Jäsenlehti 2-2010

• JÄSENLEHTI 2/2010 •

Hyvinvoivat ekonomit Turussa

4

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN JA TSE RY:N AAMIAISSEMINAARIT JATKUVAT MYÖS SYKSYLLÄ

6

MENTOROINTIOHJELMAT TARJOAVAT KOKEMUSTEN VAIHTOA

11

YRITTÄJÄT ILMASTONMUUTOSTA TORJUMASSA

J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys Sisällys KTM Seija Tuomola työn imussa Salon seudun koulutuskuntayhtymässä...........3 Aamiaisseminaarit Turun Kauppakorkeakoulun kanssa.....4 Senioritoiminnan kyselyn tuloksia......................................5

Kevään tehdessä kiivaasti tuloaan on hyvä tarkastella vuoden 2009 saldoa ekonomiyhdistyksen näkökulmasta. Taantuma näkyi ekonomien työllisyysasteessa ja erityisesti nuorten, vastavalmistuneiden ekonomien työn saannissa. Nuorisotyöttömyys on myös ekonomeille kipeä ongelma eikä siihen tunnu löytyvän hyviä ratkaisuja. Valitettavasti.

Mentorointi...............................6

Paikallisen toiminnan näkökulmasta vuosi painottui kahteen isoon kysymykseen: laajan, turkulaisen edustuksen saamiseen ekonomiliiton valtakunnallisiin elimiin sekä ekonomiliiton keskusteluihin pai­ kallisesta yliopistorahoituksesta. Ensimmäisen kohdan osalta onnistuttiin hyvin ja toisen kohdalla keskustelu jatkuu edelleen. Tämän lisäksi yhdistyksen paikallinen toiminta oli erittäin vilkasta: 46 tapah­ tumaa vuoden aikana. Se on huikea saldo, kun muistetaan, että kesäkuukausina ei toimintaa järjestetä.

Kiitos tästä kuuluu koko yhdistyksen johtokunnalle eli valitsemillenne luottamusmiehille ja -naisille!

Sefe 75 -kiertue Turussa 11.3.2010......................8

Turun yliopiston varainhankintakampanja jatkuu Turun yliopiston varainhankinnan vetäjä, vuorineuvos Lasse Kurkilahti, kertoi edellisessä lehdessämme varainhankinnan tilanteesta. Kampanja on edelleen aktiivisessa vaiheessa ja kaipaa kaikkien mahdollisten tahojen tukea. Tuen konkreettinen osoittaminen rahalahjoituksilla auttaa luonnollisesti myös Turun kauppakorkeakoulua.

Kauppakorkeakoulun itsenäisyyden ”menetys” tuntuu kipeästi juuri tällä hetkellä, kun konkreettiset yhdistymistoimenpiteet ovat pitkällä; taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja osan viestintääkin siirryttyä ”mäelle”, keskustelu muista resursseista käy kiivaana. Luopumisen ”tuska” on suuri entisen opiskelijan mielessä puhumattakaan muutoksen keskellä elävän henkilön tunteista.

Kesän tilanne ja syksyn tapahtumatarjonnasta Turun Seudun Ekonomien toimisto on kiinni 1.6.–31.8. Emme järjestä tänä kesänä lainkaan tapahtumia, sillä osallistumisaktiivisuus on kesäisin erittäin pieni. Jo perinteeksi muodostunut Porin Jazz -retkikin on jäähyllä, koska viime vuoden retken pääosuudeksi muodostui joidenkin osallistujien metsästäminen konsertin hyörinästä takaisin bussiin ja kotimatkalle.

Syksyn tarjonta on puolestaan erittäin vilkasta ja saatte lukea siitä tästä lehdestä. Tulemme jatkamaan aamiaisseminaaritarjontaamme yhdessä Turun kauppakorkeakoulun kanssa, tutustumme Turun kulttuuripääkaupunki -projektiin, katsomme tähtiä yhdessä Turun Ursan kanssa ja innostamme ekonomikuntaa luovuttamaan verta. Muun muassa.

Lopuksi en voi olla kajoamatta aiheeseen, josta aion vielä kirjoittaa tänä viimeisenä puheenjohtajuusvuotenani: tradenomien valtavista valmistumismääristä ja sen vaikutuksista nuoriin ekonomeihin ja heidän työllistymiseensä. Tästä lisää myöhemmin.

Aurinkoista kesää toivottaen, näkymisiin ja kuulumisiin, Kirsi Leväpelto Puheenjohtaja kirsilevapelto@luukku.com

2

Suomen Ekonomiliitto SEFEn ja Turun Seudun Eko­nomien mentorointi­ohjelma loppusuoralla...............7

Johtajana sairaalassa................10 Yrittäjät....................................11 Akavalaista edunvalvontaa maakunnan yhteistyö­ryhmässä (MYR).....................12 Jäsenhaastattelussa Maija Vähämäki......................13 Tulevat tapahtumat.................14 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Nina Hamburg Avustaja: Paula Kairinen Kannen kuva: Pasi Leino Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino, Somero ISSN 1797-5964

J Ä S E N L E H T I

Työssä julkishallinnossa – esittelyssä Salon seudun ammattiopisto

KTM Seija Tuomola työn imussa Salon seudun koulutuskuntayhtymässä teksti: Eeva Nuottasaari kuva: Foto-Silmunen

Turun Seudun Ekonomien julkishallinnon ja kuntamaailman työnantajaesittelyssä on vuorossa opetusala ja organisaationa Salon seudun ammattiopisto osana Salon seudun koulutuskuntayhtymää. Tänä päivänä ei opetusalaa voi kutsua ainakaan tylsäksi. Se edustaa työkulttuuria, jossa innovatiivinen ja näkemyksellinen ote on arkipäivää. Julkishallinnon työnantaja arvostaa koulutusta ja se onkin näkyvissä työntekijöiden korkeana koulutustasona valtio- ja kuntasektorilla. Moniin työtehtäviin on laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset, jotka edellyttävät tietyn tason peruskoulutuksen. Opetusala on yksi esimerkki tällaisesta.

Seija Tuomola valmistui ekonomiksi v. 1977 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja kauppatieteiden maisteriksi v. 1984. Opintojen loppuvaiheessa hän mietti, että voisi tehdä opintojen ohessa vähän töitä ansaitakseen toimeentulonsa. Lehdessä oli ilmoitus, jossa Salon kauppaoppilaitokseen haettiin sivutoimista tuntiopettajaa konttoriopin äitiyslomasijaiseksi. Ja miksi ei. Seija päätti hakea tehtävää nähdäkseen millaista opetustyö olisi.

Motivoituneet ja innostuneet opiskelijat, eturivin kauppaoppilaitos ja sen dynaaminen toimintatapa osoittivat hänelle, että opetustyö kauppaoppilaitoksessa on haasteellista ja monipuolista, työskentely nuorten kanssa palkitsevaa ja työ tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen sekä asiantuntijana että ohjaajana. Niinpä hän päätti pätevöityä opetusalalle.

Seija Tuomolan urapolkua ovat viitoittaneet vahvasti työyhteisön erilaiset kehitysvaiheet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet (tulosjohtaminen, pedagoginen kehittäminen, tiimiorganisoitu koulu, kansainvälisen yhteistyön käynnistyminen, yrityksiä palveleva oppimiskeskus, yrittäjyyteen valmentaminen, laatuajattelu, verkko-oppiminen ja virtuaalikoulu ja viimeisimpänä sosiaalisen median hyödyntämisen opetuksessa).

Työ kunnallisen sektorin opetustoimessa on tarjonnut Seija Tuomolalle mahdollisuuden työskennellä sekä hallinnollisissa että opetustehtävissä (kurssiosastonjohtaja, apulaisrehtori, koulutusohjelmapäällikkö, opinto-ohjaaja, opettaja). Edellä mainitut työt ovat tarjonneet pedagogisen kehittämisen hankkeita, henkilöstöjohtamisen kehittämistä, opetussuunnitelmatyötä, laatutyötä sekä verkostoyhteistyötä yritysten ja Varsinais-Suomen alueen muiden oppilaitosten kanssa. Tärkeitä virstanpylväitä ovat olleet myös suunnittelutyöt mm. seuraavissa hankkeissa: Varsinais-Suomen va. ammattikorkeakoulun käynnistämiseen tähtäävä suunnittelu- ja toteutustyö, Varsinais-Suomen va. ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun fuusion valmistelutyö, Salon kauppaoppilaitoksen ja Salon terveydenhuolto-oppilaitoksen yhdistämisen valmistelu Salon kaupan ja terveyden ammattiopistoksi.

