Jäsenlehti 1-2012

Turun Seudun Ekonomit ry • JÄSENLEHTI 1/2012 •

s u u s i l l a k a m pai e e t 2 1 0 2 n e d vuo

10

EERIK XIV – HISTORIAN HAVINAA MODERNIN OOPPERAN MUODOSSA

11

HUB AUTTAA NUORIA YRITTÄJIÄ KANSAINVÄLISTYMÄÄN

13

ON JÄLLEEN TUKY-SPEKSIN AIKA

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys Sisällys

U

usi vuosi on jälleen tuonut mukanaan muutoksia Turun Seudun Ekonomit ry:n johtoku nna n kokoonpa noon.

Sääntömääräisessä syyskokouksessa valittiin yhdistyksemme johtokuntaan uusia innokkaita jäseniä. Kahden erovuorossa olleen jäsenen tilalle päätettiin tällä kertaa valita neljä uutta jäsentä. Näihin uusiin johtokunnan jäseniin voitte tutustua tarkemmin tämän lehden myöhemmiltä sivuilta. Kolmivuotisen johtokuntakautensa päättivät Sanna Repo ja Nina Hamburg.

Esitänkin nyt tässä heille molemmille lämpimät kiitokset yhteisistä johtokuntavuosista.

Johtokunnan jäsenenä toimiminen ei suinkaan ole ainoa tapa osallistua yhdistyksemme

toimintaan. Näin vuoden aluksi onkin paikallaan muistuttaa yhdistyksemme eri työryhmistä.

Tapahtumien järjestämisessä johtokunnan apuna toimii aktiivinen tapahtumatyöryhmä, lehden toimitustyössä tukea antaa lehtityöryhmä ja yrittäjäekonomien yhteisönä toimii TSE ry:n oma yrittäjyysohjelma. Kaikkien näiden työryhmien työskentelyyn voivat yhdistyksemme jäsenet vapaasti osallistua. Lisätietoa ryhmistä saa johtokunnan jäseniltä. Kuluva vuosi tulee olemaan varsin aktiivinen myös juhlatoimikunnalle. Juhlatoimikunta valmistelee jo kuumeisesti tulevaa juhlavuotta, sillä vuonna 2013 tulee yhdistyksemme perustamisesta kuluneeksi kunniakkaat 75 vuotta.

Tulevan vuoden 2012 teemana tulee olemaan paikallisuus ja nimenomaan paikallisuus sen

monissa eri ilmenemismuodoissa. Paikallisuusteeman puitteissa tulemme tutustumaan muun muassa mielenkiintoisiin paikallisiin yrityksiin, paikalliseen ruokakulttuuriin, ja mahdollisuuksien mukaan pyrimme myös vaikuttamaan esimerkiksi paikallisten ekonomien työllistymiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Uskon, että tästä paikallisuusteemasta jokaisen jäsenen on helppo löytää kiinnostavia tapahtumia ja ajatuksia.

Laadukkaan ja kattavan tapahtumatarjonnan ylläpitäminen vaatii yhdistykseltämme kuitenkin verrattain paljon resursseja. Tapahtumat tulee suunnitella ajoissa, riittävä määrä paikkoja on varattava ja toisinaan tilaisuuden mahdollinen tarjoilukin on tilattava etukäteen.

Kaikki tämä vaatii paljon vapaaehtoistyötä ja suunnittelua. Valitettavasti kuitenkin tapahtumatarjonnan kasvaessa myös tilaisuuksien ns. no show -prosentti on noussut. Osa jäsenistöstämme siis ilmoittautuu tapahtumaan, mutta ei esteen sattuessa peruuta ilmoittautumistaan.

Ilmoittautumisen peruminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Peruuttamaton paikka jää käyttämättä, vaikka moniin tilaisuuksiin on jäseniä varalistalla odottamassa mahdollisesti vapautuvaa peruutuspaikkaa. Käyttämättä jäänyt paikka aiheuttaa usein järjestäjien mielipahan lisäksi myös ihan oikeita taloudellisia tappioita yhdistykselle. Viestini lienee nyt selvä: peruuttakaa ilmoittautumisenne, mikäli ette jostain syystä pääse paikalle. Ilmoittautumisen peruuttaminen onnistuu kätevästi samaa kautta kuin itse ilmoittautuminenkin.

Toivottavasti vuoden tapahtumatarjonta vastaa toiveitanne ja tarjoaa riittävässä määrin niin ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia kuin mukavia yhdessäolon hetkiä ja verkostoitumismahdollisuuksia. Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille jäsenille onnellista ja menestyksekästä alkanutta vuotta 2012.

Ville Niukko, puheenjohtaja

2

Etsimme uusia mentoreita Turun seudun aktoreille…...................3 Uudet johtokunnan jäsenet.......4 Erilainen uratarina: ”Taide ja talous kuuluvat yhteen!

– Ai kui?”...................................6 Salossapitovelvollisuus – tavoitteena eurojen pysyminen paikkakunnalla.......9 Eerik XIV – historian havinaa modernin oopperan muodossa.................................10 HUB auttaa nuoria yrittäjiä kansainvälistymään.................11 Virtuaalimaailman vetovoima syntyy hauskanpidosta ja kavereista.................................12 On jälleen TuKY-Speksin aika..................13 Tulevat tapahtumat.................14 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Paula Kairinen Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Tema-Team Oy, Turku ISSN 1797-5964

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Etsimme uusia mentoreita Turun seudun aktoreille Teksti: Tarja Tikkanen

Turun Seudun Ekonomit ja SEFE suunnittelevat uutta mentorointiohjelmaa.

Kiinnostuneita aktoreita on jonossa, vain mentorit puuttuvat!

Voisitko mentori olla Sinä?

T

urun Seudun Ekonomeilla on ollut oma SEFEn mentorointiohjelma v. 2009–2010. Jälleen on aktoreita ilmoittautunut jonoksi asti ja haemmekin nyt heille mentoreita.

Mentoriksi sopii hyvin ekonomi, jolla on työkokemusta jo kertynyt joitakin vuosia.

Eri toimialat, tehtävät ja vastuualueet käyvät, sillä erilaiset kombinaatiot sopivat eri aktoreille.

kokemuksellaan pystyy ohjaamaan aktoria. Ei tarvita mitään erityisvalmiuksia, vain innostunutta mieltä!

SEFE järjestää alkuperehdytyksen mentoripareille ja antaa eväitä mentoroinnissa onnistumiseen. SEFEn tukihenkilö on myös koko mentorointiohjeman ajan parien apuna, jos he haluavat lisää ideoita omaan työskentelyynsä.

Mentorin ei tarvitse olla yli-ihminen!

Ilmoittaudu siis heti sähköpostitse Tarja Tikkaselle, tarja.tikkanen@sefe.fi. Jos saamme riittävästi mentoreita, voimme aloittaa Turun oman ohjelman jo keväällä 2012.

Lisätietoja: Tarja Tikkanen, p. 0201 299 295, Arja Vuorela, p. 0201 299 259 sekä TSE ry:n Paula Kairinen p. 044 090 1324.

Mentorien ja aktorien syksyisessä yhteistilaisuudessa Helsingissä tuli selkeästi esille, että mentori on hyvä juuri omana itsenään.

Mentori on sparrauskumppani, joka omalla

Toivottavasti kiinnostuit!

SEFEn mentorointiohjelma Mitä mentorointi on?

Mentorointi on yksi SEFEn jäsenilleen tarjoamista ammatillisen kehittymisen urapalveluista. Siinä kokenut ja osaava henkilö (mentori) antaa tukea ja sparrausta nuoremmalle kehittymishaluiselle ohjattavalle (aktorille). Kyse on kokemusten, näkemysten ja osaamisen välittymisestä. Keskeisenä työtapana on luottamuksellinen parityöskentely.

Mentorointi tähtää aktorin kehittymiseen työssä ja ihmisenä, mutta siitä on hyötyä myös mentorille itselleen.

Aktori saa tukea tavoitteidensa selkiyttämiseen, urasuunnitelmien eteenpäin viemiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

• • •

Mentori Mentori on kiinnostunut muiden kehittämisestä tarjoamalla oman työja elämänkokemuksensa nuoremman käyttöön. Mentorointi on vapaaehtoista toimintaa, josta ei makseta erillistä korvausta. Keskustelut aktorin kanssa antavat paljon myös mentorille: uutta tietoa, tuoreita ideoita sekä virikkeitä itsensä ja työyhteisönsä kehittämiseen.

