TURUN SEUDUN EKONOMIT RY JÄSENLEHTI 4/2017

TURUN SEUDUN EKONOMIT JÄSENLEHTI

4/2017

Miksi omaa mieltään kannattaa treenata? s. 4 VÄITÖS Menestyksekäs virtuaalitiimi on tilannetajuinen ja vuorovaikutteinen. s. 13

TULOSSA! Yhdistyksemme 80-vuotisjuhlat.

Lue lisää takasivulta.

KARU SELLI Vierailimme Kakolassa ja Lääninvankilassa.

VERKOSTOITUMISTILAISUUS Onko elämäsi suoritus vai seikkailu?

pääkirjoitus

Turun Seudun Ekonomit tarjoaa jäsenistölleen niin koulutusta kuin kulttuuriakin

K

uka olisi uskonut nykyisten 50-vuotiaiden syntyessä 60-luvulla, että yhteiskunnan muutos tulee olemaan näin rajua. Monia ammatteja on poistunut ja uusia syntynyt aloille, joista aikaisemmin ei kenelläkään ollut tietoakaan, kaikilla ei ole vieläkään. Vuonna 1920 syntynyt äitini teki elämäntyönsä puhtaaksikirjoittajana. Nykyään sitä ammattikuntaa ei enää ole edes olemassa.

Sen sijaan on monia uusia ammatteja, joiden ammattikuvasta en itsekään taida olla kovin hyvin tietoinen. Nopeasti muuttuvassa työelämässä jatkuvan kouluttautumisen merkitys korostuu.

Elinikäinen oppiminen on nykypäivää ja vastuu oman ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä kuuluu jokaiselle itselleen. Kehityksessä mukana pysyäkseen on tehtävä työtä ja kouluttauduttava paitsi ammatillisesti myös vapaa-ajan

taidoissa. Jos some-taitoja ei tarvitsekaan omassa työssään, niistä voi kuitenkin olla iloa vapaa-ajalla.

Ammattijärjestöjen tarjoama koulutus antaa helpon ja nopean keinon oman asiantuntemuksensa ylläpitämiseen. Turun Seudun Ekonomien ja kattojärjestön Suomen Ekonomien syksyn ja talven tarjonnassa on runsaasti ammennettavaa oman osaamisen kehittämiseen. Toivottavasti tapaamme taas tulevina kuukausina useissa koulutuksissa.

Hyvä elämä koostuu kuitenkin paitsi työstä myös virkistävästä vapaa-ajasta.

Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on keskeinen rooli hyvinvoinnin parantamisessa. ”Järki jää sivuosaan, koska suuret asiat menevät tunteiden kautta ihmisiin.

Siksi on teatteria, taidetta.” (Seela Sella) Ammatillisesti tärkeiden koulutustapahtumien lisäksi yhdistyksellämme on myös paljon kulttuuritapahtumia jäsenistöllemme.

Tervetuloa keväällä juhlimaan Turun Kaupunginteatteriin Teatteri on meille turkulaisille tänä syksynä erityisen kiinnostava, koska Turun Kaupunginteatteri on asettunut takaisin Aurajoen rannan uudistettuun teatteritaloon kolmen vuoden tauon jälkeen. Uusittu teatteritalo kiinnostaa jo sinällään, mutta ensi keväänä jäsenistöllemme tarjoutuu erinomainen tilaisuus yhdistää uuteen taloon tutustuminen, hyvän teatteriesityksen seuraaminen sekä oman yhdistyksen merkkitapahtuman juhlistaminen.

Lauantaina 10.3.2018 juhlitaan nimittäin Turun Seudun Ekonomien 80-vuotista taivalta juuri tuossa Turun uudistetussa Kaupunginteatterissa. Näytös on yhdistyksen teemaan hyvin sopiva ”Paavo – lentävä turkulainen”. Se on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja kertoo turkulaisen juoksijasuuruuden elämästä. Teatteriesityksen lisäksi saamme nauttia ravintola Mamin valmistamasta illallisesta näytöksen jälkeen, eikä väliaikatarjoilujakaan ole unohdettu. Nostetaan malja Turun Seudun Ekonomeille!

Toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki oman yhdistyksemme, ja miksei myös muiden ekonomiyhdistysten, jäsenet juhlimaan kanssamme.

Eija Velin tapahtumavastaava

”Nyt juhlitaan!”

Lauantaina 10.3.2018 juhlitaan Turun Seudun Ekonomien 80-vuotista taivalta Turun uudistetussa Kaupunginteatterissa. Näytös on yhdistyksen teemaan hyvin sopiva ”Paavo – lentävä turkulainen”.

Lue lisää takasivulta.

2 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

Bigdatapump Oy

Sisältö

10

8

Elämä – suoritus vai seikkailu?

Business Coach Carita Rantanen esitti kysymyksen verkostoitumistilaisuudessa.

Sara Lehtinen

Nina Andersson

Aamiaisseminaarin aiheena oli Kilpailuetua datasta ja analytiikasta.

Seuraava seminaari tulossa joulukuussa.

12

Kakola, hurjan pojan koti

Jos tänne päätyi, harvemmin enää pääsi pois.

Ekonomien vierailu Kakolassa.

Pääkirjoitus 2

Suomen ekonomit 11

4 Yks ekonomi Turust´ 6 Ajankohtaista 7 Näetkö elämäsi suorituksena vai seikkailuna? 8 Some 2.0 9 Bigdatapump Oy – Kilpailuetua datasta 10

Karu selli 12

Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Väitöskirja 13 Kylterit 14 Vinssi-ryhmästä ja vertaistuesta virtaa työnhakuun 16 Tapahtumat 17 Yhteystiedot 19

Julkaisija Turun Seudun Ekonomit ry I Päätoimittaja Nina Andersson Ulkoasu www.kasma.fi I Kannen kuva Pexels.com Paino Euraprint Oy, Eura I lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Aineisto Lehden 1/2018 aineistopäivä 5.12.2017 jakelu Lehti 4/2017 ilmestyy viikolla 44 I Levikki 2 500 kpl, ISSN 1797-5964

Kehity, Kehity, Virkisty, Virkisty, Verkostoidu.

Verkostoidu.

Suomen Ekonomien koulutus Scandic Juliassa 12.9.2017

Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen Miksi omaa mieltään kannattaa treenata? Entä miten omaan ajattelu- ja reagointitapoihinsa voi itse vaikuttaa?

Tästä kertoivat ToimintaKonseptin valmentajat Virpi Haverinen ja Sari Laitinen Suomen Ekonomien järjestämässä koulutuspäivässä Turun Scandic Juliassa 12.9.

M

aittavan aamupalan jälkeen Virpi Haverinen ja Sari Laitinen kertoivat hieman itsestään ja yrityksestään, ToimintaKonseptista. Virpi ja Sari toimivat valmentajina ja coacheina tukien niin yksilöitä kuin organisaatioitakin esimerkiksi omien vahvuuksien kehittämisessä, esimiestaidoissa ja muutoksenhallinnassa. Taustaltaan Sari on kauppatieteiden maisteri ja Virpi humanisti – yhteistä heille on kiinnostus ihmismieltä ja auttamista kohtaan.

Miten autopilotti ohjaa toimintaamme Primitiivisemmät reaktiomme tulevat herkemmin esille stressaavissa ti-

Kuvassa (vas.)

ToimintaKonseptin valmentajat Sari Laitinen ja Virpi Haverinen sekä Hannele Hämäläinen Suomen Ekonomeista.

4 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

lanteissa. Samalla sisäinen autopilottimme ottaa aivoissa vallan. Kyse on varsin vaistomaisista reaktioista; sisäinen luolamiehemme/-naisemme pyrkii ikään kuin säilymään hengissä, kun koemme jonkin uhkaavan meitä. Haasteellista tämä on silloin, kun näemme uhkia siellä, missä niitä ei ole.

”Stressaantuneena monet aivojen kognitiiviset toiminnot heikkenevät.”

Stressaantuneena monet aivojen kognitiiviset toiminnot heikkenevät, kuten ongelmanratkaisukyky, muistin toiminta sekä kyky vastaanottaa tietoa. Samalla taustalla on yleensä pyrkimys mielihyvään ja kivun välttämiseen. Erilaisissa tilanteissa onkin usein helpompi valita tuttu toimintamalli, sillä se luo turvallisuutta. Itsensä haastaminen ja uusien keinojen etsiminen voivat tuntua vaikeilta.

Aivojen toimintaa käytiin läpi myös esimerkkien kautta. Mietimme esimerkiksi yhdessä organisaatiomuutosta; mitä tunteita ja ajatuksia siihen voi liittyä. Tilanteeseen liittyy usein monenlaista pelkoa ja epävarmuutta, joita voitaisiin vähentää esimerkiksi keskustelun ja avoimen tiedonkulun avulla. Myös toisen huomioiminen ja merkityksellisyyden luominen voivat tukea tilanteessa. On myös huomionarvoista, että ihmiset kokevat tilanteet eri tavoin; joku sietää paremmin epävarmuutta ja muutosta kuin joku toinen.

Millaista on aivojen kieli Kuulimme myös aivojen kielestä ja toiminnasta. Lähes 98 % aivoistamme toimii automaatioiden kautta. Tähän osuuteen sisältyvät esimerkiksi uskomuksemme, muistomme ja alitajuntamme. Toisaalta automaatiot mahdollistavat monen asian yhtäaikaisen tekemisen (multitasking).

Mutta silloin kun tarvitaankin aivojen tiedostavaa osa-aluetta, etuotsalohkoa, vaatii se keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan. Samalla erilaiset keskeytykset vievät huomion ja häiritsevät enemmän.

