Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi lähtevien ja saapuvien rakennus Suunnittelutehtävä Arkkitehtitoimisto ALA on suunnitellut kutsukilpailuvoiton perusteella Helsinki-Vantaan lentoaseman uuden sisäänkäyntirakennuksen, jonka kokonaispinta-ala on 42 000 m2. Lentoaseaseman vaihtoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet ja vanha Schengen-alueen lentojen porttiodotusalue (airside) jäänyt ahtaaksi. Ratkaisuna tähän saapuvien ja lähtevien matkustajien tilat (landside) on päätetty siirtää uuteen rakennukseen, jolloin porttiodotusalue pääsee laajenemaan vanhoihin lähtöaulatiloihin. Helsinki-Vantaan lentoaseman strategia on pitää vaihtomatkustajien reitit lyhyinä ja selkeinä, ja tämän muutosvaiheen jälkeen lentoasemalla onkin käytännössä vain yksi terminaali. Uusi laajennusosa jää aseman ainoaksi sisäänkäynniksi. Rakennuksen sijoituksessa on huomioitu laajennusmahdollisuudet ja tulevaisuuden muutokset. Lisäksi tehtävänä on ollut varmistaa lentoaseman normaali toiminta ja matkustajaliikenne myös rakentamisen aikana.
Toiminta Lentoasema on rakentunut 1960-luvulta alkaen vaiheittain laajeten, eikä kokonaisuus enää viime aikoina ole ollut selkeä käyttäjäkokemuksen näkökulmasta. Uuden sisäänkäyntirakennuksen myötä tilanne muuttuu kirkkaaksi: keskellä lentoasema-aluetta on tunnistettava sisäänkäyntirakennus, jossa on lähtöaula check-in-toimintoineen sekä saapuvien matkustajien palvelut. Uusi rakennus on samanaikaisesti myös matkakeskus, jossa kaikki matkustusmuodot laivoja lukuun ottamatta kohtaavat. Matkustajapolut niin junasta, busseilta, pysäköintilaitoksista kuin
2.
taksista turvatarkastuksen läpi porttiodotusalueelle ovat tasa-arvoisia ja mahdollisimman suoraviivaisia. Uuden rakennuksen liittyminen vanhaan terminaaliin 2 on johtanut perinteiseen ratkaisuun erottaa lähtevät ja saapuvat päävirrat eri kerroksiin. Lähtöaulan ja vanhan terminaalirakennuksen välissä on sininen, matalampi laatikkomainen rakennusosa. Sinne sijoittuvat ylemmälle tasolle turvatarkastuslinjasto ja alemmalle, saapuvien matkustajien tasolle matkatavara-aula sekä tullin tilat. Tämän sinisen laatikon läpi kulkiessaan lähtevä matkustaja siis muuttuu turvatarkastetuksi, ”puhtaaksi matkustajaksi”, ja saapuva matkustaja taas ”likaiseksi”. Sininen laatikko on tunnistettavissa jo kaukaa - vaikka ilmasta.
Tarina Arkkitehdit ovat vuosikymmeniä pyrkineet ilmaisemaan keveyttä ja lentämistä lentoasemahallien katoilla. Helsingissäkin vanhempien rakennusosien katot ovat tektonisia, kevyen oloisia ja lennokkaita. Uuden lähtöaulan katto leikittelee keveydellä, mutta poikkeuksellisesti myös raskaudella. Toiminnallisestikin perustellut pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke saavutetaan teräsrakenteilla. Rakenteet on kuitenkin piilotettu. Lähtöaulan katto on paksu. Rakenteiden lisäksi katto on syönyt sisäänsä ilmastointikonehuoneet. Katon paksuus on havaittavissa niin julkisivuissa kuin lähtöaulan keskellä kattoikkunan syvässä kauluksessa. Raskaan katon alapinta on kuitenkin plastisesti muotoiltu, ja se näyttää lentävän. Se uhmaa arkijärkeä kuten näky ilmaan nousevasta jumbojetistä.
Katon alapinta on suomalaista kuusta. Aaltoileva muoto rakentuu tasaisista, kaareviin muotoihin leikatuista puulevyistä. Levyjen reunat piirtävät korkeuskäyriä. Katto on siis kuin ylösalaisin roikkuva kolmiulotteinen kartta. Sen muodot johdattavat matkustajien katseet kohti matkan suuntaa, taivasta kiitoteiden päällä. Kaupungista päin lentoasemalle tullessaan matkustajan on jo taksin ikkunasta mahdollista havaita sininen turvatarkastusalue, joka liittää uuden rakennuksen vanhaan terminaaliin. Saapuva matkustaja puolestaan kohtaa tullin läpi maahan tullessaan ensimmäisenä siirtolohkareita ja vapaamuotoisen corten-istutuskaukalon elävine puineen ja pensaineen. Viheraihe pyrkii yhdistämään suomalaisen luonnon aasialaiseen puutarhaja bonsai-taiteeseen. Myös lähtevät matkustajat näkevät puut ja pensaat lähtöaulan lattian suuresta vinoneliön muotoisesta aukosta alas katsoessaan. Saapuvat matkustajat pääsevät taas näkemään aukosta yläpuolellaan lähtöaulan puisen katon sekä palan taivasta kattoikkunasta. Tässä hankkeessa pyrimme palauttamaan lentomatkailuun seikkailun ja romantiikan tunnelmaa. Lentoasema voi olla suurten tunteiden näyttämö, jossa itketään ja nauretaan. Hello and goodbye. Juho Grönholm, arkkitehti, SAFA Arkkitehtitoimisto ALA
3.
Teräsrakenne 2 | 2021
5
