Jäsenlehti 1-2009 by Turun Seudun Ekonomit ry

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY • JÄSENLEHTI 1/09 •

Joukkueurheilu valmennuksesta oppeja liikkeenjohdolle?

Luovalla hulluudella tuloksekkaaseen myyntityöhön

Kyllit lähellä opiskelijajäseniä

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Puheenjohtajan tervehdys

NO SHOW Tämän lehden ilmestyessä kevät on edennyt maaliskuuhun. Maailman ja Suomen talousnäkymät lienevät vielä sumuisemmat kuin vuoden vaihteessa. Siksi päätin aloittaa uuden ekonomitoimintavuoden yksinkertaisella ja helposti käsiteltävällä teemalla:

Mikä meitä ekonomeja vaivaa? Meitä vaivaa varmasti talouden epävarmuus ja huoli omasta ja läheisten toimeentulosta. Sen lisäksi meitä vaivaa kyvyttömyys hallita omia kalenterejamme. Turun Seudun Ekonomien tilaisuuksien no-show-prosentti on nimittäin noussut huikealle tasolle, 20–30 prosenttiin/tilaisuus. Jokainen yhdistyksen toimesta järjestetty tilaisuus on suuren työmäärän tulos. Useimmat tilaisuudet maksavat yhdistykselle riihikuivia euroja. Viime vuoden rahallinen hävikki oli useita tuhansia euroja ja syynä oli pelkästään se, ettei ilmoittautumisia peruta – ja peruta ajoissa.

Miten voimme tukea TuKY:a, osa 2 Jäsenlehdessä 4/08 totesin, että me ex-tukyläiset voisimme kerätä voimamme ja ju(h)listaa yhden aikakauden loppua: Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta lakkaa olemasta itsenäinen. Olemme yhdistyksessä koonneet ajatuksia ja päässeet ajatuksista suunnitelmiin. Talkoisiin voi ilmoittautua mukaan osoitteessa kirsilevapelto@luukku.com!

Sisällys Puheenjohtajan tervehdys....... 2 Uusia johtokunnan jäseniä..... 3 Uudet Salon alueen yhteyshenkilöt........................ 5 Oikeudenmukaisuus johtamisessa............................ 6 Joukkueurheiluvalmennuksesta oppeja liikkeenjohdolle...................... 7 Kyllit – SEFEn kasvot opiskelijoille............................ 9 Uusi ketterä strategiaprosessi innosti.................................... 9 Autokauppiaan yrittäjätarinan yllättävät käänteet................................ 10 Valmistuvien ekonomien tilaisuus................................ 10 Yritysten terveyttämistä....... 11

Tsery:n kevään toiminnasta

Tuloksekas myyntityö -seminaari............................. 12

Tämän kevään merkittävin tapahtuma on aktiivisen ekonomitoiminnan aloittaminen suurentuneen Salon alueella. Jäsenlehden 4/08 ilmoitukseen tuotti vetäjätiimiin Eeva Nuottasaaren ja Katri Kronströmin. Heidän esittelynsä ja Salon ensimmäisen ”virallisen tilaisuuden” löydät tästä lehdestä.

Tulevat tapahtumat.............. 14

Hyvää kevään jatkoa toivottaen,

Senioritoiminta..................... 15 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Jukka Sillanpää

Kirsi Leväpelto

Kannen kuva: Pasi Leino Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino, Somero ISSN 1797-5964

Toimiston aukioloajat yhtenäistyvät Toimisto palvelee jäsenistöä maanantaista torstaihin kello 9–14 ja on perjantaisin suljettu

Turun seudun ekonomit ry:n uusi pankkiyhteystieto Turun Seudun Osuuspankki 5710042253932 Käytäthän sitä maksuasioissa

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Uusia johtokunnan jäseniä

Nina Hamburg toimii HR-psykologina henkilöstön kehittämiseen liittyvissä työtehtävissä Securitas Oy:ssä, joka on Suomen johtava turvallisuuspalveluyritys. Kaarinassa syntynyt Nina lähti opiskelemaan alkuaan Jyväskylään psykologiaa, mutta huomasi pian myös kauppatieteiden vetävän puoleensa. Lopputuloksena oli, että Nina valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 psykologian maisteriksi ja vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi. Turun seudulle paluu oli itsestäänselvyys. Koti on jälleen Kaarinassa, vaikka nykyinen työ liikuttaa epäsäännöllisen säännöllisesti ympäri Suomea, varsinkin pääkaupunkiseutu on tullut tutuksi. Vapaa-aikaansa Nina viettää aviomiehen ja kissojen parissa sekä pyrkii lenkkeilemään ja lukemaan aina kun aikaa jää.

Sanna Repo on Turun kauppakorkeakoulun kasvatti, joka työssään pyörii henkilöstöasioiden haasteellisessa maailmassa. Valmistuttuaan hän luuli saaneensa opiskelukiintiönsä täyteen, mutta muutaman työelämässä vietetyn vuoden jälkeen ammatillinen kehittyminen ja verkostoituminen alkoi jälleen kiinnostaa. Äitiyslomansa aikana hän alkoi myös aktiivisesti käydä Turun Seudun Ekonomien tilaisuuksissa, jolloin toiminta tuli hänelle tutuksi. Rento ja epämuodollinen ilmapiiri sai hänet innostumaan myös johtokuntatyöskentelystä, joten kuultuaan vapaista paikoista hän päätti heti hakea mukaan toimintaan. ■

Ville Niukko toimii projektipäällikkönä Turun kaupungin keskushallinnossa. Ville on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta KTM:ksi ja pyrkii vielä työn ohessa suorittamaan jatko-opintoja johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa. Turun kauppakorkeakoulu on tullut Villelle usealla tavalla tutuksi, sillä hän on opiskelun lisäksi myös työskennellyt kauppakorkeakoulussa opetus- ja tutkimustehtävissä. Villellä on lisäksi vahva ylioppilaskuntatausta ja hän on edelleen aktiivisesti mukana kehittämässä TuKY:n toimintaa. Ville asuu Turun ydinkeskustassa ja kiittelee työmatkansa ihanteellista lyhyyttä. Hän harrastaa yhdistystoiminnan lisäksi mm. sähly- ja jalkapallon perässä juoksemista sekä erityisesti kesäisin tennistä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Uudet Salon alueen yhteyshenkilöt

Katri Kronström toimii Cash Management -asiantuntijana Nordeassa Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan alueella. Helsingissä ja ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen syntyperäisenä turkulaisena Katri päätti kotiutua vuosi sitten takaisin Turkuun. Työ vie häntä viikoittain ympäri Etelä-Suomea ja Salossa hän työskentelee yleensä muutamana päivänä viikossa. Hän harrastaa yhdistystoiminnan lisäksi aktiivisesti liikuntaa kuten uintia, laskettelua ja tennistä.

