Jäsenlehti 4-2009

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY • JÄSENLEHTI 4/09 •

Turun seudun ekonomit lahjoittivat edellisen lehden mainostulot

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalle

4

Turun kauppakorkea­koulun rehtorin mietteitä ennen korkeakoulu-uudistusta

8

7

vaihtoehtoyrittäjyyttä

Myynnin aamiaisseminaari veti runsaan joukon ekonomeja yhteen

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Puheenjohtajan tervehdys Sisällys Puheenjohtajan tervehdys....... 2

MONENLAISTA YHTEISTYÖTÄ Turun Seudun Ekonomit ry lähtee vuoteen 2010 yhteistyö-teemalla. Tärkein yhteistyökumppanimme on tässä murrostilanteessa Turun kauppakorkeakoulu. Valotamme tulevan vuoden aikana niitä palveluita, joita kauppakorkeakoulu tänä päivänä tarjoaa. Järjestämme useita aamiaisseminaareja, joissa kuulemme kauppakorkeakoulun asiantuntijoita. Aiheesta lisää Pirjo Vuokon haastattelussa myöhemmin tässä lehdessä.

Toinen merkittävä yhteistyökumppanimme, Suomen Ekonomiliitto SEFE, juhlii ensi vuonna 75-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi rantautuu myös Turkuun Työelämän pelisäännöt -teemalla maaliskuussa.

Kolmas yhteistyökumppanimme on Viestintämania Oy, joka toimittaa maakunnan ’omaa’ talouslehteä, Maniaa. Mania tullaan postittamaan kokeilumielessä yhdistyksen jäsenille ensi vuonna. Keräämme palautetta siitä, millä tavoin tämä yhteistyö jäsenistön keskuudessa koetaan. Haluan samalla painottaa, että yhdistyksen jäsentiedot eivät ole tässä yhteistyössä käytettävissä mihinkään muuhun kuin lehden postittamiseen.

YLIOPPILASKUNTA- JA YLIOPISTO-ASIAA Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta juhli viimeisiä, itsenäisiä vuosijuhliaan lokakuun lopussa.

Juhlat olivat arvokkaat, hauskat – ja haikeat. Luovutin tilaisuudessa ylioppilaskunnalle keräämämme varainkeruukampanjan 5000 euron shekin.

Turun uuden yliopiston varainhankinta on niin ikään käynnissä. Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu talkoisiin sekä yksityisenä henkilönä että yritysten/yhteisöjensä kautta.

Turun kauppakorkeakoulun rehtorin mietteitä ennen korkeakoulu-uudistusta.......... 4 Vastavalmistuneen ekonomin työllistyminen........................ 5 Korkeasti koulutettujen työttömyys.............................. 6 Vaihtoehdot työttömyydelle........................ 7 TSE ja TSE ry tiiviimpään yhteistyöhön........................... 8 Juhlahumua ja uuteen alkuun valmistumista........... 10 Aamubrunssilla Salossa........ 11 100 miljoonan USD:n rahoituksella yritysidea liikkeelle............................... 12 Jäsenhaastattelussa Sakari Vornanen................... 13 Tulevat tapahtumat.............. 14

KEVÄÄN TAPAHTUMATARJONTA Suomen Ekonomiliitto SEFEn liittokokous pidetään marraskuun 21. päivänä. Kokouksessa valitaan liitolle uusi hallitus ja uudet toimikunnat. Mikäli SEFEn nimitystoimikunnan esitys menee sellaisenaan läpi, on esitys Turulle myönteinen.

Raportoin asiasta lisää ensi vuoden lehdissä.

Uudet Turun Seudun Ekonomien johtokunnan jäsenet esitellään niin ikään seuraavassa lehdessä.

Ensi kevään tapahtumatarjontamme on monipuolista, kuten voitte tästä lehdestä lukea. Jatkamme muun muassa suosittua uimakouluopetusta sekä aikuisille että lapsille, kuuntelemme Turun kauppakorkeakoulun asiantuntijoita, kouluttaudumme SEFEn johdolla hyviksi esimiehiksi ja käymme Turun kaupunginteatterissa. Myös Salon seudun ja yrittäjyysohjelman tarjonta on runsasta.

Rauhallista joulua ja erinomaista vuotta 2010 toivottaen, Kirsi Leväpelto, Puheenjohtaja kirsilevapelto@luukku.com

2

Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Nina Hamburg Kannen kuva: Joonas Häkkinen Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino, Somero ISSN 1797-5964

SE F E T Ä Y T T Ä Ä

75

– T ULE MUKAAN !

Vuonna 2010 SEFE juhlii 75-vuotista taivaltaan maanlaajuisesti. Merkkivuosi tarjoaa myös erityisiä aktiviteetteja kaikille jäsenille. Juhlavuoden aikana järjestetään jäsentapahtumat kaikkien ekonomija kylteriyhdistysten kotipaikkakunnilla ympäri Suomen, yhteensä 25 tilaisuutta.

Yliopistopaikkakunnilla ne ovat yhteisiä ekonomeille ja kyltereille.

75v -tapahtuma Turussa 11.3.2010 Turun Seudun Ekonomien ja TuKYn yhteinen jäsentapahtuma järjestetään torstai-iltana 11.3.2010 Turun messukeskuksessa.

Alustava ohjelma: n Ajankohtaista työelämästä, SEFEn asiantuntijat n Osaamisen tunnistaminen ja työnilon löytämi-

nen; Ekonomi, Business Coach Päivi Immonen, Viaviola Oy n Paikallinen ohjelmaosuus Tarkempaa tietoa tilaisuuden ohjelmasta ja ilmoittautumisesta lähempänä ajankohtaa.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Tapio Reponen T urun k auppa kor k e a koulun ja y liopiston y hdist y minen on lähellä h - hetk eä . T urun seudun eko n o mit päätti k y sellä k uulumisi a T urun k auppa ko r k e a ko ulun v iimeiseltä r ehtor ilta , Tapio Rep oselta muu tam a a kuuk au tta ennen y hteen sul au t umista . T se ry otti m yös selvää , miten Rep onen on p ositio ons a edenn y t ja tois a alta , mitä ajat uk sia hänellä itsellään on yliopiston ja k auppakor k e akoulun yhdist ymisestä .

Ura kauppakorkeakoulussa Tapio Reponen on pitkän linjan kauppakorkeakoululainen edeten vuosikymmenten saatossa yliassistentista rehtoriksi. Hän on valmistunut laskentatoimen ekonomiksi 1970, kandidaatiksi 1973, lisensiaatiksi 1976 ja tohtoriksi 1977. Samana vuonna Reponen sai Turun kauppakorkeakoululta yliassistentin viran, 1979 apulaisprofessorin viran, 1983 vararehtorin työn otona ja 1988 professuurin. Nykyiseen rehtorin tehtävään Reponen on valittu 1996. Nykyään rehtorin työnkuva on pitkälti Turun kauppakorkeakoulun strategian miettimistä ja suunnittelua, budjetointia, resurssisuunnittelua, ongelmatilanteiden selvittämistä, edustamista, toimimista rehtorien neuvostossa, yhdistyksissä sekä yleistä vaikuttamista. Myös omien mielipiteiden julki tuominen, kirjoittaminen, vaikuttaminen ja konferenssiosallistumiset ovat osa työnkuvaa. Reponen kertoo itse nauttivansa työstään, sillä hän on vahvasti suunnitteluperusteinen ihminen ja pääsee työssään pohtimaan, miten asioita voisi kehittää. Reponen verkostoituu alueen toimijoiden kanssa ja hän istuu samanaikaisesti yhdessä tai kahdessa hallituksessa.

Viimeinen Turun kauppakorkeakoulun itsenäinen rehtori Kysyimme Reposelta, miltä tuntuu olla Turun kauppakorkeakoulun viimeinen rehtori. Reponen vastaa diplomaattisesti, ettei ole varmaa onko hän viimeinen rehtori ja hymyilee hieman. Tällä Reponen viittaa siihen, ettei ole varmuutta tuleeko koulun johtajan nimi jatkossakin olemaan rehtori. Joka tapauksessa Turun kauppakorkeakoululla säilyy oma vastuuhenkilö, joka aloittaa tehtävässään 1.1.2010. Vasta nyt on valittu uuden yliopiston johtoon rehtori Keijo Virtanen ja muut vakanssit ovat vielä haastatteluhetkellä avoinna. Mahdollisesti jo lehden ilmestymisen aikaan myös Turun kauppakorkeakoulun vastuuhenkilön nimi on julkistettu. Aika näyttää, onko vastuuhenkilö Reponen vai joku muu.

Kysyimme lisäksi Reposelta, miksi kukaan kauppatieteilijä ei hakeutunut mukaan yliopiston rehtorikisaan. Reponen ei suoralta kädeltä esitä yhtä vastausta. Hän epäilee, että osansa on silläkin, että uusi yliopistolaki astuu voimaan ensi vuoden alusta.

