{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

1 2020 Marraskuun ekonomilounaalla Milla Wirén kertoi disruption tutkimuksesta. s. 14

”Älä anna mielikuvituksesi rajoittaa maailmaa” PERTTU PÖLÖNEN S. 6

Syyskokous teki päätöksiä UUDET HALLITUKSEN JÄSENET ESITTELYSSÄ S. 8

JÄSENKYSELYN TULOKSET I 25 VUOTTA OLUEN PERÄSSÄ I TULEVAT TAPAHTUMAT


Kuva Jaana Määttälä

PÄÄKIRJOITUS

Kohti uutta vuosikymmentä! JAANA MÄÄTTÄLÄ päätoimittaja 2020−2022

Suuntaviivat tällä uudelle vuosikymmenelle luotiin Turun Seudun Ekonomien sääntömääräisessä syyskokouksessa, joka pidettiin 26. marraskuuta Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen johtokunnan esitys sääntömuutoksesta, jonka myötä yhdistyksen toiminnasta vastaa jatkossa hallitus aiemman johtokunnan sijaan. Kokouksessa valittiin myös neljä uutta jäsentä yhdistyksen hallitukseen: Heli Hookana, Marianne Suominen, Hanna Korhonen ja allekirjoittanut. Uusien hallituksen jäsenten esittelyt löydät tästä vuoden 2020 ensimmäisestä jäsenlehdestä. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat puheenjohtaja Tero Kuusisto, varapuheenjohtaja ja jäsenvastaava Hanna Pitkänen, jäsenlehden päätoimittaja Nina Andersson ja talousvastaava Marja Ansio. Uusi hallitus haluaa kiittää heitä kaikkia monivuotisesta työstä yhdistyksemme eteen! Henkilökohtaisesti haluan myös kiittää jäsenlehden edellistä päätoimittajaa, Ninaa, perusteellisesta perehdyttämisestä jäsenlehden tekemisen saloihin ja tietenkin ystävyydestä.

lönen. Ekonomilounaalla vieraillut Milla Wirén tuo käsitteen tutkimuksellista näkökulmaa esille tässä jäsenlehdessä. Marraskuun Ekonomilounaalla puhunut Kaisa Leiwo kertoo lisää Turun kauppakamarin kehitysideoista ylläpitää alueen elinkeinoelämä liikenneyhteyksien avulla kilpailukykyisenä. Lisäksi Turun Seudun Ekonomeille tehdyn jäsenkyselyn tulokset ovat valmiina esiteltäviksi. Uutena päätoimittajana mieltäni lämmittää erityisesti kyselyn tulos, jonka mukaan jäsenlehti on suosituin viestintäkanava, ja sitä lukee 94 prosenttia vastaajista. Turun Seudun Ekonoominen olutseura täyttää 25 vuotta maaliskuussa. Sen historiasta on yksi perustajajäsenistä, Kimmo Palonen, koostanut lyhyen esittelyn.

”EI SUL MITTÄÄ POTENTIAALI OL” ON VUODEN 2020 TEEMA Ei sul mittää potentiaali ol on valittu vuoden 2020 teemaksi Turun Vapauta potentiaalisi VUODEN ENSIMMÄISEN Seudun Ekonomeissa. Tämä tee–teema tulee näkymään LEHDEN ANTIA ma mukailee Suomen Ekonomikuluvan vuoden Käsite ”disruptio” on tullut meille en strategiaa kaudelle 2019−2022, tutuksi viime vuosien aikana. Myös joka kiteytyy sanoihin: Vapauta pokoulutus- ja tapahtumaTurun Seudun Ekonomit ovat nostentiaalisi. Nämä teemat tulevat tarjonnassa. taneet käsitettä esille Ekonominäkymään kuluvan vuoden koulounaalla ja Future Camp –tapahlutus- ja tapahtumatarjonnassa. tumassa marraskuussa 2019. Muutoinkin tarjolla tulee olemaan paikallisestikin mielenkiintoisia taPerttu Pölösen puheenvuorossa kuulimme, mikä erottaa pahtumia Turun Seudun Ekonomeille. innovaation ja disruption. ”Innovaatio kehittää yleensä jo olemassa olevaa palvelua tai tuotetta asiakkaan pyytäPerttu Pölösen ajatuksen ”Tulevaisuus on usein enemmän mällä tavalla hieman lisää. Disruptiossa on puolestaan kuin mitä me osaamme kuvitella” siivittämänä toivotan kyse sellaisen palvelun tai tuotteen kehittämisestä, mitä kaikille hyvää alkanutta uutta vuosikymmentä 2020 ja anasiakas ei osaa itse pyytää tai edes tunnistaa”, kuvaili Pötoisia lukuhetkiä jäsenlehden parissa!

2


Kuva Perttu Pölönen

SISÄLLYS

Mitä sellaista sinulla on, mitä en saa internetistä?”

1 2020

SIVU 6 Perttu Pölönen

PÄÄKIRJOITUS

4

TAPAHTUMA Toimivat liikenneyhteydet ovat yritysten keskeinen menestystekijä

6

TAPAHTUMA ”Älä anna mielikuvituksesi rajoittaa maailmaa”

8

SYYSKOKOUS Syyskokous teki päätöksiä yhdistyksen perustamisravintolassa

10

JÄSENKYSELY Jäsenlehti ja uutiskirje tavoittavat Turun Seudun Ekonomit

12

VÄITÖSKIRJA Hyvä tilintarkastustapa toteutuu pienyrityksissä monitapaisesti

14

EKONOMILOUNAS Disruptio – uhka vai mahdollisuus?

16

OLUTSEURA 25 vuotta oluen perässä Euroopassa

18

TAPAHTUMAT, KEVÄTKOKOUS JA YHTEYSTIEDOT

Turun seudun kasvun ennustetaan päihittävän tulevina vuosina Tampereen kasvuvauhdin.” SIVU 4 Kuva Turun kauppakamari

2

Milla Wirén

Ensimmäinen askel on ymmärtää, että muutos ei ole poikkeus, vaan pysyvä olotila.” SIVU 14

Kuva Teemu Nurminen

Kaisa Leiwo

Kehity, Virkisty, Verkostoidu.


TAPAHTUMA

Toimivat liikenneyhteydet ovat yritysten keskeinen menestystekijä KAISA LEIWO, TOIMITUSJOHTAJA, TURUN KAUPPAKAMARI teksti KATI KURKELA kuvat

Hyvä saavutettavuus ja toimivat liikenneverkot ovat osaamisen rinnalla Varsinais-Suomen keskeinen strateginen menestystekijä. Toimiva liikenneinfrastruktuuri laajentaa sekä yritysten työssäkäynti- että markkina-alueita. Vaikka digitalisaatiosta puhutaan paljon ja se helpottaa monia asioita, kulkevat raaka-aineet, tuotteet ja ihmiset edelleen fyysisesti paikasta toiseen. Turun seutu on tärkeä logistinen keskus Suomessa. Täällä sijaitsee kaksi vilkasta satamaa (Turussa ja Naantalissa), Suomen toiseksi vilkkain ulkomaan liikenteen lentoasema sekä raide- ja tieliikenteen solmukohta. Elinkeinoelämä hyötyy laajasti alueen hyvistä ja monipuolisista liikenneyhteyksistä. Varsinais-Suomen maakunnan tavaraviennin arvo on noin 10 % Suomen kokonaisviennistä, mikä korostaa liikenneinfrastruktuurin merkitystä maakunnalle. Vientiyritykset käyttävät kaikkia liikennemuotoja – satamia, lentorahtia, raiteita ja kumipyöriä. Näiden toimivuus ja kapasiteetti ovatkin keskeisiä tekijöitä yritysten tehdessä sijoittumispäätöksiä.

