Sámeeatnanlista Prográmma 2025
2 Jovna Ailo Sara Anti
Kárášjohka
Odd Markussen 1958, Kárášjohka
Sara Helene Gaup Hestnes
Leavdnja
Sámeeatnanalista cegge listtu dušše Ávjovári válgaguovllus.
Mii oaidnit dárbbu ođđa sámelistui vai álbmogis Ávjovári válgaguovllus leat válljenvejolašvuođat maid jienastit Sámedikke válggas.
MIN VUOĐĐOOAIDNU
Mii áigut bargat dasa ahte Ávjovárreregiovdna, mii lea váldo sámi ássanguovlu, galgá leat boahtteáiggis maid sámeservodaga váldoguovlu ja vuoibmeguovddáš, ja galgá leat árjjalaš ja einnosteaddji oassádalli ja sámegiela, sámi beroštumiid, ealáhusaid ja servodateallima eaktobiddji.
Min politihkálašvuođu vuolggasadji lea min oktasaš sámi kultuvra, árvvut ja vuođđooaidnu ja min historjjálaš gullevašvuohta Sápmái, ja lea vuođđoduvvon olmmošvuoigatvuođaide, sámi filosofijai ja luondduáddejupmái.
Min vuođđojurdda lea, ahte sámiin galgá leat iešheanalaš riekti birget ja ávkkástallat iežaset guovlluid sámiid riekteáddejumi ja premissaid vuođul, ja ahte ovttaárvosašvuohta ja seammadássásaš vuođđorievttit galget buot sápmelaččaid fátmmastit. Midjiide lea dehálaš, ahte buot sápmelaččat dásseduvvojit ja ahte sis leat seamma vuoigatvuođat ja suodji. Mii deattuhat ahte sápmelaččat, geat leat šaddan guođđit iežaset árbevirolaš guovlluid, eai leat eretcealkán iežaset vuoigatvuođaid.
Mii dáhttut sámiide iešmearrideami ja iešráđđenrievtti buot áššiin mat gusket midjiide. Álbmotrievtti mielde mis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái ja iešstivrejupmái áššiin mat gusket min siskkáldas ja báikkálaš áššiide, nugo min kulturárbái ja árbedihtui, gillii ja oahpahussii, dearvvašvuhtii, sámi ealáhusaide, eatnamiidda, čáziide ja servodatovdáneapmái ja mis lea riekti autonomiijaortnetruhtadeapmái álgoálbmotjulggaštusa mielde.
Mii dáhttut erenoamáš fuomášumi riektegažaldagaide suddjet sámi beroštumiid, sámeservodaga boahtteáiggi ja čáziid ja eatnamiid. Dáruiduhttin lea čuohcan garrasit, ja das leat leamaš ja leat ain stuora váikkuhusat sámiide ja sámi servodateallima ovdáneapmái. Stáhta ferte váldit ovddasvástádusa ja sihkkarastit ahte dáruiduhttin ja luonddu bilideapmi sámi geavahanguovlluin bisána, ja njulget dahkkun vealaheami, nu ahte sámi servodat sáhttá ovdánit sámi árvvuid ja premissaid vuođul.
SÁMI DEMOKRATIIJA JA SÁMEDIGGI
Sámediggi galgá leat alvvalaš álgoálbmot parlameanta ja árjjalaš eaktobiddji váikkuhit ráđđehusa nannet sámi servodaga boahtteáiggi.
Sámediggi galgá beassat doaimmahit iešmearrideami áššiin mat gusket sámi beroštumiide. Seammás berre maid Sámediggi iežas álbmoga vuoigatvuođaid fuolahit sin sávaldagaid vuođul. Sámediggi galgá leat rabas, fátmmasteaddji institušuvdna mii fátmmasta ja váldá mielde ea.ea. báikegottiid, organisašuvnnaid ja siiddaid mearrádusáid dahkat.
Sel áigu:
• Sámediggi ferte ođđasit šiehtadit Davviriikalaš konvenšuvnna oažžun dihtii stáh-
ta dohkkehit ON álgoálbmotjulggaštusa duohtandahkat iešmearrideami ja ahte sápmelaččat leat eanaoamasteaddjit. Sápmelaččat galget leat mielde šiehtadanlávdegottis.