Eeva Nuottasaari on koulutusjohtajana Salon seudun koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Salon seudun aikuisopistossa, joka on yksi Salon seutukunnan alueella sekä myös koko Varsinais-Suomessa toimiva työelämän ammatillisen osaamisen ja kehittämisen toimijaorganisaatio. Syntyperältään turkulaisen Eevan tie on johtanut Pohjanmaalla vietettyjen parin vuosikymmenen jälkeen takaisin Varsinais-Suomeen jo vuonna 1980, ensin halikkolaiseksi ja nyt kuntaliitosten myötä salolaiseksi. Pohjanmaalla vietettyjen vuosien loppumetreillä hän valmistui silloisesta Vaasan Kauppakorkeakoulusta vuonna 1980. Tänä päivänä harrastuksista voidaan mainita lukeminen, erilaiset liikuntaharrastukset ja yrittäjäjärjestötoiminta sekä jouten olo, mikä luo pohjan jaksamiselle. ■

Get-together-tilaisuus Salon Seurahuoneella ti 21.4. klo 18

Tunneosaaminen, kriittisten esimiestilanteiden sensitiivi to 7.5. klo 14. Lisätietoja: www.sskky.fi/aikuisopisto

Grado lifestyle – hyvänmielenilta ti 12.5. klo 17.30. Turuntie 14, SALO Lisätietoa: www.gradolifestyle.fi

Katso tarkemmat tiedot tulevat tapahtumat -osiosta

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Oikeudenmukaisuus johtamisessa Anne Linna, erikoistutkija, Työterveyslaitos, anne.linna@ttl.fi

Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutustilanteessa, johon vaikuttaa ympäröivä työyhteisö. Oikeudenmukainen johtaminen on käsite, joka tiivistää ison osan organisaation toiminnan perusarvoista. Se kertoo organisaation sosiaalisista säännöistä, jotka määrittelevät, miten asioista päätetään ja miten työntekijöitä kohdellaan. Tutkimusten mukaan epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu vaikuttaa myös työntekijöiden terveyteen. Työntekijä odottaa saavansa oikeudenmukaista kohtelua ja palkitsemista työssään, jolloin vastapainoksi hän antaa työpanoksensa ja lojaaliutensa organisaatiolle. Tällaisen oikeudenmukaisuuden täyttyminen on kuitenkin kyseenalaistettu muuttuvassa työelämässä. Organisaatiot elävät tilanteessa, jossa määräaikaiset työsuhteet ja yleiset säästötoimenpiteet ovat tavallisia. Organisaatioiden on vaikea täyttää kaikkia lupauksiaan esimerkiksi oikeudenmukaisten valintakäytäntöjen ja työpaikkojen pysyvyyden takaamiseksi. Oikeudenmukainen kohtelu onkin nousemassa tärkeäksi tekijäksi vaativassa ja nopeasti muuttuvassa työelämässä.

Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeää? Ihmiset arvostavat oikeudenmukaisuutta, koska se turvaa itselle parhaan mahdollisen hyödyn. Lisäksi on havaittu, että ihminen on kiinnostunut päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuudesta riippumatta siitä, hyötyykö hän itse lopputuloksesta. Tärkeä osa oikeudenmukaisuutta ovat myös työntekijöiden kokemukset heidän kohtelustaan päätöksiä tehtäessä ja niistä tiedotettaessa. Nämä kokemukset syntyvät lähimmän esimiehen ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, sillä lähiesimies toimeenpanee ja ohjaa toimintoja sekä luo työpaikalle sosiaalista rakennetta. Keskeistä on, miten työntekijöitä kohdellaan ja arvostetaan työyhteisön jäseninä sekä oman alansa asiantuntijoina. Kokemus oikeudenmukaisuudesta vaikuttaa ihmisen identiteettiin, itsetuntoon ja minäkuvaan. Lisäksi sitoutuminen yhteisön normeihin on ihmiselle tärkeää.

Miten kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta syntyy? Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yksilö arvioi jonkin asian ja teon oikeudenmukaisuutta pohjalta, joka perustuu hänen käsitykseensä moraalisesta hyvyydestä tai hänen arvomaailmaansa. Arviointi ei ole yhteydessä kehenkään henkilöön, vaan siihen olettamukseen, mitä pidetään yleisesti oikeana ja mitä vääränä. Yksilö samaistaa itsensä työyhteisön oikeudenmukaisuuskokemuksiin. Toisin sanoen, jos joku työyhteisön jäsenistä kokee, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, tästä käsityksestä saattaa tulla yleinen käsitys koko työyhteisössä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että yksilön kokemukset oikeudenmukaisuudesta eivät ainoastaan kuvaa yksilöllisiä eroja vaan myös sosiaalisesti jaettua käsitystä oikeudenmukaisuudesta.

Mitä johtamisen oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan? Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta on jokaisen työntekijän subjektiivinen kokemus, joka koskee päätöksenteon menettelytapojen ja

kohtelun reiluutta. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden arvioon vaikuttavat prosessin kulku, osallisten vaikutusmahdollisuudet ja päätöksentekijän neutraalius. Sääntöinä voidaan pitää päätöksenteon johdonmukaisuutta, puolueettomuutta, oikaistavuutta, edustavuutta ja eettisyyttä. Lähijohtamisessa esimies-alais-suhteen vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Kun päätöksentekijät ovat prosessin aikana rehellisiä, kohteliaita ja osoittavat arvostavansa toista osapuolta, koetaan lopputulos helpommin oikeudenmukaiseksi.

Mitä vaikutuksia oikeudenmukaisella johtamisella on? Oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset vaikuttavat työntekijöiden kokemuksiin ja tuntemuksiin työstä ja työnantajasta. Mitä paremmin organisaatiossa noudatetaan oikeudenmukaisen päätöksenteon ja kohtelun periaatteita, sitä enemmän yksilö kokee, että häntä arvostetaan, häneen luotetaan ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Tämä vaikuttaa yksilön käsityksiin työstä, työyhteisöstä ja organisaatiosta. Tutkimusten perusteella oikeudenmukaiseksi koetussa organisaatiossa työntekijät ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä työhönsä, ja heidän työsuorituksensa on korkealaatuista. Heillä esiintyy vähän stressiä ja sairauspoissaoloja. Työntekijän heikot vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon, esimiehen välinpitämätön, aliarvostava kohtelu ja vähäinen tiedonsaanti ovat yhteydessä työntekijöiden vaihtuvuuteen, varkauksiin työpaikalla ja työpaikkavastaiseen kapinointiin. Koettu epäoikeudenmukaisuus on yhteydessä myös työntekijän tunteisiin, kuten suuttumukseen ja vihaan sekä uni- ja mielenterveyden häiriöihin.