Ihanteellista olisi, että aivojen eri osa-alueet keskustelisivat mahdollisimman hyvin keskenään. Tätä taitoa voi treenata eri tavoin huomiota keskittämällä; esimerkiksi mindfulness, virkkaus, tanssi ja halonhakkuu kehittävät tätä tiettyjä aivoalueita aktivoimalla. Aivot tarvitsevat myös aivohuoltoa; esimerkiksi nukkumista, liikkumista ja monipuolista ravitsemustakin.

Myös tauot ja esimerkiksi metsässä kävely tuovat aivoille lepoa ja tukevat jälleen keskittymistä vaativissa tehtävissä.

Aivojen toiminnan ymmärtäminen voi myös tukea asioiden oppimisessa. Aivot hahmottavat asiat ikään kuin karttoina ja uudet asiat linkitetään omiin miellekarttoihin. Niinpä visuaalisuutta hyödyntämällä voi helpottaa asioiden ymmärtämistä. Toisaalta, meillä kullakin on omat ajattelun miellekarttamme. Se, mikä sopii omaan miellekarttaan, ei välttämättä linkity toisella. Toisinaan kannattaakin keskustella näkökulmista laajemmin ja lähestyä asiaa esimerkiksi kysymysten kautta.

”Ihanteellista olisi, että aivojen eri osa-alueet keskustelisivat mahdollisimman hyvin keskenään.”

Erilaisia työkaluja ja harjoituksia oman ajattelun treenaamiseen Virpi ja Sari kertoivat päivän mittaan erilaisia käytännön esimerkkejä ja harjoituksia ja suosittelivat poimimaan itselle parhaat. Kuulimme muun muassa uskomuksista, jotka voivat rajoittaa omaa toimintaamme ja työskentelyämme. Uskomuksena voi toimia esimerkiksi ajatus, jonka mukaan ”ei kannata kokeilla uutta, sillä se ei ole aiemminkaan toiminut”. Oman uskomuksensa voi kuitenkin kyseenalaistaa. Voi esimerkiksi miettiä, onko tilanne samanlainen kuin ennen tai toimiiko idea jo jossain muualla. Tilanteeseen ja uusien toimintamallien oppimisen tueksi voi myös luoda uuden oman uskomuksen. Kannattaa myös pohtia etu-

uksiasi m o k s u a a Muokk

käteen, millaisessa tilanteessa uusi uskomus ja uudet tavat voivat horjua ja miten silloin voisi jatkaa eteenpäin.

Teimme tilaisuuden lopussa myös harjoituksen stressaavan tilanteen käsittelystä.

Aluksi kirjoitimme paperille ympyrän keskelle jonkin stressaavaksi kokemamme tilanteen. Tämän jälkeen kirjoitimme tämän ympärille ajatuksia ja tunteita, joita tilanne toi mieleen. Sari ja Virpi pyysivät myös miettimään, miltä stressi tuntuu (esimerkiksi missä kohdassa kehoa se tuntuu).

Hiljennyimme. Meitä ohjattiin kuuntelemaan kehoamme ja istumaan mukavasti.

Hengittelimme levollisesti ja kuuntelimme ääniä ympärillämme. Mietimme stressaavaa tilannetta uudelleen. Tilanteeseen olikin noussut monilla uusia näkökulmia ja mukana oli positiivisiakin ajatuksia.

I Teksti ja kuvat Katja Leppälahti I Taustakuva Pexels.com

ellesi ”Poimi its parhaat työkalut.”

Kehity.

Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

5

Yks ekonomi Turust’

Vuoden 2017 teemamme on ”Ytimessä osaaminen”. Tällä palstalla julkaisemme aiheeseen liittyvän ekonomitarinan. Tässä numerossa esittäytyy yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Konsta Weber.

Konstailematon humanisti-ekonomi

”O

piskelin humanistisessa tiedekunnassa, kun kaverini vuonna 2009 pyysi minut ohjaamaan Turun kauppatieteiden ylioppilaiden Speksiä. Treenikauden aikana kauppatieteilijät vaikuttivat olevan sen verran pöyhkeinä opinahjostaan, että sanoin kostoksi pääseväni Speksin jälkeen 2010 keväällä lukematta kauppakorkeaan. Siitä se lähti”, Konsta Weber muistelee päätymistä ekonomiopintojen pariin.

Matkaa yliopistonmäeltä käännöstieteiden talolta Signumista, tiedonportaiden tasanteen halki, Proffan kellarin takaa talon läpi ja Rehtorinpellonkadun yli Weber kuvailee fyysisesti lyhyeksi, mutta henkisesti pitkäksi. ”Signumin pieni sympaattinen opiskelijoiden kahvihuone vaihtui Mercatorin maksullisen kahvilan nahkapenkeille uutta Nokiaa pohtimaan.”

Weberin pääaineeksi valikoitui kansainvälinen liiketoiminta, osin taustansa vuoksi, onhan hän syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Saksassa. Sivuaineiksi hän valitsi markkinoinnin ja yritysjuridiikan. ”Hauskasti olen päässyt kaikkia opintosuuntauksia käyttämään. Oma tämänhetkinen yritykseni oli heti alkumuodossaan vahvan kansainvälinen mm. nepalilaisen tiimin ja romanialaisten osakkaiden myötä.”

Toastmaster ja rokkikukko Opiskelun ohella Weber on ollut monessa mukana. ”Olin ilmeisesti ensimmäinen henkilö, joka oli kahden tiedekunnan hallituksessa yhtaikaa, opiskelijaedustajana. Hassuttelupuolella toimin usein

Konsta Weber on ehtinyt käydä myös Mont Blancia valloittamassa.

6 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

toastmasterina eri sitseillä ja juonsin paljon TuKY:n tapahtumia. Olin myös perustamassa Liikesaksan ainejärjestöä KY-Hansaa. Soitin vielä Speksissä tenorisaksofonia ja Speksin jälkeen olin kauppakorkean historian musiikillisesti heikoimman, mutta parhaiten pukeutuneen bändin, Björn Wahlroos Big Bandin laulaja-fonisti. Ne olivat vuoteni rokkitähtenä, joista lähti myös muutaman vuoden kestänyt mieltymys kimaltaviin legginseihin”, Weber paljastaa.

Yrittäjäksi jo opintojen aikana ”Jo opintojen aikana perustin toiminimen, jolla tein mediatuotantoja. Opinnot näkyvät yrittäjyydessäni, mutta paljon on kauppakorkean opeista ollut hyötyä myös toimissani eri yritysten hallituksissa. Yritysjuridiikka on ollut avuksi niin yritysten hallitustyössä, kuin sopimusten tekemisessäkin. Markkinoinnin opinnot antavat ylätason näkemystä yksittäisten Instagram-mainosten kuvakulmien fiilistelyn taustalle”, Weber toteaa.

Yrittäjyys on myös itsemääräämisoikeutta ”Yrittäjyys on ennen kaikkea itsemääräämisoikeutta. Lähes poikkeuksetta minulla on mennyt herne nenään omien pomojeni kanssa. Osin varmasti aiemmin omaa nuoruuden ehdottomuuttani ja sittemmin siitä syystä, että hyvää johtamista vaan on kovin

Konsta Weber Minutizer Oy, yrittäjä.

Kaupunginvaltuutettu.

vähän. Yrittäjänä ja freelancerina on pitkälti oma pomonsa. Asiakkaasta homma toki lähtee, mutta itse pääsee määrittämään, mikä on tärkeää ja missä järjestyksessä asiat tehdään. Kaikkea turhaa pääsee helposti karsimaan. Ei tarvitse istua statuspalavereissa ja raportoida tekemisiään huonosti ohjaavan metriikan mukaan. Pääsee tekemään hienoja juttuja itse kokoamallaan tiimillä”, Weber perustelee.

Weberin matka on kulkenut Saksasta Suomeen ja Suomessa mutkien kautta Turkuun. ”Lopullinen niitti Turkuun jäämiseen oli viimeistään keväinen valinta kaupunginvaltuutetuksi. Turku on aina ollut silmissäni kaunis kaupunki. Kävelin vaalipäivän aamuyönä jokirantaa pitkin jatkoilta kotiini Kauppiaskadulle, toinen kengän kantapala irronneena, ja mietin, miten hienoa on päästä itsekin tekemään näin mahtavasta kaupungista entistä parempaa. Sitä kuuluu enemmän kaupungille, kun on itse mukana sitä osaltaan tekemässä.” ”Turku on koko Suomen historiaa, Vähätorin ravintoloiden kesäisiä lounaita kavereiden kanssa, Kauppahallin yhteisöllistä fiilistä, ensitreffejä Tähtitorninmäellä piknikviltillä. Turku on leppoisien asioiden tekemistä ja hahmotettavaa kokoa.

Sitä, että on ehtinyt asua joka puolella kaupunkia ja sitä, että moniin katuihin ja paikkoihin liittyy vahvoja muistoja”, Weber tunnelmoi lopuksi.

I Teksti Konsta Weber ja Nina Andersson I Kuva Leo Kadieff

Kuva Pexels.com

AJANKOHTAISTA

Verkostoidu.

Vielä ehdit hakea johtokuntaan!

Kasvava paikallisyhdistys uudistuvassa Varsinais-Suomessa

Johtokunnassamme on nyt erovuorossa kolme henkilöä, ja heidän tilalleen haetaan uusia ja innokkaita tekijöitä.

Tuore Turun Seudun Ekonomien jäsenrekisteritieto syyskuun lopulta kertoo, että meitä on yhdistyksessämme yhteensä 2427 ekonomijäsentä. Olemme jatkaneet hienolla kasvu-uralla myös tänä vuonna.

V

T

urun seudun positiivisesta talouskehityksestä ja menestyksestä kertoo muun muassa se mielenkiintoinen yksityiskohta, että viimeisen 12 kuukauden aikana meihin liittyneistä lähes 20 prosenttia on siirtynyt muista jäsenyhdistyksistä. Uusia jäseniä sekä vielä opiskelevia optiojäseniä liittyi 40 prosenttia kutakin.

