Issuu on Google+

• JÄSENLEHTI 2/2011 •

A O L U T E V TER ÄT! KE V

5

MITÄ SANOO GALLUP KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHANKKEESTA?

7

6

EKONOMIEN JA OPISKELIJOIDEN YHTEISTOIMINTAA

EKONOMIN ERILAINEN URATARINA URHEILUN SARALLA


J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys

U

usi vuosi on yhdistyksen toiminnan osalta läh­ tenyt hyvin käyntiin. Alkuvuoden aikana eri­ laisia tapahtumia on ollut paljon ja tapahtu­ milla on ollut varsin hyvä osallistujaprosentti. Turun Seudun Ekonomit ry onkin perinteisesti ollut hyvin aktiivinen toimija ja järjestänyt paljon ja erilai­ sia tapahtumia jäsenistölleen. Pääasiallisen vastuun tapahtumien järjestämisestä kantaa aina kulloinkin toimiva johtokunta. Johtokunnassa tulee olla, ja tällä hetkellä onkin, edustettuna varsin laaja-alaisesti koko jäsenkuntamme. Nykyisessäkin johtokuntatyösken­ telyssä on mukana henkilöitä opiskelijoista eläkeläi­ siin. Laaja-alaisuus ei kuitenkaan aina takaa sitä, että toiminta olisi monimuotoista. Johtokunnassa syntyy hel­ posti yhteinen käsitys siitä, millaisia tapahtumia jäsenet haluavat. Johtokunta ei kuitenkaan välttämättä tiedä, mil­ laisia palveluita yhdistyksen oikeasti halutaan jäsenilleen järjes­ tävän. Nyt kun johtokunnassa on tapahtunut useita henkilövaih­ doksia, päätimme, että on aika tehdä kattava jäsenkysely ja sen avulla selvittää, millaista toimintaa Turun Seudun Ekonomien jäsenet haluavat. Esitänkin tässä nyt julkisesti toiveen, että jäsenkunta vastaisi ahkerasti kevään aikana sähköpos­ titse lähetettävään kyselyyn. Toiminnan tehostaminen ja uusien ennakkoluulottomienkin palveluiden tarjoaminen tulee näkymään yhdistyksen toiminnassa. Tähän uudistamiseen yhtenä osana kuuluu yhdistyksen vies­ tintäkanavien päivittäminen. Johtokunta pohti helmikuun kokouksessa muun muassa mahdolli­ suutta sosiaalisen median hyödyntämiseen yhdistyksen tiedottamisessa. Eri informaatiokanavia hyödyntämällä voimme taas oletettavasti helpommin ja tehokkaammin tavoittaa ne jäsenet, jotka eivät muuten aktiivisesti seuraa yhdistyksemme viestintää.

Hyväntekeväisyyttä Edellisessä lehdessä mainitsin, että johtokunnan alaisuuteen on perustettu työryhmiä, jotka val­ mistelevat asioita muun muassa tätä lehteä varten ja osallistuvat jäsentapahtumien suunniteluun ja toteuttamiseen. Työryhmien toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle, mistä osoituksena on joh­ tokunnan tapahtumatyöryhmältä saama esitys hyväntekeväisyystoiminnasta vanhusten parissa yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tapahtumatyöryhmä esitti, että vanhuspalvelujen hyvän­ tekeväisyysyhteistyö aloitetaan tempauksena johtokunnan toimesta. Johtokunta käsitteli esityksen ja päätti ottaa haasteen vastaan. Tempaus toteutetaan toukokuun aikana, jolloin säät ovat suotui­ sammat esimerkiksi vanhusten ulkoiluttamista ajatellen. Johtokunnan tempauksesta tullaan kir­ joittamaan juttu tulevaan lehteen, jossa samalla esitetään ajatuksia siitä, kuinka toimintaa mah­ dollisesti voidaan jatkaa.

Jäsenhankinta ja -pito SEFEn painopisteenä Kuluvana vuonna SEFEn yhtenä keskeisenä toiminnan painopistealueena on jäsenhankinta ja -pito. Myös Turun Seudun Ekonomit ry on osallistunut talkoisiin, sillä helmikuun lopussa järjes­ tettiin ensimmäisen kerran keskustelu- ja infotilaisuus uusille yhdistyksen jäsenille. Tilaisuudessa johtokunnalla oli mahdollisuus kuulla toiveita suoraan uusilta jäseniltä ja kertoa samalla tietoja kuluvan vuoden tapahtumista. Uusien jäsenien tilaisuuden lisäksi yhdistys on toiminut tiiviisti yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Toimiva yhteistyö opiskelijoiden kanssa onkin erittäin tärkeää, sillä opiskelijathan ovat juuri niitä potentiaalisia uusia jäseniä. Kuten moneen kertaan on todettu, tulee yhdistyksen tarjota laadukkaita ja toivottuja palveluita nykyisille jäsenille, mutta samalla yhdistyksen ja sen toiminnan tulee olla houkuttelevaa myös uusille jäsenille. Juuri tässä jäsenkun­ nan monimuotoisuudessa on se haaste, jonka johtokunta toimintaa suunnitelleessaan usein koh­ taa. Ville Niukko, puheenjohtaja

2

Sisällys Ihminen muuttuu zombiksi vähittäiskaupassa ......................3 Ekonomina kulttuuripääkaupungissa...........4 Gallup.......................................5 Turun Seudun Ekonomit ja kauppa­tieteiden opiskelijat tiiviissä yhteistyössä...................6 Jani Nieminen – uuden suku­ polven lentopallo­vaikuttaja.......7 Sähköinen viestintä yrityksissä..................................8 Pehmeä ja kova informaatio pankkisuhteissa.......................10 Turkulainen nuori yrittäjyys vahvassa nousussa....................11 Sattunutta ja tapahtunutta......12 Tulevat tapahtumat.................14 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Nina Hamburg Avustaja: Paula Kairinen Kannen kuva: Turku2011 / Arto Takala Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Tema-Team, Turku ISSN 1797-5964


J Ä S E N L E H T I

Ihminen muuttuu zombiksi vähittäiskaupassa

K

un perheen äiti tai isä lähtee ruokakauppaan ostoksille, oli hän sitten duunari tai tohtoriksi väitellyt, laittaa hän aivonsa narik­ kaan. Näin voisi vapaamuotoisesti kiteyttää Stockholm School of Economicsin Jens Nordfältin kirjan Marknadsföring i Butiken. Vähittäiskaupassa perinteinen ostopäätösprosessi kaikkine vaiheineen ei toimi, sillä on todistettu, että vähittäiskaupan kynnyksen yli astut­ tuamme alamme toimia muistimme ja tapojemme varassa. Aktiivinen päättelykyky ja ajattelumme kytkeytyy pois päältä. Näemme enemmän asioita kuin pystymme käsittelemään. Esimerkiksi asioidessamme vähit­ täiskaupassa huomaamme kaikista myymälän tuotteista vain noin prosen­ tin verran ja usein ostoskärryymme päätyvät aina ne samat tutut, hyväksi havaitut, turvalliset tuotteet. Vähittäiskaupassa vain yksinkertaiset pää­ töksentekotavat ovat vallalla. Siihen, miten me tuotteita valitsemme, vai­ kuttaa joko hinta, aikaisempi kokemus, laatu, maku, muoto jne, aina yksi tekijä kerrallaan. Harvoin kykenemme vertaamaan yhtä aikaa kahta teki­ jää tuotetta kohden. Jokainen meistä on maistellut ainakin viimeistään keski-ikään men­ nessä erilaisia ruokia ja juomia monia kymmeniä ellei satoja, mutta kun pitäisi miettiä perheelleen taas viikonlopuksi ruokaa, valtaa mielemme se ikuinen kymmenen ruokalajin menu ja kaikki muut vaihtoehdot pyyh­ kiytyvät pois. Ja jos perheeltään pyytää ideointiapua ja tiedustelee toi­ vomuksia, voittaa ”ihan sama” -ruoka aina ylivoimaisesti. Välillä on luovutettava ja paljon helpompi mennä sinne tuttuun ravintolaan tai pikaruokapaikkaan kuin yrittää miettiä ja pusertaa mielestään ulos edes jokin muu ruokavaihtoehto kuin jauheliha ja spagetti. Kun astumme sisään ruokakauppaan, ”yksinkertaistuminen” menee päälle. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Jens Nordfältin ryhmän tekemä tutkimus, jossa tutkijat laittoivat mehuhyllyyn mehupurkkien väliin esille uusia energiakarkkipusseja omaksi ryhmäkseen. Asiakkailta, jotka olivat ottaneet kärryihinsä mehua karkkipussien läheltä, kysyttiin hyllyn pää­ dyssä, huomasivatko he kyseisen karkkipussin mehujen joukosta ja yllätys yllätys, yli 90 prosenttia ei ollut karkkipusseja ikinä nähnytkään. Tämä

todistaa hyvin sen, että kul­ jemme kaupassa laput silmillä ja toimimme vanhojen tapojemme mukaisesti sekä oletamme samo­ jen tuotteiden olevan samoilla paikoillaan. Jos karkkipussit olisi siirretty sinne, mihin ne loogi­ sesti kuuluvat eli karkkihyllyyn, ne olisi huomattu vähän parem­ min, mutta mehuhyllystä, joka ei ole meidän mielestämme niiden luontainen paikka, niitä ei edes tajuta huomata. Seuraavan kerran kun tulemme kaupasta kotiin, voimme taas ihmetellä, mistä jokin uusi tuote on löytänyt tiensä ostoskas­ siimme. Luultavasti olemme sen itse kärryihimme jossain vai­ heessa kaupassakäyntiä laittaneet. Aina kun ei voi syyttää lapsiakaan. Toisaalta edellä mainittu tutkimus antaa meille synninpäästön siitä, että katamme pöytään viikonloppu toi­ sensa jälkeen samaa ruokaa. Ainahan voimme vedota luontaiseen tiedos­ tamattomuuden tilaamme vähittäiskaupassa ja siihen, että näin tapahtuu onneksi muissakin kodeissa. Kirjoittaja huomaa jämähtäneensä asiakaspalvelu ja ostaminen -teemaan, joten kirjallisesti tässä lupaan ja vannon, että seuraavan kolumnini aihe käsit­ telee vuoden teeman mukaisesti viestintää. Hyvää kevään jatkoa! Teksti: Paula Kairinen

it a e n hd tu ks n.

Turun Seudun Ekonomit ry:n sä äntömä är äinen k e vätkokous

e y ä au st ee n lo el tt di ks a o etu Vi oi yh ou aika Terv ilm an ok umis asti. a tk t 1 uk ä tau 01 m kev oit .3.2 Ilm 23 tu et tk ja

K o kousku tsu

2 011

a!