Voidaanko kokemuksia johtamisen oikeudenmukaisuudesta muuttaa työyhteisössä? Juuri valmistuneessa pitkittäistutkimuksessa osoitettiin kehityskeskustelujen merkitys oikeudenmukaisuuskokemusten muovaajina. Tutkimuksessa seurattiin 7906 kuntatyöntekijää, jotka eivät olleet ennen tutkimuksen alkua käyneet kehityskeskustelua esimiehensä kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kehityskeskustelujen koetun hyödyllisyyden yhteyttä työntekijän kokemuksiin päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden arviot oikeudenmukaisuudesta paranivat, kun esimies kävi alaisensa kanssa kahdenkeskisen kehityskeskustelun. Arviot olivat päinvastaisia, jos kehityskeskustelua ei oltu käyty lainkaan. Erityisesti hyödylliseksi koetulla kehityskeskustelulla on mahdollista parantaa työntekijän kokemuksia päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Jos työntekijä koki keskustelun hyödyttömäksi oman työnsä ja siinä kehittymisen kannalta, arviot esimiehen kohtelusta ja päätöksenteon menettelytavoista heikkenivät, jopa enemmän kuin keskustelun käymättömillä. ■

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

JOUKKUEURHEILUVALMENNUKSESTA OPPEJA LIIKKEENJOHDOLLE – PUOLESTA VAI VASTAAN? Arto Ryömä, KTM, Turun kauppakorkeakoulu

rheiluvalmentajia käytetään aktiivisesti liikkeenjohdon kouluttajina. Valmentajat tarjoavat itse oppejaan liike-elämän käyttöön, mutta myös yritysorganisaatiot ovat innokkaasti kutsumassa urheiluympäristön menestyjiä luennoitsijoikseen. Dynaamisessa urheiluympäristössä on osaamisen vaihdantaa tukevia ominaisuuksia, mutta toisaalta myös piirteitä, jotka asettavat johtamistaitojen siirtämisen kyseenalaiseksi. Kun liike-elämän organisaatiot tavoittelevat toiminnassaan yhä parempia tuloksia, yhdeksi toiminnan tehostamiskeinoksi nostetaan entistä onnistuneemmat tavat johtaa. Joht ajuuden teorioita on jalostettu ahkerasti viime vuosisadan alusta lähtien ja ideoiden lähteinä on käytetty moninaisia toimintaympäristöjä. Perinteisesti johtajuutta on määritelty johtajan toimintatapojen ja persoonallisuuden kautta: vuoroin muodissa ovat olleet autok raattiset ja teknisorientoituneet johtamistyylit, vuoroin osallistavat ja johtajuuden sosiaalista ulottuvuutta korostavat tyylit. Yhteisenä ominaisuutena suuntauksissa on ollut vahva johtajakeskeisyys. Kun tänä päivänä on siirrytty yhä enemmän tuotantointensiivi syydestä asiakaslähtöiseen palveluintensiiviseen toimintamalliin, johtajuuden on ollut pakko muuttua. Menestymisen nähdäänkin edellyttävän yhä enemmän jaettua johtajuutta. Vaatimus johtajuuden muuttumisesta kohti jaettua johtajuutta on ollut vahvinta nykyajalle tyypillisissä asiantuntijaorganisaatioissa, joissa henkilöstö ymmärtää merkit yksensä ja oman osaamisensa arvon ja arvioi siksi kohtaamaansa johtamiskulttuuria kriittisesti. Ratkaisuksi asiantuntijoiden johtamiseen on tarjottu tiimien johtamista, johon esimerkkiä on haettu toisenlaisesta toimintaympäristöstä, joukkueurheilulajeista ja niiden johtamisesta. Intuitiivisesti asetelma tuntuukin mielenkiintoiselta. Menestyvässä urheilujoukkueessa toiminta on jatkuvaa yhteistyötä, tiimityöskentelyä, jossa yksilöiden toisiaan täydentävät taidot ovat ratkaisevassa asemassa maksimaalista suoritusta tavoiteltaessa. Yhtä lailla liike-elämän organisaatioissa jokainen yksilö pyrkii osallistumaan kokonaissuorituksen parantamiseen tekemällä omassa roolissaan parhaansa. Sekä liike-elämän että urheilun johtamisympäristöihin voidaan liittää samanlaisia positiivisia määreitä, kuten aikaansaamisen tunne, innostavuus, sitoutuneisuus, yhteisöllisyys, haasteet ja oppimismahdollisuudet. Edelleen kumpaankin toimintaympäristöön kuuluu ankara kilpailu ja sen johdosta vaatimus löytää voittoisa strategia, mistä vastuunkantajina ovat ennen muuta yritysjohtajat ja urheiluvalmentajat. Useat liike-elämän yritykset ovatkin innostuneet ideasta kehittää henkilöstönsä johtamisosaamista siirtämällä oppeja äärimmäisen kilpailuintensiivisen toimintaympäristön huipulta, joukkueurheilulajeissa menestyneiltä valmentajilta. Urheiluvalmentajien uskotaan kouluttavan saumattoman tiimityöskentelyn rakentamisesta ja erityisesti sen johtami-

sesta, tiimijohtamisesta. Epäilemättä joukkueurheilu on tiimityöskentelyä puhtaimmillaan, mutta on mietittävä, sopivatko urheiluympäristön johtamisopit erilaiseen toimintakon tekstiin, kuten liike-elämään. Analogia tiimin ja urheilujoukkueen tai tiimijohtamisen ja joukkueurheiluvalmentamisen välillä ei ole niin itsestään selvä kuin kielellinen yhteensopivuus antaa ymmärtää. Omat tutkimukseni jääkiekkovalmentajien johtamiskäyttäytymisestä viittaavat siihen, että suomalainen valmentaja on toiminnassaan huomattavasti liike-elämän kollegojaan autok raattisempi. Suomalaiseen joukkueurheiluvalmentamiseen liittyy se, että valmentaja käskee ja urheilija toteuttaa. Ankarimmillaan tämä näkyy diktaattorimaisena ja karkeana käskyttämisenä, jossa viestien virta on asiantuntijoiden johtamiseen sovellettuna liian yksisuuntaista. Autokraattista johtamiskäyttäytymistä ei urheilupiireissä pidetä kuitenkaan automaattisesti epäsoveliaana, vaan jopa toivottavana. Urheilualan lehdistöstä on viime aikoinakin ollut luettavissa, miten suomalaiset jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat mieluummin välttävät vastuunkantoa ja toivovat johtajakseen vahvaa auktoriteettia, joka kertoo mitä ja miten tehdään. Yritysten ja urheilumaailman johtamiskonteksteista voidaan löytää myös muita eroavaisuuksia. Toimintaympäristöt saatetaan todeta niin poikkeaviksi, että johtajuusmallien siirtäminen sellaisenaan täytyy kyseenalaistaa. Joukkueurheilussa, toisin kuin liike-elämässä, tiimityöskentely on välttämätöntä. Menestystä tavoittelevalta huippujoukkueelta vaaditaan ennen kaikkea tiimityöskentelyn yhtenäisyyttä, mutta yhtenäisyyden pohjustavat säännöt, normit ja toimintamallit saattavat urheilukontekstissa olla valmentajan laatimia. Menestys vaatii yksilöiden sitoutumista yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, mutta myös alistumista määräyksiin. Urheilija-alaisten on opittava kuulemaan rankkaakin palautetta ja toteutettava omaa rooliansa kokonaisuuden hyväksi. Jo työlainsäädännöllisten ja työsuojelullisten säännösten takia edellä esitetyn kaltaista esimieskäyttäytymistä liike-elämässä ei suvaita ja toisaalta vastaavank altaista lojaliteettia ei alaisilta voida edes vaatia. Joukkueurheilussa tavoite voittaa on kaikille pelaajille yhteinen. Valmentaja johtaa siten yhteistä päämäärää tavoittelevien, innostuneiden ja motivoituneiden urheilijoiden joukkoa. Sen sijaan liike-elämän organisaatioissa motivoitumisen lähteet voivat olla kirjavat eikä työntekijöiden innostuneisuus ole itsestäänselvyys. Johtajan on usein toimittava innostuksen synnyttäjänä. Jos urheilija ei ole motivoitunut, valmentaja voi muokata joukkueensa kokonpanoa ja jättää motivaationsa hukanneen urheilijan syrjään. Liike-elämässä työntekijää ei voi noin vain irtisanoa, vaikka motivaatio olisikin kadoksissa. Edellä esitellyssä liike-elämän ja urheilumaailman rinnastuksessa joukkueurheiluvalmentajan kuva on kärjistetty. Keskeistä on kuitenkin 7