Maantieteellisesti olemme vahvasti läsnä Varsinais-Suomessa. Kuten viestimme, olemme ”vireä Suomen Ekonomeihin kuuluva paikallisyhdistys, joka toimii kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden yhdyssiteenä Turun seudulla”. Turkulaisia meistä on puolet (48 %) ja valtaosa varsinaissuomalaisia (yli 80 %). Ikäjakaumaltaan jäsenistömme on tasainen, nuorin jäsenistämme on 23 ja vanhin 94 vuotta.

Tapahtumatyöryhmää saamme kiittää siitä, että meiltä löytyy tapahtumia laidasta laitaan, jokaiselle jotakin, keskimäärin yksi joka viikolle. Tätä kirjoittaessani itselleni tuorein jäsentapahtuma oli osallistuminen KTT Martin Nordellin järjestämään strategiakoulutukseen Forum Marinumissa. Vaikka koulutus järjestettiin hektisen työviikon ja työpäivän keskellä, meitä oli reilu parinkymmenen joukko aktiivisia osallistuja keskustelemassa ja jakamassa työelämässä koettuja oppeja ja näkemyksiä strategian kiteyttämisestä sekä jalkauttamisesta.

”Yhdistyksessämme on nyt 2427 ekonomijäsentä.”

Tapahtumissa tavataan. Kuulen mielelläni toiminnan kehittämiseen liittyviä palautteita ja ehdotuksia myös s-postitse hapapit@gmail.com tai puhelimitse 050 3440 806.

I Teksti Hanna Pitkänen, jäsenvastaava I Kuva Wikipedia Commons

ielä ehtii hakea, sillä hakuaika umpeutuu 15.11. (Viime lehdessä oli virheellisesti 15.9.). Uudet johtokuntalaiset valitaan syyskokouksessa 28.11.

Haemme kahta tapahtumavastaavaa ja yhtä työja uravastaavaa. Jokaisella johtokuntalaisella on oma, ensisijainen vastuualueensa ja hän voi toimia useammassa eri tehtävässä toimikautensa aikana. Johtokuntalaisen toimikausi kestää kolme vuotta ja kyseessä on vapaaehtoistyö.

Johtokunta kokoontuu kerran kuukaudessa, pois lukien kesäkuukaudet. Lisäksi voit johtokuntalaisena osallistua työryhmäpalavereihin, sidosryhmätapaamisiin, illanviettoihin sekä Suomen Ekonomien hallitustyöskentelyn koulutuksiin.

Ilmoittaudu hakijaksi: pj. Tero Kuusisto puh. 0400 748 902 Viimeistään 15.11.

Johtokuntatyöskentelyssä olen solminut mahtavia uusia tuttavuuksia, saanut olla osallisena monessa mielenkiintoisessa tapahtumassa ja koulutuksessa sekä saanut tehdä tätä jäsenlehteä huikean tiimin kanssa. Johtokuntatyöskentelyssä paiskitaan töitä, mutta työ on erittäin palkitsevaa.

Hae siis mukaan!”

Nina Andersson, jäsenlehtivastaava

Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

7

Verkostoitumistilaisuus 15.9.

Näetkö elämäsi suorituksena vai seikkailuna?

Verkostoidu.

Tähän herättävään kysymykseen Business Coach Carita Rantanen päätti esityksensä verkostoitumistilaisuudessa, joka oli suunnattu erityisesti yrittäjäekonomeille ja yrittäjyydestä muuten kiinnostuneille jäsenillemme.

esimies motivoi ja inspiroi muita. Pahimmillaan piilotetut tunteet voivat jopa estää strategian toteutumista, kun pelätään puhua”, hän muistuttaa.

K

Valmiiksi ei tulla koskaan

un elämään suhtautuu suorituksena, ihminen tekee vaaditut asiat ja kuolee pois. Kuulostaa ankealta. Se, joka puolestaan näkee elämän seikkailuna, pääsee kokemaan ja tekemään itselleen tärkeitä juttuja. ”Huolehdi siis siitä, että olet omassa elämässäsi omalla tielläsi, etkä muiden rakentamilla valtaväylillä”, Rantanen kehottaa.

Keskiössä itsetuntemus ja itsensä johtaminen Itsensä johtamisesta puhutaan tänä päivänä paljon, sillä se on hyvän johtamis- ja esimiestyön perusta. ”Miten voi johtaa muita, ellei osaa johtaa itseään”, Rantanen kysyy ja on sitä mieltä, että itsensä johtamista pitäisi opettaa jo lapsille koulussa. ”Elämää ei voi johtaa, mutta itseään voi.”

Mutta oman itsensä pomoksi ryhtyminen edellyttää ensin itsensä tuntemista.

Rehellinen itsetutkiskelu on hyödyllistä, sillä se auttaa ymmärtämään mm. miksi reagoi tietyn tyyppisiin asioihin tietyllä tavalla. Ymmärryksen pohjalta on luontevaa lähteä muokkaamaan omaa suhtautumistaan ja käyttäytymistään. ”Onko

minulla tapana ärtyneenä aina nähdä syy muissa, vai voisinko pyrkiä näkemään positiivisen lopputuloksen? Pysyttelenkö turvallisuusalueellani, koska ”näin on aina tehty”, vai kehitänkö uutta innolla?”, Rantanen kysyy ja muistuttaa, että itsetuntemus lisää myös turvallisuuden tunnetta. Varmuutta siitä, että selviytyy.

Miksi on tärkeää osata johtaa itseään? ”Itseään ei pääse pakoon, joten on parempi oppia tulemaan toimeen itsensä kanssa. Henkinen kunto punnitaan nimenomaan silloin, kun kaikki ei ole hyvin.

Tärkeä mielen ominaisuus onkin kaaoksen ja keskeneräisyyden sietäminen. Kun on sinut itsensä kanssa, elämä sujuu vaikeinakin aikoina. Ne, jotka yrittävät oppia tuntemaan itsensä ja ymmärtävät keskeneräisyytensä sekä haluavat kehittyä, selviävät parhaiten”, Rantanen kannustaa. ”Tämän tyyppisillä henkilöillä on myös hyvät eväät toimia johtajina ja esimiehinä, sillä he uskaltavat antaa tilaa myös tunteille. Tunneälyn ja empatian arvo on nousussa, eikä ihme, sillä empaattinen

”Mitä tulee paikalle, kun minä tulen paikalle”, Rantanen kehottaa jokaista pohtimaan.

Kuvassa Business Coach Carita Rantanen. ”Business Coach auttaa asiakasta tulemaan tietoiseksi omista ajattelu- ja toimintamalleistaan. Coaching on henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalin oivaltamista ja kehittämistä. Se on tavoitteellista, käytännönläheistä ja luottamuksellista yhteistyötä”, hän kertoo. Lue lisää www.caritarantanen.fi.

8 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

Elämän näkeminen seikkailuna on todennäköisesti palkitsevampaa jo siksi, että elämä ei koskaan tule valmiiksi. Kuulostaa lohdulliselta, sillä aina voi kehittää ja kehittyä, oppia uutta ja kasvaa ihmisenä.

Suhde itseesi toimii pohjana myös muille ihmissuhteille, joten pieni panostus itsetuntemukseen ja itsensä johtamiseen on kaikkea muuta kuin itsekästä. Siitä hyötyvät myös muut.

I Teksti Nina Andersson I Kuva Jere Satamo

Sosiaalinen media 2.0.

Tällä palstalla Lotta Siutla kertoo ajankohtaisia asioita someen liittyen.

Seuraa Lottaa Twitterissä @lottasiu #some2.0

Katsaus tämän päivän somekanaviin Mitä sosiaalisen median kanavia suomalaiset käyttävät?

Missä tällä hetkellä kannattaa olla ammatillisesti läsnä?

S

osiaalinen media kannattaa nähdä laajempana ilmiönä kuin yksittäiset kanavat kuten Facebook tai LinkedIn. Omassa sekä organisaatiosi strategiassa kannattaa keskittyä ensin merkitykseen ja kohderyhmään sekä sitten vasta sisältöön ja kanavavalintoihin. Olen aiemmin kirjoittanut, että ensisijaisesti asiantuntijoiden ja erityisesti ammatillisen hyödyntämisen sosiaalisen median kanavat ovat LinkedIn ja Twitter. Molemmissa riittää vielä ”baanaa”. Lähes miljoonasta suomalaisesta LinkedIn-käyttäjästä vain 200 000 tuottaa sisältöä LinkedIniin kuukausittain. Joka kuukausi palveluun kirjautuu kuitenkin noin 624 000 suomalaista. Twitterissä on tällä hetkellä reilu 600 000 suomalaista käyttäjää, joista vain reilu 200 000 hyödyntää sitä päivittäin.

Työelämästä kiinnostuneiden keskustelupaikaksi LinkedIn Talouselämästä on voinut lukea, että työelämästä kiinnostuneiden keskustelupaikaksi on noussut LinkedIn. Aiemmin Twitterissä virinneet keskustelut ovat siis siirtyneet LinkedInin puolelle. Tämä on hyvä uutinen. LinkedIn on siis kehittänyt alustaansa enemmän CV-pankista aktiivisen ammatillisen keskustelun alustaksi. Perinteinen word of mouth –

ilmiö on siirtynyt kahvipöydistä sosiaaliseen mediaan: nyt ammattilaiset hakevat sieltä suositteluja potentiaalisista yhteistyökumppaneistaan. Myös liitot ovat aktivoituneet viime vuosina LinkedIn-ryhmiin varsin mukavasti, ja Suomen Ekonomien ryhmä onkin jo neljänneksi suurin Suomeen fokusoiva ryhmä.

