__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

• JÄSENLEHTI 1/2011 •

Kulttuuria ja viestintää

– tapahtumia jokaiselle

6

Tse ry:n Johtokunnan sukupolven­vaihdos

4

Urheilusponsorointi muutoksen kynnyksellä

9

Ekonomi kulttuuri­pääkaupunki­hankkeessa


J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys

Johto­ kunnassa uusia tuulia Marraskuussa oli jälleen yhdistyksemme sääntömää­ räinen syyskokous, jossa valittiin yhdistykselle uusi johtokunta. Johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle kolme uutta jäsentä, jotka esitellään tarkemmin tämän leh­ den sivuilla. Myös tämän puheenjohtajan palstan kirjoittaja on vaihtunut, koska kokouksessa minut valittiin uudeksi puheenjohta­ jaksi. Seuraan tässä puheenjohtajan tehtävässä Kirsi Leväpeltoa, jonka kolmen vuoden kausi puheenjohtajana päättyi. Haluankin tässä yhtey­dessä nyt kiittää Kirsiä puheenjohtajuuden aikana yhdistyksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Yhdistyksessä tapahtui Kirsin aikana monia tärkeitä uudistuksia ja toimintaa kehitettiin rohkeasti ja rivakalla otteella. Kirsin vaikuttaminen ekonomiyhteisössä ei kuitenkaan loppunut puheenjoh­ tajuuden päätyttyä, sillä hän on edelleen Ekonomiliiton liittohallituksen jäsen ja voi sitä kautta yhä tuoda esiin Turun Seudun Ekonomien näkemyksiä valtakunnallisiin ekonomikuntaa koske­ viin kysymyksiin. Kirsin lisäksi johtokuntatyöskentelyn jättivät myös ns. pitkän linjan johtokuntalaiset Marja Ansio ja Kimmo Palonen. Marja ja Kimmo ovat osallistuneet yhdistyksemme johtokunnan toimintaan jo monen vuoden ajan. Esitänkin kiitokseni koko johtokunnan puolesta kaikista niistä vuosista, joina olette johtokunnan työssä mukana olleet. Teiltä me nuoremmat aktiivit olemme saaneet paljon tär­ keää yhdistystä koskevaa historiatietoa. Vaikka yhdistyksen johtokunnassa on nyt paljon uusia ja nuo­ ria toimijoita, on nuoruuden innon lisäksi tärkeää, että perinteikkään yhdistyksen aiemmat vaiheet ovat myös nykytoimijoiden tiedossa. Taustat ja historian tuntien on aina helpompi kehittää uutta. Aiempien aktiivisten toimijoiden viitoittamalla tiellä tullaan jatkamaan myös tulevana vuonna. Jokaisella uudella johtokunnalla tulee kuitenkin olla rohkeutta tarvittaessa muuttaa yhdistyksen toi­ mintaa sekä tuoda esiin omat kantavat teemansa ja kehitysideansa. Näin tulee myös tulevaisuudessa tapahtumaan. Lähivuosien yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä johtokunnalla on yhdistyksemme kaik­ kien ikäluokkien ja jäsenryhmien aktivoiminen. Toimintaa ja tapahtumia tulee olla koko jäsenkun­ nalle: nuorille ja vanhoille, perheellisille ja sinkuille, opiskelijoille ja eläkeläisille. Tulevan toiminta­ vuoden teemaksi johtokunta on valinnut Turun kulttuuripääkaupunkiuden ja luovan teollisuuden. Lehdessä puolestaan viestintä ja sen monet eri muodot tulevat olemaan korostetusti esillä.

Työryhmät aktiivisille ideoijille Kuten edellä on todettu, on yhdistyksen toimintaan viime aikoina tullut mukaan paljon uusia ihmisiä. Mielestäni tämä luontainen vaihtuvuus on hyvä osoitus siitä, että yhdistyksen toiminta on houkuttelevaa ja toimintaan osallistumisen kynnys on riittävän matala. Toimintaan osallistumisen edelleen helpottamiseksi ja johtokunnan työtaakan keventämiseksi sekä erilaisten toimintamuo­ tojen tarjoamiseksi uusi johtokunta päätti heti ensimmäisessä kokouksessaan virallistaa johtokun­ nan alaiset työryhmät. Työryhmiä on nyt virallisesti kolme: lehtityöryhmä, tapahtumatyöryhmä ja yrittäjyystyöryhmä. Jokainen yhdistyksemme jäsen voi vapaasti osallistua työryhmien työskentelyyn ja siten konk­ reettisesti olla mukana yhdistyksen toiminnassa. Työryhmistä ja niiden tarkemmasta sisällöstä tullaan kertomaan tarkemmin tulevan kevään aikana. Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa yhdis­ tyksen lähestyvästä 75-vuotisjuhlasta ja juhlaa järjestämään perustettavasta juhlatoimikunnasta. Edellisessä lehdessä mainostettuun toimikuntaan on jo nyt ilmoittautunut mukavasti ihmisiä, mutta lisää kaivataan aina. Rohkaisenkin kaikkia ikään, sukupuoleen ja kokemukseen katsomatta osallistumaan juhlien järjestämiseen. Innokkaassa porukassa on mukava tehdä asioita yhteisen hyvän eteen! Ville Niukko, puheenjohtaja Kuva: Pasi Leino 2

Sisällys Kirsi Leväpellolle Turun kauppa­korkeakoulun suuri mitali ...............................3 Kolmella K:lla pääsee elämässä pitkälle........................3 Urheilu­sponsorointi muutoksen kynnyksellä.............4 Uusi puheenjohtaja sekä kolme uutta konkaria Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokunnassa....................6 Esittelyssä TuKy ry:n uusi puheen­johtaja............................7 Mitä viestinnälle oikein tapahtuu?...................................8 Ekonomina kulttuuri­ pääkaupungissa.........................9 Tulevat tapahtumat.................10 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Nina Hamburg Avustaja: Paula Kairinen Kannen kuva: Pasi Leino Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Tema-Team, Turku ISSN 1797-5964


J Ä S E N L E H T I

Turun Seudun Ekonomit ry:n entiselle puheenjohtajalle Kirsi Leväpellolle myönnettiin 30.10.2010 alumnitilaisuudessa Turun kauppa­ korkeakoulun suuri mitali nro 27. Palkitsemisperusteina olivat pitkäjänteinen ja menestyksekäs työ Suomen Ekonomiliitossa sekä Turun kauppakorkeakoulun rahallinen tukeminen. Vuosien tärkein työtavoite Turun Seudun Ekonomit ry:n puheenjohtajana saavutettiin, kun Suomen Ekonomiliitto SEFE ry lahjoitti syyskuun alussa Turun yliopiston varainhankintakampanjaan 228 000 euroa, jotta korkeampi kauppatieteellinen koulutus säilyisi Turussa. Kirsi Leväpelto näkee Turkuun vuoden alussa syntyneen entistä monitieteellisemmän yliopis­ ton elinmahdollisuudet hyvänä. Turun kauppakorkeakoulussa annetaan tänä päivänä hyvin kor­ keatasoista koulutusta, jonka pitäisi antaa vain entisestään kasvaa, kehittyä ja jalostua. Kirsi kertoi joulukuussa olevansa erittäin otettu huomionosoituksesta ja totesi sen läm­ mittävän vielä yhtä paljon kuin luovutustilaisuudessa lokakuussa. Turun kauppakorkea­ koulun tulevaisuuden varmistamiseksi tehdyn työn huomioiminen merkitsee hänelle pal­ jon. Kiitollinen Kirsi on myös tukijoukoistaan Lasse Kurkilahdesta, Airi Kapasesta ja Satu Lähteenmäestä, joilla oli tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Täysin tämä voimanainen ei meitä tseryläisiä hylkää, vaikka rivijäseneksi siirtyikin. Kirsi jatkaa edelleen määrätietoista työtään Suomen Ekonomiliiton hallituksessa. Teksti: Paula Kairinen Kuvat: Kimmo Palonen Kirsi Leväpeltoa palkitsemassa Satu Lähteenmäki ja Tapio Reponen.