• • •

s ta , M e n to ri k s i - k o k e m u k e it ä . n ä k e m y s t ä ja v ir ik is sa si iv ut » Ke hi ty am m at ns se jä » fi e. ef .s w w w D - SE FE RY ON OM FÖ RB UN IT TO - FIN LA ND S EK SU OM EN EK ON OM ILI

SEFEn mentorointiohjelma Vuoden pituinen ohjelma sisältää parityöskentelyn lisäksi erilaisia tilaisuuksia, verkkomateriaalia sekä SEFEn yhteyshenkilön tuen. Ohjelmaan osallistuminen edellyttää mahdollisuutta sitoutua prosessiin ja kahdenkeskisiin tapaamisiin oman mentorointiparin kanssa noin kerran kuukaudessa.

Uutena toimintamuotona on ryhmämentorointi, jossa yhdellä mentorilla on kaksi aktoria. Näin toteutuu myös vertaismentoroinnin idea.

3

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Uudet johtokunnan jäsenet TSE ry:n syyskokouksessa valittiin johtokuntaan neljä tuoretta jäsentä.

Tässä uudet tulokkaat esittäytyvät yhdistykselle.

Ringa Masalin (tapahtumavastaava)

Maija Tähtinen (yrittäjyys- ja lehtityöryhmä)

KIINNOSTUIN TURUN Seudun Ekonomit ry:n toiminnasta pari vuotta sitten mielenkiintoisen tapahtumatarjonnan myötä. Uteliaisuus voitti ja rohkenin mukaan katsastamaan, millaisista tapahtumista oikein on kyse. Se olikin sitten menoa. Syksyllä 2010 löysin itseni ideoimasta ja organisoimasta tapahtumia yhdistyksen tapahtumatyöryhmässä.

OLEN KOTOISIN Kakskerran saarelta ja koen itseni edelleen kakskertalaiseksi, vaikken nykyisin enää saarella asukaan. Olen käynyt kaikki kouluni Turussa, viimeisimpänä suoritin KTM-tutkinnon Turun kauppakorkeakoulun Global Innovation Management -ohjelmasta.

Kansainvälisyyttä korostavasta koulutuksestani huolimatta olen kuitenkin jäänyt Turkuun.

JohtokunTATYÖSKENTELY TUNTUI mielekkäältä jatkumolta työryhmäaktiivisuudelle huomattuani johtokunnan energisen ja iloisen otteen, johon minun oli helppo samastua. Uskon, että hyvällä porukalla onnistumme kehittämään yhdistyksen toimintaa entistä laadukkaampaan suuntaan ja palvelemaan jäsenistöä mahdollisimman monipuolisesti.

VUONNA 2006 aloitin markkinointipäällikkönä Suomen Yrityskaupat Oy:llä, ja nyt olen pari vuotta ollut mukana myös Perustayritys fi Oy:ssä. Markkinointi ei ole varsinaisesti koulutusohjelmaani kuulunut, mutta silti työni on monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaa.

Yrittäjyys on jatkuvasti läsnä työssäni sekä yrityskauppojen että uuden toimintomme perustayritys.fi-palvelun osalta. Oma suunnittelu ja päätösten tekeminen korostuu ja olen huomannut, että kahdeksasta viiteen toistuvat päivärytmit eivät minunlaiselleni persoonalle sovikaan.

OLEN SYNTYPERÄINEN turkulainen, joten Turun kauppakorkeakoulu tuntui luontevalta opinahjolta. Opiskelu vei minut hetkeksi pois Turusta vaihto-opiskelijaksi Ruotsiin sekä työharjoitteluun Englantiin. Valmistuin vuonna 2008 ja päädyin töihin raisiolaiseen Deltamarin Oy -nimiseen kansainväliseen laivanrakennusalan suunnittelutoimistoon. Työskentelen Deltamarinin markkinointiosastolla Business Intelligence -analyytikkona ja pyrin muun muassa ennakoimaan kansainvälisiä merenkulun ja laivanrakennuksen trendejä.

VAPAA-AIKAANI VIETÄN muun muassa joogan ja kulttuurin parissa.

Kesäisin tuuletan ajatuksiani moottoripyörällä ajaen. Viime syksynä löysin muutaman vuoden kestäneelle joogaharrastukselleni uuden suunnan lämpöjoogasta. Kiitos siitä kuuluu itse asiassa Turun Seudun Ekonomit ry:lle, joka järjesti tutustumiskäynnin lajin pariin.

Suosittelen kaikkia jäseniä hyödyntämään yhdistyksen tarjoamia mahdollisuuksia!

Kuva: Ringa Masalin kuva-arkisto

4

YHDISTYSTOIMINTA ON minulle hyvinkin tuttua. Olen ollut nuoresta alkaen monessa mukana järjestämässä harrastus- ja leiritoimintaa, esimerkiksi partiossa, seurakunnassa, 4H-kerhossa sekä urheiluseuroissa. Edelleen pyrin olemaan aktiivinen osallistuja. Ehkäpä juuri siksi olen yhä mukana hallitustoiminnassa Turun 4H-kerhossa, AEGEE Turku-Åbo ry:ssä sekä AFC Campus ry:ssä. Salibandytaustani ulottuu vuoteen 1999 ja nykyään pelaan AFC Campuksen naisten edustusjoukkueessa ja valmennan junioreita TPS Salibandy ry:ssä.

TSE RY:N TAPAHTUMISSA olen ollut jo lapsena vanhempien mukana ja kiinnostus kauppatieteisiin on kasvanut iän myötä. Nyt itse kauppakorkeakoulun käyneenä olen innolla mukana yhdistyksen toiminnassa. Olen pyrkinyt kehittämään ammatillista osaamistani ja löytänyt tieni TSE ry:n tarjoamiin koulutuksiin, sitä kautta minulla heräsi kiinnostus TSE ry:n johtokuntatoimintaan. Nyt uudessa johtokunnassa pyrin yhdessä Anu Suomisen kanssa kehittämään olemassa olevaa yrittäjyysohjelmaa ja sitä kautta saamaan ekonomiyrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet löytämään toisensa. Yrittäjyysohjelman lisäksi tulen vahvasti toimimaan TSE ry:n jäsenlehden parissa.

Kuva: Alexander von Buxhoeveden

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Lisäksi johtokunnassa jatkavat seuraavat henkilöt: VILLE NIUKKO (puheenjohtaja), KATRI KRONSTRÖM (varapuheenjohtaja, uravastaava), ANU SUOMINEN (yrittäjävastaava), KIMMO HAAPASALO (nuoret ekonomit ja opiskelijajäsenet), SAMULI KILLSTRÖM (talousvastaava), PAULA KAIRINEN (jäsenlehden päätoimittaja, viestintä-/tiedotusvastaava)

Maija Sormunen (historiikkityöryhmän vetäjä, mukana lehtityöryhmässä)

Heidi Mäkinen (TSE ry:n 75 v -juhlavuoden vastaava, mukana tapahtumatyöryhmässä)

TURUN SEUDUN Ekonomien järjestämän toiminnan monipuolisuus houkutteli minut mukaan yhdistyksen tapahtumatyöryhmän toimintaan reilu vuosi sitten. TSE ry:n johtokunta edustaa monipuolista osaamista, ja iloinen tekemisen meininki tempasi minut nopeasti mukaansa. Johtokuntatyöskentelyssä minua innostaa erityisesti mielekäs yhdessä tekeminen ja aktiivinen jäsenkunta. Yhdistyksessä toimiminen antaa mahdollisuuden olla mukana luomassa Turun seudulla asuville ekonomeille edellytyksiä asua ja tehdä työtä VarsinaisSuomessa. Toivon johtokuntakauteni tuovan mukanaan paljon uusia kokemuksia ja tuttavuuksia.

OLEN 47-Vuotias Turun kauppakorkeakoulun kasvatti. Valmistuin 4 vuoden aikuisopiskelun jälkeen KTM:ksi joulukuussa 2006.

Pääaineeni oli johtaminen ja organisointi, jossa erikoistuin HR-puolen riskienhallintaan.

OLEN KOTOISIN Pohjois-Karjalasta, mutta opiskelujen myötä olen kymmenessä vuodessa kotiutunut Turkuun. Valmistuin Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2007 ja olen työskennellyt siitä lähtien Wärtsilän huollon varaosamyynnin eri tehtävissä. Tällä hetkellä toimin kansainvälisessä tiimissä nimikkeellä Senior Non-conformity coordinator. Paikallinen ekonomiyhdistystyöskentely on hyvää vastapainoa kansainväliselle työlleni.