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI tiedostaa, ettei ole ainakaan itsestään selvää, että urheilumaailman johtamisoppeja kannattaa hyödyntää minkälaisessa liiketoiminnassa hyvänsä. Tutkimuksieni perusteella kuitenkin uskon, että urheilukontekstin johtajilla, valmentajilla, on tietynlaisiin yritysten johtamistilanteisiin soveltuvia ideoita. Myös liike-elämässä on edelleen tilanteita, jolloin yritysjohtajienkin on hyvä tunnistaa autokraattisen johtajuuskäyttäytymisen arvo. Urheilumaailman autokraattisuus selittyy muun muassa toi mintaympäristön hektisyydellä, epävarmuudella ja ennustamattomuudella, ja liike-elämän organisaatioille voisikin olla hyödyllistä konsultoida urheiluympäristön kollegojensa ajatuksia esimerkiksi kriisissä johtamisesta. Liike-elämässä johtajien onnistumista mitataan yhä lyhyemmissä ajanjaksoissa. Urheilumaailman jargoniin on kuitenkin aina kuulunut lausahdus ”Olet juuri niin hyvä kuin viimeisin suorituksesi”.

Teksti pohjautuu pro gradu -tutkielmaan Ryömä, Arto (2007) Urheilujohtajuudelta yrit ysjohtajuudelle: Autokraattista päätöksentekoa urheilun ehdoin ja yhteisartikkeliin Lähteenmäki, Satu – Ryömä, Arto (2007) ’Le Roi Soleil’ as a team leader: What ice-hockey coaching can give to business leadership? Teoksessa: Total quality in academic accounting: Essays in honour of Kari Lukka, toim. Markus Granlund, 157–175. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja C3/2007: Turku. ISSN: 0357–4679. ■

Olen entisenä jääkiekkoilijana ja nykyisenä jääkiekkovalmentajana edelleen siinä uskossa, että johtamisoppien siirtämiseen urheilun kontekstista yritysorganisaatioiden kontekstiin on aikansa ja paikkansa, mutta ensin on tarkasteltava kriittisesti olosuhteiden yhdenmukaisuutta, jotta johtamisosaamisen siirrettävyys voitaisiin osoittaa kannattavaksi.

ESIMIESTYÖN ETAPIT – kohti parempaa esimiehisyyttä Kaipaatko esimiestyön arkeen lisää voimavaroja? Etsitkö oman esimiesroolisi jäsentämistä ja kirkastamista, pysähtymistä ja aikaa ajatella, johtamisen tutkimista ja oman työn tarkastelua sekä yhteistä vertaiskeskustelua ja jakamista? Turun kauppakorkeakoulun TSE exessä alkaa keväällä 2009 esimiesten sparrausryhmä, jossa keskiössä on esimiehenä kehittyminen. Lähtökohtana on liiketoimintaosaaminen yhdistettynä työnohjaukselliseen, tavoitteelliseen otteeseen. Esimiestyön etapit -ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa (8 x 3 h), ja ryhmään pääsee mukaan kuusi esimiestä joko samasta tai eri organisaatioista. Kun kiinnostuit, ota yhteyttä koulutuspäällikkö KTM Sari-Anne Poikkijoki, p. 02 4814 553, sari-anne.poikkijoki@tse.fi. Teemme myös organisaatioille räätälöityjä sparrauksia ja coaching-prosesseja.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Kun Ekonomiopiskelijoiden liitto EKOL lopetti toimintans a vuonna 19 97 ja k auppatieteellisistä ylioppil a skunnista ja ainejärjestöistä tuli suor a an SEFEn jäsenyhdist yk siä , SEFEssä p ohdittiin kuink a voi taisiin paremmin tavoitta a va stavalmistuneet ja tuoda SEFE ä lähem mäk si opiskelijoita . SEFElle päätettiin palk ata opiskelijayhdyshen kilöitä huolehtima an SEFEn paik allisesta opiskelijatoiminna sta – k yllit olivat s ynt yneet.

KYLLIT – SEFEn kasvot opiskelijoille Teksti: Reetta Noukka Kylteriyhdyshenkilötoiminta on ollut tärkeä osa SEFEn opiskelijatoimintaa vuodesta 2000 lähtien. SEFEn paikallinen kylteriyhdyshenkilö, tuttavallisemmin kylli, on linkki kylterien ja SEFEn välillä, ja usein myös SEFEn henkilöitymä kyltereille. Kyllin tehtävänä on antaa kasvot SEFElle ja olla se helposti lähestyttävä henkilö, mikäli kysymyksiä SEFEstä tai sen eduista ja palveluista tulee. Kylteriyhdyshenkilöt ovat itsekin opiskelijoita omissa yksiköissään ja tuovat näin SEFEn luonnollisella tavalla ja konkreettisesti lähelle opiskelijaa. Kylteriyhdyshenkilön voi ajatella olevan yksi SEFEn jäsenpalveluista kyltereille: tieto SEFEstä on aina lähellä ja helposti saatavilla. Kyllien työtehtäviin kuuluu SEFEn etujen ja palveluiden markkinointi, jäsenhankinnan edistäminen ja yhteyshenkilönä Kyllit Kolmikantatapaamisessa SEFEn toimiston ja opiskelijoiden välillä toihuhtikuussa 2008 Helsingissä. miminen omassa yliopistossaan. Käytännössä kyllien työ sisältää SEFE-tilaisuuksien järjestämistä, tiedon ja markkinointimateriaalin tuottamista ja välittämistä sekä jonkin verran edustamista. Kylli toimii yhteistyössä paikallisen ylioppilaskunnan tai ainejärjestön hallituksen, korkeakoulun tai laitoksen, ja tietenkin paikallisen ekonomiyhdistyksen kanssa. Yksi kylli ei suinkaan vastaa kaikista Suomen kyltereistä, vaan meitä kyllejä on yhteensä kymmenen ympäri Suomen, Helsingistä Rovaniemelle. Vaikka työskentelemmekin itsenäisesti kukin omalla

paikkakunnallamme, kokoonnumme yhteen noin kuusi kertaa vuodessa kyllitapaamisten merkeissä ideoimaan ja kehittämään toimintaamme yhdessä. Kyllitapaamisten uusia ideoita ja huonoja vitsejä pursuavat viikonloput ovatkin tärkeä motivaatiotekijä muuten niin itsenäisessä kyllin työssä. Kyllitoiminnan tavoitteena on kylterien laadukas palvelu, SEFEn brandin kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen sekä jäsenhankinnan ja -pidon edistäminen. SEFEn nykyisen strategian mukaan SEFE on koko ekonomiuran mittainen kumppani, ja ekonomiuran katsotaan alkavan jo siitä hetkestä kun opinnot alkavat. Kylteriyhdyshenkilöt huolehtivat, että SEFE tulee tutuksi opiskelijoille tästä hetkestä lähtien. ■ Reetta Noukka SEFEn kylteriyhdyshenkilö Turun kauppakorkeakoulu ja Porin yksikkö Gsm 040 828 8004 reetta.noukka@sefe.fi www.kylterit.net