Kolmella K:lla pääsee elämässä pitkälle Myynti- ja asiakaspalvelutyössä tärkeitä oppeja olivat ennen vanhaan erilaiset tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivat myyntipuheet. Etukäteen mietittiin valmiita vastauksia asiakastilanteisiin, asiakkaiden kysymyksiin ja mahdollisiin vastaväitteisiin. Kun asiakas sanoo näin - vastaa näin, kun asiakas väittää näin - perustele näin. Hyvä myyjä oli henkilö, joka näytteli sujuvasti käsikirjoituksen mukaan: puhua pälpätti vuorosanansa tarkkaan ja vielä osasi eläytyäkin sanomaansa. Nykyisin valmiit myyntipuheet ja -tekniikat on jätetty myynnin ja asiakaspalvelun oppikirjoista pois. Asiakas kun ei ole enää ennustettavissa oleva olento. Tänään työssään menestyvän myyjän ja asiakaspalvelijan on myyntinäyttämöllä osattava improvisoida. Asiakasta vaaniva pantteri on vaihtunut kameleontiksi, joka vaihtaa väriään asiakkaan tunnetilojen mukaan. Tekniikoiden tilalle on tullut myynnin ja asiakaspalvelun ohjenuoraksi useimmiten kolme K:ta: Kuuntele, Kysele, Katsele. Kuuntele eli anna asiakkaan olla äänessä, koska sillä tavoin on helpompi saada selville, mitä hän haluaa ja tarvitsee. Asiakas määrittelee itse tarpeensa, jonka haluaa ratkaista. Kysy erilaisia tarkentavia kysymyksiä mm. tuotteen käyttötarkoituksista, ominaisuuksista ja kaikesta muusta, myös hinnasta, jotta saat asiakkaan kertomaan enemmän. Näin pystyt määrittämään oikean tuotteen tai palvelun, joka on ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Katsele eli lue asiakkaan elekieltä. Miten asiakas liikehtii, elehtii ja haluaa hänelle elehdittävän: millaista käytöstä asiakas haluaa myyjän peilaavan. Kolme K:ta sopivat ohjeeksi kaikkeen ihmisten väliseen kanssakäymiseen, ei vain myynti- ja asiakaspalvelutyöhön. Näillä kolmella k:lla pääsee elämässä ihmisten kanssa toimiessa pitkälle. Ne auttavat melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa. Kolmen K:n voimalla meitä 70-luvun lapsia vielä kasvatettiin. Piti huomioida toiset ihmiset. Ei saanut olla suuna päänä meuhkaamassa. Kysy, jos et jotain ymmärtänyt. Parempi oli rohkeasti selvittää epäselvät asiat ja myöntää, jos ei ymmärtänyt, kuin olettaa. Tosin ei edellä mainittuja silloin vielä kolmeksi K:ksi määritetty. Myyntiä ja asiakaspalvelua nuorille ja aikuisille opettaessa olen ihmetellyt sitä, miksi oppikirjoihin on pitänyt kirjoittaa näistä itsestäänselvyyksistä erikseen. Oikein ohjeiksi asti. Olemmeko kenties unohtaneet nämä kohteliaaseen käyttäytymiseen liittyvät selvät asiat, kun niistä on erikseen mainittava? Ovatko ne päässeet hautautumaan minä-kulttuurin, kiireen ja teknologian alle? Vai tekeekö asiakkaiden käyttäytymisen ennustamattomuus sen, että koska teorioita ei voi laatia, niin nostetaan yleiset kanssakäymisen ohjeet erikseen esille? Vähän niin kuin kertauksen vuoksi. Molemmat ovat varmaankin totta, ainakin osittain. Veikkaanpa kuitenkin, että teoreettiset teoriat, joissa luokitellaan ihmisiä ja laaditaan stereotypioita, menettävät tänä päivänä yhä enemmän jalansijaa. Historia on muovannut meistä monimutkaisempia olentoja, ja nykyinen yksilökulttuuri sekä melkein kaiken mahdollistava teknologia tukevat tätä. Toisaalta paremmat tutkimusmenetelmät ja lisääntynyt tietomäärä ovat myös lisänneet epävarmuutta, kun saamme yhä parempia, tarkempia tutkimustuloksia käyttäytymisestämme tai itse asiassa tuloksia siitä, ettei teorioita käyttäytymisestämme voi tarkasti kirjoittaa. Eipä ole ihme, jos alkavat entisajan papukaija-, tratti- ja muut myyntitekniikat tuntua lapsellisilta.

Teksti: Paula Kairinen KTM, MAT, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston markkinoinnin lehtori 3


J Ä S E N L E H T I

Urheilu­sponsorointi muutoksen kynnyksellä Teksti: Arto Kuuluvainen Kuvat: Rebellion Sport Ab

Turun kauppakorkeakoulun tutkijoiden Arto Kuuluvaisen ja Arto Ryömän yhdessä Nina Huotarin (Itä-Suomen yliopisto) kanssa kirjoittama artikkeli ”New faces of sports sponsorship” julkaistaan International Journal of Sports Management and Marketing- aikakauslehdessä vuonna 2011.

Urheilusponsorointi on muutoksen partaalla. Siinä missä

yritykset ovat aiemmin pitäneet sponsorointia lyhyen tähtäimen markki­ nointiviestintätaktiikkana, on sen sisältö tänä päivänä muuttumassa yhä strategisempaan suuntaan. Moderni urheilusponsorointisuhde sisältää paljon muutakin kuin kertaluontoisen mainospaikan hankinnan urheili­ jan tekstiilistä tai kaukalon laidasta. Tuoreessa tutkimuksessamme esitte­ lemme urheilusponsoroinnin kehitystä pienimuotoisesta ”puuhastelusta” globaaliksi toimialaksi ja tarjoamme konkreettisen esimerkin modernista sponsoroinnista kuvailemalla SM-liigajoukkue KalPan rakentamaa yri­ tysyhteistyöverkostoa. Sponsorointi, tai yritysyhteistyö kuten sitä nykyään usein

kutsutaan, on kuulunut kiinteästi ammattiurheiluun jo pitkän aikaa. Suomalaisyritysten arvioitiin vuonna 2008 investoineen noin 160 Jääkiekko on sponsorikohteena suosituin.

miljoonaa euroa sponsorointiin, josta urheilun osuus oli noin 60 %. Jääkiekko oli maamme sponsorointikohteista selvästi suosituin noin 27 miljoonan euron osuudella. Suomalaiselle joukkueurheilun sponso­ roinnille on tyypillistä vahva paikallisuus, ja hyvin harva suomalainen urheiluseura onkaan onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä suuryri­ tyksiä tukijoukkoihinsa. Selitys tälle on yksinkertainen; kansainvälinen menestys tuo mukanaan kansainvälistä näkyvyyttä, joka taas herättää kansainvälisten yritysten kiinnostuksen. Suomalaisessa urheilussa jää­ kiekolla on harvinaisen vahva rooli, mutta lajin eurooppalaiset seuratur­ naukset ovat vielä lapsenkengissä. Toisaalta jalkapallossa, joka liikuttaa globaalisti suurimpia pääomavirtoja, suomalaiset seurat toimivat hyvin rajallisin resurssein eivätkä juuri koskaan selviä esimerkiksi eurocupeissa toista karsintakierrosta pidemmälle. Näin ollen maamme seurat eivät voi tarjota merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä yhteistyökumppaneilleen. Kasvattaakseen yhteistyökumppaneidensa investointeja seuraan on suo­ malaisten urheilutahojen siis pystyttävä tarjoamaan tukijoilleen muita­ kin etuja kuin pelkkää näkyvyyttä. Siinä missä valtaosa aiemmista sponsorointitutkimuksista on

