Teräsrakenne-lehti 2-2024

Teräsrakenne 2 | 2024

ATLANT® -LIITTOPILARIT Peikon uudet ATLANT® ja ATLANT® Strong -pilarit mahdollistavat arkkitehtonisen vapauden sekä rakenteen tehokkaan optimoinnin. Ne ovat hoikempia kuin muut vastaavan kapasiteetin pilarit ja sopivat yhteen erilaisten palkki- ja laattatyyppien kanssa.

ATLANT®-pilareita yhdistämällä voit vähentää poikkileikkausten määrää eri kerroksissa ja kuormitusalueilla. Se on myös kustannustehokas runkoratkaisu, jossa valon ja avoimen tilan määrä on maksimoitu.

Katso lisätiedot: peikko.fi/atlant

Teräsrakenne 2 | 2024

Päätoimittajalta 2 Rakentamisen suhdannekäyrien suunta kohden kaakkoa Foorumi 2

Nyt haetaan edelläkävijyyden ja menestyksen strategiaa

Ajankohtaista

21 Ytimessä teräsrakenteiden paloturvallisuus

s. 9

39 Konepajojen ja suunnittelijoiden sujuva yhteistyö saa projektit onnistumaan 41 Vahva kansainvälinen organisaatio tuo uusia mahdollisuuksia teräspintojen suojaamiseen Arkkitehdeiltä ja suunnittelijoilta 4

Tutkimuskeskus ja toimisto tuovat ilmettä tehdasmiljööseen

9 Vehkalan kameleontti istuttaa oppilaitoksen ympäristöönsä 16 Uusi silta kruunaa Käyrälammen ulkoilureitin s. 16

33 Kivis tuo lähipalvelut joukkoliikenteen solmukohtaan

7

Toimitukselta Uusi tutkimuskeskus palvelee teräsrakentamisen tulevaisuutta

11 Varia Vehkala on teräksen käytön taidonnäyte 22 Vähähiilinen sinkki vauhdittaa terästuotteiden vihreää siirtymää 24 Pitkä elinkaari ja huoltovapaus keventävät hiilijalanjälkeä 27 Energiakaivojen asennus onnistuu nopeasti ja vaivattomasti 30 Korkealämpötilalaitos rakennetaan teräksen voimalla

s. 30

36 Mölnlyckelle mittava laajennus Mikkelissä 43 Teräsrunkoinen jakelukeskus rakennettiin talven aikana

Henkilö

45 Konkretian tajun omaava Ironman

s. 36

Kansi: SSAB:n Raahen uusi tutkimuskeskus ja toimisto Valokuva: Juho Turpeinen Julkaisija ja kustantaja Teräsrakenneyhdistys ry Eteläranta 10, 10. krs PL 381, 00131 Helsinki puh. 09 12 991 (vaihde) info@terasrakenneyhdistys.fi www.terasrakenneyhdistys.fi

Toimitus Päätoimittaja Timo Koivisto Teräsrakenneyhdistys ry

Ulkoasu ja taitto Tarja Lehtinen Hilda GS puh. 040 572 6895

Sisällöntuotanto Arto Rautio, Johanna Paasikangas LFC Group Oy puh. 050 5500 292 info@lfc.fi

Toimitusaineisto Teräsrakenneyhdistys ry info@terasrakenneyhdistys.fi

Lehden tilaukset Teräsrakenneyhdistys ry puh. 09 1299 297 info@terasrakenneyhdistys.fi irtonumero 15,00 € 1/1 vsk 49 € 4 numeroa/vuosi

lmoitukset Teräsrakenneyhdistys ry Timo Romppanen puh. 09 1299 513, 050 5115 688 info@terasrakenneyhdistys.fi

Kirjapaino PunaMusta Oy, 2024 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0782-0941 47. vuosikerta

Teräsrakenne 2 | 2024

1

Rakentamisen suhdannekäyrien suunta kohden kaakkoa

Nyt haetaan ”Standardit edistävät yritysten ja koko yhteiskunnan innovaatioita, kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä toimivat samalla työllisyyttä ja tuottavuutta lisäävinä tekijöinä. Kun Orpon hallituksen ohjelmaan saatiin kirjaus kansallisen standardointistrategian laatimisesta, meidän pitää nyt yhdessä miettiä, millaisia toimenpidekokonaisuuksia strategiaan pitää sisällyttää, jotta rakennamme Suomelle globaalia edelläkävijyyden ja menestymisen strategiaa”, toteaa satavuotista toimintaansa juhlivan SFS Suomen Standardit ry:n toimi-

T

ällä hetkellä ei käy kateeksi analyytikoita. Rakentajien toiveissa on että edes joku kertoisi positiivisia uutisia rakentamisen tulevaisuudesta. Aina kun joku ennustaa lievää kasvua niin välittömästi tämä torpataan jonkun toisen toimesta.

Yhteinen näkemys tuntuu kuitenkin olevan siitä että Suomen talous supistuu hieman myös kuluvana vuonna. Konkurssien ja työttömyyden lisääntyminen ovat selkeitä merkkejä tätä näkemystä tukemaan. Se tieto että joka viidennellä suomalaisella on joko suoraan tai välillisesti yhteys rakentamiseen korostaa luonnollisesti tuskaa.

Tilannetta arvioidaan samanlaiseksi kuin koronakriisin aikana, mutta ei kuitenkaan yhtä heikoksi kuin finanssikriisissä. ”Asuntorakentaminen sukeltaa koko vuoden - toimitiloissa elää vielä hiipuva toivo” analysoi tilannetta Rakennusteollisuus RT. Lisää kuitenkin myös että ”Asuminen putoaa enemmän kuin finanssikriisissä”. Meille teräsrakentajille ei asuntotuotannon tyrmäys kanveesiin juurikaan vaikuta. Vaikka haluaisimmekin niin asuintalojen pääasialliset rakennusmateriaalit ovat jotain muuta kuin terästä. Suomessa esimerkiksi teräsrunkoisten asuinkerrostalojen määrä rajoittuu muutamaan pilottitaloon vaikka maailmalla niitä rakennetaan paljonkin. Tässä olisi uusille sukupolville innovoitavaa riittämiin varsinkin kun vihreän teräksen saatavuus tulee paranemaan huomattavasti seuraavan vuosikymmenen aikana.

Teräksen käyttö Suomessa runkomateriaalina on jo vuosikymmeniä ollut noin viidennes kaikkien runkomateriaalien vertailussa. Teollisuus-, varasto-, logistiikka-, liike- ja toimitilarakennukset ovat

2

Teräsrakenne 2 | 2024

niitä, joissa teräksen osuus runkomateriaalina on huomattavasti suurempi. Toimitilojen kokonaismarkkinassa, joihin edellä mainitutkin kuuluvat on odotus markkinoiden elpymisestä ja potentiaalista. Julkisenja teollisen rakentamisen apu on toivottavaa. Isoja hankkeita on vireillä mutta myös paljon epävarmuutta niiden toteutumisessa. Julkisella puolella erityisesti palvelurakennukset kuten esimerkiksi sairaalat ovat olleet tervetullut lisä rakentajille. On harmi että työmarkkinoiden tilanne varjostaa koko ilmapiiriä ja se myös heikentää investointiherkkyyttä. Toivokaamme että korkojen luvattu lasku sekä reaalitulojen kasvu auttaa rakentajien kurimukseen.

Viitaten edelliseen pääkirjoitukseeni kansallisessa regulaatiossa eli uudessa Rakentamislaissa on tapahtunut kehitystä.

Lausuntokierroksen jälkeen poliittinen linjaus on muuttanut muutamia tärkeitä asioita. Niistä ehkä tärkeimpänä meidänkin työpöydillä ollut ilmastoselvitys sai lisäaikaa vuodella eli sitä vaaditaan vasta vuoden 2026 alusta. Pöydällä on kuitenkin paljon kirjainja numeroyhdistelmiä, joissa riittää puuhaa.

Tässä pari esimerkkiä niistä: c-PCR, CPR, LCA, CBAM, ESPR, EPBD, PEF, EPD, prEN, SReq… jne.

Suhdanteiden kaakkoon kääntyminen on aiheuttanut tuskaa myös Teräsrakenneyhdistykselle. Seuraavan pääkirjoituksen tulette lukemaan vasta joulukuussa ilmestyvästä lehdestä. Taloudellisista syistä olemme joutuneet peruuttamaan syyskuun lehden julkaisun.

Timo Koivisto päätoimittaja

tusjohtaja Helena Vänskä.

”

Standardit raamittavat monen yrityksen toimintakenttää, ja standardien sisältöön vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja tärkeää työtä. Standardit ovat keskeinen osa myös kiinteistö- ja rakennusalan yritysten toimintaa, esimerkiksi rakennustuoteasetus viittaa niihin monissa paikoin. Teräs- ja alumiinirakenteiden, joihin lukeutuvat mm. rakennusten kuormaa kantavat rakenteet, koneiden ja laitteiden tukirakenteet, sillat ja infrarakenteet, suunnittelu tehdään teräseurokoodistandardien mukaan, ja ne tulee toteuttaa EN 1090 -standardisarjan mukaan. Ei siis ole yhdentekevää, kuka standardeja laatii ja mitä niissä sanotaan. Teräsrakentajille tärkeät eurokoodit ovat parhaillaan uudistettavina – ensimmäiset toisen sukupolven osat on jo julkaistu ja loput julkaistaan vuoteen 2027 mennessä. Niin kutsutussa Enquirykommentoinnissa vielä olevien eurokoodien sisältöön on muuten vielä mahdollista vaikuttaa”, Helena Vänskä muistuttaa. ”Suomi on vuonna 2024 monella tapaa samantyylisessä tilanteessa kuin SFS:n perustamisen aikoihin 1924. Silloinkin yhteiskunta oli jakaantunut ja elinkeinot murroksessa - silloinhan maatalousyhteiskunta oli muuttumassa kaupunkimaisemmaksi teollisuusyhteiskunnaksi - ja tarvittiin toimia, joilla tuotteillamme voidaan pärjätä myös vientimarkkinoilla ja siten saada varoja maan ja sen kansalaisten hyvinvoinnin ­rakentamiseen”, Vänskä arvioi. ”Aloite standardointityön käynnistämiseen tuli konepajateollisuudelta. Mallia

edelläkävijyyden ja menestyksen strategiaa jen määrittäminen sekä rakennustuotteiden kiertotalousnäkökulmien painottaminen.

Esimerkiksi rakenteiden uudelleenkäyttö, jossa teräsrakentaminen on ollut todellinen edelläkävijä, on nyt pinnalla.”

Päätätkö itse vai otatko valmista

1.

Kuva 1: ”Standardisoinnin saralla tulevaisuus ­näyttää hyvältä, vaikka toimintaympäristömme o ­n muuttunut paljon viime vuosina. Kun standardointi nähdään vahvemmin strategisesti tärkeänä kilpailukyvyn vahvistajana, siitä on tullut jopa suurvaltakamppailun väline kriittisten teknologioiden näkökulmasta. Tässä tilanteessa oman standardointistrategiamme luonti on erittäin tärkeää”, tähdentää SFS Suomen Standardit ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

saatiin lännestä, jossa Iso-Britannia perusti ensimmäisenä oman standardointijärjestön 1901, Saksa 1917, Itävalta ja USA 1918 sekä Ranska, Ruotsi ja Norja 1920-luvulla ennen Suomea. Olimme Suomessa standardointityön aloittamisessa siis ihan kärkipäässä.

Ensimmäisiin standardeihimme kuuluivat ruuvien metriset kierteet ja Whitworthkierteet, joista saatiin standardit 1925, sekä A-, B-, ja C-sarjan paperikoot 1927. Toki jo ennen SFS:n perustamista oli sovittu kotimarkkinoiden tarpeisiin yhteisesti mm. tiilien ja kangaspakkojen mitoista.” ”Standardeilla haluttiin ja halutaan yhä rationalisoida toimintaa, löytää yhteensopivuutta ja yhteistä kaupan kieltä sekä edistää laatua ja turvallisuutta, auttaa pääsyä kansainvälisille markkinoille, helpottaa sopimusten tekoa sekä vähentää transaktiokustannuksia. Edut tulevat yrityksille ja yhteiskunnalle innovaatioiden, kestävän kasvun, kilpailukyvyn, työllisyyden ja tuottavuuden lisääntymisestä”, Vänskä tiivistää standardien merkityksen. ”Nyt rakentamisen ja teräsrakennealan kannalta erityisen ajankohtaisia ovat rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäl-

”Olemme olleet aktiivisesti mukana kansainvälisessä standardointityössä 1920-luvulta alkaen. Ennen toista maailmasotaa olimme perustamassa 1927 ISA-järjestöä.

Sen korvasi sotien jälkeen globaali ISO, jonka perustamiskokoukseen SFS myös osallistui 1946. Samaten SFS on ollut alusta pitäen mukana 1961 perustetussa eurooppalaisessa CEN:ssä. Vain sähkö- ja telepuoli eivät kuulu SFS:n toimialaan. Sähköpuolella on oma kansallinen järjestönsä SESKO ja telepuolella työ kuuluu Traficomille, vaikka standardoinnin raja-aidat näilläkin alueilla ovat koko ajan häilyvämpiä. Kun tänä päivänä SFS:n piirissä tapahtuva standardointi liittyy joko ISO:on tai CEN:iin, me ja SFS:n lukuun käytännön standardointityötä tekevät toimialayhteisöt olemme suomalaisille toimijoille väylä vaikuttaa eurooppalaisiin ja globaaleihin standardeihin.” ”Teräsrakentajien kannalta keskeisin osallistumis- ja vaikuttamisväylä on Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys MetSta. Mutta koska standardit ovat yhä useammin horisontaalisia kuten vaikkapa kestävän kehityksen, energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen pienentämisen vaatimukset eli koskettavat useampaa toimialayhteisöä, teräsrakennealan suunnittelu- ja toteutusorganisaatiot saavat ja niiden on hyväkin olla 1. mukana kaikissa työryhmissä, joissa tehdään toimialaan vaikuttavaa standardointityötä.” ”Vain olemalla mukana voit vaikuttaa ja saada edelläkävijyydestä itsellesi kilpailuetua. Ruotsissa tämä jo hallitaan. Siellä päätettiin kansallisesta standardointistrategiasta jo kymmenen vuotta sitten, ja panostettiin sen osana mm. terveysteknologiaan ja siihen liittyviin kansallisiin standardeihin.

