Jäsenlehti 01-2008 by Turun Seudun Ekonomit ry

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY • JÄSENLEHTI 1/08 •

TSE 70 VUOTTA – KOKO TARINA

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY:N HISTORIIKKI

TURUN EKONOOMINEN OLUTSEURA ESITTÄYTYY 5

NUOR- JA OPISKELIJAJÄSENTOIMINTA 12

Turun Seudun Ekonomit, Onnea ja menestyst채 70-vuotiaalle!

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI V U O D E N VA IH T UE S S A VA IHD O IMME M YÖ S Y HD I S T Y K S E N P UHE E N JOHTAJA A . KIITOS JA AKKO MÄKIK ALLILLE ERINOMAISES TA KOLMIVUO TISK AUDE S TA! TÄ S TÄ ON HY VÄ JATK A A . TURUN SEUDUN EKONOMIEN JUHL AV UOTEEN M A HT UU MONTA KOHOKOHTA A: Y HDIS T Y K SEN UUSI ILME, UUDE T W W W-SIVUT, UUDIS TE T TU JÄ SENLEHTI JA SOKERINA P OHJALL A 8.3. VUOSIJUHL AT. MUUKIN TOIMINTA ON ERIT TÄIN VILK A S TA .

Uusi vuosi, uudet tuulet Uudis tet tu jäs enlehti

K iito s tek ijöille

Uudistettu jäsenlehti on käsissänne. Siirryimme värilliseen aikaan ja toivottavasti rakenne selkiytyi. Pääperiaate on edelleen sama eli kertoa yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta. Mainostaminen lehdessä on tietysti entistä mukavampaa!

Kiitos Turun Seudun Ekonomien johtokunnalle ja vuosijuhlien juhlatoimikunnalle. Erityiskiitos juhlatoimikunnan puheenjohtaja Jukka Sillanpäälle hyvin johdetusta projektista.

Muu toimint a

Uudet w w w-siv ut Yhdistyksen uudet www-sivut julkaistaan alkuvuodesta. Tavoitteena on helppokäyttöisyys, nopea tiedon saanti ja visuaalinen selkeys. Osoitteena säilyy www.turunseudunekonomit.ﬁ

Vuosijuhlat Rennoissa merkeissä juhlittavat vuosijuhlat pidetään 8. maaliskuuta Turun Linnateatterissa. Paikalle on tulossa yli 120 jäsentä sekä joukko kutsuvieraita. Ne, jotka eivät ole tulossa paikalle, voivat päästä juhlien tunnelmaan toukokuun jäsenlehden reportaasissa.

Juhlav uo den yhteis t yökumppanit Juhlavuotemme tekemiset mahdollistaa mittava joukko sponsoreita: Vahinkovakuutusyhtiö IF, Ruokakesko, Turun Seudun Osuuspankki, Ernst & Young, TS-yhtymä, Mehiläinen, TeliaSonera ja mainostoimisto Satumaa. Lisäksi juhlavuoden toteutuksessa on mukana Mainostoimisto Namutehdas Oy sekä Gekko Digital Oy. Ilman näiden tahojen tukea emme olisi pystyneet toteuttamaan kaikkea haluamaamme. Kiitos!

K o ko u s ku t

Yhdistyksen toiminta jatkuu aktiivisena monilla muillakin saroilla. Vuoden 2008 erityisteemana on rekrytointi, jonka otsikon alla järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Ensimmäinen tilaisuus on juristi-ilta, jossa Ekonomiliiton työsuhdelakimies valottaa kilpailukielto- ja salassapitolausekkeita työsopimuksissa. Teeman alla on tarkoitus järjestää 3–4 tilaisuutta vuoden aikana. Yrittäjyysohjelma on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Kiitos siitä kuuluu ohjelman vetäjälle, Antti Lehtimäelle. Kevään toiminta on jo pitkälle suunniteltu ja tarjonta on monipuolista. Ekonoominen Olutseura jatkaa hienoja perinteitään matkanjärjestämisen saralla. Seuraava ’kaukokohde’ on Pohjois-Viron kartanot 16.–18.5. Opiskelijoille ja juuri valmistuneille ekonomeille on luvassa omaa ohjelmaa minkä lisäksi harrastamme sekä teatteri- että ruokakulttuuria ja yritysvierailuja. Voin ylpeänä todeta, että Turun Seudun Ekonomit ry on monipuolinen ja vireä yhdistys. Juhlakuulumisiin, K IRSI L EVÄPELTO puheenjohtaja

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY:N S Ä ÄNTÖ MÄ ÄR ÄINEN KE VÄTKOKOUS 20 0 8 pidetään tiistaina 18.3.2008 klo 17.00–19.00 Turun kaupungintalolla, Aurakatu 2, kokoustila Armfelt, Turku. KÄSITELTÄVINÄ ASIOINA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2007. Esitetään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.

Vierailun isäntänä toimii apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi. Kaikki jäsenemme lämpimästi tervetuloa mukaan!

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

PANKINJOHTAJA HEIKKI TOIKK A IN MEMORIAM Suomen Yhdyspankki Oy:n entinen piirijohtaja Heikki Toikka on kuollut vaikean sairauden uuvuttamana 18.12.2007. Hän oli syntynyt Tampereella 10.6.1928. Ylioppilaaksi Heikki Toikka pääsi vuonna 1946 Helsingin V Yhteiskoulusta ja valmistui ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 1949. Koko lähes nelikymmenvuotisen työuransa ajan Heikki Toikka palveli uskollisesti ja sitoutuneesti Yhdyspankkia. Ennen siirtymistään Turkuun vuonna 1962 Heikki Toikka ehti toimia johtajana Karhulan, Varkauden ja Mikkelin konttoreissa. SYP:n Lounais-Suomen piirijohtajan tehtävästä hän jäi täysinpalvelleena eläkkeelle vuonna 1988. Heikki Toikka oli oman aikakautensa pankkimies sanan täydessä merkityksessä. Hänen johtamisperiaatteitaan olivat ehdoton oikeudenmukaisuus, riippumattomuus ja nopea päätöksenteko. Pankin lisäksi Toikka antoi arvokkaan panoksensa Turun kauppakorkeakoulun ja lukuisten järjestöjen ja yritysten toimintaan ja hallitustyöskentelyyn. Hän oli Turun Liikemiesyhdistyksen kunniajäsen. Kreikan kunniakonsulina Turussa hän toimi viisitoista vuotta. Ekonomitoiminnassa Heikki Toikka vaikutti pitkään. Jo Karhulassa hän oli mukana Kymenlaakson Ekonomien hallituksessa v. 1953–54 ja Varkaudessa Varkauden Seudun Ekonomien puheenjohtajana v. 1959–1962. Turussa Heikki Toikka osallistui Turun

T SE:N VUODEN 20 0 8 JOHTOKUNTA Var sinais et johtokunnan jäs enet Kirsi Leväpelto on yhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ansio on varapuheenjohtaja ja talousvastaava. Antti Lehtimäki on yrittäjyysvastaava ja TSE:n yrittäjyysohjelman vetäjä. Eeva Mannila on uranhallinta- ja tapahtumavastaava. Kimmo Palonen on Turun Seudun Ekonomien edustaja Ekonomiliiton palvelutoimikunnassa ja vastaa Ekonomiliiton uutisten tiedottamisesta yhdistyksen www-sivuilla. Hanna Sarimo on markkinointivastaava. Hanna vastaa myös jäsenlehden ilmoitusmyynnistä ja -koordinoinnista. Jukka Sillanpää on vuosijuhlien juhlatoimikunnan puheenjoh-

Seudun Ekonomien hallitustyöskentelyyn vuodesta 1964 alkaen, toimien varapuheenjohtajana 1966–67 ja puheenjohtajana 1968–1970. Vielä eläkevuosinaankin Heikki osallistui aktiivisesti moniin ekonomien tilaisuuksiin. Rakkaus musiikkiin oli lapsuudenkodin perintönä keskeinen osa Heikki Toikan elämää. Turun Konservatorion hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana hän oli vaikuttamassa siihen, että konservatoriolle saatiin uudet tilat upeine Sigyn-saleineen. Heikki Toikka oli tammenlehvän ansainnut sotaveteraani. Hän oli yksi niistä 404 koulupojasta, jotka osallistuivat Helsingin ilmapuolustukseen Myllykalliolla Lautan patterilla sotatalvena 1944. Yhteiskunnallisista ansioistaan Heikki Toikalle myönnettiin mm. Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki. Toikan perheen kesäpaikka Paraisten Lilltervossa oli Heikille rakas. Siellä kohtasivat meri ja purjehtijan sielu. Vielä viime kesänä sairauden jo edetessä päivittäiset purjehdusretket antoivat Heikille elämän iloa ja toivoa uudesta kesästä. PENTTI HILKE JA ILPO SIRO Kirjoittajat ovat Heikki Toikan pitkäaikaisia työtovereita ja ystäviä.

taja, ja tulee vastaamaan myös jäsenlehden sisällön ideoinnista ja kehittämisestä. Elina Paavilainen-Heikkinen on jäsenlehden päätoimittaja. Katariina Räike vastaa nuor- ja opiskelijajäsentoiminnasta. Viivi Haonperä on johtokunnan opiskelijajäsen ja Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja. Opiskelijajäsenen johtokuntapaikka ajoittuu toukokuusta toukokuuhun ja vaihtuu vuosittain.