VÄYLIEN KUNNOSSA PARANNETTAVAA Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on 14 prosentin luokkaa. Noin kolmannes logistiikkakustannuksista on kuljetuskustannuksia, joihin vaikuttavat väylien kunto ja kapasiteetti. Yritykset voivat itse vaikuttaa kuljetuskustannuksiin sijoittumis- ja reittivalinnoilla, mutta väylien kunto on julkisten päättäjien käsissä. On arvioitu, että huonokuntoisten päällystettyjen tiekilometrien määrä nousi vuonna 2019 vilkasliikenteisillä teilläkin lähes tuhanteen kilometriin. Samoin huonosta kunnosta johtuvat rataverkon nopeusrajoitukset ovat lähteneet uudelleen kasvamaan. Kauppamerenkulussa nä-

Poiminta tapahtumista

4 4 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018


Varsinais-Suomen maakunnan tavaraviennin arvo on noin 10 % Suomen kokonaisviennistä.”

kymät ovat hieman paremmat – huonokuntoisten väylien määrä on ollut laskussa. Samasta asiasta kertoo vertailu läntiseen naapuriin. Maiden kokoon suhteutettuna Ruotsissa käytetään väylien kunnostukseen kaksin-kolminkertainen rahamäärä Suomeen verrattuna. Suomessa liikenneverkon korjausvelka onkin päässyt kasvamaan suureksi, ja väylien nopeaan kunnostamiseen tulisi löytää rahoitus. Kyse on myös liikkumisen turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. KASVAVA TURUN SEUTU TARVITSEE TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET Turun, Tampereen ja Helsingin seudut muodostavat Suomen kasvukolmion. Käytännössä kasvu, työpaikat ja muuttoliike keskittyvät noille kolmelle kaupunkiseudulle jo nyt, ja keskittymisen ennustetaan kiihtyvän tulevina vuosina. Lisäksi Turun ja Naantalin satamat kuuluvat EU:n ns. ydinverkkoon, Turun kehätie ns. TEN T -tieverkkoon ja Turku Helsinki -raide TEN T -raideverkkoon ainoana välinä Suomesta. Turun alueen logistisen merkityksen tulee näkyä myös väyläinvestoinneissa – Turun ja Helsingin välisessä raideyhteydessä sekä Turun ja Tampereen välisissä raide- ja maantieyhteyksissä. Lisäksi Turun kehätie E18 muodostaa pullonkaulan vientikuljetuksille – sen nelikaistaistaminen kokonaan nähdään keskeisenä kehittämiskohteena.

Turun seudun kasvun ennustetaan päihittävän tulevina vuosina Tampereen kasvuvauhdin. Syitä tälle ovat muun muassa teollisuuden ja talouden vahva kehitys sekä Turun nousu merkittäväksi matkailu- ja Kirjoittaja Kaisa Leiwo toimii ravintolakaupungiksi. TuTurun kauppakamarin toimirun kulttuuri- ja vapaatusjohtajana. Leiwo on aikaiajan tarjonta ovat hyvin semmin työskennellyt muun kilpailukykyiset sekä valmuassa Isännöintiliitossa, takunnallisesti että kanKiinteistöliitossa ja Turun sainvälisesti. Turun saakauppakorkeakoulussa. vutettavuus niin yritysten ja työntekijöiden kuin matkailijoidenkin näkökulmasta edellyttää hyvää huolenpitoa ja investointeja kaikkiin väylämuotoihin – teihin, raiteisiin, lentoreitteihin ja merenkulkuun.

TURUN KAUPPAKAMARISSA TEHDÄÄN TYÖTÄ KOKO VARSINAIS-SUOMEN VÄYLIEN JA LIIKENNEINFRAN KEHITTÄMISEKSI. Tällä hetkellä työn keskiössä ovat erityisesti seuraavat hankkeet: 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Nopea junayhteys eli ns. tunnin juna Helsinkiin Turun ja Tampereen välisen tie- ja ratayhteyden kehittäminen (valtatie 9) Turun ja Porin välisen tieyhteyden kehittäminen (valtatie 8) Turun kehätien kehittäminen (E 18) Kirjalansalmen sillan uudistaminen ja Kaarinan läntisen ohikulkutien linjaus Turun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen

5


TAPAHTUMA

Poiminta tapahtumista

”Älä anna mielikuvituksesi rajoittaa maailmaa” JAANA MÄÄTTÄLÄ teksti LAURI LILJENBÄCK kuvat

Turun Seudun Ekonomit ry järjesti 7.11.2019 Turun kauppakorkeakoululla Future Camp -tapahtuman, jonka puhujana toimi futuristi ja Keynote Speaker (Vuoden puhuja 2017) Perttu Pölönen. Tapahtuma keräsi salin lähes täyteen. Tapahtumassa kuultiin myös paneelikeskustelu kolmen Turun Seudun Ekonomin kesken. Tapahtuman juonsi hallituksen jäsen Johanna Penttilä.

6 6 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018


Perttu Pölösen puheenvuoro sai panelistit (Lotta Siutla ja Ville Valkonen) pohtimaan ekonomeille tarpeellisia tulevaisuuden työelämätaitoja.

Pölösen työelämään liittyvien ajatusten mukaan ”Tulevaisuuden osalta ei kannata miettiä, mikä tulee muuttumaan. Kannattaa miettiä, mikä ei tule muuttumaan.” Meidän kannattaakin panostaa siihen, mitä me ihmisinä voimme tehdä eikä kilpailla niissä samoissa tehtävissä, joita tietokoneetkin voivat tehdä. Ihminen ei voi voittaa koneita esimerkiksi muistia tai voimaa vaativissa tehtävissä.

Kokonaisuutena Pölösen viesti on hyvin ihmisläheinen. Teknologia on työkalu ja neutraali väline. Se ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha, vaan käyttötarkoitus määrittää sen. Vaikka tulevaisuudesta ei voi puhua ilman teknologioita, tulee tavoitteena olla aina inhimillisyys ja sydämen sivistys. Tätä kuvaa myös Pölösen ajatus ”Maailmasta pitää tehdä parempi ja syvempi, ei vain tehokkaampi ja nopeampi.”

”MITÄ SELLAISTA

Paneelikeskustelussa Lotta SiutVIRHEITÄ EI KANNATA PELÄTÄ SINULLA ON, la, Katri Kronström ja Ville Valkonen Pölösen näkökulma tulevaisuuteen on MITÄ pohtivat, mihin kaikkeen ihmistä ja erihyvin optimistinen, jota kuvaa myös EN SAA tyisesti ekonomia tarvitaan tulevaihänen lauseensa ”Kun tulevaisuuINTERNETISTÄ?” suuden työelämässä, jossa tekoäly ja dessa mikään ei ole varmaa, on kaikrobotit hoitavat yhä suuremman osan ki mahdollista.” Vinkkinä siitä, mitä PERTTU PÖLÖNEN rutiinityöstä. Panelistit totesivat yksikannattaa opiskella tulevaisuudessa, mielisesti, että ekonomien osaamisella olivat taide ja filosofia. Ne kehittävät on tulevaisuudessakin arvoa. Ekonomikoulutus antaa hyvät ajattelua ja luovuutta, joilla voidaan ratkaista työelämäsongelmanratkaisu- ja kommunikointitaidot sekä laaja-alaisä tulevaisuuden monimutkaisia ongelmia. Keskeisiksi taisen näkemyksen talouselämästä ja sen mekanismeista. Padoiksi nousivat lisäksi yhteistyö, sivistys ja kommunikaatio. nelistit totesivat myös, että ekonomit ovat usein luovia, rohLisäksi Pölönen kannusti oppimaan epäonnistumisista, keita ja aloitteellisia – nämä kaikki ovat ominaisuuksia, joita ”Virheitä ei kannata pelätä, koska virheessä on informaakoneilla ei ole, ja joita KTM-koulutus tukee hienosti. tio, ja siitä voi aina oppia lisää.” Perttu Pölöseltä ilmestyi joulukuussa 2019 kirja ”Tulevaisuuden lukujärjestys”, jonka sisältöön hänen puheenvuoronsa rakentui.