Keskiviikkona 30.3.2011 klo 17.30 Svenska Klubben, Aurakatu 1, 20100 Turku.

n Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010. Esitetään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu­vapauden myöntämisestä. n Käsiteltävänä asiana sääntömääräisten asioiden lisäksi esitetään Turun yliopiston varainkeruukampanjaan lahjoitusta: 1 (yksi) euro jäsentä kohti. Lahjoitusasia on siirretty yhdistyksen syys­kokouksesta 2010 kevätkokouksen 2011 päätettäväksi. n Ilmoittauduthan ystävällisesti 23.3. mennessä kahvitarjoilun vuoksi www.sefe.fi > jäsensivut tai toimistolle tsery@co.inet.fi, puh (02) 469 0680. Kahvit tarjoaa Aktia. n Kaikki jäsenemme – lämpimästi tervetuloa mukaan! n Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme yllätyspalkinnon!

3


J Ä S E N L E H T I

Ville Iivosen juttu on osa vuoden 2011 sarjaa, jossa tarkastelemme, millaisia työ­ tehtäviä ekonomi voi tehdä Turun kulttuuripääkaupunkiteeman ympärillä. Edellisessä numerossa saimme tutustua Turku 2011 -säätiössä työskentelyyn, nyt vuorossa on katukulttuurikokonaisuuteen keskittyvä tapahtuma ja sen koordinoiminen.

Ekonomina kulttuuripääkaupungissa Teksti: Anu Suominen, kuvat: Ville Iivonen, Eurocultured

Ville Iivonen on mukana tuottamassa Turku 2011 -ohjelmaan Eurocultured-katukulttuuri­ kokonaisuutta. Kyseessä on toukokuussa Aurajoen rannoille levittäytyvä ilmaistapahtuma, joka esittelee jopa 300 taiteilijaa ja artistia yli kymmenestä Euroopan maasta.

4

–Katukulttuurifestivaali tuo ensimmäistä kertaa Turkuun uusia taiteen muotoja kuten mural arts- eli perinteisem­ min sanottuna graffitti-taidetta, katutanssia, uusia musiik­ kiartisteja sekä action sports -lajeja kuten BMX-pyöräilyä, ja kaikki limittäin ja lomittain yhdessä saman viikonlopun aikana, Ville kertoo tapahtuman sisällöstä. Lisäksi taiteili­ joiden vetämissä työpajoissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi oman graffitin, tanssin tai rap-biisin tekemistä. Kaupungin olemassa olevasta tarjonnasta mm. nuorten taide- ja toimin­ tatalo Vimma yhdistetään festivaaliin. Esiintymislavoilla nähdään mielenkiintoisia bändejä ja tanssijoita. –Tapahtuman artistit ovat suurelle yleisölle ennestään tuntemattomia, mutta veikkaanpa että tarjonta varmasti yllättää positiivisesti!, Ville vinkkaa. Kaikki lähti liikkeelle ideasta järjestää kaupunkitapah­ tuma action sports -lajien ympärille. Soul Productions soitti suoraan Turku 2011 -säätiön ohjelmajohtajalle, joka kertoi­ kin, että tärkeänä osana kulttuuripääkaupunkivuoden tee­ moja on nuorisokulttuurin aktivointi urbaanissa ympäris­ tössä. Sovittiin tapaaminen, ja ideat yhdistettiin Turku 2011 -säätiön omiin ajatuksiin. Eurocultured-tapahtuman for­ maatti on alunperin lähtöisin Manchesteristä, missä se jär­ jestetään jo kahdeksannen kerran tänä kesänä. Nyt tapah­ tuma koetaan ensimmäisen kerran Suomessa. Suomalaisena tuottajana toimii vastaavantyyppisiä tapahtumia aikaisem­ minkin järjestänyt Soul Productions. Ville opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa pääaineenaan markkinointia, ja ura vei mainostoimisto Contran kautta Sinebrychoffille Batteryn Brand Manageriksi. Työ piti sisäl­ lään paljon tapahtumamarkkinointia, ja nykyiset yhtiö­ kumppanit ovatkin tuttuja jo näiltä ajoilta. – Nykyisessä työssäni kauppakorkean opinnoista on toki ollut hyötyä, mutta erityisesti tapahtumamarkkinoinnin alalla tekemällä oppii parhaiten. Eniten olen pystynyt hyö­ dyntämään aikaisempia kontakteja työelämästä sekä ennen kaikkea kokemustani markkinointimedioiden hyödyntämi­ sestä tehokkaalla tavalla pienin resurssein, Ville pohtii. – Erityisesti kulttuuripuolella tapaa paljon itseoppineita tapahtumantekijöitä ja -tuottajia. Sanoisin, että ekonomin tärkein rooli on tuoda järjestelmällisyyttä tekemiseen sekä budjetointiin. Jonkun on kontrolloitava, että näitä hommia ei tehdä vain tekemisen vuoksi, vaan tekemisessä on myös oltava taloudellinen tolkku. Tosin en näissä piireissä tuo ekonomitaustaani aktiivisesti esille. Noin karrikoidusti voisin kokemukseni perusteella sanoa, että projekteissa insinöörit tuovat sys­ temaattisen prosessiajattelun, ekonomit panos-tuotosajattelun, ja luovat tekevät. Lanseerauksen suunnittelu on hyvä esimerkki: jos asioita katsottaisiin vain insinöörilasien ja ekonomilasien läpi, monet hienot innovaatiot eivät koskaan pääsisi markkinoille, koska siinä prosessissa on niin monta pykälää, joissa ideat helposti tyrmätään. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on Villen mielestä Turulle tärkeä näytön paikka. – Erityisesti tämä on nähtävä matkailumarkkinointiprojektina, jossa tärkeää on koko vuoden tarjonta. Jo nyt on nähtävissä heti avajaisten jälkeen, että tämä on ollut Turulle investointiinsa nähden media-arvossa mitattuna panostuksen väärti, Ville sanoo. Turku on Villelle monien Helsingissä ja ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen edelleen tärkeässä asemassa. – Erityisen mukavaa on taas palata Turkuun tämän työn merkeissä. Juuri viime viikolla Aurajoen rannassa kävellessäni tuli nostalginen olo. Opiskeluvuosien jälkeen en olisi halunnut lähteä työn perässä pois kaupungista, Ville toteaa. Eurocultured-katukulttuurifestivaali järjestetään 21.–22.5.2011. Lisää tapahtumasta: www.turku2011.fi/eurocultured.

Ville suosittelee: Music of the Spheres / Colourscapen ehkä erikoisin konsertti ikinä. Music of the Spheres -esitys aloittaa ja päättää Colourscapen vierailun Suomessa. Esitystä ei ole aikaisemmin nähty Pohjoismaissa ja maailmallakin kyse on yhdestä erikoisimmista musiikkiesityksistä, mitä koskaan on tehty. Kysymys kuuluu: millainen kupla tarvitaan, jotta muusikko voidaan kiinnittää sen keskelle ja laittaa jokeen kellumaan? Vastaus: suuri! Heinäkuun iltaesityksessä joessa kelluu valtava läpinäkyvä kupla, jonka sisältä huilisti tarjoilee ihmeellisen vedenpäällisen konserton. Elokuussa Taiteiden yönä kuplia on kaksi. Huilistin soitto kasvaa livemiksauksella kokonaiseksi huilujen orkesteriksi, jonka musiikki aaltoilee pitkin rantoja. Yöesityksen maagista visuaalisuutta tehostaa myös upea valaistus. Esityksen ovat luoneet Colourscapen taiteilijat Peter Jones, Lynne Dickens, huilisti, säveltäjä Simon Desorgher ja konemusiikista vastaava Lawrence Casserley. Music of the Spheres -esitykset: 22.7. klo 18 ja Taiteiden yönä 18.8. klo 22, Aurajoki. Vapaa pääsy. Contemporary Art Archipelago Kansainvälinen nykytaidenäyttely Contemporary Art Archipelago (CAA) tuo kesällä 2011 Turun saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa, sekä kansainvälisiltä että saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Näyttely on koettavissa eri puolilla saaristoa, niin risteilijöiltä kuin pienveneistä, maanteitse ja virtuaalisesti, yksinäisellä luodolla, meressä, lautalla tai vaikkapa radioaalloilla. Teokset tutkivat kysymyksiä saariston yhteisön ja ympäristön tulevaisuudesta eri taiteellisin välinein. Ne saattavat saada muotonsa saaren omana valuuttana, vaihtoehtoisena merikarttana yhteysaluksella, henkilökohtaisina kertomuksina muuttuvasta ilmastosta, saariston elokuvallisina scifi-visioina, vedenalaisena kasvienhoitona tai vaikkapa särkyvän lasisena luonnonketona. CAA kutoo esiin kaupungin ja saariston yhteyksiä sekä heijastelee Turun saariston ja Itämeren alueen kysymyksiä suhteessa toisaalle, globaaleihin virtauksiin. Näyttelyn ohessa järjestetään monitieteisiä yleisötapahtumia sekä symposium Archipelago Logic Korppoossa ja Turussa. CA:n taiteellinen johtaja on Taru Elfving ja vastuutaho Länsi-Turunmaan kaupunki. Näyttely kesä–syyskuu 2011.


J Ä S E N L E H T I

Gallup Turun seudun ekonomit päätti­ vät kysellä muutamilta ekono­ meilta, kuinka kulttuuripääkau­ punkihanke on heidän mieles­ tään lähtenyt käyntiin, ja ovatko he jo osallistuneet tapahtuma­ tarjontaan. Tässä gallupin tulos:

Tommi Isoniemi

Tero Inttilä

Mirva Keto

Tommin mielestä kulttuuripääkaupunki­ hankkeen alkuräjähdyksen jälkeen meno on hieman tasaantunut. Kirvestä hän ei ole kui­ tenkaan heittänyt kaivoon, vaan odotuk­ set on suunnattu etenkin kesän tapahtuma­ tarjontaan. Isoniemi on käynyt katsomassa Hevimusikaalin ja seuraavana tapahtumana on maaliskuussa järjestettävä talvinen perhetapah­ tuma Saarten Triennaali Hirvensalossa.

Urheilullinen yksityispankkiiri Tero ei ole vielä ennättänyt tutustua tämän vuoden kulttuu­ riantiin, mutta vakaa tarkoitus on kuitenkin käydä. Päivästä tulee kokoperheen retki, joka on tarkoitus aloittaa pyörälenkillä ja päättää kulttuurinautintoon, visioi Tero tulevaa tapah­ tumaa.

Mirva osallistui näyttävään kulttuurivuoden avajaistapahtumaan, joka oli kaikin puolin onnistunut. Hänen mielestään vuosi on muu­ tenkin lähtenyt hyvin käyntiin – ja samaa posi­ tiivista palautetta hän on kuullut myös ystävil­ tään. Seuraavaksi Mirvan on tarkoitus mennä katsomaan Logomossa esitettävää Energomusiikkiteosta, jossa esiintyy mm. Lauluyhtye Rajaton.