Sen jälkeen Ruotsi on määrätietoisesti lisännyt vaikuttamista kansainvälisessä standardointijärjestössä ISOssa. Nyt useat ISOn terveysteknologiaan liittyvät standardit on laadittu ruotsalaisten kansallisten standardien pohjalta ruotsalaisten vahvasti vetäessä prosessia, mikä tietysti antaa ruotsalaisille yhtiöille mukavan edun muihin verrattuna. Meillä pitäisi pystyä samaan aloilla, joissa haluamme pärjätä”, Helena Vänskä tähdentää. ”Tiivistettynä toivon, että kaikkien kilpailukykyä edistävien tahojen ymmärrys standardointityöstä nousee kansallisen strategian myötä Suomessa niin, että standardointi nähdään esimerkiksi teräsrakennealalla osana toimijoiden omaa strategiatyötä.

Olennaista on, että ei jäädä sivustaseuraajaksi eikä pudota vain konkreettisen tason toimijaksi eli muiden tekemien standardi-

en toimeenpanijaksi. Toivon siis, että myös suomalainen metalliteollisuus ja teräsrakenneala jaksavat panostaa kunnolla näihin yhteisiin ’talkoisiin’ säilyttääkseen merkittävän roolinsa kansainvälisissä toiminnoissa. Vaikka teräsrakennealan kansainvälisen toiminnan osuus tuotannon kokonaisarvosta on nyt mukavan suuri, ei pidä tuudittautua asian nykytilaan eikä tyytyä siihen, missä nyt ollaan. Kuten satavuotissloganissammekin todetaan, varmista itsellesi mansikkapaikka olemalla vaikuttamassa omaan toimintaympäristöösi – standardoinnilla tietenkin”, Vänskä sanoo. ”Yksi osa kansallisen standardointityöhön liittyvän menestystarinan rakentamisessa on ymmärtää, että esimerkiksi myös kaupallisen alan ja taloustieteiden opiskelijoiden on tärkeä osata hahmottaa standardien rooli ja hyöty. Ruotsissa ajateltiin jo 2014, että standardit eivät ole vain insinöörien työkenttää. Yrityksissä kaikkien, myös ylimmän johdon, on tärkeä ymmärtää, että jos yritys haluaa pärjätä, standardit ovat yksi osa menestystä.”

Toimialayhteisöt tekevät päätyön Standardoinnin suomalaisena keskusjärjestönä toimiva SFS on delegoinut merkittävän osan standardoinnista toimialakohtaisille organisaatioille eli toimialayhteisöille.

MetSta on niistä yksi. SFS:n omalla vastuulla on muun muassa toimialarajat ylittäviä aihealueita. SFS myös vastaa kaikkien standardien julkaisusta ja myynnistä. ”Tulorahoituksessa standardien myynti, jossa muuten teräsrakentamiseen liittyvä SFS-EN 1090-2 on ollut vuosien 201823 aikana tilastojen mukaan selvästi eniten myynyt metalliteollisuuden tuotteemme, on meille tärkeää. Omaan toimintaympäristöömme tuo haasteita nyt kaksi uutta asiaa.

Toinen on globaali vaikuttaminen ja kasvava kilpailu muiden kuin perinteisten standardointiorganisaatioiden taholta, missä luodaan perinteistä standardointia nopeammin standardinomaisia dokumentteja. Tähän liittyen mietimme työkaluja oman standardointityömme vauhdittamiseksi. Toinen on USA:sta lähtöisin oleva ns. Malamud-case, jossa vaaditaan kaikkia lainsäädännössä ja määräyksissä viitattuja standardeja saatavaksi maksutta. Euroopan tuomioistuimen asiaa koskeva päätös on tuore ja sitä analysoidaan parhaillaan, mutta tilanne on vakava. Jos esimerkiksi kaikki standardit, joihin viitataan rakennustuoteasetuksessa, pitäisi olla saatavilla ilmaiseksi, kysymys kuuluu, mistä tulee raha standardointityöhön ja standardien tuotantoon. Ketäänhän ei voi vaatia tekemään työtä maksutta. Silloin viimeistään käynnistyvät neuvottelut EU:n tai valtionrahoituksen roolista standardoinnin rahoituksessa”, Vänskä toteaa. -ARa Kuva 1: Arto Rautio

Teräsrakenne 2 | 2024

3

1.

Tutkimuskeskus ja toimisto tuovat ilmettä tehdasmiljööseen

U

TKK:n eli SSAB:n Raahen terästehtaan uuden tutkimuskeskuksen ja tehtaan konttorin sijainti ja ulkonäkö kertovat, että kyseessä on tehtaalle tärkeä rakennus. Uusi ilmeikäs rakennus sijaitsee puretun konttorirakennuksen paikalla terästehtaan sisäänajokadun varrella.

Rakennuksen kokonaisala on 7836 m2 ja tilavuus 42930 m3. Kohde on ainutlaatuinen yhdistelmä kahdesta käyttötarkoitukseltaan erilaisesta rakennuksesta. Tutkimuskeskusosassa on tehtaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden analyysi- ja testaustilat.

Toimisto-osaan sijoittuvat työtilat noin sadalle toimistotyöntekijälle sekä kokous- ja vierailijatilat.

Yhdistämisellä on saavutettu synergiaetuja: vain yhdet henkilöstötilat sekä mahdollisuus tilasuhteen myöhempään muutokseen ilman lisärakentamista. Aineettomia synergiaetuja syntyy, kun erilaista työtä tekevien ihmisten kohtaamiset ja ajatusten vaihto tuottavat toimintaa parantavia ideoita.

Konstailematon hahmo ja ilmeikäs ulkoasu Rakennuksen muoto on funktionaalinen ja noudattaa toimintojen vaatimuksia; sen hahmo toisaalta sulautuu, toisaalta erottuu alueen muista rakennuksista. Materiaalit ja harmaata sekä ruosteen ruskeaa yhdistävä

4

Teräsrakenne 2 | 2024

väritys ovat tyypillistä alueelle. Ilmeeseen on saatu arvokkuutta COR-TEN -teräsosien avulla. Katusivun rei’itetyllä ja taustavalaistulla COR-TEN -kaseteilla verhoiltu ulkoporras rytmittää rakennusta ja korostaa pääsisäänkäyntiä.

Rakennuksen ulkoverhous on Green­ Coat -pintaista teräspelti-eriste -elementtiä. Rakennuksen itä- ja eteläsivulla liika lämpeneminen ja auringonvalo on eliminoitu erillisellä aurinkosuojaseinällä. Ilmeikkään suojaseinän runko-osat ovat COR-TEN­ -­terästä; väleissä on vaihtelevasti rei’itettyjä teräslevyjä. Myös kevyemmät aurinkosuojarakenteet on tehty samoista materiaaleista.

Muuntojoustavuus kulmakivi toimisto-osassa Toimisto-osan suunnittelun kulmakivi on tilojen muuntojoustavuus. Keskialueella on pysyviä tiloja, ulkokehällä toimistotyöalueita, jotka voidaan jakaa erikokoisiksi huoneiksi järjestelmäseinillä. Toimistotyöalue muodostuu talotekniikkamoduuleista, joihin ei ole tarpeen puuttua, kun tilamuutoksia tehdään.

Rakennuksen teräsrunko mahdollistaa muuntojoustavuuden vaatimat laajat avoimet alueet. Toimisto-osassa on siirtoseinien jakama kokoustilaryhmä, joka voidaan avata sadan hengen saliksi. Tutkimuskeskusosassa tuotetestaus- ja korjaushalleissa laajat, vapaat tilat ovat ehdoton edellytys toiminnalle.

Hyvä työympäristö lähtökohtana Kaikissa projektin vaiheissa on tavoitteena ollut terve rakennus ja terveellinen työympäristö. Sisäilmaongelmien syntymistä vältetään kattomuodoilla, kosteusantureilla ja hengittävillä tai irtoasennettavilla pintamateriaaleilla.

Tilojen hyvään ääneneristykseen ja akustiikkaan on panostettu. Teollisuusalueella olevan toimisto-osan ulkovaipan ääneneristys on tärkeää. Äänen siirtyminen rakennuksen sisällä on eliminoitu monin keinoin: tilojen sijoittelun, rakenteiden katkaisun sekä alakatto - järjestelmäseinä -kokonaisuuden että talotekniikan sijoituksen avulla. Toimiston sisäakustiikkaa on parannettu myös tekstiililaattalattian avulla.

Piha-alueiden turvallisuus on varmistettu erottamalla vierailijoiden, työntekijöiden ja näytetuonnin liikenne toisistaan.

Yhdistelmä toiminnallisuutta ja estetiikkaa Vaikka toiminnallisuus on oleellinen seikka työtiloissa, ei estetiikkaa ole unohdettu sisätiloissakaan.

Korkea vierasaula on tilava ja valoisa.

Katossa leijuu ”putkimetsä”, jonka siimeksessä ovat myös katon riippuvalaisimet. Seinäverhouksissa on käytetty perforoitua teräslevyä ja taustavalaistua tai luodinkestävää COR-TEN- levyä. Teräsrakenteille vastapai-

2.

Kuva 1: SSAB:n Raahen tehtaan uusi tutkimuskeskus- ja toimistorakennus toimii samalla hyvänä ­laadukkaan teräsrakentamisen ja rakentamiseen ­sopivien SSAB:n tuotteiden esimerkkikohteena.

3.

Kuva 2: SSAB:n Raahen uuden tutkimuskeskus-­ toimistorakennuksen sisätiloissa on panostettu ­esteettisesti miellyttävään ja työntekijöiden ­ toiveiden mukaiseen värimaailmaan. Hankkeessa ­ on ­hyödynnetty SSAB:n tuotteita monella tapaa.

Kuva 3: Tutkimuskeskuksen laboratorioautomaatiota voitiin tarkastella VALO-menetelmän virtuaalimallin avulla UKI Arkkitehtien tiloissa Oulussa.

noa luovat korkea sammalviherseinä sekä puupintaiset rimaelementit.

Työtiloissa on panostettu esteettisesti miellyttävään ja työntekijöiden toiveiden mukaiseen värimaailmaan.

Käyttäjien osallistaminen yksi osa prosessia Loppukäyttäjäryhmiä pidettiin ajan tasalla projektin etenemisestä monin keinoin.

Alkuvaiheessa toteutettiin käyttäjäkysely, jossa selvitettiin toiveita työympäristön suhteen sekä käsityksiä työnteon luonteesta tulevaisuudessa. Toteutussuunnitteluvaiheessa toimiston työryhmien sijoitus, sisustus ja värimaailman viimeistely on tehty käyttäjien kanssa yhteistyössä.

Tutkimuskeskusosan suunnittelun edel-

lytyksenä oli tiivis yhteistyö loppukäyttäjien kanssa. Spektraalilaboratorion työntekijät myös tutustuivat laboratorion uuteen robottiautomaatioon virtuaalisesti arkkitehtitoimiston VALO™-menetelmän 1:1 -mittakaavaisen 3D-mallin avulla.

tymään: uudella tutkimuskeskuksella SSAB varautuu fossiilittomaan teräksen valmistukseen.

Vaativa suunnitteluprosessi ja projektin merkitys

Kuvat 1-2: Juho Turpeinen Kuva 3: UKI Arkkitehdit Kuvat 4-6: AFRY Finland Oy

Claudia Antao ja Liisa Alaspää UKI Arkkitehdit Oy

Rakennuksen suunnitteluprosessi oli vaativa, jo moninaisten käyttötarkoitusten ja sijainnin, koon, pintojen, laitteiden, varusteiden, olosuhteiden ym. vaatimusten vaihtelevuuden takia. Lähtötiedon kerääminen edellytti rakennuttajalta ja käyttäjien edustajilta suurta ponnistusta, samoin kuin suunnittelijoilta tiedon omaksuminen.

Hanke liittyy teollisuuden vihreään siirTeräsrakenne 2 | 2024

5

4.

6.

5.

Kuva 4: Tutkimuskeskuksen spektraalilaboratorioon tulee putkipostia ja hyödykkeitä niitä varten rakennettua putkipostisiltaa pitkin. Putkipostisillan materiaalina on käytetty SSAB:n säänkestävää terästä.

Kuva 5: Yleiskuva putkipostisillasta ja uudesta UTKK-­ rakennuksesta Tekla-mallista nähtynä.

Kuva 6: Tutkimuskeskusosan sisätilat rakennesuunnittelijan Tekla-mallista nähtynä.

Rakennesuunnittelu

R

akennus on perustettu maanvaraisena pilarianturoiden varaan. Rungon rakennejärjestelmä koostuu teräsputkipilareista, liittopalkeista ja ontelolaatoista. Pilarilinjojen väliin on sijoitettu teräsputkiprofiileista valmistettuja diagonaalijäykisteitä, joilla vaakakuormat ohjataan perustuksille. Myös paikalla valettavat porraskuilut ja betonielementti väliseinät ovat osa jäykistysjärjestelmää. Rakennus on jaettu kahdella liikuntasaumalla kolmeen liikuntasaumalohkoon.

Rungon ja vaipan suunnittelussa on pyritty hyödyntämään tilaajan omia tuotteita, jolloin pilareiksi valikoituivat teräsputkipilarit. Pilareiden paloluokan (P1) mukainen palonkestovaatimus on toteutettu työmaalla valetuilla betonitäytöillä. Putkipilareiden sisään on asennettu konepajalla raudoitus.

Diagonaalijäykisteiden ja pitkien jännevälien hitsattujen palkkien palosuojaus on toteutettu palosuojamaalauksella.

Tutkimuskeskukseen on suunniteltu nosturirata, jossa operoi kaksi siltanosturia.

Tutkimuskeskuksen puolella on myös riippunostinpalkkeja ja pilareihin kiinnitettyjä puominostimien rakenteita. Osa tutkimuskeskuksen laitteista on erotettu muista rakenteista oman perustuksen varaan, jotta tärinäherkkien laitteiden toiminta ei häiriinny. Esimerkiksi vetokonelaitteen, jolla testataan koekappaleiden vetolujuutta, perustus on paalutettu kallioon porapaaluilla.

Tutkimuskeskuksen puolelle, talotekniikan pääreiteille, on suunniteltu runkopilareihin kiinnitettyjä teräsrakenteisia kannakeristikoita talotekniikan kannakointia varten.

Tutkimuskeskuksen spektraalilaborato-

6

Teräsrakenne 2 | 2024

rioon tulee putkipostia ja hyödykkeitä niitä varten rakennettua putkipostisiltaa pitkin.

Putkipostisillan materiaalina on käytetty SSAB:n säänkestävää terästä.

Putkipostisillan suunnittelussa haasteena oli siltareitin löytäminen tiiviisti rakennettuun tehdasympäristöön, jossa kulkee paljon tehtaan toiminnan kannalta kriittisiä kaapeleita ja putkia myös maan alla.