TULEVAISUUDEN LUKUJÄRJESTYS

Tarinankerronta & kommunikaatio

Intohimot & luonne

Uteliaisuus & kokeilu

Pitkäjänteisyys & kärsivällisyys

Teknologiat & tulevaisuus

Myötätunto & rehellisyys

Etiikka & moraalinen rohkeus

Tulkinta & mediakriittisyys

Luovuus & improvisaatioa

Ongelmanratkaisu & sopeutumiskyky

Yrittäjyys & tiimityöskentely

Hyvinvointi & itsetuntemus

7


SYYSKOKOUS

Syyskokous teki päätöksiä yhdistyksen perustamisravintolassa

”SYYSKOKOUKSESSA VALITTIIN MYÖS NELJÄ UUTTA JÄSENTÄ YHDISTYKSEN HALLITUKSEEN.”

Turun Seudun Ekonomien sääntömääräinen syyskokous pidettiin 26. marraskuuta 2019 Ravintola Suomalaisella Pohjalla, jossa pidettiin yhdistyksemme perustamiskokous vuonna 1938. Läsnä oli parikymmentä yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Markku Monnonen ja sihteeriksi Hannele Haapamäki. Tero Kuusisto toimi kokouksen isäntänä viimeistä kertaa Turun Seudun Ekonomien puheenjohtajan roolissa. JAANA MÄÄTTÄLÄ teksti UNSPLASH.COM kuvituskuva

Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen johtokunnan esitys sääntömuutoksesta. Merkittävin muutos koski yhdistyksen tilintarkastajien määrää. Muut kokoukselle esitetyt muutokset olivat merkitykseltään vähäisiä ja niiden tarkoitus oli tuoda yhdistyksen säännöt nykypäivään. Hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan yhdistyksen toiminnan tarkistaa ja hyväksyy jatkossa yksi toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja aiemman kahden KHT- tai HTM-tutkinnon suorittaneen tilintarkastajan sijaan. Hyväksytyn sääntömuutoksen myötä yhdistyksen toiminnasta vastaa jatkossa hallitus aiemman johtokunnan sijaan. Syyskokouksessa valittiin myös neljä uutta jäsentä yhdistyksen hallitukseen: Heli Hookana, Marianne Suominen, Hanna Korhonen ja Jaana Määttälä. Kokouksen jälkeen Turun Seudun Ekonomeille esiteltiin Antero Palajan kertomana Suomalainen Pohja ry:n yhdistyksen ja nykyisen rakennuksen mielenkiintoista historiaa. ”Suomalaisella Pohjalla on kautta vuosikymmenten ollut keskeinen merkitys turkulaisuudessa ja suomenmielisyydessä”, kuvaili Palaja, joka on Turun Hovioikeuden presidentti ja yhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja. Lisäksi saimme nauttia ravintolan puolella maukkaasta iltapalasta. UUSI HALLITUS ALOITTI TOIMIKAUTENSA 1.1.2020 Hallituksen vaihtokokous pidettiin tammikuun 23. päivä Ravintola Kakolanruusussa. Illallisen merkeissä kiitettiin erovuorossa olleita Tero Kuusistoa, Hanna Pitkästä, Nina Anderssonia ja Marja Ansiota, sekä vuoden 2019 Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n eli TuKY ry:n puheenjohtajaa Sandra Saranpäätä. Lämpimät kiitokset heille kaikille työstä yhdistyksen eteen!

8

HELI HOOKANA, PUHEENJOHTAJA (2020-2022) Olen KTM vuosikurssilta 1988 Turun kauppakorkeakoulusta pääaineena laskentatoimi. Valmistuin kauppatieteiden tohtoriksi 1998. Työurani on kaksivaiheinen. Työskentelin Turun kauppakorkeakoulussa assistenttina, yliassistenttina ja edelleen professorina (ma.) vuoteen 2012 asti. Tämän jälkeen siirryin yksityiselle sektorille Talenom Oyj:n palvelukseen johtavaksi asiantuntijaksi. Työpäiväni täyttyvät nykyään erityyppisistä yritysjärjestelyjen ja -kauppojen toimeksiannoista sekä niihin liittyvästä verosuunnittelusta. Olen aktiivinen useissa yhdistyksissä. Turun Seudun Ekonomien luottamustehtävissä olen toiminut vuodesta 2016 alkaen johtokunnan jäsenenä, yrittäjyysvastaavana ja tapahtumatyöryhmän jäsenenä. Taustalla on myös kokemukset Suomen Ekonomien hallituksessa, koulutuspoliittisessa toimikunnassa ja KAUTE-säätiön hallituksen jäsenenä. Turun Seudun Ekonomien puheenjohtajan tehtäviin suhtaudun nöyrästi, mutta määrätietoisesti. Vahvistetaan yhdessä yhdistyksen toimintaa alueella, parannetaan näkyvyyttä ja kehitetään Ekonomiyhteisöä!


Kuva Nina Andersson

2020

HALLITUKSEN JÄSENET JA PUHE- JA LÄSNÄOLO-OIKEUDEN OMAAVAT JÄSENET 2020 Edessä vasemmalta: jäsenlehtivastaava Jaana Määttälä, talousvastaava Hanna Korhonen, varapuheenjohtaja, opiskelija- ja nuorekonomivastaava Lauri Liljenbäck ja tiedotusvastaava Anu Keltaniemi. Takana vasemmalta: Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilö Aku Lehojärvi, Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n eli TuKY ry:n vuoden 2020 puheenjohtaja Kalle Kahanpää, puheenjohtaja Heli Hookana, työ- ja uravastaava Johanna Penttilä ja jäsenvastaava Marianne Suominen. Kuvasta puuttuu tapahtumavastaava Nina Stenström-Iivarinen.

HANNA KORHONEN,

JAANA MÄÄTTÄLÄ,

MARIANNE SUOMINEN,

TALOUSVASTAAVA (2020-2022)

JÄSENLEHTIVASTAAVA, PÄÄTOIMITTAJA (2020−2022)

JÄSENVASTAAVA (2020-2022)

Olen aloittanut kauppatieteiden opinnot vuonna 2000 ollessani kahden alta kouluikäisen tyttären äiti. Kuuluin ensimmäisten avoimen linjan kautta sisälle päässeiden opiskelijoiden kiintiöön. Aiemmin opiskelin Tukholmassa mielenterveyshoitajaksi ja sen jälkeen lähdin vielä Italiaan opiskelemaan matkaoppaaksi. Siellä työskentelin Hassen matkojen paikallisoppaana. Nämä kokemukset ovat antaneet sekä hyvän kielitaidon että avartaneet maailmankatsomusta monella tavalla. Turun kauppakorkeakoulussa pääaineeni oli laskentatoimi, jonka lisäksi opiskelin KHT -tilintarkastajan opintokokonaisuuden, sivuaineeni oli yritysjuridiikka. Valmistuttuani aloitin yritysverotarkastajana Turun tullissa, josta siirryin kolmisen vuotta sitten Verohallintoon tarkastajaksi. Turun Seudun Ekonomeissa olen ollut mukana tapahtumatyöryhmässä jo viitisen vuotta. On turvallista ja motivoivaa jatkaa talousvastaavana kollegani Marjan jalanjäljissä ja jo ennestään tutuiksi tulleiden jäseniemme kanssa. Erityisesti vapaaehtoistoimen ollessa kyseessä, arvostan työskentelyä hyvässä hengessä.