Tänä päivänä Seijan pääasiallinen työ on ammatillisten (kaupallisten) aineiden opetus tuleville merkonomeille, datanomeille ja lähihoitajille (yritystoiminta, yrittäjyys, henkilöstöasiat, rahoitus, esimiestyö sekä työpaikkaohjaajaksi valmentaminen). Verkko-opetus on lunastanut paikkansa opetuksessa ja aineistoa tulee kehittää sopivaksi erilaisiin oppimisympäristöihin ja eri kohderyhmille. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen ohjaus sekä ammattiosaamisen näyttöjen vastaanotto sisältyvät myös hänen tämän päivän työhönsä.

Seija Tuomolalla on hyviä kokemuksia julkisella sektorilla toimimisesta. Hän painottaa työn ”energisoijina” itsenäisyyttä ja haasteellisuutta, hyviä kouluttautumismahdollisuuksia (ajankohtaiskoulutus, pitkäkestoiset koulutukset esim. PD-koulutus, verkko-oppimisympäristöjen suunnittelukoulutus, opinto-ohjaajakoulutus, näyttötutkintomestarikoulutus), yhteistyötä yrityselämän kanssa ja työskentelyä nuorten kanssa. Jokainen päivä on erilainen. ”Energisoivat” asiat auttavat kohtaamaan työn vaatimuksia ja ovat myös sisäisesti palkitsevia.

Siten ne edistävät myös työn imua.

Alan huonoja puolia on varsinaiselle opetus- ja ohjaustyölle jäävä liian vähäinen aika sekä usein myös liian suuret opiskelijaryhmät.

Kustannuskysymys – ekonomeille tuttu perustelu.

Alan valinta ei ollut Seija Tuomolalle tietoinen vaan puhdas sattuma, mikä on ajan saatossa lunastanut enemmän kuin hyvin paikkansa kauppatieteitten maisterin urapolulla.

Työn vastapainona Seijalla ovat harrastukset. Seijan kaunista puutarhaa katselee ilolla ja nautinnolla. Monen ystävän puutarhan kauniit kukat ovat lähtöisin Häntälänkoskentien innolla ja lämmöllä hoidetusta puutarhasta.

Moni Seijan ystävä ja työkaveri on myös saanut maistaa puutarhan syksyisten satojen maittavia makuja eri muodoissaan. Talvella puutarhan ollessa lepotilassa Seija sivaltaa suksilla kantavaa hankea joko Salon maisemissa tai pohjoisen tuntureilla.

Yhdistystoiminnassa on myös ollut imua Seijan elämässä. Hän on toiminut mm. Suur-Savon Ekonomit ry:n rahastonhoitajana, Salon Nuorkauppakamarin jäsenenä sekä useita vuosia Suomen Kauppa­ opettajat ry:n Turun ja Porin piiritoimikunnan jäsenenä. Näin hän on antanut oman panoksensa eri verkostojen toiminnassa. n ”Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme.

Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään”.

-John Schaar

3

J Ä S E N L E H T I

Aamiaisseminaarit Turun Kauppakorkeakoulun kanssa Teksti: Kirsi Leväpelto Kuvat: Nina Hamburg

Tänä vuonna aloitimme yhteistyön Turun kauppa­ korkeakoulun kanssa aamiaisseminaarien muodossa. Seminaarien tarkoituksena on tuoda jäsenkunnalle ajantasaista tietoa tiede­ maailmasta. Samalla kauppakorkeakoululla on mahdollisuus tuoda esille omia palveluitaan.

Salin täysi Turun Seudun Ekonomien jäseniä kokoontui helmikuussa kauppakorkeakoululle kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta ’Kuunteleva organisaatio’. Alustajana oli kauppakorkeakoulun yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko.

Alustuksen sisältö käsitteli kuuntelun eri tasoja, mm. sisäistä ja ulkoista kuuntelua. Kuulijakunta innostui keskustelemaan kuuntelemisen taidosta ja eri ammattiryhmien välisistä eroista. Taisimme päästä siihen lopputulokseen, että ekonomikunta on ensinnäkin moniosaajia, mutta myös hyviä kuuntelijoita – ainakin allekirjoittanut tulkitsi keskustelun näin!

Aamiaisseminaarien sarja on neljän tilaisuuden mittainen. Seuraava tilaisuus on huhtikuussa ja sen aiheena on työhyvinvointi. Alustajana on Pertti Laine Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Kyseinen tilaisuus on jo pidetty tämän lehden ilmestyessä.

Syksyn ensimmäinen seminaari on 29.9. ja tilaisuuden otsikko liittyy tämän vuoden teemaamme julkishallintoon. Keskustelemme tuolloin siitä, miten yrityksiltä saatavaa oppia voisi hyödyntää julkisessa hallinnossa – ja päinvastoin. Uskon, että tästäkin tilaisuudesta tulee kiinnostava ja keskustelua herättävä. Tervetuloa mukaan! n Liki 30 ekonomia kuunteli Pirjo Vuokon seminaaria aiheesta kuunteleva organisaatio

4

Liki 30 ekonomia oli tullut kuuntelemaan Pirjo Vuokon seminaaria aiheesta kuunteleva organisaatio

J Ä S E N L E H T I

Senioritoiminnan kyselyn tuloksia Teksti: Sania Nyman /Vesa Mustonen Kuva: Marjatta Postinen

Turun Seudun Ekonomit lähetti viime vuoden lopussa 285 ekonomijäsenelleen kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa toiveita yhdistyksen senioritoiminnasta.

Kysely lähetettiin sekä eläkkeellä että lähiaikoina eläkkeelle pääsemässä oleville ekonomeille. Kyselyn saaneista 23,15 % vastasi kyselyyn.

Vastaajista 67 % on käynyt aiemmin yhdistyksemme tilaisuuksissa.

Heistä, jotka eivät olleet osallistuneet tapahtumiimme, 64 % kuitenkin kävisi tilaisuuksissa, mikäli aihe on tarpeeksi kiinnostava. Kysyimme myös jäseniemme mahdollisuudesta järjestää senioritilaisuuksia. Tämä ei herättänyt kauheasti kiinnostusta, sillä vain 7 % vastaajista olisi valmis järjestämään tilaisuuden. Toisaalta 23 % vastaajista ei ollut varma, onko kiinnostunut tilaisuuksien järjestämisestä, mutta osa jätti kuitenkin yhteystietonsa.

Kyselyssä kysyimme jäseniemme kiinnostusta musiikkitapahtumiin, kuvataiteisiin, teatteriin, kirjallisuuteen, historiaan/paikallishistoriaan, liikuntaan ja terveyteen, retkiin sekä luontoon. Eniten oltiin kiinnostuneita retkistä, teatterista ja historiasta/paikallishistoriasta. Vähiten kannatusta saivat kirjallisuus ja kuvataiteet.

Senioritoiminta lähti reippaasti liikkeelle vuoden 2010 osalta Kuluvan vuoden ensimmäinen senioritapahtuma järjestettiin 1. helmikuuta Pyhän Hengen Kappelissa. Arkkitehti Benito Casagrande esitteli kappelin ja kertoi Linnankatu 3:n kulttuurihistoriasta. Kappelista siirryttiin iltapäiväkahveille Turun Kaupunginkirjaston kahvilaan.

Seuraava ja kevään viimeinen senioritapahtuma oli 30. maaliskuuta.

Vierailimme Turun Maakunta-arkistossa. Ensin kuulimme kattavan esityksen Maakunta-arkistosta ja sen palveluista ja tämän jälkeen tutustuimme tiloihin.

Senioritapahtumat jatkuvat myös syksyllä. Tulossa on myös puolen päivän pituinen Tuorlan vierailu, tilaisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä!

Turun Seudun Ekonomien seniorivastaavana toimii Terttu Pekuri. n

Vesa Mustosen kokemukset senioritoiminnasta ja -tapahtumasta Helmikuun ensimmäisenä päivänä meitä kokoontui parikymmentä senioriekonomia, muutama enemmän kuin oli ilmoittautunut, Pyhän Hengen Kappeliin, Juliantaloon. Casagranden perhe pitää kappelia, mutta sitä voi mennä katsomaan kuka tahansa tai vaikkapa hiljentymään.

