakk.À

Kärsämäentie 11 20360 Turku

POIMINTOJA TEHOKKAISTA LYHYTKOULUTUKSISTAMME: Acrobat ja painovalmis pdf Alaistaidot, esimiestyö ja työhyvinvointi (klo 9-12) Energiatodistusseminaari (klo 9-12) Esitteen suunnittelu Johda, vaikuta, menesty - Rauno Korven seminaari (klo 13-17) Kouluttajan pikapakki Lisäpotkua myyntiin asiakaspalvelulla (klo 12-16) Microsoft Excel 2007 -jatko KYSYTTY UUSI KOULUTUS! Perusta verkkokauppa PhotoShop -perusteet: käsittele kuvat oikein Projektinhallinta (klo 17.30 - 20.45) Tehokas verkkoteksti Toimiva tiedote

17.11.

15.10.

24.9.

23. - 24.10.

25.9.

1.10.

18. ja 25.9.

1.10.

Alk. 29.9.

15. - 16.9.

Alk. 1.10.

12.11.

17.9.

220 € 150 € 30 € 410 € 90 € 250 € 200 € 190 € 390 € 410 € 200 € 220 € 220 €

MUISTA MYÖS RÄÄTÄLÖIDYT YRITYSKOULUTUKSEMME! Tutustu yrityspalveluihimme ja referensseihimme osoitteessa www.tuakk.À/yrityspalvelut

6

Artukaistentie 13 20240 Turku

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

YRIT TÄJY YS Voit liit t y ä Yrit t äjy y s ohjelman s ähkö pos ti lis t alle lähet t ämällä vie s tin os oit te e s e en yrit t ajy y s.t s er y@pp.inet.f i. Lis t an k aut t a informoimme y r it t äj y y te en liit t y v is t ä ajankoht aisis t a t ap ahtumis t a Tur un s eudulla.

EVÄITÄ HALLITTUUN KASVUUN Antti Lehtimäki, TSE ry:n johtokunnan jäsen TSE ry:n Yrittäjyysohjelma kokoontui tiiviisti loppukevään aikana. 2.4. vierailtiin Finnverassa ja 28.4. oli Yrittäjätarinatilaisuus Svenska Klubbenilla. Kesän ja tulevan syksyn suunnitelmista keskusteltiin leppoisasti 13.5. Cafe Fontanassa.

Yrityskaupan rahoitus ei ole pullonkaula Aluejohtaja Markku Laineenoja isännöi Finnveran tilaisuutta ja kertoi yritysoston rahoittamisesta. Yksi huomio oli, että ”monista yrityksistä on viime vuosina maksettu liikaa” ja ”terve kriittisyys on jäänyt takaalalle”. Suhdanteet ovat jatkuneet liian kauan liian hyvinä ja mm. pääomasijoittajat ovat entisestään kiihdyttäneet kehitystä myös pk-yritysten yrityskaupoissa. Tilaisuuteen osallistuneilla tuntui olevan yhteinen näkemys suhdanteen kääntymisestä.

Laineenoja kertoi anonyymin esimerkin valossa miten useamman miljoonan euron yrityskauppa voidaan rahoittaa muutamien kymmenien tuhansien eurojen omalla sijoituksella. Kriittinen tekijä ei välttämättä ole rahoituksen järjestäminen, vaan oikean kohteen löytyminen, uskottava johtotiimi ja realistinen liiketoimintasuunnitelma. Sellaisen kokonaisuuden rakentamiseen meillä ekonomeilla luulisi olevan osaamista.

Finnveran aluejohtaja Markku Laineenoja

Toimintaympäristöä voi muuttaa Monialayrittäjä Hans Langh aloitti esityksensä kertomalla yrittäjien yhteiskunnallisen arvostuksen muutoksesta: 1960-luvun ”epämääräisistä liikemiehistä” 2000-luvun ”yhteiskunnan pelastaviksi sankareiksi”. Sama tarina tuntuu olevan hyvin laajasti jaettu pitkään toimineiden yrittäjien keskuudessa.

Langhin yritykset toimivat hyvin eri toimialoilla, mutta niiden välillä on selkeitä synergioita. Lähtökohdat olivat maatilalla, josta toiminta laajeni ensin viljan kuivaukseen. Luonteva laajentuminen pesupalveluihin tapahtui tarjoamalla mm. maatilojen karjasuojien puhdistuspalvelua. Idea laivanvarustamotoimintaan syntyi laivoissa kastuneen viljan kuivausliiketoiminnan mukana ja verottajan 80-luvun innovaatiosta eli mahdollisuudesta järjestellä yrityksen tulosta ostamalla omia laivoja. Alkujaan sivutuotteena syntyneestä laivanvarustuksesta onkin kehittynyt monialayrityksen suurin liiketoiminta.

Ratkaisevaa laivanvarustuksen menestykselle oli toimintaympäristön muuttaminen. Suomalainen kauppalaivasto oli 1980-luvulla ajettu kannattamattomaksi ja ulosliputuskierteeseen. Hans Langh keräsi useita pienempiä varustajia yhteen ja loi uudet puitteet pientonniston varustamotoimintaan. Samalla päätettiin tilata Suomeen 10 uutta alusta, joista 1989 kolme tuli Langh Shipille. Uudet alukset olivat entisiä nopeampia, tehokkaampia ja puolet vähemmän henkilökuntaa vaativia.

Hans Langh toimii varustamoyhtiön toimitusjohtajana ja testaa uusia ideoitaan ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä hallituksella että johtoryhmällä. Strategiseen hallitukseen on kuulunut monia eläkkeelle siirtyneitä kokeneita johtajia, jotka ovat tarjonneet näkemyksiään ja osaamistaan aina 70-vuotiaaksi asti. Hallituksen jäsenillä on selkeitä omia rooleja, jolloin he voivat toimia mm. tuotekehitystiimin sparraajina. Yksi Langhin uusi innovaatio on terästeollisuuden merikuljetuksiin kehitetyt lavetit, joilla estetään lastin mahdollinen siirtyminen kovassakin meren-

käynnissä. Patentoitu keksintö on luonut selkeätä kilpailuetua varustamon liiketoimintaan.

Johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyllä kasvu hallintaan Yrittäjätarinan jälkeen KTT Kirsi Kostia Turun kauppakorkeakoulusta piti asiantuntijaesityksen johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyn kehittämisestä pk-yrityksissä. Aihe oli hyvin laaja ja esitys painottui ajankohtaisten teemojen ja parhaiden käytäntöjen esittelyyn. Osallistujat saivat reilun annoksen ideoita oman johtoryhmän ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen. ■ Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen kiinnostanee useita ekonomeja. Saimme KTT Kirsi Kostian kirjoittaman artikkelin aiheesta tähän lehteen.