Olen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä vuonna 2010 valmistunut, laskentatoimea pääaineena lukenut kauppatieteiden maisteri. Aikaisemmin olen opiskellut myös tradenomin tutkinnon johtamisen ja henkilöstöhallinnon pääaineesta syntymäpaikkakunnallani Raumalla. Parhaillaan olen myös Turun kauppakorkeakoulun jatko-opiskelija. Jatkuva opiskelu ja uteliaisuus ovat olleet vahvasti osana elämääni. Ekonomina olen työskennellyt luennoitsijana, tutkijana, koordinaattorina ja projektipäällikkönä erilaisissa hankkeissa kauppakorkeakoulun Porin yksikössä, turvallisuuskulttuuripäällikkönä ydinvoimalan rakennushankkeessa ja asiantuntijana pelastusalalla. Olen nyt mukana Turun Seudun Ekonomien hallituksessa toista kertaa. Edellisenä kautenani 2015−2017 toimin ensin vuoden TSE Sportin ja sitten 2 vuotta tapahtumatyöryhmän vetäjänä. Vapaaajallani toimin aktiivisesti myös urheilualan yhdistysten hallitusjäsenenä. Vapaaehtoistyö rikastuttaa elämää monella tavalla. Siksi suosittelen Turun Seudun Ekonomien toimintaan osallistumista kaikille!

Valmistuin Vaasan Kauppakorkeakoulusta ekonomiksi vuonna 1977. Olen työskennellyt koko urani Verohallinnossa, pääosin verotarkastuksessa. Olen tehnyt, kehittänyt ja johtanut verotarkastusta kolmessa alueellisessa verovirastossa sekä Konserniverokeskuksessa. Viimeiset 7 vuotta toimin Länsi-Suomen verotarkastusyksikön päällikkönä. Jäin eläkkeelle viime syksynä. Verohallinnossa kouluttauduin myös atk-verotarkastajaksi ja IT kuuluu harrastuksiini. Muut harrastukset liittyvät luontoon, käsitöihin sekä sotilaskotitoimintaan. Minulla on vahva ammattiyhdistystausta. Olen toiminut Suomen Verotarkastajat ry:n sihteerinä 12 vuotta ja yhdistyksen puheenjohtajana 7 vuotta. Puheenjohtaja-aikanani toimin myös kattojärjestömme Verovirkailijain Liiton varapuheenjohtajana ja olen ollut neuvottelemassa mm. valtion uudesta palkkausjärjestelmästä. Perheeseeni kuuluvat mies ja pääkaupunkiseudulla perheineen asuva poika. Odotan TSE:n hallituksessa mielenkiintoisia haasteita ja aktiivista yhteistyötä jäsenten hyväksi.

9


JÄSENKYSELY

Jäsenlehti ja uutiskirje tavoittavat Turun Seudun Ekonomit LAURA MATERO teksti

Turun Seudun Ekonomit teetti marraskuussa 2019 jäsentutkimuksen, jossa selvitettiin yhdistyksen toiminnan tunnettuutta, jäsenten näkemyksiä tapahtumista ja heidän mielipiteitään yhdistyksen jäsenlehdestä ja muusta viestinnästä. Jäsentutkimus toteutettiin opiskelijayhteistyönä ja osana Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelija Laura Materon Pro gradu -tutkielmaa. Tutkimukseen osallistui 242 henkilöä eli 10,1 prosenttia jäsenistä. Kysely kohdistettiin myös niille Turun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoille, joilla on KylteriPlus-jäsenyys. JÄSENLEHTI SUOSITUIN VIESTINTÄKANAVA Turun Seudun Ekonomien viestintäkanavista jäsenlehti on kaikista suosituin ja sitä lukee 94 prosenttia vastaajista. Lähes 80 prosenttia vastaajista lukee jäsenlehteä paperiversiona. Sähköistä jäsenlehteä lukevat eniten yli 60-vuotiaat. Jäsenet arvostavat jäsenlehden ulkoasussa sen selkeyttä, hyvää jäsentelyä sekä raikasta ja positiivista ilmettä. Jotkut vastaajat (3 %) toivoivat, että lehden kannen otsikot herättäisivät paremmin mielenkiintoa. Jäsenet toivovat, että lehdessä olisi enem-

5,8%

6,2%

9,5%

”JÄSENISTÖ HALUAA SAADA TIETOA TULEVISTA KOULUTUKSISTA JA TAPAHTUMISTA SEKÄ YHDISTYKSEN TARJOAMISTA JÄSENEDUISTA JA PALVELUISTA.” män tieteellisiä artikkeleita sekä lisää kirjoituksia paikallisten ekonomien tarinoista, yrityksistä ja talouselämän ilmiöistä.

LUEN JÄSENLEHTEÄ

Paperiversiona Molemmista kanavista

78,5%

10

Internetissä En lue jäsenlehteä

Jäsenlehden tavoin myös uutiskirjeen osalta arvostetaan sen selkeyttä sekä hyvää jäsentelyä. Lisäksi 9 prosenttia vastaajista mainitsi pitävän siitä, että otsikointi helpottaa uutiskirjeen lukemista. Vaikka 21,5 prosenttia kyselyn vastaajista pitää uutiskirjettä selkeänä, silti 11 prosenttia koki uutiskirjeen liian pitkänä, mikä tekee sen nopeasta silmäilystä vaikeaa. Yleisin syy lukea sekä jäsenlehteä että uutiskirjettä on se, että jäsenet haluavat saada tietoa yhdistyksen toiminnasta, kuten tulevista koulutuksista ja tapahtumista. Näin mainitsi lähes 80 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimmät syyt seurata molempia kanavia on halu saada tietoa yhdistyksen tarjoamista jäseneduista sekä palveluista, mistä ilmoitti olevan kiinnostunut noin 50 prosenttia vastaajista. Sosiaalisen median kanavat eivät ole yhtä suosittuja viestintämuotoja kuin perinteiset jäsenlehti ja uutiskirje. Yhdistyksen Facebook-sivua seuraa vain 15 prosenttia vastaajista ja LinkedIn-profiilin perustamista kannat-


242

64%

Kyselyyn vastanneita.

Joista aktiivisempia olivat naiset 64%.

LUEN UUTISKIRJETTÄ

9,9%

21,5%

11,6%

57%

En lue uutiskirjettä Joka kuukausi Joka toinen kuukausi Muutaman kerran vuodessa

taa 22 prosenttia vastaajista. Ikäluokka 46–60-vuotiaat seuraa yhdistyksen Facebook-sivua kaikista eniten. Vastaavasti, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä suurempi LinkedInprofiilin perustamisen kannatus on. TYÖNHAKUUN JA LAKINEUVONTAAN LIITTYVIÄ PALVELUITA KÄYTETÄÄN Kyselyssä selvitettiin myös Turun Seudun Ekonomien tietoisuutta erottaa paikallisyhdistyksen tarjoamat palvelut Suomen Ekonomien palveluis-

ta sekä Suomen Ekonomien tarjoamien jäsenpalveluiden käyttöä. Vain osa jäsenistä on hyödyntänyt Turun Seudun Ekonomien jäsenyyden mahdollistamia palveluita. Lähes 74 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei ole käyttänyt niitä. Suomen Ekonomien palveluista työnhakuun ja muuhun työelämään liittyvät palvelut ovat kaikista suosituimmat ja niitä on käyttänyt 14,5 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi käytetyimmät palvelut olivat lakineuvonta (12,4 %) ja palkkaneuvonta (11,6 %). Yhdistyksen tapahtumiin on osallistunut 61 prosenttia vastaajista ainakin kerran. Syiksi osallistumattomuuteen mainittiin ajan tai kiinnostuksen puute ja haluttomuus käydä tapahtumissa yksin. Ongelmaksi nousi myös se, että mielenkiintoiset tapahtumat täyttyvät liian nopeasti. Suosituimmat tapahtumat ovat koulutukset ja seminaarit, joihin on osallistunut 41 prosenttia vastaajista. Yritysvierailuihin ja kulttuuritapahtumiin on osallistunut

”SUOSITUIMMAT TAPAHTUMAT OVAT KOULUTUKSET JA SEMINAARIT, JOIHIN ON OSALLISTUNUT 41 PROSENTTIA VASTAAJISTA.”

noin 30 prosenttia vastaajista. Suosituimmat tapahtumatoiveet 6 prosentin kannatuksella ovat ne, joilla jäsenet pääsevät kehittämään itseään, kuten puhujatapahtumat, luennot ja koulutukset.