Lis äk si luot t amus toimiss a v aikut t av at Terttu Pekuri johtokunnan asiantuntijajäsen, joka vastaa senioritoiminnasta. Senioritoiminta ei sinänsä muodosta omaa kokonaisuuttaan vaan toiminta painottuu senioreita mahdollisesti kiinnostaviin tapahtumiin. Reetta Noukka johtokunnan asiantuntijajäsen, joka on Ekonomiliiton kylteriyhdyshenkilö Turun kauppakorkeakoulussa ja osallistuu asiantuntijajäsenenä johtokunnan toimintaan. Airi Kapanen johtokunnan asiantuntijajäsen, joka on AKAVA Varsinais-Suomen aluetoimikunnan jäsen sekä Turun Seudun Ekonomien edustaja Ekonomiliiton työelämätoimikunnassa.

Y hdis t yk s en toimis tonhoit aja Marjatta Postinen on yhdistyksen toimistonhoitaja. Marjatan tavoittaa toimistolta puhelinnumerosta 02 469 0680 ja sähköpostiosoitteesta tsery@co.inet.ﬁ. Toimiston aukioloajat ovat: ma 12–17, ti–to 9–14, pe suljettu. Ylärivissä vasemmalta lukien: Katariina Räike, Jukka Sillanpää, Terttu Pekuri, Antti Lehtimäki, Airi Kapanen, Kimmo Palonen, Elina Paavilainen-Heikkinen. Alarivissä vasemmalta lukien: Marjatta Postinen, Hanna Sarimo, Kirsi Leväpelto, Reetta Noukka, Eeva Mannila. Kuvasta puuttuvat Marja Ansio ja Viivi Haonperä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI ON KIVA NÄHDÄ (EDELLEEN) VIRE Ä 70 -VUOTIA S EKONOMIEN PAIK ALLIS YHDIS T YS, JOSS A RIIT TÄ Ä VIRTA A JA TEKEMIS TÄ! SILL Ä SIITÄHÄN ON K YS YMYS, KUN SEUR A A TURUN SEUDUN EKONOMIEN TOIMINTA A NY TKIN VUONNA 20 0 8!

Onnea 70 vuotta nuorelle Turun Seudun Ekonomit ry:lle!

len itse ollut yhdistyksen jäsenenä kohta 30 vuotta eli liityin mukaan valmistuttuani. Vuosien (vuosikymmenien?) aikana olen ollut TSE ry:n lisäksi myös SEFEn erilaisissa työryhmä- ja luottamustehtävissä. Mukanaoloaikanani turkulaisia jäseniä samoin kuin mielipiteitä on mielestäni kuunneltu ja arvostettu myös pääkaupungin suunnalla, ja kaikenlainen yhteistyö on ollut toimivaa ja hedelmällistä.

lin itse mukana Turun Seudun Ekonomit ry:n hallituksessa 1980-luvun lopulla ja puheenjohtajana 1987–89. Näin jälkikäteen ajatellen tuo aika oli eräänlaista muutoksen aikaa. Turussa TSE ry:n jäsenmäärä ylitti 1 000 jäsenen rajan ja siihen aikakauteen osui myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlat sekä onnistuneet Ekonomipäivät Turussa 1988! Kaksikymmentä vuotta sitten yhteiskuntamme oli vasta muuttumassa tietoyhteiskunnaksi. Tietotekniikkaa ja mobiiliyhteyksiä oli, mutta niiden käyttö keskittyi työelämään ja esimerkiksi internet tai e-mailit eivät vielä olleet käytössä. Yhdistyksen tiedottaminen hoitui pääasiassa postitse lähetettyjen jäsenkirjeiden avulla, joiden postituksiin yritettiin saada sponsoreita postimaksujen ja kirjekopioiden suhteen ja itse kirjeiden lähettäminen järjestettiin usein hallituksen jäsenten talkoilla. Vaikka asia nyt sähköposti-tiedokkien aikakaudella tuntuu kuriositeetilta, niin noin 1 000 kirjeen pussittamisessa ja lähettämisessä oli aikanaan aikamoinen työpanos kyseessä. Loppupuolella ko. puheenjohtajakauttani saimme jo laajempaakin apua mm. yhteistyökumppanina toimineen vakuutus yhtiön sekä hallitukseen mukaan tulleiden Turun kauppakorkeakoulun opiskelijajäsenen organisoimien opiskelijatalkoiden avulla. Omaa toimistoa ei silloin vielä ollut. Hallituksen kokoukset, joita oli noin kerran kuukaudessa, järjestettiin eri yritysten tai yhteisöjen toimitiloissa, jonne TSE ry oli saanut kutsun tulla vierailemaan. Hallituksen jäsenten omat varsinaiset työpaikat toimivat myös kiitettävästi kokoustiloja tarjoavina sponsoreina.

uistikuvani mukaan TSE ry oli varsin tervetullut vieras eri yrityksiin ja yhteisöihin. Aktiivinen toiminta johti kuitenkin siihen, että uusien vierailukohteiden löytäminen ja yritysvierailujen järjestäminen toki teetti työtä, koska ei ollut mielekästä tai korrektia käyttää samoja sponsoreita useampaan kertaan pienen ajan sisällä. Yhdistyksen tavoitteena oli – ja mielestäni edelleen on – yrittää tarjota mahdollisimman monelle jotakin. Ekonomijärjestön jäsenkuntahan on erittäin haasteellinen mm. siksi, että jäsenistö koostuu sekä työnantajan että työntekijän roolissa toimivista jäsenistä, jotka toimivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Jäsenkunta on

siis erittäin heterogeeninen. Turun Seudun Ekonomeilla oli myös paikallista kerhotoimintaa, vaikka yleensä järjestettyihin tilaisuuksiin kaikki jäsenet olivat tervetulleita. Meillä oli myös erittäin aktiivinen naisekonomien kerho siihen aikaan. Eräänä yksityiskohtana mieleeni on jäänyt tilanne, jossa erään vuosikokouksen yhteydessä naisekonomit totesivat, että nyt jätetään ko. kerho uinumaan, koska emoseuran toiminta koettiin niin monipuoliseksi, että erityistä naisekonominäkökulmaa tarvinnut korostaa! Näin jälkikäteen muistellen se ehkä oli palaute siitä, että toimintamme oli kehittynyt monipuoliseksi.

konomipäivien järjestelyt ja samaan yhteyteen järjestetty yhdistyksen 50-vuotisjuhla vuonna 1988 vaativat paljon energiaa. Vaikka itse päivät järjestettiin yhteistyössä Ekonomföreningen Mercur rf:n ja Ekonomisäätiön Koulutuskeskuksen, SEFEKin kanssa, jo paikallisten korkeatasoisten alustajien miettiminen ja mukaan saanti teetti työtä. TSE ry:n päävastuu oli kaksipäiväisten päivien iltaohjelman organisointi ja silloin päätimme, kuinkas muuten, järjestää juhlat keskiaikaisina pitoina Turun Linnassa! Itse varsinaiset Ekonomipäivät pidettiin Kongressikeskus Ikituurissa ja osanottajamäärä oli runsas. Jokainen osallistuja sai osallistumisesta myös muistomitalin, joka toivon mukaan on mahdollisimman monella edelleen tallessa jossakin muistojen joukossa!