YRIT TÄJY YS OHJELMA 20 0 8 SEURAAVAT VAPAAMUOTOISET TAPAAMISET ovat 21.10.

(Huom! päivämäärä muuttunut) ja 9.12.2008 Cafe Fontanassa.

Ei ilmoittautumisia.

YRITTÄJÄTARINATILAISUUDET kerran kuukaudessa Svenska Klubbenilla. Ilmoittautuminen ja illallisen tilaus etukäteen.

Katso tarkemmat tiedot Tulevista tapahtumista tai www.sefe.fi -> jäsentapahtumat 7

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

JOHTORYHMÄT YÖSKENTELYÄ KEHIT TÄMÄ ÄN Kirsi Kostia, Turun kauppakorkeakoulu, TSE exe – johdon, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittäjä

YKSI JOHTAMISEN KÄYTETYIMMISTÄ TYÖKALUISTA JA -MUODOISTA NYKYÄÄN ON JOHTORYHMÄTYÖSKENTELY. Suomalaisissa organisaatioissa on karkeasti arvioiden kymmeniä tuhansia johtoryhmiä, monissa organisaatioissa useampia kappaleita. Johtoryhmätyöskentelyyn käytetään todella paljon aikaa, eikä käytetty aika aina ole kovin tuottoisaa tai inspiroivaa. Kokouksia pidetään usein pakkopullana, ei saada tuloksia tai päätöksiä aikaan, ihmiset turhautuvat. Pitäisi päästä tekemään ”oikeita töitä”.

MEILLE JOHDON JA ORGANISAATION KEHITTÄJILLE TÄMÄ ON TUTUN KUULOISTA. Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen on yksi keskeinen kohde, kun kehitetään johtajuutta ja esimiesten toimintaa. Monesti kyse on hyvin yksinkertaisistakin asioista, joiden avulla työskentelyyn saadaan uutta puhtia ja virettä. Johtoryhmän toiminnan perusta on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sille ei ole olemassa esimerkiksi säännöksiä osakeyhtiölaissa, jossa esimerkiksi hallitukselle on määritelty selkeitä tehtäviä. Todellisuudessa johtoryhmällä on monessa yrityksessä hyvinkin merkityksellinen rooli. Moni pitää sitä käytännössä jopa hallitusta merkityksellisempänä. Lyhyesti ja ytimekkäästi johtoryhmä on (toimi-

Mutta hätäavuksi vuokraamasi legioonalainen saattaa hyvinkin lukea. Hänen pääaineensa voi olla myös esimerkiksi kemia, kansantalous, tietojärjestelmätiede, historia, laskentatoimi tai vaikka jokin kieli. Legioonan työntekijärekisteri koostuu noin 1500 korkeakouluopiskelijasta ja vastavalmistuneesta työnhakijasta. Kauttamme tavoitat kaupungin parhaan opiskelijapotentiaalin.

Laadukasta vuokratyövoimaa kiireavuksi tai asiantuntijoiksi ammattitehtäviin. Yhdestä satoihin, päivästä kuukausiin.

Legioona palvelee yritystäsi joustavasti ja ammattitaidolla, Iyhyelläkin varoitusajalla. Vuokraa Legioona.

tus)johtajan työkalu liiketoiminnan johtamisessa. Kokoonpano ja olemassaolo perustuvat yleensä hallituksen päätökseen tai johtosääntöön.

Johtoryhmällä ei voi korvata hallitusta, sillä ei voi olla hallitukselle kuuluvia tehtäviä, eikä sen olemassaolo vähennä hallituksen vastuuta.

JOHTORYHMÄN PERUSTEHTÄVÄ ON SIIS AVUSTAA TOIMITUSJOHTAJAA. Merkittävin tehtävä on liiketoiminnan kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi. Kokonaisuuden johtaminen on usein myös se kynnys, johon kompastutaan. Johtoryhmässä ei pitäisi taistella oman yksikön resurssien puolesta, vaan katsoa kokonaisuutta ja sitä, miten eri osa-alueet tukevat yhteisen päämäärän saavuttamista. Hyvä johtoryhmä antaa tukea jäsentensä omien vastuualueiden johtamiseen ja päätöksentekoon.

Johtoryhmällä on merkittävä rooli valmistellessaan hallituksen käsittelyyn meneviä asioita ja toisaalta toteuttaessaan hallituksen päätöksiä.

Johtoryhmän jäsenet ovat johtajuuden kannalta tärkeitä; he ovat esimerkkeinä koko organisaatiolle, heitä seurataan ja kuunnellaan. Rooli on hyvinkin haastava; työkenttä on iso, mutta kuinka syvälle asioihin pitäisi mennä puuttumatta kuitenkaan yksityiskohtiin, mutta säilyttäen ote bisneksen arkeen?

JOHTORYHMÄN KOKOONPANO VOI OLLA HYVIN ERILAINEN, ja sillä on vaikutusta myös tehtäviin ja rooliin. Yleisin lienee yrityksen päätai perustoimintojen vetäjistä koostuva ryhmä, kuten tuotantojohtaja, myynti/markkinointijohtaja, talousjohtaja ja toimitusjohtaja. Isommissa organisaatioissa se voi olla ns. strateginen johtoryhmä, jossa on ydinporukka yrityksen ylimmästä johdosta. Tällainen kokoonpano voi olla ratkaisu siihen, jos johtoryhmä alkaa paisua liian suureksi. Usein myös kokoontuvat ns. laajennetut johtoryhmät, esimerkiksi budjetin tai strategian laadintojen yhteydessä. Mutta päätöksiä tekevänä, jatkuvasti kokoontuvana ryhmänä toiselle kymmenelle menevä jäsenmäärä on liian iso; 4–7 henkeä olisi ideaali, jos halutaan keskustella kunnolla. Jos tavoitteena on informaation jakaminen, silloin ryhmä voi olla suurempikin. Eri tarkoituksiin, esimerkiksi projekteille, voi olla omia johtoryhmiä tai johtajan tukena voi olla epävirallinen johtoryhmä.