Kuva: Isoniemen kuva-arkisto

Kuva: Taaleritehdas, kuvaaja: Janne Mikkilä

COACH – KOULUTUS HR-HENKILÖSTÖLLE, AMMATTICOACHEILLE JA ESIMIEHILLE

Kuva: Kedon kuva-arkisto

JÄLLEE N SYKSYL LÄ TURUS SA!

Coaching kasvattaa suosiotaan, koska sen on todettu olevan yksi tuloksellisimmista ja toimivimmista henkilöstönkehittämisen menetelmistä. Turun ensimmäisen koulutuksemme osallistujien kommentteja:

KOULUTUKSEN LÄHIPÄIVÄT OVAT:

›› 10.–1 1.1 1.201 1 ›› 1.–2.12.201 1 ›› 15.–16.12.201 1 ›› 12.–13.1.2012 ›› 26.–27.1.2012

. . .. .. . .. . .. . ... . ... . ... . ... . ...

”Odotukset olivat korkealla, mutta yli mentiin komeasti.” “Voin hyödyntää koulutuksen antia monipuolisesti esimiestyössä ja johtoryhmän jäsenenä.” “Toive: älkää jättäkö Turussa yhteen kertaan, suosittelen tätä mielelläni eteenpäin.” Lähitapaamisten lisäksi ohjelmassa on etäopiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oheiskirjallisuuteen tutustumista, henkilökohtaista harjoittelua sekä oppimispäiväkirjan pitoa.

LISÄTIETOJA

sonja.rajala@businesscoaching.fi +358 50 381 0865 marita.malinen@businesscoaching.fi +358 50 571 8197

Varaa paikkasi ohjelmassa ilmoittautumalla osoitteessa ilmoittautumiset@businesscoaching.fi. Tervetuloa !

WWW.BUSINESSCOACHING.FI

5


J Ä S E N L E H T I

Turun Seudun Ekonomit ja kauppa­ tieteiden opiskelijat tiiviissä yhteistyössä Teksti: Raisa Räisänen ja Sanna Repo Kuvat: Sanna Repo ja Kimmo Palonen

Helan går! Turun Seudun Ekonomit, Turun kauppatie­ teiden ylioppilaat (TuKY ry) ja SEFE ovat jo vuosien ajan tehneet kolmikantayhteistyötä. Tämä yhteistyö on näkynyt konkreettisimmin yhdessä järjestetyissä tapahtumissa, joissa kyl­ terit ovat päässeet tutustumaan ekonomeihin ja päinvastoin. Hienona esimerkkinä yhteis­ työstä voidaan mainita tammikuussa järjestetyt Patusitsit. Turun Seudun Ekonomit ilmoittivat tapahtumasta jäsenlehdessään ja sähköpostitse ja tarjosivat jäsenistölleen hyvinkin uudenlai­ sen tavan viettää perjantai-iltaa. Sitsien järjes­ telyistä oli vastannut puolestaan TuKY ry ja viestinnästä eri tahojen välillä ja sitsien spon­ soroinnista vastasi paikallinen SEFEn kylte­ riyhdyshenkilö. Jokaisella taholla oli siis oma vastuualueensa, jotta sitsit onnistuisivat. Miten sitsit sitten sujuivat? Paikalle saapuneet ekono­ mit ja kylterit söivät, joivat ja lauloivat niin että Parkki raikasi! Positiivista palautetta tuli sekä kyltereiltä että ekonomeilta. Monet opiskelijat olivat innoissaan, kun he pääsivät kuulemaan ekonomien tarinoita siitä, millaista oli opis­ kella kauppatieteitä 70-luvulla, miten Andy McCoy on aikoinaan ollut saunomassa Parkilla ja miten erilaisilta haalarit ovat eri vuosikym­ meninä näyttäneet.

Juurikin tämä on kolmikantayhteistyön idea; luoda monipuolista ohjelmaa ja tutus­ tuttaa kylterit ja ekonomit toisiinsa. TuKYn opiskelijajäsenet ja Turun Seudun Ekonomien jäsenet ovat kaikki myös SEFEn jäseniä, joten on vain luonnollista, että tahot tekevät keske­ nään yhteistyötä. Tänä vuonna on tarkoitus monipuolistaa yhteistä toimintaa entisestään ja kehittää tapahtumia, joihin osallistuvat sekä ekonomit että kylterit yhdessä. Terveisin Raisa Räisänen

Perinteitä vaalitaan Yksi kolmikantayhteistyön kantava ajatus on, että kaikki kolme tahoa ovat mukana kylte­ reiden elämässä koko opiskeluajan: Tervetuloa opiskelemaan! -kirjeestä opintojen eri vaihei­ siin ja aina maisteriaisissa jaettaviin onnittelu­ ruusuihin asti. Jo perinteisiksi muodostuneita yhteisiä tapahtumia ovat olleet mm. pupujen (1. vuosikurssin opiskelijoiden) pörssikoulu yhteistyössä Turun Seudun Osuuspankin kanssa, ekonomien uratarinaillat, valmistu­

Yhteiset sitsit kokosivat liki 50 ekonomia tai opiskelijaa yhteen – tosin opiskelijat ottivat ekonomeista murskavoiton läsnäolollaan.

6

massa olevien illallinen sekä Nuoret Ekonomit -tilaisuus. Turun Seudun Ekonomeissa on nimettynä yksi johtokuntalainen, joka vastaa opiskelijajäsenille ja nuorille ekonomeille suun­ natusta toiminnasta ja tapahtumien järjestämi­ sestä, luonnollisesti yhteistyössä TuKY ry:n ja SEFEn kanssa. Itse olen saanut olla tässä roo­ lissa viimeisen kahden vuoden ajan, mutta uuden johtokuntamme myötä on tullut aika siirtää kapula Kimmo Haapasalolle. Kimmo jatkaa hyväksi koettujen perinteiden vaali­ mista, mutta kuullessani jo pilkahduksen myös uusista ideoista on kyltereillä varmasti tiedossa värikkäitä uusia yhteisiä hetkiä yhdessä Turun Seudun Ekonomien sekä SEFEn kanssa. Terveisin Sanna Repo

Turun Seudun Osuuspankin ja Turun Seudun Ekonomien yhteinen Pörssikoulutilaisuus. Kuvassa Janne Mäkelä Osuuspankista.


J Ä S E N L E H T I

Jani Nieminen – uuden sukupolven lentopallovaikuttaja Teksti: Arto Kuuluvainen, kuva: Petri Karvinen / Loimukuva

S

uomalaisen lentopallon mediaseksikkyys on viime vuosina ollut kovassa nousussa johtuen lähinnä maajoukkueemme huikeasta menestyksestä. Tämä on poikinut lisätöitä myös Raision Loimun toiminnanjohtajana työskentelevälle Jani Niemiselle. 30­vuotias ekonomi pyörittää Loimun ohella myös omaa Digitalisointi.com ­yritystään, joten aika ei perheellisellä miehellä todellakaan käy pitkäksi. Mutta miten Jani oikein löysi tiensä lentopalloseuran toiminnanjohtajaksi? Nieminen opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa pääaineenaan johta­ mista ja organisointia valmistuen vuonna 2008. Raision Loimussa hän oli kuitenkin aloittanut toiminnanjohtajana jo opiskelujensa alkuvai­ heessa vuonna 2003. Janin itsensä mukaan tuolloisia työtehtäviä olisi kuitenkin kuvannut paremmin esimerkiksi toimistonhoitajan titteli, sillä pahoissa talousvaikeuksissa painineen Loimun toimistolla Niemisen työnkuvaan kuuluivat oikeastaan kaikki kuviteltavissa olevat työtehtävät. Vaikka mies ei kokopäiväisesti lentopalloseuran palkkalistoilla ollutkaan, tahtoivat työpäivät venyä, sillä kaikki mahdollinen oli tehtävä, jotta perinteikkään seuran taru jatkuisi myös tulevaisuudessa. Heti ensim­ mäisinä vuosina Nieminen saikin kokemusta siitä, miten lähes konkurs­ sikypsä organisaatio pidetään hengissä, kun hän oli mukana toteutta­ massa rajua kulukuuria, joka näytteli keskeistä roolia Loimun talouden tervehdyttämisprosessissa. Luonnollisestikaan kaikki pelaajat eivät olleet tyytyväisiä esimerkiksi siihen, että pelimatkoja tehtiin henkilöautoilla, mutta muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ollut. Pikku hiljaa Loimu saatiinkin paremmin jaloilleen ja Nieminen oli kes­ keisessä roolissa laatimassa seuralle uutta strategiaa. Tuolloin Loimun lii­ gatoiminnalle asetettiin neljä tavoitetta, jotka yhä ohjaavat seuran toimin­ taa. Ensinnäkin seuran tulee joka kausi pyrkiä niin Suomen Cupissa kuin SM­liigassa neljän parhaan joukkoon. Toisekseen seuran tulee joka kausi tehdä taloudellisesti positiivinen tulos. Kolmanneksi seuran tavoite on olla Suomen tunnetuin lentopallobrändi. Neljänneksi Loimun tulee joka kausi olla Suomen seuratuin lentopallojoukkue. Tänä päivänä voidaan todeta, että seura täyttää tavoitteensa vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi pelikaudella 2009–2010 Loimu sijoittui SM­liigassa pronssille ja taloudelli­ nen kehitys on ollut suotuisaa, vaikka kymmenisen vuotta vanhat rasitteet edelleen painavat seuran taloutta. Lisäksi Loimun saama mediahuomio on selvästi kasvanut viime vuosina. Tästä iso kiitos kuuluu nimenomaan Jani Niemiselle, jonka viestintäosaaminen on kerännyt niin virallista kuin epävi­ rallistakin tunnustusta niin Suomen lentopallopiireissä kuin Turun seudun urheilupiireissä laajemminkin. Hyvä esimerkki Niemisen ideoimista viestintätempauksista on Suomessa ainutlaatuinen Loimu­Radio eli Radio Sadan viikoittain lähettämä ohjelma Raision Loimun kuulumisista. Nieminen kiteyttääkin koko Raision Loimun toimintaa ohjaavan ideologian seuraavasti: ”Jos et ole kiinnostava, et ole mitään!”. Mies avaa ajattelumallinsa taustaa selittämällä, että kiinnostavuus takaa urheiluseuralle yleisöä ja mediatilaa, mikä taas tietää sitä, että yhteis­ työkumppaneilta saatava tuki kasvaa. Tätä kautta seuralla on sitten varaa investoida parempaan joukkueeseen, mikä taas lisää kiinnostavuutta ja niin edelleen. Loimu onkin todella panostanut kiinnostavuutensa lisäämiseen, josta konkreettisina esimerkkeinä erilaiset teemaottelut. Seuran otteluissa on muun muassa nostettu teemaksi ympäristö­ ja huumevalistus. Lisäksi seura kiinnittää pelaajahankinnoissaan paljon huomiota siihen, että uudet pelaajat ovat luonteeltaan keskimääräistä lentopalloilijaa räväkämpiä ja avoimempia. Tämän lisäksi pelaajien odotetaan soveltuvan nuorten esikuvaksi. Vaikka lentopalloseuran toiminnanjohtajan työ vaatiikin usein pal­ jon venymistä eikä perinteisistä toimistotyöajoista voi kuin haaveilla, ei Nieminen siltikään kadu valintojaan. Kuten hän itse sen kiteyttää: – Tässä saa tehdä työtä rakastamansa lajin parissa ja käyttää luovuut­ taan. Jos saat hyvän idean, niin ei sitä kukaan ole tässä jarruttamassa. Jotkut tykkää maata sohvalla, jotkut taas tykkää haistella lentopallosa­ leilla hikeä!