hdistys tuli aikuiseen 50 vuoden ikään maaliskuussa 1988, jolloin nautittiin juhlaillallinen. Juhlavastaanotto sekä iltajuhla päätettiin järjestää heti Ekonomipäivien jälkeen. Yhdistys, joka on aina ollut tarkka mm. omien ansioviirien jakamisesta, on perinteisesti – ainakin siihen asti – muistanut aktiivejaan jakamalla standardin ainoastaan tasavuotisjuhlissa. Niin tapahtui silloinkin. Johtokunta oli kuitenkin havainnut viirivaraston huvenneen ja siksi perustettiinkin erityinen viiritoimikunta hankkimaan lisää näitä arvostettuja ansiostandardeja. Perinteisessä TSE ry:n viirissä logoineen ja liljoineen oli kuitenkin ollut kuvattuna myös kaksivärinen nauha, jonka alkuperää kukaan ei tuntunut tietävän. Viiritoimikunta tiedusteli asiaa SEFEstä, SEFEKistä, aikaisemmilta puheenjohtajilta ja turvautui myös Turun Maakuntamuseon heraldikon apuun. Toimikunnan loppupäätelmä ja ehdotus oli, että seuraava viiri tehtäisiin ilman tätä mystistä kaksiväristä nauhaa. Näin toimittiin ja ansioviirit jaettiin arvovieraille ja saipa Ekonomi-

liittokin uuden kappaleen aikaisemman TSE-viirin rinnalle. Vasta vuosia jälkeenpäin kävi ilmi, että tuo kaksivärinen nauha: vihreä ja oranssi, olikin ollut symboloimassa Ekonomiliiton värejä, mutta sitä ei kukaan muistanut/tiennyt silloin, kun viiri uudistettiin! 50-vuotisjuhlan yhteydessä julkistettiin myös Turun Seudun Ekonomien historiikki. Siihen hankittiin ulkopuolinen kirjoittaja, joka tutki vanhoja arkistoja ja haastatteli elossa olleita entisiä aktiiveja. Historiikki muodostui kavalkadiksi ja kunkin puheenjohtajan ajan kuvaksi. Itse tullessani puheenjohtajaksi vuonna 1987 olin järjestysnumerolta 13. Silloin myös aloitettiin perinteeksi muodostunut yhdistyksen syntymäpäiväperinne, jossa lounaan tai päivällisen merkeissä tapaavat aikaisemmat puheenjohtajat ja istuva johtokunta. Tavoitteena on puolin ja toisin syventää vuorovaikutusta eri aikakausien kanssa ja samalla kuulla yhdistyksen nykyisistä vaiheista ja suunnitelmista.

Ole nopea.

Hanki Sonera Laajakaista.

ykyisin vapaa-ajan harrastusten moninaisuus ja ihmisten kiireellisyys aiheuttavat varmasti suuren haasteen myös Turun Seudun Ekonomien toiminnalle. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että yhdistyksen tulevaisuus on yhtä valoisa ja aktiivinen kuin menneisyyskin. Monipuolinen ohjelmien sekä erilaiset ammatillisiin että harrastuksiin liittyvien tilaisuuksien tarjonta takaavat yhä jäsenten kiinnostuksen ja aktiivisen osallistumisen. TSE ry:llä muutaman vuoden Turussa sijainneen toimiston tarjoama apu ja mahdollisuudet ovat myös edesauttaneet yhdistyksen toiminnan monipuolistumista ja erilaisiin haasteisiin vastaamista. Eli tulevaisuus näyttää hyvältä!

oivotankin kaikkien senioreiden puolesta reippaalle 70-vuotiaalle nuorelle Turun Seudun Ekonomit ry:lle onnea ja menestystä myös tulevina vuosikymmeninä!

Hannu U. Ketola

Lisätietoa: www.sonera.fi/laajakaista

Ernst & Young onnittelee 70-vuotiasta Turun Seudun Ekonomit ry:tĂ¤

Ernst & Young palvelee ekonomeja Turussa 25 asiantuntijan voimin tilintarkastus-, vero- ja lakiasioissa.

Ernst & Young Oy Linnankatu 3 a B, 20100 Turku puh. 0400 217 777 www.ey.com/fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Yrittäjyys on yhä useammalle ekonomille mahdollisuus Yrit t äjäperhe e s t ä it s enäis ek si konsultik si

änä syksynä toimintansa aloittaneen yrittäjyysohjelman ensimmäinen yrittäjätarinatilaisuus järjestettiin Svenska Klubbenin tiloissa torstaina 29. marraskuuta. Illan teemana oli ekonomiyrittäjän uran lähtökohdat, yrittäjäuran luominen ja itsensä johtaminen yrittäjänä. Paikalle saapui 23 yrittäjänä toimivaa tai yrittäjyydestä kiinnostunutta ekonomia. Illan ohjelmassa oli kaksi laadukasta esitystä, verkostoitumista, keskustelua, sekä paljon uusia ajatuksia ja ideoita yrittäjyydestä hyvän ruuan merkeissä. Illan pääesiintyjä Kalle Spiik aloitti tilaisuuden esityksellään aiheesta ”Yrittäjäuran luominen ja itsensä tasapainoinen johtaminen”. Hänen jälkeensä Turun kauppakorkeakoulun tutkijat Tommi Pukkinen ja Elisa Akola esittivät meille tutkimustuloksiaan ekonomiyrittäjän proﬁilista. Esitysten päätyttyä yleisöllä oli tilaisuus esittää alustajille kysymyksiä yrittäjyydestä. Alustusten jälkeen syntyi vilkasta vapaamuotoista keskustelua illan teemasta.

Kalle Spiikille yrittäjyys oli luontainen valinta lapsesta saakka. Vaikka hän ei päätynytkään jatkamaan yhtään sukunsa monista yrityksistä, oli hänelle jo nuorena kertynyt yrittäjyydestä laajaalainen näkemys, niin isoisänsä polkupyörätehtaasta, perheensä valokuvausliikkeestä kuin äidin monialayrityksestäkin. Kauppakorkeakoulun jälkeen hän perustikin ensin ystäviensä kanssa maahantuontiyrityksen, joka ei kuitenkaan menestynyt ja jonka toiminta lopetettiin jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Vietettyään muutaman vuoden muiden palveluksessa konsulttina hän päätti taas lähteä kokeilemaan omia siipiään itsenäisenä yrittäjänä ja on sillä tiellä vielä tänäkin päivänä. Edelleen hän tunnustaa tuntevansa työtään kohtaan samaa paloa, intohimoa ja kipinää kuin alkuvuosinakin. Miksi yrittäminen on sitten niin palkitsevaa? Kalle Spiik listasi mielestään kolme tärkeintä syytä. Ensinnäkin yrittäjänä voi toteuttaa kaikkia niitä tarpeita, joita yleensä työltä odotamme: yrittäjyyden ”kehällä” yhdistyvät sekä tieto, taito ja oman ammattitaidon luova soveltaminen ja energian vapaa virtaaminen, joita Kalle Spiik kutsui nimellä ”taide” ja ”tie”. Toiseksi yrittäjyydessä on palkitsevaa jatkuva motivaatio työhön. Kolmanneksi listalla nousi vapaus ja vaikutusmahdollisuudet oman työn suhteen. Jos yrittäjyyteen liittyvät tunteet ovat 90 % positiivisia, mahtuu mukaan myös 10 % negatiivisia tuntemuksia. Yrittäminen ei sovikaan ihan kaikille, koska yrittäjäksi ryhtyvältä vaaditaan Kalle Spiikin mukaan itsensä johtamista, tietoista elämistä, harkittuja valintoja, kyseenalaistamista ja kurinalaisuutta. Toki niidenkin asioiden hallitseminen voi olla mieluisa haaste. Hän kertoo esimerkin kurinalaisuudesta omasta elämästään: usein kukonlaulun aikaan asiakkaalle lähtevä Spiik on muodostanut aikaisista

Tutkimuksesta: Heinonen, J. – Kovalainen, A. – Paasio, K. – Pukkinen, T. – Österberg, J. (2006) Palkkatyöstä yrittäjäksi: tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla.