ONGELMIA JOHTORYHMÄN TYÖSKENTELYSSÄ voivat edellä mainittujen mahdollisten epäkohtien lisäksi aiheuttaa esimerkiksi epäselvät tai ristiriitaiset tavoitteet. Päämäärät ja strategiat pitäisi olla keskusteltu ja avattu siten, ettei tavoiteristiriitaa tule. Liiallinen yksimielisyys ja yksipuolisuus voi olla myös ongelma. Yes-yes-miehet/naiset eivät esitä hankalia kysymyksiä, vaikka kriittinen keskustelu ja kyseenalaistus olisi paikallaan erityisesti isojen kysymysten äärellä ja muulloinkin. Yes-yestilanteeseen voidaan myös ajautua, jos toimintaa ei arvioida kriittisesti.

Johtoryhmänkin toimintaa on syytä arvioida ja kehittää, jotta siitä saadaan todellista lisäarvoa. Samoin kokoonpanoa, eri henkilöiden osaamista ja työskentelytapoja olisi syytä arvioida säännöllisesti.

TOIMITUSJOHTAJALLA ON ISO VAIKUTUS johtoryhmän toiminnan vireeseen ja tuloksellisuuteen. Sekä vetäjän että jäsenten asenne on tärkeä.

Usein meillä Suomessa asiasisällöt koetaan tärkeiksi, ja ne viitoittavat esimerkiksi kokouksen kulkua. Mutta myös se, miten asioita käsitellään, miten niistä keskustellaan ja miten esimerkiksi kokoukset aikataulutetaan, ovat onnistumisen ja tuloksellisuuden kannalta hyvin tärkeitä asioita. Ulkopuolinen kehittäjä saattaa huomata monia helpostikin korjattavia epäkohtia.

TSE EXE:N TOTEUTTAMA JOHTORYHMIEN KEHITTÄMINEN lähtee aina liikkeelle alkukartoituksesta ja se räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan. ■ www.tse/exe

8

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

SEFEN TUTKIMUS EKONOMI - JA TR ADENOMIKOULUTUK SEN MIELIKUVALLISIS TA EROIS TA YRIT YSPÄ ÄT TÄJIEN KESKUUDESS A

NUORE T EKONOMIT JA TR ADENOMIT S AMOILL A APAJILL A Jukka Sillanpää, TSE ry:n johtokunnan jäsen

TUTKIMUKSEN TAUSTAA Suomen Ekonomiliitto on selvityttänyt helmikuussa 2008 Taloustutkimuksella ekonomin ja tradenomin koulutuksen saaneiden valmiuksia sekä osaamista työelämän tarpeita ajatellen. Näkemyksensä ja kokemuksensa asiasta ovat kertoneet yrityspäättäjät sekä henkilöstöhallinnon vaikuttajat. Puhelinhaastattelumenetelmällä toteutettu tutkimus kohdennettiin kahdelle eri ryhmälle: • PK-yrityspäättäjille (yrittäjä, toimitusjohtaja, talousjohtaja / 5–250 henkeä työllistävät) • Suuryritysten (yli 250 henkeä työllistävät) henkilöstöasioista kuten rekrytoinnista päättäville tai päätöksiin vaikuttavassa asemassa oleville.

Vastaajista 44 prosentilla ei ollut henkilökohtaisesti kokemusta työskentelystä tradenomin eikä ekonomin koulutuksen saaneiden kanssa yrityksessään viimeisen kahden vuoden aikana. Toisaalta ekonomien kanssa toimimisesta kokemusta oli 40 prosentilla vastaajista. Tradenomien osalta vastaava lukema oli 46 prosenttia. Mielikuvien ja muutaman vuoden takaisten kokemusten vaikutus tutkimustulokseen on merkittävä.

TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 303 PK-yrityspäättäjää ja 100 henkilöstöhallinnon edustajaa suuryrityksissä. Vastaajista 56:lla oli ekonomin tutkinto ja puolestaan 18 oli tradenomeja.

Tutkimuksen tiedonkeruu PK-yrityspäättäjien osalta toteutettiin puhelinhaastatteluin Taloustutkimuksen valtakunnallisen Business Telebus -monitilaajatutkimuksen yhteydessä. Otos on kiintiöity kokoluokan ja sijainnin mukaan PK-yrityskenttää edustavaksi. Suuryritysten osalta tiedonkeruu toteutettiin niin ikään puhelinhaastatteluin, tosin erillistutkimuksena. Otos muodostettiin satunnaisotannalla yli 250 henkilöä työllistävien yritysten keskuudesta.

MIELIKUVAEROJA Yleisenä havaintona tutkimuksessa oli, että sekä PK-yrityspäättäjät että suuryritysten henkilöstövastaavat kokevat ekonomin koulutuksen antavan yleisesti paremmat edellytykset vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin kuin tradenomin koulutuksen. Suuryritysten henkilöstövastaavien kohdalla ero oli PK-yrityspäättäjiä selkeämpi.

Hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky nopeasti oppia uusia asioita/asiakokonaisuuksia ovat sekä PK-yrityspäättäjien että suuryritysten henkilöstövastaavien mielestä kaksi tärkeintä ominaisuutta, joita kaivataan uudelta asiantuntija- tai esimiestehtäviin tulevalta työntekijältä. Suur-

yritysten henkilöstövastaavat nostavat tähän samaan joukkoon vielä kolmantena tekijänä joustavan asenteen työtehtäviä kohtaan (PK-yrityksissäkin tämä on kolmanneksi tärkein ominaisuus, mutta hieman vähemmällä painoarvolla). Myös muiden ominaisuuksien tärkeyden suhteen PK-yrityspäättäjien ja suuryritysten henkilöstövastaavien näkemykset ovat melko yhtenevät. Vastavalmistuneilla ekonomeilla arvioidaan olevan erityisesti tuoreita tradenomeja parempi kyky oppia uusia asioita.

Toisaalta taas nuoret ekonomit koetaan tradenomeihin nähden selkeästi joustamattomammiksi asenteiltaan työtehtäviä kohtaan.

Sekä PK-yrityspäättäjien että suuryritysten henkilöstövastaavien arvioissa tradenomiin koetaan sopivan ekonomia paremmin ominaisuudet ”osaa soveltaa koulutuksessa oppimaansa käytännön työssä”. Vapaissa kommenteissa kuvastuu molempien vastaajaryhmien arvio nuorten tradenomien työtehtäviin soveltuvista käytännön tiedoista ja taidoista, kun taas ekonomeja pidetään kykenevinä vaativampiin tehtäviin sekä abstraktimpaan ajatteluun.

Erityisen suuret erot ekonomin hyväksi ovat tekijöissä ”omaa kattavan yleistietämyksen yritystoiminnan eri osa-alueista” ja ”on kielitaitoinen”.