Videot ovat kasvussa Perinteistä videopalvelua YouTubea käyttää yli 80 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista. Videoita kulutetaan enemmän kuin koskaan, ja aidon, koukuttavan videosisällön merkitys tulee korostumaan entisestään. Vastikään myös LinkedIn on mahdollistanut videoiden tekemisen suoraan palvelussa.

Tsekkaa Facebook-profiili kuntoon myös ammatillisesti Facebookilla on Suomessa noin 2,5 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. Sen käyttö laskee ainoastaan alle 18-vuotiailla.

Trendi on jatkunut viimeiset viisi vuotta ja samaa voi odottaa jatkossakin. Facebookin käyttäjämäärä kuitenkin kasvaa vanhemmissa ikäryhmissä ja myös ammatillisen hyödyntämisen voi nähdä kasvaneen.

Facebook on panostanut käyttäjiensä ammatilliseen hyödyntämiseen esimerkiksi

USA:ssa ja Kanadassa alkuvuonna lanseeratun työpaikkaosion myötä.

Facebookiin on viimeisen vuoden aikana nousut ammatillisia ryhmiä kuin sieniä sateella.

Ryhmissä käydään avoimia keskusteluja ja jaetaan tietoa. Tästä syystä Facebookin profiili on hyvä tsekata myös ammatillisesti pätevään kuntoon. Huomaathan, että voit kategorisoida Facebook-kaverisi esimerkiksi niin, että tietyt postaukset näkyvät vain läheisille ystäville eivätkä esimerkiksi yhteistyökumppaneillesi.

Senioreiden some-ryntäys jatkuu. Facebookissa on nyt noin 200 000 yli 65-vuotiaista suomalaista, ja luku on kasvanut 15 prosenttia puolen vuoden aikana.

Käyttäjämäärien kasvusta huolimatta yritykset eivät edelleenkään hyödynnä Facebookin koko potentiaalia.

Facebook-mainonnan kohdennettavuus on aivan omaa luokkaansa ja edelleen erittäin edullista.

Tiedot suomalaisista käyttäjistä perustuvat AudienceProjectin kyselyyn.

I Kuva

Pexels.com

”Facebook-mainonnan kohdennettavuus on aivan omaa luokkaansa ja edelleen erittäin edullista.”

Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

9

Aamiaisseminaari – Kilpailuetua datasta ja analytiikasta 5.9.

”Yrityksen toiminta alkoi 2013 autotallissa Kuusistossa.

Ensi vuodelle tavoite on 100 työntekijää palkkalistoilla.”

BIGDATAPUMP Oy – Kilpailuetua datasta ja analytiikasta Syyskuisena aamuna lähes 25 Turun Seudun Ekonomia kerääntyi kuuntelemaan Bigdatapumpin menestystarinaa Old Millin tehdasmiljööseen. Yrityksen perustajajäsen Teemu Birkstedt kertoi yrityksen vaiheista ja toinen perustajajäsen, Martti Reilander, esitteli käynnissä olevan asiakascasen. Molemmilla näistä ekonomiyrittäjistä on pitkäaikainen Nokia-tausta.

Reilander vastaa Bigdatapumpin Suomen toiminnoista ja Birkstedt kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Nollasta sataan viidessä vuodessa Aloittaessaan yrittäjinä kaksikko siirtyi ostajista myyjiksi, he ”käänsivät pöydän”.

Heitä innosti päästä itse tekemään ratkaisuja asiakkaille, kun aiemmin he olivat pyytäneet niitä muilta. Yrityksen toiminta alkoi 2013 autotallissa Kuusistossa. Aloitusajankohta oli otollinen, sillä pilviteknologiat tekivät tuloaan ja yrittäjille oli kertynyt etumatkaa tässä osaamisessa.

Asiakkaita on tullut erityisesti verkostojen kautta. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa. Tuskaisinta oli vuonna 2014, kun yritykseen täytyi luoda kaikki rakenteet laskutuksesta alkaen. Tämä vuosi on ollut hyvä ja Birk-

10 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

stedtin mielestä helpoin tietyllä tapaa, kun perusasiat ovat jo kohdillaan. Yritys suuntasi alusta asti kansainvälisille markkinoille. Tähän tuli vielä viime vuonna lisävauhtia, kun Bigdatapumpista tuli itsenäinen osa Affecto -konsernia.

Yrityksellä on Suomessa 48 työntekijää.

Pääkonttori on Turussa ja toinen toimisto Helsingissä. Puolassa on 10 työntekijää, Ruotsissa 4, Tanskassa 4 ja Norjassa 1. Bigdatapumpissa työskentelee 13 ekonomia, joista 11 on Turun seudun ekonomeja. Heillä työskentelevillä ekonomeilla on yleensä tietojärjestelmätieteen opintoja ja he ovat data strategeina

hyviä tuottamaan liiketoimintaratkaisuja asiakkaille. Talosta löytyy lisäksi mm. tohtoreita, kandeja ja opiskelijoita.

Lisäksi 16 insinööriä pitää huolen siitä, että ”kone” on kunnossa. Data scientistit tuottavat lisäarvoa analytiikalla ja visualisointi viimeistelee asiakkaalle esitettävän ratkaisun. Birkstedtin ja Reilanderin mukaan valmiita osaajia ei löydy suoraan koulunpenkiltä, mutta työparin ohjauksessa uusi työntekijä oppii alalle noin vuodessa. Ensi vuodelle tavoite on 100 työntekijää palkkalistoilla.

Analytiikka ja tekoäly tuovat hyötyjä asiakkaille Bigdatapumpilla on vahva halu olla innovatiivinen ja innostua yhdessä asiakkaiden kanssa datan hyödyntämisestä.

Analytiikalla parannetaan asiakaspalvelua, tuotetaan parempia ja käyttäjälähtöisempiä tuotteita tai palveluita sekä lisätään tehokkuutta. Esiteltyjä esimerkkejä ovat mediatalolle toteutettu työkalu asiakasprofiilien luontiin sekä analytiikan hyödyntäminen laivan lastauksessa.

Martti Reilander kertoi radioverkkojen hyödyntämisen mahdollisuuksista myymälöissä ja varastoissa.

Lopuksi saimme vielä kierroksen Bigdatapumpin viihtyisissä tiloissa. Yrityksen nopeasta kasvusta muistuttaa teippi lattiassa: lisätilaa vuokrattiin alkuperäisen toimiston viereisestä tilasta vain teipin osoittama osa, nyt vuokralla on jo koko tila. Teippi jätettiin lattiaan, sillä se on osa yrityksen kasvutarinaa.

I Teksti Susanna Lumikanta I Kuva Bigdatapump Oy

SUOMEN EKONOMIT

”Pirä ittestäs’ hualt’” – yrittäjän hyvinvointi keskiöön Muutaman viikon takaisessa tilaisuudessa katselin hyvin tuttua valmentajaa vähän kummastellen. Aina erityisen energisenä ja valovoimaisena esiintyjänä muistamani ekonomiyrittäjä tuntui sekoilevan sanoissaan, menettävän punaisen lankansa aina vähän väliä ja kertoi saman tarinankin kahteen kertaan.

Mistä oli kysymys?

V

iime keväänä Suomen Ekonomien yrittäjäjäsenille tekemän kyselyn perusteella valtaosa heistä pitää vähintään kohtuullisesti huolta omasta työkyvystään, mutta joka kymmenes myöntää työkyvystä huolehtimisen jäävän korkeintaan välttävälle tasolle. Yrittäjätyöryhmämme keskusteluissa tämä herätti aiheestakin huolen pintaan. Yrittäjälle, niin yksinyrittäjälle kuin useamman työntekijän yrityksen pyörittäjälle, oma jaksaminen on kaiken perusta, työkykyyn panostaminen on jatkuvuuden edellytys.

Yrittäjän työ vie mennessään. Sitoutuminen voi olla niin voimakasta, kysyntä huipussaan, ettei muista huolehtia itsestään riittävästi. Työkyvyn alenemisen merkkejä on hyvä oppia tunnistamaan, herkästikin.

Tuntuuko että työkuormituksesta palautuminen on riittämätöntä, koettu stressi jatkuvaa, unihäiriöt yleistyvät, kroppa alkaa sanoa sopimustaan irti. Levosta ja palautumisesta, hyvästä ja säännöllisestä ravinnosta, liikkumisesta huolehtimisella huolehdit myös aivoistasi.

Työkyvystä huolehtiminen tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Jos yksinkertaistaa, työkyky tarkoittaa yrittäjän voimavaroja suhteessa työn vaatimuksiin.

Näitä voimavaroja ovat esimerkiksi hyvä terveys, osaaminen ja ammattitaito, motivaatio, omat arvot ja asenteet. Näistä on löydettävissä kullekin yrittäjälle työkyvyn kannalta tärkeimmät tekijät.

Ekonomiyrittäjä toimii useimmiten asiantuntijayrittäjänä. Siinä osaamisen ja ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen nousee keskiöön. Kyselymme perusteella oman osaamisen kehittämiseen ekonomiyrittäjät käyttävät keskimäärin viisi päivää vuodessa. Yritysten koon kasvaessa osaamisen kehittämiseen käytettiin vähemmän aikaa. Joka kymmenes vastaaja sanoi,

Ytimessä osaaminen

ettei hän käytä yhtään päivää vuodessa omaan kehittymiseensä.

Yrityksen kasvaessa monelle yrittäjälle kasautuu tehtäviä, jotka eivät ole heidän osaamisensa tai kiinnostuksensa keskiössä.

Yrittäjän kannattaakin rohkeasti rakentaa yhteisöä, kumppaneiden tai työntekijöiden kautta, joka mahdollistaa hänen keskittymisensä ydinosaamiseen ja intohimoon, siihen missä hän on parhaimmillaan.