Kappeli sijaitsee satoja vuosia sitten olleen Pyhän Henrikin Kirkon kuoriosan paikalla. Poikkeuksellisesti saimme kuulla Benito Gasagranden itsensä kertomana kappelin mukaansatempaavan tarinan. Monien ihmeellisten vaiheiden jälkeen kappeli on saatu nykyiseen kuntoonsa ja se on ollut monien erilaisten tilaisuuksien näyttämönä. Aivan oma lisänsä kappeliin tuovat sinne lukittuihin laatikoihin säilötyt luut, jotka löytyivät kaivauksissa. Paikalla on ollut aikanaan hautausmaa ja luita tutkimalla on saatu paljon mielenkiintoista tietoa noista ajoista. Benito Casagrande toi myös hienosti esille oman käsityksensä asiaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Sitä mitä paikalla joskus asuneista on jäänyt jäljelle, tulisi kunnioittaa. Benito Casagranden esitys antoi läsnäolijoille paljon ja jätti vielä mietittävääkin.

Työelämässä ollessani olin Helsingin ekonomien toiminnassa aktiivisesti mukana lähes 30 vuotta. Nyt eläkkeellä olen huomannut, että runsaasta tapahtumatarjonnasta huolimatta on vaikeaa löytää itselle sopivia tilaisuuksia. Senioritoiminta sopiikin mm. minulle parhaiten, sillä näin pystymme itse vaikuttamaan siihen, millaista ohjelmaa meille tarjotaan. Toivoisin kaikkien muidenkin seniorien tulevan joukolla mukaan.

Sopiihan tilaisuuksien alkamisaikakin, iltapäivä, monelle paremmin kuin iltatilaisuudet. n

Pyhän Hengen kappelia ja sen mielenkiintoista historiaa seniorijäsenille esitteli kappelin rakennuttaja, Benito Casagrande.

5

J Ä S E N L E H T I

Mentorointia yliopistolla

MENTOROINTI Mentorointi on yksi keino siirtää tietoa kokeneemman ja nuoremman työntekijän välillä.

Monesti henkilöstövoimavaroihin keskittyneet yritykset ovatkin jo ymmärtäneet sen merkityksen ja tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuksia verkostoitua. Myös yhdistykset, yhteisöt ja yliopisto ovat tarttuneet mentoroinnin tuomiin mahdollisuuksiin. Turun yliopistossa on parhaillaan käynnissä mentorointiohjelma. Seuraamme tässä artikkelissa myös Heidin ja Jarin mentorointikokemuksia.

Heidin ja Jarinhan me tapasimme vuosi sitten ilmestyneessä lehdessä, jolloin molemmat olivat juuri liittyneet Suomen Ekonomiliiton ja Turun Seudun Ekonomiyhdistyksen järjestämään mentorointiohjelmaan.

Turun yliopiston mentorointiohjelma – vinkkejä ja verkostoja työelämään Turun yliopiston mentorointiohjelma tukee opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja samalla ylläpitää vuorovaikutusta yliopiston ja työelämässä toimivien alumnien välillä.

Mentorointiohjelma on ollut osana yliopiston alumnitoimintaa jo seitsemän vuotta ja se on kooltaan suurin suomalaisten yliopistojen keskuudessa. Mentorointiohjelma on vuorovaikutteinen prosessi, josta hyötyvät mentori, opiskelija sekä yliopisto. Opiskelijan kautta mentorille välittyy hyvä käsitys alalta valmistuvien tiedoista ja taidoista ja samalla mentori voi päivittää omaa osaamistaan. Opiskelija 6

saa mentorilta tukea ammatillisen identiteetin etsinnässä ja työelämään siirtymisessä, ja yliopisto saa hyödyllistä tietoa mitä tarpeita ja odotuksia kohdistuu työntekijöihin ja heidän koulutukseensa työelämässä.

Mentoriksi voi hakea kuka vaan Turun yliopiston alumni, joka on ollut työelämässä yli viisi vuotta. Mentorointiohjelmaan valittavat opiskelijat ovat opintojensa loppupuolella; ”ohjelman päätavoitteena on opiskelijan työllistymisen edistäminen ja opiskelun ja työelämän välisen kuilun pienentäminen”, koordinaattori Laura Kopu listaa. Mentori ja opiskelija muodostavat yhdessä kehitysparin, jonka keskeisin työväline on parikeskustelu. Ohjelma alkaa vuosittain helmikuussa ja päättyy marraskuussa, tänä aikana mentorointiparit tapaavat 5–8 kertaa. Opiskelijat laativat rungon tapaamisille ja miettivät mistä teemoista he haluavat puhua oman mentorinsa kanssa. Ohjelmaan sisältyy myös kolme yhteistä seminaaria muiden ohjelmaan osallistuvien kanssa, mikä on loistava tapa verkostoitua sekä mentorille että opiskelijalle. ”Opiskelijan aktiivisuus on erittäin tärkeää mentorointiohjelman onnistumisen kannalta, opiskelijan tulee kysyä ja kertoa rohkeasti mielipiteensä. Tapaamisiin tulisi aina valmistautua paneutumalla teemaan, ja opiskelijan odotetaan tuovan esille kysymyksiä ja teemoja, joihin hän haluaa saada mentorin asiantuntijanäkemyksen”, Laura Kopu kertoo.

Turun yliopiston mentorointiohjelma on keskittynyt erityisesti uramentorointiin, jonka tavoitteena on tukea työelämään siirtymistä.

Ohjelma on saanut todella hyvää palautetta sekä opiskelijoilta että mentoreilta, ehkä juuri siksi myös osallistujamäärät ovat nousseet.

Tänä vuonna ohjelmaan osallistuu yli 60 paria, mikä on tähänastisista osallistujamääristä suurin. Mentoreita löytyy kaikista eri tiedekunnista (poislukien lääketieteellinen tiedekunta), mentoreista nuorimmat ovat kolmekymppisiä, kun taas vanhimmat ovat jo eläkkeellä.

Koordinaattori Laura Kopun mukaan palaute mentoroinnista on pääosin positiivista sekä opiskelijoilta että mentoreilta: ”Opiskelijat kokevat saaneensa konkreettisia vinkkejä työnhakuun: alan työkenttä on selkiytynyt, työllistymisvaihtoehdot ja -mahdollisuudet ovat selkeytyneet, ammatillinen identiteetti on kehittynyt ja vahvuudet ja heikkoudet ovat helpommin kartoitettavissa. Mentorit ovat kokeneet saaneensa lisää sisältöä työhönsä: opiskelijan näkökulmien ansiosta ajatusmaailma on laajentunut, mentorina toimiminen on ollut hyvää esimiestyön harjoittelua ja opiskelijan tukeminen on tuonut hyvää mieltä.” Jotkut mentoroinnista saatavat hyödyt ovat epäsuoria: opiskelija on saanut töitä mentorin vinkistä, CV:n ja työhakemuksen läpikäynti ja tarkastelu ovat auttaneet työnhaussa tai mentorin johdolla käydyt koetyöhaastattelut ovat poikineet opiskelijalle töitä.

Mentorointi päättyy marraskuun lopussa järjestettävään päätösseminaariin, jossa käydään läpi mentorointivuoden antia.

Mentorointi ei takaa opiskelijalle työpaikkaa mentorin firmassa, vaan tarkoituksena on hahmottaa opiskelijalle alan erilaisia työtehtäviä ja löytää opiskelijan omat osaamisalueet. n Teksti: Raisa Räisänen Kuva: Laura Kopu

J Ä S E N L E H T I

Mitä Heidille ja Jarille kuuluu nyt?

Suomen Ekonomiliitto SEFEn ja Turun Seudun Ekonomien mentorointiohjelma loppusuoralla Turun Seudun Ekonomien ja Suomen Eko­no­ mi­liitto SEFEn yhteisesti organisoima mentorointiohjelma on toiminut vuoden ajan.

Ohjelman päätöstilaisuus pidettiin tämän vuoden huhtikuussa. Tutustuimme viime vuoden jäsenlehdessä mentorointipari Jari Lehmusvaaraan ja Heidi Sarmakseen.

Haastattelin Heidiä ja Jaria vuoden yhteistyön jälkeen ja kysyin kahta asiaa: Toteutuivatko tavoitteet?