Nämä ominaisuudet eivät tosin mahtuneet aivan vastaajaryhmien kärkivaatimuksiin. Ehkä hieman yllättäen hyvä kielitaito jäi tutkimuksen mukaan viimeiseksi mukana olleista vaatimuksista, ja vain 5 prosenttia suuryritysten edustajista mainitsi sen. PK-yritysten edustajista vaatimuksen esitti puolestaan 10 prosenttia.

Väittämän ”on halukas itsensä ja osaamisensa kehittämiseen” koettiin sopivan molempiin tutkintoihin yhtä hyvin ja PK-yrityspäättäjien osalta myös väittämän ”omaa valmiudet toimia monentyyppisissä tehtävissä yrityksessä” koettiin sopivan molemmille yhtä hyvin.

Molemmissa vastaajaryhmissä hieman reilu kolmannes koki, että vastavalmistuneet ekonomit ja tradenomit kilpailevat yrityksissä pääsääntöisesti samoista tehtävistä. Joka toinen sekä PK-yrityspäättäjistä että suuryritysten henkilöstövastaavista on sitä mieltä, että tradenomin koulutustausta vastaa paremmin yrityksen henkilöstötarpeita tulevaisuudessa. Vain viidennes suuryritysten henkilöstövastaavista ja joka kahdeksas PK-yrityspäättäjä kokee ekonomin koulutuksen vastaavan yrityksensä tarpeita paremmin.

Vapaissa kommenteissa vastaajat toivat melko yksimielisesti ratkaisevimpina valintakriteereinä persoonan, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä asenteen. PK-yrityksissä korostuu myös työkokemuksen vaatimus.

Pelkän koulutuksen taakse ei nuoren ekonomin, tuskin myös konkarinkaan, kannata piiloutua, vaan omien vahvuuksien kartoittaminen ja niiden oikeanlainen esilletuonti työnhakutilanteessa ovat erittäin tärkeitä. ■ Lähde: SEFEn raportteja /: Tutkimus ekonomija tradenomikoulutuksen mielikuvallisista eroista yrityspäättäjien keskuudessa, kevät .

9

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

MENNEE T TAPAHTUMAT Lohimunakkaat

EKONOMIEN

KOKKIKOULU Teksti ja kuvat: Jukka Sillanpää

V

appuviikonlopun jälkeisenä maanantaina 13 innostunutta kokkaajaa osallistui Varsinais-Suomen Marttojen uusien toimitilojen opetuskeittiössä keväisen juhlamenun loihtimiseen. Oppaana makujen maailmaan meillä oli erikoisneuvoja Pia Niemonen, joka kertoi alkajaisiksi vielä viimeisiä osallistujia odoteltaessa väritrendeistä ja niiden ennakoimisesta. Kahden vuoden takaisista kokkikouluihin verrattuna Marttojen uudet tilat olivat selvästi valoisammat ja toimivammat. Ei keittiössä silti edelleenkään liikaa tilaa ollut innokkaille paulbocuseille. Erityisesti liikettä aiheutti erilaisten työvälineiden etsiminen vieraassa keittiössä.

E

dellisten kertojen parityöskentelymetodi oli korvattu pääosin yhden hengen tiimeillä. Näin saatiin useampia ruokalajeja työstettyä.

Vajaan parin tunnin huhkimisen jälkeen olimme valmiit nauttimaan aikaansaannoksistamme. Alkuruuaksi oli sienicappuccinoa ja suolatikkuja, joiden isot suolakiteet kieltämättä taisivat janottaa aika monia

Kokkipojat

10

osallistujia. Eikä kevättä ilman parsoja; seuraavana ruokalajina maistelimme parsa-katkarapuvaahtoa. Valitettavasti lyhyen kurssin aikana ei ollut mahdollisuutta antaa makujen tasaantua jääkaapissa, mutta kyllä tämäkin luomus herkulliseksi arvostettiin. Hieman ruokaisampia laatuja olivat lohimunakkaat sekä mausteiset janssonit, pienissä astioissa tosin tarjoiltuina. Keveyttä ruokapöytään toivat salaatit, kuten waldorfinsalaatti (majoneesistaan huolimatta) sekä meloni-mozzarellasalaatti.

V

aikka maittavia ruokia olikin jo mutusteltu oikein urakalla, jälkiruokavatsassa oli vielä tilaa sitruuna-suklaakakulle ja raparperikierrepullille sekä kahville tai teelle. Se, mitä jäi kurssilla syömättä, päätyi osallistujien mukana maukkaina näytteinä kotiin viemisiksi.

Kurssilla tuli esiin toive sieniruokakurssista, joka toteutetaan jäsenistön pyynnöstä syyskuun lopussa. ■

Lopuksi aikaansaannoksia päästiin maistelemaan

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

PORI JAZZ Bussillinen TSE ry:läisiä osallistui kesällä myös Ekonomijazzeille ja hauskaa näytti olevan märästä kelistä huolimatta… ”Sadetanssi onnistui, vettähän tulee oikein kunnolla”

EKONOMIT KAKOLASSA Kirsi Leväpelto Kakolan vankila-alue on laajuudeltaan ja rakennuskannaltaan ainutlaatuinen Suomessa. Suljettu alue on kiehtonut turkulaisten ja turistien mieltä yli sata vuotta, ja muurit ovat kätkeneet erikoisia ihmiskohtaloita ja vaikuttavia tarinoita.

30 kpl Turun Seudun Ekonomit ry:n jäsentä kerääntyi tuulisena toukokuun iltana Kakolan vankila-alueen eteen. Samaan aikaan aluetta kiersi 3 muuta ryhmää, joten tunnelma oli lähes tiivis.

Alueesta jäi ensisijaisesti mieleen sokkeloisuus – sekä sisä- että ulkotiloissa.

Tämä oli oppaan mukaan tarkoituskin, jotta vartijat pystyivät katseillaan valvomaan mahdollisimman suuria alueita. Lisäksi mieleen jäi kuva autiudesta, onhan alue tyhjennetty jo sekä asukkaista että huonekaluista.

Varsinaisia lukuja tai yksittäisiä tiedonmurusia ei ainakaan allekirjoittaneen mieleen jäänyt. Sen sijaan mieltä kaihersi pitkään ajatus tulla lukituksi pieneen koppiin, vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Tuntui ihanalle laittaa rautaportti takanaan kiinni ja jatkaa matkaa kohti ”vapautta“.