Yrittäjänä voin vaikuttaa enemmän työhöni liittyviin asioihin kuin palkkatyössä. Olen tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjänä voin toteuttaa parhaiten itseäni. Yrittäjänä työni on sisällöllisesti palkitsevampaa kuin palkkatyössä. Yrittäjänä elämänlaatuni on parempi kuin palkkatyössä. Yrittäjänä toimeentuloni on palkansaajaa epävarmempaa. Palkkatyössä ninulle jäisi yrittäjänä toimimista enemmän vapaa-aikaa. Yrittäjänä ansaitsen enemmän rahaa kuin palkkatyössä. samaa mieltä Yrittäjänä työni on yksinäistä. neutraali Mikäli mahdollista, työskentelisin palkkatyössä. eri mieltä

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Yrit t äjy y s ohjelma 20 0 8 14.2. Yrittäjätarina: ”Tiimiyrittäjyys, yritysosto ja sen jälkeinen haltuunotto”, alustajina Timo Helle (Deloitte, aikaisemmin tiimiyrittäjä Sysfortessa) ja Kauko Mannerjärvi (E. Virta & Co). Huhtikuu: Yrittäjätarina: ”Monialayrityksen rakentaminen sekä johtoryhmä- ja hallitustyöskentely”. Syyskuu: Yrittäjätarina: ”Kansainvälinen kasvu ja ICT:n hyödyntäminen liiketoiminnassa”. Marraskuu: Yrittäjätarina: ”Yrityksen myynti”.

Yrittäjätarina-tilaisuudet Svenska Klubben klo 18–21. Sitovat ilmoittautumiset illallistilaisuuteen: www.sefe.ﬁ. Yrittäjyysillat kuukauden 2. tiistai klo 18–20 Cafe Fontana kabinetti, ei ilmoittautumisia. Yrittäjyysiltojen tarkat päivät 8.1., 11.3., 13.5., 12.8., 14.10. ja 9.12.2008. Sekä Svenska Klubben että Cafe Fontana ovat osoitteessa Aurakatu 1, Turku.

aamuista mieluisan rutiinin, johon kuuluu mm. herääminen edellisenä iltana huolella valikoituun musiikkiin. Tavoitteena on istua autossa 20 minuutin kuluttua heräämisestä, ja tähänastinen ennätys on 17 minuuttia. Aamujaan hän kutsuu motivoivasti nimellä ”ihanat aamut”.

masta liiketoiminnasta on kansainvälistä, tyypillisesti yritykset tuottavat palveluita liike-elämälle, kuluttajille suuntautuvia yrityksiä joukossa on vähän. Yrittäjyys nähdään ekonomien piisissä mahdollisuuteen perustuvana, tietoisena valintana siirtyä uralla eteenpäin. Ekonomien yritykset menestyvätkin yleisesti hyvin. Kuitenkin esityksen lopuksi herätettiin kysymys, pitäisikö ekonomeja kannustaa enemmän kunnianhimoiseen kasvuyrittäjyyteen. Seuraava yrittäjätarina kuullaan Svenska Klubbenin tiloissa 14.2. Silloin teemana on tiimiyrittäjyys ja yrityksen osto. Illan alustajiksi saapuvat Kauko Mannerjärvi E. Virta & Co:sta sekä Timo Helle, Deloitte, joka on toiminut aiemmin Sysfortessa tiimiyrittäjänä. Kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Yrittäjäohjelman vapaamuotoiset tapaamiset Cafe Fontanassa jatkuvat myös lähes joka kuukauden toisena tiistaina klo 18.

Ekonomiyrit t äjäk si kuljet aan monia reit tejä Tommi Pukkisen ja Elisa Akolan tutkimuksen mukaan tyypillinen ekonomiyrittäjä on yli 50-vuotias, laajasti kouluttautunut mies, jonka lähipiirissä on yrittäjäroolimalleja. Ekonomit päätyvät yrittäjiksi eri reittejä, mm. lyhyen ja rikkonaisen palkkatyöuran seurauksena, palveltuaan pitkään suuressa organisaatiossa tai työttömyyden kautta. Suurin osa ekonomeista perustaa kokonaan uuden yrityksen, suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö. Vain 6 % ostaa toimivan yrityksen. Lähes puolet ekonomien perusta-

A NU SUOMINEN

Liitä nyt Plussa-ominaisuus OP-Visa-korttiisi!

Liitä Plussa-ominaisuus osoitteessa www.op.ﬁ/kortti

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Iloisia muistoja TSE ry:n Kokka kohti tulevaa. Flooranpäivän juhlintaa 1981.

SEFEn koulutusta paikallisyhdistyksille, TSE:n entinen pj. Reino Koskinen etuoikealla.

Pori Jazz 2006.

Yritysvierailu Perbi Oy:hyn 19.1.1993.

Koulutusta yhteistyössä SEFEn kanssa: viestintä seminaari 2007, Tuija Piepponen esitelmöi elekielestä.

Ekonomisauna 5.8.1982. Vuosikokous Sammon auditoriossa 17.1.1985.

Ekonomipäivät Turussa 1999.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

toiminnan viime vuosikymmeniltä Leningradin matkalla 17.–20.3.1983 Matti Huunonen ja Heimo Kuivalainen.

Tutustuminen Paraisten kalkkikivilouhokselle 29.8.2001. Entinen pj Reino Koskinen nostaa maljan. TSE-cocktailin neitsyttarjoilu 13.5.1983.

SEFEn neuvottelupäivillä Tukholmassa Irma Hokka (silloinen Koskinen), Heimo Kuivalainen, Matti Huunonen, Koskinen Reino, Markku Westerlund, Aapo Kaisti. Johtokunta HEKOn vieraana 2006.

TSE:n jäsenet tutustumassa turvesaunaan 27.11.2003. Yhteistyötä muiden paikallisyhdistysten kanssa: TSEn, HEKOn ja Pohjois-Hämeen neuvottelut Pansiossa 1985.

Johtokunnan ja entisten puheenjohtajien syntymäpäiväpäivällinen 9.3.2002. Puhetta pitämässä juuri edesmennyt Heikki Toikka.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JJÄ Ä SENLEHTI SENLEHTI

Pieni ker taus:

Turun Ekonoominen Olutseura matkustaa

Baijerin matka 27.9.–2.10.2007. Patikointi Alpeilla oli unohtumaton kokemus!

lutseuraamme voi eri tulkintojen mukaan pitää 16-, 13tai 12-vuotiaana. Keväällä 1992 järjestin tallinnalaisen ekonomiystäväni Kersti Saarman kanssa Turun Seudun Ekonomeille matkan Tallinnaan (josta kuva senioritoiminnasta kertovan jutun liitteenä). Neuvostovalta oli juuri luhistunut ja uusi itsenäisyys otti ensi askeleitaan. Neljättäkymmentä ekonomia kävi tutustumassa uusin silmin naapurimme tuhkasta nousun alkukankeutta. Rupla oli edelleen valuutta, muttei sillä saanut paljoa ostettua. Ohjelmassamme oli normaalin turistikiertelyn lisäksi luentoja Viron nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Estonia oopperassa nautimme mainion esityksen Mozartin taikahuilua ja matkan kruunasi kabaree-illallinen Astoriassa. Side Viroon oli syntynyt ja ajatus tulevasta alkoi muhia. Syksyllä 1994 järjestimme ravintola Old Bankissa EU- ja olutaiheisen tilaisuuden. Esko Antola puhui Euroopan yhdentymisestä ja ‘’Pankin’’ ravintolapäällikkö kertoi oluen panemisesta sekä maisteltiin tsekkiläisiä oluita. Pikaisen otantakyselyn perusteella huomasimme, että oli muitakin, joiden mielestä tätä voisi tehdä useamminkin. Loppu onkin sitten historiaa: ‘’Turun Seudun Ekonomit ry:n olutklubin ‘’järjestäytymiskokous’’ pidettiin torstaina 30. maaliskuuta 1995 klo 18 alkaen ravintola Old Bankissa. Nimeksi tuli Turun Ekonoominen Olutseura. Siellä mm. päätettiin jatkaa Viron matkoja, nyt kohteena olisi Tartto. Siellä tutustuimme paikalliseen ekonomikoulutukseen Tarton yliopistossa. Varsinainen toimintamme onkin ollut tasokkaiden matkojen järjestämisessä. Olemme käyneet kaikissa Baltian maissa, Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Venäjällä ja Saksassa. Mielenkiintoisiksi matkamme tekivät uudet elämykset. Kun muut alkoivat tottua Viroon matkaamalla Tallinnaan, me kolusimme jo 90-luvulla Tarton, Pärnun, Saarenmaan ja Hiidenmaan. Kävimme Prahassa sen suosion alussa, samoin Slovakian kauniissa pääkaupungissa Bratislavassa. Kun Praha oli jo turisteja täynnä, me kiertelimme Böömissä tutustuen Pilseniin ja Budejoviceen. Puolassa emme tyytyneet Varsovaan vaan tutustuimme Etelä-Puolaan paikallisella bussilla ja nautimme Krakovan anneista. Entäpä itänaapurimme? Jotkut eivät uskalla vieläkään mennä Pietariin tai Moskovaan. Me aistimme aidon Venäjän aromeja matkatessamme bussilla Novgorodiin ja Pihkovaan. Välillä tuntui, ettei siellä oltu kuultukaan neuvostovallan romahduksesta. Aikamme imettyämme itseemme kokemuksia postkommunismista päätimme katsella myös meidän vanhaa Eurooppaamme. Kävimme kahdesti Saksassa, ensin Düsseldorﬁssa ja lopulta tänä vuonna toteutimme pitkäaikaisen haaveemme ja menimme Baijeriin. Suunnitelmia uusista matkakohteista syntyy koko ajan ja

vanhatkin elävät. Esimerkiksi Budapest ja Dublin odottelevat sopivaa toteuttamishetkeä.