Maanalaisten hyödykkeiden sijainteja varmistettiin suunnitteluvaiheessa kaivamalla koekuoppia haasteellisimmiksi arvoituihin perustamispaikkoihin. Näin saatiin suunniteltua putkipostisillan jalkojen paikat prosessin ja tehdasliikenteen kannalta turvallisiin paikkoihin ilman että viereisen Terästien prosessiliikenne katkesi.

Rakennesuunnittelu toteutettiin pääsääntöisesti tietomallipohjaisesti. Kaikki konepajapiirustukset ja asennuspiirustukset on tehty Tekla Structuresilla ja esim. aurinkosuojaverhouksien rei’ityksistä tehtiin konepajatiedostot levyjen leikkaamista ja rei’ittämistä varten. AFRY:ltä tietomalleja tuli rakennesuunnittelun lisäksi myös sähkö-, LVI-, ja GEO-suunnittelusta.

Arkkitehdin ja esim. liittopalkkitoimittajan ja laitetoimittajien 3D-malleja hyödynnettiin suunnittelun yhteensovittamisessa.

3D-mallit vietiin yhteen koontimalliin, joka oli myös työmaan ja asiakkaan käytettävissä ja sitä päivitettiin viikoittain projektin edetessä.

Veli-Pekka Kivilahti Vastaava rakennesuunnittelija AFRY Finland Oy

UTKK Raahe Projektin johto ja rakennuttaminen • SSAB Europe Oy Suunnittelu • Arkkitehti- ja pääsuunnittelu UKI Arkkitehdit Oy • GEO, rakenne- ja LVISAsuunnittelu AFRY Finland Oy • Palotekninen suunnittelu Jensen Hughes • Akustiikkasuunnittelu A-Insinöörit Oy • Sisustussuunnittelu Kakadu Oy Urakoitsijat • Rakennus- ja pääurakka Nyab Finland Oy • LVIA- urakka Pohjanmaan Talotekniikka Oy • Sähköurakka Bilfinger Engineering and Maintenance Oy • Liittopalkit (materiaalitoimitus) Anstar Finland Oy • Teräsrakenneasennukset ja konepajatyöt Kalajoen Teollisuusrakenne Oy • Kuorirakenteet (materiaalitoimitus) Ruukki Construction Oy • Kuorirakenneasennukset Kalajoen Teollisuuseristys Oy • Laboratorion täysautomaatio Holger Hartmann Oy SSAB:n tuotteet hankkeessa: - Teräspaaluja laiteperustuksissa - Rakennuksen teräsrungon putkiprofiilit, hitsatut profiilit ja levyt - Putkisillan säänkestävästä teräksestä tehdyt putkiprofiilit ja levyt - Infon Ramor suojausteräkset - Julkisivun Ruukki COR-TEN sandwich-paneelit - Julkisivun ja väliseinien Ruukki GreenCoat sandwich-paneelit - Ruukki Liberta julkisivukasetit - Ruukki kantavat profiilipellit - Vierasaulan rei’itetyt ja akustoivat Ruukki Design profiilit - Metalliset alakatot SSAB:n teräksestä

Uusi tutkimuskeskus palvelee teräsrakentamisen tulevaisuutta 1.

Kuva 1: Julkisivu on Ruukin toimittama. Ulkoverhouksessa on GreenCoat -pintaista teräspelti-eriste -elementtiä. Rakennuksen itä- ja ­eteläsivulla liika lämpeneminen ja auringonvalo on eliminoitu erillisellä aurinkosuojaseinällä.

Ilmeikkään suojaseinän runko-osat ovat cor-tenterästä; väleissä on vaihtelevasti rei’itettyjä teräslevyjä. Myös kevyemmät aurinkosuojarakenteet on tehty samoista materiaaleista.

on myös huoltovapaa eikä asennusvaiheessa tarvittu esimerkiksi paikkamaalauksia.

Kaikkiaan uutta putkipostilinjaa on rakennettu projektissa tehtaalle noin kuusi kilometriä, hyödyntäen vanhoja putkisiltoja ja reittejä.”

Lahtinen arvioi kohteen olevan sekä rakennuksena että projektina poikkeuksellinen. “Laboratoriomaailma on oma kokonaisuutensa, jossa on erilaisia tiloja ja laitteita.

Tekniset vaatimukset ovat tiukat. Meillä on esimerkiksi varmennettu sähköt ja vedet sekä muut käyttöhyödykkeet, eli jos jokin katkeaa, varajärjestelmä otetaan käyttöön.”

SSAB on rakentanut Raaheen uuden uljaan tutkimuskeskuksen

Tehtaansa näköinen konttori

sekä tehtaan konttorin. Toteutuksessa on käytetty mahdolli-

Tärkeimpänä tavoitteena on ollut terveelliset ja turvalliset tilat. Ja kun rakennuttaja on teräsyhtiö, omien materiaalien käyttö on ollut selviö. “Niitä on käytetty laajasti niin julkisivuissa kuin sisätiloissakin. Pääajatus on ollut saada tehtaan näköiset tilat, eli Raahen tuotteita haluttiin tuoda hyvin esille.

Meillä käy täällä tehtaalla paljon kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita, joten haluamme myös esitellä rakennuksessa tuotteita, joita pystymme tekemään, Lahtinen toteaa.

Rakennus on teräsrunkoinen ja jonkin verran on käytetty myös teräspaaluja. Ulkoseinien perusosa on GreenCoat-pintaista PVP-elementtiä. Pintakerroksena on corten-kaksoisjulkisivua sekä cor-ten-pintaista sandwich-paneelia. Cor-ten-terästä on käytetty edustavasti muun muassa aurinkosuojarakenteissa, vierassisäänkäynnin ympäristön julkisivussa, putkipostisillassa sekä sisätiloissa. ”Cor-ten on Raahen tehtaan tuote, joten senkin vuoksi sitä on haluttu näkyvästi esille. Alakatoissa on myös maalipinnoitettua SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan teräslevyä”, Lahtinen sanoo.

Sisätiloissa teräsverhousosia on erityisesti vierasaulassa. Sen cor-ten- sekä GreenCoat -pinnoitetut reikälevyverhoukset eivät ole vain sisustuselementtejä, vaan ne parantavat myös tilan akustiikkaa. ”Aulan asiakaspalvelutilan edustassa on lisäksi luodinkestävää Ramor-suojausterästä ja lisäksi tilassa on käytetty perforoitua designprofiilia. Arkkitehti on halunnut tuoda esille myös putkituotantoamme, joten valaisimet muodostavat näyttävän putkiviidakon.”

Osa terästoimituksista tuli SSAB:ltä suoraan, osa tuli tytäryhtiö Ruukilta. “Meidän toimitukseemme kuului julkisivun verhous

simman paljon terästä ja ulkoasu toimii samalla yhtiön omien ­tuotteiden esittelynä.

M

odernilla tutkimuskeskuksella valmistaudutaan tulevaan fossiilittoman teräksen valmistukseen. Sekä raaka-aineet että lopputuotteet tutkitaan tutkimuskeskuksessa, jossa on tuotannon tarvitsemat analyysi- ja testaustoiminnot.

Samaan rakennuskokonaisuuteen toteutetussa toimisto-osassa on modernit ja muuntojoustavat työtilat noin sadalle toimistotyöntekijälle sekä edustavat kokous- ja vierailijatilat. Raahen tehtaalle rakennettiin tiloja kaikkiaan noin 8000 m2, josta tutkimuskeskuksen osuus on noin 5000 m2 ja ­toimiston 3000 m2.

Projektia kypsyteltiin huolella. “Valmisteluihin käytettiin kolmisen vuotta ja lopulta laitettiin kaksi projektia saman katon alle. Kyseessä on korvausinvestointi, sillä käytössä olleet laboratoriotilat olivat käyttöikänsä päässä ja vanha tehtaan konttori purettiin pois uusien tilojen tieltä. Vuoden 2022 kesäkuussa alkoi rakentaminen ja vuodenvaihteessa 2023-2024 rakennustyöt valmistuivat. Konttori on jo otettu käyttöön eli henkilöstö on muuttanut sinne. Tutkimuskeskus otetaan käyttöön vaiheittain ensi syksyyn mennessä”, kertoo SSAB:n projekti- ja rakennuspäällikkö Ville Lahtinen.

Yhdistämisellä on saavutettu synergiaetuja. Esimerkiksi henkilöstötiloja ei tarvinnut rakentaa kahteen kertaan ja tulevaisuudessa toimiston ja tutkimuskeskuksen tilasuhdetta voidaan tarvittaessa muuttaa.

Mikäli tarvitaan uusia analyysitiloja, lisärakentamista ei välttämättä tarvita. Etenkin toimisto-osan suunnittelun kulmakivi on tilojen muuntojoustavuus. Toimisto-osan kerrosten keskialueella on pysyviä tiloja, kuten vessat ja henkilöstötilat. Ulkoseinillä on toimistotyöalueet, jotka voidaan tarpeen mukaan jakaa huoneiksi järjestelmäseinillä.

Rakennuksen vierailijatilaosassa on muuntojoustava sali, joka normaalikäytössä on jaettu siirtoseinien avulla 10–50 hengen kokous- ja koulutustiloiksi. Tarvittaessa tämä sali voidaan avata yhtenäiseksi tilaksi, jossa on istumapaikat sadalle henkilölle.

Laboratorio on näytemäärillä mitattuna yksi Pohjoismaiden suurimmista. “Investoinnin tavoitteena on ollut tehostaa ja kehittää laboratoriotoimintaa sekä varautua tulevaan fossiilittoman teräksen valmistukseen. Ilman laboratoriota terästä ei voitaisi tehdä, joten se toimii 24/7. Uudessa tutkimuskeskuksessa on täysautomaatio, jossa robotit ottavat näytteet vastaan ja tekevät analyysit. Täysautomaatiolla analyysivastausten vastausaikaa saadaan nopeutettua. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon terästä pystytään vuodessa tekemään. Projektissa on täysautomaation ohella tehty monia muitakin laitehankintoja”, Lahtinen kertoo.

Näytteet tulevat laboratorioon 350 metrin pituista uutta putkipostisiltaa pitkin.

“Uusi putkisilta on tehty säänkestävästä, tehtaan omasta cor-ten-teräksestä, joten se

Teräsrakenne 2 | 2024

7

Kuvat 2-3: Detaljeja uuden UTKK-rakennuksen sisätiloista.

sekä sandwich-paneelit. Lisäksi sisätilassa on meiltä jonkin verran cor-tenia” kertoo Ruukin hankekehityspäällikkö Jukka Joensuu.

Anstar toimitti kohteeseen liittopalkkeja. ”Meiltä meni Raaheen tehtaalla valmiiksi valettuja A-Beam W-tyypin liittopalkkeja, joilla saatiin nopeutettua asennusta välipohjakerroksissa, sekä vielä A-Beam S-tyypin liittopalkkeja yläpohjaan. Kaikkiaan liittopalkkeja meni yli kilometrin verran. Palkkien lisäksi toimitimme ontelolaatan kannakkeet, piilokonsolit, peruspultit ja kiinnityslevyt”, kertoo liittorakenteiden liiketoimintajohtaja Ville Forsby Anstarilta.

Paljon vuosia edessä Rakennus on energiatehokas ja se on suunniteltu kestämään pitkään. ”Teräksen ekologisuus tulee ennen kaikkea huoltovapauden ja materiaalin pitkän keston kautta”, Joensuu sanoo.

Projektin yksityiskohtia piti viilata paljon. ”Esimerkiksi perforoidun cor-tenin käyttö vaati erityistä suunnittelua porrastornissa, joka on kylmä ja jossa on hieno tunnelmavalaistus. Lumen meno sisälle porrastorniin piti saada estettyä. Pidettiin palavereja ja valaistuksen taa laitettiin eristeenä toimiva alumiinikomposiittilevy, jolla lisäksi saatiin valo heijastumaan paremmin ulos”, Joensuu kertoo.

Myös tärinäsuunnittelu on vaatinut erityistä huomiota. ”Tärinät eivät saisi siirtyä tutkimustiloista toimiston puolelle. Siellähän tutkitaan esimerkiksi lujasta teräksestä valmistettuja ranteen paksuisia kappaleita, joita muun muassa vedetään poikki ja väsytetään. Kun tämmöinen kappale menee poikki, siinä on isoja voimia ja tärinät voivat siirtyä koko rakennukseen. Olemme rakentaneet omille pedeille ja kallion varaiselle perustukselle niitä rakenteita, joita on täytynyt. Näitä ratkaisuja on arvioitu teknisesti hyvin paljon, Lahtinen sanoo.

Kaikkiaan projekti on Lahtisen mielestä onnistunut hyvin. ”Tekniset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja olemme pysyneet aikataulussa ja budjetissa.”

Joensuu kiittelee vielä erikseen hyvin sujunutta projektia. ”Tavarantoimittajan näkökulmasta täytyy todeta, että esimerkiksi UKI-arkkitehdeillä on satsattu todella paljon siihen, että asiat yritetään selvittää jo luonnos- ja rakennuslupasuunnitteluvaiheessa. Projektin alussa huomattiin kohteen monivivahteisuus ja ehdotettiin, että meiltä tulisi myös projektinhoitopalvelu kuorirakenteiden osalta. Tämä oli vähän epätyypillinen ratkaisu.” -JP Kuvat 1-3: Juho Turpeinen

8

Teräsrakenne 2 | 2024

2.

3.

1.

Vehkalan kameleontti istuttaa oppilaitoksen ympäristöönsä

Kuva 1: Pääsisäänkäynti Vehkalantien suunnasta.

V

antaan ammattiopisto Varian uusi Vehkalan toimipiste on oppilaitosrakennus mutta myös paljon muuta.

Erikoisuuksina voi mainita, että siitä tulee koti 27 metriä pitkälle matkustajakoneelle, sen sisälle tulee kaksi rivitalorunkoa, ja sen keittiö toimii paitsi valmistuskeittiönä, jossa valmistuu 3700 annosta päivittäin, myös valmiuskeittiönä, joka liitetään kokonaisuudessaan varavoimaan.

Yhteensä 2130 oppilaan koulu, jonka bruttoala on 24 600 brm², on rakenteilla Kehä III:n kupeeseen lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää, alueelle, jossa on tyypillisemmin logistiikka- ja toimitilarakennuksia kuin oppilaitoksia. Mutta tämä koulu lentokonehalleineen ja logistiikkapihoineen sopii juuri tähän sijaintiin ja onkin rakennustyyppinä eräänlainen kameleontti. Siinä on selkeästi kaksi puolta ja myös kaksi pihaa.

Vehkalantien puolelta rakennuksen julkisivu - uritettua betonia, värein valkoinen, harmaa ja umbra – kertoo sen oppilaitoskäytöstä. Sisäpihan puolella on selvästi teollisempi ilme: julkisivu on metallikasettia, jonka sävy on ns. merialumiini, eli käsittelemätön alumiinipinta.