Upeat näkymät yli Turun

JUTTUJA VIERAILUSTA ja muista menneistä tapahtumista voi lukea myös osoitteesta www.turunseudunekonomit.fi

Ekonomit muurien edessä

11

SEFE-koulutus: Muutosjohtaminen

MUUTOSJOHTAMINEN ON OUT Karl-Magnus Spiik, liikkeenjohdon konsultti (LJK), ekonomi

MUUTOSJOHTAMINEN-SANA ON JO VANHENTUNUT. Aikaisemmin se oli täyttä todellisuutta, kun organisaatiota oli pyöritetty vuosia määrätyllä tavalla ja sitten tarvittiin muutos. Tämän päivän johtaminen on muutosten johtamista koko ajan. Sitä on turha nostaa jalustalle ja kuvitella, että kysymys on jostain erikoisosaamisesta. Kun liitämme sanojen ”johtaja” ja ”johtajuus” eteen jonkin lisäsanan, kavennamme välittömästi tarkastelukulmaa. Oppimisen kannalta se on hyvä asia, mutta tulosten tekemisen kannalta huono.

ELÄMME DYNAAMISESSA MAAILMASSA, jossa on mahdollisuuksia ja muuttujia entistä enemmän. Siksi tarvitsemme johtamista, joka ohjaa organisaation toimintaa kohti sovittua päämäärää ja tulevaisuutta, joka varmistaa yrityksen olemassaolon.

JOHTAMINEN ON PYSYVÄSTI TOISENLAISTA KUIN ENNEN. Toisaalta meidän pitää kohdata uudet haasteet ennakkoluulottomasti. Joskus pitää osata jopa heittäytyä tilanteisiin kuin luova lapsi pohtimaan uusi ratkaisuja ja kehittämään uusia keinoja tuloksen tekoon. Tarvitaan luovuutta, aivoriihiä, innostavia palavereita, pohdintoja ja kyseenalaistamista, hallittua riskinottoa ja nopeita päätöksiä. Toisaalta meidän pitää johtaa organisaatiota toimimaan kuin saksalainen joukko-osasto. Kun tavoitteet, prosessit ja pelisäännöt ovat selvät, pidetään huolta, että resurssit ovat mahdollisimman tuottavassa ja järkevässä käytössä. Asiat tehdään kerralla oikein. Turhista operatiivisista palavereista luovutaan.

Pätevät ja motivoituneet ihmiset osaavat tehdä työnsä kuten on sovittu; ei heitä tarvitse koota yhteen puhumaan selvistä asioista.

YKSI SUURIMMISTA ONGELMISTA NYKYTILANTEESSA ON, että näitä toimintatapoja ei osata erottaa toisistaan. Muuttuvissa tilanteissa yritetään jääräpäisesti hoitaa asioita kuten ennen. Selkeissä tilanteissa pidetään palavereita ja pohditaan asioita, kun ne pitäisi vaan mennä tekemään.

VIIMEAIKAISTEN TUTKIMUSTEN JA LABORATORIOKOKEIDEN MUKAAN monet menestyneet johtajat eivät hallitse enää tässä kuvattua kokonaisuutta. Heidän johtamisen oppimisensa on perustunut staattisempiin olosuhteisiin kuin missä nyt elämme. Aikaisemmat kokemukset eivät enää auta. Johtamisessa onkin hyvin pitkälti kysymys itsensä alttiiksi asettamisesta vahvuuksineen ja heikkouksineen sekä henkilöresurssien oikeasta käytöstä. Johtaminen on palvelutehtävä eikä kutsu itsensä korostamiseen muiden kustannuksella. Tulevaisuuden johtaja on sekä hallitseva että mukautuva. Hänellä on voimakas tahto, mutta hän osaa myös toimia vaatimattomasti. Hän on ihmiskeskeinen ja asiakeskeinen. Hän osaa aitoa vaikuttamista ollen samalla kova tuloksen tekijä. Hän tietää mikä on viisasta organisaation ja sen päämärän kannalta. Hän osaa rakentaa oman johtajuutensa taitavasti tähän kokonaisuuteen, siten että yrityksen ihmiset ovat innostuneita ja voivat hyvin.

Onnistuminen on aina yhteinen kokemus. Tästä kokonaisuudesta löytyy myös taitava muutosjohtaja, jos sanaa vielä halutaan käyttää. ■ www.spiik.fi

NAMUTEHDAS

MAINOSTOIMISTO | NAMUTEHDAS | oy 12

YLIOPISTONKATU 13 B • 20100 TURKU • HARRI LAAKSO, +358 (0)50 599 3217

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

YHTEISTYÖTAHOJEN ILMOITUKSIA Alumnitoimintaa Turun kauppakorkeakoulussa Tapio Reponen, Turun kauppakorkeakoulu, rehtori Yliopistot ovat maailmanlaajuisesti merkittävässä muutostilanteessa, jossa eräs keskeinen muutoksen trendi liittyy innovaatioiden ja tiedon tuottamiseen. Aikaisemmasta prosessimaisesta toimintamallista ollaan menossa verkostomaiseen tiedon käsittelyyn, jossa innovaatioita voivat synnyttää kaikki verkon toimijat. Niitä voi siis syntyä jatkuvasti, ei yksinomaan pitkän prosessin lopputuloksena.

Turun kauppakorkeakoulun alumnitoiminta on verkostoitumista parhaimmillaan. Vuosittaisessa alumnipäivässä kauppakorkeakoulusta valmistuneet esitelmöivät, keskustelevat, tutustuvat ja viihtyvät. Samalla osallistujille kerrotaan kauppakorkeakoulun strategioista, tavoitteista, uudistuksista ja kehitysnäkymistä. Kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen kautta käytännön osaaminen välittyy opetukseen ja korkeakoulun toiminnasta muodostuu oikean nykyaikainen kuva myös yritysihmisille.

Alumnipäivä on Turun kauppakorkeakoulun alumniyhdistyksen tärkein toimintamuoto. Alusta alkaen on panostettu sen laadukkaaseen toteuttamiseen hyvine ohjelmasisältöineen ja tarjoiluineen. Ohjelmassa on monipuolisesti erilaisia uravalintoja tehneitä tukkkilaisia, pääjohtajasta kirjailijaan. Näin alumnipäivä on muistoja herättävä, elämyksiä tuotta-

Vuoden alumni. OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen (oik.) ja alumnistipendillä palkittu KTM Tuire Hemminki ja rehtori Tapio Reponen. Kuva: Mika Okko. va, asiallinen, viihteellinen ja rentouttava yhdessäolon hetki. Toivottavasti pääset mukaan tämän syksyn tilaisuuteen 25.10.2008.

Alumnipäivän ohjelma takasivulla.