Ne miele en p ainune e t hetke t: Oppais ta voi olla mont aa mielt ä… Kun jokin menee pieleen, se yleensä harmittaa. Näin on ollut laita myös olutseuran retkillä. Mutta ne pieleenmenot ovat niitä, jotka muistetaan ja niille osataan nyt jo nauraa. Kerron tässä muutamia kommelluksia matkojen varsilta. Saarenmaalle pyysin tuttaviani järjestämään meille oppaan, joka tuntee saaren ja puhuu suomea. Kaiken piti olla kunnossa, kun aloimme kiertoajelun. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta pikkuhiljaa aloimme ihmetellä. Ensinnäkin se vaatimus suomenkielen taidosta. Hän puhui kyllä jotain suomelta kuulostavaa, mutta emme oikein ymmärtäneet puheen sisältöä. Toisekseen alkoivat paikat, joissa meidän piti käydä, kadota. Kävi ilmi, että oppaamme oli enemmän kuin kerran ollut aivan eksyksissä, jonka johdosta olimmekin siellä pienillä teillä useasti peruutelleet bussia takaisin tienhaaraan, mistä olimme virheellisesti kääntyneet. Lisäksi hänellä selostuksissaan meni säännöllisesti oikea ja vasen sekaisin. Kuljettajaltamme paloi usein ns. päreet ja saatuaan jonkin kääntymisohjeen oppaalta, hän jarrutti ja kysyi: ”Ootko sä s…ana nyt ihan varma!” Hänellä ei keikka oikein mennyt putkeen ja hän tuntui sen itsekin huomanneen, kun yhteisymmärryksessä suoritin sovitusta palkkiosta vain puolet. Puolan matkallamme meillä ei ollut opasta mukana bussimatkoilla Varsovasta Krakovaan ja takaisin. Olin tilannut bussin suoraan Puolasta krakovalaisesta yhtiöstä. Se tuli reilusti edullisemmaksi, kuin matkatoimistojen kautta tilattu, ero oli tuhansia markkoja. Meitä oli Varsovan lentokentällä vastassa parhaat päivänsä jo nähnyt bussi ja sen nuori kuljettaja. Bussi ja sen kuski toimivat kyllä hyvin koko matkan ajan, mutta yksi pieni ongelma ilmeni, kun vietimme pari päivää Varsovassa. Osoittautui, että kuljettajapoikamme taisi olla ensi kertaa Varsovassa, sen verran u-käännöksiä ja kiertoajeluja tehtiin moottoriteillä ja muualla. Lisäksi poika ymmärsi ja puhui ainoastaan puolaa. Minulla oli hänen kanssaan monta mielenkiintoista keskustelua siellä bussin etupäässä: sanakirjan sivut kuluivat miltei loppuun ja kädet huitoivat molemmilla sen verran, että muut jo pelkäsivät hänen ajavan ojaan. Mutta kaikesta selvisimme kunnialla. Prahassa ensi kertaa ollessamme kävimme Plzenin panimolla.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Baijerin matka 27.9.–2.10.2007. Matkajoukkueemme majatalomme edessä.

Baijerin matka 27.9.–2.10.2007. Oktoberfest. Ryhmämme Löwenbräu-teltassa. Olemme siinä keskellä…

Baijerin matka 27.9.–2.10.2007. Baijerin kuninkaalla on edelleen oma kantapöytänsä Hofbräuhausissa.

Mukanamme meillä oli nuori suomalaisnainen oppaana koko sen retken. Perillä olimme kävelemässä panimolle, kun yhtäkkiä oppaamme kumartui sillankaiteen yli ja ”voi huonosti”. Tilanne oli nopeasti ohi, hän siistiytyi ja nautti vettä pullostaan ja selitti hymyillen, että heillä oli ollut pienet kekkerit edellisenä iltana ja jatkoimme matkaa ikään kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Viime keväänä Riikassa oppaanamme ollut nuori mies oli ilmiselvästi vähän samanlaisissa vaikeuksissa kuin Pilsenin oppaamme. Kärsivästä olemuksesta päätellen kohmelo oli melkoinen ja hän kävikin aina välillä jossain syrjässä pienestä pullostaan ottamassa korjaussarjaa. Emme oikein tienneet, suututtiko vai huvittiko tämä tapaus meitä. Selostukset toki hoituivat erikoisella suomen aksentilla ja pienin fraasitoistoin.

-6

tuamme teimme vielä yrityskäynnin. Tutustuimme paikalliseen pontikankeittäjään. Kylässä oli talo, jolla oli jo satojen vuosien takaa periytyvä oikeus polttaa viinaa kylän tarpeisiin. Isäntä esitteli innoissaan meille tuotantoaan ja tuotteittaan. Olimme hänen ensimmäinen excursioryhmänsä. Kun seuraavana aamuna lähdimme vaellusvarusteissa liikkeelle, edellisen päivän pieni tihkusade oli vaihtunut auringonpaisteeksi. Nousimme ensi köysiradalla Brauneck-vuorelle, josta aloitimme taivalluksen kohti korkeuksia ja lumoavia näkymiä. Reitin korkeuserot olivat huimat ja patikointi ottikin voimille ja hengen päälle, joten tauot olivat tervetulleita, sekä maisemien katseluun ja valokuvaukseen että hengityksen tasaamiseen. Puolipäivää Alpeilla olisi jo sinänsä ollut matkan kohokohta, mutta palattuamme kylään pääsimme osallistumaan katolilaisten baijerilaisten Mikkelinpäivän viettoon. Lähes koko kylä oli kokoonVuo den 20 07 matk at tunut kansallispuvuissaan kirkolle, kodinturvajoukoilla kiväärit mukanaan. Joukot äkseerasivat ja ampuivat yhteislaukauksia. LäAloitimme retkeilyn heti vapun jälkeen ja ajoimme bussilla Riihes kaikki kylän miehen kuuluvat näihin perinteisiin osastoihin kaan. Hiukan pelotti, mikä meitä perillä odottaa, sillä olin saanut ja kaikilla on kiväärit kotonaan. Messun jälkeen kyläläiset keedellisenä iltana pikaisen viestin, että hotellivarauksemme oli perääntyivät kulkueeksi ja kiersivät kirkonmäen. Papin puheen jälruuntunut ylibuukkauksen vuoksi. Onneksi perään sain tiekeen aukesivat hanat ja torvisoitto alkoi. Loppupäivän he don, että meidät oli siirretty Väinäjoen toiselle puolelsitten kuulemma perinteisesti juhlivat kunnolla. le, aivan laadukkaaksi osoittautuneeseen hotelliin. Sunnuntaina sitten oli vuorossa lähihistorian /00 0 Riikassa juhlistimme matkojemme 15-vuotista oppitunti. Kävimme tutustumassa Göringin , . & historiaa katsomalla uuden version Mozartin ideoimaan lahjaan Hitlerille. Berchtesgade/ Taikahuilusta. Se olikin melko moderni ja nin kylän lähellä sijaitseva Kehlsteinhaus, eli mielenkiintoinen, me kaikki nautimme. KäKotkanpesä, jona me sen tunnemme, oli vellessämme yöllä vanhasta kaupungista homaineensa veroinen. Ensin kapeaa ja kietellille saimme vielä nähdäksemme komean murtelevaa tietä pitkin vuorenrinnettä ylös ilotulituksen. Matka oli kaikin puolin onja lopuksi vielä kallion sisään louhitulla hisnistunut ja seuran matkailuryhmä sai palsillä huipulle. Näköalat Saksaan ja Itävaljon uusia innokkaita jäseniä. lan puolelle olivat mahtavat. Koska olimme Vuoden kohokohta ilman muuta oli Baijo niin lähellä Itävaltaa, ennen paluumatkaa jerin matka 27.9.–2.10.2007. Meitä oli 40 kävimme vielä Salzburgissa. matkaajaa ja asuimme Bad Tölzin kaupunSitten koitti odotettu päivä. Vuorossa oli gin lähellä pienessä kylässä kolmessa eri maOktoberfest Münchenissä. Saimme liput ja jatalossa, noin 50 kilometriä etelään Münchemeille kerrottiin, että olemme Löwenbräu-telnistä. Tällä matkalla ohjelma oli niin runsasta ja tassa. Sana teltta huvitti tässä yhteydessä, meidän täysipainoista, että sellainenkin ihme nähtiin, että ”telttaamme” mahtui 8 000 syöjää ja juojaa sekä iso olutseuran matkalla hiljaisuus laskeutui jo klo 22 illalorkesteri. Paikka oli täynnä ja meno ja meteli sen mukaisla. Meitä oli kentällä vastassa bussi, ja ohjelma alkoi heti. Pienen ta. Melkoiset karnevaalit nuo juhlat ovat. Juhlien jälkeen hajaanMünchenin kiertelyn jälkeen kävimme katsomassa Nymphennuimme Müncheniin iltaan ja viimeisellä paikallisjunalla ”kotiin”. burgin linnan ja pidimme siellä pienen evästauon. Herätin sakSitten koittikin varsinainen kotiinlähtö. Jätettyämme haikeat salaisessa oppaassamme pientä hilpeyttä muistamalla linnan hyvästit isäntäväellemme suuntasimme lohdutukseksi Reutbernimen väärin, puhuin koko ajan Jungfrau-linnasta. Matkamme gin luostariin. Vuorossa oli pienpanimoesittely, jonka jälkeen jatkui sitten heti itse asian ääreen, eli tutustumaan siihen, mistä hetken nautimme sen tuotteista ennen matkan ikävintä osaa. Baijeri on tehty ja mitä siellä paljon on, nimittäin yhteen moTutustuimme pikaisesti Dachaun keskitysleirimuseoon lähellä nesta sadasta pienehköstä panimosta. Ajoimme Ayingin kylään, Müncheniä. Leirin historiasta oli seikkaperäiset selvitykset tajossa pannaan Alkostakin löytyvää Ayinger-olutta. pahtumista leirillä. Hiljennyttyämme tämän elämän ja kuoleSeuraavana aamuna oli vuorossa Baijerin kuninkaan Ludwig man todellisuuden edessä meillä oli vielä aikaa toipua ja kävellä II:n suuruudenhullu hanke, Neuschwansteinin linna. Kauniit omin päin Münchenissä. Haikein mielin lensimme kotiin, väsymaisemat vaihtelivat, kun ajettuamme lähes tasangolla linnan taneinä mutta onnellisina! kana siinsivät Alppien lumiset huiput. Linna ympäristöineen oli Matkailuvuotemme 2007 päätteeksi kävimme Tallinnassa lumoava näky ja sinne kiipeäminenkin jo salpasi hengen. Näky14.–16.12. nauttimassa aimo annoksen kulttuuria. Joulukuinen mät antoivat aavistaa, mitä näkisimme seuraavana päivänä. Palatmatkamme tosin alkoi huonoissa merkeissä, sillä laivan jo