Osallistu keskusteluun Suomen Ekonomien vuoden 2018 vuositeema tulee olemaan ”Hyvinvoivana eteenpäin”. Yrittäjille kohdennettu marraskuinen livestream -lähetys ottaa teemaan jo varaslähdön, sillä ”Yrittäjän luontoillassa” puhutaan yrittäjän jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Keskiviikkona 15.11.2017 klo 18–19.30 suorassa lähetyksessä keskustelijoina ovat mentaalivalmentaja Makke Leppänen, aivotutkija Minna Huotilainen ja seikkailija Riku Rantala Lauri Salovaaran isännöiminä.

Ilmoittaudu mukaan linjoille: www.fondia.fi/livestream-yrittajan-luontoilta

I Teksti Anja Uljas

Suomen Ekonomien kehitysjohtaja

I Kuva Pexels.com

”Yrittäjälle oma jaksaminen on kaiken perusta, työkykyyn panostaminen on jatkuvuuden edellytys.”

Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

11

SUOMEN EKONOMIT Vierailu Kakolan keskusvankilaan ja Turun lääninvankilaan 4.9.

Virkisty.

Karu selli Alun perin työ- ja ojennuslaitokseksi rakennettu Kakola valmistui vuonna 1853, minkä jälkeen se on toiminut niin sotilaiden kasarmina kuin kartuttanut hurjan maineen vankilana. Vankilan sijainti tuntui aikanaan niin kaukaiselta, että yhteiskunnasta syrjäytyneet voisi hyvin mielin lukita sen sisään.

Muutama sata vuotta teki kuitenkin tehtävänsä ja nyt alue on keskellä kaupunkia ja kasvaa vauhdilla.

S

yyskuu alkoi jylhissä tunnelmissa, kun Turun Seudun Ekonomit tutustuivat Kakolan ja Lääninvankilan kulisseihin. Kierroksen tunnelmaan virittäydyttiin kahvituksella Kakolan Ruusu -ravintolassa. Jokainen osallistuja sai myös varmuuden vuoksi Vapaudut vankilasta -kortit, jotta vierailu ei muodostuisi liian pitkäksi.

Kakolan kierroksen mieleenpainuvimpia kohteita olivat kaksi hyvinkin päinvastaisen koulukunnan selliosastoa – auburnilainen ja philadeplhialainen selliosasto.

Auburnilainen selliosasto eli niin kutsuttu yöselliosasto koostui 78:sta muutaman neliön kokoisista selleistä, jossa vangit kävivät käytännössä vain nukkumassa.

Päivät kuluivat töissä, minkä uskottiin parantavan kaidalta tieltä eksyneet ihmiset.

Kakola, hurjan pojan koti Kakola sai vuosien aikana maineen Suomen pahamaineisimpana vankilana. Jos tänne päätyi, harvemmin enää pääsi pois.

Kierros alkoikin matkaselliosastolta, jonka kautta vangit aikanaan otettiin vastaan. Matkaselliosaston jälkeen jatkettiin kuuluisan ”Huokausten sillan” kautta päärakennukseen ja ensimmäisiin selliosastoihin. Hurjat tarinat yhteisselleistä ja niiden ongelmista kaikuivat remontin valtaamilla käytävillä.

Pienistä selleistään huolimatta auburnilainen osasto oli haluttu paikka, sillä siellä sai olla rauhassa. Toista oli philadelphialaisessa, niin sanotussa päiväselliosastossa. Täällä ”suljetulla osastolla” vangit viettivät eristyksissä 23 tuntia päivästään ja melu oli aikanaan melkoinen. Philadelphialaisella osastolla arkipäivään kuuluivat niin televisio-ohjelmat, opiskelu, työnteko kuin kostosuunnitelmien hiominen. Eräs vanki oli muun mu-

”Philadelphialaisella osastolla arkipäivään kuuluivat niin televisio-ohjelmat, opiskelu, työnteko kuin kostosuunnitelmien hiominen.”

12 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

assa yrittänyt tappaa yläpuolen sellissä asuneen vangin räjäyttämällä viemärin.

Toisin kuin Kakolassa, Lääninvankilassa oli myös naisvankeja omalla osastollaan. Lääninvankilan kierros keskittyikin juuri naisvankien osastoon ja vankilan kirkkoon, jossa vankien kädenjälki näkyi niin lasimaalauksissa kuin puupenkeissä.

Kirkkopakko poistui vankiloista 1960-luvulla, minkä jälkeen vankien osallistuminen väheni merkittävästi. Lääninvankilassa kirkossa käynti oli kuitenkin verrattain suosittua, sillä se oli harvoja paikkoja, jossa miesvangit saattoivat nähdä kirkon lehterillä istuneet naisvangit.

Turun vankilan muutettua Saramäkeen 2007, vankila-alue on pikkuhiljaa kehittynyt kohti uutta aikaa. Syksyn vierailu on yksi viimeisistä vankiloihin tehtävistä yleisökierroksista ja rakennuksien remontointi ja uudistyöt jatkuvat kiivaana.

Eristyssellien seinät kaatuvat ja muuttuvat asunnoiksi, auburnilainen selliosasto muuntautuu häkkivarastoiksi ja seuraavat Kakolanmäen asukkaat pääsevät aloittamaan uuden sivun alueen historiassa.

I Teksti ja kuva

Sara Lehtinen

VÄITÖSKIRJA

Katja Einola on syntynyt vuonna 1968 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiossa Turussa vuonna 1987. Einola suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) l’Ecole des hautes etudes commerciales -yliopistossa Ranskassa vuonna 2000. Einola työskentelee tutkijana Lundin yliopistossa.

Menestyksekäs virtuaalitiimi on tilannetajuinen ja vuorovaikutteinen Väitös: Katja Einola: Making sense of successful global teams, Turun yliopisto 8.9.2017

K

atja Einola vertaili kansainvälisen liiketoiminnan alan väitöstutkimuksessaan menestyviä, monikulttuurisia virtuaalisesti työskenteleviä projektitiimejä. Tutkimuksen mukaan tiimeille ei ole löydettävissä yhtä menestysreseptiä. ”Tiimit eivät ole staattisia osiensa summia, jotka ohjautuvat automaattisesti määränpäähänsä tiiminjohtajan ja ennalta määrättyjen prosessien kautta, vaan jatkuvasti muuttuvia organismeja, joiden kehitykseen yksittäiset tiiminjäsenet vaikuttavat merkittävästi”, Einola sanoo.

Einolan mukaan työtehtävistään hyvinkin suoriutuvat tiimit kätkevät sisäänsä usein epätietoisuutta ja eriäviä tulkintoja tiimin päämääristä ja työtavoista. ”Jäsenet tulkitsevat käsitteitä kuten ”hyvä johtajuus” tai ”vastuullinen kommunikaatio” eri tavoin. Lisäksi ulkoapäin vaikeasti tunnistettavat, pinnan alla kytevät negatiiviset tunteet ja ajatuskuviot vaikeuttavat yhteistyötä. Nämä tekijät heikentävät tiimin potentiaalia työyhteisönä – ja siten myös sen tulosta”, Einola sanoo.

Tiimi itse tuntee parhaiten omat kykynsä ja rajansa Väitöstutkimus nostaa esille, miksi pelkkä tulosorientoitunut, odotusten mukaisesti tehty työ, ei riitä.

Yksilökeskeisessä mutta tiimityöhön tukeutuvassa työympäristössä tiimi tarvitsee onnistumisen työkaluja niin, ettei se alisuorita tai että sen sisäinen dynamiikka tulehdu. Näitä ovat esimerkiksi tietoisuus tiimityön dynaamisuudesta, tilanneäly sekä näkyvämmän ja vetäytyvämmän roolin vaihtelu. ”Kaikkein menestyksekkäimmät tiimit ovat tietoisia siitä, ettei hyvä tiimi synny kompetensseja työtehtäviin yhdistelemällä ja resursseja allokoimalla. Parhaissa virtuaalisissa projektitiimeissä jäsenet osaavat mukautua tilanteeseen ja toisiinsa ja keskittyvät paitsi työtehtäviinsä myös työryhmänsä kehittymiseen.”

Einola huomauttaa, että ulkoisesti menestyvät, mutta huonommin tiimiytyvät ryhmät taas potevat monenlaisia ongelmia: luottamuspulaa, ahdistusta, työmäärän epätasaista jakautumista, uupumusta, epätietoisuutta, jopa vihaa.

”Parhaissa virtuaalisissa projektitiimeissä jäsenet osaavat mukautua tilanteeseen ja toisiinsa ja keskittyvät paitsi työtehtäviinsä myös työryhmänsä kehittymiseen.”

Tutkimus haastaa virtuaalitiimien kone-metaforaan perustuvan tarkastelun Einolan tutkimus peilaa hänen omia kokemuksiaan projektipäällikkönä monikansallisessa yrityksessä kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimus toisaalta kyseenalaistaa ja toisaalta monipuolistaa virtuaalitiimien kone-metaforaan perustuvaa tutkimusta, joiden perusolettamus on, että ihmiset ovat resursseja, joiden osaaminen ja kompetenssi voidaan valjastaa ennalta määrättyjen prosessien kautta tuottamaan tulosta. ”Kun tiimien muodostumista ja kehitystä tarkastellaan sisältä päin elämää pursuavina ilmiöinä, huomataan, että ratkoessaan samoja ongelmia lähes identtisiltä vaikuttavat menestyksekkäät tiimit eroavat toisistaan merkittävästi. Menestys voikin olla osin silmänlumetta.”