keskittynyt lähinnä rahavirtojen kvantitatiiviseen kuvailuun, tässä tut­ kimuksessa päähuomio kiinnittyi urheilusponsoroinnin kohtaamien muutosten tarkasteluun ja konkretisointiin. Tutkimuskontekstiksi valit­ simme suomalaisen joukkueurheilun keskittyen erityisesti ammattilais­ jääkiekko-organisaatioon. Tutkimuksessamme paneuduimme kuopio­ laisen SM-liigaseura KalPa Hockey Oy:n kehittämisprojektiin, jonka tarkoituksena oli lisätä seuran yli 200 yritysyhteistyökumppanin kes­ kinäistä liiketoimintaa. Näin ollen KalPa olisi verkostossa se tekijä, joka auttaisi yrityksiä verkostoitumaan keskenään, ja täten seuran tukemi­ nen synnyttäisi yhteistyökumppaneille aitoa lisäarvoa uusien liiketoi­ mintamahdollisuuksien muodossa. Tätä kautta KalPa uskoi sitoutta­ vansa yritysyhteistyökumppaneitaan pidemmäksi ajaksi ja suuremmilla panostuksilla seuran tukijoukkoihin. Koska KalPa ei suoranaisesti kil­ paile yhdenkään yhteistyökumppaninsa kanssa, voi se toimia puolueet­ tomana yhteistyöverkoston organisaattorina. Lisäksi urheiluseurat ovat kuin luonnostaan asiantuntijoita tiimien ja erilaisten verkostojen (kuten joukkueet) rakentamisessa. Kehitysprojektissa oli mukana myös yliopis­ totutkijoita, mikä on lähes ennenäkemätöntä suomalaisessa kiekkomaa­ ilmassa. Tämän lisäksi kehittämishankkeessa kuunneltiin alusta lähtien tarkalla korvalla myös yhteistyökumppanien edustajien mielipiteitä ja ehdotuksia siitä, miten yritykset itse haluaisivat yhteistyötä kehitettävän. Hanke alkoi nopeasti tuottaa tuloksia, ja ensimmäisiä konkreettisia esi­ merkkejä näistä olivat mm. yhteistyöverkoston jäsenten yhteismarkki­ nointikampanjat sekä yhdessä järjestämät tapahtumat. Järjestelmällinen yritysyhteistyön kehittäminen näkyi

pian myös KalPa Hockey Oy:n yhteistyösopimusten määrässä ja arvossa. Pelikaudella 2008–2009 KalPan liikevaihto kasvoi edelliskaudesta lähes 40 prosenttia, vaikka lokakuussa 2008 seura oli vielä mainostilan myyn­ nissä edelliskautta jäljessä. Tämä on selvä signaali siitä, että seuran part­ nerit alkoivat suunnata investointejaan muille yhteistyön alueille kuin puhtaaseen markkinointiviestintään. Samaan aikaan verkostoitumispro­ jektin kanssa KalPa Hockey Oy pyrki muuttamaan myös organisaationsa myyntikulttuuria niin, että myyntiedustajat alkoivat painottaa verkos­ toitumismahdollisuuksia selvästi aiempaa enemmän myyntipuheidensa 4


J Ä S E N L E H T I

Kauppatieteiden oma strategia julkistettiin

Kauppatieteet etulinjassa kasvun ja hyvinvoinnin luomisessa Kauppatieteellistä opetusta antavat yliopistot ovat laatineet tieteenalan kansallisen strategian pystyäkseen yhä tehokkaammalla yhteistyöllä tuomaan kauppatieteellisen osaamisen koko yhteiskunnan hyödyksi ja kehittääkseen toimintaansa. Kauppatieteelliselle osaamiselle on selkeä, kasvava kysyntä niin Suomessa kuin maailmalla. Strategiaprojektin puheenjohtaja Anssi Vanjoki kuvaa kauppaa ja liiketoimintaa globalisaation keskeiseksi voimaksi, joka kulkee teknisen ja poliittisen kehityksen etulinjassa: ”Kauppatieteet monitieteellisenä tieteen alueena on avainasemassa yliopistojen ja koko kansakuntamme uuden roolin löytämisessä.” Strategian myötä luodaan nyt uudet toimintamallit, joiden myötä alan tavoitteet konkretisoituvat näkyviksi jo lyhyellä aikavälillä. ”Liiketoimintaosaamisen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja korkeimman tason johtajakoulutusta tarvitaan lisää kaikille yhteiskunnan sektoreille. Näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen määrää kasvattamalla ja laatua kehittämällä”, toteaa Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen. Strategian tavoitteiden toteutumisen ydin on uusi Suomen Liiketaloustieteiden Yhdistys, Business Schools Finland ry (BSF). BSF aloittaa toimintansa vuoden 2011 alkupuolella ollen kansallinen ja kansainvälinen edunvalvoja, tutkija ja parhaiden käytäntöjen levittäjä. ”Yhdistys on jäsentensä tavoitteiden toteuttajana luontainen keskustelukumppani mm. ministeriöiden ja elinkeinoelämän kanssa”, toteaa projektin koordinoijana toiminut Suomen Ekonomiliiton Miika Lipiäinen. ”Yhdistys avaa mahdollisuuksia kanssakäymiseen ja vaikuttamiseen, jossa tulokset ovat konkreettisia ja laskennallisia sekä heti yhteiskunnan hyödynnettävissä”, Vanjoki täsmentää BSF:n merkitystä.

Kauppatieteellinen osaaminen tukemaan julkista sektoria ja kasvuyrittäjyyttä

Sponsoriyhteistyön kehittäminen on näkynyt KalPa Hockey Oy:n yhteistyösopimusten määrässä ja arvossa.

sisällössä. KalPan tapauksessa seuran oma arvio oli, että reilut parikymmentä merkittävää uutta yhteistyösopimusta solmittiin niin, että voidaan sanoa yri­ tysyhteistyöverkoston olleen merkittävässä roolissa näiden syntymisen taus­ talla. Harmillisen moni suomalainen urheiluseura on kuitenkin vielä

pahasti jäljessä urheilusponsorointiin liittyvän ajattelutavan muutoksesta, ja suomalaisella elinkeinoelämällä onkin oma roolinsa muutoksen vauhdittajana ja kehitysideoiden lähteenä. Usein yrityksen sponsorointipäätöksistä päättä­ vän johtajan olisikin paikallaan esittää seuran edustajien suuntaan kysymys siitä, mitä hyötyä markkinointi-investoinnista todella on yrityksen kannalta. Jos seuran edustajat osaavat vastata tähän kysymykseen vähintäänkin tyydyt­ tävästi, tuoden esiin myös muita etuja kuin pelkän yrityksen logon näkymisen pelipaidassa, on asiaa seuran sisällä jo selvästi pohdittu. Suuremmat suomalai­ syritykset arvioivat nykyisin hyvin aktiivisesti sponsorisopimusten yrityksel­ leen tuomaa näkyvyyttä vertaamalla sitä vastaavan mainosnäkyvyyden osto­ hintaan sanomalehdissä tai televisiossa. Tämänkaltainen järjestelmällisyys on tullut urheilusponsorointiin jäädäkseen.