7


J Ä S E N L E H T I

Sähköinen viestintä yrityksissä Teksti: Anu Suominen

Jäsenlehden vuoden 2011 teemat viestintä ja kulttuuri ovat joka lehdessä esillä. Pyrimme käsittelemään ajankohtaisia asioita. Tällä kertaa olemme paneutuneet sähköiseen viestintään. Olemme kyselleet eri yrityksistä, miten heidän työssään näkyy sähköinen viestintä. Käytännön näkökulman lisäksi olemme saaneet myös teoreettista näkökulmaa tutkija Harri Virolaiselta. Lue, miten teoria ja käytäntö kohtaavat ja millaisia käytäntöjä ehkä tulevaisuudessa vielä näemme.

Haastatelluille esitetyt kysymykset:

1 2

Tehdäänkö organisaatiossanne etätöitä ja miten?

Minkälaisia sähköisiä työkaluja organi­saa­tinne tarjoaa viestintään muun työyhteisön kanssa?

3 4

Onko kyseisillä uusilla viestinnän työkaluilla korvattu matkustamista?

Koetko kyseiset työskentelymuodot tehokkaina? Teetkö mielelläsi etätyötä vai tapaatko mieluummin ihmisiä kasvokkain?

5

Mikä sähköisessä viestimisessä voi olla haastavaa?

Hanna Peri

Asiantuntija / CSR Specialist Verso Globe Oy

1

Etätöitä tehdään hyvinkin paljon aina tar­ peen mukaan. Käytännössä koko ajan pys­ tymme olemaan reaaliaikaisessa yhteydessä muuhun työympäristöön esimerkiksi kotoa käsin ja junasta.

2

Meillä on käytössä useampiakin sähköi­ siä työkaluja, jotka kaikki ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaamme. Käytämme aktii­ visesti mm. skypeä, sähköpostia, sähköisiä kalentereita, sosiaalisen median työkaluja sekä sähköisiä ja reaaliaikaisia tiedonhallinta- ja arkistointijärjestelmiä. Lisäksi kännyköiden ja internetin kautta pystymme käyttämään kaikkia näitä järjestelmiä myös matkalla tai kotona.

3

Etäneuvotteluita käydään yhteistyökump­ paneidemme sekä Saksan tytäryhtiömme kanssa lähes päivittäin. Turhaa matkustamista vältetään niin paljon kuin mahdollista.

4

Mielestäni olemme löytäneet hyvän yhdis­ telmän eri sähköisiä työkaluja, jotka yhdessä toimivat todella tehokkaasti. Mieluiten kuitenkin työskentelen ihmisten parissa, mutta

8

etätyöt ja etäneuvottelut mahdollistavat jousta­ misen omien tarpeiden mukaan.

5

Toisen eleitä ja muuta sanatonta viestintää ei voi tulkita samalla tapaa kuin kasvok­ kain, joten tuntemattomien kanssa pitää osata viestiä asia oikein.

5

Kasvokkain tulet aina ymmärretyksi paremmin kuin sähköpostin tai puheli­ men välityksellä. Sanotaanhan, että 90 % vies­ tistä syntyy kehon kielestä ja vain 10 % siitä, mitä me itse asiassa sanomme. Ei kasvokkain kohtaamista ja yhdessä ”livenä” tekemistä voi kokonaan korvata.

Terhi Rauhala

Projektipäällikkö Otavamedia Oy / Sanakunta

Nimi: Tommi Merla Talousjohtaja K1 Katsastajat Oy

1

1

Tehdään etätöitä. Työpäivän voi tehdä kotona ja lisäksi toimin itse tuottajana leh­ dessä, jonka muu toimituskunta on Helsingissä. Käytännössä tämä tarkoittaa puhelimitse ja sähköpostitse työskentelyä ja materiaalien hallintaa yhteisen aineistopalvelimen kautta (hyvin basicia siis), mutta hyvin pian todennä­ köisesti työskentelyä webbipohjaisen toimitus­ järjestelmän kautta. Otavamediassa käytetään toki Doris-toimitusjärjestelmää, mutta tämä koskee aikakauslehtiä ja osaa asiakaslehdistä, ei omia asiakkuuksiani.

2

Kännykässäni on webbiselain sekä in­tegroitu sähköposti ja kalenteri. Kannettavassani on sisäänrakennettu ”mokkula”, joten olen online missä vain. Koneessani on myös VPNyhteys, jolloin pääsen sisäverkkoon myös etänä. Konsernin intranet, Oiva, on tärkeä tiedonvä­ lityskanava. Joskus myös palavereja pidetään puhelinneuvotteluina, mutta mielestäni se on aikansa elänyt ja hankala tapa – varsinkin sille, joka osallistuu palaveriin etänä.

3

En usko, mutta matkustamisesta se on teh­ nyt mielekkäämpää, vrt. vastaukseni seu­ raavaan kysymykseen.

4

Etätyöpäivä kotona on paikallaan silloin, kun pitää voida syventyä ja keskittyä esimer­ kiksi kirjoitustyöhön. Avokonttorissa työ kes­ keytyy turhan usein. Jatkuvasti verkossa oleva kannettava ja VPN-yhteys mahdollistavat sen, että esimerkiksi junamatkan Turusta Helsinkiin voi käyttää työntekoon melkein (paino sanalla melkein) niin kuin istuisi toimistolla. Mieluiten tapaan ihmisiä kasvokkain. Luovassa työssä yhdessä sparrailu ja ideoiminen on korvaama­ tonta ja hyvän synergian löytämiseksi työkaverit pitää tuntea muutenkin kuin sähköpostitse.

Tehdään. Esimerkiksi IT-osastolla tehdään säännöllisesti etätöitä jo ihan siitä syystä, että monet päivitykset joudutaan tekemään katsastusasemien aukioloaikojen ulkopuolella. Monesti tämä tarkoittaa myöhäistä iltaa tai vii­ konloppua. Päivitykset ja monet muut tieto­ hallintoon liittyvät työt voidaan hyvin tehdä myös kotoa käsin, jolloin työntekijöiden ei tar­ vitse niiden vuoksi olla työpisteillään epäinhi­ millisiin aikoihin. Myös toimistopäällikkömme tekee säännöllisesti 2–3 päivää etänä. Hän asuu Tampereella, joten matkaa Raision pääkontto­ riin kertyy aika tavalla. Sovimme normaalisti seuraavan viikon konttoripäivät ja mahdolliset yhteiset palaverit, mutta muuten konttoripääl­ likkömme sopii muut tapaamiset oman kalen­ terinsa perusteella. Loppuajan hän tekee töitä kotoa käsin. Järjestely on toiminut loistavasti. Toki tämänkaltainen toimintamalli vaatii asi­ ansa osaavan ja luotettavan alaisen. Aika usein tulee myös sellaisia tilanteita, joissa pääkont­ torin väkeä jää tekemään kotiin töitä, koska lapsi on sairaana tms. Eli työpäivä ei mene aina kokonaan hukkaan sairastavan lapsen vuoksi.

2

Meillä on 350 työntekijää ja kaikilla on sähköposti käytettävissään, vaikkei hen­ kilökohtaisia tietokoneita ole kuin lähinnä hallintoväellä ja asemien päälliköillä. Ja äly­ puhelimet löytyvät samalta joukolta, joten säh­ köposteja pääsee lukemaan vaikkapa lomalla­ kin... Suurimmalla osalla hallinnon väestä on firman maksama laajakaistayhteys kotonaan. Viestintä on erityisen haasteellista 50 toimipai­ kan firmassa. Kaikkia tai suurta joukkoa kos­ keva viestintä hoidetaan pääasiassa sähköpos­ tein ja intranetin välityksellä. Persoonatonta mutta pakon sanelemaa – asemia on Espoosta Rovaniemelle.


J Ä S E N L E H T I

"Etäneuvotteluita käydään lähes päivittäin. Turhaa matkustamista vältetään niin paljon kuin mahdollista." – Hanna Peri ”Kasvokkain tulet aina ymmärretyksi paremmin kuin sähköpostin tai puhelimen välityksellä. ” – Terhi Rauhala

3

Eipä juuri, mutta esimerkiksi tietotekniset ratkaisut on pyritty rakentamaan siten, että suurin osa päivityksistä ja muutoksista voidaan tehdä etänä.

4

Kieltämättä etätyö voi olla tietyntyyppi­ sissä töissä oiva vaihtoehto. Etenkin keskit­ tymistä vaativissa töissä siitä on suuri etu, jos joku ei ole jatkuvasti keskeyttämässä työtä ja ajatuksia. Erittäin sosiaalisena ihmisenä käytän aika huomattavan ajan työpäivästä keskustel­ len muiden kanssa, joten satunnaiset etäpäivät saattavat olla erittäin tehokkaita. Ja samaisesta sosiaalisuudesta johtuen jatkuva etätyöskentely ei ole minua varten.

tehokkaampaa kuin virtuaalinen yhteistyö, mutta ilman sähköistä viestintää tällainen kan­ sainvälinen organisaatio ei voisi toimia.

5

Kokousten interaktiivisuus kärsii, koska ihmisten on vaikeampi osallistua keskuste­ luun puhelimen välityksellä. Ihmisillä on myös taipumus keskittyä muihin töihin samaan aikaan, kun kokousyhteys on virtuaalinen.

T

2

utkija Harri Virolainen Turun kauppakor­ keakoulusta on väitöskirjassaan perehtynyt sähköisen viestinnän välineiden käyttöön yri­ tyksissä. Hän toteaa, että vaikka sähköpostit ja kännykät ovat arkipäivää, työnteossa korostuu monessa organisaatiossa yhä edelleen kasvok­ kaisen kanssakäymisen merkitys. Hänen mie­ lestään organisaatiokulttuuria tulisi muuttaa niin, että se suosisi enemmän laitteiden käyttöä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Microsoft, jossa tiimeille annettiin vapaus valita, tapaa­ vatko fyysisesti vai pitävätkö sähköisiä videopa­ lavereja. Organisaation johtoa myöten tulee siis tukea sähköisten työvälineiden käyttöä. Harrin mukaan yrityksissä on jo jonkin ver­ ran käytössä erilaisia dokumenttien jakamisen työkaluja kuten Dropbox tai Google Docs sekä muita tietokantoja, joista voi nopeasti löytää tarpeellista tietoa, mutta niiden hyödyntämi­ sessä on vielä kehitettävää. Harri suosittelisi yrityksiä kokeilemaan roh­ keasti läsnäolon tunteen luomista sähköisen vies­ tinnän työkaluilla sekä spontaanin kanssakäymi­ sen mahdollistavan teknologian hyödyntämistä.