VAPAA-AIKAANI VIETÄN perheen kanssa rentoutuen ja luonnosta nauttien. Harrastan kuntoliikuntaa lenkkeillen, pyöräillen sekä talvisin lasketellen. Lomat vietän aina matkaillen sekä kotimaassa että eri puolilla maailmaa.

Kuva: Maija Sormunen kuva-arkisto

ASUN 17-vuotiaan Mira -tyttären kanssa Hirvensalon merellisissä maisemissa ja nautin kauniista luonnosta. Luonteeltani olen aktiivinen, seurallinen ja tartun toimeen.

TYÖSKENTELEN iKassa Finland Oy -nimisessä perintäyhtiössä yritysmyynnissä myyntipäällikkönä ja toimin käytännössä Etelä-Suomen alueella.

HARRASTUKSET OVAT liikunnalliset: zumbaa, sauvakävelyä, pyöräilyä tai hiihtoa vuodenajasta riippuen.

OLEN MUKANA Turun Seudun Ekonomien 75-vuotisjuhlien juhlatoimikunnassa. Johtoryhmätyöskentelystä odotan paljon mukavia yhteisiä hetkiä, toimintaa ja verkostoitumista. Kiitos luottamuksesta!

Kuva: Heidi Mäkinen kuva-arkisto

5

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Erilainen uratarina: ”Taide ja talous kuuluvat yhteen! – Ai kui?”

Teksti ja kuva: Seppo Saari

Tapahtui kauan sitten...

Pankin ulkomaanosaston päällikkö hymyilee: “Kuulehan, kutsuin sinut tänne, kun tuo Uffe lähtee IMF:ään töihin. Mitäs tuumaat, haluaisitko jatkaa edelleen valuuttadealerina?” Nuori ekonominplanttu miettii kerrankin pitkään: “Tuota, tuota... sain Sibelius-Akatemiasta juuri kirjeen, jossa minut hyväksyttiin sinne opiskelijaksi. Ajattelin vastata myöntävästi.”

Siinä meni yksi minuutti ja – ADIOS! Hyvä liksa ja pankkityö, jolla olin 15-vuotaasta alkaen kesäisin pikku menojani rahoittanut. (Joskus myöhemmin lohduttauduin silläkin, että tuo samainen pankki meni nurin reilun 10 vuoden vuoden kuluttua... RIP.) Onhan meillä muusikkoja, jotka myöhemmin ovat opiskelleet juridiikkaa, johtamista tms. Mutta näitä ensin muualla heiluneita oli harvassa: Sibelius-Akatemian vararehtorina toimi lainopin kandidaatti, bassolaulaja Matti Tuloisela (koska oli harvoin työhuoneessaan, sai nimen Menoisela), ja kirkkomusiikkiosaston johtajana toimi “diplomekonom” ja urkuri Harald Andersén eli “Harald Hirmuinen”. Niinpä alanvaihtajia oli...

Mutta mikä saa tekemään ns. lopullisen ratkaisun vaihtaa alaa ylös kohti Olymposta ja alas tulotason osalta? Eihän esim. vasta laskentatoimen tunnilla voi haaveilla, että “ryhdyn tästä viulistiksi”, sillä esityöt ja harjoittelu pitäisi aloittaa jo lapsena. Mieluiten eskari-ikäisenä. Sen sijaan kauppikseen pääsi tuolloin pelkillä papereilla.

niin iltaisin mieli halasi harjoittamaan jaloja taiteita. Siihen tottui ja se sujui, kunnes tehtävät (musiikin puolella) tulivat vaativammiksi. Päivä kuului pankille, mutta ilta kuului Bachille, Griegille, Shostakovitshille, Sibeliukselle, Beethovenille & co:lle.

Eräs tuttu viulisti opiskeli tuohon aikaan Sibelius-Akatemiassa. Hän haalasi minut ilmaiseksi säestäjäkseen ja siten kävin hänen tunneillaankin. Lehtidivarista löysin Suomen Kuvalehden n:o 49/1930. Sen kansikuvassa luki: “Anja Ignatius konsertoi Lontoossa”. Hän oli 19-vuotias. Kun astuin hänen luokkaansa säestämään, vastassa oli elegantti n. 65-vuotias professori. Tunsin, että minut liitettiin osaksi vanhaa ja arvokasta perinnettä. Se oli henkimaailman juttu, jota en oikein osaa kuvailla.

Pääsin haistelemaan musiikkikorkeakoulun ilmapiiriä, jossa ei Bacchuskaan ollut tuntematon hahmo. Vanhalla Akatemialla toimi ravintola, jota kutsuttiin “Varsinaiseksi Akatemiaksi”. Opetusluokat olivat muinoin tupakansavusta harmaina. Ja muutama askel kauppakorkeaan päin – siellä oli ravintola Ateljé.

Niinpä kauppiksen ja pankkityön ohella minua elähdyttivät viipurilaissyntyisen Anita Talvion pianotunnit, jolloin varusmiespalvelun jäykistämät sormet saivat kyytiä samalla, kun sain kuulla kansantaloustieteen luentoja, joilla prof. Jouko Paakkanen siteerasi Aleksis Kiveä: “Niin sinkoilee miehen aatos! Ken taitaa sen tielle verkkojans heittää?”

Uuden ammatin löytämisen vaikeudesta

Ensimmäisen Sibelius-Akatemian vuoden aikana olin yhä kirjoilla kauppiksessa: tarjottiin graduaiheeksi erään panimon sisäistä yriNiinpä kiitänkin ensin vanhempiani, jotka antoivat minulle tuon mahtyskuvaa. Musiikkitiede houkutti yliopistolla. Sitten kauppis hiipui. dollisuuden 6-vuotiaana. Samalla kävin ruotsinkielistä leikkikoulua, Pääaineeksi tuli piano, sitä seurasi musiikinteoria ja musiikkikasvasillä suomalainen osasto oli täynnä. Nykyään sitä nimitetään kai kietus: kuljin uhkaavasti muusikon, pedagogin ja tutkijan uraa kohti. likylvyksi.

Valmistuin pianonsoiton opettajaksi ja taisin olla musiikkikasvatukTurun torin divarista löytyi viime kesänä Suomen Kuvalehden n:o sen primus (koska tuli 500 mk:n stipendi), tein diplomin musiikin teo2/1930, jonka kansikuvan tyttö oli kaunis parikymppinen nainen ja riasta, ja Yhdysvalloissa Master of Music -opintojen jälkeen vielä FL:n teksti: “Irma Hurstinen. Pianisti konserttimatkalla Italiassa”. musiikkitieteestä. Rahaa ansaitsin Fazer Musiikilla ja tuntiopetuksella, kunnes aloin saada sijaisuuksia.

Hän oli sittemmin ensimmäinen opettajani.

Siitä alkaen saan kiittää koko liutaa taiteilijoita, Tutun opiskelijaporukan kanssa soittelimme noin kymmenen vuoden ajan barokkimusiikkia eri puojotka antoivat aikaansa vuosien ajan. Onhan se lilla Suomea, jopa Norjassa, ja teimme Ylelle ääniylellistä, että 10-henkisen perheen 11-vuotias poika tapaa kahdesti viikossa aikuisen, joka on tyksiä. Kamarimusiikki toimii kuin hyvä Tyksin olemassa VAIN häntä varten ihan tosissaan ja leikkaussalitiimi ja orkesteri kuin upea yhteen ”Siinä meni yksi minuutti joka paneutuu yhteisiin pulmiin aivoillaan ja hiileen puhaltava henkilöstö. sydämellään: arvokkaana ihmisenä koettua Kuvittelin, että joskus tarvitaan poikkitieja – ADIOS! Hyvä liksa elämyksellistä oppimista, kulttuurisen lukuteellisiä ja -taiteellisia ihmisiä Suomessakin. taidon sisäistämistä osana elämää. Kuin Se oli nuoruuden optimismia. Mutta vielä ja pankkityö, jolla olin ilmaa hengittäisi. Aika modernia! näinä päivinä taideala potee tällaista veren15-vuotaasta alkaen En ollut himoharjoittelija. Tykkäsin vähyyttä. Pieni kulttuuri ei aina rohkene tarurheilusta, partiosta jne. Soitto häiritsi jospeellisiin uudistuksiin. Rekrytoinnit hoitukesäisin pikku menojani kus muita harrastuksia. Nyt jälkeenpäin vat esim. kyökin tai vapaamuurariveljeyden tunnustan, että se häiritsi jossain vaiheessa kautta, melko usein myös tuttujen tai jäsenrahoittanut.” kauppatieteidenkin opiskelua, vaikka molemkirjojen avulla. Ei ole sattuma, että orkesteri pien osalta painittiin urakalla. Olihan Helsingin ylittää budjettinsa muutamassa vuodessa lähes kauppakorkeakoulun juhlasalissa 3-metrinen parilla miljoonalla eurolla, tai että Suomeen perusSteinway-flyygeli, jonka norsunluisia koskettimia sai tetaan turhia konservatorioita, joista monille se ei ole kutittaa aika vapaasti. Savuverhona soitin saksan kiens. edellytysten mukainen tehtävä, tai että festivaalibudlen lehtorin nauhoille Mozart-näytteitä: Hän näet luki erästä jetti ylittyy miljoonilla. Se kertoo taidehallinnon rekrytointipulmista. Kaupunkiliiton forumilla v. 1998 todettiin ongelmiksi “amasokeaa opiskelijaa varten nauhalle Alfred (ei Albert) Einsteinin Mozarttöörimäisyys, suuruudenhulluus, liika riskinotto, huono suunnittelu ja elämäkertaa. seuranta”.