Puolia yhdistää takapihan puolelle kiertyvä terässäleikkö, jonka sävy on lähellä kuparia. Säleikkö muodostuu pystyyn asennetuista L-teräksistä ja teräksisestä tu-

2.

Kuva 2: Vehkalantien puolella on koulun varsinainen pääsisäänkäynti. Sen yhteydessä on korkea aulatila ja opinporras, jossa voidaan järjestää tilaisuuksia tai vain oleskella.

kirungosta. Vehkalantien puolella säleverhotun pihamuurin takana on rakennuksen kolmas piha, valmistuskeittiön huoltopiha, jonka kautta lähtee 2000 cook&chill-annosta muihin Vantaan kaupungin yksiköihin joka päivä.

Tuotanto- ja logistiikkatilat ovat tietenkin tässä rakennuksessa opetustiloja. Suu-

rella sisäpihalla harjoitellaan isojen autojen käsittelyä ja lastaamista. Koulussa voi suorittaa ajoneuvoalan ja logistiikan perustutkinnot. Muutaman kerran vuodessa isoa pihaa tarvitaan, kun Canadair CRJ 200LR matkustajakone tuodaan hallistaan ulos koekäynnistystä varten. Sen kanssa operointia harjoittelevat suorittavat lentokone-

Teräsrakenne 2 | 2024

9

3.

4.

Kuva 3: Julkisivu luoteeseen. Kuva 4: Julkisivu kaakkoon.

asentajan perustutkintoa. Lentokonehalliin sijoitetaan myös Beechcraft King Air C90, Piper Seneca II ja Learjet 24D -koneet, Hawkille on varattu oma pienempi halli ja Piper Cherokeeta pidetään sisäpihalla.

Autokorjaushalleja on 5. Niissä tehdään oppilastöinä korjaustöitä myös asiakkaiden autoihin. Halleihin on suunniteltu aputiloja siten, että niitä voi vuokrata ulkopuoliselle toimijalle, mikäli oppilaitos ei tarvitse kaikkia omaan käyttöönsä. Autonkorjaushallien ja lentokonehallin lisäksi sisäpihan yhteydessä on rekankorjaus- ja pesuhalli sekä logistiikkahalli, joista jälkimmäisessä harjoitellaan mm. trukilla operointia. Tähän halliin on myös näköyhteys ylemmän kerroksen opettajien tiloista.

Vehkalantien puolella on koulun varsinainen pääsisäänkäynti. Sen yhteydessä on korkea aulatila ja opinporras, jossa voidaan järjestää tilaisuuksia tai vain oleskella. Au-

lan yhteydessä on pieni kahvila ja valmistuskeittiön vieressä ruokasali, jossa mahtuu ruokailemaan noin 400 oppilasta ja opettajaa kerralla.

Myös rakennuksen alimman kerroksen tiloihin on suora käynti pihalta. Siellä sijaitsevat 5 väestönsuojaa, joihin on sijoitettu mm. pukutiloja, sekä liikunta- ja musiikkitilat. 1. kerroksen tasolla sijaitsevat hallit ovat kahden normaalin kerroksen korkuisia. Myös 2. kerrokseen sijoittuvat sähköasentajaopiskelijoiden opetustilat ovat kerroskorkeudeltaan 6 metriä, koska tiloihin oli saatava mahtumaan mm. kaksi rivitalon runkoa. Näissä harjoitellaan sähköjen asentamista oikean kokoisiin asuintiloihin. Ylimmässä 3. kerroksessa on sote-alan opiskelijoiden opetustiloja, mm. hoivatyötilat vuodepaikkoineen sekä 5 harjoituskeittiötä. Tästä kerroksesta on esteetön pääsy kattoterassille, jonka ideointiin saatiin mukaan oppilaita ja opettajia.

Rakennuksen katot toteutetaan pääasiassa viherkattoina, mikä tuo vihreyttä sisäpihan ympäristöön, joka on pääasiassa liikennealuetta ja asfalttia. Myös Vehkalantien puoleinen piha on suunniteltu viihtyisäksi ja vehreäksi liikunta- ja oleskelumahdollisuuksineen, jotta niin oppilaat kuin opettajatkin voivat hengähtää ja virkistyä opetuksen lomassa.

Varia Vehkalan pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaavat yhteistyössä Raami Arkkitehdit Oy ja arkkitehtitoimisto Arcadia Oy. Päivi Mäntylä Projektiarkkitehti Kaisa-Liisa Raiskinmäki Suunnittelujohtaja Kuvat 1-5: Raami Arkkitehdit Oy

Kuva 5: Suurella sisäpihalla harjoitellaan isojen autojen käsittelyä ja lastaamista. Koulussa voi suorittaa ajoneuvoalan ja logistiikan perustutkinnot.

Muutaman kerran vuodessa isoa pihaa tarvitaan myös siihen, että Canadair CRJ 200LR matkustajakone tuodaan hallistaan ulos koekäynnistystä varten.

Vehkalantien puolella on valmistuskeittiön huoltopiha.

5.

10

Teräsrakenne 2 | 2024

1.

Varia Vehkala on teräksen käytön taidonnäyte

Kuva 1: Varia Vehkalaan rakennetaan monimuotoisia, m ­ oderneja opetustiloja, joiden toteutuksen m ­ ahdollistavat vahvat teräsrakenteet.

Vantaan ammattiopisto saa Vehkalaan uuden oppilaitoksen, jossa opiskellaan tavanomaisempien aineiden ohella myös lentokonemekaniikkaa. Teräsrakenteiden luova käyttö on mahdollistanut monimuotoisten opetustilojen toteutuksen.

V

antaan ammattiopisto Varialle rakennetaan ammattioppilaitosta Kehä III:n ja Kehäradan risteysalueen lähelle, Vehkalan aseman länsipuolelle. Oppilaitoksen tilat on suunniteltu palvelemaan 2400 käyttäjää. Rakennusten kokonaislaajuus on 23 830 neliömetriä.

Vehkalassa tullaan opiskelemaan ajoneuvoalaa, logistiikka-alaa, lentokoneasennusta, sosiaali- ja terveysalaa, sähkö- ja automaatioalaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tekniikan alojen koulutus tarvitsee suuria tiloja. Vehkalan toimipisteeseen tulee trukki- ja varastohalleja, raskaan kaluston korjaushalleja, lentokoneasennuksen työhalleja ja säilytystilaa Varian opetuskäytössä oleville lentokoneille, työkoneille ja kuorma-autoille. Pihaa tullaan hyödyntämään raskaan kaluston lastaus- ja ajoharjoitteluun. Rakennukseen tulee lisäksi moderneja ict-laboratorioita, esports-tila, tuulitunneli lentokoneasennuksen koulutukseen ja simulaattoritiloja logistiikan ja lentokoneasennuksen koulutukseen. Rakennus toteutetaan Vantaan kaupungin omistaman VTK Kiinteistöt Oy:n hankkeena.

Kohteen urakoinnista vastaa Jatke projektinjohtourakkana. ”Me ohjaamme projektinjohtourakoitsijana suunnittelua rakentamisen ammattilaisena. Tilaaja johtaa suunnittelua. Olemme tekemässä korkeatasoista rakennusta, josta tulee myös arkkitehtonisesti näyttävä”, kuvailee Jatkeen työmaapäällikkö Paavali Uramo.

Kokonaisuuteen tulee monenlaista opetusta, minkä vuoksi tilat ja niiden rakenneratkaisut ovat monimuotoisia. ”Perinteiset opetustilat ovat rakennuksen sellaisissa osissa, joissa runko koostuu betonielementeistä ja Deltabeam-liittopalkeista. Sitten taas esimerkiksi lentokonemekaniikkaa tullaan opettamaan hallissa, jossa on teräsristikoita, teräspilarit sekä profiilipeltiratkaisuja”, Uramo sanoo.

Varia Vehkalassa on panostettu energiatehokkuuteen. ”Pihalle tulee 63 maalämpökaivoa. Puolet lämmitystehosta tulee sieltä ja puolet tulee kaukolämmöstä. Ja aurinkopaneeleista saadaan rakennukseen sähköä.

Talvella käytimme pellettilämmitystä työn aikaiseen lämmitykseen, mikä oli myös kustannustehokasta”, Uramo kertoo.

Rakennuksen pohjana on esirakennettu tontti, jonka kanssa on päästy maanvaraisilla perustuksilla. Uramo kertoo, että yhden lohkon osalla jouduttiin louhimaan. ”Siellä mentiin kellarin vuoksi syvemmälle, jolloin tuli kallio vastaan. Kellarissa on massiiviset paikallavaluseinät ja rungon nostamisessa on ollut oma haasteensa. Vierustäyttöjä ei voida tehdä ennen kuin runko on nostettu ylös asti, jotta saadaan painoa sen rungon päälle. Muuten olisi se vaara, että kun täytöt ovat eri puolilla eri korkeuksilla, runko lähtisi liikkumaan.”

Suunnittelujohtaja Merja Walkeajärvi AInsinööreiltä kommentoi, että kun liikuntasali on kellarissa, on tarvittu pitkä maanpaineseinä. ”Maanpinnan raja menee puolessa välissä liikuntasalin seinää, joten se koko seinän alaosa liikuntasalin mitalta on maanpaineseinää.”

Rungon massiiviset Deltapalkit mahdollistavat laajat tilat ilman pilareita Teräs on kohteessa aivan keskeisessä roo-

Teräsrakenne 2 | 2024

11

lissa. Esimerkiksi Deltabeam-liittopalkkeja on käytetty paljon ja osa niistä on tavallista järeämpiä.

Walkeajärvi kertoo, että kun pilareiden käyttöä on vältetty, on paikoin tarvittu isojakin palkkeja. ”Liikuntasaliin ei pilareita laiteta, ja koska se on siellä alhaalla kellarissa, pitkiä Deltapalkkeja on asennettu siihen päälle kolmeen kerrokseen. Kun alimpana ei voi olla pilareita, ei niitä olisi hyödyttänyt laittaa myöskään ylempiin kerroksiin.”

Kaikki kohteen Deltabeam-liittopalkit ovat Green-vaihtoehtoa, jonka hiilijalanjälki on normituotteeseen verrattuna vain puolet. Myyntipäällikkö Esa Hynninen­ ­kokee, että tällainen suurehko koulukohde sopii Peikolle hyvin. ”Jo tarjousvaiheesta alkaen toiminta Jatkeen kanssa on ollut tehokasta ja suoraviivaista. Tarvittavat toimitukset ovat myös olleet sopivaa kokoluokkaa, joten olemme päässeet hyödyntämään tehokkaita tapoja toteutuksessa.”

Projektipäällikkö Elina Hietanen Peikolta kertoo, että kohteessa on myös ollut monimutkaisempia palkkiliitoksia. ”Joissakin liitoksissa pilareihin liitytään useasta eri suunnasta. Sen lisäksi on ollut tiukkoja palkki-palkkiliitoksia, joissa liitoskohdat ovat olleet ahtaita. Ne ovat vielä paljon kuormaa siirtäviä liitoksia, eli niihin kohdistuu paljon vaatimuksia. Mutta hyvin on saatu A-Insinöörien rakennesuunnittelijoiden

kanssa sovitettua ja löydettyä optimaalisimmat liitokset ja tavat toteuttaa. Siten, että se toteutus on työmaankin kannalta paras mahdollinen.”

Kekseliäs liittopalkkirakenne luotiin yhteistyöllä Välillä yhteensovituksia on tarvinnut miettiä enemmänkin. ”Aina esimerkiksi pilari ei ole ollut riittävän suuri, niin että saataisiin sinne kaikki tarvittavat raudoitukset ja konsolit. Sitten on vain löydetty tapa yhdistää palkit ja on sovitettu liitosmaailma myös sinne pilariin”, Hietanen sanoo.

Paavali Uramo kertoo, että kun rakennus on L:n muotoinen, rakennuksen muodon ­takia on tarvittu erikoisempi palkkiratkaisu. ”Siinä pääsisäänkäyntiaulan kohdalla monta Deltapalkkia yhtyy toisiinsa. Peikolta on suunnittelu onnistunut, palikat loksahtivat hyvin kohdalleen.”

Walkeajärvi toteaa, että siinä L:n kulmassa palkit tulevat eri suunnista. ”Kulma on vino, samoin kuin ne aulatilat siinä ympärillä. Aulatila haluttiin mutterimalliseksi, ja kakkoskerroksessa käytävä menee vinosti D-siiven puolelle. ”Kulmassa on jonkin verran pieniä sahattuja laattoja ja jonkin verran mennään paikallavalulla. Peikkohan pystyy tekemään sellaisen kunnon leveän valukaukalon, ja sitä on hyödynnetty.”

Teräsristikot hallien kruununa Varia Vehkalassa osa opetuksesta vaatii suuret hallit. ”Kaikissa halleissa on teräsristikoita ja lisäksi lentokonehallin isoimmat pilarit vaihdettiin myös teräksisiksi. Ne tulevat pääristikon päihin. Siinä on niin isot voimat, että päädyttiin urakoitsijan kanssa tähän ratkaisuun. Lisäksi on joitakin pienempiä teräspilareita esimerkiksi tuulikaapissa ja joissakin sellaisissa paikoissa, joissa betonipilari olisi ehkä turhan iso, kuten katoksissa”, Walkeajärvi sanoo.

Teräsristikkorakenteet joudutaan palosuojaamaan. ”Palosuojaus tarvitaan vain 60 minuuttiin, koska tiloja on pystytty osastoimaan hyvin ja joka paikassa on sprinklaukset. Yleensä oppilaitoksissa tarvitaan se kahden tunnin palosuojaus, mutta tässä kohteessa sellaista aluetta ovat ainoastaan muuntamot”, Walkeajärvi sanoo.

Teräsristikot sekä -pilarit on toimittanut JPV-Engineering. ”Me myös asennamme kaiken, mitä toimitamme. Lisäksi asennamme noin 9000 neliötä kattopeltiä, eli meidän asentamiemme teräsrunkojen päälle tulevat profiilipellit”, kertoo JPV:n projektipäällikkö Lauri Luoma.

Sekundääriset teräsristikot asennetaan kaikki suoraan auton lavalta. Niitä ei välivarastoida, vaan ne tulevat täsmäkuljetuksilla. ”Siinä säästää vähän tilaa siellä työmaalla”,

Kuva 2: Pääaulan Deltapalkit on sijoiteltu vinottain. Kulma on vino, ja Deltapalkkien luovalla käytöllä saatiin mutterimallinen aulatila muotoutumaan suunnitellusti.

2.

ELEMENTTEJÄ JA ASIAKASLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA SOMEROLTA

12

Teräsrakenne 2 | 2024

3.