Uusi yliopistolaki tuo mukanaan muutoksia muun muassa taloushallintoon ja johtamismalleihin. Ja koska samaan aikaan tapahtuu myös yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistyminen, asettaa tämä haasteita rehtorille. Reponen uskoo, että päteviä hakijoita varmasti on, mutta koska yliopistomaailmassa uskotaan vertikaaliseen uralla etenemiseen, jättää moni nuorempi työntekijä hakemattakin.

Yhdistyminen vahvistaa, mutta lisää opetustarvetta Reponen uskoo vakaasti, että Turun kauppakorkeakoulun ja yliopiston yhdistyminen on hyvä asia. Hän on itse ollut ideoimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdistymistä. Reponen miettii, että mikäli Turun kauppakorkeakoulu olisi jatkanut itsenäisenä yksikkönä, olisi näkyvyyden ylläpitäminen ollut huomattavasti vaikeampaa ja toimintaedellytykset olisivat heikentyneet. Reponen onkin tyytyväinen siihen, miten asiat ovat edenneet ja pitää palopuheen siitä, miksi kenenkään ekonomin ei pidä kyseenalaistaa synergian etuja.

Pyysimme Reposelta myös näkemyksiä yhdistymisen eduista, haitoista, mahdollisuuksista ja uhista. Hän kertoikin, että yhdistymisen SWOT-analyysi tehtiin Turun kauppakorkeakoulussa jo silloin, kun yhdistymistä alettiin suunnitella. Reponen ei esitä lukijoille yhtä laaja-alaista selvitystä yhdistymisen eduista ja haitoista kuin aikoinaan tehdyssä raportissa, mutta toteaa vahvuudeksi entistä suuremman tiedekeskittymän. Suoranaista haittaa Reponen ei pohdiskelunsa jäl4

keen löydä, mutta luonnollisesti esiintyy työntekijöiden pelkoa oman työtehtävän säilymisestä. Mahdollisuuksista Reponen puhuisi pitkään mutta toteaa, että yhdistyminen antaa paremmat mahdollisuudet yhdistää eri tieteenaloja ja näin myös Turussa voi syntyä omia innovaatioita. Uhkana Reposen mukaan on, että kauppatieteiden opetuksen kysyntä kasvaa liian suureksi. Yhdistymisen tarkoituksena ei ole tuottaa vain koulutusta muille tiedekunnille, vaan keskittyä edelleenkin kauppatieteiden tutkimukseen ja osaamiseen. Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut kauppatieteen koulutuksen laajentaminen muiden alojen opiskelijoille, mutta vain resurssien sallimissa puitteissa.

Reposen terveiset lehden lukijoille Kysyimme myös Reposelta, mitä hän haluaa sanoa Turun seudun ekonomiyhdistyksen lukijoille ja tässä vastaus: Turun kauppakorkeakoulu on 60 vuoden aikana tuottanut 10 000 perustutkintolaista ja 160 tohtoria. Turun kauppakorkeakoulu on luonut omat perinteet ja tavat toimia.

Turun kauppakorkeakoulu jatkaa omalla nimellä ja omilla toimintamalleilla yhdistymisen jälkeenkin. Parhaiden kansainvälistenkin mallien mukaisesti rakennetaan kauppakorkeakoulu arvostetun monialaisen yliopiston osana. Esimerkiksi Harvard Business School tunnetaan vahvasti omalla nimellään, vaikka se onkin osa Harvard Universityä. Yhteistyö ekonomiliiton ja yhdistysten kanssa jatkuu edelleen. Meidän ekonomien ei siis pidä luoda illuusiota, että Turun kauppakorkeakoulun identiteetti heikkenisi yhdistymisen myötä. Tällä yhdistymisellä nimittäin turvataan Turun vahva koulutusasema. n Teksti: Nina Hamburg Kuva: Robert Seger

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

VASTAVALMISTUNEEN EKONOMIN TYÖLLISTYMINEN Teksti: Katri Kronström Kuvat: SEFE

Tutkintouudistuksen seurauksena vuonna 2008 Suomessa valmistui lähes 4 000 kauppatieteiden maisteria, kun tavallisena vuonna maistereiksi valmistuu yleensä reilusti alle 2 000. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömien kauppatieteilijöiden määrä oli syyskuun lopussa 1930 henkilöä. Vastaava luku vuosi sitten syyskuussa oli 1514 henkilöä. Näistä vastavalmistuneita oli syyskuun lopussa 68 henkilöä, vuoden 2008 syyskuussa 165 henkilöä, johtuen osin valmistuneiden suuresta määrästä.

Vuonna 2008 Suomen Ekonomiliitto SEFEn kyselyn mukaan valmistuneista kauppatieteiden maistereista vakituisessa kokopäivätyössä oli runsaat puolet ja määräaikaisessa kokopäivätyössä vajaa viidennes.

Osapäiväisesti vastavalmistuneista kauppatieteilijöistä työskenteli kuusi prosenttia ja työpaikkaa haki vielä kymmenisen prosenttia.

Vastavalmistuneet ekonomit työllistyvät pääsääntöisesti yksityiselle sektorille, sillä vastaajista neljä viidestä oli yksityisen sektorin palveluksessa ja valtiolla työskenteli seitsemän prosenttia.

Yrittäjyys itsensä työllistämisen vaihtoehtona ei ole perinteisesti ollut ekonomien keskuudessa erityisen suosittua. Yrittäjyyteen kannustetaan kuitenkin nykyisin aktiivisesti niin SEFEn kuin paikallisyhdistyksen puolelta. SEFEn kyselyn perusteella yrittäjinä toimi neljä prosenttia vastaajista, sen sijaan yrittäjyys pääaineena valmistuneista peräti 11 prosenttia ilmoitti toimivansa päätoimisina yrittäjinä.

Opintojen jatkaminen tai harjoittelupaikan löytyminen voivat auttaa vastavalmistunutta eteenpäin hankalimman taloustaantuman yli.

Kyselyyn vastanneista lähes viidennes on saanut nykyisen työpaikkansa juuri aiemman kokemuksensa perusteella samasta työpaikasta.

Työpaikan saantiin vaikuttaneista tekijöistä tärkein oli samassa organisaatiossa aiemmin työskenteleminen. Harjoittelun kautta voi saada jalan tukevasti oven väliin ja olla siten vahvoilla yrityksen rekrytoidessa osaavaa väkeä taloon. Lisäksi vastanneista opiskelua jatkoi kaksi prosenttia, kauppatieteellisiä jatko-opintoja sen sijaan suunnitteli jopa 12 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Työnhaku internetin kautta sekä henkilökohtaiset suhteet erottuivat myös tärkeinä työnhaun kanavina. Vuonna 2008 vastavalmistuneet ekonomit hakivat työpaikkaa keskimäärin 2,5 kuukauden ajan, ja lähes 80 prosenttia työssä olevista koki työtehtäviensä vastaavan koulutusta. Vain kolmen prosentin mielestä tehtävä ei lainkaan vastannut koulutusta. Ekonomikoulutuksen antamat valmiudet saivat vastaajilta keskimäärin arvosanan hyvä tai kiitettävä.

Koulutus vastasi hyvin odotuksia ja sitä pidettiin laadukkaana.

Valmistuneet ekonomit jäivät kuitenkin kaipaamaan koulutusyksiköltään tiiviimpiä suhteita elinkeinoelämään, etenkin yhteistyöprojekteja.

Vuonna 2008 ilman työtä olleista vastavalmistuneista ekonomeista 35 prosenttia ilmoitti, ettei ollut vielä edes hakenut töitä. Muiksi keskeisimmiksi työllistymisen esteiksi koettiin työkokemuksen puute ja heikentynyt työmarkkinatilanne. n Lähteet: Suomen Ekonomiliitto SEFE, Iikka Meriläisen raportti ”Palautetta Ekonomikoulutuksesta – kysely vastavalmistuneille 2008.

Ekonomi-lehti nro 4/2009, Luovuutta työnhakuun: sivut 42-43.

Työ- ja elinkeinoministeriö.

5

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Ennätystenmurskajaiset!

Teksti: Heikki Taulu, työvoimapoliittinen asiamies, Akava Kaavio: Akava

Työttömien lukumäärä Suomessa on viimeisten 20 vuoden aikana käyttäytynyt kuten aina aikaisemminkin. Se on sekä noussut että laskenut.

Nousu on valitettavasti ollut nopeaa ja lasku hidasta. Vuoden 1989 alun ja kuluvan vuoden syyskuun välisenä aikana työttömien lukumäärä on lisääntynyt vain 65 kuukauden aikana ja vähentynyt peräti 184 kuukauden aikana, kun vertailussa ovat peräkkäisten vuosien samat kuukaudet.

Näiden vaihteluiden lopputulos on ihmeellinen: työttömien määrä syyskuussa 1989 oli 87 370 ja tämän vuoden syyskuussa se oli 235 784, siis yli kaksinkertainen.

Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärä on viimeisten 20 vuoden aikana sekä noussut että laskenut.