I Teksti ja henkilökuva Turun yliopiston

I Kuvituskuva

viestintä Pexels.com

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: www.utupub.fi/ handle/10024/143711

Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

13

KYLTERIT

Henna Kainulainen, Turun kauppakorkeakoulun 4. vsk markkinoinnin opiskelija, lehtitiimin jäsen

Jatkuva oppiminen on omalla vastuulla Jatkuva, elämänmittainen oppiminen on tämän päivän trendi-slogan. Itsensä kehittäminen on sekä työntekijän että opiskelijan etu tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Mitä se käytännössä tarkoittaa?

M

onelle tuttua itsensä kehittämistä ovat työssä tapahtuva jatkuva oppiminen sekä lisäkoulutukset ja -opinnot. Itsensä kehittäminen nähdään tärkeänä asiana, jota täytyy tapahtua sekä työpaikoilla kilpailukyvyn ylläpitämiseksi että kotona hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opintojen ohella voi kehittää työelämätaitoja Entä miten opiskellessa voi kehittää itseään? Moni opiskelija pohtii, miten voisi valmistautua tulevaa käytännön työelämää varten jo opintojen aikana ja toisaalta moni työnantaja miettii, kuinka valmiita työelämään vastavalmistuneet maisterit ovatkaan.

Oman kokemukseni mukaan opiskeluaika on hyvää harjoittelua työelämää varten. Yhdistystoiminta ja erilaiset case-harjoitukset peilaavat niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Isossa yhdistyksessä vapaaehtoisena toimiminen opettaa niin yhteistyötaitoja kuin ajanhallintaakin. Asiat tapahtuvat nopealla sykkeellä ja suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti. Asioiden järjesteleminen vaatii aina useamman käsiparin, ja näiden käsiparien koordinointi opettaa sekä yhteistyötaitoja että kärsivällisyyttä. Toki yhdistystoiminta kertoo myös motivaatiosta, kun kyseessä on kuitenkin suurimmilta osin vapaaehtoistyö.

Case-harjoitukset kursseilla valmentavat

”Yhdistystoiminta ja erilaiset case-harjoitukset peilaavat niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan.”

14 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

opiskelijoita yrityselämän viestintään ja kokonaisuuksien hallitsemiseen. Viestintä organisaation ja opiskelijoiden välillä on hyvää valmistautumista tulevaan. Harjoitusten ratkaiseminen taas valmentaa opiskelijat hahmottamaan kokonaisuuksia oikeiden ratkaisujen löytämiseksi.

Jatkuva oppiminen tuo kilpailukykyä ja lisää luovuutta Todellisuutta on toki se, että töissä opitaan kaikki tärkeimmät taidot. Tulee kuitenkin arvostaa opiskeluaikana hankittuja kokemuksia ja taitoja, joiden avulla työelämään siirtyminen on kivuttomampaa. Jo valmiiksi kunnossa olevat yhteistyö- ja viestintätaidot ovat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Myös erikoisosaamisen saavuttaminen tai uusien taitojen opettelu pitävät aivot vireinä niin opiskelijoilla kuin jo työelämässä olevilla ekonomeillakin. Aivojen haastaminen ja jonkin uuden asian kanssa painiskelu parhaimmillaan ruokkivat luovuutta ja motivaatiota – elämän kaikilla osa-alueilla.

I Teksti Henna Kainulainen I Kuva Pexels.com

Mikä nuoria enää kiinnostaa?

Hyväksi koettuja itsensä kehittämisen välineitä:

Duolingo Ilmainen alusta kielten opiskelulle. Toimii sekä selaimessa että sovelluksessa. Tarjoaa 23 eri kieltä. Hauska, pelimäinen tapa opetella tai kerrata kieltä. Kielitaito kerrostuu tehtävien myötä.

Codeacademy Ilmainen tapa opetella koodaamista. Tarjoaa erilaisia koodikieliä, kuten HTML ja Python.

Helposti ymmärrettävä askel kerrallaan -metodi, jossa oman koodinsa jäljen näkee reaaliaikaisesti.

Kirjat Oman alan kirjat, itsensä kehittämisen self help -kirjat ja kaunokirjallisuus ovat kaikki hyviä välineitä. Lukemalla voi muun muassa kehittää ajatteluaan, lievittää stressiään tai oppia jotain uutta. Lue ainakin Daniel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow ja Timothy Ferrissin 4 tunnin työviikko.

M

onet yhdistykset ja järjestöt ovat keskeisen ongelman edessä. Toiminta ja tekeminen eivät kiinnosta nuoria. Suomi on perinteisesti ollut yhdistysten maa. Lähes 140 000 yhdistystä tarkoittaa, että jokaista neljääkymmentä suomalaista kohden on löytynyt oma yhdistyksensä. Nämä järjestöt ovat toimineet monelle niin henkisenä kotina, kuin myös oman identiteetin rakentajana.

Milleniaalit yhteisöissä Y-sukupolvi, tai tuttavallisemmin milleniaalit, ovat kuitenkin toista maata. Vaikka yhteisöllisyys on edelleen tärkeää, omaa minäkuvaa rakennetaan huomattavasti aiempaa enemmän yksilöllisyyden varaan. Oma minäkuva rakentuu pienistä paloista jonkin suuremman yhteisöidentiteetin sijaan. Sama ilmiö on havaittavissa myös laajemmassa mittakaavassa. Suomea on pidetty pitkään hyvin yhteisöllisenä ja homogeenisena maana. Nykyään suomalaisuus rakentuu monella enemmänkin vapautta korostavaan arvopohjaan, joka toimii perustana moninaisille eri alakulttuureille.

Yhteisöjen merkitys on muuttunut. Ne eivät enää muovaa jäsentensä elämäntapaa, vaan kustakin yhteisöstä tai järjestelmästä poimitaan ne itseään hyödyttävät asiat. Edunvalvontajärjestöt ovat tässä suuren haasteen edessä. Jos valmistuvat ekonomit ovat huomattavasti aiempaa erilaisempia, omaavat monimuotoisempia arvopohjia ja arvostavat entistä harvemmin samoja asioita, niin miten järjestöt pystyvät tarjoamaan kaikille kaikkea? Eivät varmasti pystykään. Milleniaali voisi toki kysyä, mitä edunvalvontajärjestön tulisi edes tarjota edunvalvonnan lisäksi? Liittymismäärät ovat vuosi vuodelta laskevia, joten tätä kysymystä pohditaan paljon.

Mitä Ekonomit voi tarjota jäsenilleen?

Olen varma, että Ekonomeilla on edessään valoisa tulevaisuus. Ekonomit, kuten muutkin edunvalvontajärjestöt, ovat kuitenkin kovan paikan edessä. Meidän tulee uudistua ja toimia aiempaa vahvemmin jäsenistömme ehdoilla. Kysyä, mitä sellaista me voimme tarjota, jota jäsenemme eivät muualta löydä. Meidän tulee myös ymmärtää, että emme enää ole paikallinen monopoli, vaan kilpailemme jäseniemme ajasta sosiaalisen median, harrastusten, kaupallisten kehittämispalveluiden sekä vapaa-ajan kanssa. Tämä kehityssuunta ei koske ainoastaan milleniaaleja. Se koskettaa yhtäläisesti kaikkia jäseniämme.

Pian 80 vuotta täyttävä Turun Seudun Ekonomit on viime vuosina kiinnittänyt erityistä huomioita nuoriin ekonomeihin ja opiskelijoihin. Aikaa ja resursseja on käytetty ennen kaikkea aidon molemminpuolisen yhteistyön kehittämiseen, pintapuolisen “nuorisoon vetoavan” brändinkiillotuksen sijaan. Maailma on täynnä epäonnistuneita yrittäjiä, jotka olivat mielestään oikeassa ja asiakkaitaan fiksumpia. Meillä ei ole varaa kompastua samaan ansaan. Uudistuminen vaatii uhrauksia ja työtä, nöyrtymistä ja kuuntelemista. Se on silti työtä, joka kannattaa.

Aika liikkuu vain eteenpäin.

I Teksti Juho Harmaa, opiskelija- ja nuorekonomivastaava I Kuva Lauri Liljenbäck

Kuvassa Juho Harmaa (opiskelijaja nuorekonomivastaava), Julia Fesiuk (Suomen Ekonomien opiskelijayhdyshenkilö) ja Kristian Raitio (Turun KY ry:n puheenjohtaja).

“Yhdeksän viikkoa kestävä ohjelma on Akavan ura-asiantuntijoiden suunnittelema.“

Vinssi-ryhmästä ja vertaistuesta virtaa työnhakuun Urapurje on pyörittänyt vuoden alusta Turussa työnhaunpienryhmiä tukemaan varsinaissuomalaisten korkeakoulutettujen työnhakua. Tähän mennessä ryhmiin on osallistunut noin sata eri alojen työnhakijaa. Melkein jokaisessa tähän asti järjestetyssä Vinssi-ryhmässä on ollut mukana myös eri vaiheissa työuraa olevia Suomen Ekonomien jäseniä.

V

ertaistuki on mielekäs mahdollisuus saada puhtia omaan työnhakuunsa. Vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia, palautetta, verkostoja sekä erilaisia näkökulmia työmarkkinoihin ja työnhakuun liittyen. Ryhmä palvelee ja tukee siihen osallistuvia yksilöitä heidän osaamisensa ja motivaationsa jäsentämisessä.

Mitä Vinssi-ryhmissä tehdään?

Vinssi-ryhmissä käydään läpi monipuolisesti nykypäivän työnhakua ja sen elementtejä sekä jaetaan kokemuksia työnhausta ja työpaikoista. Ryhmäläisiä yhdistää aktiivinen ote työnhakuun ja aito halu löytää töitä. Ryhmien toiminta nojaa osallistujien tasa-arvoisuuteen, aktiivisuuteen sekä luottamukseen osallistujien kesken. Yhteiset kokemukset ja tavoite hitsaavat osallistujat yhteen. Aktiivisen työnhaun lisäksi vertaistuki ylläpitää toiveikkuutta ja innokkuutta työnhakijan arjessa.