Kuva 3: Osa Deltapalkeista on tavallista pidempiä, 19-metrisiä. Alimmassa kerroksessa on liikuntasali, joten pilareita ei laitettu myöskään ylempiin kerroksiin. Massiiviset Deltapalkit kolmessa kerroksessa mahdollistivat avarat tilat.

4.

Kuva 4: A-Insinöörien Merja Walkeajärvi ja Jatkeen Paavali Uramo tarkastelivat Deltabeam Green -liittopalkkilinjojen toteutusta.

sanoo JPV:n tuotantojohtaja Marko Virta.

Luoma kommentoi, että nykyristikot ovat aika hoikkia ja niissä on toisaalta paksut palosuojamaalit. ”Kertanostamisella säästytään myös työmaakolhuilta.”

Lentokonehalliin tulee 42 m pitkä primääriristikko, joka painaakin yli 40 tonnia. ” Sen arvioitu asennusaika on viikolla 27 ja työstämme vielä, saisimmeko toimitettua sitä työmaalle yhtenä kappaleena konepajaltamme Aurasta”, Luoma sanoo.

Kun halleissa on pääosin betonipilarit ja teräksiset sekundääri- ja muut ristikkorakenteet, liitosmaailma on vaatinut huomiota. Asia on ratkaistu sillä, että JPV:ltä on työmaalla paikalla oma mittamies. ”Ennen kuin lähdimme asentamaan ensimmäistä lohkoa, mittamies kävi mittaamassa tarkkeet betonirakenteista. Näin varmistimme ristikoiden sopivuuden betonirakenteisiin”, Luoma kertoo.

JPV toimittaa myös kohteen teräskatokset sekä lasiseinän ja julkisivun säleikön tukia ja kattoikkunoiden rungot. Erilaisia katoksia on paljon ympäri taloa. Luoma kertoo, että pääsisäänkäynnin katos on vähän erikoisempi rakenne. Se toimii julkisivusäleikön tukirakenteena ja sen päälle tulevat kattorakenteet. ”Ristikko asennetaan kyllä yhtenä kappaleena, mutta se on sinkkipadan mittojen mukaan pätkitty kolmeen osaan.

Eli se kasataan työmaalla ja nostetaan kokonaisena paikalleen.”

JPV:n toimittamien teräsrakenteiden raaka-aine on pääasiassa peräisin BE Groupilta. ”Heidän kanssaan olemme pitkään tehneet yhteistyötä, joka on kehittynyt jo vahvaksi kumppanuudeksi. Esimerkiksi jäljitettävyysasiaa olemme kehittäneet heidän kanssaan. Tähän kohteeseen meille tuli materiaalia myös SSAB:ltä, ristikoiden pitkittäisputket eli paarteet. Erikoisputkiprofiililla on pitkät valssausajat, ja putket saatiin nyt tilattua määrämittaisena etukäteen”, Virta kertoo.

BE Groupilta on mennyt JPV:lle Varia Vehkalan kohdetta varten pääsääntöisesti palkkirakenteita. ”Meillä on uusi sahauskoneistusyksikkö, jolla olemme tehneet avopalkkeihin ja putkipalkkeihin porauksia aukotuksiin. Olemme saaneet sinne JPV:ltä

Vantaan ammattiopisto Varia, Vehkalan toimipiste Tilaaja: • VTK Kiinteistöt Rakennusurakoitsija: • Jatke Oy Talotekniikka: • Caverion Suomi Oy Teräsristikot: • JPV-Engineering Oy Teräspalkit: • Peikko Finland Oy Kattopellit: • Ruukki Construction Teräksiset kierreportaat: • Fenpro Oy Peikko Finlandin toimitus • Noin 350 Deltabeam Green liittopalkkia, noin 3,15 km • Petra Green -laattakannakkeita PCS-konsoleita JPV-Engineeringin toimitus • Teräsristikot ja muita teräsrakenteita, kaikkiaan reilut 800 tonnia terästä.

• Teräsrungot: työsali, autokorjaamohalli, lentokonehalli, jossa 42m ristikko, Hawk-halli, logistiikkahalli, johon myös katto ja vinositeet, pääsisäänkäynnin katos, jossa pitkä ristikko Erilliset pihakatokset: pesukatos, työkonekatos, rekkakatos sekä jarrutestaushalli • Katokset ja tuulikaapit • Kattopergola D2 -lohkolle • Sisäänkäynnin pergola C-lohkolle • Vetotangolliset katosrakenteet • Lasiseinien terästuennat C-lohkolle • Lisäksi täydentävää teräsrakennetta, mm. muurattavien väliseinien tuki- rautoja ja iv-säleikön tukirakenteita.

Areco Profilesin toimitus • Sandwich-paneelit noin 2000 m2 sekä niiden suunnittelu ja tarvikkeet

Teräsrakenne 2 | 2024

13

5.

8.

6.

Kuva 5: Julkisivun säleikkörakennetta, arkkitehti- ja rakennemalli yhdistettynä.

Kuva 6: Lentokonehallin pääristikkö ja teräspilarit.

Kuva 7: Yleisnäkymä sisäpihalta, etualalla autoja lentokonehallit.

Kuva 8: A1-lohkon asennuksessa pitkät teräsristikot toimitettiin ehjinä ja asennettiin suoraan autosta.

Kuva 9: Pääsisäänkäynnin rakenteet.

9.

7.

kuvat, jotka nykyisin tulevat digitaalisesti ja siirtyvät suoraan meidän järjestelmäämme.

Virheet vähenevät huomattavasti, kun kuvat tulevat valmiina ja meidän uusi järjestelmämme ottaa ne vastaan suoraan ja vie linjalle”, kertoo myyntipäällikkö Timo Takala BE Groupilta.

Uusi linja valmistui vuosi sitten. Takala kertoo sen osoittautuneen loistavaksi investoinniksi ja olevan ahkerassa käytössä. ”Esimerkiksi tässä projektissa se vähentää JPV:n työtä ja nopeuttaa toimintaa kaikilta osin.”

Vaativia toteutuksia Laadukkuus tuodaan Varia Vehkalassa näkyville monissa ulkoasun yksityiskohdissa. ”Sisällä on tammirimoitusta ja viilupintoja ja julkisivuun tulee uritettua sandwich-elementtiä, johon tulee umbrakäsittely, jonka päälle tulee vielä alumiinisäleikköä. Halliosuuksille tulee pvp-elementin päälle merialumiinikasetteja”, Uramo listaa.

Fenpro Oy toimittaa kohteeseen teräksisiä kierreportaita, joista kaksi on isoja. ”Ensimmäiselle lohkolle joudutaan nostamaan portaat nosturilla katossa olevasta valoaukosta sisälle rakennukseen”, Uramo sanoo.

Kolmannen osapuolen tarkastusta tarvitaan isojen hallien rakenteisiin. ”Siellä jännevälit ovat pitkät, on 30-metristä sekundääriristikkoa ja yli 40 metrin pituinen pääristikko. Autohallien ristikot ovat 23 m.

14

Teräsrakenne 2 | 2024

Eivät ne hirveän pitkiä ole, mutta ovat kuitenkin erikoismenettelyssä”, Walkeajärvi sanoo.

Halleissa on tuonut haastetta myös se, että niissä on erittäin matalat kerroskorkeudet. ”Olemme joutuneet tinkimään ristikon optimaalisesta korkeudesta, mikä jonkin verran kasvatti teräskiloja, jotta saatiin taipumat kuriin.”

Walkeajärvi lisää, että talotekniikan kannakointi on oma juttunsa, koska ristikoiden alapaarteen alapuoli pitää jättää tyhjäksi. ”Käytännössä kaikki talotekniikka on siellä ristikoiden välissä. Se on ahdas tila, mutta riittää juuri. Olemme joutuneet laittamaan sinne ristikon yläpaarteen ja poimulevyn väliin kannakointipalkin.”

Rakennesuunnittelussa on pitänyt huomioida myös julkisivujen säleiköt, jotka todennäköisesti toteutetaan alumiinisena. ”Pääjulkisivun edessä näyttävät alumiinisäleiköt tuetaan teräsrungolla ja säleikköjen yläreunaa kiertää lähes 800 mm korkea julkisivun otsarakenne, jonka pinta tehdään alumiinikomposiittilevystä”, Walkeajärvi sanoo.

Yksi merkittävä asia teräsrungon kannalta on autohallien päälle tulevat maksaruohokatot. ”Se tuo selkeästi painoa lisää.

Vantaan kaupungin vaatimukset tontin viherkertoimelle ovat pääkaupunkiseudun tapaan kovat, ja koska esimerkiksi pihalle pitää muun muassa ajoharjoittelun vuoksi laittaa paljon asfalttia, viheralueiden ­neliöt eivät olisi muuten riittäneet. Viherkattoja

tulee myös ulkokatoksille. Lisäksi rakennuksen katolle tulee pieni kattopuutarha pergolarakenteineen ja säleikköjulkisivuineen”, Walkeajärvi sanoo.

Rakennuksen runko on paikoin aika syvä, joten on tarvittu lisää valoisuutta. Sen vuoksi kohteessa on useampia kattolyhtyjä. Niitä on autohalleissa, lentokonehalleissa, ja myös ihan betonirungon päällä. Kattolyhtyjen runko on teräsrakenteinen ja ne toimittaa JPV-Engineering. Kattolyhtyjen pvp-elementit tulevat Areco Profilesilta, joka toimittaa kohteeseen kaikkiaan 2000 m2 pvp-elementtiä.

Myyntijohtaja Kasper Siintola kertoo, että Varia Vehkala on Arecolle mukavan kokoinen kohde, ja on hienoa olla mukana omalla panoksellaan edistämässä vaativaa projektia. ”Toimittamistamme elementeistä suurin osa menee piiloon ja lisäksi katolle tulee useampi maassa valmistettava katto­ lyhty, jotka sitten nostetaan katolle. Panostamme ennen kaikkea asiakaslähtöisyyteen: yritämme ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja sen, mistä asiakkaan kustannukset koostuvat, jotta voimme omalla työllämme sujuvoittaa prosesseja.”

Valokuvat: 1: Jatke 2-4: Johanna Paasikangas 8: JPV-Engineering Mallinnuskuvat: A-Insinöörit

ENSILUOKKAISTA TERÄSPALVELUA BE Groupin sahaus- ja koneistuslinja

3 identtistä VB1250 sahaa Enimmäisleveys 1250mm Suurin pyöreän putken halkaisija 610mm

Monipuoliset koneistusvaihtoehdot Nopea ja laadukas koneistus OTA YHTEYTTÄ

begroup.fi/ota-yhteytta

Uusi silta kruunaa Käyrälammen ulkoilureitin

1.

K

äyrälammen ulkoilureitin silta sijaitsee Kouvolan kaupungissa Käyrälammen pohjoispuolella. Sillan alittava Käyräjoki on Käyrälammen ja Lappalanjärven välinen laskujoki. Käyräjoki on osa Väliväylänä tunnettua Saimaalta Kymijokeen ulottuvaa uittoreittiä, joka nykyisin on suosittu melontareitti. Ylittävä väylä on 6 km pitkä kauniissa metsämaisemassa kulkeva rengasreitti, joka kiertää läheisen Käyrälammen. Sillan kautta pääsee mukavasti kiertämään myös joen ylittävän reitin Lautaro – Saarenmaa – Jokelan vanhan mylly – Lautaro. Sillan omistaja ja kohteen tilaaja on Kouvolan kaupunki.

Kaupungin tilaaja- ja suunnitteluorganisaatiot (yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja kaavoitus) olivat alusta lähtien hankkeessa vahvasti mukana. Sillalle tutkittiin kolmea linjausvaihtoehtoa ja muutamaa siltatyyppivaihtoehtoa. Yläpuolisella ristikkorakenteella ja näyttävällä värityksellä sillasta saisi helposti upean maamerkin. Silta on kuitenkin osa kaupungin luontomatkailukohdetta ja siltapaikka itsessään on kaunista luonnonmaisemaa. Suunnittelutyön lähtökohdaksi päätettiin muodoltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan soveltuva ratkaisu (esim. sään kestävä teräs tai vastaava ruskea sävy), jossa ulkonäköä korostetaan valaistuksella ja ulkoilureitin teemaan liittyvillä yksityiskohdilla, kuten teräsvahvistetut lehtikuusijohteet ja lehtikuusesta tehty kulutuslankutus.

16

Teräsrakenne 2 | 2024

Sillalle haettiin vesilupa Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta. Ennen lupahakemuksen jättämistä paikallisen vesi- ja ympäristöviranomaisen kanssa käydyissä neuvottelussa suunnittelijalla ja viranomaisella oli sama perusnäkemys. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että vesistöön syntyy mahdollisimman vähän samentumista ja muita haittatekijöitä luonnolle. Tämä tarkoitti käytännössä ratkaisua, jossa välitukia ei tehdä ja päätytuet tehdään maalle.

Maaperä siltapaikalla on joen tuomaa silttiä ja savea sekä löyhää tai keskitiivistä kivistä silttimoreenia. Teräspaalut olivat käytännössä ainoa mahdollinen perustamisratkaisu.

Kun lähtökohdat olivat tiedossa, piti suunnittelijan selvittää, millainen on sillan lähes 52 m pitkä teräsrunko. Rungon tuli täyttää lopputilanteen vaatimukset, olla riittävän jäykkä ja kevyt nostoasennusta varten sekä mielellään kustannuksiltaan edullinen.

Ratkaisu löytyi teräksen ja puun liitosta.

Muodoltaan ja väritykseltään hillitty siltaratkaisu ja luonnonkaunis siltapaikka on esteettinen kokonaisuus. Silta valoineen tumman jokiveden päällä pysäyttää useimmat ulkoilureitin kulkijat ihailemaan maisemia.

Sillan rakenteet Rakenteiden analysointi on tehty SOFiSTiK

FEM ohjelmalla. Silta on rakenteellisesti teräksinen ulokepalkkisilta, joka on perustettu paalutetun peruslaatan päälle. Paalut ovat tyypiltään lyötäviä kalliokärjillä varustettuja teräsputkipaaluja RR220. Peruslaatan päällä on teräsbetoninen seinämäinen tuki, johon sillan päällysrakenne tukeutuu laakerien välityksellä.

Painumia tasaamaan, peruslaatan takareunalle, on tehty siirtymälaatat. Siirtymälaatta auttaa myös sivusiirtymien hallinnassa sillä sillan kansirakenne on melko kevytrakenteinen.

Kantava rakenne muodostuu kahdesta hitsatusta, kaarevasta (pystykaarevuus S=300), I-palkista, joiden korkeus 1400 mm.