Vaihtelu on kuitenkin ollut huomattavasti tasapainoisempaa kuin työttömyyden yleinen kehitys: kasvukuukausia on ollut 137 ja laskukuukausia 112. Tämän kehityksen lopputuloksena työttömien lukumäärä on kasvanut vuoden 1989 syyskuun 1 516 henkilöstä peräti 10 973 henkilöön.

Määrä on seitsenkertaistunut.

Koska maisterityöttömyyden kasvu on ollut yleiseen työttömyyskehitykseen nähden noin kolminkertaista, voidaan kysyä, onko maistereita ja diplomi-insinöörejä koulutettu viime vuosina hieman liikaa työmarkkinoiden tarpeeseen nähden? Vai voiko kenties olla niin, että parikymmentä vuotta sitten heitä koulutettiin aivan liian vähän?

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän kasvu on hiljaiseksi vetävä saavutus yli 15 vuotta jatkuneen talou­ dellisen nousukauden aikana. Todellakin, työttömiä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita on nyt enemmän kuin 1990-luvun laman synkimpänä työttömyysvuotena 1994. Silloin oli vajaat 10 000, nyt on vajaat 11 000. Heitä on normaali kausivaihtelu huomioiden nyt ennätysmäärä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Työvoimapulasta työvoimapulaan?

Työvoimapula on siinä mielessä ujo ilmiö, että se tuppaa katoamaan aina kun siitä aletaan julkisuudessa puhua ekonomistipiirejä laajemmin.

Se ilmeisesti pelästyy saamaansa julkisuutta ja katoaa useiksi vuosiksi.

Edellinen katoaminen tapahtui 1989 ja sitä kesti 20 vuotta. Nyt puheet akuutista työvoimapulasta katosivat viime vuoden joulukiireiden aikoihin, mutta tällä kertaa sen olemassa olosta on aika ajoin muistuteltu, työvoimapulan uhka jäi. Peto on kuollut, mutta missä sen pesä on?

Fakta on, että työikäisen väestön lukumäärä aloittaa ensi vuonna pitkäkestoisen laskun ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Mutta yhtä 6

oleellista tässä on se, että muutosnopeus on kohtuullisen pieni suhteessa kulutettavan varannon kokoon eli työttömien lukumäärään.

1990-luvun laman jälkeisenä pitkänä nousukautena eli vuosina 19952008 työttömien lukumäärä vähentyi keskimäärin vuositasolla vain alle 20 000 henkilöä. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osalta vastaavana aikana työttömien lukumäärän keskimääräinen vuosimuutos oli käytännössä nolla. Siis aikana jolloin vienti veti kuin hirsitalon nurkka ja kansantalous kasvoi niin sanotusti kohisten.

Entäpä jos käykin niin, että tässä taantumassa katoaa kahden seuraavan vuoden aikana työvoiman kysyntää semmoinen määrä, että työttömien lukumäärä on vuoden 2011 kesällä yli 350 000 henkilöä? Tästä määrästä karkeasti 100 000 on sellaisia rakennemuutokseen tai omiin jalkoihinsa kompastuneita, jotka eivät työllisty oikein minkäänlaisessa työllisyystilanteessa. Jäljelle jää 250 000 huonommin tai paremmin työmarkkinoille sopivaa työtöntä työnhakijaa. Jos työttömien lukumäärä vähentyisi kymmenen vuoden ajan reipasta keskimääräistä 25 000 henkilön vuosivauhtia, alkaisi meillä olla täystyöllisyys (siis 100 000 työtöntä ja työvoimapula) uudelleen käsillä joskus ensi vuosikymmenen loppupuoliskolla. Siis kymmenen vuoden kuluttua. Ei kolmen tai viiden, kuten joissakin puheissa tuntuu ajatus olevan.

Mutta tämä edellyttää siis hyvää talouskasvua, joka lisää työvoiman kysyntää vuosi vuodelta selvästi. Pelkkä työikäisen väestön vähentyminen laskee työttömyyttä niin hitaasti, että sitä ei kestä kenenkään hermot eikä lompakko. Varsinkin kun työikäisen väestön määrä ei suinkaan ole sama kuin työvoiman määrä. Työvoiman tarjonta sopeutuu jossakin määrin automaattisesti kysynnän muutoksiin, kysynnän kasvaessa tarjonta kasvaa ja vähetessä tarjontakin vähenee. Aktiivisia toimenpiteitä ja elvyttävää politiikkaa työllisyyden vähentämiseksi siis kaivataan edelleen. Toisaalta elvytystäkään ei ole varaa jatkaa ikuisesti eikä edes kovinkaan monta vuotta enää.

Hyvän talouskasvun eväsleivistä puuttuu tässä taantumassa makkara päältä. 1990-luvun lamasta noustaessa tuo makkara oli Nokia.

Uutta Nokiaa ei nyt ole näköpiirissä, päinvastoin vaikuttaa siltä, että rakennemuutos siirtää tuotantoa enemmän ja enemmän Suomen ulkopuolelle. Suomen vientiriippuvaisuus on yhä vain kasvanut edellisestä lamasta, joten niin pitkään kun maailmantaloudessa ei ole kunnon kierroksia, ei Suomenkaan teollisuudesta iso osa pääse kaasuttelemaan.

Kotimarkkinoilla talouskasvun potentiaalia kuristaa edessä olevan julkisen talouden tasapainottamisen vaatimuksen lisäksi kotitaloussektorin reippaasti kasvanut velkaantuneisuus.

Työttömyys on siis ilmeisesti seuranamme tälläkin kertaa pidempään ja isompana kuin haluaisimme. Tämän takia esimerkiksi aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahojen määrää pitäisi nykyisestä korottaa tuntuvasti. Nykybudjetin mukainen paluu edellisvuosien tasolle, kuluvan vuoden pudotuksen jälkeen, ei riitä turvaamaan toimenpiteiden rahoitusta riittävässä määrin. On tärkeää että koulutuksella ja työllistämistoimilla kannatellaan ihmisiä vaikeiden aikojen yli eikä päästetä osaamista pahasti rapautumaan.

Lainsäädäntö ajassa mukana Eduskunnassa on käsittelyssä pari merkittävää työttömyyden aikaisia etuuksia sisältävää lakiuudistusesitystä. Näissä esityksissä omaehtoisen koulutuksen nostaminen tasa-arvoiseen asemaan perinteisen työvoimakoulutuksen rinnalle on korkeasti koulutettujenkin kannalta erittäin tervetullut uudistus. Näillä näkymin ensi vuoden alusta alkaen esimerkiksi kesken jääneiden korkeakouluopintojen saattaminen valmiiksi ansiosidonnaisella työttömyysturvalla on mahdollista muutamin ehdoin.

Opintojen on täytynyt ensinnäkin olla kokonaan keskeytyksessä vähintään vuoden ajan. Lisäksi opinnot täytyy saada hyväksytettyä työttömän työllistymissuunnitelmaan, minkä edellytyksenä puolestaan on, että ne edesauttavat kyseisen henkilön asemaa työmarkkinoilla.

Näistä edellytyksistä keskeytymisajan ehdottomuus on useissa tapauksissa hankala. Jos työttömäksi joutunut on suorittanut yhdenkin opintopisteen opintojen käytännössä keskeydyttyä jo aikaisemmin, keskeytysajan laskenta aloitetaan siitä viimeksi suoritetusta opintopisteestä.

Harkinnan opintojen hyväksymistä osaksi työllistymissuunnitelmaa tekee viime kädessä työ- ja elinkeinotoimiston virkailija. Mikäli virkailijan ammattitaito ja tuntemus korkeasti koulutettujen työmarkkinoista ovat riittävällä tasolla, tämä ei varmaankaan ole ongelma. Mutta onko näin kaikissa tapauksissa? Lähtökohtaisesti lienee kuitenkin niin, että tutkinnon suorittanut henkilö on paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin sellainen, jonka tutkinto on puolitiessään. Koulutustarpeen arvioijat noudattavat näissä tapauksissa toivottavasti harkinnassaan aika liberaalia mallia. n

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Vaihtoehdot työttömyydelle Teksti: Nina Hamburg Kuvat: Kuvapankki Satu Elina Laamanen, Pekka Stenholm

Mitä sitten voi tehdä, jos yt-neuvottelujen seurauksena työt päättyvät tai työtä ei etsimisestä huolimatta löydy? Monesti ihmiset hakevat elämässään säännönmukaisuutta ja tasaisuutta. Jo omien ajatusten kyseenalaistaminen ja rajojen rikkominen voivat tarjota elämälle uuden suunnan.

Työttömyys voikin olla mahdollisuus. Osa voi hyödyntää työttömyysaikaansa kotitöiden tekemiseen, remontoimiseen ja rakentamiseen. Osa voi pitää kaipaamansa sapattivuoden, osa voi miettiä ulkomailla työskentelyä, kun taas toiset pähkäilevät yrittäjyyttä tai jatko-opintoja.