Julkisen ja kolmannen sektorin päätöksenteko sekä yritysten mahdollisuus kasvuun ja innovointiin ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta niin oleellisia, että kauppatieteellinen tietämys ja osaaminen valjastetaan strategian myötä paremmin niiden käyttöön. ”Palveluliiketoiminnan osuuden kasvu ja liitännäisyys tuotepohjaiseen liiketoimintaan on hyvin keskeinen trendi ja kauppatiede tämän kehittämisen kannalta juuri se tieteen alue, jonka osaamisen kautta uutta hyvinvointia voidaan yhteiskunnassa luoda”, Vanjoki toteaa. Kauppatieteellistä opetusta antavat yliopistot tarjoavat osaamistaan päätöksenteon avuksi, talouden kehittämiseksi sekä julkisten hankkeiden ja selvitysten tueksi. ”Kauppatieteellisen koulutuksen tarjontaa ja tutkimusongelmien asettelua kehitetään myös tukemaan niin globaalia kuin kotimaista kasvuyrittäjyyttä”, Lipiäinen lisää strategian tavoitelistalle. Kauppatieteellisen tutkimuksen rahoittamisen selkeyttämiseksi strategiassa ehdotetaan, että kauppatieteet siirretään Suomen Akatemiassa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta omaan kauppatieteille perustettavaan toimikuntaan. Samoin tavoitteena on, että Suomen Akatemiassa ja Tekesissä kehitetään liiketaloustieteille omia ohjelmia. Kauppatieteiden kansallinen strategia julkistettiin Helsingissä tiistaina 9. marraskuuta. Strategiaprojektissa olivat mukana kaikki Suomen kauppatieteitä opettavat ja tutkivat yliopistot sekä laaja joukko sidosryhmiä. Suomen Ekonomiliitto SEFE toimi projektin koordinaattorina. Lisätietoja: Varatoimitusjohtaja Anssi Vanjoki, Nokia, puh. +358 (0)400 536 172 Professori Tapio Reponen, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, puh. +358 (0)2 333 5900 Projektipäällikkö Miika Lipiäinen, Suomen Ekonomiliitto SEFE, puh. +358 (0)400 484 576 5


J Ä S E N L E H T I

Uusi puheenjohtaja sek Turun Seudun Ekonom Yhdistyksemme syyskokouksessa on perinteisesti valittu uusia jäseniä johtokuntaan erovuorossa olevien tilalle. Johtokuntalaisten kausi on kolmen vuoden mittainen ja tänä vuonna erovuorossa oli peräti kolme henkilöä, joista yksi puheenjohtaja. Jonkin loppu on aina jonkin uuden alku. Tässä ensiesittelyssä johtokuntatyöskentelynsä alkutaipaleella olevat uudet jäsenet sekä yhdistyksemme uusi puheenjohtaja.

VILLE NIUKKO (puheenjohtaja) Yhdistyksemme uusi puheenjohtaja on paljas­ jalkainen turkulainen. Olen syntynyt Turussa, käynyt lukion Turussa, valmistunut kauppa­ tieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakou­ lusta ja ollut lähes aina töissä Turun alueella. Tosin nykyisessä työssäni kunnallisalan kon­ sultointi- ja kehittämistehtävissä saan tutustua myös maamme muihin osiin. Yhdistyksemme toiminta tuli itselleni tutuksi jo opiskeluaikoina. Toimiessani yli­ oppilaskunnan hallituksen puheenjohta­ jana minulla oli mahdollisuus olla läheisessä yhteistyössä yhdistyksen silloisen johtokun­ nan kanssa. Toisaalta myös Turun kauppa­ korkeakoulu on minulle varsin tuttu, koska olen työskennellyt korkeakoulussa useamman vuoden ajan. Kuten tunnettua, on yhdistys jo kauan tehnyt hyvää yhteistyötä niin opis­

6

kelijoiden kuin kauppakorkeakoulun kanssa. Tavoitteenani onkin tiivistää tätä yhteistyötä entisestään. Perusteellisemmin yhdistyksen toimintaan olen päässyt tutustumaan kahden viime vuo­ den aikana, jotka olen toiminut Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokunnassa. Ensimmäisenä vuotena toimin toisena tapahtumavastaavana ja viime vuonna varapuheenjohtajana. Lisäksi olen saanut osallistua SEFEn vuosittaisiin liit­ tokokouksiin, jotka ovat olleet erinomaisia val­ takunnallisia verkostoitumistilaisuuksia sekä antaneet hyvin tietoa SEFEssä käynnissä ole­ vista asioista. Kuluneet vuodet johtokunnan jäsenenä ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja antoi­ sia. Puheenjohtajana minulla on nyt mahdol­ lisuus ja velvollisuus luotsata yhdistystämme perinteitä kunnioittaen kohti uusia tuulia. Päätökseeni ottaa puheenjohtajuuden haaste vastaan vaikutti suuresti myös tieto siitä, että johtokunta on kokoonpanoltaan ja toiminta­ tavoiltaan sellainen, jossa on mukava toimia

ja jossa voi varmasti luottaa siihen, että kaikki johtokunnan jäsenet kantavat vastuunsa yhtei­ sesti sovittujen asioiden hoitamisesta. On ilo päästä johtamaan puhetta porukassa, jossa sitä puhetta ja tekemisen meininkiä riittää!

KIMMO HAAPASALO (nuoret ekonomit ja opiskelijajäsenet) Opiskeluaikani oli ”karavaanarin kultaaikaa”. Silloinen aktiiviurheilu-urani mää­ ritteli opiskelupaikkani Oulusta Jyväskylän kautta Barcelonaan, ja lopulta otin paperit ulos Jyväskylän yliopistosta viitisen vuotta sit­ ten. Kansantaloustieteen pääaineopintojani vahvistin lisäksi suhteellisen laajalla sivuaine­ paketilla. Urheilu-ura on vaihtunut täysipäi­ väiseen työuraan, mutta sydämeltäni olen edel­ leen suuri aitajuoksija ja liikunta on vahvasti mukana koko perheemme arjessa.

Ville Niukko

Kimmo Haapasalo

Samuli Killström

Kuva: Hanna Tuomarmäki

Kuva: Ville Niukko

Kuva: Newsec Asset Management Oy:n arkisto

Paula Kairinen

Kuva: Paula Kairisen kuvaarkisto


J Ä S E N L E H T I

kä kolme uutta konkaria mit ry:n johtokunnassa

Tekstikooste: Sanna Repo

Juho Harmaa odottaa kaudeltaan yhteistyötä Turun Seudun Ekonomien kanssa. Työ taasen on tuonut tieni VarsinaisSuomeen tultuani valituksi Naantalin kan­ santerveystyön kuntayhtymän talousjohtajaksi Naantaliin. Viimeiset kaksi vuotta olen työs­ kennellyt tuotepäällikkönä Kuntamaisema Oy:ssa, jossa olemme tarttuneet kunta­ kentän palvelutoiminnan läpinäky v y y­ den ja toiminnanohjauksen parantamiseen. Yksinkertaistaen: mihin kuntien eurot mene­ vät ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. TSE ry:n toiminta on tullut itselleni tutuksi syksystä 2007, jolloin aloin käydä yhdistyksen tilaisuuksissa. Jäin koukkuun. Kuulin ystävien ja tuttujen kautta, että johtokuntatyöskente­ lyssä on tekemisen meininki: ei imetä peuka­ loa, vaan kädet uskalletaan  työntää  mutaan heti. Tiimi vaikuttaa energiseltä ja monipuo­ liselta, minkä vuoksi odotankin johtokunta­ vuosilta laadukasta toimintaa ja hyvää yhteis­ työtä jäsenten kanssa.  

SAMULI KILLSTRÖM (talous) Keväällä 2008 Turun kauppakorkeakoulusta valmistumiseni jälkeen olen vaikuttanut pää­ asiassa pääkaupunkiseudulla kiinteistöalan tehtävissä. Yrittäjyyden pääaineopiskelijana olen jälleen hyvä esimerkki siitä, miten kauas pääaineesta ekonomin työtehtävät voivat heti valmistumisen jälkeen viedä. Ennen kaikkea haluan pääkaupunkiseu­ dulla tuoda esille ajatusta siitä, että ”elämää on kehä III:n ulkopuolellakin” ja että laadukasta kauppa­tieteellistä opetusta ja aktiivista ekono­ mitoimintaa on myös Turussa. Tämän viestin viemisessä haluan olla vahvasti mukana ja pitää tällä tavalla aktiiviset suhteet myös Turun seu­ dulle, vaikka työtehtävät jatkossakin todennä­ köisesti sijoittuvat pääkaupunkiseudulle. Erityisesti valmistumiseni jälkeen sekä Ekonomiliiton että Turun Seudun Ekonomit ry:n paikallinen toiminta alkoivat kiinnostaa, ja näissä on ollut mielenkiintoista olla mukana. Vastaan jatkossa yhdistyksen talousasioista, jotka tulevat olemaan hyvin tarkan ihmisen käsissä. Toiminnassa käytetyille euroille tulee siis jatkossakin olla perusteltu ja hyvä syy. Uskon, että seuraavat kolme vuotta tulevat ole­ maan oppimisen, mutta ennen kaikkea aktiivi­ sen yhteistyön aikaa.