Jatkuuko yhteistyö?

Erityiskiitos ohjelman onnistumisesta kuuluu SEFEn ammatillisen kehittymisen asiamiehelle Ritva Heikinheimolle, jonka asiantuntevassa ohjauksessa mentorointiparit työskentelivät.

Jarin eli mentorin kommentit: Toteutuivatko tavoitteet?

Omasta mielestäni pystyin auttamaan Heidiä käsittelemään ja ratkomaan hänelle tärkeitä työhön liittyviä asioita. Toivottavasti autoin myös motivoitumisessa kokonaisvaltaisesti.

Molemmat vaihdoimme työpaikkaa prosessin aikana, mikä tietenkin loi erityispiirteitä myös keskusteluihin.

Jatkuuko yhteistyö?

Viimeinen mentorointitapaaminen oli 14.4., jolloin koko ryhmä tapasi taas toisensa. Uskon, että Heidin kanssa tapaamme vielä joskus myös tämän jälkeen ja käymme läpi mentorointivuoden jälkeisiä asioita.

Suosittelen mentorointiin ”heittäytymistä” muillekin kollegoille. Myös mentori oppii paljon prosessin aikana. n Teksti: Kirsi Leväpelto Kuva: Pasi Leino

Heidin eli aktorin vastaukset: Toteutuivatko tavoitteet?

Lähdimme tähän prosessiin avoimin mielin ja ilman tarkempia suunnitelmia tai agendaa.

Pidimme kiinni säännöllisistä kuukausittaisista tapaamisistamme, vaikka jokaiseen tapaamiseen ei välttämättä ollut ennakkoon sovittua aihetta tai teemaa. Keskustelumme käsittelivät yksinkertaisesti kulloinkin molempien mielissä päällimmäisinä olevia asioita. Jokaisen tapaamisen jälkeen kuitenkin koin, että niistä jäi aina jotakin mielenkiintoista korvan taakse.

Siksi sanoisin, että yhteistyömme Jarin kanssa on ollut erittäin hedelmällistä ja tunnen saaneeni tämän vuoden aikana paljon uutta ajateltavaa sekä ennen kaikkea kannustusta ammatilliseen kehittymiseeni. Olen oppinut ehkä paremmin luottamaan omiin kykyihini ja mahdollisuuksiini pärjätä kasvavissa haasteissa. Tämän vuoden aikana työelämässäni on tapahtunut todella paljon ja asiat ovat kehittyneet jopa niin pitkälle, että olen parhaillaan vaihtamassa työpaikkaa. Jari on ollut tukenani ja keskustelukumppaninani koko tämän prosessin ajan. Voinkin kai siis lopulta sanoa, että sain tästä mentorointivuodesta juuri sitä mitä halusinkin: erittäin mielenkiintoisia keskusteluja, kokemuksen tuomaa varmuutta omiin päätöksiini ja uuden tärkeän lisän ammatilliseen verkostooni.

Jatkuuko yhteistyö?

Toivon itse, että hyvä keskusteluyhteytemme säilyisi, sillä uskon, että muuttuneet työkuvioni tuovat vielä paljon uusia asioita, joissa Jarin panoksesta olisi hyötyä. Olemmekin Jarin kanssa jutelleet, että yhteydenpitomme jatkuisi jollakin tasolla myös varsinaisen mentorointiprosessin loputtua.

Heidin ja Jarin mentorointiohjelma vietiin menestyksekkäästi loppuun.

7

J Ä S E N L E H T I

Jäsenet nauttivat alkuun tervetulomaljat ja salaattipöydän antimista

Sefe 75 Turussa 1

Teksti: Katri Kronstr

He saivat tilaisuuden aikana myös keskustella ja verkostoitua

Hauskaa oli. Olihan illan aihe Hyvinvoiva ekonomi – ja senhän opimme, että aivot reagoivat hyvänolontunteeseen, heti kun suun päät kääntyvät hymyyn (vaikka vain tekohymyyn). Muistakaa kokeilla kotona!

Tilaisuus veti paikalle toista sataa ekonomia

8

Illan puhujat herättivät kommentteja myös yleisössä ja osa rohkaistuikin puhumaan muulle yleisölle

J Ä S E N L E H T I

-kiertue 11.3.2010

rÖm Kuvat: Pasi Leino

Painavaa asiaa ekonomien ylityötilastoista esitti SEFEn Tage Lindberg

Illan pääpuhuja: Päivi Immonen – Pohdinnassa ”Oman elämäni onnenpyörä”. Paikalla olijat pohtivat mikä osa-alue tuottaa iloa ja onnistumista omassa elämässä sekä sitä, mitä alueita voisi kehittää.

Myös opiskelijaedustus oli paikalla 9

J Ä S E N L E H T I

Johtajana sairaalassa Teksti: Juha V. Virtanen Kuva: Jussi Matikainen

Tutkin väitöstutkimuksessani johtajan toimintakenttää sairaalassa. Toimintakenttä käsittää sekä sairaalan seinien sisäisen että johtajan sairaalatyöhön liittyvän sairaalan ulkopuolisen toimintakentän. Lisäksi siihen kuuluvat sairaalan aineellinen toimintaympäristö, kuten rakennukset, koneet ja laitteet.

Pureuduin tutkimuksessani seuraavien tutkimuskysymysten selvittämiseen: Minkälaisia elementtejä johtajan toimintakenttään julkisessa erikoissairaalassa kuuluu ja minkälainen on niiden keskinäinen suhde?

Miten johtajan ammatillinen tausta – hoitaja tai lääkäri – ja hierarkkinen asema – keskijohto tai ylin johto – jäsentävät hänen toimintakenttäänsä?

Tutkimukseni tavoitteet palvelevat sekä terveydenhuollon johtamisen teorian että sairaaloiden käytännön johtamisen kehittämistä.

Tutkimusdesign ei sisällä suoraa vertailuasemaa yritysjohtamiseen, mutta tietoisuus vertailun mahdollisuudesta kulkee tutkimuksessani taustalla.

Haastattelin tutkimustani varten 25 sairaalajohtajaa. Lisäksi käytin dokumenttiaineistoa haastateltavista organisaatioista ja kaikista Manner-Suomen sairaanhoitopiireistä. Vuonna 2004 valmistuneessa esitutkimuksessani käsittelin lääkärien ja hoitajien ammatillisia linjaorganisaatioita.

perehdytystä johtamiseen, vaikka heillä ei olisi ollut edeltävää johtamiskokemusta. Johtajilla ei kuitenkaan ollut vaikeuksia oman toimenkuvansa muodostamisessa.

Kaksi ammattikuntaa Erityisesti keskijohtoon kuuluvien lääkäritaustaisten mutta myös hoitajataustaisten johtajien toimintakenttä jakautuu lääketieteellisten erikoisalojen mukaan. Se ilmenee esimerkiksi virallisissa organisaatiomäärityksissä ja johtamisjärjestelmissä, yksiköiden fyysisessä sijoit-

Johtajana hybridiorganisaatiossa

Epäselvyyttä esimiehestä Johtajan toimintakenttä sairaalassa on monimutkainen kokonaisuus, jossa arvot, kulttuurit ja yhteisölliset rakenteet kietoutuvat toisiinsa.

Haastattelemani johtajat vähättelivät omaa valtaansa ja puhuivat sen asemesta vastuustaan. Vallan käyttämisestä puhuttiin ”käskyttämisenä”. Moni keskijohtoon kuuluva johtaja katsoi olevansa ylimmän johdon ”käskyttämisen” kohteena. He myös kokivat kantavansa vastuuta ilman riittävää toimintavaltaa.

Valta-aseman johtajat liittivät sairaalaorganisaation ohjaus- ja valvontaketjun (=command chain) mukaiseen esimies-alaisasemaan. Omaa ja muiden asemaa siinä ei koettu selväksi tai yksiselitteiseksi. Henkilön asema ohjaus- ja valvontaketjussa perustui sekä virallisiin organisaatiomäärityksiin että käytännön toimintakäytäntöihin, mutta ne olivat osittain keskenään ristiriitaisia. Johtajat eivät tunnistaneet vastuunsa faktista hajaantumista useaksi erilaiseksi sairaalansisäiseksi tilivelvollisuudeksi.