LAPPEENR ANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON K AUPPATIETEEL LISEN TIEDEKUNNAN ”Y RIT YSTUTKIMUKSEN ERIT Y IS K YSY MYKSIÄ”KURSSI PALKITTIIN 2.8.2008 voittajaksi Suomen Ekono-

miliitto SEFEn Ekonomiopetussaavutus 2008 -kilpailussa. Voittajaksi valittu kurssi oli opetusmetodeiltaan monipuolinen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustava. Se yhdisti laskentatoimen sekä johtamisen ja organisaatioiden opintoja, mikä lisäsi opetuksen käytännönläheisyyttä ja hyödyllisyyttä.

EKONOMIPÄIVÄ 2008 TORSTAINA 27.11.2008 HILTON HELSINKI KALASTAJATORPPA: Herääminen – miltä maailma ympärilläsi näyttää?

Katso lisätiedot www.sefe.fi EKYTN TUOTTAVUUSTYÖRYHMÄ JÄRJESTÄ Ä YLEMPIEN TOIMI HENKILÖIDEN TYÖSUHDEPÄIVÄN 28.30.10.2008 VIKING LINE GABRIELLALLA. Luennoitsijoina mm. valtiosihteeri Raimo Sailas.

Tarkemmat tiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen www.ek.fi /tspaiva tai www.ytn.fi.

TURUN EKONOOMINEN OLUTSSEURA

Perinteinen kulttuurimatka Tallinnaan 12.–14.12.2008. Ohjelmassa ooppera Wilhelm Tell ja/tai baletti Joutsenlampi. Lisätiedot kimmo@paloset.net

Akavan seminaarisarja:

MUUTOSKISA – HUOMINEN HALTUUN! Muutoskisa-seminaarisarjassa käsitellään tulevaisuuden työelämää: sen haasteita ja mahdollisuuksia. Suomea kiertävä tapahtuma on osa Akavan aktiivista toimintaa jäsentensä hyvinvoinnin takaamiseksi myös huomenna.

9.10. SEMINAARITILAISUUS TURUSSA: OSAATKO SANOA KYMME NELLÄ KIELELLÄ KIITOS  TYÖELÄMÄ KANSAINVÄLISTY Y

Lisää tietoa tapahtuman ohjelmasta, tapahtumapaikasta ja aikataulusta sekä ilmoittautuminen osoitteessa www.akava.fi /muutoskisa. Tilaisuuksiin on rajallisesti paikkoja. Viime kerralla kaikki eivät mahtuneet mukaan, joten pidä kiirettä!

13

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

TULEVAT TAPAHTUMAT YHDISTYKSEN SY YSKOKOUS tiistaina 11.11. klo 16.30 alkaen, Radisson SAS, Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009, uusien johtokunnan jäsenten valinta.

Ilmoittauttautumiset 28.10. mennessä www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen tai suoraan toimistolle sähköpostitse tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02)469 0680.

Koulutusta ja tietoja ekonomien edunvalvonnasta

TULOSSA HUIPPUSEMINAARI!

Koko päivän myyntiseminaari Turussa keskiviikkona 21.1.2009 Mauno Koivisto -keskuksessa. Ilmoittautuminen alkaa lokakuun alussa. Seuraa tiedotusta osoitteissa www.sefe.fi ja www.turunseudunekonomit.fi Kouluttajina: - Reijo Mylläri, Tuloksekas myyntityö - Mato Valtonen, Luovuudella menestykseen.

NUORET EKONOMIT TILAISUUS torstaina 25.9. klo 17-20.15, Ravin-

tola Hamburger Börs, Eerikinkatu 11, Turku.

Parhaat eväät urallesi. Tilaisuudessa puhuvat toimitusjohtaja, yrittäjä Lisa Sounio Sonay Oy ja Dopplr Oy, aiheenaan ”Laita itsesi likoon – sellaisena kuin olet!” ja toimitusjohtaja, yrittäjä Sami Kettunen, Samcom Oy kertoo kuinka muutoksesta voi löytää vahvuutensa. Tilaisuudessa alussa buffet-tarjoilu ja illan lopuksi stand-up esitys. Lisäksi hyödyllisiä tietoja SEFEstä esittelypisteissä: • Vinkkejä ja välineitä työnhakuun – Ekonomirekrytointi.

• Tiedätkö arvosi? – SEFEn palkkaneuvonta kertoo.

• Löydä urapolkusi – SEFEn urasuunnittelu.

• Työsuhdekysymyksiä? – SEFEn juristiklinikka neuvoo.

• Edunvalvonta ei ole salatiedettä – SEFEstä voimaa.

• Tilaisuus on maksuton. Paikkoja vain 60 nopeimmalle nuorelle ekonomille. Ilmoittaudu urasi tärkeimpään tapahtumaan 19.9. mennessä.

SEFEN TOIMITUSJOHTAJA K ATRINA HARJUHAHTOMADETOJA TURUSSA tiistaina 7.10. klo 17.30, Radisson SAS Marina Palace Hotel,

Linnankatu 32, Turku.

Katrina Harjuhahto-Madetoja puhuu Turussa seuraavista, SEFEn ajankohtaisista aiheista: • Liiton strategian uudistus • Korkeakoulupolitiikka puhuttaa: korkeakoulujärjestelmän murros, Aalto-korkeakoulu • Innovointi suomalaisessa yhteiskunnassa ja ekonomikunnassa • Ajankohtaista edunvalvonnassa Tilaisuus on maksuton. Sitovat ilmoittautumiset 30.9. mennessä.

TSE ry isäntänä Kirsi Leväpelto.

HRM Partnersin koulutus: URASUUNNITTELU JA MODERNI TYÖN HAKU tiistaina 18.11. klo 17.30 alkaen, Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku.

Tilaisuus alkaa kahvi ja sämpylä -tarjoilulla klo 17.30, luento klo 18.00 alkaen.

Kouluttajana konsultti VTM Sebastian Lindqvist, HRM Partners (kts. www.hrmpartners.fi). Luennon tavoitteena on antaa osallistujille tietoa ja myös ehdotuksia oman uran suunnitteluun sekä moderniin työnhakuun. Tilaisuuden kesto n. 2 tuntia. Mukaan mahtuu 45 osallistujaa. Tilaisuus on maksuton Sitovat ilmoittautumiset 28.10. mennessä.

TSE ry isäntänä Kirsi Leväpelto.

14

Kulttuuria AKATEEMINEN KÄVELY TURUSSA ”Askelia akateemisen Turun historiaan ja nykypäivään” maanantaina 29.9. klo 17 alkaen. Kierros alkaa Tuomiokirkolta, Agricolan patsaan luota.