Poikkisuunnassa pääpalkkien välissä on poikkiristikot, jotka on tehty RHS putkista. Poikkiristikot on jaettu 6,5 metrin välein.

Sillan alapaarteen tasolla läpi sillan kulkevat jäykistävät ns. tuulisiteet, jotka lisäävät teräsrungon jäykkyyttä sillan poikkisuunnassa. Poikkiristikot ja tuulisiteet on hitsattu suoraan pääkannattimien jäykistelevyihin, joita on pääpalkkien sisäuumassa k3250 välein.

Kaikki sillan teräsosat ovat säänkestävää terästä S355 Weathering lukuun ottamatta laakerin alla olevia alus- ja ohjainlevyjä.

Sillan päädyissä on teräsbetoniset päätypalkit, jotka kiinnittyvät teräsrakenteeseen tappivaarnojen välityksellä. Pääkannattajat

Pystysuuntainen värähtelymuoto 2.

Pystysuuntainen värähtelymuoto

Vaakasuuntainen värähtelymuoto Pystysuuntainen värähtelymuoto 3.

Vaakasuuntainen värähtelymuoto Vaakasuuntainen värähtelymuoto

tuketuvat maatukiin kumilevylaakerien välityksellä.

Kansi muodostuu liimapuuelementeistä 585x140 mm ja niiden päälle ruuvatusta lehtikuusikulutuslankutuksesta. Liimapuuelementit on kiinnitetty teräsrakenteeseen RST teräksestä valmistetuilla jousipulteilla.

Sillan kaiteena toimii liimapuuelementteihin pultein kiinnitetty H2 törmäysluokan sillankaide. Kaide on varustettu suojaverkoilla ja teräsvahvistetulla, puisella ajojohteella (lehtikuusi). Myös kaiteen yläjohde on tehty teräsvahvistetusta lehtikuusesta.

Valaistus Sillan valaistuksen lähtökohtina oli saada sillalla liikkumisesta käyttäjille turvallinen kokemus ja korostaa sillan rakenteita lähiympäristöön.

Sillan kulkuväylälle päädyttiin asentamaan molempiin kaidelinjoihin omat LEDlinjat, jotta saatiin tasainen kulkuvalaistus siltakannelle. Kohteessa ei voitu käyttää perinteistä LED-nauhaa tahallisen ilkivallan estämisen takia. Päädyttiin toteuttamaan kohteeseen soveltuva kulkuvalaistus siten, että LED-linjavalaisimet sijoitettiin teräsrakenteisen U-palkin sisään ja koteloimalla LED-pisteet erikseen metallikoteloiden sisään. Valaistuksen teho oli kaidekohtaisesti P=0,83 W teho kaidemetrille ja valon värisävy 3000 K, joka väriltään on keltaisen

4.

Kuvat 1 ja 12: Sillan valaistuksen lähtökohtina oli saada sillalla liikkumisesta käyttäjille turvallinen kokemus ja korostaa sillan rakenteita lähiympäristöön.

Kuva 2-3: Rakenteiden analysointi on tehty SOFiSTiK FEM ohjelmalla. Kuvissa on sillan pysty- ja vaakasuuntaiset värähtelymuodot.

Kuvat 4 ja 11: Uusi kulkijat jo talvella 2024 hyvin löytänyt silta on osa 6 km pitkää kauniissa metsämaisemassa kulkevaa rengasreittiä, joka kiertää läheisen Käyrälammen. Sillan kautta voi myös kulkea joen ylittävää kiertoreittiä Lautaro – Saarenmaa – Jokelan vanha mylly – Lautaro.

Sillan omistaja ja kohteen tilaaja on Kouvolan kaupunki.

Teräsrakenne 2 | 2024

17

5.

Kuvat 5 ja 13: Lähes 52 m pitkän teräsrungon tuli täyttää lopputilanteelle asetetut vaatimukset, olla riittävän jäykkä ja kevyt nostoasennusta varten sekä mielellään kustannuksiltaan edullinen. Teräsrungon, joka asennettiin Lautaron puolelta paikalleen nostaen, toimitti Nordec.

6.

Kuva 6: Sillan teräsrakenteen poikkileikkaukset.

Kuva 7: Sillan alapuolen teräsrakenteen tasopiirros.

7.

18

Teräsrakenne 2 | 2024

Sillan tietoja Jännemitta: 45,5 m Hyödyllinen leveys: 3,6 m Kokonaispituus: 51,7 m Teräsrungon paino: 37 tonnia Avattu liikenteelle joulukuussa: 2023

Hankkeen osapuolia

8.

Kuva 8: Silta Saarenmaan suunnalta Lautarolle päin nähtynä loppukevään lumien vielä läikyttäessä maisemaa.

valkoinen valo. Valaistus toteutettiin vielä mahdollisuudella myöhemmin säätää valonmäärä käsisäädöllä valaistuksen liityntäkoteloista käsin.

Tämän lisäksi lisättiin siltarakenteisiin korostusvalo Meyerin toimittamilla sankakiinnitteisillä valonheittimillä. Valaisimet asennettiin siltakannen alapuoliseen vaakapalkkiin ja lähelle maatukia niin, että valokeilan suunta oli kohti sillan keskiosaa.

Valon väriksi päädyttiin ottamaan keltainen väri, joka korostaa palkin pintatekstuurin väriä. Palkin valaistuksessa tuli huomioida oikeanlainen optiikka, jotta valaistus saatiin palkin pintaan sopivaksi.

Jussi Kurhinen, projektipäällikko, Silta-TSV Oy Joona Lumitähti, pääsuunnittelija.

AFRY Finland Oy Markus Halme, valaistussuunnittelija, Insinööritoimisto Markus Halme Kuva 1: Oskari Talka Kuvat 4, 8 ja 11: Arto Rautio Kuvat 2-3, 6-7 sekä 9-10: AFRY Finland Oy Kuva 5 ja 13: John Sundblom Kuva 12: Jussi Kurhinen

KOUVOLAN KAUPUNKI • Tapani Vuorentausta • Kaisa Niilo-Rämä • Liisa Mäkitalo • Anu Hjelt • Markku Brandtell • Harri Silvonen SUUNNITTELIJAT • Projektipäällikkö Jussi Kurhinen, Silta TSV Oy • Pääsuunnittelija Joona Lumitähti, AFRY Finland Oy • Geosuunnittelu Sakari Lotvonen, AFRY Finland Oy • Suunnittelun laadunvarmistus Tarja Siivonen, AFRY Finland Oy • Valaistussuunnittelu Markus Halme, Insinööritoimisto Markus Halme • Rakennussuunnitelman ulkoinen tarkastus; Atte Mikkonen, SOFIN Consulting Oy PÄÄURAKOITSIJA • GRK Suomi Oy, Antti Rämä, Oskari Talka

9.

TERÄSRAKENNETOIMITTAJA • Nordec Oy, John Sundblom

Kuva 9-10: Sillan alapuolen teräsrakenteen tasopiirros.

Sillan yleispiirustus Käyräjoen ja rannan suunnasta nähtynä.

VALAISINTOIMITTAJAT • Karlux Oy, Juha-Pekka Karjalainen (kaiteiden LED-valaistus) • Nylund Oy, Tommi Tegelsten (palkkien valonheittimet)

10.

Teräsrakenne 2 | 2024

19

11.

Silta-asennus Mäkelä Oy

12.

Siltojen asennuspalvelut vahvalla ammattitaidolla

13.

Siltojen teräsrakenteiden asennukset toteutusluokissa EXC2, EXC3 ja EXC4 Silta-asennus Mäkelä Oy 040 5389542 www.silta-asennus.fi

20

Teräsrakenne 2 | 2024

Ytimessä teräsrakenteiden paloturvallisuus

T

eräsrakenneyhdistyksen toimintaan kuuluvat erilaiset asiantuntijaryhmät, jotka tunnettiin aiemmin jaostoina.

Rakenteelliseen paloturvallisuuteen keskittyvä ryhmä, tuttavallisemmin paloryhmä, on pienen tauon jälkeen perustettu pari vuotta sitten uudelleen ja varsin aktiivinen.

Ryhmän puheenjohtajaksi ja vetäjäksi valikoitui TRY-taustaakin omaava nykyisin palokonsulttina työskentelevä Mikko Salminen Jensen Hughesilta.

Ryhmän toiminta-ajatuksena on edistää tietoisuutta rakenteellisesta paloturvallisuudesta ja siihen liittyvistä hyvistä käytännöistä tietenkään unohtamatta, että TRY kokonaisuutena pyrkii ajamaan teräsrakentajien etua. Jäseninä ryhmässä on rakennesuunnittelijoita, palokonsultteja, oppilaitosten opetus- ja tutkimushenkilökuntaa sekä teräs- ja liittorakenteiden valmistajia.

Toiminnalliset tarkastelut kestoaihe Kestoaihe keskusteltaessa paloturvallisuudesta ja teräsrakenteista on jo pitkään ollut toiminnallisen mitoituksen soveltaminen.

Tällöin mitoituksessa käytetään kohteen ominaisuuksiin perustuvia odotettavissa olevia paloskenaarioita standardipalokäyrän ja taulukkoarvojen soveltamisen sijaan. Esimerkiksi monissa hallimaisen rakennuksen rakenteissa suojaustarvetta alentaa, jos tarkastellaan todellisen mahdollisen palon aiheuttamaa lämpörasitusta standardikäyrän sijaan.

Aina syyt toiminnalliseen mitoitukseen eivät ole rakenteelliset. Isoimmissa kohteissa toiminnallista tarkastelua käytetään esimerkiksi henkilöiden poistumisturvallisuuden varmistamiseksi, kun taulukoiden enimmäisetäisyydet ylittyvät, tai kun tar-

1.

Kuva 1: Rakenteiden lämpötiloja ­tuli­palossa voidaan laskea erilaisilla numeerisilla malleilla.

kastellaan esimerkiksi savunpoistoa. Aina kyseessä eivät ole kuitenkaan isot kohteet. ”Varsin tyypillinen tarkasteltava tilanne on atrium-tyyppinen tila, jonka laajuus ei välttämättä ole montaakaan sataa neliötä, mutta teräsrakenteet sijaitsevat kaukana mahdollisesta palosta” täsmentää Salminen. Monesti mielletään myös, että toiminnallinen mitoitus tarkoittaa automaattisesti raskaita numeerisia lämpötila- ja rakenneanalyyseja, mutta näin ei välttämättä ole aina laita. ”Tarkastelujen laajuus määräytyy aina

kohteen ja tarkasteltavan asian mukaan”, ­Salminen jatkaa.

Kestoaiheen toiminnallisesta mitoituksesta tekee se, että vaikka se on ­ollut jo melko pitkään sekä eurokoodien ­että kansallisen lainsäädännön tunnistama ja ­hyväksyttäväksi tunnustama menettely, on epätietoisuutta hyvistä toimintatavoista kentällä. ”Etenkin viranomaispuolella tulkinnat tuntuvat vaihtelevan. Tämä on asia, johon ­pyrimme paloryhmän kautta vaikuttamaan”, toteaa Salminen.

Tavoitteena yhtenäiset sujuvat käytännöt jensenhughes.com/europe/services/suomi

TEKEMÄSSÄ TURVALLISEMPAA MAAILMAA tänään ja huomenna

Paloryhmä pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi laatimalla omia julkaisuja. Tuorein julkaisu on toiminnallista mitoitusta koskeva prosessiohje, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa suunnittelun kulkua, kun mitoitetaan kantavia teräsrakenteita toiminnallisesti. Muitakin julkaisuja on valmistelussa ja ­näistä kuultaneen vielä kuluvan vuoden aikana.

Lisätietoja: Teemu Tiainen, TRY Kuvat 1: Jensen Hughes

Copyright ©2024 Jensen Hughes, Inc. All rights reserved.

Teräsrakenne 2 | 2024

21

1.

Vähähiilinen sinkki vauhdittaa terästuotteiden vihreää siirtymää

Kuva 1: Sinkitty teräs valmiina käyttöön.

Hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät tavoitteet näkyvät vahvasti Bolidenin investoinneissa ja tuotekehityksessä. Kokkolassa tuotetaan nyt sekä vähähiilistä sinkkiä että kierrätyssinkkiä.

B

oliden investoi huomattavasti sekä vähähiilisemmän sinkin tuotantoon että oman tuotantonsa kehittämiseen vähähiilisemmäksi. ”Esimerkiksi tänä vuonna teemme täällä Kokkolassa sinkkituotantoon neljän miljoonan euron edestä energiatehokkuutta parantavia investointeja”, kertoo Bolidenin tuotekehitys- ja projektipäällikkö Jorma Panula.

Konsernin tasolla on asetettu tavoitteeksi vähentää hiilijalanjälkeä 42 prosenttia vuoden 2021 tasosta kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. ”Tässä puhutaan scope 1 ja scope 2 -tavoitteista, eli oman toiminnan suorista ja epäsuorista päästöistä”, Panula tarkentaa.

Yhtiö on myös lanseerannut uusia tuotteita: kierrätyssinkin ja vähähiilisen sinkin. ”Määrittelemme sinkin vähähiiliseksi, kun sen CO2-kuorma on alle kilon per sinkkikilo laskettuna matkalta kaivoksesta sinkkituotteeksi. Perustuotteen taso maailmalla on

22

Teräsrakenne 2 | 2024

noin 3,6 kiloa CO2-päästöjä per kilo sinkkiä.

Eli vähähiilisessä sinkissämme hiilidioksidikuormaa on noin 30 prosenttia normaalitasosta”, Panula kertoo. Päästövähennys on saatu aikaan toimimalla mahdollisimman energiatehokkaasti ja käyttämällä mahdollisimman vähäfossiilisia polttoaineita, niin kaivoksissa kuin sulatuspuolellakin.

Boliden käyttää myös kierrätysraaka-aineita sinkkimetallin valmistukseen. ”Kierrätysraaka-aineista tehty sinkkimetalli on samalaista kuin neitseellisestä rikasteesta tehty”, Panula toteaa.

Teräsrakenteisiin halutaan pitkä kesto Samalla kun Boliden on tehnyt tuotantoon parannuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, tuotannon kapasiteettia on nostettu. ”Sinkin kysyntä yleisestikin on vakaata ja kasvavaa ja vähähiilisestä sinkistä menee kaikki, mitä pystymme tekemään. Viime

vuonna tuotannostamme noin 20 prosenttia oli vähähiilistä sinkkiä ja tavoitteemme on, että vuosikymmenen loppuun mennessä sen osuus olisi 100 prosenttia”, Panula sanoo.