Viime kädessä he olettivat olevansa tilivelvollisia vain yhdelle henkilölle, omalle esimiehelleen. Seurauksena on epäselvyys siitä, kuka ”oikeastaan” on oma esimies.

Johtajat katsoivat työnsä sisällön määräytyvän toimenkuviensa mukaan. Niitä ei kuitenkaan ole kirjattu ja ne päätellään itse. Usein toimenkuvat ”periytyvät” edelliseltä johtajalta, mutta uudet johtajat eivät saaneet edeltäjältään 10

omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä vastuu- ja valtasuhteissa.

Kulttuuriset käytännöt näkyvät keskeisesti kaikissa johtajan toimintakentän ulottuvuuksissa. Kulttuurit ohjaavat voimakkaasti toimintaa, jopa yli virallisten organisaatiomääritysten ja ohjeistusten.

Huomioitavaa on, että johtajien arvopohjan keskiössä on potilaan paras riippumatta johtajan ammatillisesta taustasta tai hierarkkisesta asemasta. Muita johtajan toimintakentän keskeisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, lojaalisuus, luottamuksellisuus ja avoimuus.

Juha V. Virtanen kiinnostui sairaalaympäristön johtamisesta väittelemiseen asti tumisessa, arkipäivän toimintakäytännöissä, keskinäisessä kilpailussa yhteisistä resursseista, kiinnostuksen ja yhteistyösuhteiden vähäisyytenä oman erikoisalan ulkopuolelle sekä oletuksena siitä, että erikoisala määrittää johtajalle luonteenomaista käyttäytymistä ja johtamistapaa.

Toimintakenttä jakaantuu myös kahden ammattikunnan, hoitajien ja lääkäreiden mukaisesti. Kumpikin ammattikunta hoitaa omat asiansa eivätkä johtajat yleensä puutu toiseen ammattikuntaan kuuluvien johtamiseen. Kummallakin on oma linjaorganisaationsa riippumatta siitä, esiintyykö sellaista sairaalan virallisissa organisaatiomäärityksissä.

Ammatillisten linjaorganisaatioiden olemassaolo johtaa faktisesti matriisimaiseen organisoitumiseen, mitä ei kuitenkaan tiedosteta. Se on

Julkista erikoissairaalaa voi haastattelujen pohjalta luonnehtia hybridiorganisaatioksi. Siinä spesialiteetteihin jakautuvaan professionaaliseen byrokratiaan yhdistyy hoitajien ja lääkärien ammattijakoon liittyvää matriisimaista organisoitumista.

Sairaaloissa vallitsee implisiittinen sekajohtamismalli, joka yhdistää managerialistisen (=yrityselämää mukailevan), professionaalisen ja byrokraattisen johtamisen ja organisoinnin elementtejä.

Managerialistiset uudistukset ja johtamisparadigma näkyvät virallisissa organisaatiomäärityksissä ja johtajien tavassa puhua tuloksesta ja taloudesta, mutta ilmenevät vain vähän toimintana. Toimintaa ohjataan erityisesti byrokraattisella kontrollilla ja professionaalisella johtamisella.

Johtajalle julkinen erikoissairaala on erityisen vaativa toimintakenttä siksi, että monet toimintakentän ilmiöt ovat luonteeltaan kulttuurisia, ulkopuoliselle heikosti näkyviä ja vaikeasti ymmärrettäviä. Siksi sairaaloiden johtamisessa terveydenhuollon taustasta saattaa olla johtajalle hyötyä. Lääkärin tai sairaanhoitajan koulutus ja kokemus eivät mielestäni anna kuitenkaan riittäviä valmiuksia johtajaksi, mutta ne saattavat antaa hyvät valmiudet opiskella johtajaksi.

Sairaaloiden johtamista voisi parantaa, mutta se ei käy käden käänteessä. Kulttuureihin kiinnittyviä ajattelu- ja toimintatapoja tulisi muuttaa. Siinä moniammatillinen, laaja-alainen johtamiskoulutus on mielestäni avainasemassa. n Juha V. Virtanen KTT, LL Kirjoittajan väitöskirja Johtajana sairaalassa.

Johtajan toimintakenttä julkisessa erikoissairaalassa keskijohtoon ja ylimpään johtoon kuuluvien lääkäri- ja hoitajataustaisten johtajien näkökulmasta tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa tammikuussa. Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustieteen, johtamisen ja organisoinnin alaan.

J Ä S E N L E H T I

Yrittäjäohjelma

Yrittäjät ilmastonmuutosta torjumassa Teksti: Anu Suominen Kuva: Jussi Mälkiän arkisto

Vuoden ensimmäisessä yrittäjätarinaillassa keskusteltiin merikuljetuksista, kalankasvatuksesta, tuulipuiston rakentamisesta Englannin edustalle ja hiilijalanjälkeä pienentävistä yritysideoista.

Vuoden 2010 yrittäjyysohjelman teemaksi valittiin ”taloudellista ja henkistä vaurautta yrittäjyyden kautta”. Vuoden ensimmäinen tilaisuus Svenska Klubbenilla 8.4. avasi aiheen mielenkiintoisella tavalla ja houkutteli paikalle runsaan joukon kuulijoita.

Illan yrittäjätarinan kertoi laivanvarustaja Jussi Mälkiä, joka on Meriaura Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös koko ikänsä ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja investoikin ison osan yritystoiminnan tuotoista monenlaisiin hankkeisiin, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja rakennetaan kestävämpää yhteiskuntaa.

Aihetta täydensi omalla esityksellään KTM Tuuli Kaskinen, joka on vähähiiliseen yhteiskuntaan, ihmisten osallistumiseen ja yritysten kestäviin toimintastrategioihin erikoistunut tutkija, puhuja ja projektijohtaja Demos Helsinki -ajatushautomossa. Hän esitteli Peloton-hankkeessa syntyneitä ”vähähiilisiä” liikeideoita, joilta puuttuvat enää toteuttajat!

Tuleva yrittäjä tuli fillarilla Turkuun Jussi Mälkiän tie yrittäjäksi on pitänyt sisällään onnenpotkuja, monia vastoinkäymisiä ja paljon onnellisia yhteensattumia, jotka ovat kuljettaneet häntä kohti päämääränsä. Tie sisämaassa kasvaneesta pojasta menestyväksi laivanvarustajaksi on sikäli harvinainen, että itse uran aloittaneita laivanvarustajia ei löydy todennäköisesti monta koko Suomesta.

Jo 10-vuotiaana Jussi Mälkiä kiinnostui pörssiosakkeista, hän kävi niillä kauppaa ja tienasi perheelle lisäansioita. Vuonna -78 hän matkasi Tampereelta fillarilla Turkuun ja lähti merille. Muutaman vuoden kuluttua 23-vuotiaana hän perusti ensimmäisen yrityksensä. Monet turkulaiset varmasti tuntevatkin Estelle-laivan, jonka liiketoiminnan pyörittämistä varten Jussi Mälkiä kavereineen perusti Eestaas Oy:n vuonna -85.

Meriaura Oy:n ensimmäinen varsinainen oma alus oli kuitenkin hinaaja Aura, joka ostettiin asuntolaivaksi 5 hengelle. Koska laivan pitäminen osoittautui kalliiksi, heitettiin sillä monenlaista keikkaa. Vasta 90-luvun alkupuolella yritystoiminta alkoi kukoistaa Neuvostoliiton romahdettua: nuori yrittäjä toimi perinteisen laivanvarustuskulttuurin mukaan kuskatessaan suomalaisten käytöstä poistamaa tielaitoksen kalustoa Viroon ja ostaessaan käteisvaroilla paluulastiksi halpaa virolaista lautaa, ikkunanpuitteita ja puuveneitä, joille oli otolliset markkinat lama-Suomessa.

Nykyään Meriaura-ryhmä työllistää n. 250 henkeä ja on erikoistunut energialogistiikkaan. Tämä tarkoittaa mm. tuulivoimaloiden osien kuljetuksia Englannin edustalle rakennettavaan tuulipuistoon. Mukana yritysryppäässä on laivanvarustamon lisäksi maalogistiikkaa, muutama yksityissatama, Sybimar-bioöljyjalostamo sekä Biota Tech -insinööritoimisto. Esimerkkinä uusimmista hankkeista hän kuvasi suljetun kierron sähköntuotantoaseman, joka tuottaa sivutuotteina kurkkua, tomaattia ja kuhaa. Eli laitos tekee kalanperkuujätteistä lämmitysöljyä, jota voidaan käyttää kasvihuoneissa, mutta myös laivojen moottoriöljynä.