16 I

Turun Seudun Ekonomit 4/2017

Vinssi-ryhmissä toteutettava yhdeksän viikkoa kestävä ohjelma on Akavan uraasiantuntijoiden suunnittelema. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan Turun Kupittaalla.

Eri tapaamiskertojen aiheet vaihtelevat ansioluetteloiden ja hakemusten kommentoinnista oman osaamisen tunnistamiseen, ja sitä kautta omien arvojen ja persoonallisuuden tarkasteluun. Jokaisen tapaamisen välillä on aktivoivia kotitehtäviä, joissa pohditaan ja kehitetään muun muassa omaa osaamisprofiilia.

Ohjelma tarkentuu osallistujien toivei-

”Ryhmäläisiä yhdistää aktiivinen ote työnhakuun ja aito halu löytää töitä.”

den mukaisesti. Jokainen ryhmä on siis osallistujiensa näköinen.

Palautetiedon perusteella tähän mennessä Vinssi-ryhmiin osallistuneet ovat olleet tyytyväisiä toimintaan ja Vinssi-ryhmien ohjelmaan. Suurin osa osallistujista on sitä mieltä, että ryhmään kannatti osallistua. Parasta toiminnassa on monien mielestä ollut vertaistuki ja kannustus.

Myös työllistymisiä on tapahtunut mukavasti ryhmien ja aktiivisuuden myötä. Kun ryhmän päättymisestä on kulunut muutamia kuukausia, niin n. 40-50 % osallistujista on löytänyt työtä tai koulutusta.

I Teksti ja kuva

Riitta Hairisto ja

Otto Kanervo

Kiinnostuitko?

Urapurjeen Vinssi-ryhmiin on käynnissä jatkuva haku. Syksyn ryhmissä on vielä tilaa. Uusia ryhmiä käynnistyy lisää noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja sekä ilmoittautumislinkin löydät osoitteesta: http://urapurje.strikingly.com/.

Vinkkaa myös kaverisi mukaan, sillä ryhmissä on tilaa kaikenlaisista taustoista ja erilaista kokemusta omaaville korkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille työnhakijoille.

Tehdään yhdessä työnhausta mielekästä ja tuloksellista.

TULEVAT TAPAHTUMAT

Lämpimästi tervetuloa tapahtumiimme! Tarjolla on monenlaisia tapahtumia, niin koulutuksia kuin virkistäytymistä ja verkostoitumistakin.

Koulutukset ja ammatillinen kehittyminen

Neuvottelutaidot – lisäarvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa / Suomen Ekonomien järjestämä koulutus Tiistai 23.11. klo 16.30–20 Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32, 20100 Turku

Harva asia voi olla niin pelottava kuin neuvottelu haastavan kumppanin kanssa. Sen seurauksena neuvottelet joko liian kovasti omien tavoitteidesi saavuttamisen puolesta tai liian pehmeästi myötäillen kumppanin tavoitteita. On olemassa toinenkin tapa: voimme rakentaa pitkäaikaisia suhteita samalla kun neuvottelemme päättäväisesti yhteisten etujen saavuttamiseksi.

Tässä valmennuksessa opit, kuinka saat neuvottelukumppanin avoimeen keskusteluun kanssasi ja kuinka saavutat parhaan mahdollisen sopimuksen tai neuvottelun lopputuloksen. Lisäksi opit, kuinka neuvottelun toimimattomuus osapuolten välillä saadaan murrettua. Esimerkkinä käytetään myyjä/ ostaja-neuvottelutilanteita tavalla, joka antaa ajattelumalleja, työkaluja ja taitoja hoitaa myös muita kuin myynti-/ostoneuvotteluja.

Valmennuksessa rakennat omaa todellista neuvottelutilannettasi ja saat sen hoitamiseen mallin neuvotteluprosessista, työkaluista, strategioista ja erilaisista taidoista.

Valmentajana toimii toimitusjohtaja, Managing Partner Arto Sahla, FranklinCovey.

Katso tarkempi ohjelma www.ekonomit. fi -sivuilta. Koulutus alkaa salaattibuffetilla.

Maksuton tapahtuma, vain Suomen Ekonomien jäsenille. Mukaan mahtuu 40 jäsentä.

Ilmoittautumiset 20.11.2017 mennessä.

Kiitos kun muistat peruuttaa ajoissa, mikäli olet ilmoittautunut mutta sinulle tuleekin este.

Etenkin mikäli tapahtumassa on tarjoilua, sen järjestäjä arvostaa huomaavaisuuttasi.

Aamiaisseminaari: Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät Tiistai 5.12. klo 8.30 – 10 Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 33, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku

Vuoden viimeisessä aamiaisseminaarissa emeritusprofessori Paavo Okko on jo vuodesta 2011 on valottanut meille vuosittaisia näkymiä Suomen, Euroopan ja maailman talouden kehittymisestä ja tilasta. Nyt voimme jälleen palata siihen, miten ennusteissa mennyt vuosi 2017 näytti ja miten ennusteet talouden kannalta toteutuivat: nujerrettiinko talouden pitkä taantuma lopultakin ja mitä ennusteet kertovat talouden tulevasta kehittymisestä.

Maksuton tapahtuma, mukaan mahtuu 50 jäsentä. Opiskelijoille on varattu 10 paikkaa. Joulupuuroaamiainen on tarjolla klo 8:00 alkaen. Varsinainen seminaari alkaa klo 8:30. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä.

Yritysvierailut

OP Kulku -palvelu, uudenlaista palvelua turkulaisille Torstai 25.1.2018 klo 17.30–19 Tykistökatu 6 A, Turku (OP Turun Seudun toimipiste BioCityn pääkäytävällä)

Kiinnostaako sinua autoilun mukavuus ilman omistamisen velvollisuuksia? Tule inspiroitumaan uudenlaisista liikkumisen palveluista ja muista uutuuksista. Tilaisuudessa on tarjolla pientä suolaista. Katso ajo-ohjeet vieraspysäköintiin täältä: https://www.teknologiakiinteistot.fi/fi/science-park/kartta

Maksuton avec-tapahtuma. Myös Ruotsinkielisen ekonomiyhdistyksen Merkurin jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Mukaan mahtuu 100 henkilöä. Ilmoittautumiset ajalla 30.10.-20.1. Tervetuloa tutustumaan OP Kulku -palveluun!

Verkostoitumistilaisuus yrittäjäekonomeille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittäjyydestä kiinnostuneille: Kehitä yritystäsi asiakaslähtöisesti! Esittelyssä palvelumuotoilun työkaluja Maanantai 11.12. klo 11:30–13 Turun Kellariravintola, Linnankatu 16, 20100 Turku

Yrittäjäjäsenille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatun tilaisuuden keskustelua virittää tällä kertaa kouluttaja Leena Lemola Rasekosta otsikolla ”Kehitä yritystäsi asiakaslähtöisesti! Esittelyssä palvelumuotoilun työkaluja”. Yritysten on kilpailukyvyn säilyttääkseen kehityttävä ja uudistuttava aiempaakin nopeammin. Palvelumuotoilun menetelmät antavat hyviä työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakkaan tarpeiden tunnistamiseen. Aihetta käsittelevän tietoiskun lisäksi tutustutaan muutamaan työkaluun käytännön harjoitusten avulla.

Maksuton jäsentapahtuma, mutta lounas on omakustanteinen (n.10 €). Mukaan mahtuu 20 jäsentä. Ilmoittautumiset ajalla 11.10.-3.12.

Kehity.

Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

17

Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme!

Tapahtumiin ilmoittautuminen Pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla siihen Suomen Ekonomien nettisivujen kautta (www.ekonomit.fi).

Jäsensivuille pääset kirjautumaan ylälaidan ”Jäsenpalvelu”-linkin kautta. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi (löydät sen jäsenmaksulaskusta, rekisteriotteesta tai Ekonomi-lehden takakannen osoitteesta) ja salasana on henkilötunnuksesi loppuosa, jonka voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. Kun olet kirjautunut Suomen Ekonomien jäsensivuille, valitse ”Ilmoittaudu tapahtumiin” ja valitse sinua kiinnostava tapahtuma. Ilmoittautuminen tapahtuu ”Ilmoittaudu”-painikkeen kautta.

Ilmoittautumisesta lähetetään pääsääntöisesti vahvistusviesti sähköpostiisi.

Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän. Ilmoittautumisajankohta on mainittu kunkin tapahtuman kohdalla.

Ennakkoilmoittautumisia ei oteta vastaan.

Ongelmatilanteissa saat apua rekisterisihteeriltä (jasenrekisteri@ekonomit.fi ja puh. 020 693 200). Halutessasi voit ilmoittautumisaikojen puitteissa ilmoittautua myös Turun Seudun Ekonomit ry:n toimistoon (toimisto@turunseudunekonomit.fi tai puh.

02 469 0680, huomioi toimiston aukioloajat).

Ilmoittautumisen peruuttaminen Mahdolliset peruutukset tulee tehdä ilmoittautumisajan kuluessa. Tällöin myös jo maksettu osallistumismaksu palautetaan.

Peruutus onnistuu samassa paikassa kuin ilmoittautuminen (Suomen Ekonomien jäsensivujen tapahtumalistan lopun ”Omat tapahtumat” -kohdassa klikkaa ”Peruuta”).

Tapahtumien maksut

Kulttuuri ja harrasteet

Viinivinkit pikkujouluun, jouluun ja uudeksi vuodeksi Tiistai 14.11. klo 18–20 Turun Seudun Ekonomien toimisto, Käsityöläiskatu 17, 20100 Turku

Tässä pruuvissa käydään läpi uutuuksia ja keskitytään joulunajan viineihin. Hyviä vinkkejä ja lahjaehdotuksia on luvassa, sekä toki myös hyviä viinejä. Maistamme 6 eri viiniä ja kokonaisuuteen mahtuu sekä kuohuvaa että valko- ja punaviinit. Kokonaisuus on siksi hyvin kattava, olematta kuitenkaan liikaa.