• Dáhkidit ahte Sámediggi doarju riekteprosessaid sihkkarastit ja nannet sámi vuoigatvuođalaččaid riektevuođu
• Nannet Sámedikki vuoigatvuođaossodaga sámi jurddašan, riekteáddejumi, riekteárbevieruid,eallinvugiid, kulturárbbi, sámegiela ja identitehta gelbbolašvuođain
• Sámediggái fas oččodit ovdagottemodealla demokratiija fuolahit, vai opposišuvdna maid beassá aktiivvalaččat searvat hábmet beaivválaš sámepolitihka
• Rievdadit válgaortnega ja nannet váldoguovlluid áirraslogu vai leat álohii eanetlogus
• Rievdadit ja čavget eavttuid dasa geat besset sámi jienastuslohkui
• Dušše sámi listtut ja bellodagat galget sáhttit oassálastit Sámedikke válggain nannendihtii sámi demokratiija ja sámi iešmearrideami
• Rievdadit Sámelága mas lea iešmearrideapmi sámi guoskevaš áššiin
• Doarjut riekteproseassaid sihkkarastit sámi vuoigatvuođalaččaid riektevuođu
• Oažžut sisafievrriduvvot Friddja, ovdalgihtti dieđihuvvon miehtama/FPIC Sámeláhkii ja Norgga láhkaásahussii
• Čuovvolit Seanadan ja duohtavuođakommišuvnna raportta ja Sámedikke doaibmabidjomearrádusa, stáhta ferte finansieret doaibmabijuid ja stuoridit Sámedikki budšeahta
• Ávjovárreguovlu galgá leat Sámi vuoibmeguovddáš sihkkarastit sámegiela, kultuvrra, sámi ealáhusaid, innovašuvnna ja servodateallima boahtteáiggi
VUOIGATVUOĐAT
Mii eat leat luohpan dahje sirdán iežamet eatnamiid ja čáziid ja min vuoigatvuođaid Norgga stáhtii eatge earáide. Oamastit iežamet árbevirolaš eatnamiid, beassat geavahit ja ávkkástallat meahci, ja hálddašit eatnamiid ja čáziid iežamet dárbbuid ja premissaid vuođul ja suddjet luonddu sisabahkkemiid vuostá, lea dárbbašlaš vai sáhttit doalahit ja fievrridit sámi kulturárbbi, gielaid, sámi luonddugeavaheami ja meahcásteami, sámi ealáhusaid ja iežamet árbevirolaš riektevieruid ja riektejurddašeami.
Mii háliidat ahte láhkaortnegat leat hábmejuvvon ja heivehuvvon dohkkehit sámiid oamastan, geavahan ja hálddašanvuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide, mat leat ásahuvvon árbevieru ja áiggiid čađa geavaheami bokte, ja mat leat suodjaluvvon riikkaidgaskasaš láhkaortnegiid bokte.
Mis lea maid riekti ovddidit ja nannet min gielaid, min identitehta, min árvvuid, min filosofiija, vuoiŋŋalaš ja kultuvrralaš ovdanbuktimiid ja servodaga.
Sel áigu:
• Sihkkarastit ja bargat dasa ahte buot sámi ealáhusat, maiddái meahcásteapmi ja lotnolasealáhusat galget oažžut oktasaš lágalaš stáhtusa ja sihkkarastit árbevirolaš
ealáhusaide riekte ja resursavuođu
• Sihkkarastit sámiid áiggiid čađa geavahan, oamastan ja hálddašanrivttiid iežamet árbeeatnamiidda
• Beroškeahttá gos sápmelaččat orrot, de mii doalahat min vuoigatvuođaid
• Sápmelaččat galget ollásit beassat ovddidit ja hábmet oahppo ja dearvvasvuođainsitušuvnnaid ja media
• Ovttaskas sápmelaččat galget beassat geavahit eatnamiid ja čáziid iežaset dárbbuid vuođul
• Váldit ruovttoluotta, doalahit ja ovddidit min gielaid
• Doaimmahit min kultuvrra, eallinvuogi, luondduriggodagaid, ealáhusaid ja árbevieruid min eavttuid mielde
• Stáhtalaš ruhtadeapmi doalahit, ovddidit ja ásahit ođđa kulturinstitušuvnnaid
GIELLA
Sámegielat leat sámi kultuvrra, árbevirolaš máhtu, historjjá, ealáhusaid ja luonddugeavaheami deaŧalaš cakkit, ja leat oassin boahtteáiggi sámi servodaga hábmemis. Beaivválaš geavaheapmi ovddida ja seailluha gielaid, ja sirddaša árbevieruid ja árvvuid.