Jussi Mälkiä korostaa, että yrittäjyyden hienoin puoli on se, että hän on saanut tehdä vähän kaikkea innostavaa. Se ei hänen mielestään sovi lainkaan nykyiseen työelämän kulttuuriin, jossa työtehtävät ovat usein hyvinkin erikoistuneita. Uransa aikana hän on ehtinyt toimia mm.

Etelänapamantereella lennonjohtajana, vuokrannut laivaa Greenpeacelle, sekä ollut mukana suunnittelemassa bioöljylaitosta ja elokuvaa ilmastonmuutoksen torjunnasta Grönlannissa. Tosin vuosien varrelle on riittänyt myös paljon vastoinkäymisiäkin. Hän mm. huvitti yleisöä kertomalla, että heidän Pamela-laivallaan on Suomen kauppalaivaston karilleajoennätys.

Meriaura-ryhmä työllistää n. 250 henkeä ja on erikoistunut energialogistiikkaan.

Yksi asia on kuitenkin varma: Suomi tarvitsee lisää tällaisia yrittäjiä, jotka pyörittävät kannattavaa ja kasvavaa liiketoimintaa ja ovat aktiivisesti mukana torjumassa ilmastonmuutosta!

Uusia yritysideoita vähähiilisempään yhteiskuntaan Tuuli Kaskinen pursuu innostusta ja uusia ideoita. Parempi tulevaisuus vähähiilisessä yhteiskunnassa on mahdollista saavuttaa luopumatta hyvinvoinnin tasosta. Tarvitaan vain kuluttajalähtöisyyttä ja yhdessä tekemistä. Uuden talouden tekemistä.

Tuulin mukaan 70 % kuluttajista haluaisi toimia vastuullisemmin, mutta ei tiedä miten.

Vastauksia tähän on etsitty Tuulin johtamassa Peloton-hankkeessa.

Tavoitteena on antaa organisaatioille ja yrittäjille virikkeitä luoda tuotteita, palveluita ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla suomalaisten ekologisista valinnoista tulee helppoja ja houkuttelevia. Peloton ottaa mallia vertaiskehittelystä: tavasta, jolla harrastaja ja muut vertaisryhmät kehittävät innovatiivisia ja radikaaleja palveluita itselleen. Tuote- ja palvelukehitykseen tuodaan osaamista suoraan ruohonjuuritasolta.

Tuuli esitteli illan aikana useita Peloton-hankkeessa syntyneitä uuden talouden liikeideoita, jotka odottavat toteuttajaa, mm. asumisen hiililaskuri, juuresdeli, parvekepuutarhuri ja kotimaanmatkailuun keskittynyt luksusmatkatoimisto.

Jäämme odottelemaan näiden ideoiden toteutuksia. n

Yrittäjyysohjelma 2010 Teemana ”Taloudellista ja henkistä vaurautta yrittäjyyden kautta”

Huhtikuu: Yrittäjätarina: ”Yrittäjät torjumassa ilmastonmuutosta” Syyskuu: workshop: ”Sosiaalinen media ja yrittäjyys” Marraskuu: Yrittäjätarina Jos haluat yrittäjyysohjelman postituslistalle, ota yhteyttä: yrittajyys.tsery@pp.inet.fi 11

J Ä S E N L E H T I

Akavalaista edunvalvontaa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) Teksti: Airi Kapanen

kauden 2007–2013 loppuun, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen.

AKAVA Varsinais-Suomen aluetoimikunnalla on tällä hetkellä kaksi edustajaa maakunnan yhteistyöryhmässä, puheenjohtaja Heimo Valkama ja allekirjoittanut. Toimintaani MYR:ssä tukee tehtäväni puheenjohtajana aluetoimikunnan Työllisyys ja innovaatiot -työryhmässä, jossa on edustettuina eri alojen asiantuntijoita.

MYR:n asettamassa koulutusjaostossa alue­ toi­m i­k untamme edustajana toimii Sirpa Suomi.

Tämän hetken tärkein ja akuutein asiakokonaisuus on työllisyyden hoitoon tähtäävät toimet, joita MYR:ssä käsitellään eri toimenpidekokonaisuuksien kautta. Merkittävin maakuntamme tulevaisuutta luotaava työ MYR:ssä on maakuntasuunnitelman laadinta.

Samalla päivitämme maakuntaohjelman vuosiksi 2011–2014. Suunnitelman eri osa-alueet tähtäävät tahtotilaan onnellisesta ja kestävästä Varsinais-Suomesta. Toisin sanoen visio ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä Varsinais-Suomesta.

Lienee paikallaan vielä muistuttaa mieleen mitä maakunnan suunnittelu pitää sisällään. ”Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava, maakuntaohjelma sekä sen vuosittainen toteutta-

missuunnitelma. Maakunnan suunnittelussa sovitaan ja päätetään maakunnan tulevaisuutta koskevista kehittämisstrategioista ja tavoitteista. Maakuntasuunnitelmassa osoi­t etaan maakunnan tavoiteltu kehitys.

Maakuntasuunnitelma on koko maakunnan kehittämistä palveleva strateginen asiakirja, joka ohjaa kaikkia muita maakunnan kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia, ohjelmia ja toimenpiteitä. Se sisältää keskeiset tavoitteet ja strategiat maakunnan elinolojen, ympäristön ja eri toimintojen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Strateginen maakuntasuunnitelma toimii maakuntaohjelmien ja maakuntakaavojen lähtökohtana.

Varsinais-Suomen maakuntasuunni­tel­m a 2030 luonnos KOMPASSI TULE­VAI­SUU­ TEEN on ollut lausuntokierroksella maalishuhtikuussa. Maakunta 2030 foorumisivuilla on myös jokaisella ollut mahdollisuus käydä ottamassa kantaa suunnitelmaan. Lausuntojen ja kommenttien perusteella korjattu asiakirja viedään 24.5.2010 kokoontuvan maakuntahallituksen ja 14.6.2010 kokoontuvan maakuntavaltuuston päätettäväksi.

Käy tutustumassa Varsinais-Suomen Liiton sivuihin: www.varsinais-suomi.fi/Suomeksi/ Etusivu. Sieltä löydät runsaasti maakuntaamme koskevia asioita ja muiden muassa niillä sivuille Sinulla on mahdollisuus seurata Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman etenemistä sekä MYRn toimintaa. n

Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokaton pääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korot laskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi.

Kysy lisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan.

Lisätietoja saat Nordean Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20, konttorista tai osoitteesta nordea.fi.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

12

Nordea Pankki Suomi Oyj

Aluksi muutama sana AKAVAn alueellisesta toiminnasta. AKAVA Varsinais-Suomen aluetoimikunta aloitti uudella kokoonpanollaan vuoden 2010 alusta ja toimikausi ulottuu vuoteen 2010. Akavan aluetoiminnan rooli ja ensisijainen tehtävä on huolehtia alueellisin keinoin toimista, joilla edistetään korkeasti koulutettujen työllistymistä ja työhyvinvointia. AKAVA on valinnut aluetoiminnan strategisiksi painopisteiksi kaksi eri toimintalinjaa. Työhyvinvointia tukevina painopistealueina ovat henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, työpakoilla esiintyvän henkisen ja fyysisen väkivallan ehkäiseminen sekä työn henkisen kuormittavuuden vähentäminen. Yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa painotamme korkeasti koulutettujen työllistymistä ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen vaikutamme korkeasti koulutettujen aikuiskoulutuksen kehittämiseen.

Näitä tehtäviä aluetoiminta toteuttaa kahdessa eri työryhmässä: Työllisyys- ja innovaatiotoiminnassa ja Työelämätoiminnassa.

Näiden työryhmien kautta muotoutuu aluetoimikuntien yhteiskunnallinen edunvalvontatyö.

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on merkittävä akavalaisten yhteiskuntavaikuttamisen foorumi. MYR päättää alueellisten kehittämishankkeiden linjauksista ja rahoituskehyksen jakaantumisesta. Yhteistyöryhmään kuuluu 41 edustajaa eri alueellisista organisaatioista sekä asiantuntijatahoilta. Yhteistyöryhmän toimikausi on alkanut 1.1.2007 ja jatkuu ohjelma-

J Ä S E N L E H T I

Jäsenhaastattelussa Maija Vähämäki Teksti: Ville Niukko Kuva: Esko Keski-Oja

Aloitimme viime vuonna juttusarjan, jossa kyselemme kuulumisia Turun Kauppakorkeakoulun eri vuosi­k urssilaisilta.