3

Läsnäolon tunnetta lisäävät työkalut

5

Itsensä ilmaiseminen on monesti huomat­ tavasti vaikeampaa kirjoittamalla ja jopa puhelimitse verrattuna kasvokkain viestimi­ seen. Toisaalta esimerkiksi sähköposti on jous­ tava ajan suhteen.

Antti Kauppila

Finance Manager, Specialty Diagnostics Europe PerkinElmer Inc.

1

Kyllä, riippuen funktiosta jossa henkilö työskentelee. Moni funktio on kansainvä­ linen ja yhteistyötä on pakko tehdä sähköisen viestinnän keinoin. Sharepoint, Yammer (työyhteisön sisäinen sosiaalinen media), LiveMeeting, konfe­ renssipuhelinlinjat. Esimerkiksi eri johtoryhmien tapaami­ sia on harvennettu, koska osa kokouksista pidetään sähköisten viestimien avulla.

4

Ne ovat tietyissä tilanteissa hyvinkin tehok­ kaita, mutta isompien projektien läpivienti edellyttää aina myös tapaamisia kasvokkain. Sähköisten viestimien avulla pidetyt kokoukset on myös pidettävä lyhyempinä kuin kasvokkain tapahtuvat, koska interaktiivisuus joka tapauk­ sessa kärsii. Kasvokkain tapaaminen on aina

Kännykkää, Skypeä ja kalenteria täydentä­ mään toiminto, jonka avulla näkee jatkuvasti henkilön tavoitettavuuden ja esim. kiireelli­ syystason. Kun päätteeltä näkee heti ketkä ovat tänään töissä ja kellä on kiire, helpottaa tämä arkista kommunikointia. Läsnäolon tun­ netta voidaan luoda kameroiden avulla, jolloin kommunikoitaessa nähdään toisen kasvot,

eleet ja ilmeet. Harrin mukaan nykyteknolo­ gia on mennyt huimasti eteenpäin perinteisistä skype-puheluista ja kameroista. Joissakin työ­ paikoissa on luotu illuusiomaisia neuvottelu­ huoneita, joissa neuvottelupöydän päähän on laitettu monitori, muutama kamera sekä eri­ koistehokkaita mikrofoneja. Vastaavasti toi­ sessa maassa olevaan toimipisteeseen on raken­ nettu täysin identtinen neuvotteluhuone sisustusta myöten. Neuvotteluhuoneessa tulee tunne, että pöytä jatkuisi ja toisessa maassa olevien henkilöiden läsnäolon voi aistia aivan kuin he olisivat samassa huoneessa.

Spontaaneja ja vapaa­ muotoisia keskusteluja lisäävät työkalut Joissakin työpaikoissa edellä kuvatun kaltaisia tiloja on luotu kahvihuoneisiin. Tällaiset tilat mahdollistavat spontaanin kanssakäymisen satunnaisesta kuulumisten vaihdosta hiljaisen tiedon jakamiseen. Esimerkiksi kahvitunnilla voisi ottaa vaikka autopelin työkaverilta vas­ taan ja rakentaa näin sosiaalisia suhteita. Harrin mukaan sähköisissä työkaluissa on myös sellaisia etuja, jotka peittoavat kasvok­ kaisen kanssakäymisen. Tutkimuksissa on havaittu, että virtuaalisten Avatar-hahmojen avulla oli helpompi esittää kritiikkiä kuin kas­ vokkain. Suomessa tämänkaltaisten avatarhahmojen hyödyntäminen työelämässä on vielä kovin harvinaista, mutta saattaa tulevai­ suudessa lisääntyä. Tällaisten työkalujen hyödyntäminen on Harrin mukaan aivan liian vähäistä ja aliar­ vostettua. Syitä näiden käytön vähyyteen hän näkisi useampia: a) asenteet ovat edelleen perin­ teistä samapaikkaista työntekoa suosivia, b) lait­ teet ja teknologia eivät ole tuttuja ja pelätään niiden toimimattomuutta c) ollaan totuttu ajat­ telemaan tietyllä tavalla, mikä on peräisin pit­ kälti samapaikkaisesta työskentelystä.

9


J Ä S E N L E H T I

Pyrimme joka lehdessä tarkastelemaan ajankohtaisia väitöksiä. Tällä kertaa Antti Fredriksson kirjoittaa informaation luonteesta pankkisuhteessa.

Pehmeä ja kova informaatio pankkisuhteissa Teksti: Antti Fredriksson, KTT, KHT Kuva: Turun Yliopiston viestintä

a

ntti Fredrikssonin laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluva väitöstutkimus Soft and hard information in bank­firm relation­ ships: the effect of relationship intensity and reporting conserva­ tism on loan pricing and relationship value (Pehmeä ja kova informaatio pankkisuhteissa – pankkisuhteen tiiviyden ja raportoinnin varovaisuu­ den vaikutus lainan hinnoitteluun ja pankkisuhteen arvoon) tarkastet­ tiin Turun kauppakorkeakoulussa 26. marraskuuta 2010. Pehmeällä ja kovalla informaatiolla on havaittu olevan merkitystä yri­ tyksen ja pankin välisessä suhteessa. Pehmeän ja kovan informaation välisiä eroja löytyy pankkisuhteissa erityisesti informaation keräämisestä ja sen käsittelyn muodoista: pehmeän informaation kerääminen ja käsit­ tely tapahtuu usein henkilötasolla. Kova informaatio sekä kerätään että käsitellään automaattisesti ja elektronisessa muodossa. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 2000 havainnon ainutlaatuinen asia­ kassuhdetta ja tilinpäätösinformaatiota yhdistävä aineisto, mikä mahdol­ listi aiheen monipuolisen ja kokonaisvaltaisen tarkastelun.

Pehmeää tietoa on vaikeampi käsitellä Yrityslainojen hinnoittelun voidaan sanoa pohjautuvan pehmeään ja kovaan informaatioon. Pankin näkökulmasta erityinen painopiste liittyy informaation epävarmuuden tasoon. Yrityksen ja pankin välisen suhteen tutkiminen pohjautuu teoreettiseen pohdintaan epäsymmetrisestä infor­ maatiosta, jossa yrityksen edustajalla on suhteellisesti enemmän infor­ maatiota yrityksen luottokelpoisuudesta kuin pankin edustajalla. Tätä informaation epäsymmetriaa on käytännössä mahdoton poistaa, mutta sen lieventäminen on aiemman tutkimuksen mukaan mahdollista. Yrityslainoja tutkittaessa tilinpäätösinformaatio on luonteva lähde kovalle informaatiolle. Kova tilinpäätösinformaatio luo pohjan yrityk­ sen luottokelpoisuuden arvioinnille. Tämän informaation kerääminen ja käsittely on pitkälti standardoitu ja sen käsittely automatisoitu.

10

Sen sijaan pehmeän informaation kerääminen ei tutkimuksen mukaan ole niinkään vakiintunutta. Pehmeän informaation luonteen mukaan sitä on vaikea kommunikoida ulkopuolisille, koska se on ”ei­numeerinen syöte päätöksentekoprosessiin”. Yksi ratkaisu pehmeän informaation parempaan hyödyntämiseen on ”kovettaa” pehmeää informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että pehmeää informaatiota määritetään lukumääräisesti relevantin kriteerin perus­ teella. Kovetettua pehmeää informaatiota voidaan kerätä, käsitellä ja jakaa elektronisesti. Siitä on monia etuja lainojen hinnoittelussa ja asiakkuuk­ sien hallinnassa.

Pehmeä tieto lieventää epävarmuutta Tutkimuksessa lainanmyöntöteknologiat heijastelevat erilaista infor­ maation epäsymmetrian tasoa pankkisuhteen osapuolien välillä. Segmentoimalla yrityksiä lainanmyönnön teknologian perusteella voi­ daan löytää lainojen hinnoittelun ja pankkisuhteen arvon lähteitä: pankkisuhdetta painottavassa teknologiassa korostuu pehmeä asiakas­ suhdeinformaatio ja tilinpäätösinformaatiota korostavassa teknologiassa painottuvat taloudelliset mittarit. Pankkisuhteen laajuuden ja keskittämisen osalta havaittiin yhte­ yksiä lainan hinnoitteluun ja pankkisuhteen arvoon. Pankkisuhteen laajuuden positiivinen yhteys lainan hinnoitteluun ja pankkisuh­ teen arvoon heijastelee pankin informaatioetua asiakkuuden hoi­ dossa. Pankkipalvelusopimusten määrän kasvaessa yritys on selvemmin ”lukittu” kyseisen pankin asiakkaaksi, jolloin pankin ei tarvitse kilpailla lainan koron hinnoittelulla. Nämä yritykset tuottavat lainanmyöntötek­ nologiasta huolimatta pankkisuhteelle positiivista arvoa, joskin pank­ kisuhdetta painottavaan teknologiaan segmentoidut yritykset tuottivat pankkisuhteen arvoa merkittävästi enemmän kuin tilinpäätösinformaa­ tioon perustuvaan teknologiaan segmentoidut yritykset. Pankkisuhteen keskittämisen ja lainan hinnoittelun välinen negatiivi­ nen yhteys lienee merkki siitä, että pankkisuhde hinnoitellaan kokonais­ hinnoittelun periaatteella. Erityisen vahva yhteys oli yrityksillä, jotka segmentoitiin pankkisuhdetta painottavaan teknologiaan. Näin ollen yritys hyötyy alhaisemmasta lainan hinnoittelusta, jos yrityksen lainat keskitetään kyseiseen pankkiin ja informaation epäsymmetrian taso on alhainen. Pankkisuhteen keskittämisen ja arvon välillä havaittu positii­ vinen yhteys selventää pankkisuhteen kokonaishinnoittelua, jolloin käy­ tännössä pankkisuhteen taloudellinen arvo kertyy muista pankin palve­ luista kuin pankin myöntämistä lainoista. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla on keskeinen vaikutus las­ kennan varovaisuuteen ja sen heijastumiin erilaisissa pankkisuhteissa. Tutkimuksessa havaittiin negatiivinen yhteys laskennan varovaisuuden ja lainan hinnoittelun välillä yrityksille, jotka olivat segmentoitu tilin­ päätösinformaatioon perustuvaan teknologiaan. Tämä havainto antaa viitteitä siitä, että laskennan varovaisuus on pankin kannalta tavoiteltava yrityksen tilinpäätöksen arvostusperiaate. Laskennan varovaisuuden kas­ vaessa yrityksen tulevaisuuden kassavirtoihin ja lainan takaisinmaksuky­ kyyn ei arvioida liittyvän riskiluokituksen mukaista suurempaa epävar­ muutta, jolloin lainan riskipohjainen hinnoittelu johtaa alhaisempaan lainan hintaan. Tutkimustulokset korostavat erityisesti pehmeän informaation mer­ kitystä pankkisuhteissa ja tutkimus avaa uusia näkökulmia pankin yri­ tysasiakkuuksien analysointiin. Asiakkuus­ ja tilinpäätösinformaatiota yhdistämällä voidaan kehittää innovatiivisia tapoja hallita informaation epävarmuutta ja kokonaisasiakkuuksien kannattavuutta.