Mahdollisuuksia on yhtä monta kuin meitä ihmisiä. Esitämme ohessa kaksi tarinaa. KTM Satu Elina Laamanen on aikoinaan jättänyt palkkatyön ja siirtynyt yrittäjäksi ei niin tyypilliselle kaupalliselle alalle. KTM Arto Kuuluvainen on puolestaan jatko-opiskelija. Vaikka haastateltaviemme valinnat eivät välttämättä olekaan seurausta taantumasta, voi nykyinen talouden tilanne edistää monen muun päätöstä siirtyä yrittäjäksi tai jatko-opiskelijaksi.

Vaihtoehtoyrittäjyys Satu Elina Laamanen on valmistunut Turun Kauppakorkeakoulusta vuonna 1993. Laamanen aloitti työuransa silloisen Leiraksen vientiassistenttina ja siirtyi siitä talouspuolen töihin kontrollerin assistentiksi. Laamanen piti töistään, mutta janosi lisää vastuuta, jota hän saikin päästyään hotelli-tv-järjestelmiä tehneen Guestlink Internationalin Suomen sivuliikkeen kontrolleriksi. Konsernin silloisten talousvaikeuksien vuoksi Laamanen kuitenkin siirtyi töihin v a k a a mp a a n ympäristöön Turun Messukeskuk seen, jonne hänet valittiin talouspäälliköksi kesällä 2000. Tehtävä oli monipuolinen ja Laamanen toimi esimiesasemassa.

Elämä kuitenkin järjesti asiat toisin. Läheisen sairastuminen, avioero ja sen myötä syntynyt yksinäisyys ja väsymys saivat hakemaan elämään sisältöä. Tutustuminen liikuntamuoto Niaan toikin uutta iloa. Sen kautta Laamanen löysi tavan liikkua etsien mielihyvää, mikä avasi myös hänen ajatuksissaan mahdollisuuden etsiä elämässä helpompia ratkaisuja ja sitä, mikä tuntuu hyvältä. Laamanen tajusi, että hän polttaa itsensä loppuun, jos jatkaa elämää entiseen malliin. Laamanen hakeutuikin opintovapaalle miettimään tulevaisuuttaan vuonna 2004. Ääni- ja energiahoitajan opinnot kuitenkin päättyivät jo neljän kuukauden jälkeen, sillä Laamanen lähti Suomen Punaisen Ristin joukoissa Sri Lankaan avustustöihin. Kahdeksan kuukauden aikana Laamanen sai myös riittävästi etäisyyttä kotimaahan ja länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan. Hän uskalsi irtisanoutua talouspäällikön tehtävästä, vaikka sillä hetkellä Laamasella ei ollutkaan mitään tietoa siitä, millä hän jatkossa itsensä elättäisi.

Syksyllä 2005 Laamanen palasi Suomeen, ryhtyi hyvinvointialan yrittäjäksi ja lähti opiskelemaan Rosen-menetelmää sekä MP Pilatesmenetelmää. Hän veti näitä tunteja ja jatkoi Nia-ohjaajakoulutustaan.

Tällä hetkellä Laamanen ohjaa liikuntaa, jossa keskeistä on kunnioittaa jokaisen ihmisen luonnollista kykyä liikkua itselle sopivalla tavalla.

Lisäksi hän tekee täydentäviä hoitoja, joissa keskeistä on hoitajan hyväksyvän läsnäolon kautta auttaa asiakasta kohtaamaan omat tunteensa ja rentoutumalla tulemaan enemmän omaksi itsekseen.

Jatko-opinnot Arto Kuuluvainen puolestaan toimii tällä hetkellä tutkijana Turun kauppakorkakoulussa TSE Entren yrittäjyyden tutkimusyksikössä.

Valmistuttuaan KTM:ksi 2004 Kuuluvainen lähetti työhakemuksia vähän joka puolelle. Yksi hakemuksista lähti Turun kauppakorkeakoulun silloiseen PK-Instituuttiin, jonne etsittiin tutkijaa.

Jo työhaastattelussa oli puhetta väitöskirjan teosta joskus tulevaisuudessa, vaikkei tuo hänen ensimmäisinä työvuosina työnkuvaan juuri kuulunutkaan. Sen sijaan Kuuluvainen työskenteli muun muassa EU-rahoitteisissa kansainvälisissä projekteissa. Kuuluvainen on myös osakkaana ystävänsä yrityksessä (InnoSales Oy), joka keskittyy lähinnä markkinointitutkimuksiin ja konsultointiin.

Väitöskirjan tekeminen oli painanut jo jokusen vuoden Kuuluvaisen takaraivossa odottamassa sopivaa hetkeä.

Voisi varmaan puhua henkilökohtaisista ambitioista ja suuresta kiinnostuksesta kansainvälistä liiketoimintaa kohtaan. Sopiva hetki väitöskirjan aloittamiselle koitti, kun hänen pomonsa ehdotti, että hän kytkisi väitöskirjatyöskentelyn erääseen Tekes-rahoitteiseen projektiin. Kuuluvainen pohtii, että väitöskirjatyöskentelyn vahvuuksia ovat joustavuus ja itsenäisyys. Väitöskirjan tekemiseen ei oikein tahdo soveltua perinteinen kellokorttiajattelu, jossa työtä tehdään välillä klo 8–16. Työskentelyaika on täysin itsestä kiinni. Tosin tähän liittyy myös haasteita, sillä joskus työskentelystä irrottautuminen vapaa-aikana tuottaa suuria vaikeuksia. Väitöskirjan tekemisen heikkous on palkkauksessa, joka on yksityiseen sektoriin verrattuna usein todella heikko. Lisäksi yliopistomaailman byrokratia on ajoittain aiheuttanut pientä kiristystä, sillä Kuuluvainen pitää itseään kuitenkin melko käytännönläheisenä ihmisenä.

Kuuluvainen odottaa, että saa väitöskirjansa valmiiksi. Tapahtuuko se sitten ensi vuonna vai vasta seuraavana, aika näyttää. Tämän jälkeen onkin sitten suurien valintojen paikka. Tohtorin tutkinto kun avaa taas uusia ovia niin yliopisto- kuin liikemaailmaankin. n

7

TSE JA TSE ry TIIVIIMPÄÄN YHTEISTYÖHÖN Teksti: Kirsi Leväpelto Kuva: Robert Seger

Turun kauppakorkeakoulu ja Turun Seudun Ekonomit ry ovat tiivistämässä yhteistyötä. Synergiaedut ovat luonnollisesti mittavat molempien näkökulmasta; TSE ry:n jäsenet kuulevat asiantuntijoita myös omissa tilaisuuksissaan ja pääsevät uusimman tiedon äärelle monella tavalla.

Kauppakorkeakoulu saa puolestaan tiivistettyä yhteyksiään entisiin opiskelijoihinsa, muihin ekonomeihin ja yritysmaailmaan sekä markkinoitua monipuolisia palvelujaan.

Puheenjohtaja Kirsi Leväpelto kävi haastattelemassa vastikään kauppakorkeakoulun yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtajaksi nimitettyä Pirjo Vuokkoa.

Mitä turun kauppakorkeakoulu odottaa tältä tiivistyvältä yhteistyöltä?

Pirjo Vuokko toteaa, että kauppakorkeakoulu toivoisi, ettei taloa nähtäisi ainoastaan tutkinto-opiskelijoiden yliopistona vaan että kaikki omasta tai organisaationsa liiketoimintaosaamisen kehittämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita. Turun kauppa korkea koulu voi nimittäin tarjota monenlaista lisäarvoa.

Pirjo Vuokko toivoo, että ihmiset ottaisivat aktiivisesti yhteyttä. Hän lupaa omasta puolestaan ja mielellään toimia yhteyshenkilönä sekä välittää tietoa ja kontakteja eteenpäin.

Mitä asioita entiset opiskelijat eli alumnit puolestaan odottavat esim. Aikuis- ja johtamiskoulutukselta kauppakorkeakoulussa?

Pirjo Vuokon mielestä on selvästi nähtävissä muutamia asioita, joita arvostetaan: n tietojen päivitys tai syventäminen n uuden osaamisalueen hankkiminen ja osaamisen laajentaminen n verkostoituminen ja toisilta oppiminen n uusia ajattelutapoja ja työkaluja nykyiseen työhön Mitä asioita kauppakorkeakoulun palvelutarjonnasta olisi hyvä tietää?

Pirjo Vuokko haluaisi erityisesti nostaa esille muutamia asioita: n erilaiset organisaatioiden kehittämiseen liittyvät palvelut (koulutukset, sparraukset, kehittämisprojektit) n avoimen yliopiston lukuisat kurssit, jotka ovat myös edullisia n pohjoismaiden parhaat tiedekirjastopalvelut n opinnäytetyöt: paljon mielenkiintoista tietoa kompaktissa paketissa n väitöstilaisuudet, jotka ovat kaikille avoimia tapoja tutustua uusimpaan tietoon n alumniyhdistyksen toiminta n mahdollisuus jakaa omaa osaamistaan ja organisaatiotaan (mm. vierailuluennointi, toimeksiantotutkimukset) Katso lisää: www.tse.fi/FI/aikuiskoulutus ja www.tse.fi/FI/yhteistyo Puheenjohtaja Leväpeltokin toivoo tiivistyvän yhteistyön tuottavan jäsenistölleen kaivattua päivitystä kauppakorkeakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Konkreettisina esimerkkeinä toimivat vuonna 2010 järjestettävät aamiaisseminaarit, joissa kuullaan asiantuntijoita, juodaan aamukahvit ja kuullaan molempien tahojen ajankohtaiset kuulumiset.