PAULA KAIRINEN (viestintä) Näin viime keväänä Tse ry:n ilmoituksen, jossa haettiin jäsenlehteen avustajia, ja ilmoit­ tauduin mukaan lehden tekoon. Osa teistä on ehkä lukenutkin parissa viime lehdessä olleet kolumnini. Kiinnostukseni johtokuntatyös­ kentelyä kohtaan kasvoi pikkuhiljaa, kun sain tutustua silloisiin ja nykyisiin mukaviin, sym­ paattisiin ja fiksuihin johtokunnan jäseniin. Vuonna 1998 valmistuin Jyväskylän yli­ opistosta kauppatieteiden maisteriksi. Opiskelutovereiden muuttaessa työn perässä pääkaupunkiseudulle tämä savolaistyttöpä muutti rakkauden perässä Turkuun. Ja hyvin olen juurtunut. Markkinointia, viestintää, myyntityötä ja asiakaspalvelua on kahdeksassa eri työpai­ kassa, eri toimialoilla, yksityisellä ja julkisella sektorilla, työntekijä-, asiantuntija- ja esimies­ tasolla tullut tähän mennessä tehtyä ja näh­ tyä. Viimeiset puolitoista vuotta olen toimi­ nut Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa, ensin liiketalouden opettajana ja viime syk­ systä lähtien markkinoinnin lehtorina sekä liiketalouspuolen aikuiskoulutusvastaavana. Viihtynyt olen ja todella! Työssäni saan yhdis­ tää vuosien myötä kertyneen teoriaopiskelun sekä käytännön monipuolisen työkokemuksen. Opetustyötä täydentävät erilaiset projektit sekä liiketalouspuolen koulutusten markkinointi- ja myyntityö. Kotona liikaa vauhtia rauhoittamas­sa ovat it-alalla yrittäjänä toimiva puoli­so sekä 2- ja 6-vuotiaat lapset. Mikään ei pysäytä ajatuksia paremmin tähän hetkeen kuin 2-vuotias pella­ vapää, joka ottaa paikkansa äidin sylissä. Lisäksi johtokunnassa jatkavat seuraavat henkilöt: Nina Hamburg, yhdistyksen varapuheenjohtaja ja jäsenlehden päätoimittaja Katri Kronström, tapahtumavastaava Sanna Repo, tapahtuma- ja koulutusvastaava Anu Suominen, yrittäjyysvastaava

Esittelyssä TuKy ry:n uusi puheen­ johtaja Tiistaina 23.11.2010 pidettiin Turun kauppa­ tieteiden ylioppilaiden syyskokous, jossa valittiin yhdistyksen hallitus ja puheenjohtaja vuodelle 2011. Puheenjohtajaksi valittiin Juho Harmaa. Juho Harmaa on turkulainen kolmannen vuoden markkinoinnin pääaineopiskelija. Juho on toiminut aikaisemmin markkinoinnin ainejärjestö M-klubin puheenjohtajana ja työskennellyt seitsemän vuotta yrittäjänä markkinoinnin alalla. Hän jättää vuodenvaihteessa työelämän ja M-klubin puheenjohtajuuden voidakseen keskittyä Turun kauppatieteiden ylioppilaiden toimintaan. Painopistealueiksi Juho nostaa tulevalle kaudelle yliopistojen yhdistymisprosessin jatkamisen ja kylterien edunvalvonnan. Hän näkee myös tärkeänä yhteistoiminnan kehittämisen Turun seudun ekonomien ja alumnien kanssa. Juho viettää vapaa-aikansa mielellään Ruissalon viheriöillä sekä lenkkeilyä ja kamppailulajeja harrastaen. Juho odottaa innolla tulevan vuoden tuomia haasteita ja mielenkiintoisia kokemuksia.

Teksti: Mikko Leino Kuva: Juho Harmaan kuva-arkisto

7


J Ä S E N L E H T I

Mitä viestinnälle oikein tapahtuu? Markkinointiviestinnän dosentti Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu/Turun yliopisto Kuva: Turun kauppakorkeakoulun kuva-arkisto

Sana, joka tällä hetkellä kaikkein useimmin liitetään viestintä-sanan eteen, on ”sosiaalinen”. Sosiaalinen media ja sosiaalinen viestintä. Sanotaan jopa, että nuo ovat tuoneet niin suuria muutoksia viestinnän alueelle, että mikään ei ole enää kuin ennen. Onko sitten niin? Vai onko viestinnässä edelleen – vahvojen muutosten rinnalla – myös ikuisia totuuksia?

P

erinteisesti markkinointiviestintään on luettu henkilökoh­ tainen myyntityö, mainonta, menekinedistäminen, suhde­ toiminta, sponsorointi ja mediajulkisuuden hyödyntäminen. Kaikki nuo keinot ovat edelleenkin olemassa ja niitä käytetään. Mainostajien Liiton viimeisimmän mainosbarometrin mukaan erilaisia markkinointiviestinnän panostuksia lisää ensi vuonna 40 % Liiton jäsen­ kunnasta. Perinteinen mainontakin kiinnostaa edelleen, mutta suurim­ mat kasvut ovat verkkomedian käytössä; sen osuus (12,5 %) on noussut jo ohi aikakauslehtimainonnan. Ja sosiaalista mediaa (esim. Facebook, Twitter, YouTube) aikoo hyödyntää 94 % barometrin kyselyyn osallistuneista yri­ tyksistä. Ja hyödyntäjien joukossa on nykyään yritysten lisäksi myös iso joukko julkisen sektorin organisaatioita. Sosiaalinen media on aina ollut. Aiemmin tuo word-of-mouthiksi kutsuttu viestintä kulki tuttujen kesken. Nyt nuo samat tarinat kulkevat keneltä tahansa kenelle tahansa verkon välityksellä – ja nopeasti. Aikaisemmin puhuttiin myös mielipidevaikuttajista ja kaksivaihehy­ poteesista, jolloin viestintä välitettiin yhteisön vaikuttajayksilön kautta ja näin toivottiin viestin olevan uskottavampi ja tehokkaampi. Tätä samaa tapahtuu nykyäänkin, kun markkinoijat hyödyntä­ vät esimerkiksi blogien kirjoittajia ja hei­ dän kykyään vakuuttaa verkkoyhteisöjään vaikkapa tiettyjen tuotteiden tai yritysten hyvyydestä. Eilen ja tänään kuitenkin sama haaste: miten tunnistaa todelliset mielipidevaikuttajat.

ja yhteisöjen aktivoiminen. Tätä tekevät kansainvälisesti esimerkiksi sekä Nokia tuotekehitystyössään että Savonlinnan Oopperajuhlat luodessaan uudenlaista yhteisöoopperaa, Opera By You. Aiemmin mainitsemani viestinnän keinojen luettelo on nyky­ ään vajaa. Ennenkin on toki korostettu viestinnän kaksisuuntaisuutta, mutta markkinointiviestintä on kuitenkin ollut markkinoijan kontrolloi­ maa viestintää, jossa merkityksellistä on ollut kyky puhua vakuuttavasti. Nyt tämän retorisen kyvyn rinnalle on tullut kyky kuunnella ja todella ymmärtää viestinnän kaksi- tai moni­ suuntaisuus. Viestintäkeinot voidaankin jakaa nykyään kolmeen pääluokkaan: oma viestintä (esim. oma verkkoviestintä, myyntityö, suhdetoiminta), mediavies­ tintä (esim. mainonta, mediajulkisuus) ja ansaittu viestintä (sosiaalinen media). Tuo jako myös korostaa sitä, että hyvä yritys tarvitsee hyvän viestinnän lisäksi hyvän toiminnan ja tuotteet/palvelun. Hyvästä voi suostuttelevasti viestiä itse, mutta hyvästä viestivät parhaassa tapauk­ sessa samalla sävyllä myös muut.