Sámediggi ferte ieš leat buorre ovdagovvan sámegielaid geavaheamis, ja sámegiella ferte leat Sámedikki váldogiella. Buot gulahallan ferte dáhpáhuvvat sámegillii, ja bargit, geat eai máhte sámegiela, fertejit oahppat giela.
Giella lea identitehta, máhtu, sisdoalu ja kultuvrra guoddi ja gaskkusteaddji.
Giellaovdáneamis ja lohkamis lea lagas oktavuohta. Lohkan lea ođđa máhtu háhkama čoavdda ja lea dehálaš aktiivvalaš servodatoassálastimii. Sámediggi ferte atnit lohkama deaŧalažžan sámi demokratiija boahttáigái, ja mánáid ja nuoraid vejolašvuođa ja áŋgiruššama aktiivvalaččat searvat sámi servodaga ovdánahttimii ja demokratiijai.
Sámediggeráđđi ferte váikkuhit ráđđehusa várret searra ruhtadeami almmuhit ja lasihit sámegielat girjjálašvuođahivvodoga, ja álggahit lohkankampánjja ovttasráđiid fágaolbmuiguin, studeanttaiguin, organisašuvnnaiguin ja eará berošteddjiiguin.
Sel áigu:
• Buohkat geat háliidit galget sáhttit oahppat sámegiela
• Buot DavviNorgga oahppit galget sáhtte válljet sámegiela ođđadárogiela sadjái
• Nannet ja oččodit ollásit finansierema giellaguovddážiiddá
• Sisafievrridit vuođđodoarjjaortnega/doaibmadoarjaga sámi lágádusaide nannen ja sihkkarastindihtii sámi čállingiela boahtteáiggi
• Oččodit almmuhuvvot eanet čáppa ja fágagirjjálašvuođa, digitálalaččat maid
• Álggahit lohkanloktenkámpanjja ja doaibmabijuid ovddidit sámi mánáid ja nuoraid lohkanmovtta ja lohkangálggaid
• Sámediggegirjerádju galgá leat rabas unnimusat ovtta eahkeda vahkus vai sámi girjjálašvuohta lea álbmogii olámuttus maŋŋá skuvla ja bargoáiggi
• Doarjut sámegieláittardeaddji sajáideami
• Oččodit sámegielat kulturskuvllaid ja ástoáiggeortnegiid mánáide ja nuoraide
• Doavttergrádadutkkosiid Sámi allakuvllas ferte čállit sámegilli sihkkarastit sámi akademalaš giela sajáideami, ovdáneami ja boahtteáiggi
• Viidáset ovdánahttit Sámi lohkanguovddáža nanosmahttit sámi mánáidgárddiid ja skuvllaid lohkanoahpahusa, ja ovddidit lohkanberoštumi ja lohkangelbbolašvuođa mánáid ja nuoraid gaskkas dutkama, oahpahusa ja geavdatovdáneami bokte
• Mánáidgárddit mat ožžot doarjaga Sámedikkis galget duođaštit sámegiellaovdáneami mánáid gaskkas
BAJÁSŠADDAN JA OAHPPU MÁNÁIDGÁRDDIS ALLASKUVLII/UNIVERSITEHTII
Sámi demokratiija ja sámi servodat lea áibbas sorjavaš das ahte mánát bajásgessojuvvojit ja láidestuvvojit sámi searvevuhtii ja jurddašanvuohkái, sámi árvvuid ja giela, kultuvrra ja servodateallima vuođul. Mánát leat min boahtteáigi ja bajásgeassin, oahppan ja hápmašuvvan galgá láidestit sin hábmet boahtteáiggi sámi servodaga. Sámi skuvllas ja mánáidgárddis galgá leat alla kvalitehta ja oahpahus nana giellamodeallaid bokte ja ođasmahttojuvvon oahpponeavvut galget leat fidnemis. Buot sámi mánáin ja nuorain, beroškeahttá ássanbáikkis, galgá leat individuála vuoigatvuohta oažžut oahppofálaldagaid sámegielas ja sámegillii. Sámi mánáidgárddiid vuođđun galgá leat sámi filosofiija ja árbevirolaš máhttu, ja sámi skuvllat galget vuođđuduvvot sámi bajásgeassimii ja árvvuide seailluhit ja ovddidit sámi gielaid, kultuvrra, servodateallima ja sámi demokratiija.