Jäsenistö, tarttukaa tilaisuuteen! n Yhteystiedot: Pirjo Vuokko: pirjo.vuokko@tse.fi, (02) 4814 535, 050 322 4326 Kirsi Leväpelto: kirsilevapelto@luukku.com, 050 506 5163

Myynnin aamiaisseminaari veti runsaan joukon ekonomeja yhteen, kuvassa puhujana Matti Miettunen

Myyntiseminaari Turun seudun ekonomit jatkoi vuoden 2009 myyntiteemalla Panimoravintola Koulussa 3.11. Myynnin aamiaisseminaarilla.

Tapahtumaan osallistui 40 ekonomia ja ilmoittautuneista vain yksi oli estynyt tulemaan paikan päälle. Kahden tunnin aikana osallistujat saivat paitsi nauttia aamiaisesta myös kuulla kolmen ekonomijäsenen, Matti Miettusen, Heikki Seitsosen ja Niina Sariolan käsityksiä myynnistä sekä siitä, miksi myynnin rekrytointi on niin vaikeaa ja mikseivät ekonomit halua hakeutua myyntitehtäviin. Aihe kirvoitti myös runsasta keskustelua. Koska tapahtuman ajankohta aamupäivällä sai jäseniä liikkeelle, panostaa TSE ry. myös jatkossa aamiaisseminaareihin muun muassa yhdessä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. n Teksti ja kuva: Nina Hamburg

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Antti Lehtimäki 040 7226 448

KUN YKSI AMMATTILAINEN EI RIITÄ Konsulttiyhtymä AIKA tuottaa palveluita asiakasorganisaatioiden toiminnan kehittämiseen tavoitteena uusi liiketoiminta tai toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen.

Timo Helle 040 5023 423

Pentti Jäntti 0400 405 769

Konsulttiyhtymä on eri osaamisalueiden asiantuntijoiden yhteenliittymä, joka kykenee valitsemaan joustavasti parhaimman lähestymistavan ja projektitiimin koostumuksen asiakkaan kulloisenkin tarpeen mukaan.

Partnerit edustavat vahvoja oman osaamisalueen asiantuntijayhteisöjä.

Osaaminen kattaa yrityksen strategiat, johtamisjärjestelmät, rahoituksen, taloushallinnon, henkilöstöratkaisut, tuotekehityksen, liiketoimintaprosessit ja ICT:n. Ajankohtaisiin haasteisiin vastaamme: • terveyttämiskonsultoinnilla (TMA-malli) • strategioiden mallintamisella, kehittämisellä ja ketterällä strategisella johtamisjärjestelmällä • henkilöstöratkaisuilla ja suorahakupalveluilla • tutkimus- ja kehityshankkeiden aktivoinnilla Partnereilla on laajaa toimialakokemusta kaupan, palvelujen ja teollisuuden aloilta.

Jouni Vuorinen 0400 536 656

Pertti Rinnankoski 0400 592 391

Konsulttiyhtymä AIKA Veistämönaukio 1-3 (WTC) 20100 Turku Puh: 040 7226 448 www.konsulttiyhtymaaika.fi - www.coneadvisor.com - Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@konsulttiyhtymaaika.fi

9

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Juhlahumua ja uuteen alkuun valmistautumista Teksti: Sini Valtanen Kuvat: Joonas Häkkinen

TuKY:n 59. vuosijuhlia juhlittiin 23.10 juhlavin menoin. Koska kyseessä olivat TuKY:n viimeiset ylioppilaskuntana juhlitut vuosijuhlat, juhlista haluttiin tehdä ainutlaatuiset. Juhliin oli kutsuttu aikaisempia juhlia enemmän kutsuvieraita, muun muassa vanhoja TuKY:n edustajistojen ja hallitusten puheenjohtajia.

Loppujen lopuksi TuKY:n syntymäpäiviä saapuikin juhlimaan kutsuvieraat ja kuntalaiset yhteen laskettuina yli 500 vierasta.

Itse juhlissa ohjelmassa oli illallisen lisäksi muun muassa OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhisen pitämä juhlapuhe, puhe naiselle ja miehelle sekä vuoden opettajan 2009 Marita Mannfolkin palkitseminen. Illan lopussa saatiin nauttia tanssien lisäksi myös koskettavasta ja juhlallisesta ilotulitus-showsta.

Juhlien jälkeen suunnattiin perinteiseen tapaan Turun vanhimpaan yökerhoon Monttuun jatkoille. Seuraavana aamuna sisukkaimmat juhlijat selvisivät vielä silliaamiaiselle Ruissaloon, jossa juhlinta jatkui muun muassa 2000-luvun TuKY:läisten suosikkibile­bändin Milkman Danin sävelten mukaan tanssien. Juhlien jälkeen on helppo todeta, että ylioppilaskunnan viimeiset vuosijuhlat olivat perinteitä noudattaen upeat ja ikimuistoiset. Ensi syksynä juhlitaankin jälleen pyöreitä vuosia TuKY:n täyttäessä 60 vuotta. Organisaatiomuodon muutoksen myötä vuosissa ei siis suinkaan palata takaisin 1:seen, vaan ensi vuoden vuosijuhlia juhlitaan hyvinkin pitkälti vanhoja perinteitä kunnioittaen.

TSE ry vahvasti mukana tukemassa TuKY ry:n alkuaskelia Juhlien cocktailtilaisuudessa kutsuvieraat saivat esittää tervehdyksensä, ja myös Turun Seudun Ekonomit ry onnitteli juhlivaa TuKY:ä.

TSE ry:n johtokunnan puheenjohtaja Kirsi

Tse ry:n jäsenlehden 3/2009 mainostulot lahjoitettiin Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalle

10

Leväpelto ja johtokunnan jäsen Ville Niukko (jotka molemmat ovat aikoinaan erinomaisesti ansioituneita TuKY:n aktiivitoimijoita) lahjoittivat tilaisuudessa TSE ry:n puolesta TuKY:lle shekin, jonka varat on kerätty TSE ry:n vuoden 2009 3. jäsenlehden mainostuloista.

TuKY:n tarina ylioppilaskuntana lakkaa vuodenvaihteessa, minkä jälkeen toimintaa ja perinteitä jatkaa Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry eli TuKY ry. Tuttavallisesti kutsuttuna TuKY säilyy TuKY:nä myös jatkossa.

Ylioppilaskunnan tehtävien siirtyessä vuodenvaihteessa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hoidettavaksi TuKY pystyy jatkossa keskittymään entistä paremmin nimenomaan kauppatieteiden opiskelijoiden etujen valvontaan.

Turun Seudun Ekonomien lahjoittamalla 5000 euron shekillä on suuri merkitys TuKY ry:n toiminnan käynnistämisessä. Koska TuKY:n tulot suorastaan romahtavat vuoden-

vaihteessa muun muassa jäsenmaksutulojen roiman pienentymisen vuoksi, kaikki mahdollinen apu tulee tarpeeseen. Lahjoitusrahoja tullaan käyttämään yhdistystoiminnan käynnistämisen lisäksi muun muassa kerhotila Parkin tilojen ylläpitoon, perinteiden jatkamiseen, osa-aikaisen toiminnanjohtajan palkkaan sekä opiskelijoiden asian ajamiseen niin korkeakoululla kuin valtakunnallisesti SEFEn kautta.

TuKY on omistanut kerhotalo Parkin vuodesta 1984 lähtien, ja monilla entisillä TuKY:läisillä onkin lämpimiä muistoja vanhasta Parkista.

Vanha puutalo-Parkki jouduttiin kuitenkin purkamaan huonon kuntonsa vuoksi, ja tämän tilalle rakennettiin uusi, vuonna 2006 valmistunut Parkki. Parkilla on suuri merkitys TuKY:n jäsenille, ja sitä pidetäänkin TuKY:n kotina, jossa toimijat voivat pitää kokouksia, saunoa, viettää illanistujaisia sekä tietenkin järjestää erilaisia juhlia sitseistä Montun bileiden jatkoihin. Parkin ylläpito on kuitenkin suhteellisen tyyristä lystiä, joten on hienoa voida laittaa lahjoitusvaroja Parkin ylläpitoon ja näin samalla tukea TuKY:läisten ainutlaatuista kotia. Lahjoituksesta saadut varat päätyvät Parkin lisäksi myös muuhun hyvään käyttöön, kun niillä ylläpidetään arvokkaita TuKY:n perinteitä sekä edesautetaan opiskelijoiden asioiden ajamista.

Me TuKY:n nykyiset toimijat olemme erittäin kiitollisia Turun Seudun Ekonomeille ja muille lahjoitukseen osallistuneille tahoille.