Jäsentutkimus toteutettiin opiskelijayhteistyönä ja osana Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelija Laura Materon Pro gradu -tutkielmaa.

KIITOS

>

KIITOS KAIKILLE OSALLISTUMISESTA

Turun Seudun Ekonomit kiittää jäseniä kyselyyn osallistumisesta. Tulokset huomioidaan uuden hallituskauden toiminnan suunnittelussa. Jäsentutkimukseen osallistuvien kesken arvottiin kaksi elämyslahjakorttia, arvoltaan 50 €. Voittajille on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti. Paljon onnea voittaneille! .

11


VÄITÖSKIRJA

Hyvä tilintarkastustapa toteutuu pienyrityksissä monitapaisesti TURUN YLIOPISTON TIEDOTE teksti RAUNO SATOPÄÄ kuva UNSPLASH.COM kuvituskuva

Suomen lainsäädännön mukaan tilintarkastuksessa tulee noudattaa hyvää tilintarkastustapaa. Rauno Satopään väitöskirja käsitteellistää ja jäsentelee pienyritysten hyvän tilintarkastustavan elementtejä ja tilintarkastuksessa käytettäviä tietoja ja taitoja.

Satopään tutkimuksessa esitetään kokonaisvaltainen Rauno Satopään tutkimuksessa selvisi, että tilintarkaspienyrityksen hyvän tilintarkastuksen viitekehys, joka petukset eivät käytännössä toteudu yhtenäisellä tavalla, rustuu tilintarkastuksen tapa- ja tietoulottuvuuksiin. vaan tilintarkastajien välillä on yksilöllisiä eroja toteuttaa hyvää tilintarkastustapaa. TILINTARKASTUS ”Haastateltujen tilintarkastajien TAPAULOTTUVUUDEN oli usein vaikea määrittää, miten ”TURUN YLIOPISTON NÄKÖKULMASTA juuri hänen käyttämänsä tarkasKAUPPAKORKEA”Hyvä tilintarkastustapa -käsite tusprosessi täytti hyvän tilintarKOULUSTA VÄITTELI sisältää kolmenlaisia elementtekastustavan vaatimukset. KäyVUONNA 2019 YHTEENSÄ jä: varmennuspalveluelementtejä, tännössä ammattiosaamisessa YHDEKSÄN TOHTORIA. eettisiä elementtejä ja hyväksyttäja tiedon soveltamisessa on eroAINOASTAAN SATOPÄÄN vyyselementtejä. Ne muodostavat ja: tilintarkastajat asennoituvat VÄITÖS OLI LASKENTAviitekehyksen tapaulottuvuuden”, varmennuspalvelujen laatuun ja TOIMEN JA RAHOITUKkuvailee Satopää. laajuuteen, tilintarkastusetiikan soveltamiseen ja tilintarkastusSEN ALAAN LIITTYVÄ. ” Varmennuspalveluun sisältyy yrinäytön riittävyyteen yksilöllisestyksen menneen ajan ja tulevaiti”, kuvailee Satopää. suutta koskevan taloudellisen informaation tarkastaminen. Tilintarkastajan tekninen ”Myös neuvonnassa voitiin havaita eroavaisuutta: haassuoritustapa arvioidaan tilintarkastussäädösten vaatatellut tilintarkastajat oli mahdollista tyypitellä toimintimusten mukaisesti. Eettiseen elementtiin sisältyy tatatavoiltaan joko asiakaskeskeisiksi eli konsultointiin panormien noudattaminen: rehellisyys, objektiivisuus, pyrkiviksi tai dokumentointikeskeisiksi eli pelkistettyyn ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitoveltarkastukseen pyrkiviksi.”

12


Tilintarkastajien välillä on yksilöllisiä eroja toteuttaa hyvää tilintarkastustapaa.” KTL Rauno Satopää

vollisuus, riippumattomuus sekä omatunto ja moraalinen vaisto. Tilintarkastajan työn hyväksyttävyys kontrolloidaan laadunvalvonnalla. Hyväksyttävyyselementit edellyttävät, ettei tarkastettuun aineistoon jää olennaista virheellisyyttä tai puutetta. Tilintarkastustavan hyvyys on arvioitava kaikilla kolmella edellä mainitulla elementillä ja työn tulee täyttää kaikki kyseiset kriteerit. TILINTARKASTUS TIETOULOTTUVUUDEN NÄKÖKULMASTA Hyvän tilintarkastustavan mukainen työ edellyttää monipuolista osaamista, tietoa ja taitoa. Niistä muodostuu viitekehyksen tietoulottuvuus. Oman kategoriansa muodostavat käsitteelliset tiedot, jotka perustuvat virallistietolähteisiin ja muihin kirjallisiin aineistoihin. Virallistietolähteisiin sisältyvät lakitekstit ja tilintarkastussuositukset. Muihin kirjallisiin aineistoihin sisältyvät muun muassa ammattijulkaisut ja kollegiaaliset ratkaisut. Tilintarkastajalla on ammattinsa valvojien asettama velvollisuus opiskella tilintarkastusta, kirjanpitoa ja verotusta eli käsitteellistä tietoa koko työuransa ajan. Toisen kategorian muodostaa hiljainen tieto. Siihen kuuluvat mentaalisten mallien ja tekemällä opittujen taitojen luokka. Mentaalisten mallien sovellustaso sisältää mielikuvat, intuitiot ja skeemarakenteet. Tekemällä opittuihin taitoihin sisältyvät tilinpäätöksen eli yrityksen taloudellisen tilanteen tulkinta sekä ammatillinen harkinta. Ammatillista harkintaa sovelletaan tilintarkastuksen erilaisten käytäntöjen ja menettelytapojen noudattamisessa. Satopään mukaan tilintarkastajan hiljainen tieto nousi esiin tutkimuksen empiriasta tyypillisimmin asiakkaan valinnan ja tilinpäätöksen osatekijöiden hahmottamisen alueilla. ”Tilintarkastajat pyrkivät hiljaisen tiedon ohjaamina muun muassa eroon epäilyttävistä tarkastuskohteistaan:” TUTKIMUS SUOSITTELEE KANSALLISTA STANDARDIA Tutkimustulosten mukaan tilintarkastusalan kansainvälisillä suosituksilla toteutettavaa normittamista lupaavampana vaihtoehtona pienten yritysten tilintarkastuk-

KTL Rauno Satopää väitteli Turun yliopistossa 20. joulukuuta 2019. Vastaväittäjinä toimivat professori Salme Näsi (Tampereen yliopisto) ja KTT Tapani Torpo. Kustoksena toimi professori Hannu Schadewitz (Turun yliopisto). Väitöksen alana on laskentatoimi ja rahoitus.

sissa nähtiin kansallinen standardi, jolla säädettäisiin tarkastuksen tavoitteet. Satopää korostaakin tutkimusaiheensa ajankohtaisuutta. ”Kansallinen suositus on mahdollista kohdistaa sellaiseen työhön, jota pienyrityksiä tarkastavat suomalaiset tilintarkastajat tekevät.” Pienyritystilintarkastuksen tulevaisuuden suuntaviivojen käsittely on ollut loppuvaiheessa työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä samoihin aikoihin Satopään valmistuneen väitöskirjan kanssa talvella 2019.”