Hallinto ja markkinointi tulivat pääaineiksi, ja kielet olivat mieleen.

Jossain vaiheessa tehtiin porukalla henkilöstötutkimus mm. Primula Turussa olin TFO:n intendenttinä ja musiikkijuhlien johtajana.

Oy:lle. Valmistuminen tapahtui säällisessä ajassa ja sitten vain pankkiin Vaikka se aika ei ollut pitkä, budjetti piti ja silloin laadin ohjelman, jota töihin. Kun päivisin teki miljoonien valuuttakauppoja ja positiosiirtoja, Turun kaupunki toteutti 10–20 vuoden viiveellä: intendentti keskittyy

Pohjustuksia siirtymälle...

6

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

”Kun päivisin teki miljoonien valuuttakauppoja, niin iltaisin mieli halasi harjoittamaan jaloja taiteita.”

7

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

”Oli tuskallista lukea erään väitöskirjan keskeisiä tuloksia, joiden mukaan 1/3 valmistuneista luokanopettajista ei haluaisi opettaa musiikkia ala-asteella ja puolet toivoi, että joku muu tekisi sen heidän puolestaan!

Osaavasta opettajasta oli tulossa ns. tutkiva tumpelo.” orkesteriin, musiikkijuhlat säätiöidään ja Ruisrock irrotetaan omaksi erilliseksi tapahtumakseen. Namupalana toin taiteen sponsoroinnin, mutta virallinen taho eli poliittiset päättäjät vastustivat sitä. Eivät enää.

Nyt taistellaan kulttuurin rahoituksesta. Mutta samalla tulisi pitää huolta laadusta ja lämpimästä yleisösuhteesta.

Maailmakin aukeaa Onnellakin on joskus osuutensa. Hollannin valtio antoi vuoden apurahan renessanssimusiikin tutkimista varten. Se tapahtui Utrechtissa.

Sitä kautta löytyi yhteys Yhdysvaltoihin. University of Illinois’ssa opetin ja tutkin kolme vuotta – perhe oli mukana ja nautti keskilännen kuumista kesistä. Lapset olivat muutaman tunnin kindergartenissa puertoricolaisen opettajattaren Nilsan hallussa, joka piti pellavapäisestä esikoisestamme. Arkisin isukki tutki renessanssin musiikkia ja osallistui ns.

Ph.D.-ohjemaan opetus- ja tutkimusassistenttina.

Nuo vuodet olivat työn kannalta upeata aikaa, ja University of Illinois oli erinomainen joka suhteessa. Opiskelijoita oli yli 37000 ja jatko-opiskelijoita oli paljon eri puolilta maailmaa. Professorikunta oli kansainvälistä ja kannustavaa väkeä. Seinällä roikkui nobelistien kuvia.

Siellä korostui tutkimus, argumentointi ja tulosten esittely sekä tiedeyhteisölle että yleisölle. Selvänä pidettiin tieteen, taiteen ja talouden yhteyksiä: ne elivät samalla campuksella. Tuo ilmapiiri vei kohti kansainvälisyyttä, mikä johti kongresseihin eri puolille maailmaa esitelmin ja luento-konsertein: Bergen, Portland, Eugene, Kuala Lumpur, Perth, Tel Aviv, Urbana jne. Erikoismuistoja ovat taannoin risteilylaivalla pidetyt ns. asiantuntijaesitelmät ja konsertit. Olin kuin “köyhän miehen Hämeen-Anttila...”

Kotimaasta kriittisesti Erään konservatorion apulaisrehtorin työkin tuli tutuksi, kunnes ekonomille selvisi, että laitos piti kirjoilla olemattomia oppilaita, rahasti kuolleilla sieluilla valtion- ja kuntaosuuksia, hyväksyi oppilaiksi alalle soveltumattomia, joista puolet keskeytti opinnot, sai valmiiksi vain 1/3 tavoitteesta, oppilasmäärä ei riittänyt laatukoulutukseen, henkilöstöä ei jatkokoulutettu, ja siunatuksi lopuksi rakennutti itselleen liian ison lisäsiiven. En halunnut peitellä tällaista.

Niinpä leikkausveitsellä onkin nyt syitä toimia järkiperustein: varaa on vain laatukulttuuriin.

Avartava kokemus oli toimia yläasteen ja lukion musiikin lehtorina. Siinä sivussa olin mukana big bandissa, jolla teimme parin viikon Kanadan-kiertueen. Iltaisin aika kului esikoisen kera jäähallilla: jouduin Hela-Kiekko ry:n E-juniorijoukkueen johtajaksi ja apuvalmentajaksi!

Kuusi vuotta vierähti Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ma. musiikin lehtorina. Kuulin hallinnon valitusta taloudesta, vaikka budjetti lihoi. Ihmettelin, että luokanopettajan musiikkikasvatusta 1) leikattiin (70% v. 1993–2003), 2) medikalisoitiin (hyvinvointiväline), 3) virtualisoitiin (IT:n koekaniini) ja 4) viihteellistettiin. Tarjottiin kiviä leivän sijasta.

Oli tuskallista lukea erään väitöskirjan keskeisiä tuloksia, joiden mukaan 1/3 valmistuneista luokanopettajista ei haluaisi opettaa musiikkia ala-asteella ja puolet toivoi, että joku muu tekisi sen heidän puolestaan! Osaavasta opettajasta oli tulossa ns. tutkiva tumpelo. Kun ketjutettu ma. lehtori muistutti näistä, hänet ohjattiin pysyvästi kortistoon.

Koulujen taito- ja taidekasvatusta on sukupolven aikana leikattu 40%. Nyt ihmetellään, miksei koulussa viihdytä, miksi kiusaaminen on ongelma, miksei lapsi liiku kyllin, miksi hyvät tavat, toisen kunnioitus ja yleissivistys näyttävät hiipuneen. Kun PISA-tuloksista tulee koulutuksen menestysajattelun ylijumala, tuntuu erikoiselta lukea koulun 8

ERILAINEN URATARINA? Oletko KTM/ekonomi, joka on hiihdellyt ammatillisesti erilaisia latuja pitkin? Oletko tehnyt työuraasi jossakin muualla kuin liiketalouden perinteisissä työtehtävissä? Haluatko kertoa meille jäsenlehdessä lisää?

Ota yhteyttä: paula.kairinen@lskky.fi

syrjäytyvistä lapsista. Jos meillä on “maailman paras opettajankoulutus ja järjestelmä”, jota tullaan kaukaa katsomaan, miten se hyväksyy, että jopa 30% koululaisista uhkaa tippua kelkasta peruskoulussa ja joutuu tuki- ja erityisopetukseen? Onko koulutuksella tuotevastuu? Miten on kuluttajansuojan laita?

Termi “luova talous” on pompannut esille. Luovuutta kaivataan.

Luovuuden edellytyksiä tulisi vahvistaa ja rohkaista kaikissa elämänvaiheissa. Muutamia esitelmiä kuultuani en ole varma, mistä esiintyjät ovat puhuneet. Teknologia kehittyy, mutta kulttuurinen lukutaito on katoaa.

Jäämmekö taiteen osalta lapsen tasolle?

“Viulu on high-tech- ja ekosoitin” “Poikaseni, mennäänpä metsään hakemaan viulun aineksia!” Stradivarius, Amati tai Guarnerius ovat monelle tuttuja viulunrakennussukuja. Raakaaineina on käytetty muutamaa puulajia (kuusi, vaahtera, ebenholz), hevosen häntäjouhia ja eläimen suolia tai suonia kieliksi: kaikki uusiutuvia. Ja kun soittimelle kertyy ikää, se käytössä vain paranee ja arvo markkinoilla nousee. Bonuksena sille on sävelletty hyvää musiikkia yli 400 vuotta.