UUSI KETTERÄ STRATEGIAPROSESSI INNOSTI Yritysten strateginen johtaminen on merkittävässä murroksessa. Perinteinen vuosikellon ja vesiputousmallin mukainen strategiaprosessi on koettu monilla toimialoilla liian työlääksi, hitaaksi ja jäykäksi. Cone Advisorin TkT Jukka Ala-Mutka on kehittänyt uuden ketterän tavan toteuttaa strategiaprosessi. Menetelmän taustalla on pitkäjänteinen kansainvälinen tutkimustyö, jota on tehty oman strategiakonsultoinnin rinnalla. Keskeiset menetelmät on kiteytetty kirjaan ”Strategiamalli”. Ala-Mutkan ajatukset ovat

hyvin samansuuntaisia kuin Nokian entisen strategiajohtajan ja nykyisen SITRA:n yliasiamiehen Mikko Kososen ajatukset kirjassa ”Fast Strategy”. Cone Advisorin tarjoama ketterä strategiaprosessi perustuu strategian mallintamiseen, elementtipohjaisuuteen ja yrityksen toimintaa ohjaaville säännöille. Mallintaminen toteutetaan ryhmätyönä asiakkaan kanssa niin, että kaikki osalliset pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen. Strategian rakentaminen ja jalkauttaminen tapahtuu samanaikaisesti.

Elementtipohjaisuus mahdollistaa strategian elementtien muuttamisen aina tilanteen mukaisesti – vaikka kuukausittain. Tämä kaikki on tehty mahdolliseksi rakentamalla Cone Made -tietojärjestelmä, joka toimii samanaikaisesti mallinnuksen työvälineenä, dokumentointivälineenä ja yrityksen strategisena johtamisjärjestelmänä. Suuren suosion saanut tilaisuus järjestetään vielä toisen kerran 19.3. klo 17–19. Ilmoittautumiset www.sefe.fi ■ 9

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

AUTOKAUPPIAAN YRIT TÄJÄTARINAN YLL ÄT TÄVÄT K Ä ÄNTEE T Teksti ja kuva: Antti Lehtimäki

Pirkko Keskisen yrit täjätarina Airis ton Auto Oy:s tä k at toi sek ä l ama ajan kokemuk sia e t tä yll ät täviä loppuk ä änteitä . Valmistuttuaan ekonomiksi Pirkko Keskinen päätyi sattumalta autoalalle Koivurinta Oy:n laskentapäälliköksi ja myöhemmin TavoiteAuto Oy:n toimitusjohtajaksi. Vuonna 1991 laman vaikutusten näkyessä autokaupassa halusi Kesko antaa VW:n ja Audin edustukset yrittäjille Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Pirkko Keskinen halusi lähteä toteuttamaan itseään yrittäjänä ja panttasi kaiken omaisuutensa. Oli edessä vaativa saneeraus. Vuoden 1991 aikana henkilökunnasta vähennettiin lähes puolet. Jäljelle ei jäänyt yhtään päällikkötason henkilöä. Taloudellisesti vaikeimmat hetket koettiin ensimmäisen vuoden heinäkuun palkkojen ja TEL-maksujen erääntyessä. Käänne parempaan alkoi vasta 1994, kun maahantuoja sai norjalaisten esimerkin mukaisesti neuvoteltua alemmat ostohinnat. VW:n markkinaosuuden kasvu alkoi ja parissa vuodessa merkistä tuli Suomen markkinajohtaja.

Pirkko Keskisen yrittäjäura sai yllättävän käänteen 2003. Oli neuvoteltu uudet EU-tason jälleenmyyntisopimukset. Kun niitä piti allekirjoittaa, maahantuoja Kesko ilmoitti haluavansa ottaa keskeiset maakuntien jälleenmyyjät omistukseensa. Muutamien päivien tiiviiden neuvotteluiden jälkeen Keskinen päätti myydä yhtiönsä Keskolle. Hän jäi sen jälkeen vielä kolmen vuoden siirtymäajaksi osaomistajaksi ja toimitusjohtajaksi yhtiöön. Pirkko Keskinen on löytänyt uusia toimia päätoimisen yrittäjäuransa jälkeen. Hän on Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtaja ja jo toista kauttaan Turun kaupunginvaltuutettuna. Edelleen hänellä on omistuksessaan raumalainen autoliike Auto-Kaira Oy, mutta se vaatii vain joidenkin päivien työpanosta viikossa.

Autokauppa koki merkittäviä rakenteellisia muutoksia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Huollon ja varaosien merkitys nousi, vaikka samanaikaisesti autojen huoltovälit pidentyivät. Myös asiakkaiden siirtyminen netin käyttäjiksi muutti radikaalisti ostokäyttäytymistä. Autoja tutkitaan ja vertaillaan ensin netissä ja vasta kun ollaan vakuuttuneita oikeiden kohteiden löytymisestä, mennään paikan päälle tutustumaan. Liikkeissä on nykyään suhteellisesti paljon enemmän aitoja ostajia kuin ennen.

Illan ohjelman päätti Tilintarkastusyhteisö Ernst & Youngin partnerin OTT Sakari Helmisen esitys Due Diligence -prosessista ja sen ongelmakohdista. Saimme käytännön näkemystä siitä, miten yritysoston yhteydessä Due Diligence kannattaisi toteuttaa. Teemana vuoden 2009 yrittäjätarinoissa on ”yritystoiminnan epäjatkuvuuskohdat”. Tilaisuudet pidetään huhti-, syys- ja marraskuussa. Ohjelma julkaistaan noin kuukautta ennen tilaisuutta sähköpostitiedotteella. Pidä huoli, että sinulla on SEFE:n rekistereissä toimiva sähköpostiosoite. ■

Valmistuvien ekonomien tilaisuus Blankossa 13.1.2009 Teksti ja kuva: Sanna Repo Turun Seudun Ekonomit ja SEFE järjestivät tammikuussa ravintola Blankossa tilaisuuden, jonka kohderyhmänä olivat pian valmistuvat ja äskettäin valmistuneet ekonomit. Iltaa emännöi Turun Seudun Ekonomeista Sanna Repo ja SEFE:n puheenvuoron piti kehitysjohtaja Anja Uljas, joka esitteli puheenvuorossaan ekonomijäsenyyden moninaisia etuja ja liittymisen myötä saatavia palveluja. Illan tarkoituksena oli tarjota valmistuville paitsi annos SEFE-tietoutta myös mahdollisuus verkostoitumiselle ja toisiin ekonomeihin tutustumiselle. Tämän tyyliselle tilaisuudelle on selvästi kysyntää, sillä ennakolta arvioitu osallistujamäärä tuplaantui. Ilta saikin osallistujilta kiitosta ja sekä Anja että Sanna saivat illan aikana vielä vastata moniin mm. SEFE:en, työnhakuun ja työsuhdeasioihin liittyviin kysymyksiin. ■ 10