On hienoa huomata, että myös entiset TuKY:n toimijat ovat sydämestään mukana kantamassa kortensa kekoon kamppailussa muutosten tuomia haasteita vastaan. Uskomme, että jatkossa TuKY:stä rakentuu yhä vahvempi ja yhtenäisempi toimija. n

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

AAMUBRUNSSILLA SALOSSA Teksti ja kuvat: Katri Kronström

Toivotut jäsentilaisuudet jatkuvat jälleen kesätauon jälkeen Salossa. Innokas ja aktiivinen kuulijajoukko saapui Salon Ravintola Seurahuoneelle tiistaina 27.10.2009 koulutusaamuun, jonka teemana oli Miten luet tilinpäätöstä? Loistavana kouluttajana toimi KHT Kalle Laaksonen PwC:lta.

Aamun aihe kirvoitti paljon kysymyksiä ja keskustelu asian tiimoilta olikin vilkasta koko puolitoista tuntia. Lyhyessä ajassa Laaksonen palautti kuulijoiden mieleen tilinpäätöksen sisällön sekä keskeiset kohdat tilinpäätösanalyysistä. Koulutusmateriaalin avulla on myös helppo jatkossa tarkastella yritysten erilaisia tunnuslukuja. Koulutuksen ohessa nautimme runsaan aamupalapöydän antimista, kenenkään ei tarvinnut lähteä työn pariin nälkäisenä! Tunnelma aamubrunssilla oli erittäin positiivinen, toivottavasti tapaamme jälleen sankoin joukoin Salossa! n

COACH – KOULUTUS HR-HENKILÖSTÖLLE, AMMATTICOACHEILLE JA ESIMIEHILLE

KHT Kalle Laaksonen kouluttaa tilinpäätöksen saloihin

NYT M

YÖS

TURUS SA!

Viimeaikaisen tiedon valossa coaching on yksi tuloksellisimmista ja toimivimmista henkilöstönkehittämisen menetelmistä. Coachingia hyödyntävien organisaatioiden on todettu saavuttavan entistä parempia tuloksia, sekä samalla parantavan henkilöstön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä.

TURUN KOULUTUKSEN LÄHIPÄIVÄT OVAT:

›› 16.-17.2.2010 ›› 9.-10.3.2010 ›› 6.-7.4.2010 ›› 27.-28.4.2010 ›› 18.-19.5.2010

............................

BCC Business Coaching Center Oy:n järjestämä CBC-koulutus on ainoa suomalainen ja suomenkielinen coach-koulutusohjelma, joka on läpäissyt ICF laatustandardit.

Lähitapaamisten lisäksi ohjelmassa on etäopiskelua, pienryhmätyöskentelyä, oheiskirjallisuuteen tutustumista, henkilökohtaista harjoittelua sekä oppimispäiväkirjan pitoa.

LISÄTIETOJA anne.karkkainen@businesscoaching.fi +358 50 322 5517 marita.malinen@businesscoaching.fi +358 50 571 8197

Varaa paikkasi ohjelmassa ilmoittautumalla heti osoitteessa ilmoittautumiset@businesscoaching.fi.

WWW.BUSINESSCOACHING.FI

11

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

100 miljoonan USD rahoituksella yritysidea liikkeelle ST1:n Mika Anttosen päätös ryhtyä yrittäjäksi syntyi kun hän pystyi järjestämään riittävän luottolimitin öljytraidingia varten. Taustalla oli kuuden vuoden kokemus Nesteellä ja havainto siitä, ettei hän enää voinut täysipainoisesti kehittää osaamistaan ja liiketoimintaa haluamaansa suuntaan.

Anttonen perusti ST1:n yhdessä ydintiimin kanssa. Ensimmäiset kolme vuotta yritys toimi pelkästään öljytraidingissa. Kun liiketoiminta oli hyvin kannattavaa, etsittiin uusia investointikohteita. Syntyi päätös ostaa jakeluasemia. Anttonen totesi jakeluasemiin investoinnin olleen hänen uransa suurin virhe. Tiimi ei tehnyt kunnollista markkinatutkimusta vaan pohjalla oli intuitio, että olisi ”kiva olla huoltsikkakin”.

Myöhemmin jakeluasemat ovat osoittautuneet erittäin huonosti kannattaviksi sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Kun yrittäjätiimi havaitsi, ettei markkinalta ollut ulospääsytietä, oli vain pakko lähteä ostamaan kilpailijoita pois markkinoilta. Yritys on kasvanut sen jälkeen voimakkaasti. Myöhemmin öljytraiding-liiketoiminta ja osa yrittäjätiimistä irroitettiin ST1:stä. Nykyisen yrityksen Anttonen omistaa yhdessä yrittäjämäisesti sitoutuneen henkilökunnan kanssa. Samalla kirkastuivat arvot, joiden varaan Anttonen on halunnut liiketoimintaansa rakentaa. ST1:n liiketoimintaa ohjaa ajatus omasta panoksesta koko yhteiskunnan kehittämiseksi.

Ekologisuudesta uutta liiketoimintaa ST1 on lähtenyt hakemaan uutta liiketoimintaa ekologisesta energiantuotannosta. Löytyi kaksi liiketoiminnallisesti järkevää aihiota: etanolin valmistaminen jätteistä sekä tuulivoiman hyödyntäminen teollisuudessa ja pientuulivoimana. ST1:llä on maailman ensimmäiset kaupalliset jakeluasemat, joista asiakkaat voivat ostaa polttoainetta, joka on tuotettu 80-prosenttisesti jätteestä. Se vähentää globaaleja CO2-päästöjä. ST1 on asettanut kehitystoimintansa tavoitteeksi 100 %:sen biopohjaisuuden.

Akava järjesti 7.10.2009 seminaarin kasvuyrittäjyydestä ja akateemisen yrittäjyyden edistämisestä. Aloite seminaariin tuli SEFE:n yrittäjäneuvottelukunnalta ja ohjelma rakennettiin ansiokkaasti SEFE:n toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojan johdolla. Mika Anttosen lisäksi tilaisuudessa yrittäjätarinansa kertoi Lisa Sounio. Asiantuntijaesityksiä pitivät SITRAn Teemu Hovi Protomo-hankkeesta, Kristo Ovaska Aalto Entrepreneurship Societysta ja Mikko Oksanen Suomen kanssayrittäjät SKY ry:stä. Osallistujia oli yhteensä noin 100, josta suurimpina ryhminä olivat agronomit, diplomi-insinöörit ja ekonomit.

Ekonomiyrittäjyyden edistäminen vahvistuu Ekonomiyrittäjyys on saanut vahvaa näkyvyyttä viimeisten kuukausien aikana. SEFEn yrittäjäneuvottelukunta on toiminut puolitoista vuotta ja nyt on saatu aikaiseksi ensimmäiset työn tulokset. Näen kolme merkittävää aikaansaannosta: Akavan yrittäjyysseminaarin 7.10., Helsingin ekonomien Ekonomiyrittäjien kerhon perustamisen ja SEFE-TEKyrittäjyystyöryhmän toiminnan aloittamisen.

HEKOn Ekonomiyrittäjien kerholla on potentiaalisia jäseniä noin 1000 pääkaupunkiseudulla ja jo nyt siihen on liittynyt yli 100 jäsentä.

Jäsenmäärä antaa mahdollisuuksia järjestää enemmän ja monipuolisempia tilaisuuksia kuin maakunnissa. Kerho on järjestänyt mm. yrittäjätarinatilaisuuden, jossa sarjayrittäjä Taneli Tikka kertoi oman yrittäjätarinansa. Ilta päätettiin yhteiseen verkostoitumistilaisuuteen Speed Networking -konseptilla. Tein aloitteen HEKOn Ekonomiyrittäjien

12

Kuvassa ST1:n toimitusjohtaja Mika Anttonen, DI

kerhon perustamisesta syksyllä 2008 ja toimin sen johtokunnassa kaudella 2009–2010. TSE ry:n jäsenet voivat liittyä HEKOn rinnakkaisjäseneksi ja Ekonomiyrittäjien kerhoon ja siten hyödyntää kerhon tarjoamaa antia.

Toinen aloitteeni on liittynyt kasvu- ja tiimiyrittäjyyden tukemiseen.

Konkreettinen toimenpide on ollut SEFEn ja Tekniikan akateemisten (TEK) välille muodostettu yrittäjyystyöryhmä. TEK on tehnyt jo vuosia töitä teknologia-, innovaatio- ja kasvuyrittäjyyden edistämiseksi.

Monessa start-up-yrityksessä ideaali osaaminen muodostuu teknisen ja kaupallisen osaamisen yhdistämisestä. Nyt tavoitteena on löytää lisää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa yhdessä TEKin kanssa akateemisen yrittäjyyden edistämiseksi sekä pyrkiä löytämään toimintamuotoja, joilla poikkitieteellistä tiimi- ja kasvuyrittäjyyttä voitaisiin aktiivisesti tukea yksilöiden tasolla. n Teksti: Antti Lehtimäki Kuva: Hannu Laitinen

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Jäsenhaastattelussa Sakari Vornanen Viime lehdessä aloitimme juttusarjan, jossa haastattelimme Turun Kauppakorkeakoulussa ensimmäisellä vuosikurssill a vuonna 1950 aloittanutta Reijo Häyryä. Jatk amme juttusarja a ha astattelemalla eri vuosikymmenillä kauppatieteiden opintonsa aloittaneita ja kyselemällä, mitä heille kuuluu. Tällä kertaa vuorossa on vuonna 1960 opintonsa aloittanut Sak ari Vornanen.

tijatehtävissä myös joissain yritysostoasioissa. Eli minulla on ollut niin sanotusti pehmeä lasku eläkepäiviin.