Muutoksia on ja osa niistä on mer­ kittäviä. Mikä sitten ei ole muuttunut? Olennaisinta on muistaa, että viestinnän rooli ei ole muuttunut. Viestintä edel­ leen antaa tietoa, vaikuttaa mielipiteisiin ja -kuviin, suostuttelee, karkottaa, saa aikaan päätöksiä ostaa, olla ostamatta, toimia tai pysyä passiivisena. Samoin hyvän markkinointiviestinnän perustana ovat edelleen kohderyhmä- ja tavoiteläh­ töisyys. Mikään keino ei siis ole itsetar­ Nykyiset viestintämuodot koitus; tärkeintä on pohtia, millä vies­ antavat aivan uudenlaisia mahdollisuuk­ tinnän keinoilla, miten, missä ja keiden Viestinnän ammattilainen Pirjo sia kohderyhmien kuunteluun. Yritysten kanssa saadaan aikaan tavoiteltuja vaiku­ Vuokko miettii tulevaisuuden tuleekin miettiä, miten systemaattisesti tuksia omissa kohderyhmissä. Edelleen – viestinnän suuntaviivoja. seurata sitäkin viestintää, joka ei ole sen ja kenties entistä tärkeämpää on tuntea itse lähettämää – vaan kenties sen itse toi­ kohderyhmänsä ja kuunnella sitä, määri­ minnallaan aiheuttamaa. Keskustelupalstoilla ei toteudu edustava otanta tellä tavoitteensa ja kolmanneksi tuntea eri viestinnän mahdollisuudet ja sieltä löytyy joukko yksittäisiä mielipiteitä, mutta nekin voivat lumi­ niin hyvin, että voi muodostaa noista kolmesta toimivia ja vaikuttavia palloilmiön synnyttäessään vaikuttaa paljon. Huonoin vaihtoehto on yhdistelmiä. Edelleen viestinnän hyvyyden kriteeri on sen vaikuttavuus. sosiaalisen median vaikutuksen väheksyminen tai kieltäminen. Paljon parempi vaihtoehto on hyödyntäminen. Mielenkiintoinen muoto tätä on tavoitteellinen yhteisöjen hyödyntäminen, crowdsourcing, tai joukkoälyn

8


J Ä S E N L E H T I

Ekonomina kulttuuripääkaupungissa Teksti: Minna Valtari Kuva: Kristian Eppertin kuva-arkisto

Kristian Eppert työskentelee Turku 2011 -säätiön digitaalisessa tiimissä. Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu on ollut hektistä ja todella kiinnostavaa työtä. Työkuvio on Suomessa ainutlaatuinen ja työnkuva on muuttunut 3,5 vuoden aikana paljon. Kulttuuripääkaupunkia on rakennettu ja valmisteltu jo pitkään, ja nyt vuoden 2011 alussa työn hedelmät alkavat vihdoin näkyä!

K

ristian Eppert opiskeli pääaineenaan markkinointia Turun kauppakorkeakoulussa. Hän keskittyi lähinnä markkinointiviestintään mutta täydensi opintojaan opiskelemalla taloussosiologiaa ja yliopiston puo­ lella mediatutkimusta. ”Olin erityisesti kiinnostunut ihmisten mielikuvista, sekä niiden luomisesta että niihin vaikuttami­ sesta. Olin myös kiinnostunut, miten yhteiskuntamme toimii ja miten ihmiset esimerkiksi saadaan kuluttamaan näiden mie­ likuvien avulla”, Kristian kertoo.

Kristian suosittelee:

Jo ennen valmistumista Kristian työskenteli freelance­

rina mainostoimistoille tapahtumatuottajana. ”Kun kuulin Turku 2011 -hausta, innostuin projektista heti. Olimme saa­ massa juuri lapsen ja halusin jäädä Turkuun, ja Turusta löytyi ainutlaatuinen työtilaisuus”, Eppert sanoo. Eppert työskentelee digitaalisessa kulttuuripääkaupunkitiimissä, jonka vastuulla ovat kulttuuripääkaupungin verkkosivut sekä muu verkkoon liittyvä toiminta. ”Koordinoimme osittain myös ohjelmahank­ keista tehtäviä videotaltiointeja ja itse koordinoin aikaisemmin mediataidekilpailu Live 2011 Gran Prix’tä.”

Euro­cultured -katu­kulttuuri­ festivaali 21.-22.5. Kristian Eppert työskentelee Turku 2011 -projektissa.

”Kun aloitin Turku 2011 -säätiössä, tein tapahtumatuotantoja, koska minulla oli jo kokemusta

siltä alalta. Toteutin muun muassa Etsi kipinä kaupunkiseikkailua. Myöhemmin siirryin kulttuu­ ripääkaupungin digitiimiin. Työni kulttuuripääkaupunkihankkeessa on siis ollut varsin monipuo­ lista”, Kristian kertoo. ”En aiemmin suunnitellut, että haluaisin lähteä töihin juuri luovalle alalle. Aluksi olin kiinnostunut etenkin yritysmaailmasta ja mainostoimistoissa työskentelystä, mutta tilaisuuden tullen lähdin kokeilemaan ja oppimaan erilaista toimintaa.” ”Kauppakorkeakoulun markkinoinnin opinnoista sain ainakin pyrkimyksen asiakaslähtöi­

syyteen, eli yritän aina nähdä asioista sen toisen puolen. Koulutukseni oli hyvä pohja työhön myös luovalla alalla”, Kristian sanoo. ”Vaikka ei työni varmastikaan ole kovin paljon erilaisempaa kuin muidenkaan ekonomien, jotka työskentelevät projektinhallinnassa. Työni on pitkälti asioiden jär­ jestämistä, organisointia, suunnittelua ja toteutusta.” ”Mediataidekilpailu Live 2011 Gran Prix’n koordinointi oli mielenkiintoisinta, mitä olen teh­

nyt Turku 2011 -säätiössä. Kilpailu oli kansainvälisesti merkittävä ja osallistumisia tuli kaikkialta maailmasta”, Kristian kertoo. Kilpailuun osallistui niin webbiprojekteja, online-pelejä, audiovisu­ aalisia teoksia kuin interaktiivista mediataidetta, ja niitä jalkautetaan Turkuun ihmisten nähtäville vuoden 2011 aikana. Kulttuuripääkaupungin tekijöistä harva on opiskellut kauppatieteitä. Kristianin mukaan

monet tekijät tulevat erilaisilta taustoilta, mutta yhdessä työskennellessä hän on huomannut, että erilaisuutta ei kuitenkaan ole niin paljon. ”Asioita hoidetaan ammattimaisesti ja tehokkaasti, kun työskennellään yhteisten päämäärien eteen.”

Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelutyötä on tehty kauan ja kiirettäkin on pitänyt jo

pitkään. ”Kyseessä on valtava kokonaisuus erilaisia tapahtumia ja projekteja, joten koordinointia ja valmistelua on riittänyt. Näin kulttuuripääkaupunkivuoden alussa on todella jännittävää, kun työn hedelmät alkavat pikkuhiljaa näkyä”, Kristian toteaa. ”Kulttuuripääkaupungissa järjestetään todella erilaisia tapahtumia oopperatuotannoista päivittäisiin kaupunkitaidetempauksiin. Kaikille löytyy varmasti runsaasti itseään kiinnostavaa koettavaa!

Katukulttuurifestivaali tuo esille eurooppalaista katukulttuuria mm. visuaalisen taiteen, katutanssin, musiikin ja action sports -lajien kautta, unohtamatta tietenkään ruokaa, työpajoja ja taidekäsityöläisiä. Taiteilijoiden vetämissä työpajoissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi oman graffitin, tanssin tai rap-biisin tekemistä. Festivaalipäivien aikana voi seurata myös eurooppalaisten nykytaiteilijoiden työskentelyä, kun ankkurit ja veneet saavat uuden ilmeen. Esiintymislavoilla nähdään mielenkiintoisia bändejä ja tanssijoita. Ilmaistapahtuma esittelee jopa 300 taiteilijaa ja artistia yli kymmenestä Euroopan maasta.