Mitä Pietari Brahe todella ajatteli turkulaisista? Mihin Aleksanteri I ihastui Turun vierailullaan 1809? Mitä tekemistä Klondiken kullalla on yliopiston nykyisen sijainnin kanssa? Akateeminen kävely on ainutlaatuinen tilaisuus kokea akateemisen Turun historian koko kirjo. Opastettu kierros johdattaa kulkijan Tuomiokirkon vierustalta aina nykyisen kampuksen sydämeen. Kävelykierroksella kuljetaan suomen kirjakielen isän, Mikael Agricolan perinnön ääreltä Yliopistonmäelle, jonne uusi yliopisto rakennettiin vapaan kansan lahjana vapaalle tieteelle. Lisätietoja www.akateeminenkavely.fi Osallistumismaksu 8 euroa, eläkeläiset ja opiskelijat 5 euroa. Käytä maksaessasi viitenumeroa 29094, katso muut maksuohjeet kohdasta tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 22.9. mennessä.

TSE ry isäntänä Marja Ansio.

OI IHANA PANAMA LASTENNÄYTELMÄ lauantaina 25.10. klo 16 Turun kaupunginteatterissa.

Saksalaisen lastenkirjailijan Janoschin Oi ihana Panama, rakastettu tarina kertoo pikku tiikerin ja pikku karhun vaiherikkaasta retkestä Panamaan. Perheen pienimmille suunnatun näytelmän on sovittanut ja sen ohjaa Jukka Aaltonen. TSE ry:lle on varattu 30 lippua. Lippujen hinta on kaikille 9 euroa. Käytä maksaessasi viitenumeroa 25108, katso muut maksuohjeet kohdasta tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 25.9. mennessä.

Muita tapahtumia ja vierailuja PARKILLA PAMAHTA A: TOIVETAPAHTUMA SITSIT perjantaina

3.10.2008 klo 19.00 alkaen, Parkinkatu, Turku.

Toivottu ja odotettu opiskelija-ekonomi-crossovertapahtuma on vihdoinkin täällä. Hurjat ja hikiset, uuden Parkin ensimmäiset Patusitsit ovat totta!

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan aktiivit järjestävät reipashenkisen illanvieton perinteisin sitsimenoin. Agendalla on luvassa syömistä, juomista, helan går ja pari muutakin laulua. Tapahtumaa pitävät paketissa ylioppilaskunnan kokeneet luotto-toastmasterit tukenaan mm. joukko aktiivisia NESUlaisia, joten illan sitsikäs eteneminen on taattu. Ota mukaan Monttu Auki -kirjasi, jos sellainen löytyy.

Dresscode haalarit/casual.

Lippujen hinta on 10 euroa sisältäen ruuan, juomat, punssit ja lauluvihkosen. Käytä maksaessasi viitenumeroa 03014, katso muut maksuohjeet kohdasta tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Ilmoittautumiset ja maksut 22.9. mennessä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN Netti-ilmoittautumiseen pääsee SEFEn tapahtumahallinnan sivuilta www.sefe.fi (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen).

Linkki sinne on myös TSE:n nettisivuilla www.turunseudunekonomit.fi -> ilmoittautuminen. Tarkista samalla, että sähköpostiosoitteesi ja muut yhteystietosi jäsenrekisterissä ovat oikein, niitä voidaan tarvita tilaisuuteen liittävässä tiedottamisessa.

SEFEn jäsensivuille kirjautumiseen tarvitaan 14-merkkinen jäsentunniste, ks. ohjeet kohdasta Jäsenasiat.

Puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat.

Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa netin kautta tai puhelimella. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Nordea 205718-33561. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero ja viestiin osallistujien nimet, tapahtuman nimi ja päivämäärä.

TSE ry isäntänä Katariina Räike.

Lisää sitseistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitsit ONNITTELU JA JOULUKORTTIKURSSIT maanantaina 6.10. sekä maanantaina 20.10.2008 klo 17.30–21 TSE ry:n toimistolla, Käsityöläiskatu 17 D 79, Turku.

Korttiaskartelu on suosittua ja myös mukavaa! Kurssien sisältö on samanlainen ja vetäjänä toimii Tarja Kautomaa. Kummallekin kurssille mahtuu 15 hlöä, etusija on jäsenillä. Kurssin hinta on 13 euroa/jäsen ja 16 euroa/ei-jäsen. Käytä maksaessa viitenumeroa 06101 (6.10. kurssi) tai 20103 (20.10. kurssi), katso muut maksuohjeet kohdasta tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Hintaan sisältyy opetus ja tarvikkeet 6–10 korttiin.

Mukaan tarvitset kynän, kumin, viivoittimen, liimapuikon ja hyvät, mielellään teräväkärkiset sakset. Yhdistys tarjoaa kahvit. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 15.9.2008 mennessä.

TSE ry isäntänä Marja Ansio, puh. 050 517 7775.

TUTUSTUMINEN K AUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTON PALVE LUIHIN tiistaina 25.11. klo 17.00, Rehtorinpellonkatu 3, Turku.

Kirjaston palveluista voi olla hyötyä myös jo opiskelunsa päättäneille ja työelämässä oleville ekonomeille. Palveluthan ovat muidenkin kuin opiskelijoiden käytettävissä. Tervetuloa tutustumaan!

Ilmoittautumiset 6.11. mennessä.

TSE ry isäntänä Kirsi Leväpelto.

YRITTÄJÄTARINATILAISUUDET Svenska Klubben, Aurakatu 1, Turku klo 18–21. Ilmoittautuminen etukäteen www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen. Illallinen tai iltapala tilataan ja maksetaan paikan päällä.

VAPAAMUOTOISET TAPAAMISET klo 18–20 Cafe Fontana kabinetti, Aurakatu 1, Turku. Ei ilmoittautumisia.

TSE ry isäntänä Antti Lehtimäki.

JÄSENASIAT SÄHKÖPOSTIOSOITTEET AJANTASALLE!

Viime vuonna tehdyn jäsenkyselyn perusteella sähköpostin suosio on noussut merkittävästi ja yli 90 % jäsenistä oli sitä mieltä, että sähköposti on hyvä tai kohtalainen tiedotuskanava. Näin ollen TSE tulee jatkuvasti entistä aktiivisemmin informoimaan jäseniään mm. erilaisista jäsentapahtumista sähköpostitse.

Siksi onkin tärkeää, että kaikki jäsenet ilmoittavat ja/tai päivittävät sähköpostiosoitteensa SEFEn jäsentietoihin.