Sel áigu:
• Joatkit nuvttá mánáidgárdesajiiguin
• Rekrutteret eanet sámi mánáidgárdeoahpaheddjiid oččodit njealjebeaivásaš bargovahku (80%) 100% virggiin
• Buot mánát mánáidgárddiin galget oahppat sámi kultuvrra birra ja oahpásmuvvat sámegielain
• Nana oahpahusmállet mánáidgárddiin ja skuvllain
• Oččodit láhkaásahuvvon rievtti sámi oahpponeavvuide
• Ásahit ealáhusfriddjaortnega oassálastit vuođđeealáhusaid áigidatbarggus
• Oččodit láhkaásahuvvon rievtti hospiteret eará gielddain láhčit bajásgeassima boazodollui, meahcásteapmái, sámi ealáhusaide ja kulturvuđot ealáhusaide
• Oččodit láhkaásahuvvon rievtti nuvttá giellačoagganemiide oahppiide geain lea sámi gáiddusoahpahus ja sin fuolaheaddjiide
• Oahppit galget oažžot gáiddusoahpahusa ja giellačoagganemiid dan gielddas masa sin fuolaheaddjiin lea gullevašvuohta
• Buot oahppit DavviNorggas galget sáhttit válljet sámegiela ovdal ođđa dárogiela
• Sámegiella oahpahusfágan ferte dáhpáhuvvat dábálaš oahpahusdiimmuid siste
• Čađadit sámi nubbingielloktema nana giellaoahppanmodeallaid bokte
• Oččodit buorre gáiddusoahpahusakvalitehta ja láhkavuođđudanrievtti giellaleaira/deaivvadeamioassálastima mii gokča mánáid ja vánhenovddasteaddjiid olggosgoluid
• Oččodit lasihit eanet sámegiela nubbingiela oahpahustiimmaid
• Lasihit stipeanddaid oahppiide geain lea oahpahus sámegillii dahje sámegielas
• Rekruteret eanet fágaolbmuid mánáidgárdái ja skuvlii
o Olles bálká oahppu vuolde mánáidgárdeoahpaheddjiide ja oahpaheddjiide
o Golmmageardásaš gelbbolašvuohta (fága, giella ja kultuvra) galgá addit lassi bálkálasáhusa
o Movttiidahttit eanehiid váldit sámegiela bacheloroahppu oktan praktihkalaš pedagogalaš oahpuin/PPU olles bálkkáin oasseáigásaš oahpuin
• Ollislaččat ruhtaduvvon oahpponeavvolokten (seamma kvalitehta go dárogielat oahpponeavvuin) mas sámegiela vuosttašgiellan 1.7. dássi vuoruhuvvo
• Ovddidit sámi vuođđoealáhusaid ja meahcásteami válljenfágaidoahpaheami ja sierra linnjá joatkkaskuvladásis
• Buot rektorat fertejit čađahit lassioahppu álgoálbmogiid ja sámi giela ja historjjá birra, vai máhttet láhčit buoret sámegiela giellaoahpu ja čuovvolit Máhttoloktema
• Nannet sámi joatkkaskuvllaid
• Sámi allaskuvla ferte fállat eanet neahtta ja desentraliserejuvvon oahppofálaldagaid oažžun dihtii eanet sámegielat oahpaheddjiid
• Netsam /Fierpmádat sámi oahpaheddjiide galggašii šaddat oktasaš ovttasbargofierpmádat oahpaheddjiide Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámis
• Oččodit Netsam:i ollislaš ruhtadeami
• Sámi girjelágádusat galget vuoruhuvvot oahpponeavvuid ráhkadeamis
DEARVVASVUOĐA JA SOSIÁLAFÁLALDAGAT
Sámit galget ieža hálddašit dearvvasvuođapolitihka. Dearvvasvuođabargit fertejit oažžut lasi sámegiel ja kultuvramáhtu.