Sinkitys vaikuttaa teräsrakenteiden hiilijalanjälkeen huomattavasti. Panula toteaa, että se antaa teräkselle pitkän korroosiosuojan ja on huoltovapaa tuotteen koko eliniän. Jos teräsrakenteille on suunniteltu pitkä elinikä, tuote kannattaa sinkitä. ”Sinkityksen ansiosta rakennetta tai pinnoitetta ei tarvitse uusia. Sinkitty teräs on materiaalina täysin kierrätettävä ja on sellaisiakin esimerkkejä, että sinkittyä teräsrakennetta pystytään käyttämään samassa tarkoituksessa uudelleen, uudessa paikassa. Ja kun rakenteen ikä on lopussa, materiaali voidaan kierrättää takaisin käytettäväksi metalliksi.”

Sinkitystä käytetään laajasti sellaisissa paikoissa, joissa teräsrakenteiden pitää kestää haastavia olosuhteita ja kolhujakin, esimerkiksi infrarakenteissa. Tavanomaisia

2.

Kuva 2: Sinkkiharkkoja Bolidenin tehtaalla Kokkolassa.

kohteita ovat esimerkiksi tiekaiteet ja rautateiden sähköpylväät.

SSAB:n tehtaalla Hämeenlinnassa tuotteista valtaosa sinkitään SSAB prosessoi Hämeenlinnassa vähän yli miljoona tonnia terästä vuodessa ja siitä vähän yli 900000 tonnia on sinkittyä. ”Sinkki on meille todella tärkeä materiaali, sillä ylivoimaisesti suurin osa tuotannostamme kulkee sinkkilinjojemme kautta. Toimitamme näitä sinkittyjä tuotteita sekä autoteollisuudelle että rakentamiseen. Tyypillinen esimerkki on sinkityt kattopellit, jotka sinkityksen jälkeen vielä maalipinnoitetaan”,

kertoo Hämeenlinnan tehtaanjohtaja A ­ nders Ek. Boliden ja SSAB ovat tehneet yhteistyötä pitkään. ”Tämän ansiosta olemme pystyneet kehittämään tuotteitamme ja erilaisia seostuksia, jotka palvelevat parhaiten meitä ja asiakkaitamme. Avoimen, hyvän yhteistyön avulla pyrimme optimoimaan tekemistämme. Sen lisäksi teemme yhteistyötä turvallisuuden kehittämisen saralla, oppien asioita toisiltamme”, Ek sanoo.

Boliden toimittaa sinkin isoina harkkoina SSAB:n tehtaalle Hämeenlinnaan. ”Sinkityslinjalla on uuni, jossa teräsnauha lämmitetään noin 700 asteeseen säteilyputkien avulla, joiden lämmitysenergiana on maa-

kaasu. Sinkkiharkot sulatetaan isossa padassa noin 420-asteiseksi ja siitä teräsnauha kulkee läpi 80–130 metrin minuuttivauhdilla, tuotteesta riippuen. Nauhaan tarttuu molemmille puolille sinkkiä. Sitten nauhan molemmilla puolilla olevat ilmaveitset puhaltavat ylimääräisen sinkin takaisin pataan ja teräsnauha jäähdytetään. Sen jälkeen nauha voidaan jälkikäsitellä eri tavoin ja lopuksi se kelataan”, Ek kuvailee prosessia.

SSAB on menossa kohti fossiilivapautta ja tavoite on tuonut mukanaan useita kehityshankkeita. ”Meillä on myös hyväksytty investointi, jossa testaamme uuden teknologian sähkösäteilyputkia. Eli korvaamme sinkityslinjalla käytetyn maakaasun vihreällä sähköllä”, Ek sanoo.

Tehtaallaan Hämeenlinnassa SSAB sinkitsee esimerkiksi perusrakenneteräksiä, peltikatoissa ja sandwich-paneeleissa käytettäviä teräksiä sekä autoteollisuudessa käytettäviä erikoislujia teräksiä. Ek toteaa, että teräksen kulutus yleisesti ottaen tulee lisääntymään ja varmastikin samassa suhteessa tulee kasvamaan sinkityn teräksen määrä. ”Teräksen elinkaari on pitkä ja sen kierrättäminen on todella tärkeää. Kun tuotteen elinkaari päättyy, teräs tulee ottaa huolellisesti talteen, jotta se palaa tähän raaka-aineketjuun”, Ek sanoo. -JP Kuva 1: SSAB Kuva 2: Boliden

SINKKI

– kestävään ja näyttävään rakentamiseen

Metals for modern life

Teräsrakenne 2 | 2024

23

Pitkä elinkaari ja huoltovapaus keventävät hiilijalanjälkeä Sinkitys saa teräksen kestämään kovempaa käsittelyä ja vaativia sääolosuhteita.

K

un teräsrakenteet kestävät yli 100 vuotta, säästetään raaka-aineita ja energiaa. Päästöt vähenevät ja resursseja voidaan käyttää korjaamisen ja huollon sijasta vaikka uusien valmistus- ja rakentamismenetelmien kehittämiseen.

Vihdin Kuumasinkityksen toimitusjohtaja Risto Sirviö on tyytyväinen siihen, että ympäristönäkökohtiin ja tuotteiden elinkaareen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota ja teräs- ja rakennusalan yritykset ovat alkaneet tehdä omassa toiminnassaan kestävämpiä valintoja. ”Käyttämämme sinkki tulee Bolidenilta, joka on alkanut valmistaa myös vähähiilistä sinkkiä. Sitä käytetään jo, mutta valmistus on rajallista ja paremmin sitä lienee saatavilla ensi vuoden alusta. Ilman muuta haluamme käyttää omassa toiminnassamme vähähiilistä sinkkiä. Lopulta tietysti lopputuotteiden tilaajien valinnat ratkaisevat, mitä käytetään.”

Sirviö kertoo, että Vihdin Kuumasinkityksessä ollaan kiinnostuneita koko hiilijalanjäljestä. ”Koko ketju pitää laittaa kuntoon. Meille tämä on asia, jota olemme lähteneet kehittämään ja mietimme, miten voimme pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Yksi asia tässä on meidän tärkein raaka-aineemme eli sinkki. Jos ympäristöystävällisemmälle sinkille on kysyntää, mehän käytämme sitä. Mutta loppuostajan tulee myös ymmärtää se, että silloin tuotteesta tulee hieman hintavampi.”

Vihdin Kuumasinkityksellä on noin 1400 konepaja-asiakasta. ”Osalla yrityksistä on jo sellainen tilanne, että he eivät saa kauppaa, ellei hiilijalanjälkeä ole laskettu. Me teemme näitä laskelmia nyt scope 1:n ja scope 2:n osalta. Siihen kuuluvat raaka-aine sekä energia, jota käytämme täällä tehtaassa, sekä jätteet eli esimerkiksi käytetty suolahappo sekä kovasinkki ja sinkkituhka. Näen välttämättömänä, että tulevaisuudessa laskelmiin saadaan mukaan myös scope 3, johon sisältyvät myös alihankinnan koko toiminnan vaikutukset”, Sirviö kertoo.

Yhden teräskilogramman kuumasinkitys standardin EN ISO 1461 mukaisesti tuottaa tyypillisesti 0,1-0,33 kg hiilidioksidiekvivalenttia. ”Tämän tiedon lähteenä on Nordic Galvanizers. Laskemme tulevaisuudessa meidän oman tehtaamme tarkan hiilijalanjäljen per sinkitty teräskilo”, Sirviö sanoo.

Sirviö arvelee, että tällä hetkellä siirtymä kohti hiilineutraaliutta voi aiheuttaa hankaluutta erityisesti konepajoille. ”Tarjouskilpailuissa ei välttämättä ole hiilijalanjälkitavoitteille pisteytystä, jonka kautta se otettaisiin riittävästi huomioon hankintapäätöksessä.”

24

Teräsrakenne 2 | 2024

1.

Kuva 1: Valmiita tuotteita sinkityksen jälkeen.

Priimaa vielä 100 vuoden jälkeen Suomessa on tehty kuumasinkitystä yli 100 vuotta. Sirviö toteaa, että se on todella vanha ja edelleen hyvin toimiva menetelmä. ”Ajan myötä prosessit ovat kehittyneet esimerkiksi sillä tavoin, että olemme saaneet lisäaineita sinkkipataan. Kun tulin alalle 28 vuotta sitten, pataan laitettiin vain puhdasta sinkkiä ja alumiinia sekä hieman lyijyä padan pohjalle. Mutta nykyisin Boliden tuottaa jo tällaista seosta, jossa on sinkkiä, nikkeliä, alumiinia ja tinaa ja vismuttia. Seoksella saadaan tuotteesta esteettisesti paremman näköinen.”

Sirviö kertoo, että kestävyyden selittää sinkityksessä tapahtuva muutos. ”Sinkki kiinnittyy teräkseen metallurgisesti, eikä ruoste pääse hiipimään sinkin alle. Teräkseen tulee erilaisia faasikerroksia eli siihen tulee raudan ja sinkin välinen seos. Sinkin kestävyys Suomen olosuhteissa on todella pitkä. Melkin koko Suomi on ympäristöluokassa C2, jossa sinkki syöpyy 0,6 mikrometriä vuodessa”, Sirviö kertoo.

Sinkki antaa rakenteen pinnalle katodisen suojauksen. ”Jos esimerkiksi asennusaikana tulee jokin pieni kolhu, sitä ei tarvitse korjailla. Katodinen suojaus hoitaa sen”, Sirviö sanoo.

Teräksen valinnalla voidaan vaikuttaa sinkityn teräksen ulkonäköön. ”Se ratkaisee, jääkö pintaan puhdas sinkki vai sekoittuuko se enemmän. Kun on valittu teräs, jossa piin pitoisuus on pienempi, saadaan pintaan hyvin kiiltävä sinkkikerros. Jos käytössä on keskipiin teräs, ajan myötä siitä tulee tumman harmaa. Yleensä rakenneteräkset ovat sellaisia, että niissä on harmaampi pinnoite, joka ajan myötä vielä patinoituu eli menee harmaammaksi.”

Sirviö kertoo, että teräksen valmistus on suuntautunut yhä enemmän matalapiiteräksiin. ”Kun piipitoisuus on alle 0,04, pinnasta tulee kirkas ja edustavan näköinen. Siitä tulee myös todella kestävä, mutta jos halutaan vielä pidempää kestoa, kannattaa tehdä keskipiiteräksestä, johon saadaan paksummat sinkkikerrokset. Ohuempikin kerros riittää hyvin esimerkiksi valaisinpylväissä, koska syöpyminen on tosiaan niin hidasta. Jos sinkkipintaan halutaan muuta väriä, sen voi vielä pinnoittaa muulla menetelmällä.”

2.

Kuva 2: Ristikko lasketaan sinkkipataan.

3.

Kuva 3: Ristikko nostetaan sinkkipadasta ja ylimääräiset tipat kaavitaan pois.

Valaisinpylväs kerralla pataan Vihdin Kuumasinkityksellä on käytössään niin sanottu kuivamenetelmä. ”Käsittelyymme kuuluu rasvanpoisto, jossa tuotetta pidetään 10-12 minuuttia, jonka jälkeen tulee peittaus, jossa kappaletta pidetään suolahappoaltaassa puolesta tunnista kahteen tuntiin. Sen jälkeen on vuorossa kaksi vesihuuhtelua. Sitten teräsrakenne laitetaan kahdeksi minuutiksi juoksutekylpyyn, jota sanotaan myös fluksiksi. Juoksute on sinkkiammonium-kloridiliuosta. Sen jälkeen tässä kuivausmenetelmässä kappale siirretään kuivausuuniin, jossa lämpötila on 95 astetta, joka saadaan padan lämmityksen hukkalämmöstä”, Sirviö kertoo.

Tämän jälkeen tulee itse sinkkikylpy.

Sinkki on 450-asteista, ja tuotetta pide-

4.

Kuva 4: Kuumasinkitysprosessissa teräsrakenne käy ennen sinkkipataa monessa altaassa.

Teräsrakenne 2 | 2024

25

tuvat hyvin pataan”, Sirviö sanoo.

Laatu ja ripeys tärkeitä rakentajille

5.

Kuva 5: Prosessiin kuuluu myös vesihuuhtelu.

tään siinä keskimäärin noin kolme minuuttia. ”Jos käytössä on matalapiiteräs, silloin kastoaikaa pidennetään aina yhdeksään minuuttiin asti. Sen jälkeen tuote voidaan jäähdyttää. Teemme jäähdytyksen ilmassa, koska meillä on niin paljon puomipaikkoja, ettei meidän tarvitse kastaa kappaletta passivointiin. Mutta meillä on lisäksi vielä käytössä passivointiliuos, jolla saadaan tuotteen ulkonäkö pysymään kirkkaana ja estettyä valkoruosteen muodostuminen tuotteen pintaan. Jos esimerkiksi viedään valaisinpylväitä Ruotsiin tai yleensäkin, kun on kyseessä laivamatka, tuote on hyvä passivoida. Tuotteen viimeistelyyn kuuluu myös tippojen ja mahdollisesti tarttuneen tuhkan poisto.”

Vihdissä pata on varsin iso. ”Sellainen 12,5-metrinen valaisinpylväs mahtuu kokonaisena sinkkipataan. Pystymme sinkitsemään myös 15-metrisiä, kääntämällä välillä.

Ja maantiekaiteilla ja putkipalkeilla yleisimmät mitat ovat 6 ja 12 metriä, joten ne mah-

”Korroosiosuojaus ja ympäristörasitusluokat ovat laajalti tapetilla. Pyrimme valmistamaan sellaisia rakenteita, jotka olisivat vielä vuosikymmenten jälkeen käytettävissä”, kertoo hankintajohtaja Iiro Räty TPE Turun Pelti ja Eristyksestä.

TPE valmistaa kantavia teräsrakenteita kuten hallien runkoja sekä täydentäviä teräsrakenteita. ”Meillä menne vuodessa läpi varmaan kolmisen miljoonaa teräskiloa.

Kaikkea ei kuumasinkitä, mutta suuri osa kuitenkin. Ulkotiloissa kuumasinkitys on todella toimiva pinnoite, koska sillä saadaan korroosiokestävyyttä. Kuumasinkitty pinta kestää kovaa kulutusta ja iskuja. Esimerkiksi teollisessa rakennuksessa, jossa on jatkuvaa liikettä ja teräsrakenteet ovat ulkotiloissa, saatetaan rakenteita kolhia vaikka trukilla”, Räty sanoo.

Räty toteaa, että laatu ja aikatauluissa pysyminen on heidän asiakkailleen tärkeää. ”Omaa suunnitteluamme ja tuotantoamme pystymme tahdistamaan talon sisällä, mutta kuumasinkityksen ostamme ulkoa. Usein aikataulu vaatii joustavuutta sinkityslaitokselta ja samalla laadullisen toimitusvarmuuden täytyy säilyä.”