54&63

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Oopperamatka Riikaan 4.–6.5.2007. Katuorkesteri soitti kultaista nuoruutta Tuomiokirkon juurella.

Oopperamatka Riikaan 4.–6.5.2007. Oopperan alkusoittoa odottelemassa.

ollessa liikkeellä saimme kuulla, että bussimme oli poistettu kyydistä polttoainevuodon vuoksi. Matkatavaramme ja päällysvaatteemme olimme jättäneet bussiin, joten tunsin hieman kylmiä väreitä... Onneksi laukut oli purettu autokannelle säilytykseen ja saimme ne satamassa, kun autot olivat poistuneet. Muutamilta tosin jäi bussin sisällä olleet pienet kassit ja tavarahyllyllä olleet takit bussiin. Suuntasimme siis taksijonoon ja pääsimmekin pienellä viiveellä hotelliimme. Bussi tuli vasta iltalaivalla, joten oopperaan joutuivat muutamat lähtemään ilman päällysvaatteita. Kansallisooppera Estonian esittämä Puccinin Tuhkimo sai kuitenkin meidät kaikki sulamaan. Esitys oli upea ja jopa hauska, lisäksi useimmille meistä ooppera oli aivan uusi tuttavuus.

Kulttuuriviikonloppu Tallinnassa 14.–16.12.2007. Oopperan väliajalla.

Oopperasta palattuamme saimme loputkin tavarat bussista. Lauantaina oli vuorossa ensin jouluinen satubaletti. Tsaikovskin musiikki Pähkinänsärkijässä soi kauniisti, kuten aina. Illalla Verdin La Traviata sai mielet herkistymään ja päähenkilön kohtalo silmäkulmat kosteiksi. Sunnuntaina oli enää jäljellä kotimatka ja yhteinen lounas laivalla. Mukavaa oli toivottaa hyvää joulua tyytyväisille matkaajille.

K IMMO PALONEN, TSE:n johtokunnan jäsen ja edustaja Ekonomiliiton palvelutoimikunnassa.

Aloita osakekaupankäynti op.ﬁ:ssä! Tutustu osakesijoittajan palveluihin ja uuden asiakkaan etuihin osoitteessa op.ﬁ/sijoituspalvelut. Tervetuloa asiakkaaksemme!

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

TuKy:n edustajat ojentamassa 60-vuotislahjaa TSE:lle

HEI KAIKKI NUORET EKONOMIT! (TÄMÄ

OSIO KOSKEE SINUA , JOS KOET

ITSESI NUOREKSI JA EKONOMIKSI.)

Turun Seudun Ekonomien tavoitteena on järjestää tapahtumia, jotka palvelevat koko jäsenistöä. Yhtenä painopisteenä toiminnassamme on nuorten ekonomien toiveiden mukaiset tapahtumat. Olemmekin kiinnittäneet huomiota niin vielä opiskeluvaiheessa oleviin jäseniimme kuin myös vastavalmistuneisiin. Kuitenkaan missään tapahtumissamme ei kysellä ekonomi-ikää tai muutakaan ikää, ja olet lämpimästi tervetullut kaikkeen toimintaamme. Tänä juhlavuonna järjestämme ensimmäistä kertaa erityisesti nuorille ekonomeille tarkoitetun illan. Taaskaan ei papereita ovella katsella, vaan kaikki itsensä nuorten ekonomien joukkoon laskevat ovat kutsuttuja. Tarkoituksena on linkittää nuoria ekonomeja toisiinsa epäformaalilla tavalla siten, että kynnys muihin tilaisuuksiin osallistumisesta tuntuisi matalammalta. Mukava joukko meitä nuoria mukana toiminnassa jo onkin, joten kannattaa liittyä seuraan. Tapahtumissamme käymällä saat rahanarvoisten etujen lisäksi mukavaa ajanvietettä, pääset tutustumaan alueen yrityksiin taatusti hyvässä seurassa, ja vahvistat aina yhtä mainostettua verkostoasi. Nuorille ekonomeille tarkoitettu ilta on 27.2. klo 18 alkaen, joten varaathan ajan kalenteristasi. Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelmasta saat lähempänä ajankohtaa TSE:n nettisivuilta ja sähköpostitiedokin välityksellä. Nähdään! K ATARIINA R ÄIKE , TSE:n johtokunnan nuor- ja opiskelijajäsenvastaava

”Verottajat” Rahandus-ministeriön edessä 29.3.1992 TSE:n ensimmäisellä Tallinnan-matkalla, jolla oli mukana moni edelleen aktiivinen seniorijäsen.