Millaisia harrastuksia sinulla on?

Erityisesti kaksi asiaa ovat sydäntäni lähellä: Turun ja Ahvenanmaan saaristo sekä Suomen lappi. Saaristossa minulla on mökki ja veneilen paljon.

Lapissa taas käyn muutaman kerran vuodessa vaeltamassa sekä tietysti hiihtämässä ja laskettelemassa. Lisäksi lähellä asuvat kuusi lastenlasta pitävät minut kiireisenä.

Mitkä ovat terveisesi Turun seudun ekonomeille?

Aktiviteettien määrä on mukavasti lisääntynyt ja sillä tiellä on hyvä jatkaa! Työelämään liittyviä tilaisuuksia ja vapaa-ajan aktiviteetteja on sopivassa suhteessa. Turun seudun ekonomien toiminta on oikein virkistävää! n Haastateltava: Sakari Vornanen, vsk. 1960 Kotikunta: Paimio

Teksti: Ville Niukko Kuva: Perhealbumi

Miksi sinusta tuli ekonomi?

Minulle oli jo lukioaikana selvää, että suuntaudun kaupalliselle alalle.

Kävin Turun lyseota ja Turun kauppakorkeakoulu sijaitsi tuolloin siinä vastapäätä. Lisäksi muutama kaveri naapurustostani oli juuri aloittanut opinnot TuKKK:ssa ja he innostivat myös minua hakemaan sinne.

Mikä on mukavin muistosi opiskeluajoilta?

Ylivoimaisesti paras muisto on se, kun sitten pääsin sisään kauppakorkeakouluun. Hakijoita oli paljon. Vuosikurssillamme oli noin 60 opiskelijaa ja yhteishenki oli erittäin hyvä ja leppoisa. Myös opettajat ja professoritkin olivat vähän kuin kavereitamme.

Muut mukavat muistot ovat pitkälti Montusta, jossa vietimme paljon vapaa-aikaa. Bridgeä pelattiin paljon niin välitunnilla kuin iltaisinkin.

Kerran jopa voitin ylioppilaskunnan mestaruuskisoissa ykkössijan. Joka tapauksessa Monttu oli sellainen yhdistävä tekijä opiskelijoille.

Miten olet edennyt työelämän melskeissä?

Olin jo opiskeluaikanani kesätöissä Kupittaan savessa ja valmistuttuani pääsin sinne laskentatehtäviin. Vajaan vuoden kuluttua siirryin Raision tehtaille, missä toimin erilaisissa laskentaan ja tietojenkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä kymmenen vuoden ajan. Sitten vuonna 1974 siirryin Paimioon Sähkölähteenmäen hallintojohtajaksi ja vuonna 1983 minut nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Vuonna 1985 yhtiöstä tuli osa kansainvälistä ABB-yhtymää ja se oli merkittävä tapahtuma urallani. Pääsin osalliseksi kansainväliseen toimintaan ja sain olla mukana, kun ABB:n puitteissa toimialalla laajennuttiin maailmanlaajuiseksi yritykseksi. Toinen virstanpylväs urallani on se, kun sain kauppaneuvoksen arvon vuonna 1989.

Kaiken kaikkiaan laskentatoimen koulutuksestani on ollut runsaasti hyötyä urallani. Olen lisäksi suorittanut HTM-tilintarkastajatutkinnon ja sen myötä olen ollut useiden yritysten sekä yhteisöjen tilintarkastajana tässä vuosien saatossa.

Eläkkeelle jäin työsopimukseni mukaisesti 60-vuotiaana ja vielä sen jälkeen olen toiminut muutamien yhtiöiden hallituksessa sekä asiantun13

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia ellei hintaa ole mainittu.

Koulutusta

Muut tapahtumat

AAMIAISSEMINAARI KUUNTELEVA ORGANISAATIO 10.2. klo 8.30–10, yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa, puhujana dosentti, johtaja Pirjo Vuokko.

Turun kauppakorkeakoulu, os. Rehtorinpellonkatu 3. Ilmoit­tau­tu­mi­ nen 1.2. mennessä.

AIKUISTEN UIMAKOULU 17.1., 24.1., 31.1., 7.2 ja 14.2. klo 11.– 12.30, sunnuntaisin Lausteen uimahallilla, Pormestarinkatu 5, Turku.

Klo 11.00–11.15 kuivaopetusta ja lämmittelyä. Klo 11.20–12.10 allasopetusta. Klo 12.30 viimeistään ulos hallista. Max. 10 osallistujaa.

Hinta 65 euroa jäsenille, sis. kaikki 5 opetuskertaa. Ilmoittautuminen vain SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi>jäsensivut. Ilmoittautuminen avautuu netissä ma 14.12. klo 10. Ilmoittautuminen ja maksu 30.12.2009 mennessä, maksuviite 17019.

POWERPOINT-KOULUTUS Turun kauppakorkeakoululla 2.3. klo 17.30–20.00. Opettajana Timo Leino. Osallistumismaksu 20 euroa, viite 02037. Ilmoittautuminen ja maksu 15.2. mennessä.

EXCEL-KOULUTUS Turun kauppakorkeakoululla 25.3. klo 17.30– 20.00. Opettajana Timo Leino. Osallistumismaksu 20 euroa, viite 25030. Ilmoittautuminen ja maksu 1.3. mennessä.

AAMIAISSEMINAARI TYÖHY VINVOINTI 14.4. klo 8.30– 10.00, yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Puhujana on Pertti Laine. Turun kauppakorkeakoulu, os. Rehtorinpellonkatu 3.

Ilmoittautuminen 1.4. mennessä.

EKONOMIESIMIES-koulutusohjelma 12.2., 13.2., 19.3. ja 20.3.2010, perjantaisin klo 13–20, lauantaisin klo 9.30–17. Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, 20100 Turku SEFE järjestää yhteistyössä Turun Seudun Ekonomien kanssa EkonomiEsimies-lähikoulutuksen jossa käsitellään neljän päivän aikana esimiestyötä keskittyen neljään teemaan: 1. itsensä johtaminen, 2. vuorovaikutusjohtaminen, 3. oman ryhmän johtaminen, 4. muutoksen ja voimavarojen johtaminen. Kouluttajana toimii liikkeenjohdon konsultti, ekonomi Karl-Magnus Spiik.

Hinta: 250 euroa sisältää kurssimateriaalit ja ateriat. Voit maksaa kätevästi ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkiin tai tulostaa itsellesi laskun myöhäisempää suoritusta varten. Jos työnantajasi maksaa osallistumismaksusi, lähetä maksutiedot sähköpostitse meille.

Ilmoittaudu mahdollisimman pian, mutta viimeistään 10.1.2010 osoitteessa www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumat ja koulutukset.

Lisätietoja: pirjo.mitjonen@sefe.fi, puh. 0201 299 247 tai birgit.lindholm@sefe.fi, puh. 0201 299 249.

Yritysvierailut AJANKOHTAISIA UUTISIA SIJOITUSMARKKINOILTA 3.2.2010 klo 17.30–19.30. Kauppatorin Nordean konttori, Yliopistonkatu 16 C, 4.krs. Turun Seudun Ekonomit Nordea Turun Private Banking vieraana.

Tarjolla buffet-iltapalaa sekä viiniä. Illan isäntänä toimii johtaja Tero Seikkula Nordea Pankki Suomi Oyj, Private Banking. Tilaisuuteen mahtuu mukaan 45 jäsentä. Ilmoittautuminen 22.1. mennessä.

TILASTOKESKUSVIERAILU JA TURUN KAUPPAKAMARI ESITTELY 18.3. klo 17. Osoite Puolalankatu 1, Turku.

Tilastokeskuksen tilastot antavat kattavan kuvan yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Hyödynnä tilastoaineistojen laajat mahdollisuudet suunnittelun ja päätöksenteon tukena, kehitystrendien seurannassa ja markkinoinnin kohdentamisessa. Samalla saat tietoa Turun kauppakamarin toiminnasta. Illan isäntinä toimivat myyntipäällikkö, ekonomi Eija Arvonen Tilastokeskuksesta ja ekonomi, yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Turun kauppakamarista.

Ilmoittautuminen 2.3. mennessä.

OY MARLI AB nykyisin ECKES-GRANINI FINLAND OY AB 21.4. klo 17. Pansiontie 47, Turku. Ilmoittautuminen 6.4. mennessä.