Olemme jo seuranneet vuosina 1950, 1960 ja 1970 opintonsa aloittaneiden elämää.

Tällä kertaa menemme 1980-luvulle.

Maija Vähämäki, vuosikurssi 1980 Kotipaikkakunta: Turku

Miksi sinusta tuli ekonomi?

Kauppatieteet tuntuivat yleissivistävältä vaihtoehdolta, kun en osannut päättää, miksi haluan tulla isona. Kun kesäkuussa 1980 pyrittiin kauppakorkeaan, elokuussa olisi ollut biologian pääsykoe, joka aineena kiinnosti enemmän. Mutta kun tieto pääsystä TuKKK:lle ja yliopiston kansantaloustieteeseen tuli, niin en enää viitsinyt elokuussa mennä bilsan kokeisiin. Yliopiston ja TuKKK:n välillä tein ratkaisuni sen perusteella, että TuKKK:ssa oli hauskempaa. Vielä ensimmäisinä vuosina pyristelin ekonomiutta vastaan tekemällä työnäytteitä johonkin taidekouluun, mutta päätin pitää taiteen kuitenkin vain harrastuksena. Ja tässä sitä nyt ollaan, TuKKK:lla töissä!

Mikä on mukavin muistosi opiskeluajoilta?

Kaiketi se yleinen säpinä ja paljon kavereita. Laskiaisrieha, jossa jalka meni poikki, opiskelijoiden kansainvälinen hiihtoleiri Vuokatissa, ensimmäiset vappusoudut, jolloin olin joukkueemme perämies. Muutamat hyvät opettajat ja kurssitkin jäivät mieleen kansantaloudesta, kauppaoikeudesta sekä saksan ja ranskan kielestä. Gradua teimme viimeisenä opiskeluvuotena päivittäin ystäväni Teijan kanssa kirjaston pulinapuolella, ja vaikka pulinaa ja naurua riitti, niin kyllä se gradukin siitä valmistui.

Miten olet edennyt työelämän melskeissä?

Siksakmaisesti etsien mielenkiintoisia tilaisuuksia, joissa kerryttää kokemusta eri aloilta ja eri tehtävistä. Aloitin Leiraksessa ostajana, ja ostajana olin myös Saksassa Bayerilla ja Ruotsissa Sennheiserilla. Kun tuotepäällikön paikkaa hakiessani minulle tarjottiin sen firman ostajan paikkaa, päätin katkaista urautumiskierteen ja hakeuduin Fintran vientimarkkinoijakoulutukseen. Vietin mukavan vuoden Wienissä kaupallisena avustajana ja palasin laman keskelle Turkuun 1991 oltuani neljä vuotta ulkomailla. Ei siinä ura kotomaassa ihan lentoon lähtenyt, mutta TuKKK:lta löytyi sitten kansainvälisten asioiden suunnittelijan paikka. Kun lama hellitti, hakeuduin vientipäälliköksi korualalle, sieltä Euroopan sosiaalirahaston koordinaattoriksi, sitten projektipäälliköksi graafisen alan kehittämisprojekteihin ja lopulta oli aika pysähtyä ajattelemaankin.

TuKKK:n professori Satu Lähteenmäki tarjosi minulle assistentin paikkaa, jossa voisi tehdä samalla väitöskirjaa. Aloitin täällä kauppakorkeakoulussa vuonna 2002 tutkimuksen ja opetuksen parissa. Välipalana olen tehnyt joitakin henkilöstön kehittämisen toimeksiantoja. Väitöskirja valmistui 2008 ja nyt hoidan LTO-lehtoraattia. Tarjoamme yliopiston eri tiedekuntien opiskelijoille liiketalouden opintokokonaisuutta,

jota olen ollut koordinoimassa.

Yhtä mukavia opiskelijoita kuin omammekin, mutta yliopiston opiskelijat katsovat johtamisen opintoja varsin eri vinkkelistä kuin ekonomiopiskelijat. Se on mielenkiintoista. Seuraavat haasteet odottavat varmaan jossain kulman takana, toivottavasti.

Millaisia harrastuksia sinulla on?

Ykkösenä taitaa tulla kuvanveisto, sitten tennis ja nykytanssi.

Lukeminenkin varmaan lasketaan harrastukseksi, vaikka se on mielestäni osa ihmisen perustoimintoja. Urheiluharrastukset ovat tänä vuonna jääneet kakkoseksi jalkaleikkauksen vuoksi. Maallinen tomumaja alkaa kai osoittaa ikääntymisen merkkejä. Jazztanssin opettajanani oli muuten kauan aikaa ekonomi Ritva Saastamoinen, pari vuotta ylemmältä kurssilta kuin minä.

Mitkä ovat terveisesi Turun Seudun Ekonomeille?

Toiminta näyttää viime vuosina monipuolistuneen. En ole ikinä ollut ns. yhdistysihminen, mutta TSE:n tapahtumat ovat saaneet minutkin joskus mukaansa. Yritysvierailut ja yrittäjien esitelmät olisivat houkutelleet, mutta ajankohdat eivät ole koskaan sopineet. Eli tarjonta on mielestäni hyvää ja siitä tiedotetaan riittävästi. Samaa linjaa kannattaa jatkaa. n 13

J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmemmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta, www.sefe.fi.

Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Ilmoittautumisohjeet seuraavalla sivulla.

Koulutusta

Muut tapahtumat

Yrittäjyysohjelma

A A MI A ISSEMINA A R I JULK IS­H A L­ LIN­TO – MITÄ OPPIA YRITYKSILTÄ JA YRITYKSILLE 29.9 klo 8.30–10.00, yhteistyössä Turun Kauppakorkeakoulun kanssa.

Alustajana on Pirjo Vuokko. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

ABOA VETUS & ARS NOVA, 21.9. klo 17.30, os. Itäinen Rantakatu 4-6. Aikuisille on opastettu museokierros Aboa Vetus & Ars Nova, kesto n. 1,5 tuntia. Lapsille on opastettu Pikku-Matti -kierros Aboa Vetukseen, kesto n. 1 tunti. Aikuisilla on mahdollisuus osallistua myös tähän kierrokseen. Hinta aikuiset: jäsenet 4 €, ei-jäsenet 6 €, hinta lapset: 4 € ( 7–15-v.), alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

Kumpaankin ryhmään mahtuu max. 30 henkilöä. Ilmoittautuminen ja maksu 14.9. mennessä. Viitteenä 21092.

Seuraa nettisivuja ja sähköpostiviestintää.

SEFEn TUNNEÄLY-SEMINAARI 29.10. SEFE järjestää iltapäiväseminaarin ”Tunneosaaminen työelämässä”. Luennoitsijana on organisaatiopsykologi, työyhteisön kehittäjä ja tunneälykirjailija Mikael Saarinen. Lisätietoa myöhemmin.

AAMIAISSEMINAARI 17.11. klo 8.30-10.00, yhteistyössä Turun Kauppakorkeakoulun kanssa. Aihe varmistuu myöhemmin.

Yritysvierailut TURKU KULTTUURIPÄÄKAUPUNKINA 2011 KULMASSA 7.9. klo 18.00, Kulma on kulttuuripääkaupunki Turun infopiste ja kohtauspaikka, os. Kristiinankatu 1. Saimme Turku 2011 -säätiön vierailukutsun tulla kuulemaan, miten kulttuuripääkaupunkivuodesta voidaan ottaa kaikki hyöty irti businessmielessä. Puhujina Turku 2011 -säätiön markkinointipäällikkö Laura Aalto ja Turku 2011 -Kulttuuriklubin edustajana Olli Ilmolahti. Tarjolla on iltapalaa.

Mukaan mahtuu 40 henkilöä. Ilmoittautuminen 31.8. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

ASCHAN KAHVILAT 15.9. klo 17.00, Aschan Thalia, Aurakatu 10, Turku. Tutustumme yrityksen liiketoimintaan, tuotteisiin ja yrityshistoriaan liiketoimintajohtaja Merja Naumasen johdolla. Tarjolla on pientä iltapalaa. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä ilmoittautunutta.