Senioritoiminta Arvaan, että monia lukijoita kiinnostaa saada tietää, mitä TSE:n senioritoiminta-nimikkeen alle kätkeytyy sekä miten toiminta sai alkunsa. Allekirjoittaneelle annettiin haastava senioritoiminnan suunnittelu ikävän yhteensattuman myötä. TSE:n ensimmäinen toimistosihteeri sairastui vuoden 2003 alussa niin vakavasti, että hänen oli pakko luopua tehtävästään. Niinpä TSE:n johtokunnan silloisen puheenjohtajansa Airi Heikkilän, nyk. Kapasen, johdolla oli ratkaistava ongelma, mistä löytää henkilö, joka lyhyellä varoitusajalla pystyisi ottamaan toimiston rutiinitehtävät haltuunsa. Se tarkoitti, että päivystyksen toimistossa piti pelata: oven piti olla auki jäsenistölle, puhelimeen piti vastata ja posti hoitaa. Niinpä johtokunta lähestyi allekirjoittanutta, joka oli edellisenä vuonna jäänyt eläkkeelle, pyynnöllä ottaa muutamaksi kuukaudeksi vastuu toimiston asioitten hoidosta. Johtokunta perusteli päätöstään jäsenyyteni pituudella – jäsen SEFEssä vuodesta 1962 lähtien – ja aktiivisella osallistumisellani TSE:n tapahtumiin. Jäsenkuntakin oli tullut minulle vuosien varrella kohtalaisen tutuksi ja aavistin jäsenten tuntevan minutkin. Lyhyen mietinnän ja johtokunnan talousvastaavan Marja Ansion kannustuksella rohkenin ottaa tehtävän vastaan haluten auttaa hyviä ekonomiystäviäni. Tästä seurasi, että jo seuraavana vuonna minut kutsuttiin johtokuntaan tuomaan seniorinäkökulma tapahtumasuunnitteluun. Mitään eri kerhoa ei suunniteltu perustettavan senioreille, vaan ajatuksena oli pitää seniorit jäseninä Turun Seudun Ekonomeissa eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Senioritoiminnan tapahtumatarjonta hakee vielä polkuja, joilla edetä. Monenlaista on ollut tarjolla: on paneuduttu terveysasioihin ja ruokakulttuuriin, tutustuttu Turun monipuoliseen museotarjontaan, vierailtu Saga-Seniorikeskus Kaskenpuistossa sekä Kaskenniityssä ja saatu hengen ravintoa mm. ”Elämän punainen lanka”-luennon muodossa. Kahtena viime vuotena ovat ”Kauneimmat joululaulut”-tilaisuudet olleet koko TSE:n jäsenkunnan osalta suurimman menestyksen saavuttaneet tapahtumat. Mielellään johtokunnassa otan vastaan ideoita toiminnan kehittämiselle. Hyvä SEFEn/TSE:n jäsen, kun elämäsi on siinä vaiheessa, että ajattelet eläkkeelle siirtymistä, älä ihmeessä tee sellaista päätöstä, että irtisanot jäsenyytesi SEFEssä. Ajattele kahdesti! Jäät samalla vaille työyhteisösi ja TSE:n Sinulle tarjoamaa sosiaalista verkostoa, joka tänä päivänä on monelle meistä tärkeä. Välinpitämättömyys, se, ettemme huolehdi toinen toisistamme, ja yksinäisyys ovat hyvinvointiyhteiskuntamme suuria ongelmia. Hyvä ekonomitoveri, toivon, että eläkkeelle siirtyessäsi haluat jatkaa jäsenyyttäsi SEFEssä TSE:n jäsenenä. Jos olet ollut vähintään 10 vuotta SEFEn jäsen, on eläkeläisen vuoden 2008 jäsenmaksu 35,90 euroa, mistä Sefen osuus 15,90 euroa ja TSE:n 20 euroa. Nämä eurot eivät sisällä Talouselämä-lehteä, mutta SEFEn Ekonomilehden ja TSE:n 4 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden kylläkin. Jos eläkeläisenä haluat edelleen saada Talouselämä-lehden, on jäsenmaksusi tällöin 99,50 euroa. Seniorijäsenenä sinulle tarjoutuu edelleenkin tilaisuus osallistua kaikkiin TSE:n tarjoamiin tapahtumiin, kuten yritysvierailuihin, teatterinäytöksiin, retkiin ja Turun Ekonoomisen Olutseuran järjestämiin matkoihin. Maksullisten tapahtumien kustannus ei hirvitä, kun yhdistys sponsoroi jäsentensä osallistumismaksua. Osallistuminen TSE:n tilaisuuksiin antaa uutta virtaa ja potkua seniorin(kin) elämään! TERTTU PEKURI, TSE:n johtokunnan asiantuntijajäsen, senioritoimintavastaava

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Tulevat tapahtumat Koulutus t a MILLAISIA EKONOMEJA REKRYTOIDAAN? SEFE:N KOULU TUS TORSTAINA 27.3. KLO 16.3019, SCANDIC JULIA, EERI KINKATU 4, TURKU.

Rainer Carpelan, partneri, johtava psykologi MPS-yhtiöiden Turun toimistosta kertoo rekrytoinnista ja työnhausta sekä siitä, millaisilla ekonomeilla on työelämässä kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi yrityscase, jossa Raision markkinointijohtaja, KTM Johanna Siltala kertoo yrityksen edustajan näkemyksiä rekrytoinnista ja ekonomien kilpailukyvystä työmarkkinoilla. Tilaisuus alkaa 16.30 kahvilla, varsinainen luento alkaa klo 17. Seuraa tiedotusta tilaisuutta koskien www.turunseudunekonomit.ﬁ sekä sähköpostiasi, mikäli olet antanut sähköpostiosoitteesi ekonomiliiton rekisteriin. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä. MUUTOSJOHTAMINEN. SEFE:N KOULUTUS KESKIVIIKKO NA 16.4.2008, KLO 18.0020.30 (paikka ilmoitetaan myöhem-

min). Kouluttajana Karl-Magnus Spiik. Työskentelymenetelmänä on workshop eli ohjattu vuorovaikutus ja ryhmätyöskentely osallistujien kysymysten pohjalta. Tilaisuudessa jaetaan myös käytännönläheistä kirjallista materiaalia, jonka avulla muutoksen toteuttaminen onnistuu paremmin. Ilmoittautumisen yhteydessä lähetä ennakkoon kysymys, ehdotus tai lyhyt kuvaus tilanteesta, johon haluat ratkaisuja. Seuraa tilaisuuteen liittyvää tiedotusta www.turunseudunekonomit.ﬁ sekä sähköpostiasi, mikäli olet antanut sähköpostiosoitteesi ekonomiliiton rekisteriin. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä.

SEFE KEHITTÄ Ä JA KOULUTTA A: ERILAISET IHMISET  ERILAINEN PALAUTE! PERJANTAINA 11.4. KLO 9.1517.00 VUOKATISSA SOKOS HOTEL VAAKUNA, KIDEKUJA 2, VUO KATTI.

Ihmiset ovat erilaisia, niin ihanasti ja ärsyttävästi. Tunne itsesi ja opi tunnistamaan toiset. Seminaarissa saat käytännön vinkkejä kannustavaan palautteenantoon sekä parempaan yhteistyöhön erilaisten persoonallisuuksien kanssa. Tilaisuus (sisältäen lounaan ja kahvitarjoilut) on maksuton SEFEn jäsenille. Majoitustilaukset: Sokos Hotel Vuokatti p. 020 1234 688, tarjoushinnat 2 hh 123 €, 1 hh 103 € (varauskoodi: Suomen Ekonomiliitto). Yhdistä koulutus ja keväisen viikonlopunvietto vaikka koko perheen voimin! Vapaa-ajanohjelmaa viikonlopuksi mm. Vuokatin rinteet ja Rockin’ 70’s, ks. lisää http://www.vuokatti.fi/. Lisätietoja www.sefe.fi tai tarja.tikkanen@sefe.fi tai Kainuun ekonomit, pj Rauli Johansson, p. 050-5688171. Ilmoittautumiset viimeistään ke 5.3.