Koulutukset pitää jo monelle tutuksi tullut Sommelier, Champagne Master, KTT Martin Nordell. Tervetuloa mukaan maistelemaan, keskustelemaan ja oppimaan uutta, rennoissa merkeissä tietenkin.

Maksullinen avec-tapahtuma. Hinta 40 € / henkilö. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä.

Ilmoittautumiset ja maksut 6.11. mennessä.

Perhetapahtuma – Tervetuloa sirkuksen ihmeelliseen maailmaan!

Tiistai 21.11. klo 11–12 Turun Sirkus, Eerikinkatu 7, 5 krs, 20100 Turku. (rattaat voi jättää krs 4. tasanteelle, jonne pääsee hissillä).

Jäsenuusintatoiveena kolmen vuoden jälkeen, pienten lasten sirkuslajikokeilu! Mukaan voi tulla alle kouluikäisen lapsen kanssa, jo sylivauvakin nauttii trampoliinilla.

Lapset pääsevät hyppimään kilpatrampoliineilla, tasapainoilemaan yksipyöräisillä, keinumaan jättikeinussa, harjoittelemaan kärrynpyöriä ilmapatjalla, tai vaikka leikkimään köysiradalla.

Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Muista katsoa myös Suomen Ekonomien tapahtumat sivuilta

https://jasenpalvelu.ekonomit.fi/.

18 18 I Turun I Turun Seudun Seudun Ekonomit Ekonomit 4/2017 4/2017

Kuva Sirkuskoulu

Huomioithan, että mahdollinen tapahtumamaksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä Suomen Ekonomien sivuilla.

Ilmoittautuminen raukeaa, mikäli tapahtumamaksua ei ole suoritettu 24 h sisällä ilmoittautumisesta. Käännythän mahdollisissa ongelmatilanteissa jäsenrekisterin tai toimistomme puoleen.

Maksutavat; suurimmat pankit suoraan verkkopankin kautta ja pienemmät Paytrailin kautta, ei luottokorteilla.

Kauneimmat joululaulut Martin kirkossa

Tervetuloa sirkuksen ihmeelliseen maailmaan!

Ti 21.11. klo 11-12

Jäsenuusintatoiveena kolmen vuoden jälkeen, pienten lasten sirkuslajikokeilu!

Su 17.12. klo 16.30–19.30 Tule laulamaan kauneimpia joululauluja Sumu Big Bandin kera.

Tapahtuma on jäsenille maksuton ja mukaan mahtuu 12 aikuista (vanhempaa/isovanhempaa) lapsineen. Mukaan hyvät ja mukavat urheiluvaatteet ja sisätossut. Pientä evästä voi ottaa mukaan harjoituksen jälkeen nautittavaksi. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä.

Christmas around the world -konsertti Keskiviikko 13.12. klo 19-21 Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, Turku

Christmas, Noël, Weihnachten – Antti Rissasen johtamassa hyväntuulisessa joulukonsertissa kuullaan joulusävelmiä muun muassa Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Englannista, USA:sta, Ranskasta, Tšekistä ja Irlannista! Hurmaavat solistit Juki Välipakka ja Annimaria Rinne takaavat svengaavan joulutunnelman.

Maksullinen avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Hinta 14 € / jäsen, 16 € / avec, opiskelija/alle 16-vuotias/varus- ja siviilipalvelusmies/työtön 9 €. Ilmoittautuminen on päättynyt – kysy peruutuspaikkoja toimistosta, puh. (02) 469 0680.

Kauneimmat joululaulut Martin kirkossa Sunnuntai 17.12. klo 16.30–19.30 Martin kirkko, Huovinkatu 5, 20810 Turku

Tilaisuus on tarkoitettu jäsenillemme ja heidän perheilleen. Tilaisuus aloitetaan kirkkokahveilla ja -mehuilla klo 16.30–17.30 kirkon yhteydessä olevassa Ompeluseura -salissa, Huovinkadun puolelta sisään, osoite Temppelinkatu 1, Turku. Kahvit juotuamme siirrymme hyvissä ajoin kirkkoon, jossa klo 18 alkaa Sumu Big Bandin kera joululaulujen laulaminen. Kanttori Salakari mukaan pienet lapset on syytä suojata kuulosuojaimilla, koska ääntä voi olla normaalia enemmän.

Maksuton avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilm. ajalla 11.10.–11.12.

TULEVAT TAPAHTUMAT

Kokouskutsu

TOP 3

TOP 3:

1.

Turun Seudun Ekonomien 80-v. juhla ja Paavo – lentävä turkulainen -teatteriesitys 2.

Aamiaisseminaari: Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät 3.

OP Turku ja OP Kulku -palvelu Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Rose-viinit Torstai 8.2.2018 klo 18–19.30 Turun Seudun Ekonomien toimisto, Käsityöläiskatu 17, 20100 Turku

Tulevan ystävänpäivän kunniaksi helmikuun tasting on vaaleanpunainen. Roseeviinit ovat tällä hetkellä erittäin trendikkäitä ja niitäkin löytyy erilaisia, kuivista makeisiin, kuplilla ja ilman. Tässä koulutuksessa maistellaan viittä eri roseeviiniä ja keskustellaan roseeviinin käytöstä ruokajuomana ja vaihtoehtona varsinkin valkoviineihin.

Tuttuun tapaan KTT, Sommelier, Champagne Master Martin Nordell vastaa illan toteutuksesta. Maksullinen avec-tapahtuma. Hinta 35 € / henkilö. Mukaan mahtuu 10 ensimmäisVirkisty. tä. Ilmoittautumiset ja maksut ajalla 30.10.28.1.2018.

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Syyskokous ja opastettu kierros Aboa Vetukseen ja Ars Novaan Tiistai 28.11. klo 17.30–20.30 Aboa Vetus & Ars Nova, Itäinen Rantakatu 4-6, 20700 Turku Tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen Turun Aboa Vetukseen.

Kahvia ja pientä suolaista tarjoillaan klo 17.30 alkaen ja varsinainen syyskokous alkaa klo 18.

Klo 19 kokoukseen osallistuneilla on mahdollisuus osallistua museon opastetulle kierrokselle. Kierrämme Aboa Vetuksen historiallisen perusnäyttelyn, joka on ainutlaatuinen pala Turun historiaa. Arkeologisten kaivausten ohella tutustumme myös Ars Novan kahdeksanteen Turku Biennaaliin. Teemana näyttelyssä on 100-vuotiaan Suomen katsaus nykytaiteeseen. Esillä on 13 suomalaisen taitelijan teoksia, jotka pohtivat yhteiskunnallisia aiheita, ihmisenä olemista ja maailman nykytilaa. 1,5 tuntia kestävä kierros on oiva tilaisuus yhdistää paikallinen historia maamme juhlavuoden tunnelmaan näin yhdistyksen juhlavuoden kynnyksellä.

Kokouksessa käsitellään myös mahdollista sijoitusta Monttu Ventures Oy:hyn.

Maksuton jäsentapahtuma, yhdistys tarjoaa opastetun kierroksen kaikille syyskokoukseen osallistuville. Opastetulle kierrokselle pyydämme ilmoittautumaan 6.11. mennessä. Syyskokoukseen on kaikille jäsenille vapaa pääsy, tervetuloa mukaan!

Turun Seudun Ekonomit ry Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu (02) 469 0680 toimisto@turunseudunekonomit.fi

Tykkää meistä myös Facebookissa!

Puheenjohtaja Tero Kuusisto puh. 0400 748 902

Tapahtumavastaava Jaana Määttälä puh. 050 558 4607

turunseudunekonomit.fi Turun Seudun Ekonomit 4/2017 I

19

Merkkaa kalenteriin 10.3.2018

Lauantai 10.3.2018 klo 18.00 – n. 00.00 Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku

Tervetuloa juhlimaan!

Yhdistyksemme täyttää kunnioitettavat 80 vuotta maaliskuussa 2018. Juhlimme Turun Kaupunginteatterissa hauskan näytelmän, hyvien tarjoilujen sekä mukavan seuran parissa. Tarjoilusta vastaa maineikas turkulainen ravintola Mami.

Ohjelma 18.00 19.00

Ovet avautuvat, Tervetuloa-malja.

Paavo -lentävä turkulainen, näytös alkaa.

Puoliajalla on tarjolla lasi viiniä ja rapea toast mehukkaalla revityllä härällä.

Näytöksen jälkeen saamme nauttia iltapalabuffetin annista, jossa on tarjolla sitruunaista lohirisottoa, raikasta versosalaattia, talon ceasar-salaattia broilerilla, pastasalaattia avocadolla ja parsalla sekä talon leipävalikoima, juomana viiniä.*) Lopuksi nautimme kahvit avec.

Tilaisuus päättyy n. klo 00.00.

Ilmoittaudu ajoissa!

Ilmoittautuminen on avoinna

10.11.2017-4.2.2018 Suomen Ekonomien www-sivujen kautta.

Hinta: jäsen 60 € / avec 80 €.

Vietetään mukava ilta yhdessä, tervetuloa. *) HUOM! Erityisruokavaliot: Kaikki tarjoilut ovat laktoosittomia.

Etukäteisilmoituksesta tarjoilut saatavina vegaanisena, gluteiinittomana, maidottomana, ilman pähkinää tai ilman kala/äyriäistuotteita.

20 I Turun Seudun Ekonomit 4/2017

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Kuva Otto-Ville Väätäinen

Turun Seudun Ekonomien 80-vuotisjuhla ja teatteriesitys Paavo – lentävä turkulainen.