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

YRITYSTEN TERVEYTTÄMISTÄ Talouskriisi on ajanut monen yrityksen vakavaan tilanteeseen. Tilauskannan, myynnin ja kannattavuuden laskut pakottavat vaikeisiin päätöksiin. Miten toimintaa tulee sopeuttaa ja kehittää? Seminaarissa oli seitsemän esitystä, jotka valottivat yrityksen terveyttämisprosessia erilaisista näkökulmista. Deloitten Timo Helle kaivoi esille kriisin syitä ja toimintamahdollisuuksia ja kehoitti tarttumaan ripeästi itse ongelmiin. Krogeruksen Hannu Ylönen antoi juridiset puitteet terveyttämiseen. Konsulttiyhtymä AJAN konsultit valottivat esimerkeillä hyviä käytäntöjä. Antti Lehtimäki kiteytti eroja perinteisen kustannusten leikkausten ja ammattimaisen terveyttämisen välillä. Ammattimaisesti toteutetun terveyttämisen lähtökohtana on ymmärrys yrityksen toteuttamasta, usein tiedostamattomasta strategiasta, ydinosaamisesta ja kilpailueduista. Niistä johdettavat terveyttämistoimet eroavat radikaalisti perinteisestä kustannusten leikkauksista. Jouni Vuorinen Konsulttiyhtymä AJASTA osoitti välillä hyvinkin hauskasti miten kassavirtaa saadaan synnytettyä uusilla luovilla tuo-

teideoilla ja miten henkilöstöön saadaan uutta energiaa, tavoitteellisuutta ja halua voittaa kauppoja. Vuorisen keskeinen viesti oli ”Joku myy aina”. Jouni Leskinen havainnollisti miten yrityksen liiketoimintaprosesseja mallintamalla ja kehittämällä kyetään vapauttamaan käyttöpääomia. Aito halu muuttaa prosesseja syntyy yleensä vain edelläkävijäyrityksissä tai kriisiyrityksissä. Apu prosesseja kehittäen on saavutettavissa muutamissa kuukausissa. Kir si Wendelin -Arp onen ker toi TE-keskuksen tähän tilanteeseen sopivista palveluista. Finnveran Jyrki Isotalo antoi hyvin realistisen näkemyksen rahoittajan mahdollisuudesta auttaa yrityksiä. Finnveran rooli rahoittajana on nykyisessä tilanteessa korostunut. Sillä on käytettävissä laajennettuja välineitä mm. käyttöpääoman rahoittamiseksi ja vientitakuihin.

Kuva: Airi Kapanen

TSE ry järjesti iltapäiväseminaarin ”Talouskriisi – yritysten selviytymiskeinot” 3.2.2009 yhteistyössä TE-keskuksen, Finnveran, Deloitten, Krogeruksen ja Konsulttiyhtymä AJAN kanssa. Taustalla oli

myös terveyttämiskonsulttien yhdistys TMA Finland ry. Osallistujia oli yli 130. ■

”Seminaarin puhujina olivat mm. Jyrki Isotalo Finnverasta (vasemmalta), Antti Lehtimäki Konsulttiyhtymä AJASTA ja Timo Helle Deloittelta

Kukkaroystävällisin ja

SUORIN REITTI TUKHOLMAN KESKUSTAAN

*Katso matkaehdot ja aikataulut osoitteesta www.wingo.fi

Turku–Bromma: lennot alkaen

69 €

/suunta*

Lennämme suoraan Tukholman city-lentokentälle! PS. Mikäli lentomatkustaminen on suuri intohimosi, emme välttämättä ole se paras vaihtoehto: matkan taittamiseen käytämme vain 50 minuuttia. Sorry.

Asiakaspalvelu, lipunmyynti 0600 9 5020 • asiakaspalvelu@wingo.ﬁ ma–pe klo 8–16 Lisätietoja www.wingo.fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

SEFE kehittää ja kouluttaa

Tuloksekas myyntityö -seminaari Turussa 21.1.2009 Kuvat: Pasi Leino Kuvatekstit: Marjatta Postinen

Myyntiseminaarin ilmoittautumisia vastaanottamassa Marja Ansio ja Elina Paavilainen-Heikkinen

Seminaaripäivä lähtee käyntiin aamukahvilla ja sämpylällä

Mato Valtonen pisti itsensä peliin kertoessaan nuoruuden seikkailuistaan

Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowboys -yhtyeiden ex-keulahahmo, yrittäjä, taiteilija, kirjailija… Mato on ehtinyt elämänsä aikana saavuttaa menestystä ja kunniaa. Mato käyttää värikkäässä valmennuksessaan runsaasti inspiroivia esimerkkejä ja antaa uskoa muuttaa mahdoton mahdolliseksi. Kuulija saa työkaluja ideointiin, luovuuteen sekä kannustusta vaikeidenkin asioiden läpivientiin. Teemoja: ■ Luovuuden mekanismit ■ Ideoiden roiskiminen, työskentely ryhmässä ■ Uskallanko riskeerata vai riittääkö tuttu ja turvallinen? ■ Luova hulluus 12

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Kahvitauolla

Reijo Mylläri kertoi tuloksekkaasta myyntityöstä ihmisläheisellä tyylillään

Mylläri on yrittäjä, business coach ja henkilöstön valmentaja. Pitkä ura erilaisissa myynnin ja johdon tehtävissä, mm. Canonilla, on antanut hänelle arvokasta näkemystä tuloksekkaasta myyntityöstä ja siihen valmentamisesta. Mylläri valmentaa henkilöstöä heidän vahvuuksiensa ja osaamisensa kautta, puhuu hyvin ihmisläheisellä tyylillä myös ns. pehmeistä arvoista ja syvemmistä merkityksistä ja niiden vaikutuksista tulokselliseen myyntityöhön. Teemoja: ■ ”Minä” osana myyntiprosessia ■ Myyntiä tukeva vai rajoittava johtaminen? ■ Tavoitteiden ulottuvuuksia ja merkityksiä ■ Vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen

SEFEn edunvalvonnasta Tage Lindberg ja Maija Räsänen neuvovat jäseniä seminaarin tauoilla, ulompana kuvassa SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas neuvontatehtävässä

Myyntiseminaarin tekijöitä, TSE ry pj Kirsi Leväpelto, luennoitsija Reijo Mylläri, SEFEn ammatillisen kehittymisen palvelusta Tarja Tikkanen ja Hannele Hämäläinen sekä luennoitsija Mato Valtonen

Lupa nauraa – iltapäivän ”oppitunneilla” ei nukahdeltu kun Mato Valtonen kertoi elämänsä projekteista

Myyntiseminaarin ideoitsija TSE ry:n pj Kirsi Leväpelto ja luennoitsijat Reijo Mylläri ja Mato Valtonen tyytyväisinä onnistuneen seminaaripäivän päätteeksi