J Ä S E N L E H T I

1. Boost Kick Off -tilaisuus veti väkeä. Kuva: Petri Huhtinen. 2. Virkkuukoukussa -tytöt Tiina Jaatinen ja Minna Kokko. Kuva: Tuomas Mäkelä, M2valokuvaus. 3. Lumossa.

Turkulainen nuori yrittäjyys vahvassa nousussa Boost Turku Boost Turku on turkulaisten korkeakouluopis­ kelijoiden yrittäjyysyhteisö. Aktiiviset opiske­ lijat liputtavat uudenlaisen yrittäjyyden puo­ lesta ja tavoittelevat ketterää kasvuyrittäjyyttä. Opiskelijoita innostetaan perustamaan etenkin uusia kasvuun suuntautuneita yrityksiä. – Järjestämällä erilaisia tapahtumia halu­ amme kannustaa yrittäjyyteen, yhdistyksen hallituksen jäsen Toni Perämäki kertoo. Idea Boost Turusta kehittyi Turun kaup­ pakorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa, mutta toimintaan osallistuu opiskelijoita kai­ kista Turun korkeakouluista. Poikkitieteellisyys on tärkeä voimavara järjestön toiminnassa. –  Boost Turkua perustettaessa saatiin arvokasta tietoa Aalto ES:n eli Aalto Entrepreneurship Societyn perustajilta, Perämäki kertoo. Turkulaiset lähtivät kuitenkin liikkeelle eri­ laisella toimintamallin. Esimerkiksi Helsingissä toimii kaikissa korkeakouluissa oma korkea­ kouluopiskelijoiden yrittäjäyhteisöjä, kuten Aalto ES, Helsinki University ES. Turussa toi­ mittiin toisin: kaikkien korkeakoulujen opis­ kelijat yhdistivät voimavaransa ja perustivat Boost Turun. – Haluamme mahdollistaa korkeakoulujen rajat ylittävää toimintaa. Sitä korkeakoulu­ jen välillä tehdään aivan liian vähän, toteaa Perämäki. Boost Turun aktiivijoukkoon mahtuu eri alojen ihmisiä – eri alojen opiskelijoiden ver­ kostoituminen onkin yksi Boost Turun hyö­ dyistä. – Kokoamme opiskelijoita yhteen eri puolilta yliopistonmäkeä. Näin saamme verkostoitumi­ sesta kaiken hyödyn irti, sanoo kauppatieteitä opiskeleva Perämäki. Boost Turku järjestää verkostoitumis- ja koulutustapahtumia, joiden kautta luodaan verkostoja alueen opiskeljoiden ja yrittäjien välille sekä pureudutaan aloittavien yritysten eri haasteisiin. Lisäksi järjestetään käytännön

Nuori yrittäjyys -kurssi Oma Yritys -ohjelmassa korkeakouluopiskelijat perustavat oikealla rahalla toimivan miniyri­ tyksen lukuvuoden ajaksi. Yritys toimii avoimilla markkinoilla tarjoten tuotteita tai palveluita asiakkaille. NY-yritys toimii nuorille oppimisen polkuna, joka opettaa yrityksen pyörittämistä, mutta suojatussa ympäristössä. Tavoitteena on, että vuoden jälkeen yritystoimintaa pyörittäneet opis­ kelijat perustavat oikean yrityksen tai jatkavat NY-yrityksen toimintaa oikeana yrityksenä. Toiminnan tavoitteena on yrityksen perustamisprosessin ja alkuvaiheen toiminnan suunnittelu ja harjoittelu käytännössä. Turkulaiset korkeakoulut järjestävät yhdessä tätä kurssia, jolla voi tutustua muihin yrittäjyy­ destä kiinnostuneisiin tai jopa yritysideaa kehitelleisiin opiskelijoihin. Kurssin aikana on helppo lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä. yrityskehitystapahtumia, joiden kautta hiotaan paremmaksi oman yritysidean myyntitaitoja ja kehitetään yritysaihioita yhdessä opiskelijoi­ den ja kokeneiden sarjayrittäjien sekä sijoitta­ jien avustamana. Boost Turku on löytänyt omat tilat ja perus­ taa Boost Startup Farmin, jossa jatkossa tarjo­ taan Boost Turun tapahtumia, työskentelytilaa Boost-lähtöisille kasvuyritysaihioille, koulu­ tusta sekä pidempikestoisia yrityskehitys-boot­ campeja.

Virkkuukoukussa Tiina Jaatinen ja Minna Kokko perustivat Virkkuukoukussa-yrityksen syksyllä 2009 Nuori Yrittäjyys -kurssilla. Tiina ja Minna tutustuivat kurssilla ja lähtivät yhdessä edistä­ mään Minnan liikeideaa. Virkkuukoukussa valmistaa pitsimattoja tekstiiliteollisuuden ylijäämätrikoosta. Matot virkataan Suomessa – yritys työllistää esi­ merkiksi tekstiiliteollisuuden opiskelijoita. Muotoilija Minna Kokko on suunnittelut mat­ tomallit inspiraationaan mm. ulkomaanmat­ kat ja luonto. Virkkuukoukussa valittiin Suomen parhaaksi

korkeakouluasteen nuoreksi yritykseksi huh­ tikuussa 2010, jolloin Virkkuukoukussa myös muuttui oikeaksi yritykseksi. Virk­kuu­koukussayrittäjät edustivat Suomea EM-kilpailuissa Bulgarian Sofiassa heinäkuussa 2010. Virk­ kuu­koukussa on myös ensimmäinen suoma­ lainen yritys, joka on päässyt Global Student Entrepreneurship Awards -kilpailuun USA:han. www.virkkuukoukussa.fi

Lumossa Syksyllä 2010 Nuori yrittäjyys -kurssilla tutus­ tuneet muotoilua opiskeleva Hanna Vuori ja kauppatieteitä opiskeleva Eve Hirvonen perus­ tivat Lumossan. He valmistavat koruja muun muassa akryylipleksistä, silkkinauhoista ja jalometalleista, kuten hopeasta. Ensimmäinen Lumossa-mallisto julkaistiin helmikuun alussa. Siitä löytyy niin kaulakoruja, rannerenkaita kuin sormuksiakin. Lumossa voitti Boost Turun syksyllä 2010 järjestämän Boost Pitch -kilpailun ja osallistui siksi myös Slush Helsinki -kilpailuun. www.lumossa.com

11


J Ä S E N L E H T I

Sattunutta ja tapahtunutta Turun Seudun Ekonomit vierailulla Liedon Vanhalinnassa Helmikuisena kirkkaana pakkasiltana Turun Seudun Ekonomit tar­ josi jäsenilleen mahdollisuuden tutustua yhteen lähialueemme arvok­ kaimmista kulttuurikohteista, Liedon Vanhalinnaan. Vanhalinnan tila on muinaisen linnavuoren kupeessa sijaitseva museo- ja kulttuurikes­ kus, jonka sivuitse kulkevat historialliset reitit Aurajoki sekä Hämeen Härkätie. Ilta alkoi tilan 1930-luvulla valmistuneen uusklassisen päära­ kennuksen juhlasalissa, missä vieraille tarjoiltiin maistuva iltapala laa­ dukkaiden viinien kera. Illan emäntinä toimi Vanhalinnan henkilökunta toiminnanjohtaja Tuula Leimun johdolla. Saimme kuulla tilan histori­ asta, sen päätymisestä Turun Yliopistosäätiön omistukseen ja sen myötä museoksi sekä lukuisista palveluista, joita Vanhalinna tänä päivänä tar­ joaa. Iltapalan jälkeen vieraille tarjoutui tilaisuus tutustua tilaan tarkem­ min. Ensimmäisenä vieraat saivat kierrellä päärakennuksen kartanoko­ timuseossa, mihin tilan viimeiset asukkaat Mauno ja Ester Wanhalinna olivat keränneet esineistöä. Kartanon alakerran näyttely taas vei kävi­ jät ajassa aina kivikaudelle asti. Näytteillä on nimittäin esineistöä arkeologisista löydöistä Vanhalinnan alueelta sekä muualta VarsinaisSuomesta. Alakerrassa vieraiden huomion kiinnitti myös Arto Takalan Parveilevat joutsenet -valokuvanäyttely vuoden 2006 Swan-regatasta Vanhalinnan museoympäristöä.

Tulemme tekemään toukokuussa jäsenkyselyn. Vastaa ja vaikuta, mitä sinä haluat Turun Seudun Ekonomeilta!

12

(esillä 31.5.2011 asti). Kartanosta siirryttiin seuraavaksi tutustumaan pihapiirissä sijaitsevan Härkätallin pysyvään Elämänlanka-näyttelyyn, joka kertoo ihmiselämän kulusta, arjesta ja juhlasta 1800-luvun lopun Lounais-Suomessa. Lisäksi Härkätallissa vieraita ihastutti Vanhalinnan vuoden 2011 päänäyttely Tao sormukset soreat – Kalevala Korun puuesi­ neitä ja koruja (esillä 30.9.2011 asti). Näyttelyssä on esillä toistasataa van­ haa Kalevala-korua pääosin yksityisistä kokoelmista. Näyttelyn koruista ja puuesineistä ehkäpä mieleenpainuvin oli Kalevala Korun valmistama Vanhalinnan solki, joka on täydellinen kopio Vanhalinnan tilan alueelta löytyneestä muinaisesta, täysin ehjänä säilyneestä soljesta. Museokierroksen jälkeen vieraita odotti vielä maistuvat kakkukah­ vit kartanoravintolassa, joka toimii vuonna 1919 rakennetussa kivina­ vetassa kartanon pihapiirissä. Paikalla olleet reilut 50 jäsentä kiittelivät illan emäntiä mielenkiintoisesta vierailusta. Lyhyt aika vain ei millään riittänyt koko Vanhalinnan tarjontaan tutustumiseen ja kaikki vakuut­ telivatkin tulevansa myöhemmin uudelleen. Teksti: Hanna Tuomarmäki Kuvat: Ville Niukko

Tilaisuus veti joukolla ekonomeja mukaan – ja nauttimaan pöydän antimista.