VÄITÖSTILAISUUDET OVAT AVOIMIA Turun yliopiston tiedekunnat järjestävät vuosittain yhteensä noin 170 väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lisätietoja kauppakorkeakoulun tulevista väitöstilaisuuksista ja väitöskirjoista oheisesta qr-koodista.

LÖYDÄT VÄITÖKSEN TÄÄLTÄ Hyvän tilintarkastustavan käsitteellistäminen ja käytännön muotoutuminen: tutkimus pienyritysten tilintarkastuksesta

>

13


EKONOMILOUNAS

Disruptio – uhka vai mahdollisuus? MILLA WIRÉN teksti TEEMU NURMINEN kuva

Marraskuun ekonomilounaan vieraana Turun kellariravintolassa oli Milla Wirén (KTT, EMBA, HHJ), joka työskentelee tutkimuspäällikkönä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Disruptiolaboratoriossa. Lounaalla teemana oli disruptio, jonka tutkimuksesta pyysimme Wiréniltä lyhyttä kuvausta.

Disruptiota on ilmiönä tutkittu viime vuosituhannen loppupuolelta asti. Pääsääntöisesti tutkimus on lähtenyt tilanteesta, missä menestyneet yritykset, kuten Nokia tai Thomas Cook, ovat näennäisen yhtäkkiä menettäneet markkinaosuutensa, ja keskittynyt sen ymmärtämiseen, miksi näin kävi. Turun kauppakorkeakoulun Disruptiolaboratoriossa pyritään puolestaan ymmärtämään paremmin sitä, miten disruptio voi olla mahdollisuus, ei uhka – ja miten niihin pääsisi käsiksi jo etukäteen? DISRUPTION YLEINEN ANATOMIA Disruptio mielletään usein yllätykseksi, salamaksi kirkkaalta taivaalta. Mutta aivan kuten salamoinnissakin, yhtäkkisen näkyvän ilmiön taustalla on aina kehityskulkuja, jotka luovat sopivat olosuhteet yllätysten ilmenemiseksi. Yksi tapa jäljittää näitä kehityskulkuja perustuu ihmisen käyttäytymisen ja kehittyvän teknologian luomien mahdollisuuksien vuorovaikutuksen tarkasteluun. Isoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa kun on lähes aina kysymys yhtäältä siitä, että ihmiset alkavat toimia uudella tavalla, ja toisaalta siitä, että ihmisten käytössä on teknologiaa, joka sekä tekee mahdolliseksi toimia uudella tavalla että ohjaa toimintaa uuteen suuntaan. Sekä ihmisen käyttäytymisen että teknologian kehittymisen puolella ilmenee niin pieniä kuin suuria muutoksiakin. Teknologian puolella muutos ensimmäisestä iPhonesta nykyiseen iPhone-malliin on pieni. Sen sijaan vaikkapa alustatekno-

14

logian kehittyminen on iso muutos: isolle teknologiselle muutokselle leimallista on se, että kehittynyt teknologia ei rajaudu vain yhdeksi innovaatioksi, vaan toimii pohjana monille uusille mahdollisuuksille. Ihmisen käyttäytymisen iso muutos pohjautuu puolestaan aina perusoletusten ja asenteiden muuttumiseen. Iso teknologinen muutos ja iso sosiaalinen muutos kietoutuvat yhteen. Alustateknologian kehittyminen ja hyödyntäminen vaatii sitä, että ihmiset ovat muuttaneet oletuksiaan siitä, miten tilataan taksi (Über), mistä etsitään lomalle yösijaa (AirBnB), millä tavoin kulutetaan elokuvia (Netflix). Toisaalta ihmisten oletusten muuttuminen vaatii sitä, että olemassa oleville toimintamalleille on olemassa houkuttelevampia vaihtoehtoja – teknologian tulee olla olemassa riittävällä tasolla. Disruptiosalama syntyy siitä, että sekä ihmisen käyttäytymisen että teknologian kehittymisen puolen kehityskulut ovat sellaisessa vaiheessa, että kun markkinoille tuodaan uusi tuote tai palvelu, se laukaisee kehityskulkujen entistä voimakkaamman, jopa eksponentiaalisen vahvistumisen. Uuden tarjooman luonne tai laatu ovat vähemmän merkittäviä, kuin sen kyky hyödyntää ja vahvistaa jo meneillään olevaa muutosta. YRITYKSEN DISRUPTIOVALMIUDET Netflix ja AirBnB ovat hyödyntäneet sekä olemassa olevaa teknologiaa että ymmärrystään siitä, mihin suuntaan ihmisten käyttäytyminen on muuttumassa: ne eivät luoneet itse hyödyntämänsä teknologian pohjaa tai yksin muokanneet käyttäytymistä, vaan toivat markkinoille ratkaisuja, jotka vahvistivat meneillään olevia muutoksia. Sen sijaan Blockbusters ja Thomas Cook eivät tunnistaneet meneillään olevia isoja sosioteknologisia kehityskulkuja, vaan näkivät vain ympäristönsä menneisyyttä muistuttavan nykyhetken.


Poiminta tapahtumista

Disruptiosalama syntyy siitä, että sekä ihmisen käyttäytymisen että teknologian kehittymisen puolen kehityskulut ovat sellaisessa vaiheessa, että kun markkinoille tuodaan uusi tuote tai palvelu, se laukaisee kehityskulkujen entistä voimakkaamman, jopa eksponentiaalisen vahvistumisen.”

Nämä valinnat kertovat yritykselle elintärkeästä suhtautumisesta muutokseen. Ensimmäinen askel disruptiovalmiuteen on ymmärtää, että muutos ei ole poikkeus, vaan pysyvä olotila. Toinen askel on looginen johtopäätös: jos kaikki muuttuu jatkuvasti, huominen ei ole samankaltainen kuin eilinen. Sen vuoksi strategiat, jotka perustuvat eilisen faktoihin, eivät voi pitää paikkaansa. Strategiat, jotka perustuvat tulevaisuuden ennakointiin voivat pitää paikkansa, jos käytössä on hyvä kristallipallo. Näiden sijaan järkevimmät strategiat perustuvat joko yrityksen kykyyn reagoida nopeasti mihin muutoksiin tahansa (adaptiivinen strategia) tai yrityksen kykyyn muokata omia markkinoitaan haluamakseen (transformatiivinen strategia). Kolmas askel onkin rehellistä itseanalyysia vaativa valinta: tuleeko meidän kehittää joustavuuttamme ja reaktiokykyämme, vai onko meillä kykyä muokata omaa toimintaympäristöämme? Disruptiolaboratoriossa pohditaan yritysten kanssa näiden strategioiden vaatimia kykyjä: tärkeimpiä ovat luovuus, digitalisaation kokonaisvaltainen ymmärtäminen, sekä ihmisen käytöksen ja sen muutoksen hahmottaminen.

15


OLUTSEURA

25 vuotta oluen perässä Euroopassa KIMMO PALONEN teksti ja kuvat

Turun Ekonoomisen Olutseuran perustamisesta tulee 30. maaliskuuta kuluneeksi jo 25 vuotta. Seura on vain kolme kuukautta nuorempi kuin EU-Suomi. EU:lla olikin oma osuutensa seuran syntyyn, nimittäin kaksi edeltävää tapahtumaa vaikutti merkittävästi siihen. Keväällä 1992 järjestimme Turun Seudun Ekonomeille (TSE) matkan Tallinnaan, jossa elettiin mielenkiintoista vaihetta. Maa oli juuri palauttanut itsenäisyytensä, mutta siellä oli venäläinen sotaväki. Oma valuutta krooni oli päätetty ottaa käyttöön tulevana kesänä, mutta rupla oli vielä käytössä. Markoilla saimme ison määrän ruplia, mutta toisaalta niillä ei saanut mitään. Matka oli kuitenkin niin onnistunut, että ajatus tarkemmasta tutustumisesta ”uusiin” valtioihin jäi kytemään mieliimme. Syksyllä 1994, kun Suomi oli juuri päättänyt integroitua Eurooppaan, järjestimme TSE:lle tilaisuuden aiheesta yhdentyvä Eurooppa ravintolassa Old Bank. Paikan huomioiden otimme toiseksi aiheeksi oluen. Muita sytykkeitä ei sitten tarvittukaan, ja Turun Ekonoominen Olutseura näki päivän valon vuonna 1995.