14

TURUN LENTOASEMA -VIERAILU 28.4. klo 18, Lentoasemantie 150, Turku. Ilmoittautuminen 12.4. mennessä.

LASTEN UIMAKOULU 15.1., 22.1., 29.1. ja 5.2. ja 12.2. klo 17.30– 18.10. Vesipeuhua 3–6 vuotiaille ja klo 18.15–19 Uimakoulu 6–8-vuotiaille. Aurajoen Uinti, Hyvinvointikeskus Epitihiassa perjantaisin, Meriläisentie 1. Turku.

Max. 15 lasta/kurssi, hinta 40 euroa, sis. kaikki 5 opetuskertaa.

Uimakoulujen järjestäjänä Aurajoen uinti. Ilmoittautuminen vain SEFEn nettisivujen kautta, www.sefe.fi>jäsensivut. Uimakouluun osallistuvat lapset ilmoitetaan järjestelmässä avecina. Ilmoittautuminen avautuu netissä ma 14.12. klo 10. Ilmoittautuminen ja maksut 30.12.2009 mennessä maksuviite 15011.

SIBELIUSMUSEO 27.1. klo 18, Piispankatu 17. Turku, Matti Rag Paananen 70 v. Näyttely tarjoaa välähdyksiä Paanasen elämästä.

Näyttelyn on koonnut säveltäjä itse. Vitrinoitu elämäkerta esittelee Paanasen visioita, esineitä elämän varrelta, musiikkia ja paljon muuta.

Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen 18.1. mennessä.

SEINÄKIIPEILY 23.2. klo 17 Turun kiipeilypalatsissa. Halli sijaitsee yliopiston mäen päällä, luonnontieteen talon takana Vesilinna-nimisessä rakennuksessa. Katuosoite, Vesilinnantie 1. Sisäänkäynti Tuomiokirkon puoleisesta päädystä. Alle 18-vuotiailla tulee olla vanhempien suostumus kiipeilyyn. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Hinta 4 euroa, maksu 28.1. mennessä viitteellä 23029. Ilmoittautuminen 28.1. mennessä.

ANNA KARENINA Turun kaupunginteatteri 24.2. klo 19. Anna Kareninan tulee ohjaamaan maailmankuulu ukrainalaisohjaaja Andriy Zholdak. Anna Karenina on tarina kielletystä, epätoivoisesta ja tuhoon tuomitusta rakkaudesta Pietarin loistokkaiden seurapiirien pyörteissä.

Nuori Anna elää järkiavioliitossa vanhemman miehen kanssa, kun hän rakastuu intohimoisesti nuoreen, komeaan Vronskiin. Perhe hajoaa, Anna menettää poikansa ja lopulta myös rakastettunsa. Annan ja Vronskin traaginen tarina on varmasti yksi maailman tunnetuimmista ja kuvatuimmista.

Hinta jäsenille 24 euroa ja avecille 28 euroa. Maksu 20.1. mennessä viitteellä 24028. Ilmoittautuminen 20.1. mennessä.

SEFEN 75 JUHLAVUODEN TAPAHTUMA 11.3. Turussa. Katso tarkempi info sivulta 2.

Seniorit HUOM eläkkeellä olevat ja eläkeikää lähestymässä olevat jäsenet. Teille on tulossa pian postitse kyselykirje, jossa kartoitetaan toiveita yhdistyksen senioritapahtumista. Kannattaa vastata ja näin vaikuttaa tapahtumatarjontaan.

Ensi keväälle on suunnitteilla sukututkimukseen tutustuttaminen Turun Maakunta-arkistossa, vierailu Tuorlaan Kaarinassa ja toteutumassa on jo 1.2.2010 vierailu Pyhän Hengen kappeliin Turussa, Linnankatu 3, Turku.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

JÄ SENLEHTI

Yrittäjyysohjelma

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen

Seuraa nettisivuja ja sähköpostiviestintää. Jos et ole saanut viime aikoina sähköpostiviestejä, tarkistathan, että tietosi ovat ajan tasalla.

Nopeimmin ilmoittaudut SEFEn netti-ilmoittautumisen kautta www.sefe.fi SEFEn uusille jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa.

Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä.

Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa.

Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200.

Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat.

Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tulevia jäsentapahtumia Salossa Kaikki jäsenet ovat tervetulleita myös Salon tapahtumiin NORDIC ID -yritysvierailu maaliskuussa 2010, tilaisuudessa alustajana toimitusjohtaja Jorma Lalla. Tilaisuuden tarkemmat tiedot myöhemmin, seuratkaa ilmoittelua.

AAMUBRUNSSIT jatkuvat Salon Seurahuoneella. Kevään aiheina ”Mitä SEPA merkitsee yritykselle?” – alustajana Cash Management -asiantuntija Katri Kronström, Nordea Pankki Suomi Oyj, tiistaina 9.2.2010 klo 8.30–10.00. Tarjolla aamupalaa. Ilmoittautuminen 25.1. mennessä.

Aamubrunssin 20.4. aihe vahvistunee alkuvuodesta. Paikka ravintola Salon Seurahuone, klo 8.30–10.00, tarjolla aamupalaa.

ZAPATO Tutustumiskohteena Salossa kenkäliike ZAPATO, Turuntie 2, Salo, tiistaina 16.3.2010 klo 18.00–20.00. Illassa kuulet yrittäjän tarinan Zapaton toiminnasta sekä näet toinen toistaan upeampia kenkiä. Mukana tilaisuudessa myös Tero Palmroth esittelemässä Next Generation kenkämallistoaan. Nautitaan iltapalaa ja tehdään upeita kenkäostoksia alehinnoin! Mukaan mahtuu 17 henkilöä. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä.

SALON TEATTERI, kevät 2010. Ajankohta vahvistuu heti kun Salon Teatterin kevätkauden ohjelmisto vahvistetaan. Lippuja jäsenille + avec varataan arki-iltanäytökseen. Seuratkaa ilmoittelua.

Yhteiskuljetukset Turun tilaisuuksiin, mikäli tulijoita kolme tai enemmän (esim. kimppakyydin järjestäminen).

KIINNOSTAAKO YRITYSTÄSI VALISTUNUT JA VAURAS OSTAJAKUNTA?

Ilmoittelu Turun Seudun Ekonomien lehdessä kannattaa. Tavoitat edullisesti paikalliset päättäjät ja aktiiviset opiskelijat. Lehti tutkitaan tarkasti kannesta kanteen ja joka lehdessä on ilmoituksia rajoitettu määrä. Lehden levikki on 3 500 ja se ilmestyy neljästi vuodessa.

Aukeama 420 mm x 297 mm* ......................................................... 1300 € Kokosivu 186 mm x 270 mm tai 210 mm x 297 mm* ..................... 700 € Puoli sivua vaaka 186 mm x 133 mm tai 210 mm x 148 mm* ... 350 € Puoli sivua pysty 90 mm x 270 mm tai 105 mm x 297 mm* ....... 350 € 1/4 sivua 90 mm x 133 mm ......................................................................... 250 € 1/8 sivua 90 mm x 65 mm ............................................................................150 €

* Sivun reunaan ulottuviin ilmoituksiin lisättävä 3 mm leikkuuvaraa.

Myös bannerimainostaminen nettisivuillamme on mahdollista.

Tiedustelut ja varaukset Marjatta Postinen, tsery@co.inet.fi, puh. (02) 469 0680 Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi, puh. 050 355 8888

Tilaisuuksien maksut Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

Jäsenasiat MUUTOKSET JÄSENTIEDOISSA Ilmoitathan kaikki yhteystiedoissa tapahtuvat muutokset suoraan Suomen Ekonomiliittoon SEFEen n verkossa www.sefe.fi > jäsensivut n sähköpostilla jasenrekisteri@sefe.fi n soittamalla 020 693 200 n postitse SEFE, Jäsenrekisteri, Rajavartijankatu 2, 00520 Helsinki SEFEN JÄSENSIVUILLE KIRJAUTUMINEN SEFEn verkkosivut ovat uudistuneet. Uudistuksella on haluttu lisätä sivujen selkeyttä ja käytettävyyttä. Lisäksi uudistuksen osana on lisätty tietoa SEFEn toiminnasta.

Uusilla julkisivuilla www.sefe.fi on lisätty omat pääotsikot palveluille, edunvalvonnalle ja tutkimuksille. Julkisivuilla on myös kokonaan uusia asioita kuten blogit ja kolumnit sekä SEFEn tapahtumista kertova tapahtumakalenteri.

SEFEn uusille jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen.

Uusien jäsensivujen perusrakenteena toimii kolme laajempaa kokonaisuutta – Onnistu urallasi, Kehity ammatissasi ja Tunne arvosi. Näiden alle on koottu tietoa SEFEn eri jäsenille suunnatuista palveluista.

Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200.

TSE RY:N TOIMISTO Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Toimistoharjoittelija Sania Nyman Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Toimiston vuodenvaihteen aukiolojat: 14.12.2009–7.1.2010 välisen ajan suljettu PUHEENJOHTAJA Kirsi Leväpelto, puh 050 506 5163 JÄSENLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi

www.turunseudunekonomit.fi

15