Sel áigu:
• Ođđodit ásahit sámi našuvnnalaš gelbbolašvuođaguovddáža boarrásiidda ja olbmuide geain lea demeansa
• Oččodit ásahit sámi kriisa ja inseastaguovddáža Kárášjohkii mas lea ambulántaossodat
• Oččodiit sámi mánáidáittardeaddji ja sámi boarrásiid ja buohcceáittardeaddji
• Sámi boarrásiin galgá leat láhkaásahuvvon vuoigatvuohta oažžut divššu mii lea heivehuvvon kultuvrralaš duogážii ja galget oažžut báikkálaš sámebiebmofálaldaga
• Sihkkarastit buot sámi boarrásiidda, maiddái institušuvdna ja ruovttubálvalus geavaheaddjiide, aktiivvalaš oassálastima sámi kultureallimii
• Ásahit kultuvrralaš heivehuvvon doaibmabijuid ja deaivvadanbáikkiid sámi boarrásiidda
• Sámi klinihkka ferte šaddat buotsámi álgoálbmotdearvvašvuođaguovddážin ja searra dearvvašvuođafitnodahkan gáiddus bálvalusaiguin
• Rekrutteret dearvvašvuođabargiid geain lea sámi giella ja kulturgelbbolašvuohta ea.ea. oččodit njealjebeaivásaš bargovahku (90%) 100% virggiin
• Golmmageardásaš gelbbolašvuohta (fága, giella ja kultuvra) galgá addit erenoamáš bálkálasáhusa
• Ovddidit ollislaš gárrenmirkogeavaheami fuolahuspolitihka sámiide
• Oččodit ásahit sámi kriminálafuolahusa
• Doarjut Sámi mánáidviesu ovdáneami nana sámi kulturgelbbolašvuođain
• Sámi kulturgaskkusteapmi ferte leat oassin dearvvašvuođaoahpahusas
• Doarjut ásahit sámi dearvvašvuođajoavkkuid buot regiuvnnaide
EALÁHUSAT
Ealáhusovdáneami vuođđu galgá lea guoddevaš luonddugeavaheapmi ja mo dan sirdit boahttevaš buolvvaide. Sámi árbevirolaš ealáhusaid ja meahcásteami ferte nannet ja sihkkarastit buriid vejolašvuođaid doalahit sámi kultuvrra ja gielaid ja luonddu ávkkástallan galgá dahkkot luondubadjelbáhcagiin. Sámi árbevirolas ealáhusain ja meahcásteamis ja duojis leat stuorra ođasteami ja ovddideami vejolašvuođat ja buorit doarjjaortnegat fertejit leat sajis joatkadoaimmaid várás. Sámi duodjeárbevieruid ferte atnit árvvus ja doarjut, ja duodjeresursaguovddážiid ferte doarjut ja ovdánanhttit seamma vuogi mielde go giellaguovddážiid, ja duodji galgá ovdanahttot sihke kultuvran ja ealáhussan. Seammás ferte maid doarjut ođđa ealáhusaid mat eai vahágahte min dálá ealáhusbirgejumi.