OLUTSEURAN MATKASSA PAIKKOIHIN, JONNE EI MUUTEN SATTUISI MENEMÄÄN Jäseneksi ovat automaattisesti oikeutettuja kaikki TSE:n jäsenet ja heidän seuralaisensa. Postituslistalle voidaan ottaa mukana olleiden lisäksi myös muut ekonomit ja muun tutkinnon suorittaneet yrittäjät, ammattilaiset ja asiantuntijat, kuitenkin aina jonkun jo listalla olevan suosituksesta. Perusjoukko on edelleen vankasti Turun Seudun Ekonomeja Olutseuramme on edelleen myös tukevasti turkulainen. Tosin meillä on pienet aktiivisolut Porissa, Helsingissä, Vaasassa ja Oulussa. Lisäksi on etäsolut Tallinnassa, Tartossa ja Hiidenmaalla.

Hurtownia Tours eli Turun Ekonoomisen Olutseuran ”matkatoimisto” järjestää matkoja, joita ei muuten tulisi mieleenkään tehdä. Kuvassa ollaan Saksassa.

16


Vuodelle 2020 suunnittelemme maaliskuussa tilaisuutta vuosijuhlan merkeissä ja syksyyn olisi suunnitteilla matka Tanskaan. Seuraa jäsenlehteä ja uutiskirjettä. Baijerin Alppien matkalla vaellettiin yli kilometrin korkeudessa.

Ekonoomisuus on laajentunut alun ekonomisidonnaisuudesta eri alojen ammattilaisiin ja yrittäjiin. Ja se olut; olut on edelleen kantava voima, mutta muitakin juomia suvaitaan. Ja alkoholiton vaihtoehto on tietysti aina läsnä. Oluen juonnissa meillä on vallalla ”less is more” -ajattelu. Tai Suomeksi paremminkin ”vähemmän mutta parempaa”! Neljännesvuosisataan mahtuu monenlaista toimintaa. Seura on kokoontunut Turussa aluksi kuukausittain ja nykyisin enää pari kertaa vuodessa. Pääosa toiminnasta on ollut mielenkiintoisten matkojen teko, teemalla tänne et muuten sattuisi menemään. Olimme niitä ensimmäisiä suomalaisia, jotka heti 90-luvulla kiersimme Viroa ja Latviaa. Matkoja olemmekin tähän päivään mennessä tehneet jo 60 ympäri Eurooppaa, joka vuosi vähintään yhden. Olutseuraan ei kuulu ainoastaan miehiä. Päinvastoin enemmistö on ollut aviopareja ja ilman puolisoa matkaavissa on aina ollut enemmän naisia. Yhteensä matkaajia lienee ollut noin 2000 ja eri henkilöitä noin 300. NÄHTY 17 MAATA JA KAIKKEA VIINITILOISTA OOPPERAAN Vuosien varrella olemme käyneet linnoissa, kirkoissa, luostareissa, museoissa ja muilla merkittävillä paikoilla. Olemme vierailleet 17 Euroopan maassa ja tutustuneet kaikissa maan kulttuuriin, talouteen, historiaan ja nykypäivään. Olut on siinä mielessä ollut mukana, että melkein kaikissa maissa olemme vierailleet ainakin yhdessä panimossa. Varsinaisia olutmatkoja voidaan sanoa olTässä olutmatkalla Toscanassa.

leen retket Saksaan, Tsekkiin ja Belgiaan. Viinimatkoiksi taas voidaan kutsua Ranskan, Italian ja Unkarin matkoja, joissa kaikissa vierailtiin useilla viinitiloilla. Irlannin ja Skotlannin retkiä pitänee kutsua viskimatkoiksi. Kummassakin Oktoberkolmikko. Kuvassa vierailimme viskitis- vasemmalta Hannu Oivanen, laamossa, tosin myös Kimmo Palonen, Juha Vasanen, panimossa. Kulttuuri- olutseuran perustajia ja kantavia matkoja olemme teh- voimia. neet yhteensä parikymmentä, Tallinnaan, Tarttoon ja Riikaan, ohjelmassa oopperaa, operettia, balettia ja musikaaleja. Jo vuoden 1992 matkalla kävimme oopperassa Estoniateatterissa, ja sitä perinnettä olemme jatkaneet yhtäjaksoisesti joulun tienoilla. Vain kerran olemme matkanneet kotimaassa, silloinkin Ahvenanmaalla. Kokousten lisäksi toimintamme sisältää saunailtoja ja erilaisia testejä, on mm. testattu jouluoluet, kinkkuviinit, grillimakkarat ja sinapit. Viimeksi vuonna 2019 matkustimme keväällä Ranskan Provenceen ja Nizzaan sekä joulun alla Tallinnaan nauttimaan oopperasta La Traviata ja musikaalista Viulunsoittaja katolla. Tänä vuonna huhtikuussa on edessä 10 päivän bussikiertomatka Puolaan. Puolan matkalle mahtuisi vielä muutama henkilö mukaan. Tervetuloa mukaan iloiseen toimintaan!

>

LISÄTIEDOT Olutseurasta ja tulevasta Puolan matkasta sekä liittymiset kiinnostuneille kimmo@paloset.net

17


TAPAHTUMAT

VIERAILU: VINCIT OYJ

Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.ekonomit.fi/tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Pakottavan syyn kohdalla voi ilmoittautumisen peruuttaa viimeiseen ilmoittautumispäivään saakka Suomen Ekonomien sivujen kautta. Mikäli joudut peruuttamaan ilmoittautumisen tämän ajankohdan jälkeen, lähetäthän viestiä tapahtumanjärjestäjälle (katso tapahtumailmoitus) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@turunseudunekonomit.fi. Voit myös ilmoittautua toimiston sähköpostiin, jos ilmoittautuminen järjestelmässä ei onnistu. TAPAHTUMIEN MAKSUT Maksullisten tapahtumien maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutustapauksissa osallistumismaksu palautetaan, mikäli peruutus on tapahtunut viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. JOS KIRJAUTUMINEN SUOMEN EKONOMIEN SIVUILLE EI ONNISTU Mikäli et ole aikaisemmin kirjautunut jäsensivuille tai olet unohtanut salasanasi, kirjaudu käyttäen Suomen Ekonomien jäsennumeroasi ja henkilötunnuksesi loppuosaa. Jäsennumerosi löydät mm. Ekonomi-lehden osoitetiedoista. Jos et pääse kirjautumaan Suomen Ekonomien sivuille, niin olethan yhteydessä Suomen Ekonomeihin (jasenrekisteri@ekonomit.fi) uuden salasanan saamiseksi.