Kuvassa oikealta SEFEn Pirjo Mitjonen ja Tarja Tikkanen, esittelijänä TSE ry:n puheenjohtaja

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Tulevat tapahtumat Koulutusta UUSI KETTERÄ STRATEGIAPROSESSI TkT Jukka Ala-Mutka 19.3.09 klo 17, Turku, paikka ilmoitetaan myöhemmin nettisivuilla ja ilmoittautumisen yhteydessä. Nokian entinen strategiajohtaja KTT Mikko Kosonen julkaisi keväällä yhdessä Yves Dozin kanssa kirjan ”Fast Strategy”. Teos pohjautuu pitkälti Nokian nopeiden kasvuvuosien kokemuksiin ja sitä on pidetty uuden aikakauden strategisen johtamisen kuvauksena. Strategisen johtamisen vuosikello on julistettu liian hitaaksi johtamistavaksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisesti nyt kun nopea suhdannemuutos pakottaa ripeisiin strategisiin muutoksiin. Illan puhuja TkT Jukka Ala-Mutka on väitellyt strategisesta johtamisesta vuonna 2005 ja julkaissut viime keväänä kirjan ”Strategiamalli”, jossa hän on kuvannut käytännönläheisesti uuden ketterän tavan toteuttaa strategiaprosessi mallintamisen avulla. Ala-Mutka jatkaa siten Kososen ajatuksia ja vie ne käytännön toteuttamisen tasolle. Illan aikana Ala-Mutka kuvaa miten strategian mallintamisen avulla kyetään käytännössä reagoimaan nopeasti muutoksiin, rakentamaan yhteinen näkemys ja samalla jalkauttamaan uusi strategia läpi organisaation. Jukka Ala-Mutka johtaa strategiakonsulttiyhteisö Cone Advisoria (www.coneadvisor.com), jossa myös asiantuntijat ovat itseorganisoituneet aivan uudella tavalla ketteräksi ja asiakasohjautuvaksi tiimiksi.

Tilaisuuteen mahtuu 40 osallistujaa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä. Tiedustele vapaita paikkoja toimistolta. Tilaisuuden isäntänä TSE ry:stä on Antti Lehtimäki. KIINNOSTAVATKO NETTIYHTEISÖT? tiistaina 17.3.09, klo 18 kauppakorkeakoululla, Rehtorinpellonkatu 3, luentosali 010. Koulutus on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä toimistolta.

Kulttuuria KOLME MUSKETTISOTURIA keskiviikkona 17.6.09 klo 19 ensi-iltanäytös, Turun Vartiovuoren kesäteatterissa, koko perheelle maailmanhistorian vauhdikkain klassikko. Kultaisella 1600-luvulla Pariisin miehet ovat terästä ja tunnelma metallia. Kuninkaan musketöörit Athos, Porthos ja Aramis kohtaavat nuorukaisen nimeltä D`Artagnan ja käyvät uljaasti päin vehkeilijöitä, vakoilijoita ja salakuuntelijoita. Näytelmän ohjaa Antti Majalahti ja sen kirjoittavat Alexander Dumas`n mestariteoksen pohjalta Anna Eloaho ja Kari Tuomi. Luvassa on seikkailua, miekkailua ja kardinaalin munauksia. Jäsen- ja avechinta 15 euroa ja lapsille 12 euroa. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 27.4.09. Käytä maksaessasi viitenumeroa 17064, muut ohjeet kohdassa tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Varatut liput lähetetään tai ne voi noutaa toimistolta. EKONOMIJAZZIT PORISSA 18.7. Mennään taas perinteisesti bussilla Porin Yliopistokeskukseen Porin Seudun Ekonomien järjestämään buffet-tilaisuuteen ja sen jälkeen Kirjurinluodon konserttiin. Tarkempi aikataulu ja hintatiedot kevään jäsenlehdessä ja nettisivuilla heti, kun saamme Porista lisätietoja. Mukaan voi jo ilmoittautua Sefen nettisivujen kautta www.sefe.fi. Pori Jazzin ohjelma julkistetaan 25.3. www.porijazz.fi/content/view/474/219/. TSE ry isäntänä Marja Ansio

Muita tapahtumia KEVÄTKOKOUS 24.3. klo 17.30 Turun Seudun Osuuspankissa. Käyntiosoite on Brahenkatu 11 D, 20100 Turku, Optio-neuvottelutilassa 3. krs (portaikko on pankin Brahenkadun sisäänkäynnin yhteydessä). Autoilijat pääsevät suoraan P-Puutorilta alikulkutunnelia pitkin käytävän päässä olevalla hissillä. Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2008. Esitetään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä. Ilmoitathan tarjoilun vuoksi saapumisestasi 18.3. mennessä.

Senioritoimintaa LIIKUNNASTA ILOA JA TERVEYTTÄ – LIIKE ON LÄÄKE Vuoden 2009 teeman ”Seniori ja hyvinvointi” kakkososiossa saamme Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksesta Päivi Vastamäen vieraaksemme. Päivin aihe: ”Liikunnasta iloa ja terveyttä – liike on lääke.” Tämä tilaisuus on torstaina maaliskuun 26. päivänä klo 13.00–15.00 toimistolla Käsityöläiskatu 17 D 79. Tarjoilua. Seniorijäsenet joukolla mukaan! Ilmoittautumiset 19.3. mennessä. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuutta isännöi Terttu Pekuri

Nuoret ekonomit Merkitse jo kalenteriisi syksylle torstaille 17.9. SEFE:n Nuoret Ekonomit -tilaisuus Turussa.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen Netti-ilmoittautumiseen pääsee SEFEn tapahtumahallinnan sivuilta www.sefe.fi (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen). Linkki sinne on myös TSE:n nettisivuilla www.turunseudunekonomit.fi -> ilmoittautuminen. Tarkista samalla, että sähköpostiosoitteesi ja muut yhteystietosi jäsenrekisterissä ovat oikein, niitä voidaan tarvita tilaisuuteen liittyvässä tiedottamisessa. SEFEn jäsensivuille kirjautumiseen tarvitaan 14-merkkinen jäsentunniste, ks. ohjeet kohdasta Jäsenasiat. Puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa netin kautta tai puhelimella. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa! Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero ja viestiin osallistujien nimet, tapahtuman nimi ja päivämäärä.

Yrittäjyysohjelma

Jäsenasiat

Seuraa nettisivuja ja sähköpostiviestintää. Jos et ole saanut viime aikoina sähköpostiviestejä, tarkistathan, että tietosi ovat ajan tasalla.