TSE ry emäntänä toimii Katri Kronström.

Ilmoittautuminen 6.9. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

KULTARANTA RESORT/MUUMI­M AA­ ILMA 2.11. klo 17.00. Bussikuljetus lähtee Ortodoksisen kirkon edestä kauppatorilta klo 17.00. Klo 17.30 saapuminen Kultaranta Resortiin, jossa tarjolla runsas herkkupöytä.

Ruokailun yhteydessä he kertovat tuotteistaan ja palveluistaan. Ruokailun jälkeen tutustutaan Kultaranta Resortin monipuolisiin tiloihin ja tutustutaan ryhmille tarjottaviin aktiviteetteihin. Paluukuljetus Turkuun lähtee klo 20.00. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

Ilmoittautuminen 22.10. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

Ilmoittautuessa ilmoitetaan mahdollinen erityisruokavalio.

14

TURUN URSA (Tähtiharrastusyhdistys) 27.9. klo 21.00, Iso-Heikkilän tähtitorni, 20200 Turku. Tutustumme Turun Ursa ry:hyn ja katselemme tähtitaivasta. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

PIENI KIRJAPUOTI 6.10. klo 17.30, os.

Yliopistonkatu 26. Paikalla on ajankohtainen kirjailija ja mahdollisesti myös musiikkia.

Illan ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Tarjolla on iltapalaa ja viiniä. Ostoksista saa illan aikana 10 % alennuksen. Mukaan mahtuu 15 henkilöä. Ilmoittautuminen 28.9. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

TSE Ry:n VERENLUOVUTUSKAMPANJA 12.10. klo 17.00, Turun Veripalvelutoimisto, Yliopistonkatu 16 C, 3.krs. Kaikki mukaan luovuttamaan verta porukalla. Tehdään hyvä teko yhdessä! SPR:n Veripalvelu tarjoaa luovutuksen jälkeen kahvit ja pullat. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Mukaan voi tulla myös tutustumaan, mikäli ei vielä uskalla luovuttaa verta itse. Katso kuka voi luovuttaa: www.veripalvelu.fi Ilmoittautuminen 5.10. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen.

Opiskelijat SEFEn NUORET EKONOMIT -TILAISUUS Turussa 30.9. Lisätietoa myöhemmin.

SEFEn VALTAKUNNALLINEN NUORET EKONOMIT -TILAISUUS Helsingissä 12.11.

Lisätietoa myöhemmin.

Seniorit Tulossa syksyllä vierailu TUORLAN MAJA­ TALOON.

Tulevia jäsentapahtumia Salossa Kaikki jäsenet ovat tervetulleita myös Salon tapahtumiin ONKO PUTTAUS JA DR AIVI HANS­ K ASSA! Nyt on kevät…ranget ja golfkentät auki! Järjestämme yhdessä Sampo Pankin kanssa Salon Golfkeskuksen kentällä (Urheilupuisto 8, Salo) opastetun golfharjoittelun 20.5.2010 klo 14.30–17. Mukaan mahtuu 12 henkilöä – olet sitten golfin kanssa jo tuttu tai otat vasta ensi askeleita golfin parissa – kaikki ovat tervetulleita. Aloitamme klo 14.30 kahvituksella Salon Golfkeskuksen ravintolassa. Klo 15–17 golf pro Eero Kettunen virittää tunnelmaa sekä rangella että par 3 -harjoitteluradalla. Ota omat golf-välineet mukaan.

Lajiin tutustujat saavat välineet käyttöön ohjaajaltamme. Ilmoittautuminen 14.5.2010 mennessä Sefen nettisivujen kautta www.sefe.fi.

Tilaisuutta emännöi Eeva Nuottasaari.

Tilaisuuden jälkeen jokaisella on mahdollisuus pelata kierros omalla kustannuksellaan.

Varaa aika itse!

ZAPATO 28.9. klo 18.00, os. Turuntie 2, Salo. Jäsentemme pyynnöstä uusimme vierailun kenkäliike Zapatoon. Illassa kuulet yrittäjän tarinan Zapaton toiminnasta sekä näet toinen toistaan upeampia kenkiä – uutta syysmallistoa. Mukana tilaisuudessa on myös Tero Palmroth esittelemässä Next Generation kenkä­mallistoaan. Nautitaan iltapalaa ja tehdään upeita kenkäostoksia! Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumiin ilmoittautuminen. TSE ry emäntänä toimii Eeva Nuottasaari.

Lisää Salon tapahtumia tulossa.

Yhteiskuljetukset Turun tilaisuuksiin, mikäli tulijoita kolme tai enemmän (esim. kimppakyydin järjestäminen).

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen SEFEn uusille jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. SEFEn julki-

J Ä S E N L E H T I

sivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat.

Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa.

Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä.

Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa.

Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200.

Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat.

Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa.

Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Tilaisuuksien maksut Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

ja tutkimuksille. Julkisivuilla on myös kokonaan uusia asioita kuten blogit ja kolumnit sekä SEFEn tapahtumista kertova tapahtumakalenteri.

SEFEn uusille jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämälehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta).

Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa.

Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen.

Uusien jäsensivujen perusrakenteena toimii kolme laajempaa kokonaisuutta – Onnistu urallasi, Kehity ammatissasi ja Tunne arvosi. Näiden alle on koottu tietoa SEFEn eri jäsenille suunnatuista palveluista.

Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200.

TSE RY:N TOIMISTO Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Toimisto on suljettu kesällä 1.6.–31.8.2010.

Jäsenasioissa voit ottaa yhteyttä SEFEn jäsenrekisteriin sähköpostilla jasenrekisteri@sefe.fi tai puhelimitse p. 020 693 200.

PUHEENJOHTAJA Kirsi Leväpelto, puh 050 506 5163 JÄSENLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi

KIINNOSTAAKO YRITYSTÄSI VALISTUNUT JA VAURAS OSTAJAKUNTA?

Jäsenasiat MUUTOKSET JÄSENTIEDOISSA Ilmoitathan kaikki yhteystiedoissa tapahtuvat muutokset suoraan Suomen Ekonomiliittoon SEFEen n verkossa www.sefe.fi > jäsensivut n sähköpostilla jasenrekisteri@sefe.fi n soittamalla 020 693 200 n postitse SEFE, Jäsenrekisteri, Rajavartijankatu 2, 00520 Helsinki SEFEN JÄSENSIVUILLE KIRJAUTUMINEN SEFEn verk kosivut ovat uudistuneet.

Uudistuksella on haluttu lisätä sivujen selkeyttä ja käytettävyyttä. Lisäksi uudistuksen osana on lisätty tietoa SEFEn toiminnasta.

Uusilla julkisivuilla www.sefe.fi on lisätty omat pääotsikot palveluille, edunvalvonnalle

Oli tilaisuus maksullinen taikka maksuton – ilmoitathan osallistumisesteestäsi!

Näin saamme paikan annettua jollekin toisella halukkaalle ja/tai sovitettua tarjoilut oikealle osallistujamäärälle.

Haluatko kirjoittaa TSE:n jäsen­lehteen artikkelin?

Ilmoittelu Turun Seudun Ekonomien lehdessä kannattaa. Tavoitat edullisesti paikalliset päättäjät ja aktiiviset opiskelijat. Lehti tutkitaan tarkasti kannesta kanteen ja joka lehdessä on ilmoituksia rajoitettu määrä. Lehden levikki on 3 500 ja se ilmestyy neljästi vuodessa.

Kokosivu 500 €

186 mm x 270 mm tai 210 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

Puoli sivua 300 € VAAKA 186 mm

x 133 mm tai 210 mm x 148 mm + 3 mm leikkuuvara

PYSTY 90 mm x 270 mm tai 105 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara

1/4 sivua 200 € 90 mm x 133 mm 1/8 sivua 140 € 90 mm x 65 mm Myös bannerimainostaminen nettisivuillamme on mahdollista.

Tiedustelut ja varaukset Marjatta Postinen, tsery@co.inet.fi, puh. (02) 469 0680 Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi, puh. 050 355 8888

Tiedätkö hyvän, ajankohtaisen, ekonomeja kiinnostavan aiheen? Onko sinulla ehdotus jäsentapahtumasta?

Laita viestiä toimistolle!

Seuraava jäsenlehti ilmestyy ELO-SYYSKUUSSA 15

Turun seudun ekonomit toivottavat jäsenilleen hyvää kesää!