Siten saat nopeasti ja vaivattomasti ajankohtaiset TSE ry:n tiedotteet!

MUUTOKSET JÄSENTIEDOISSA JOULUKIRKKO & KAUNEIMMAT JOULULAULUT -tilaisuus maanan-

taina 8.12. klo 18 alkaen Turun Betel -kirkossa, Yliopistonkatu 29 A, Turku.

Turun adventtiseurakunnan pastori Aimo Helminen pitää jouluhartauden sekä kertoo Betel-kirkon arkkitehtuurista, saamme myös nauttia musiikkiesityksestä sekä laulamme yhdessä kauneimpia joululauluja. Illan päätteeksi yhdistys tarjoaa joulukahvit. Tilaisuuteen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki jäsenet perheineen.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä.

TSE ry isäntänä Terttu Pekuri.

Yrittäjyysohjelma 23.9. YRITTÄJÄTARINA: FINNISH DESIGN SHOP -verkkokaupan toimitusjohtaja Teemu Kiiski kertoo kokemuksia verkkokauppaliiketoiminnan kasvattamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. Finnish Design Shop on erikoistunut suomalaisten huippumuotoilijoiden sisustustuotteisiin. Yritys on muuttanut Helsingistä takaisin Turkuun. Illan päättää Itellan Leena Poutasen esitys laajimmasta suomalaisesta verkkokauppatutkimuksesta. Vuoden 2008 tutkimus osoittaa kuluttajien ostokäyttäytymisessä selkeitä muutoksia.

21.10. TAPA AMINEN Cafe Fontanassa vapaamuotoisesti sekä yrittä-

jyysohjelman työryhmän valinta vuodelle 2009. Huom! Päivämäärä on muuttunut.

Ilmoitahan kaikki yhteystiedoissasi tapahtuvat muutokset suoraan Suomen Ekonomiliitto SEFEen - verkossa http://www.sefe.fi/ >jäsensivut - sähköpostilla jäsenrekisteri@sefe.fi - soittamalla 020 693 200 - postitse SEFE, Jäsenrekisteri, Rajavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

SEFEN JÄSENSIVUILLE KIRJAUTUMINEN

SEFEn jäsensivuille kirjautumiseen tarvitaan 14-merkkinen jäsentunniste, jonka löydät joko jäsenmaksulomakkeesta, rekisteriotteesta tai rekisterisihteereiltä jasenrekisteri@sefe.fi tai puh. 020 693 200 tai TSE ry:n toimistosta tsery@co.inet.fi. Uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan päätät itse ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.

TSE RY:N TOIMISTO

Toimistonhoitaja Marjatta Postinen, puh. (02) 469 0680, fax (02) 469 0692 Sähköposti tsery@co.inet.fi Kotisivut: www.turunseudunekonomit.fi Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat: ma klo 12–17, ti–to klo 9–14, pe suljettu.

PUHEENJOHTAJA Kirsi Leväpelto, puh. 040 526 1015 JÄSENLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Elina Paavilainen-Heikkinen,

elina.paavilainen-heikkinen@nokia.com

6.11. YRITTÄJÄTARINA: PIRKKO KESKINEN kertoo ”Yrittäjäurasta ja erityisesti yrityksen myynnistä ja luopumisprosessista”. Pirkko Keskinen toimi pitkään yrittäjänä Airiston Auto Oy:ssä ja on nykyään mm.

Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtaja. Illan asiantuntijaesityksessä Ernst&Youngin KHT Jari Henttula ja OTT Sakari Helminen kertovat ”Due diligence -prosessista ja sen ongelmakohdista”.

TOIMISTOLLE!

9.12. TAPAAMINEN Cafe Fontanassa vapaamuotoisesti pikkujouluglö-

SEURAAVA JÄSENLEHTI ILMESTY Y MARRASKUUSSA.

HALUATKO KIRJOITTAA TSE:n jäsenlehteen artikkelin tai tiedätkö hyvän, ajankohtaisen ja ekonomeja kiinnostavan aiheen?

Onko sinulla ehdotus jäsentapahtumasta? LÄHETÄ VIESTIÄ

gejä maistellen.

15

ALUMNIPÄIVÄ

OHJELMA

LAUANTAINA

13.00–13.10 Avaus Rehtori Tapio Reponen, Turun kauppakorkeakoulu

25.10.2008 TURUN

12.00–13.00 Ilmoittautuminen, kahvi Puheenjohtajana toimii rehtori Tapio Reponen

13.10–13.40 Mikä lentoliikennettä vaivaa? Toimitusjohtaja Jukka Hienonen, Finnair

KAUPPAKORKEA-

13.40–14.10 Sisällöntuottajana Iltiksestä Amerikka-suhteisiin Toimitusjohtaja Kristiina Helenius, The American Chamber of Commerce in Finland

KOULUSSA

14.10–14.40 Zeeland – ravistettuna ei sekoitettuna Myynninedistäjä Juuso Enala, Zeeland Society 14.40–15.10 Elintarviketeollisuuden strategiset patentit Toimitusjohtaja Marko Saapunki, Food Process Innovations 15.10–15.40 Kuohujuoman tarjoaa Holiday Inn 15.40–16.00 Yleishyödyllisestä yhteisöstä liiketoimintakonsernin omistajaksi Pääsihteeri Marja Irjala, Nuorten Ystävät ry 16.00–16.20 Miten yhdistää opiskelu, uinnin olympiaedustus ja MMpronssimitalit Sijoituspäällikkö Jarno Pihlava, OP-Private Turku 16.20–16.50 Vanha suomalainen lasi Vararehtori, keräilijä Olli Ahtola, Helsingin kauppakorkeakoulu 16.50–17.10 Vuoden Alumnin julkistus Alumnistipendin jako 17.10–19.00 Buffet-tarjoilu

Alumnit viihtyvät Mercatorilla. Kuva: Mika Okko

Illaksi on varattu aikaa kurssitapaamista varten. Kerro asiasta vanhoille kurssikavereillesi ja tulkaa joukolla hauskaan illanviettoon muistelemaan menneitä. Tarkista osoitteesta www.tse.fi/FI/yhteistyo/alumni vuosikurssiyhteyshenkilöt ja samasta osoitteesta löydät myös ilmoittautumislomakkeen.

Sydämellisesti tervetuloa!

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VSK-88 20-VUOTISKURSSITAPAAMINEN 25.10. KLO 19 OLD BANKISSA. AIHEESTA LISÄÄ OSOITTEESSA: http://vsk88.tse.googlepages.com