Muutokset jäsentiedoissa

TULEVIA JÄSENTAPAHTUMIA SALOSSA Kaikki jäsenet ovat tervetulleita myös Salon tapahtumiin. ALOITUSTAPAAMINEN Salon seudun tapahtumien aloitustapaaminen/get-together on tiistaina 21.4. klo 18.00, Salon seurahuoneella, Asemakatu 1 Salo. Toimintakonseptin esittely ja verkostoitumista. Ilmoittautumiset viimeistään 30.3. mennessä, www.sefe.fi > jäsensivut. Tilaisuutta emännöivät Eeva Nuottasaari puh 044 770 4278 ja Katri Kronström puh 050 381 3579. TUNNEOSAAMINEN, KRIITTISTEN ESIMIESTILANTEIDEN SENSITIIVI 7.5.2009 klo 14–16 PsL, FT Mikael Saarinen: Tunneosaaminen, kriittisten esimiestilanteiden sensitiivi • emotionaalinen elinympäristömme ja sen haasteet esimiehille • tunne vie, järki vikisee • tunneosaamisen neljä osa-aluetta • tunneosaamisen kehittäminen Lisätietoja: www.sskky.fi/aikuisopisto Paikka: Salon lukio, Kaherinkatu 2, 24130 Salo. Hinta 20 €, maksu paikan päällä. Ilmoittautumiset viimeistään 30.4.2009 mennessä, www.sefe.fi >jäsensivut. EKONOMINAISTEN ELÄMYSILTA Grado lifestyle – hyvänmielen-ilta ti 12.5. klo 17.30, Turuntie 14, Salo. Lisätietoa: www.gradolifestyle.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 20.4. mennessä, www.sefe.fi > jäsensivut. Tilaisuutta emännöivät Eeva Nuottasaari ja Katri Kronström.

Oli tilaisuus maksullinen taikka maksuton – ilmoitathan osallistumisesteestäsi! Näin voimme antaa paikan jollekin toiselle halukkaalle taikka sovittaa esimerkiksi tarjoilut oikealle osallistujamäärälle Haluatko kirjoittaa TSE:n jäsenlehteen artikkelin tai

tiedätkö hyvän, ajankohtaisen ja ekonomeja kiinnostavan aiheen? Onko sinulla ehdotus jäsentapahtumasta? Lähetä viestiä toimistolle!

Seuraava jäsenlehti ilmesty y toukokuussa. Sähköpostiosoitteet ajantasalle!

Viime vuonna tehdyn jäsenkyselyn perusteella sähköpostin suosio on noussut merkittävästi ja yli 90 % jäsenistä oli sitä mieltä, että sähköposti on hyvä tai kohtalainen tiedotuskanava. Näin ollen TSE tulee jatkuvasti entistä aktiivisemmin informoimaan jäseniään mm. erilaisista jäsentapahtumista sähköpostitse. Siksi onkin tärkeää, että kaikki jäsenet ilmoittavat ja/tai päivittävät sähköpostiosoitteensa SEFEn jäsentietoihin. Siten saat nopeasti ja vaivattomasti ajankohtaiset TSE ry:n tiedotteet!

Ilmoitahan kaikki yhteystiedoissasi tapahtuvat muutokset suoraan Suomen Ekonomiliitto SEFEen - verkossa http://www.sefe.fi/ >jäsensivut - sähköpostilla jäsenrekisteri@sefe.fi - soittamalla 020 693 200 - postitse SEFE, Jäsenrekisteri, Rajavartijankatu 2, 00520 Helsinki. SEFEn jäsensivuille kirjautuminen

SEFEn jäsensivuille kirjautumiseen tarvitaan 14-merkkinen jäsentunniste, jonka löydät joko jäsenmaksulomakkeesta, rekisteriotteesta tai rekisterisihteereiltä jasenrekisteri@sefe.fi tai puh. 020 693 200 tai TSE ry:n toimistosta tsery@co.inet.fi. Uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan päätät itse ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. TSE ry:n toimisto

Toimistonhoitaja Marjatta Postinen, puh. (02) 469 0680, fax (02) 469 0692 Sähköposti tsery@co.inet.fi Kotisivut: www.turunseudunekonomit.fi Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu. Puheenjohtaja Kirsi Leväpelto, puh. 050 506 5163 Jäsenlehden päätoimittaja Jukka Sillanpää,

jukka.sillanpaa@teliasonera.com

SENIORITOIMINTA Terttu Pekuri, seniorivastaava

Johtokunnan kokouksissa, kun käymme läpi SEFE:stä tullutta listaa niin liittyneistä kuin eronneista jäsenistä, saamme lukea eron syyksi useimmiten ”jäänyt eläkkeelle”. Tämä herättää johtokunnassa ja minussa, joka olen vuodesta 1962 ollut SEFE:n ja TSE:n jäsen, kysymyksen, miksi. Jäädessäni eläkkeelle vuoden 2002 helmikuun alussa ei pälkähtänyt mieleeni ajatus erota SEFE:stä. Sen verran paljon olin näiden 40 vuoden aikana saanut virikettä ja sisältöä sekä työ- että yksityiselämääni. Tämä on jatkunut, jopa voimistunut nyt viettäessäni eläkeläispäiviä. Todella arvokasta on ollut TSE:n tarjoama sosiaalinen verkosto, joka on säilynyt ja ehkä vahvistunutkin. Nyt Sinä, hyvä ekonomikollega, joka lähestyt eläkkeelle siirtymistä, mieti ainakin kahdesti, jätätkö TSE:n ilmoituksella: jään eläkkeelle. Ajattele, miten paljon ohjelmaa, yritysvierailuja, kulttuuria ja muuta mukavaa Turun Seudun Ekonomit tarjoaa ja mikä on jäsenyytesi hinta. Jos olet ollut ennen eläkkeelle siirtymistäsi vähintään 10 vuotta SEFE:n jäsen, on eläkeläisen jäsenmaksu vuonna 2009 36,90 euroa, mistä SEFE:n osuus 16,90 euroa ja TSE:n 20,00 euroa. Nämä eurot eivät sisällä Talouselämä-lehteä, mutta kylläkin SEFE:n Ekonomi-lehden ja TSE:n 4 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Ja miten runsasta, monipuolista ohjelmaa – aina mielenkiintoiset yritysvierailut, erinomaisen hyvin suunnitellut teatterimatkat ja retket, omat kauneimmat joululaulutilaisuudet lähistömme kirkoissa TSE tarjoaa jäsenilleen. Tarjolla on myös se mahtava sosiaalinen verkosto, jota moni meistä kaipaa tässä yhteiskunnassa, jota leimaa yksinäisyys ja välinpitämättömyys läheisistä. Haluan vielä korostaa maksullisten tilaisuuksien osalta yhdistyksen tosi hyvää vastaantuloa jäsenten osallistumismaksuihin. Osallistumalla saat samalla katettua kätevästi jäsenmaksusi. Turun seudun ekonomien tilaisuudet antavat virtaa ja potkua seniorin elämään! ■ 15

Kokouskutsu TURUN SEUDUN EKONOMIT RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS 2009 tiistaina 24.3.2009 klo 17.30 Turun Seudun Osuuspankissa Käyntiosoite on Brahenkatu 11 D, 20100 Turku, Optio-neuvottelutilassa 3.krs Portaikko on pankin Brahenkadun sisäänkäynnin yhteydessä. Autoilijat pääsevät suoraan P-Puutorilta alikulkutunnelia pitkin käytävän päässä olevalla hissillä.

 Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2008. Esitetään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.

 Ilmoittauduthan ystävällisesti tarjoilun vuoksi 18.3. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut tai toimistolle tsery@co.inet.fi ja puh (02) 469 0680.

 Osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto.

 Kaikki jäsenemme – lämpimästi tervetuloa mukaan!