Taistelu 2011 Taistelu 2011 vyöryy Paavo Nurmen stadionille luonnonvoimien lailla. Huikeat visuaaliset efektit ja maaginen musiikki ovat valloillaan suurteoksessa, jossa liikutaan teatterin, tanssin ja kamppailun välimaastossa. Ohjaaja Kari Heiskanen tuo Paavo Nurmen stadionille huikeiden visuaalisten efektien kuvittaman teoksen, jossa taistelu hyvän ja pahan välillä lähestyy rituaalisuutta. Tuli, vesi ja puhurit piiskaavat matkalaisia eteenpäin pienoismaailmassa, jonka kohtaamisissa taistellaan olemassaolon oikeutuksesta. Esitykset 31.8., 2.9. ja 3.9. Paavo Nurmen stadionilla.

9


J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta, www.sefe.fi. Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Koulutusta Aamiaisseminaari 15.2. klo 8.00, Turun kauppakorkeakoulu: ”Ekono­ mina kulttuuriorganisaatiossa”. Linnateatterin markkinointipäällikkö Maria Koponen. Ilmoittautumiset 3.2. mennessä www.sefe.fi. Tilaisuus on maksuton jäsenille. Sosiaaliset mediat. Ke 16.3. klo 17.00 kokoustila Alvarium, Puutarhakatu 8 B. Mitä sosiaalinen media on? Miten siellä voi toimia? Jos tunnet itsesi vielä epävarmaksi sosiaalisen median suhteen, tule kuuntelemaan sen erilaisista mahdollisuuksista. Koulutuksen aikana keskitytään kokonaisuuksiin ja sosiaalisen toiminnan merkitykseen netissä, konkreettisin esimerkein höystettynä. Kouluttajana Minna Valtari. Tilaisuudessa kahvitarjoilu ja emäntänä toimii Sanna Repo. Tilaisuus on maksuton jäsenille.

Yritysvierailut Liedon Vanhalinna. Tervetuloa tutustumaan Liedon Vanhalinnaan ke 9.2. 2011 klo 17.30–19.30. Tarjolla Vanhalinnan esittely, museokierros ja pientä iltapalaa. Tilaisuus on avec-tilaisuus. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä www.sefe.fi. Liedon Vanhalinna on yhden maan merkittävimmän esihistoriallisen linnavuoren kupeella sijaitseva museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskus, jossa menneisyys ja nykypäivä kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Vanhalinnan yli 80 hehtaarin maa-alueet ja 13 rakennusta käsittävä kartanokokonaisuus sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkätien varrella. Liedon Vanhalinnan toiminnasta vastaa Turun Yliopistosäätiön vuonna 1998 perustama Liedon Vanhalinna -säätiö. Osoite: Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna. Ajo-ohje: Noin 5 km Turusta Hämeenlinnan suuntaan 10-tietä, josta opasteet (Vanhalinnan museo ja linnavuori) Vanhalle Härkätielle, jota kuljetaan noin 1,4 km. Linja-autolla: Vanhalinnaan pääsee myös TLO:n linja-autolla nro 280 (www.tlo.fi/pdf/talvi_2010/lieto_aikataulumuutos.pdf). Hämeentien Vanhalinnan pysäkiltä vajaan kilometrin kävelymatka Keskiortentietä pitkin. Tarvittaessa sovimme kimppakyydistä. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteys toimistoon. Audi Center Turku. Tiistaina 29.3.2011 klo 17.30, Rieskalähteentie 89, Turku. Audi Center Turku on osa Turun VV-Auto Oy:tä. Illan aikana tutustutaan yritykseen ja uusiin upeisiin Audi-malleihin sekä kuullaan tarinaa Audin historiasta. Halukkaille koeajomahdollisuus. Tarjolla pientä naposteltavaa. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin. Artek Turku. Tiistaina 5.4.2011 klo 18.00, Linnankatu 3, 20100 Turku. Luvassa mielenkiintoinen jäsenilta Artekissa, jossa käydään läpi Artekin historia yritystarinan kautta ja tutustutaan modernin muotoilun maailmaan. Tunnelmallinen myymälä kutsuu ihastumaan designklassikoihin ja inspiroi sisustamaan. Illan emäntänä toimii Artekin myymäläpäällikkö Miia Tammisto ja TSE Ry:n johtokunnan puolesta Katri Kronström. Ilmoittautumiset viimeistään pe 25.3. mennessä. Mukaan mahtuu 40 jäsentä. Lisätietoja Artek Turku -myymälästä: www.artek.fi/fi/contacts/stores/3.

Muut tapahtumat Avantouinti ma 7.2.2011. Tervetuloa tutustumaan Turun Avantouimarit ry:n toimintaan maanantaina 7.2.2011 klo 17.30 alkaen. Kuulemme lyhyen alustuksen avantouintiharrastuksesta, jonka jälkeen kaikilla mahdollisuus saunoa ja kokeilla avantouintia. Osoite on Rykmentintie 51. Tapahtuma on ilmainen. Uimapuku mukaan. Myös sukat tai pehmeäpohjaiset tossut hyvät laiturilla kävellessä. Sitovat ilmoittautumiset ti 1.2. mennessä. Tapahtuman emäntänä toimii Sanna Repo.