Bach on sisällöntuottaja, ei platformi. Viulu taas on muuntuva, sielukas käsityötuote, jonka parhaat ominaisuudet saa esille vain ahkera ja lahjakas ihminen.

Kaikella kunnioituksella: kännykällä ja sen Bach-piippauksella on pitkä matka kuljettavana...

MPS - Kumppanisi johtamisessa ja strategisissa henkilöstöratkaisuissa

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Salossapitovelvollisuus – tavoitteena eurojen pysyminen paikkakunnalla Teksti: Samuli Killström

Paikallisuus ja erityisesti lähiruoka ovat nousseet viimeisten muutaman vuoden aikana erittäin suosituksi ja trendikkääksi. Pääkaupunkiseudulla on viimeisen vuoden aikana auennut Maatilatori, Aitokauppa sekä monta muuta erityisesti läpiruokaan ja luomuun perustuvaa kauppaa. Tätä samaa osittain soveltavat Salossa perustetut verkostot SaloShops ja SaloFood, tosin huomattavasti laajemmin.

Y

rityssalo käynnisti keväällä 2010 SaloShops-hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa laaja-alaisesti kaupan yrittäjiä verkostoitumalla kehittämään osaamistaan ja markkinoimaan palveluitaan yhteistyössä. Hankkeen rahoitus on hoidettu äkilliseen rakennemuutoksen liittyvän ESR-rahoituksen* kautta Salon tilanteen muututtua Nokian vaikeuksien myötä. Yrityssalo tarjoaa yrityksille ja yrittäjille maksuttoman SaloShops-verkoston. Tarkoituksena on olla yhdessä suurempi ja houkuttelevampi yhteisen brändin alla. Verkostolla on oma sivusto, www.saloshops.fi, josta löytyy verkostoon kuuluvien yritysten yhteys-, sijainti- ja aukiolotietotoja sekä tietoa tuotevalikoimasta ja yhteistapahtumista.

SALOSHOPS on kaupan ja palvelualan verkosto. Brändin alta löytyy toimijoita muodista rakentamiseen ja suomalaisesta designista kansainvälisiin tunnettuihin merkkeihin. Yksi erityisyys on kuitenkin SaloFood.

Se on Salon alueen pientuottajien yhteinen sivusto, joka esittelee kuluttajille, ravintoloille ja kaupalle paikallisia tuotteita ja tuottajia kattavasti ja helposti löydettävästi. Sivustolta löytyvät keskitetysti ja helposti tuottajien yhteystiedot, tuoteryhmät ja suoramyyntipaikat aukioloaikoineen.

Salossa on huomattu, että paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita käyttämällä ja niiden tunnettuutta lisäämällä edistetään alueen työllisyyttä ja taloutta. Samalla voidaan säilyttää maaseutu elinvoimaisena ja tarjota alueen asukkaille ja toimijoille entistä laadukkaampia tuotteita, joiden alkuperä on aina kaikkien tiedossa. Nämä hienolta kuulostavat tavoitteet eivät ole vain jääneet julistusten tasolle, vaan Salossa on käynnistetty SaloFood-verkostossa mm. hyllynpäätypilotit kaupan kanssa sekä yhteisiä lähiruokatapahtumia paikallisten tuotteiden tunnettuuden kasvattamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi.

SALOSSA paikallista yrittäjyyttä ja palvelutarjontaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja yhteistyötä tiivistämään yritysverkostojen avulla.

Yritysverkostoille järjestetään ajankohtaisia tapaamisia sekä koulutuksia ja valmennuksia ajankohtaisista aiheista.

*SaloFood-kehittämishanke *SaloFood on Yrityssalon koordinoima kehittämishanke, joka liittyy osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittamaan UKK – Uusi kasvu ja kansainvälistyminen -projektiin. Rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja projekti on osa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteitä. Projekti kestää vuoden 2012 loppuun.

UKK-hankkeen yhtenä osana on paikallisesti toimivien yritysten eri liiketoiminta-alueiden voimakas kehittäminen, verkostomallien aikaansaaminen ja kasvuun kannustaminen. SaloFood painottuu elintarvikealan pk-yrityksien kehittämiseen Salon ja Someron alueella. SaloFood-verkosto ja sen nettiportaali tarjoavat tietoa alueen tuottajista, tuotteista ja ostopaikoista – niin kuluttajalle, kaupalle kuin muille yhteistyökumppaneille.

9

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Eerik XIV – historian havinaa modernin oopperan muodossa Teksti: Ringa Masalin

T

urun kulttuuripääkaupunkivuoden kruunasi marraskuussa Logomossa nähty Eerik XIV -ooppera. Juuri ennen oopperan ensi-iltaa valmistuneessa suuressa salissa nähtiin huikea esitys, joka ei ollut mitään ihan perinteistä oopperaa. Yhdistyksen esitykseen varaamat liput menivät kuin kuumille kiville, vaikka lisälippuja onnistuttiin hankkimaan. Toivottavasti kaikki kiinnostuneet pääsivät nauttimaan ainutlaatuisesta esityksestä – jos ei Turun Seudun Ekonomien, niin jotain muuta kautta.

OOPPERA VEI katsojat kauas Ruotsi-Suomen ja Turun historiaan

1500-luvulle. Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana kävivät jatkuvaa kilpailua keskenään. Vanhempana poikana Eerik peri isänsä kruunun Ruotsin kuninkaana.

Eerikin tavoitteet valtakunnan laajentamiseksi olivat kunnianhimoiset. Hänen pyrkimyksensä kuitenkin karisivat lopullisesti kun hänet ja hänen vaimonsa kuningatar Karin Månsdotter (Kaarina Maununtytär) syöstiin vallasta.

HERKÄN JA TASAPAINOTTOMAN, alkoholiin

taipuvaisen ja jopa hulluksi kuvatun Eerikin kerrotaan viettäneen elämänsä onnellisinta aikaa vankeudessa Turun linnassa, jonne hänen veljensä Juhana III hänet ja Karinin lähetti noustuaan valtaan veljensä jälkeen. Turun linnasta rakastavaisten tie vei vankeuteen eri puolille Ruotsia. Lopulta Eerikin ja Kaarinan tiet erkanivat ja Eerik kuoli veljensä murhauttamana.

EERIK XIV:N ja hänen kuningattarensa tarina kerrottiin Logomossa upean modernilla tavalla.

Tehdashallin pelkistettyjä lavasteita täydensivät neljä isoa screeniä, joista esitystä pystyi seuraamaan yksityiskohtia myöten. Ison lavan tapahtumat ja niiden lähettäminen samanaikaisesti screenien kautta oli toimiva ja nykyaikainen

10

Kuvat: Seilo Ristimäki

esitystapa. Screenit tarjosivat yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden ihailla upeaa ja oivaltavaa puvustusta aivan lähietäisyydeltä. Myös ilmeiden näkeminen läheltä elävöittää esitystä. Lisäksi sekä screenien että lavastuksessa käytettyjen kankaiden kautta heijastettiin täydentäviä kuvia historiasta. Nähtiin sitä kuvaa nykypäivästäkin. Oopperan esityskieliä olivat suomi, ruotsi, englanti ja saksa, ja suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys esitettiin myös screeneillä.

ERIKOISTA TEOKSESSA oli myös naisen, ruotsalaisen mezzosopraano Charlotte Hellekantin, päärooli Eerikinä. Valinta oli kuitenkin toimiva ja Hellenkant suoriutui vaativasta roolista hienosti. Myös muut yhdeksän solistia, samoin kuin Turun filharmoninen orkesteri, Turun konservatorion kamarikuoro ja Turun oopperakuoro tekivät upeaa työtä.

Musiikista vastasi Mikko Heiniö, libretosta Juha Siltanen, ja kapellimestarina toimi Leif Segerstam.

EERIK XIV -OOPPERA ja koko kulttuuripääkaupunkivuosi ovat nyt jo valitettavasti historiaa.

Toivottavasti Turun seudulla saadaan jatkossa nauttia yhtä upeista kulttuurielämyksistä ainutlaatuisen vuoden 2011 innoittamana. Kiitos Turku 2011!

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

HUB auttaa nuoria yrittäjiä kansainvälistymään Teksti ja kuvat: Anu Suominen

L

ontoosta alkunsa saanut HUB-konsepti rantautuu viimein myös Turkuun. Kyseessä on tila, jossa eri alojen yrittäjät voivat työskennellä, verkostoitua keskenään ja jakaa ideoita.