Sel áigu:
• Oččodit oktasaš ollislas sámi ealáhuslága mii suddje buot sámi ealáhusaid ja meahcásteami
• Oččodit ásahuvvot sámi innovašuvdna, ealáhushuksen ja ealáhusovdáneami gealboguovddáža
• Oččodit doarjjaortnega sámi fitnodatálggaheddjiide ja rekrutteret eanet fitnodatálggaheddjiid
• Oččodit sadjái vuoiggalaš boraspirehálddašeami suddjet min opmodaga meahcceelliid vuostá
• Ovddalgihtii lohpi luonddumeassamii mas leat negatiiva váikkuhusat sámi ealáhusaide ja kultuvrii ii galgga addojuvvojit
• Oččodit mohtorfievrolága heivehuvvot meahcásteapmái, sápmelaččaide ja ealáhusbargiide, ja unnimusmearretienas boares ásahuvvon máđii mielde vuodjit ii galgga gáibiduvvot
• Boarráset sámit berrejit beassat eret jahkásaš mohtorjohtolatfriddjavuođaohcamuša gáibádusas iežaset árbevirolaš geavahanguovlluide
• Oččodit ásáhuvvot duodjeguovddážiid seamma málle mielde go giellaguovddážiid
Meahcásteapmi, lotnolasealáhusat ja johkasámiid kultuvra
Sel áigu:
• Árbevirolaš resursahálddašeapmi ferte leat vuođđun meahcástanhálddašeamis ja meahcásteddjiid vuoigatvuođaid ferte nannet ja nationála njuolggadusat eai galgga sáhttit hehttet sámi meahcásteami ja meahccegeavaheami
• Sihkkarastit ahte sámiid bivdo ja guolástanárbevierut dohkkehuvvojit ollásit
• Ovdánahttit jávrebivddu ealáhussan ja ásahit jávrebivdui vuostáiváldinrusttega
• Álggahit lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma
• Oččodit riikka ja filkkageainnuid «5 kilomehter guolástansona» fas olgoriikalaččaide
• Sihkkarastit deanučáhcadahkii iešmearrideami ja oktasaš rájárastildeaddji hálddašeami ja oččodit sámi báikkálaš luossabivdohálddašeami
• Oččodit predáhtoriid eretváldima luossajogain sihkkarastit, suddjet ja seailluhit luossamáddodaga ja náli
• Deanučázadagas berre rahpat gáržžiduvvon luossabivdima sihkkarastit johkasámi kultuvrra
• Oččodit rievdadit Deanučázádaga guolástanhálddahusa láhkanjuolggadusa ja oažžut sadjái ovttaárvosašvuođa Kárášjoga ja Deanu gielddaid gaskkas
Boazodoallu
Sel áigu:
• Oččodit boazodoalulága rievdadit sápmelaččaid premissaid vuođul
• Boazodoallu ferte eanadoaluin dássiduvvot divvagiid luvvemis
• Boazodoallu lea dehálaš kulturguoddi mii ferte nannejuvvot ja ovddiduvvui
Guolásteapmi ja mearrasámiid kultuvra
Sel áigu:
• Oččodit guovllulaš guolleresursahálddašeami sihkkarastit sámiid váikkuheami ja
árvoloktema
• Riddoguolástanlávdegotti árvalusevttohusa ođđasit meannudit
• Guolleeriid/earrovuogádaga juohkit ođđasit ovdamunnin unnimus fanasjovkui
Eanadoallu
Sel áigu:
• Bargat dasa ahte eanadoallu oažžu erenoamáš doarjjaortnegii, nugo o.m.d. doaibmavisttiid oastit, ea.ea rekruteret nuoraid eanadollui
• Oččodit buoret heivehuvvon doarjjaortnegat sámi eanadollui ja sisafievrridit doarjaga eanadoallošiehtadussii
• Vuoruhit sámi eanadollui guohtuneatnamiid ja eanadoalluarálaid
• Oččodit doarjaga areálaid ođđasitgilvimii láhka oapmedáluid
• Ásahit sámi eanadoallodoarjjaortnega
AREÁLAT, LUONDU JA BIRAS
Mii áŋgiruššat seailluhit ja fievrridit luonddu boahttevaš buolvvaide. Mii háliidit sihkkarastit ahte mii nagodat čađahit árbevirolaš meahcástallama ja luondduriggodagaid reidet, ja ahte min máhttu ja resurssat leat vuođđun dasa mo luonddu galgá fuolahit. Báikkálaš sámi máhttu, gelbbolašvuohta ja našunála njuolggadusat fertejit dohkkehuvvot dásseárvosažžan sihkkarastin dihtii vuoiggalaš ja ceavzilis luondduriggodathálddašeami sámi guovlluin. Mii doarjut prošeavttaid mat eai hehtte sámiid eallinvuogi ja olmmošvuoigatvuođaid.