10

Keski-ikäisten hiukset -hanke, HAIR-musikaali. Keskiviikkona 16.02.2011 19.00, Logomo, Köydenpunojankatu 14. Turku. Tilaisuus on täynnä mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Opastettu kierros Turun taidemuseossa. Turun kulttuuripääkaupunkihengessä tutustumme oppaan johdolla Turun taidemuseoon ti 22.2 klo 17.15– 18.15, jonka jälkeen vapaata aikaa klo 19.00 asti. Luvassa näyttely Crème de la Crème, joka esittelee Suomen taiteen kultakauden (n. 1880–1910) kerman, mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta sekä ainoastaan Turun taidemuseossa nähtävä turkulaisen Otto Mäkilän (1904–1955) tuotantoa esittelevä näyttely Otto Mäkilä – Punainen levoton kipinä. Näyttelyn ytimen muodostavat museon kokoelmaan kuuluvat Mäkilän maalaukset, piirustukset ja grafiikka. www.turuntaidemuseo.fi. Hinta 4 € jäseniltä ja 5 € avecilta, alle 16-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Vip 16.2.2011. Emäntänä toimii Katri Kronström. Hyvää yötä, herra Hakkarainen – koko perheen teatteri. Varattu lisää lippuja uudelle päivälle la 26.3.2011 klo 17 esitykseen. Turun Kaupunginteatterin Pikkolossa esitettävä Mauri Kunnaksen rakastettu Hyvää yötä, Herra Hakkarainen -näytelmä, kaikenikäisille suunnattuna tulkintana. Esityksen kesto 50 min. Esityksen ohjaus Maiju Rautiainen, tekstin dramatisointi Maiju Silfver ja Jouni Röyskö. Mauri Kunnaksen kuvitukselle uskollisen lavastuksen on suunnitellut Maiju Silfver. Rooleissa nähdään Viirusta ja Pesosesta tuttu Jouni Röyskö Herra Hakkaraisena sekä muissa rooleissa Kirsi-Marjut Alén, Jukka Kittilä ja Laura Eriksson. Sitovat ilmoittautumiset torstaihin 17.2. mennessä. Tapahtuman isäntänä toimii Kimmo Haapasalo. Lipun hinta 9 €. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932 viitteellä 05034. Laskiaisrieha ti 8.3. 2011. Koko perheen pulkkailua ja laskiaispullia Hirvensalon laskettelurinteellä. Tilaisuudelle kelivaraus, joten tilaisuudesta tiedotetaan lähempänä tarkemmin. SEFEn Naistenpäivän kiertue jalkautuu 10.3.2011 Turkuun Panimoravintola Kouluun. Teemana: ”Hyvä elämä on mahdollista joka päivä”. Olenko miettinyt, mitä hyvä elämä tarkoittaa juuri minulle. Ovatko päiväni liian täynnä tekemistä ja pakkopullaa? Pitäisikö miettiä, mitkä ovat minun oman elämäni tärkeät asiat? Mitä jos suunnittelisin ja toteuttaisin itselleni paremman elämän? Puhujina ajankohtaisia vaikuttajanaisia. Ilmoittautuminen Naistenpäivään: www.sefe.fi. -> Tapahtumat ja koulutukset. Turun Seudun Ekonomit ry:n kevätkokous. 30.3.2011 klo 17.30 Svenska Klubben, Aurakatu 1, 20100 Turku. Lisätietoja ja kokouskutsu lehden takakannessa. Turkulaisen Aurinkobaletin 30-vuotisjuhlateos Tanssiva torni. 28.4.2011 klo 19.00, LOGOMOssa, Köydenpunojankatu 14, Turku. Tilaisuus on avec-tilaisuus. Hinta jäsenille 20 ja avecille 25 euroa, (opiskelija, työtön, varusmies, lapsi, alle 18 v. 15 euroa) Ilmoittautumiset 28.3.2011 mennessä www.sefe.fi . Turun Seudun Ekonomit ry:n tilinumero Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Viite 28040. Turkulaisen Aurinkobaletin 30 -vuotisjuhlateos Tanssiva torni kohoaa kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 kohti Turun taivaita. Kymmenen metrin korkeuteen kohoavan tornin mysteeri avaa ihmisyyden ytimen: energiaa, luovuutta ja unelmia pursuavan sielun. Tanssiva torni tarjoaa todellista taikuutta, henkeäsalpaavia temppuja, hämmästyttäviä vatsastapuhujia ja koulutettuja hirviöitä kaukaisilta meriltä. Tanssia, fyysistä teatteria ja musiikkia yhdistävä teos tuo yhteen taiteilijoita Suomesta, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista. Teoksen konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Aurinkobaletin vakiovieras, maineikas venäläisnero Sasha Pepeljajev. Esiintyjinä on Aurinkobaletin lisäksi mm. moskovalainen Apparatus Theatre ja pietarilainen Engineering Theatre AKHE. Tornin on suunnitellut newyorkilaisarkkitehti Pavel Pepeljajev. (Lähde: www.logomo.fi) Logomo on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden päänäyttämö, Köydenpunojankatu 14, Turku. 7.5.2011 Borrowed Light. Lauantai klo 19.00, Logomo, Köydenpunojankatu 14. Turku. Yhdistys on varannut jäsenille lippuja näytökseen. Tule siis nautti-


J Ä S E N L E H T I

maan ainutlaatuisesta yhdistelmästä tanssia ja elävää musiikkia. Katso paikkatilanne www.sefe.fi ja mahdolliset peruutuspaikat toimistolta tsery@co.inet.fi. Lippujen hinnat 34 euroa. Viite 07058. Turun Seudun Ekonomit ry:n tilinumero Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932 Merkurin Luosto -maja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille. Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja löytyy 7 hengelle. Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä. Huoneistossa ei ole pakastinta. Tiedustelut tsery@co.inet.fi

KIINNOSTAAKO YRITYSTÄSI VALISTUNUT JA VAURAS OSTAJAKUNTA?

Nuoret ekonomit Turun Seudun Ekonomit ry:n ja TuKY ry:n yhteiset sitsit pe 21.1.2011. Tervetuloa jo työelämässä olevien sekä opiskelijoiden yhteiseen juomalauluiltaan Parkille pe 21.1.2011 klo 19.00 alkaen. Sitsien hinta on 20 € valmistuneilta sekä 10 € opiskelijoilta. Hintaan kuuluu ruokaa, juomaa sekä hyvässä seurassa lauleskelua. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viitteellä 21018. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 14.1. Illan isäntänä toimii Kimmo Haapasalo. Uusien jäsenien ilta. Ma 28.2. klo 17.00 kokoustila Alvarium, Puutarhakatu 8 B. Toivotamme kaikki vuonna 2010 Turun Seudun Ekonomit ry:n jäseneksi liittyneet tervetulleiksi kuuntelemaan yhdistyksen toiminnasta, verkostoitumaan sekä kertomaan jäsenten ajatuksia yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Uudet jäsenet kutsutaan tilaisuuteen vielä henkilökohtaisesti. Tilaisuudessa kahvitarjoilu ja illan isäntänä toimii puheenjohtaja Ville Niukko.

Opiskelijoille Opiskelijoiden sijoitusilta to 26.1.2011. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille suunnattu sijoitusilta yhteistyössä Turun Seudun Ekonomit ry:n ja Turun Seudun Osuuspankin kanssa. Illan aikana kuullaan ekonomitarinoita sekä tiukkaa tietoa pörssi- ja sijoitusasioista. Illan emäntänä toimii Sanna Repo. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset Raisa Räisänen/Kylli.

Salossa tapahtuu

Ilmoittelu Turun Seudun Ekonomien lehdessä kannattaa. Tavoitat edullisesti paikalliset päättäjät ja aktiiviset opiskelijat. Lehti tutkitaan tarkasti kannesta kanteen ja joka lehdessä on ilmoituksia rajoitettu määrä. Lehden levikki on 3 500 ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Aukeama 1300 €

420 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

Kokosivu 700 €

186 mm x 270 mm tai 210 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

Puoli sivua 350 € VAAKA 186 mm

x 133 mm tai 210 mm x 148 mm + 3 mm leikkuuvara

PYSTY 90 mm x 270 mm tai 105 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

1/4 sivua 250 € 90 mm x 133 mm 1/8 sivua 150 € 90 mm x 65 mm Myös bannerimainostaminen nettisivuillamme on mahdollista. Tiedustelut ja varaukset Marjatta Postinen, tsery@co.inet.fi, puh. (02) 469 0680 Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi, puh. 050 355 8888

Yritysvierailu: Yrityssalo Oy ke 2.3. klo 17.30 alk. Tutustumme Yrityssalon toimintaan ja mm. Protomoon sekä kuulemme ajankohtaisen alustuksen Salon elinkeinoelämästä tällä hetkellä. Yrityssalo Oy on Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, jonka ydintehtäviä ovat hyvin toimivat yritysten perusneuvontapalvelut sekä sijoittumispalvelut. Tarjolla pientä iltapalaa. Tilaisuus on avoin kaikille jäsenille. Vip 22.2. mennessä. www.yrityssalo.fi, Örninkatu 15, 24100 Salo.

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa´olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa. Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä. Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa. Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe._ ja puh 020 693 200. Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tilaisuuksien maksut Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

TSE ry:n toimisto Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Ville Niukko, p. 050 525 5645, ville.niukko@gmail.com Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa.

11


K o kouskutsu T urun S eudun E konomit ry : n s ä ä ntöm ä ä r ä inen kev ä tkokous 2 0 1 1 Keskiviikkona 30.3.2011 klo 17.30 Svenska Klubben, Aurakatu 1, 20100 Turku. n Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010. Esitetään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu­ vapauden myöntämisestä. n Käsiteltävänä asiana sääntömääräisten asioiden lisäksi esitetään Turun yliopiston varainkeruukampanjaan lahjoitusta: 1 (yksi) euro jäsentä kohti. Lahjoitusasia on siirretty yhdistyksen syys­ kokouksesta 2010 kevätkokouksen 2011 päätettäväksi. n Ilmoittauduthan ystävällisesti 14.3. mennessä kahvitarjoilun vuoksi www.sefe.fi > jäsensivut tai toimistolle tsery@co.inet.fi, puh (02) 469 0680. Kahvit tarjoaa Aktia. n Kaikki jäsenemme – lämpimästi tervetuloa mukaan! n Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme yllätyspalkinnon!

Profile for Turun Seudun Ekonomit ry

Jäsenlehti 1-2011  

Jäsenlehti 1-2011  

Profile for tsery
Advertisement