Uudenlainen malli yhdistää parhaat puolet jäsenklubista, innovaatiotoimistosta ja toimistohotellista. Se haluaa tarjota parhaat mahdolliset työkalut nuorten yritysten kansainvälistymiseen. HUBeja on perustettu ympäri maailmaa ja Suomessakin niitä on jo kolme: Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Muutaman aktiivisen tekijän ansiosta Turkukin saa nyt oman HUBinsa.

Kiinnostuksen kohteena nuoryrittäjyys Turun HUB on kahden nuoren yrittäjän, Minna Janhosen ja Joakim Ramströmin, yhteishanke. He tutustuivat toisiinsa kaksi vuotta sitten Jyväskylässä, missä he opiskelivat tiimiyrittäjyyttä. Molemmat olivat kiinnostuneita nuoryrittäjyyden kehittämisestä.

Janhonen kertoo, että HUBin avaaminen Turkuun on ollut ideaasteella jo noin puolitoista vuotta. Jyväskylässä hän teki opinnäytetyönään HUB Turku -liiketoimintasuunnitelman ja muutti Turkuun toteuttamaan haavettaan tämän vuoden toukokuussa. Joakim Ramström toimii tiimiyrittäjyyden opettajana Novialla ja Åbo Akademilla. Hän on myös ehtinyt työskennellä Tampereen HUBissa hostina, joka vastaa HUBin vieraista ja keskustelee yrittäjäjäsenien kanssa toivomuksista sekä vastaa jäsentapahtumien järjestämisestä.

HUB on herättänyt paljon kiinnostusta ja yhteydenottoja Turussa nuorten yrittäjien parissa, ja ydintiimiin lukeutuvat nykyään myös yrittäjä Jari Liitola sekä Petri Katajarinne. Yliopisto-opiskelijoiden yrittäjyysjärjestö Boost Turku on lainannut tilojaan, joissa tänä syksynä järjestettiin viikon mittainen tutustumistapahtuma tulevan HUBin tarjontaan.

– HUBin toteuttamisen eteen on tehty paljon töitä. Tuntuu, että olemme onnistuneet saamaan oikeat ihmiset ympärille, Minna sanoo.

Jäsenyys avaa oven kansainväliseen verkostoon Minnan mukaan HUB on seuraava askel yrityshautomoista ja start up -paikoista, joissa nuoret yrittäjät saavat yleensä olla mukana vain rajallisen ajan. Sen jälkeen täytyy löytyä toimitila, josta yritys maksaa itse, ja samalla hautomon tarjoamat palvelut aloittavalle yritykselle putoavat pois. HUB mahdollistaa tällaisille nuorille yrittäjille toimitilan, johon on helppo tulla ja jossa saa tukea ja sparrausta toisilta yrittäjiltä. HUByhteisössä voi olla mukana myös pelkän verkostoitumisen takia ja osallistua ainoastaan tapahtumiin. Yleensä HUBin jäsenet ovat yhden hengen yrityksiä tai pieniä tiimejä.

Koska HUB on kansainvälinen konsepti, ovat HUBit kaikkialla maailmassa suunnilleen samanlaisia: niissä on työpöytiä, kokoustiloja ja tiimityöskentelyyn sopivia workshop-tiloja, joita jäsenet voivat varata käyttöönsä.

Jäseneksi voi liittyä kolmella eri mallilla: täysjäsenyys sopii yrittäjille, jotka haluavat kokopäiväisen toimistotilan käyttöönsä, puolijäsenyys sopii yrittäjille, jotka tarvitsevat työskentelytilaa vain muutamana päivänä viikossa, ja verkostojäsenyys mahdollistaa pääsyn HUBin järjestämiin tapahtumiin.

Kaikki jäsenet pääsevät osaksi kansainvälistä verkostoa, joten yhden HUBin jäsenenä voi käyttää maailmanlaajuisesti muita HUBtoimitiloja matkustaessaan ulkomailla.

Janhonen kertoo, että Turun HUBin jäsenyydestä on tullut hänelle jo runsaasti yhteydenottoja.

HUB yrityksenä Janhonen tiimeineen on päättänyt perustaa Turun HUBin osuuskuntana. Hän kertoo, että osa HUBeista toimii myös osakeyhtiöinä. Koska HUB on kansainvälinen franchising-konsepti, HUBin perustajan täytyy osoittaa sitoutumisensa konseptin mukaiseeen toimintaan vastaamalla joukkoon kysymyksiä. Toiminnan käynnistyttyä täytyy kansainväliselle pääorganisaatiolle maksaa vuotuinen lisenssimaksu sekä komissiona 2,5% liikevaihdosta. Janhonen kertoo, että uusi HUB saa kuitenkin 1,5 vuotta aikaa järjestäytyä ennen kuin sen täytyy maksaa lisenssimaksua.

HUB-konseptissa liikevaihto syntyy jäsenmaksuista, tilavuokrista sekä useissa tapauksissa myös HUB-yrittäjien yhdessä tekemistä yhteiskunnallisista hankkeista asiakkaalle.

Ideoita kehitystyöhön saa muilta HUBeilta, jotka ovat ehtineet pyörittää liiketoimintaansa jo kauemmin. Janhonen kertoo, että yhteydenpito muiden HUBien kanssa on omasta aktiivisuudesta kiinni, mutta yleisesti ottaen muita HUBeja kiinnostaa, mitä muut tekevät, ja ne jakavat kontakteja keskenään.

Uudet yrittäjäystävät ja -verkostot Mukaan keskusteluun liittyy myös Virkkuukoukussa-yritystään pyörittävä Tiina Jaatinen, joka sai kuulla HUBista Boost Turun kautta.

Jaatinen kehuu mukana käynnistämistyössä nyt olevaa porukkaa tosi innostavaksi, ja siksi hänen mielestään on virkistävää olla mukana toiminnassa. Hänen mielestään paras asia HUBissa on se, että opiskelijoiden pyörittämän Boostin jatkoksi tulevat nyt uudet yrittäjäystävät ja -verkostot.

– Meidän ykkösjuttu on, että yritetään yhdessä saada start-upeja kansainvälistymään, Janhonen tiivistää.

– Mahdollisuudet tässä ovat rajattomat: jopa minun työpaikkani ammattikorkeakoulun GREENnet-hanke voisi olla tässä mukana verkostojäsenenä, Jaatinen ideoi.

HUB on määritellyt arvoikseen: ROHKEUS, MIELIKUVITUS ja VIERAANVARAISUUS. Näitä naisia kuunnellessa voi uskoa, että Turun HUBista tulee juuri näiden arvojen mukainen työskentelytila ja kohtaamispaikka nuorille yrittäjille.

11

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Virtuaalimaailman vetovoima syntyy hauskanpidosta ja kavereista Teksti ja kuva: KTT Matti Mäntymäki

Miljardi avataria

N

eljä vuotta sitten omat mielikuvani virtuaalimaailmoista ja niiden käyttäjistä liittyivät marginaaliseen ilmiöön, nörttimäiseen puuhasteluun, pakoon todellisuudesta ja ajan tuhlaukseen. Tämä oli hyvin kaukana dynaamisen ekonomin mielenmaisemasta. Tutkimusprosessin aikana paitsi tutkittava ilmiö myös omat mielikuvani ovat muuttuneet. Vuoden 2011 alussa virtuaalimaailmoilla arvioitiin olevan yhteensä yli miljardi rekisteröitynyttä käyttäjää ja yhteensä seitsemän miljardin vuotuinen liikevaihto.

Virtuaalimaailmat ovat erityisen suosittuja nuorten keskuudesta: puolet kaikista käyttäjistä on iältään 10–15-vuotiaita.

Kansainväliset suuryritykset kuten Nokia, Mercedes-Benz ja L’Oréal ovat jo vuosia hyödyntäneet virtuaalimaailmoja markkinoinnissaan. Kotimaassa mm. Valio ja Finnkino tekevät tuotteitaan tunnetuksi Habbo Hotelissa.

Markkinoinnin lisäksi virtuaalimaailmat tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia osallistaa asiakkaita uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen hyödyntäen kolmiulotteista grafiikkaa sekä virtuaalisen ympäristön mahdollistamaan rikasta sosiaalista vuorovaikutusta. Kaiken kaikkiaan virtuaalimaailmojen kaupallisessa hyödyntämisessä ollaan vasta alkutaipaleella ja suuret läpimurrot tekevät vasta tuloaan.