J Ä S E N L E H T I

www.kotosalla.fi

Kauppakorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävät aamiaisseminaarit jatkuvat Vuonna 2010 aloitetut aamiaisseminaarit TSE ry:n ja kauppakorkeakoulun kanssa ovat saavuttaneet suosion ja niitä jatketaan myös kuluvana vuonna. Olemme myös iloksemme huomanneet, että aamiaisseminaarit vetävät sel­ laistakin väkeä liikkeelle, jotka muutoin eivät käy monissakaan TSE ry:n järjestämissä tapahtumissa. Ehkä ajankohta sopii paremmin perheellisille, ja kun aiheetkin liittyvät ammatin kehittämiseen, voi moni käyttää semi­ naareihin työaikaansa. Helmikuussa aamiaisseminaarissa käsiteltiin kult­ tuuripääkaupunkiteemaa ja Linnateatterissa työskentelevä Maria Koponen kertoi oman näkemyksensä siitä, kuinka kulttuuripääkaupunkivuosi työl­ listää ekonomia. Kevään aikana tulemme aamiaisseminaareissa kohtaa­ maan yrittäjyyttä ja saamme mahdollisesti hyvinkin nimekkään puhujan paikalle. Seuraathan tapahtumatarjontaamme myös internet-sivuilta. Teksti: Nina Hamburg Kuva: Ville Niukko

Kulttuuria kulttuuria!

Hair-musikaali Logomossa Yhdistyksen kulttuuripääkaupunkiteeman tapahtumatarjonnan avaus­ näytös oli keskiviikkona 16.2. Hair-musikaalin suuri esiintyjäjoukko valtasi heti esityksen ensi metreillä Logomon lavan. Näyttelijäkaarti oli koottu tavallisista, keski-ikäisistä Turun seudun asukkaista, jotka eivät aikaisemmin ole harrastaneet musiikkiteatteria. Kun toistasataa ihmistä kerääntyy lavalle laulamaan, on tunnelma katossa. Laulu raikasi läpi näytöksen ja esiintyjien hyvä fiilis välittyi katsomoon saakka. Esityksen musikaalinen anti oli miellyttävää kuunneltavaa ja voin hyvin kuvitella, että harjoituksissa valtavalla esiintyjäkaartilla on ollut yhdessä hyvä tekemisen meininki ja kova into. Oli mukava huomata, että amatöörinäyttelijät vetivät salin täyteen katsojia. Näytös oli loppuun­ myyty. Onneksi yhdistys oli hereillä, kun kulttuuripääkaupungin tapah­ tumia alettiin hyvissä ajoin viime vuoden puolella mainostaa. Hair vei katsojan hetkeksi hippiliikkeen ytimeen San Franciscoon ja musikaalin tekijät takaisin nuoruuteen 60-luvun hengessä. Hair on alun perin yhdysvaltalainen musikaali, jonka teemoina ovat hippiliike, sek­ suaalinen vapautuminen ja Vietnamin sota. Erityisellä innolla odotin myös Logomon tiloihin tutustumista. Katsomo oli kuitenkin rajattu muusta tilasta, eikä tutustuminen mm. kahvilaan ja kauppaan onnistunut samalla kertaa. Vanha konepaja toimi mukavasti esiintymisympäristönä, katsomon kaltevuus olisi tosin voi­ nut olla hieman jyrkempi mahdollistaen paremman näkyvyyden lavalle. Parkkipaikkoja Logomossa on vähän, ja tuleviin tapahtumiin suuntaa­ vien kannattaakin varata saapumiseen hyvin aikaa. Itse odotan kulttuuriannilta paljon ja aion olla mukana useissa yhdistyk­ sen järjestämissä Turku 2011 -tapahtumissa. Luvassa on ainakin tanssia ja näyttelyitä. Se on siis Let´s go -meininki ja nähdään tapahtumissa! Teksti: Katri Kronström

KOTOSALLA ON PALJON ENEMMÄN KUIN PELKKÄ ASUNTO Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön yhdessä kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumismuoto yli 55-vuotiaille. Kotosalla asutaan turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa sekä nautitaan helposti saatavilla olevista palveluista, seurasta ja toiminnasta. Asunnoissa, yhteisissä tiloissa sekä ulkoympäristöjen suunnittelussa huomioidaan liikkumisen esteettömyys, toimivuus sekä viihtyvyys. Esteettisyys, miellyttävät värimaailmat, kauniit maisemat ja laadukkaat materiaalit ovat ihmisille luonnostaan tärkeitä asioita – myös Kotosalla-asumisessa.

13


J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta, www.sefe.fi. Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Koulutusta Sosiaaliset mediat ke 16.3. klo 17, kokoustila Alvarium, Puutarhakatu 8 B, Turku. Mitä sosiaalinen media on? Miten siellä voi toimia? Jos tunnet itsesi vielä epävarmaksi sosiaalisen median suhteen, niin tule kuuntelemaan sen erilaisista mahdolllisuuksista. Koulutuksen aikana keskitytään kokonaisuuksiin ja sosiaalisen toiminnan merkitykseen netissä, konkreettisin esimerkein höystettynä. Kouluttajana Minna Valtari. Tilaisuudessa kahvitarjoilu ja emäntänä toimii Sanna Repo. Tilaisuus on jäsenille maksuton. Kysy toimistolta mahdollisia vapaita paikkoja.

Yritysvierailut Audi Center Turku. HUOM. korjattu päivä tiistai 29.3. klo 17.30, Rieskalähteentie 89, Turku. Audi Center Turku on osa Turun VV-Auto Oy:tä. Illan aikana tutustutaan yritykseen ja uusiin upeisiin Audi-malleihin sekä kuullaan tarinaa Audin historiasta. Halukkaille koeajomahdollisuus. Tarjolla pientä naposteltavaa. Tilaisuus on avec-tilaisuus, mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin. Artek Turku, ti 5.4. klo 18.00, Linnankatu 3, Turku. Luvassa mielenkiintoinen jäsenilta Artekissa, jossa käydään läpi Artekin historia yritystarinan kautta ja tutustutaan modernin muotoilun maailmaan. Tunnelmallinen myymälä kutsuu ihastumaan designklassikoihin ja inspiroi sisustamaan. Illan emäntänä toimii Artekin myymäläpäällikkö Miia Tammisto ja TSE Ry:n johtokunnan puolesta Katri Kronström. Ilmoittautumiset pe 25.3. mennessä. Mukaan mahtuu 40 jäsentä. Lisätietoja Artek Turku myymälästä: www.artek.fi/fi/contacts/stores/3 Muotikuu, ti 12.4. klo 18.30, Maariankatu 5, Turku Tervetuloa tutustumaan Muotikuun upeisiin naisten muotivaatteisiin ja kuulemaan yrityksen omistajan Jaana Varkki-Terhon esittelyä yrityksen vaiheista. Illan aikana tehdyistä muotiostoksista -10 % alennus. Tarjolla pientä suolaista ja kuohuvaa. Mukaan mahtuu 25 nopeinta ilmoittautujaa. Ilmoittautuminen 5.4.2011 mennessä. TSE ry:n emäntänä toimii Maija Sormunen. Pukkila to 14.4. klo 17.00–19.00. Pukkila Oy Ab, Pitkämäenkatu 9, Turku. Tulossa mielenkiintoinen jäsenilta yrityksessä, jonka historia on side suomalaisuuteen. Pukkilan yli 135-vuotinen taival on merkittävä osa suomalaista rakentamisen ja sisustamisen historiaa. Pukkilan tarina alkoi Turun Kaakelitehtaasta, jonka komeat kaakeliuunit olivat maankuuluja. Tänään Pukkila tunnetaan laajasta tuotevalikoimastaan ja korkeasta laadustaan. Pukkila-tuotemerkki merkitsee vahvaa suomalaista osaamista keraamisten laattojen suunnittelussa, valmistuksessa ja käytön sovelluksissa. Lisävalaistusta kiehtovasta yrityksestä antaa meille toimitusjohtaja Stig-Erik Herrgård. Esittelyssä on myös Pukkilan Turun upea sisustusalan myymälä. Pieni iltapala on tarjolla. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Illan emäntinä Turun Seudun Ekonomit ry:stä Terttu Pekuri ja Berit Tuominen. Mainostoimisto Hungry ti 10.5. klo 17.30. Hungry on luovaa suunnittelua painottava mainostoimisto, jossa asiakasyrityksiin, markkinointiviestintään ja eritoten asiakkaiden markkinointiviestintään suhtaudutaan paitsi intohimoisesti, myös kunnianhimoisesti. Hungy tekijöineen ja suunnittelijoineen sijaitsee Turussa. Tule kuuntelemaan paikallisen mainostoimiston yritystarinaa sekä mainonnan päivänpolttavia asioita. Osoite on Aurakatu 10, 3. krs. Mukaan mahtuu 15 jäsentä. TSE ry:n emäntänä toimii Sanna Repo. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Lääkäripalvelu Apila to 12.5. klo 17.00. Lääkäripalvelu Apila Oy on perustettu vuonna 1990. Takana on 20 vuotta antoisaa työtä homeopatian tunnetuksi tekemisestä. Lääkäripalvelu Apila Oy tarjoaa pehmeitä ja ihmisläheisiä hoitomuotoja jotka vahvistavat ihmisen omaa puolustusmekanismia. Lääkäripalvelun yhteydessä toimii samoissa tiloissa Apilan Putiikki, joka on erikoistunut homeopaattisiin lääkkeisiin sekä luontaistuotteisiin. Tervetuloa kuuntelemaan, kun lääkäri ja diplomihomeopaatti Liisa Sulkakoski kertoo meille tarinastaan, kokemuksistaan sekä homeopatiasta. Osoite on Humalistonkatu 14. Mukaan mahtuu 25 henkilöä. TSE ry:n emäntänä toimii Sanna Repo. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. 14