Yrit y s vier ailuja VAR AINHOITOA JA SISUSTUSTRENDEJÄ! MANDATUM YK SITYISPANKKI KUTSUU EKONOMINAISET YSTÄVÄN KER A VIETTÄMÄ ÄN ILTA A TORSTAINA 10.4. KLO 18 ALK AEN,

osoitteeseen Mandatum Yksityispankki, Yliopistonkatu 17, Turku. Illan ohjelmassa esittely Mandatumin varainhoidon palveluista, minkä jälkeen Tomi Kouvola ja Anne Melender Sisustuksen Koodista kertovat kevään sisustustrendeistä ja antavat ajankohtaisia sisustusvinkkejä kotiin. Tarjolla myös iltapalaa. Mukaan mahtuu 35 kiinnostunutta. Ilmoittautumiset ma 31.3. mennessä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI Kult tuuria ja muut a muk av aa ILTA NUORILLE JA ITSENSÄ NUOREKSI TUNTEVILLE EKO NOMEILLE KESKIVIIKKONA 27.2. KLO 18 ALKAEN, joten va-

raathan ajan kalenteristasi. Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelmasta saat lähempänä ajankohtaa TSE:n nettisivuilta ja sähköpostitiedokin välityksellä. FÖRIBEATMUSIK A ALI TURUN K AUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA 18.4.2008 KLO 19.00

Ilpo Tuomarilan Turku-aiheinen trilogia huipentuu FöriBeat-musikaaliin, joka kertoo turkulaisen nuorisokulttuurin kultakaudesta ja 1960-luvun musiikista. FöriBeatissa upolaiset ja paskasakki ottavat yhteen keskustassa, lähiöissä ja Naantalissa. Vihanpito syttyy avoimeksi sodaksi, kun rakkaus leimahtaa yli jengirajojen. Riittääkö rakkaus kaatamaan rautatien muodostaman näkymättömän aidan vai ovatko erot jengien välillä ylitsepääsemättömiä? Nirppanokkaisten turkulaisrouvien kauhistellessa käytöstapoja nuoret taistelevat rakkautensa ja ideologiansa puolesta. Lippujen hinnat jäsenille 31 €, ei-jäsenille 33 €, opiskelijoille 25 €, eläkeläisille 28 €. Lippuja on varattu 49 kpl. Käytä maksaessa viitenumeroa viite 18047, katso maksuohjeet kohdasta tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Ilmoittautumiset ja maksut 3.3. mennessä. KOKKIKOULU MAANANTAINA 5.5. KLO 17.30 ALKAEN Varsinais-Suomen Martat ry:n tiloissa, Yliopistonkatu 33 G 3.krs, Turku. Illan teemana on keväinen juhlamenu, joka on kalapainotteinen. Illan vetäjä on Marttojen erikoisneuvoja Pia Niemonen. Kokkikoulu-illan kustannus jäsenille 18 €, sisältäen teorian, ruoan valmistamisen, kattamisen ja syömisen. Mukaan mahtuu 16 osallistujaa ja etusija on TSE:n jäsenillä. (Jos mukaan mahtuu ei-jäseniä, niin hinta heille on 21 €). Sitovat ilmoittautumiset ja maksut ti 15.4. mennessä viitteellä 05050. Katso maksuohjeet kohdasta tilaisuuksiin ilmoittautuminen. Toivomuksena on omat sisäjalkineet mukaan sekä iloinen mieli.

Seuraavat YRITTÄJY YSILLAT ovat 11.3., 13.5., 12.8., 14.10., ja 9.12.2008. TSE Ry isäntänä Antti Lehtimäki. Yrittäjyysillat kuukauden 2. tiistai klo 18–20 Cafe Fontana kabinetti, Aurakatu 1, Turku. Ei ilmoittautumisia. Seuraavat YRITTÄJÄTARINAT: Huhtikuu: Yrittäjätarina: ”Monialayrityksen rakentaminen sekä johtoryhmä- ja hallitustyöskentely” Syyskuu: Yrittäjätarina: ”Kansainvälinen kasvu ja ICT:n hyödyntäminen liiketoiminnassa” Marraskuu: Yrittäjätarina: ”Yrityksen myynti” Yrittäjätarina-tilaisuudet Svenska Klubben, Aurakatu 1, Turku klo 18–21. Ilmoittautuminen ja illallisen tilaus etukäteen www.sefe.ﬁ.

T ilaisuuk siin ilmoit t autuminen NETTIILMOITTAUTUMISEEN pääsee SEFEn tapahtumahal-

linnan sivuilta www.sefe.ﬁ (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen). Linkki sinne on myös TSE nettisivuilla www.turunseudunekonomit.ﬁ -> ilmoittautuminen. Tarkista samalla, että sähköpostiosoitteesi ja muut yhteystietosi jäsenrekisterissä ovat oikein, niitä voidaan tarvita tilaisuuteen liittävässä tiedottamisessa. SEFEn jäsensivuille kirjautumiseen tarvitaan 14-merkkinen jäsentunniste, ks. ohjeet sivun alareunassa. PUHELIMITSE (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. PERUUTUKSET ilmoittautumisajan kuluessa netin kautta tai puhelimella. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa! TILAISUUKSIEN MAKSUT Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille:

Nordea 205718-33561. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero ja viestiin osallistujien nimet, tapahtuman nimi ja päivämäärä.

Jäs enasiat

POHJOISVIRON KARTANOKIERROS TOUKOKUUSSA.

MUUTOKSET JÄSENTIEDOISSA

Olutseura järjestää kartanokierroksen Pohjois-Viron kartanoihin, sisältäen tutustumisen Rakvereen ja siellä olevaan ritarilinnaan, alustava ajankohta on 16.–18.5. mutta vahvistusten puuttuessa se saattaa vielä muuttua. Lisätietoja matkanjohtaja Kimmo Paloselta, kimmo@paloset.net tai puh. 0400 322 813. Seuraa tiedotusta www.turunseudunekonomit.ﬁ ja sähköpostiasi, mikäli olet antanut sähköpostiosoitteesi ekonomiliiton rekisteriin.

Ilmoitahan kaikki yhteystiedoissasi tapahtuvat muutokset suoraan Suomen Ekonomiliitto SEFEen - verkossa http://www.sefe.ﬁ/ >jäsensivut - sähköpostilla jäsenrekisteri@sefe.ﬁ - soittamalla 020 693 200 - postitse SEFE, Jäsenrekisteri, Rajavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Yrit t äjy y s ohjelma 14.2. YRITTÄJÄTARINA: ”Tiimiyrittäjyys, yritysosto ja sen

jälkeinen haltuunotto”, alustajina Timo Helle (Deloitte, aikaisemmin tiimiyrittäjä Sysfortessa) ja Kauko Mannerjärvi (E. Virta & Co). VIER AILU FINNVER A AN KESKIVIIKKONA 2.4. KLO 1719.

Finnvera sijaitsee osoitteessa Eerikinkatu 2, Turku. Finnveran aluejohtaja Markku Laineoja puhuu aiheesta ”Erikokoisten yritysostojen rahoitus ja rahoittajan näkemyksiä menestyvän yrittäjätiimin edellytyksistä”. Mukaan mahtuu enintään 20 osallistujaa, ilmoittautumiset 26.3. mennessä.

TOIMISTO

Toimistonhoitaja Marjatta Postinen, puh. (02) 469 0680, fax (02) 469 0692 Sähköposti tsery@co.inet.ﬁ Kotisivut: www.turunseudunekonomit.ﬁ Käyntiosoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat; ma klo 12–17, ti–to klo 9–14, pe suljettu. PUHEENJOHTAJA Kirsi Leväpelto, puh. 050 506 5163 JÄSENLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Elina Paavilainen-Heikkinen HALUATKO KIRJOITTAA TSE:n jäsenlehteen artikkelin tai tie-

dätkö hyvän, ajankohtaisen ja ekonomeja kiinnostavan aiheen? Onko sinulla ehdotus jäsentapahtumasta? Lähetä viestiä toimistolle! Seuraava jäsenlehti ilmestyy toukokuussa.

HUOM! SEFEN VERKKOMAK SU MAHDOLLISUUS ON L A AJENEMA SS A Verkkomaksun käyttömahdollisuudet SEFEn nettisivuilla laajenevat alkuvuodesta 2008 tuotemyyntiin ja tapahtumien maksamiseen. Niin SEFEn kuin paikallisyhdistystenkin järjestämien tapahtumien osallistumismaksut voi jatkossa hoitaa suoraan verkkopankissa. Ilmoittautuessasi vaikkapa teatteriin voit maksaa lippusi heti. SEFE välittää saapuneet maksut ja tiedot maksajista järjestävälle yhdistykselle. Myös muut maksulliset tuotteet tai palvelut, kuten esim. kalenteri tai maksulliset urapalvelut, voi jatkossa maksaa tilauksen yhteydessä saman tien verkkopankin kautta. HUOMIOITAVAA SEFEn jäsensivuille kirjautumiseen tarvitaan 14-merkkinen jäsentunniste, jonka löydät joko jäsenmaksulomakkeesta, rekisteriotteesta tai rekisterisihteereiltä jasenrekisteri@sefe.ﬁ tai puh. 020 693 200 tai TSE ry:n toimistosta tsery@co.inet.ﬁ. Uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan päätät itse ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.

Pienistä iloista suuriin uutisiin

Tilaa oma lehtesi numerosta

0800 122 422 ark. 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00. Turun Sanomat vain 0,61 euroa/päivä. Laskettu 12 kk kestotilauksen hinnasta vuoden 2008 hinnaston mukaan.