Nykymuotoiset virtuaalimaailmat kolmiulotteisella grafiikalla ovat 2000-luvun ilmiö. Vuonna 2000 perustettu suomalainen Habbo Hotel on eräs vanhimpia edelleen toimivia virtuaalimaailmoja. Habbo Hotel on 230 miljoonalla rekisteröityneellä käyttäjällään ja 10 miljoonalla vierailijalla kuulukaudessa maailman suosituin sosiaalinen virtuaalimaailma, jolla on käyttäjiä 150 maassa. Sosiaaliset virtuaalimaailmat ovat sosiaaliseen vuorovaikutukseen tarkoitettuja kolmiulotteisia ympäristöjä, joissa käyttäjät esitetään avatareina. Sosiaalisista virtuaalimaailmoista puuttuvat peleille ominainen juonirakenne ja pelaajan edistymistä heijastavat tasot.

Sosiaalisessa virtuaalimaailmassa käyttäjät luovat yhdessä mukavia elämyksiä Väitöstutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen virtuaalimaailman toistuvaan käyttöön ja missä määrin nämä tekijät ennustavat virtuaalituotteiden ja -palveluiden ostamista.

Empiirinen aineisto kerättiin yli 30 000 Habbo Hotelin käyttäjältä useista eri maista, väitöstutkimuksessa keskityttiin yli 3000 suomalaiseen vastaajaan.

12

Sosiaalisen virtuaalimaailman kestävä vetovoima syntyy kavereista, nautittavuudesta ja virtuaalisesta ympäristöstä. Käyttäjät luovat yhdessä mukavia kokemuksia virtuaalimaailmassa. Käyttäjät näkevät huvin, hyödyn ja sosiaalisuuden osana kokonaisvaltaista käyttäjäkokemusta.

Väitöstutkimuksen tulokset korostavat nautittavuuden merkitystä yksittäisenä palvelun toistuvan käytön vaikuttimena. Helppokäyttöisyys sekä palvelusta välittyvä inhimillinen kontakti ja lämpö ovat tärkeitä nuorten sosiaalisessa virtuaalimaailmassa.

Helppokäyttöisyyden merkittävä vaikutus oli osittain yllättävä, koska vastaajat koostuivat pääasiassa 90-luvulla syntyneistä eli diginatiiveista.

Diginatiivit ovat altistuneet tietotekniikalle lapsuudestaan lähtien ja käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa intuitiivisesti. Näin ollen virtuaalimaailmoille ominainen kolmiulotteisuus ja avatareihin perustuva navigointi eivät saa turhauttaa käyttäjää. Helppokäyttöisyys on osa nautittavaa käyttäjäkokemusta. Tulokset osoittavat, että sosiaalisen virtuaalimaailman käytön syyt liittyvät ensisijaisesti maailmaan itseensä ja siellä koettaviin asioihin kuin esim. ulkoiseen sosiaaliseen paineeseen.

Virtuaalituotteita ja -palveluita ostamalla tuunataan asiakaskokemusta Virtuaalituotteita ja -palveluita ostamalla käyttäjät parantavat asiakaskokemuksessa arvostamiaan tekijöitä, erottuvat muista palvelun käyttäjistä tai pyrkivät kasvattamaan omaisuuttaan virtuaalimaailmassa.

Virtuaalinen kuluttaminen on diginatiiveille arkipäivää. Esimerkiksi avatarin ulkoasun tuunaaminen vaatteilla ja asusteilla sekä oman virtuaalihuoneen sisustaminen ovat syitä käyttää rahaa Habbo Hoteliin.

Nuorille virtuaalimaailma on fyysisen todellisuuden laajennus.

Asiakasuskollisuus ja ansaintalogiikka sosiaalisen median haasteet Sosiaalisen median palveluiden keskeinen haaste on säilyttää olemassa olevat käyttäjät aktiivisina ja samalla pyrkiä löytämään tapoja muuntaa mahdollisimman suuri osa käyttäjistä maksaviksi asiakkaiksi.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat virtuaalimaailmoja operoiville yrityksille tietoa palvelu-uskollisuuteen ja virtuaaliseen ostamiseen vaikuttavista tekijöistä.

Matti Mäntymäen tietojärjestelmätieteen piiriin kuuluva väitöstutkimus Continuous use and purchasing behavior in social virtual worlds tarkastettiin 3.6.2011.

Vastaväittäjänä toimi professori Christer Carlsson Åbo Akademista ja kustoksena dosentti Jussi Puhakainen Turun kauppakorkeakoulusta. Väitöskirja palkittiin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnolla yliopiston lukuvuoden avajaisissa syyskuussa 2011.

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

On jälleen TuKY-Speksin aika...

Teksti ja kuvat: Heli Koskinen, Tuottaja, TuKY-Speksi 2012

...MUTTA ENSIN TAUSTAA. TuKY-Speksi

on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden tekemä kunnianhimoinen mutta pilke silmäkulmassa tehty vuorovaikutteinen musiikkinäytelmä. Mukana on musiikkia, laulua ja tanssia sekä huikeita näyttelijäsuorituksia, unohtamatta myöskään tarinaa, joka vie yleisön fiktiiviseen maailmaan. Yleisö pääsee sekoittamaan näytelmän kulkua huutamalla ”omstart”, jolloin kohtaus tulee esittää toisella tavalla. Jos huudetaan ”omstart saksa” tulee kohtaus esittää saksaksi. Vain mielikuvitus on rajana.

TUKY-SPEKSI JÄRJESTETTIIN ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vaikka speksin teko on aikaa vievää, se on samalla yksi kohokohta

opiskelussa. Kuvittele vaikka tämä: jännittynyt tunnelma, yleisö kohisee katsomossa, takahuoneessa ollaan jo hiljaa, mutta katseet kertovat hyvästä fiiliksestä. Bändi alkaa soittaa ensi tahteja, ensimmäiset näyttelijät menevät lavalle.

Yleisö nauttii ja nauraa, omstart -huudot alkavat kaikua salissa. On esitysten aika.

NELJÄNNEN TUKY-SPEKSIN esitykset alka-

vat maaliskuun alussa ja lipunmyynti kuukautta aiemmin. Tässä vaiheessa emme vielä paljasta tarinan nimeä, mutta sen voimme paljastaa, että tarina tulee viemään katsojat mukanaan jännittävään ja hauskaan seikkailuun. Maailma on täynnä elämyksiä, siis tule ja löydä ne.

Turun esitykset Barker-teatterissa ensi-ilta, lauantai tiistai keskiviikko perjantai sunnuntai tiistai viimeinen esitys, torstai

3.3.

6.3.

7.3.

9.3.

11.3.

13.3.

15.3.

Kiertue käy Tampereella ja Helsingissä

23.3.

24.3.

13

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi.

Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Koulutusta Viestintäkoulutusta. Turun Seudun Ekonomit ry uusii viime syksynä järjestetyn, hyvää palautetta saaneen ja uusittavaksi toivotun 3-osaisen viestintäkoulutuksen Turun kauppakorkeakoululla. Kouluttajina toimivat Turun kauppakorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori Riitta Koskimies sekä suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti Paula Sjöblom. Jokaiseen osioon ilmoittaudutaan erikseen, joten sinun on mahdollista osallistua joko yhteen tai kaikkiin kolmeen osioon.

I Tehokas ja ytimekäs kirjallinen viestintä ti 7.2.2012 klo 17.00 –19.30.

Kouluttaja Paula Sjöblom.

II Vakuuttava ja kiinnostusta herättävä esiintyminen ryhmän edessä ke 7.3.2012 klo 17.00–19.30. Kouluttaja Riitta Koskimies.

III Vuorovaikutuksesta vähän enemmän ma 16.4.2012 klo 17.00–19.30.

Kouluttaja Riitta Koskimies.

Kouluttajalle voi lähettää sähköpostitse (riitta.koskimies@tse.fi) toiveita ja tarpeita koulutusillalle tai kertoa oman viestinnän hankaluuksista ja kehityskohteista, viimeistään viikkoa ennen kyseisen viestintäosion koulutusta.

Mukaan mahtuu enintään 25 hlöä/ilta. Ilmoittautumiset viimeistään 2 vkoa ennen kyseistä koulutusosiota.