MP-Team Salonen ti 17.5. klo 18.00. Riimukatu 6, Turku. Luvassa ajankohtainen yritysvierailu tunnettuun turkulaiseen moottoripyöräliikkeeseen näin moottoripyöräilykauden kynnyksellä. Tervetuloa kaikki moottoripyöräilyä harrastavat, uudesta harrastuksesta haaveilevat sekä muuten vaan moottoripyöristä kiinnostuneet! MP-Team Salosella on jo yli 30 vuoden kokemus moottoripyörämyynnistä ja liikkeessä töitä tehdään ”rakkaudesta prätkiin”. Illan aikana kuullaan yrittäjätarina toimitusjohtaja Jose Suurhaskon kertomana sekä tietoisku turvallisuusasioista. Lisäksi tutustutaan liikkeen moottoripyörä- ja varustetarjontaan. Mukaan mahtuu 30 jäsentä. Ilmoittautuminen 3.5. mennessä. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin. Ajo-ohje: MP-Team Salonen sijaitsee Turun Metsämäessä. Tarkemmat ajoohjeet kannattaa katsoa jonkin karttapalvelun kautta. Linja-autolla: Kauppatorilta Turun paikallisliikenteen linjoilla 14 ja 15. Tulossa 7.6. Flowpark-vierailu. Tapahtumasta lisää myöhemmin nettisivuilla www.turunseudunekonomit.fi. Isku Interior ke 31.8.2011 klo 17.30­­−19.00, Satakunnantie 162, Turku. Isku on suomalainen, Pohjoismaiden johtava huonekalualan perheyritys, joka on suunnitellut ja toteuttanut sisustusratkaisuja koteihin ja julkisiin tiloihin jo yli 80 vuoden ajan. Iskun toimintaa ohjaavat korkea laatu ja muotoilu. Tilaisuudessa esitellään yrityksen toimintaa ja kuullaan sisustussuunnittelijan pieni katsaus syksyn trendeihin. Isku Kodin puolella on mahdollisuus tutustua laajaan valikoimaan korkealaatuisia kodin kalusteita ja sisustusratkaisuja sekä tehdä ostoksia alennettuun hintaan. Tarjolla iltapalaa viinin ja virvokkeiden kera. Illan isäntänä toimivat Isku Interiorin aluejohtaja Ilkka Hooli ja Isku Kodin myymäläpäällikkö Ari-Matti Mäkelä. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin. Tilaisuus on avec-tilaisuus, mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä.

Muut tapahtumat Tuli on irti! Ti 15.3. klo 17.15–18.15. Kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely Tuli on irti! Ilmoittautumisaika umpeutui 4.3. mutta vapaita paikkoja voi kysyä toimistolta. Turun Seudun Ekonomit ry:n kevätkokous. 30.3. klo 17.30 Svenska Klubben, Aurakatu 1, 20100 Turku. Ilmoittauduthan ystävällisesti 23.3. mennessä kahvitarjoilun vuoksi. Turkulaisen Aurinkobaletin 30-vuotisjuhlateos Tanssiva torni 28.4. klo 19.00, LOGOMO, Köydenpunojankatu 14, Turku. Tilaisuus on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Koko perheen tapahtuma Tammenterhoon la 14.5. klo 14.00–16.30. Ruissalon luontokeskus Tammenterho palvelee luonnosta kiinnostuneita. Tammenterhossa on näyttelyitä, annetaan vinkkejä luonnossa liikkuville ja luonnosta kiinnostuneille, järjestetään luontokouluja yms. Turun Seudun Ekonomit pääsevät tapahtumassa katselemaan luontoaiheisia diakuvia, kävelemään luontopolulle sekä grillaamaan makkaraa Tammenterhon pihalle. Osoite on Rantapromenadi 22. Tilaisuus on maksuton. Emäntänä toimii Sanna Repo. Max. 40 hlöä. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Viestitäthän ilmoittautumisen yhteydessä lasten määrän ja iät. Koko perheen paloasemavierailu 3.5.2011 klo 18 alkaen. Tilaisuudesta tarkemmin nettisivuilla lähempänä ajankohtaa.” Tutustuminen Turun Pursiseuraan ti 31.5. klo 17.00–19.30. Tervetuloa tutustumaan Turun Pursiseuraan tiistaina 31.5. klo 17.00 alkaen. Illan ohjelmassa on seuran toiminnan esittelyä, pieni teoriaopetus purjehdukseen sekä käytännön esittelyä veneellä. Pursiseuran puolelta isäntänä toimii Mikko Leino. Aloitamme kahvilla Pursiseuran ravintolassa. Mukaan tarvitset lämpimät vaatteet, vaaleapohjaiset kengät sekä varavaatteet kastumisen varalta. Osoite on Ruissalon puistotie 57. Illan hinta on 12 €/jäsen. Ilmoittautumiset ja maksut 9.5. mennessä yhdistyksen tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932 viitteellä 31053. Emäntänä Nina Hamburg. Max. 15 hlöä.


J Ä S E N L E H T I

Vares ja nuoruustango -kesäteatteri ke 15.6.2011 klo 19 Emma Teatteri, Kailon saari (Muumimaailma), Naantali. Jussi Vares seikkailee jälleen hengästyttävässä kesädekkarissa. Luvassa hiomattomia timantteja, ensirakkauden kuumottava comeback sekä hervoton henkilögalleria Turun alamaailmasta. Lipun hinta 25 € jäsenille ja 27 € avecille. Ilmoittautumiset ja maksut 2.5. mennessä. Ilmoittautumiset www.sefe.fi, (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen). Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 15066. Mukaan mahtuu 60 henkilöä. Emäntänä toimii Ringa Masalin. Tutustuminen melontaan ti 23.8. klo 18.00–20.00. Saaristomeren Melojat ry on turkulainen vuonna 1992 perustettu melonnan yleisseura, jonka jäsenet harrastavat kaikkia melonnan alalajeja retki- ja koskimelonnasta aina kilpamelontaan. Noin 130 seuran omistamaa kajakkia takaa mahdollisuuden tutustua kauttamme melontaan monipuolisesti. Melonta myös sopii kaikille iästä, sukupuolesta ja fyysisestä kunnosta riippumatta. Illan aikana suoritetaan kajakkimelonnan alkeet, minkä jälkeen osallistujat voivat jatkaa turvallisesti melonnanharjoittelua itsenäisesti suojaisilla vesistöillä. Sopii kaikille! Illan hinta on 22 €/jäsen, hinta sisältää tarvittavat melontavarusteet ja ohjauksen Turun soutu- ja melontakeskuksesta käsin. Ilmoittautumiset ja maksut 1.8. mennessä. Osoite rykmentintie 55. Lisäksi tarvitset mukaan säänmukaiset ulkoiluvaatteet. TSE ry:n emäntänä Nina Hamburg. Max. 16 hlöä.

TSE ry:n toimisto

Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Toimisto on suljettu kesällä 1.6.–31.8.2011. Jäsenasioissa voit ottaa yhteyttä SEFEn jäsenrekisteriin sähköpostilla jasenrekisteri@sefe.fi tai puhelimitse 020 693 200. Ilmoittautuminen jäsentapahtumiin toimii SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi, katso kohta ”Tilaisuuksiin ilmoittautuminen” tällä sivulla. Puheenjohtaja Ville Niukko, p. 050 525 5645, ville.niukko@gmail.com Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi

Vierailu Turun biologiseen museoon ti 20.9. klo 16.30–18.00. Tervetuloa opastetulle kierrokselle Biologiseen museoon. Turun biologinen museo on vuonna 1907 valmistunut luontomuseo. Museossa on esillä 13 luontomaisemaa eläimineen. Museo sopii vierailu- ja opintokohteeksi kaikenikäisille luonnosta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Illan aikana tutkija Pekka Käär opastaa kaksi 45 min. kierrosta biologisessa museossa. Muu aika on varattu omaehtoiseen tutustumiseen sekä kahvitarjoiluun. Osoite on Neitsytpolku 1. Tapahtuman hinta on 2 €/jäsen, 1 €/lapsi 7–17 v. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä, Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 20093. Emäntänä toimii Sanna Repo. Max. 20 hlöä.

Pukkila Tehtaanmyymälä ma–pe 10–18 la 10–14 Pitkämäenkatu 9, Turku p. 0207 219 750

Seniorit

  Senioritapaaminen 11.4. klo 14 Turun Seudun Ekonomit ry:n toimistolla, Käsityöläiskatu 17 D 79.  Teema: ”Kotosalla – Yhdessä Huomiseen”. YH Länsi Oy:n palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula ja ekonomi, asuntomyyjä, LKV Marjo Vahlsten esittelevät   sanoin ja kuvin uutta asumismuodon konseptia, mitä As Oy Turun Fregatti, Aurastrandilla,  tulee  edustamaan. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 6.4. mennessä toimistolle. TSE ry:n emäntä Terttu Pekuri.

KIINNOSTAAKO YRITYSTÄSI VALISTUNUT JA VAURAS OSTAJAKUNTA?

Merkurin Luosto -maja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille. Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja löytyy 7 hengelle. Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä. Huoneistossa ei ole pakastinta. Tiedustelut tsery@co.inet.fi.

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen

SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa. Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä. Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa. Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.ja puh 020 693 200. Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tilaisuuksien maksut

Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

Ilmoittelu Turun Seudun Ekonomien lehdessä kannattaa. Tavoitat edullisesti paikalliset päättäjät ja aktiiviset opiskelijat. Lehti tutkitaan tarkasti kannesta kanteen ja joka lehdessä on ilmoituksia rajoitettu määrä. Lehden levikki on 3 500 ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Aukeama 1300 €

420 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

Kokosivu 700 €

186 mm x 270 mm tai 210 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

Puoli sivua 350 € VAAKA 186 mm

x 133 mm tai 210 mm x 148 mm + 3 mm leikkuuvara

PYSTY 90 mm x 270 mm tai 105 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

1/4 sivua 250 € 90 mm x 133 mm 1/8 sivua 150 € 90 mm x 65 mm Myös bannerimainostaminen nettisivuillamme on mahdollista. Tiedustelut ja varaukset Marjatta Postinen, tsery@co.inet.fi, puh. (02) 469 0680 Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi, puh. 050 355 8888

15


Selekta Capital - sijoitussopimuksen voit rakentaa mieleiseksesi, sillä valittavanasi on yli kuusikymmentä sijoituskohdetta: rahastoja, indeksilainoja ja Nordean asiantuntijoiden hoitamia sijoituskoreja. Voit vaihtaa sijoituskohteita näkemyksesi mukaan, eikä vaihdoista makseta luovutusvoittoveroa. Sijoitukselle mahdollisesti kertyvää tuottoa verotetaan vasta varoja nostettaessa. Selekta Capitalin saat jo 100 euron kuukausisäästösopimuksella. Tule keskustelemaan konttoriimme. Tehdään sinulle yhdessä säästämisen ja sijoittamisen suunnitelma. Soita ja varaa aika 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20.

nordea.fi Selekta Capitalin myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta Capitalia asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n konttoreiden ja oman myyntiorganisaationsa kautta.

Tä m ä kin m a in o spa ikka vo i o lla sin un! Turun Seudun Ekonomien jäsenlehden kautta tavoitat Turun alueen johtavissa asemissa olevia henkilöitä ja heidän yrityksiään, paikallisia päättäjiä sekä aktiivisia ekonomiopiskelijoita. Lehden levikki on 3500. Osta oma mainospaikkasi seuraavasta lehdestä, joka ilmestyy elokuussa.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Selekta Capital Yksi sopimus – monta sijoitusta


Jäsenlehti 2-2011