WWW

18 18 I

www.ekonomit.fi/tapahtumat

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Turun Seudun Ekonomit järjestää ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ohjelmistoalan kiinnostavimpaan ja Suomen mittakaavassakin poikkeukselliseen teknologiayritykseen, Vincitiin. Vincit on kuuluisa rohkeasta viestinnästään, poikkeuksellisesta henkilöstöpolitiikastaan sekä tietysti hienosta yrittäjätarinastaan. Vai miltä kuulostavat yksilölähtöinen “Leadership as a service” -johtamismalli tai avoin palkkamalli, jossa mm. työntekijät saavat päättää toimitusjohtajan palkan. Vincit on useasti valittu Suomen ja kerran jopa Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Tulostakin aikanaan tyhjästä perustettu yhtiö teki viime tilikaudella 4,1 miljoonaa euroa ja liikevaihto oli 43,5 miljoonaa euroa. Tästä vierailusta ei kannata jäädä pois. 35 ensimmäistä mahtuu mukaan. Tule kuulemaan, mitä Vincitillä ajatellaan johtamisesta ja erilaisesta tavasta tehdä liiketoimintaa ja ohjelmistobisnestä. Tarjolla pientä purtavaa ja kahvia. Maksuton tapahtuma sekä jäsenille että aveceille, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista ti 11.2. mennessä. Helsinginkatu 15, 20500 Turku

VIERAILU: á la Elle TO 19.3. KLO 18.30–20

Toukokuussa vuonna 2019 aloitti Linnankatu 9-11:ssa toimintansa naisten vaatetusliike á la Elle. Perustajat ja omistajat Ella ja Matleena ovat innostuneita, ystävällisiä ja omistautuneita, ja heillä on alansa vankka asiantuntemus. Pääsemme tutustumaan tyylikkääseen ja kauniiseen liikkeeseen, jonka valikoima poikkeaa valtavirrasta. Hintataso ei ole edullisimmasta päästä, mutta valikoima onkin sitten laadukas ja yksilöllinen. Tilaisuudessa on muotinäytös sekä kuohuviinitarjoilu pienen suolaisen ja makean kera. Huulimeikkejä illan aikana tekee meikkaaja Sanna Koskela Stagecolor -sarjan upeilla väreillä, ja Optinäön Johanna Ja Jarkko esittelevät kevään silmä- ja aurinkolasiuutuuksia.

Kuva á la Elle

Tapahtumiin ilmoittautuminen

TO 13.2. KLO 17.30–19


Kuva Vesa Loikas

Kaikista illan aikana tehdyistä tilauksista ja ostoksista 15%:n alennus. Maksuton avec -tapahtuma. Mukaan mahtuu 80 henkilöä. Ilmoittautumiset viimeistään torstaina 12.3.

Kuvat Wellu Hämäläinen

Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme!”

Linnankatu 9-11, 20100 Turku

KUTSU

KEVÄTKOKOUS

TI 5.5. ALKAEN KLO 16.45–17.45

Turun Seudun Ekonomit järjestää uintitekniikkakurssin kylpylähotelli Caribian allasosastolla viitenä tiistai-iltana klo 16.45–17.45. Ensimmäinen aloituskerta on 5.5. ja seuraavat kerrat 12.5., 19.5., 26.5. ja 2.6. Kouluttajana toimii liikunnanohjaaja Sini Nurmi. Maksullinen avec-tapahtuma. Hinta 54 €/ henkilö. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Ilmoittautumiset ja maksut 14.4. mennessä. Kylpylähotelli Caribia, Kongressikuja 1, 20540 Turku

VIERAILU: FUNIKULAARI JA KAKOLAN PANIMO TI 19.5. KLO 18

Kakolan vanhassa suurkeittiössä toimii Turun tuorein naapurustopanimo Kako-

TURUN SEUDUN EKONOMIT WWW

TO 26.3. KLO 17.30–19.30

Tervetuloa Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen Vierailu- ja innovaatiokeskus Jokeen. Vierailukeskus Joki on kaikille avoin yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijavieraiden innostava kohtaamispaikka Turun Kupittaalla. Kevätkokous alkaa klo 17.30 Vierailukeskus Joen Cave-teatterissa. Kokouksen jälkeen pääsemme tutustumaan Vierailukeskuksen muuntuviin tiloihin. Kokoukseen osallistuvat voivat tehdä tilavarauksen tai kumppanuuspakettivarauksen Vierailukeskus Jokeen 20 %:n alennuksella kokousiltana tai sitä seuraavina päivinä. Tiloista ja kumppanuuspaketeista löytyy lisätietoa Vierailu- ja innovaatiokeskuksen verkkosivuilta (vierailukeskusjoki.fi). Kokouksessa on kahvitarjoilu. Ilmoitathan mahdolliset ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa! Lemminkäisenkatu 12b, 20520 Turku

la Brewing Company. Kolmen kaveruksen perustama Kakola Brewing Company aloitti toimintansa vankilan vanhassa suurkeittiössä tammikuussa 2018 ja sai ensimmäiset tuotteensa markkinoille huhtikuussa 2018. Vierailun aikana tutustumme panimon toimintaan. Panimokierros on kestoltaan noin 1,5h ja sisältää toimintaan, tuotantoon ja tuotteisiin tutustumisen lisäksi 4 oluen maistiaisen.

Maksullinen avectapahtuma. Hinta 20 €/ henkilö. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 10.5. mennessä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

Puheenjohtaja

Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu (02) 469 0680 www.ekonomit.fi/tapahtumat toimisto@turunseudunekonomit.fi

Kuva Kakolan panimo

UINTITEKNIIKKAKURSSI

Graniittilinnankatu 2, 20100 Turku

Heli Hookana 050 5410 869

Tapahtumavastaava

Nina Stenström-Iivarinen 040 801 9964

19 Turun Seudun Ekonomit 2/2018

19 19 I 19


”Älä missaa näitä!”

MIELENSÄPAHOITTAJA MUSSIKAALI – Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun minusta mussikaalin teitte… TO 11.6. KLO 18

Juha Muje mielensäpahoittajana musiikkikomediassa. Nyt ollaan kulttuurin äärellä. Varmasti ennen kokematon esitys. Tule katsomaan, kun tästä kuitenkin puhutaan. Esitys on 60-vuotiaan Samppalinnan kesäteatterin juhlamusikaali.

1

Väliajalla kahvi/teetarjoilu ja makea leivos. Lippujen jako teatterin portilla 17.30-17.45. Tapahtuma on maksullinen avec-tapatuma, maks. 3 avecia/ jäsen. Hinta jäseniltä 35€ ja aveceilta 37€. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 20.5.2020.

TURUN SEUDUN EKONOMIT JÄSENLEHTI

3

Kuva Samppalinnan kesäteatteri

Samppalinnan kesäteatteri, Paavo Nurmen puistotie 3, Turku

2

JULKAISIJA Turun Seudun Ekonomit ry PÄÄTOIMITTAJA Jaana Määttälä ULKOASU www.kasma.fi KANNEN KUVA Teemu Nurminen PAINO Euraprint Oy, Eura LEHTI ILMESTYY neljä kertaa vuodessa. AINEISTO Lehden 2/2020 aineistopäivä 27.3.2020 JAKELU Lehti 1/2020 ilmestyy viikolla 6

KEVÄTKOKOUS – Upea tilaisuus tutustua kevätkokouksen ohella Vierailu- ja innovaatiokeskus Jokeen 26.3. VIERAILU: VINCIT OYJ – Ohjelmistoalan kiinnostava yritysvierailu 13.2. UINTITEKNIIKKAKURSSI – Suuren suosion saanut uintitekniikkakurssi tarjolla vielä kerran Turun Seudun Ekonomeille 15.5. alkaen.

Kehity, Virkisty, Verkostoidu.

Levikki 2 500 kpl, ISSN 1797-5964

20

f

Tykkää meistä myös Facebookissa!

WWW

turunseudunekonomit.fi

Profile for Marjatta  Postinen

TURUN SEUDUN EKONOMIEN JÄSENLEHTI 1/2020  

Jäsenlehti

TURUN SEUDUN EKONOMIEN JÄSENLEHTI 1/2020  

Jäsenlehti

Profile for tsery
Advertisement