Yritysvierailut Finska-kivijalkaruokakauppojen uusi tuleminen. Ke 15.2. klo 18–20 tutustumme ensimmäisenä toimintavuotenaan Turun Paras Ruokakauppa 2011 -palkinnon voittaneeseen Finskaan! Ruokakauppa Finska palvelee suomalaisen, puhtaan lähi- ja luomuruoan ystäviä. Tarkoituksena on tarjota kaikkea hedelmistä ja vihanneksista viljaan, maitoon ja lihatuotteisiin, suoraan maatiloilta tai tuottajilta. Vierailulla kuulemme lähiruoan merkityksen ja arvostuksen kasvusta ja miten se vaikuttaa kuluttajien ostotapoihin, millaista on pitää kauppaa ketjuliikkeiden monopolisoimalla alalla, sekä tutustumme lähialueiden tuottajien tuotteisiin. TSE ry:n emäntänä Jaana Kosunen.

Paikalle mahtuu 20 osallistujaa, sitovat ilmoittautumiset ja myös peruutukset 3.2. mennessä. Osoite: Kauppiaskatu 15, Turku.

Herää levänneenä -luentotapahtuma. Raision Unikulmassa Myllyssä to 29.3. klo 18. Tapahtumassa unen asiantuntijat kertovat tärkeää asiaa unen vaikutuksesta terveyteemme, auttavat sinua nukkumaan paremmin sekä innostavat välittämään omasta ja lähimmäistesi nukkumisesta. Mahdollisuus varata aika maksuttomaan unianalyysiin sekä hyödyntää tapahtumatarjoukset. Tarjolla terveellistä purtavaa. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Sitovat ilmoittautumiset 1.3. mennessä.

Muut tapahtumat Turun Seudun Ekonomit ry:n ja TuKY ry:n yhteiset sitsit. Tervetuloa jo työelämässä olevien sekä opiskelijoiden yhteiseen juomalauluiltaan Parkille perjantaina 17.2. klo 19 alkaen. Sitsien hinta on 20 euroa valmistuneilta ja 10 euroa opiskelijoilta. Hintaan kuuluu ruokaa, juomaa sekä hyvässä seurassa lauleskelua. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viitteellä 17022. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 10.2. Illan isäntänä toimii TSE ry:n johtokunnan jäsen Kimmo Haapasalo.

Kotosalla-tilaisuus. Toimistolla karkauspäivänä, ke 29.2. klo 17. Tule kuuntelemaan ja ihastumaan nykyaikaiseen ja ainutlaatuiseen, päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistamaan asumismuotoon yli 55-vuotiaille. Vaikka et itse olisi vielä tätä ikäluokkaa, kannattaa Sinun tulla paikalle, innostut viemään sanaa isovanhemmillesi ja vanhemmillesi. Kotosalla-korttelin, Aurajoen rannan ja keskustan palvelujen läheisyys ovat ehdottomia valttikortteja korkealaatuisille asunnoille. Aurajoen kulttuurimaisemaan valmistuu jo keväällä 2012 As Oy Turun Fregatti. Tätä ja Kotosalla-korttelin muita koteja YH Länsi 14

Oy:n edustaja Marjo Vahlsten tulee sanoin ja kuvin esittelemään toimistollemme karkauspäivänä. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 24.2. mennessä. TSE ry:n emäntänä Terttu Pekuri. Tervetuloa!

Ekonomisauna & -lenkki. To 1.3. klo 17–20 (juoksulenkki klo 17–18). Ekonomisauna toteutetaan tänä vuonna Turun KY:n legendaarisella Parkilla. Saunaa ennen on mahdollista osallistua oppitunnin mittaiseen juoksulenkkiin, jonka vetää 400 m:n aitojen Suomen mestari, ex-yleisurheilumaajoukkueen kapteeni, johtokunnan jäsen Kimmo Haapasalo. Sitovat ilmoittautumiset 20.2. mennessä.

Retki Olkiluotoon. Perheretki TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaan ja Vuojoen kartanoon. La 3.3. lähtö klo 9.30 Turun Kaupunginteatterin edestä ja paluu samaan paikkaan n. klo 18. Linja-auto pysähtyy tarvittaessa Laitilan Shellillä.

Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä, mikäli haluat tulla kyytiin vasta Laitilasta tai jos tulet paikan päälle omalla autolla.

Luvassa on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Eurajoen historiaan sekä nykyaikaan. Matkalla ydinvoimalaan pysähdymme Vuojoen kartanolla, jossa oppaan johdolla tutustumme upean empirekartanon mielenkiintoiseen historiaan. Kierroksen jälkeen nautimme kartanon herkullisen maalaisbuffet-lounaan (sis. alkupalapöytä, pääruoka, jälkiruoka ja kahvi/tee). Vierailu Olkiluodon ydinvoimalaan sisältää tutustumisen vierailukeskukseen, yhtiön esittelyn, opastetun aluekierroksen, pääsyn voimalaitosjäteluolaan sekä Sähköä uraanista -tiedenäyttelyn. Vierailun lopuksi nautimme kahvit ennen kotimatkaa.

Osallistujien alaikäraja on 7 vuotta. Retken hinta: aikuiset 29 euroa, lapset (7–12 vuotiaat) 17 euroa. Hinta sisältää linja-autokuljetukset, tunnin kartanokierroksen, maalaisbuffet-lounaan, Olkiluodon ohjelman sekä iltapäiväkahvit.

Ilmoittautumiset ja maksut 12.2. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille: Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 03036.

HUOM! Olkiluodon vierailua varten aikuisilla tulee olla mukana ajokortti, passi tai virallinen henkilöllisyystodistus ja ala-ikäisillä KELA-kortti. Ilmoittaumisen yhteydessä kerättävät henkilötiedot toimitetaan TVO:lle kaksi viikkoa ennen vierailua. TSE ry:n emäntänä toimii Maija Sormunen.

Turun Seudun Ekonomit ry:n kevätkokous 15.3.2012 klo 17, Raisio-konsernin tiloissa, pääkonttorin Sunnuntai-sali, Raisionkaari 55, Raisio. Ilmoittauduthan ystävällisesti 29.2. mennessä kahvitarjoilun vuoksi.

Kakola-musikaali. La 24.3.2012 klo 19 Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Tilaisuus on jo täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Lipun hinta on 35 euroa jäsenille ja 37 euroa avecille. Maksut 8.2. mennessä Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 24031.

Kokopäiväretki Helsinkiin sekä Musiikkitalon konsertti. La 14.4.2012.

Lähtö Turusta Kaupunginteatterilta klo 9.30. Reitti kulkee Salon linja-autoaseman kautta, jossa kyytiin voi nousta klo 10.05. Paluu Saloon n. klo 20.30 ja Turkuun n. klo 21. Iltapäivällä vapaaehtoista ohjattua ohjelmaa World Design Capital Helsinki 2012 -teemaan liittyen. Klo 17 kaikille yhteinen konsertti Helsingin uudessa Musiikkitalossa. Tapiola Sinfonietan konsertin kapellimestarina on nuori nouseva tähti Santtu-Matias Rouvali, ja koreografiasta sekä tanssista vastaa Jorma Uotinen. Seuraa päivän tarkempaa ohjelmaa kotisivuiltamme. Retken hinta 30 euroa jäsenille ja 38 euroa avecille. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 22.2.2012 mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille: Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 14041.

Merkurin Luosto-maja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille. Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja löytyy 7 hengelle. Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä. Huoneistossa ei ole pakastinta. Lisätietoja: www.ekonomforeningenmerkur.fi .

Turun Seudun Ekonomit ry J Ä S E N L E H T I

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen.

SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa. Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä. Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa. Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä: jasenrekisteri@sefe.fi ja puh. 020 693 200.

Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tilaisuuksien maksut Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille: Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

TSE ry:n toimisto Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Ville Niukko puh. 050 525 5645, ville.niukko@gmail.com Jäsenlehden päätoimittaja Paula Kairinen, paula.kairinen@lskky.fi

K o kousku tsu s ä ä ntöm ä ä r ä inen

K E V Ä T kokous

2012

Torstaina 15.3.2012 klo 17, Raisio-konsernin tiloissa, pääkonttorin Sunnuntai-sali, Raisionkaari 55, Raisio.

Käsiteltävät sääntömääräiset asiat: n Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011. Esitetään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.

Ilmoittauduthan ystävällisesti 29.2. mennessä www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen tai suoraan toimistolle sähköpostitse tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680. Kokouksen alussa Raisio-konsernin yleisesittely ja Benecol-yksikön esittely. Raision Benecol-yksikkö tarjoaa kokouskahvit.

KAIKKI JÄSENET LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! 15

TGIF Ekonomi After Work Blankossa Pe 3.2.2012 kello 16:30 Pari lasillista ja tapaksia hyvässä seurassa, sinä päätät jatkon...

TEMA-TEAM 12395-12

Seuraa ilmoittelua!

WTM ja TSE ry