Servodaga badjelmeare geavaheapmi ja luonddu hálddašeapmi sáhttá uhkidit luondduvuođustusa ja sámi kultuvrra. Luonddu, birrasa ja areálaid, čázádagaid ja jogaid vuhtiiváldin ferte vuoruhit ovddabeallái industriijadoaimmaid, mat sáhttet vahágahttit luonddu máŋggabealatvuođa, šaddanbirrasiid ja ekovuogádagaid.
Mii vuosttaldat sámi árbevirolaš geavahanguovlluid ráfáidahttima ja suodjaleami. Min geavahanguovllut eai galgga suodjaluvvot sámi geavaheami vuostá dahje bissehit ja hehttet árbevirolaš meahcásteami ja báikkálaš sámid geavaheami.
Luondu suodjaluvvo buoremusat geavaheami bokte ja min čalmmustahttinsuorgi lea biras ja ruoná ealáhusat, mat leat vuođđuduvvon ođasmahtti resurssaide sihkkarastin dihtii sámi árbevieruid, ealáhusaid ja meahci vuoigatvuođaid.
Vai árbevirolaš ealáhusat nugo boazodoallu, eanadoallu, meahcásteapmi ja guolásteapmi eai duvdiluvvo eret, de ferte čuovvut «váruhusprinsihpa» riskalaš teknologalaš ja industriála doaimmaid árvvoštallamis.
Sel áigu:
• Suddjet min eatnamiid sisabáhkkemiid vuostá
• Bassi sámeguovllut eai galgga industriijaprošeavttaide geavahuvvot, muhto
suddjejuvvot sisabahkkemiid vuostá
• Suodjalusásaheamit fertejit dáhpáhuvvat guoskevaš sámi servodagaid gulahallamis ja miehtamiin.
• Bieggafápmohuksemat sámi guovlluin fertejit bissehuvvot ja ovdalis addojuvvon liseanssat fertejit gessojuvvot
• Seailluhit kultureatnamiid šibihiid meahcceguohtumiin
• Ruvkedoaimmat eai galgga ásahuvvot sámi guovlluide Sámedikki dohkkeheami haga
DÁIDDA JA KULTURGASKKUSTEAPMI
Dáidda, kultureallin ja valáštallan leat dehálaš oasit min identitehtas ja kultuvrras. Min historjjás leamas ja lea dáidaga ja kultuvrra polithkalaš dovddaheamit dehálaččat. Sámi valáštallan lea veahkkin nannemis sámi identitehta ja sihkarstimin deaivvadanbáikkiid ja nannosat oktasašvuođaid Sámis. Mii háliidat sámi servodaga mas lea sadji iešguđetlágan eallinoainnuide, oskufriddjavuhtii, dásseárvui ja ovttadássásaš vejolašvuođaide.
Sel áigu:
• Nannet sámi museaid ja viiddidit daid kapasitehta nu ahte eanet dávvirat sáhttet máhcahuvvot ruovttoluotta
• Doarjut dokumentašuvdnaguovddáža ásaheami Mázeáššis
• Doarjut ođđa museavistti ja dáiddamusea duohtandahkama Kárášjogas
• Eanet sámi kulturmuittuid ferte registreret ja suodjalit
• Bassi sámi kulturmuittut fertejit suodjaluvvot sisabahkkemiid vuostá
• Doarjut ja sihkkarastit sámi kultureallima ja sámi valáštallanjoavkkuid máŋggabealatvuođa
• Doarjut sámi evaláštallanservodagaid
• Čájehit gudnejahttima, dohkkeheami ja gierdavašvuođa oskkufriddjavuhtii ja iešguđetlágan sámi oskkuide ja vuoiŋŋalaš árvvuide
• Oččodit sámi girjjálašvuođa válljenvárelassáneami