Yksi TPE:n pääyhteistyökumppaneista sinkityksessä on ollut Vihdin kuumasinkitys. ”Heillä kuunnellaan asiakkaiden toiveita ja oman tuotantonsa rajoissa he niitä toteuttavat ja laatu on pysynyt hyvänä. ” Myös JPV-Engineeringin tuotantojohtaja Marko Virta painottaa laadun ja tehokkuuden merkitystä loppuasiakkaille. ”Esimerkiksi Varia Vehkalan työmaalle tänä keväänä toimittamamme teräsrakenteet sinkittiin Vihdin Kuumasinkityksessä.

Sellaisia isoja patoja ei ole kovin monessa paikassa ja se on ollut toimintavarma paikka.”

KUUMASINKITYSTÄ

Infrarakentamisen kaidetuotteet kuumasinkitään aina Maanteiden varsilla rakenteisiin kohdistuu muun muassa suolauksen vuoksi kovaa rasitusta. ”Kaidetuotteemme kuumasinkitään, millä saamme tuotteille useiden kymmenien vuosien käyttöiän kohtuullisen vaativissakin oloissa”, kertoo SSAB:n kaidetuotteiden myynnistä ja teknisestä tuesta vastaava Teemu Yli-Kovero.

SSAB:lla on Toijalassa putkituotteiden avoprofiilitehdas. ”Täällä valmistamme maantiekaiteita ja muitakin profiileja laajalla valikoimalla. Olemme valmistaneet lähes saman tyyppistä kaidetta Toijalassa 1960-luvulta lähtien. Pari vuotta sitten sitä uudistettiin kevyemmäksi ja sitä kautta vähähiilisemmäksi hyödyntämällä lujempia teräksiä”, Yli-Kovero sanoo.

Viranomaisen ohjeistuksen mukaan maantiekaiteiden sinkin paksuuden pitää olla vähintään 75 mikrometriä ja keskimäärin 85 mikrometriä. ”Maantiekaiteet ovat 12-metrisiä, joten niiden sinkitsemiseen ei ole Suomessa kovin montaa vaihtoehtoa.

Vihdissä onnistuu pitkienkin kappaleiden kuumasinkitys”, Yli-Kovero sanoo.

Yli-Kovero toteaa, että teiden varsilla on kymmeniä vuosia vanhoja maantiekaiteita. ”Suomessa on käytössä vaativampi aurauskestävyysluokka kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Sen seurauksena johteet itsessään kestävät paremmin ja myös sinkityksen tuoma hyöty saadaan ulosmitattua pidemmän käyttöiän muodossa. Kaiteiden vaihtamis- tai uusimistarve johtuu usein siitä, että esimerkiksi laajennetaan tietä, tai sitten alkuperäisen kaiteen rakenne on saattanut olla turhan järeä. Kun tehdään korjauksia kolareiden jälkeen, voidaan nykyään käyttää suoraan käytettyjä kaideosia, jos niissä on sinkitykset ja muut ominaisuudet kunnossa.” -JP

Uudella nykyaikaisella tehtaalla Vihdissä 45 km päässä Helsingin keskustasta.

SINKITYSPADAN koko 13 x 1,6 x 2,6 m (pituus x leveys ja syvyys)

MYYNTI TUOTANTO

26

RISTO SIRVIÖ ERIK PURSIAINEN

Teräsrakenne 2 | 2024

050 342 9312 050 342 9313

VAATERITIE 12, 03250 OJAKKALA WWW.VIHDINKUUMASINKITYS.FI

1.

Kuva 1: Kolmimetrinen suojaputki porataan maahan.

Energiakaivojen asennus onnistuu nopeasti ja vaivattomasti

Maalämpö on hiilineutraalina energiamuotona kasvattanut nopeasti suosiotaan uusissa rakennushankkeissa. Varsinkin isoissa kohteissa rakentamisen yhteydessä asennetaan yhä useammin tontille energiakaivot. Ensin porataan teräksiset suojaputket maaosuudelle, sitten syvempi reikä kallioon, ja sen jälkeen lämpökeräimet on helppo laskea paikalleen.

P

irkkalalaisella työmaalla on raikas aamu, kun BRAND toimitilojen työmaalla asennetaan energiakaivoa.

Ensin porataan maahan yksi teräsputki, ja sitten kierretään sen jatkoksi seuraava. Kierrejatkosputket ovat SSAB:n innovaatio, joita Tibnor toimittaa asiakkaille.

Kierrejatkettavat terässuojaputket tulivat saataville noin vuosi sitten. ”Otimme nämä heti kokeiluun ja olemme käyttäneet siitä asti”, kertoo Pekan Porakaivo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hoikkala.

Hoikkala kertoo, että porakaivon saa nyt kätevästi asennettua päivässä, eikä työmaalle tarvitse tuoda hitsauskalustoa. ”Onhan se selkeästi vaivattomampaa.”

Perheyrityksessä työskentelevä projektiinsinööri Topias Hoikkala toteaa, että maalämpö on energiamuotona selkeästi paras, ja maalämpökaivojen kysyntä on vilkasta. ”Itse vaihdoin rakennesuunnittelijan työstä tänne pari vuotta sitten, kun yritys perustettiin, ja töitä on riittänyt koko ajan. Teräsputkien liittäminen toisiinsa kiertämällä on tuonut asentamiseen nopeutta ja varmuutta.

Toki myös työturvallisuus ja työn ergonomia on parantunut.”

Teräksiset suojaputket saattavat keräimet turvallisesti kallion sisään SSAB:n Paalutuotteet on valmistanut energiakaivojen suojaputkia jo pitkään. Aiemmin putket hitsattiin työmaalla asennuksen yhteydessä. Kun yksi kolmimetrinen putki oli porattu maahan, siihen päälle hitsattiin seuraava putki. Tuotekehityksen tuloksena on saatu käyttöön myös kierrejatkoksella oleva putki, joka tekee asentamisesta nopeampaa, helpompaa ja turvallisempaa. ”Valmistamme nyt sekä pitempään käytössä olleita hitsausviistettyjä että näitä uusia kierrejatkettavia putkia”, kertoo teknologiapäällikkö Antti Perälä SSAB:lta.

SSAB:n valmistamat energiakaivojen suojaputket markkinoi ja jakelee tytäryhtiö Tibnor. ”Meillä on maanlaajuinen myyntiverkosto sekä teräspalvelukeskukset Seinäjoella, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Suojaputkien päävarastona toimii Hyvinkää.

Kykenemme hoitamaan logistiikan siten, että putket saa tarvittaessa suoraan työmaalle, eikä myöskään porausyritysten varikoille

tarvitse ostaa turhan isoja eriä kerralla. Tibnor turvaa hyvän saatavuuden suojaputkille joka tilanteessa”, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Miettinen Tibnorilta.

Isoimpiin kohteisiin putket tulevat edelleen SSAB:n kautta. ”Jos on jotain erikoiskohteita, toimitamme sinne suuremman koon putkia suoraan tuotannostamme”, ­Perälä kertoo. ”Suojaputken tarkoitus on estää irtomaata pääsemästä kallioreikään sekä myös suojata lämmönkeruuputkia irtomaalta”, Miettinen selventää. ”Porattavien suojaputkien määrä vaihtelee tapauskohtaisesti riippuen siitä, kuinka syvällä kallion pinta kussakin lämpökaivojen asennuskohteessa sijaitsee.

Suojaputkea käytetään eristämään pintavesien ja irtoaineksen pääsy kaivoon, jolloin upotus kiinteään kallioon on parin metrin luokkaa. Aina kuitenkin porataan suojaputkea minimissään se täysi kolmimetrinen”, sanoo Tibnorin rakentamisen myynnistä vastaava myynnin kehityspäällikkö Pekka Günther.

Kun on porattu riittävän syvälle, suoja-

Teräsrakenne 2 | 2024

27

2.

3.

Kuva 2: Yksi putki on jo porattu maahan ja toinen kolmimetrinen tuodaan kierrettäväksi paikoilleen.

Kuva 3: Putki kiristetään tiukasti paikoillaan.

Kuva 4: Putken päätä on hiukan laajennettu, jotta kierteen kohdalla säilyy riittävä ainevahvuus.

Kuva 5: Topias Hoikkala, Janne Miettinen, Pekka Hoikkala, Pekka Günther ja Antti Perälä ovat tyytyväisiä energiakaivojen asennusten sujuvuuteen.

4.

putken sisältä ujutetaan kallioon keräysputket, kollektorit. ”Niissä kulkee vesi-etanoli­ liuosta, joka sitoo maasta lämpöenergiaa.

Se sitten kierrätetään lämmönvaihtimeen ja lämmönvaihtimesta lämpö siirretään patteriverkostoon ja käyttövesiverkostoon” Miettinen kuvailee.

Kierrejatkettavat RDc-suojaputket liittyvät kätevästi toisiinsa

5.

28

Teräsrakenne 2 | 2024

RDc-suojaputkissa on sisäkierteellä varustettu naaras- ja ulkokierteellä varustettu koiraspuoli, jotka liittyvät kiertämällä sujuvasti toisiinsa. Hyödyn helposta kiinnittämisestä huomaa erityisesti hankalissa olosuhteissa. ”Voi olla, että joudutaan hitsaamaan talvella pakkasessa tai räntäsateessa ja joskus kalustostakin voi tippua vettä ja kuraa. Kun putket kierretään kiinni, työmaalle ei tarvita hitsaria eikä hitsauskalustoa ja paloturvallisuuskin paranee”, Günther pohtii.

Perälä kertoo, että tuotekehityksessä on löydetty varsin hyvin toimiva kierreliitos. ”Sitä naaraspäätä on vähän laajennettu, jotta siinä säilyy riittävä ainevahvuus kierteen kohdalla. Jatkos on nyt kestävämpi kuin suoraan putkeen tehtynä.”

SSAB:n toimittama hitsausviisteinen suojaputki on Miettisen mukaan edelleen

myös hyvä vaihtoehto erinomaisen hitsattavuutensa takia. ”Se on tasalaatuista, lujaa putkea teräslaadussa S355J2H/S420MH ja edelleen paras hitsausjatkettava putki markkinoilla.”

Miettinen pohtii, että energiakaivojen käyttö lämmitysmuotona on tärkeä osa vihreää siirtymää ja se on myös kustannustehokas vaihtoehto. ”Kun mietitään energian hintoja ja hiilineutraaliustavoitteita, kannattaa hyödyntää uusiutuvaa lämpöenergiaa, jonka käyttökulut ovat vaatimattomat. SSAB:n tuotannossa tällä tuotteella on tietysti luonteva sija, kun yhtiöllä on muutenkin tiukat hiilineutraaliustavoitteet.

Ja muutaman vuoden kuluttuahan saadaan sitten myös jo fossiilivapaasti tuotettua terästä isommalla mittakaavalla, kun SSAB:n investointi vetypelkistykseen perustuvaan rautasienituotantoon valmistuu Ruotsin Jällivaarassa. Jo nyt SSAB:lta on saatavilla rajoitetusti fossiilivapaita ZERO-teräksiä, jotka valmistetaan valokaariuunissa kierrätysteräksestä uusituvan energian avulla tuotetulla sähköllä. Myös tämä valikoima laajenee kovaa tahtia.” -JP

Tyyppi

Teräslaatu

Koko mm

Pituus mm

Kg/m

Kpl/nippu

Kg/nippu

RDc 140/5

Kierrejatkos

S355J2H/S420MH

139,7 x 5

3025

16,6

10

500

RDc 170/5

Kierrejatkos

S355J2H/S420MH

168,3 x 5

3025

20,1

10

600

Teräslaatu

Koko mm

Pituus mm

Kg/m

Kpl/nippu

Kg/nippu

Tyyppi RD 140/5

Viiste 45°

S355J2H/S420MH

139,7 x 5

3000

16,6

10

500

RD 140/5

Viiste 45°

S355J2H/S420MH

139,7 x 5

6000

16,6

10

1000

RD 170/5

Viiste 45°

S355J2H/S420MH

168,3 x 5

3000

20,1

10

600

RD 170/5

Viiste 45°

S355J2H/S420MH

168,3 x 5

6000

20,1

10

1200

Korkealämpötilalaitos rakennetaan teräksen voimalla Vantaan Energia rakennuttaa poikkeuksellista jätteidenkäsittelylaitosta Kehä kolmosen varteen. Siellä tullaan polttamaan vaaralliseksi luokiteltua kierrätyskelvotonta jätettä, jota ei voida käsitellä tavanomaisissa laitoksissa. Kohde vaatii tavanomaista tarkemmin mietityt ratkaisut. Nordec toimittaa ja asentaa kohteen teräsrakenteet.

30

Teräsrakenne 2 | 2024

V

antaan Energian korkealämpötilalaitos valmistuu vuoden 2025 aikana Kehä kolmosen ja Lahdenväylän kainaloon. Samalla tontilla on jo valmiiksi kaksi Vantaan Energian jätteidenkäsittelylaitosta, joista ensimmäinen on valmistunut vuonna 2014 ja toinen otettiin käyttöön vuonna 2022. Nykyinen rakennustyömaa käynnistettiin vuonna 2023.

Projektipäällikkö Lasse Virtanen on ollut mukana jokaisessa kolmesta projektista. ”Tämä on meille erityislaatuinen projekti, eikä tällaisia laitoksia ole koko Euroopassakaan tehty pariinkymmeneen vuoteen. Nyt rakenteilla olevaan laitokseen tulee rumpuuuni, eli erityistä tulee olemaan polttotekniikka. Tämän tyyppiseen laitokseen liittyy paljon erilaisia kemianteknisiä prosesseja ja polttoaineet ovat haastavia. Ulospäin laitos voi näyttää hyvinkin samanlaiselta kuin muut jätteenkäsittelylaitokset, mutta prosessi on niin erilainen, ettei tätä oikein voi muihin verrata.”

Uudessa korkealämpötilalaitoksessa tullaan polttamaan vaaralliseksi luokiteltua, kierrätyskelvotonta jätettä. ”Tänne tulee liuottimia, maaleja ja muuta sellaista, mitä jätteenpolttolaitoksiin ei normaalisti oteta

vastaan. Ne tekevät tästä hankalaa, sillä jo pelkästään materiaalin siirtämiseen paikasta toiseen on syytä suhtautua ihan erilaisella varovaisuudella ja tarkkuudella kuin tavallisemmissa laitoksissa, joissa poltettavat jakeet ovat helpompia.”

Tuleva prosessi vaikuttaa rakentamiseen muun muassa siten, että palosuojaukseen pitää kiinnittää poikkeuksellisen paljon huomiota. ”Tulee paljon erilaisia palosuojamaalauksia, palosuojauksia ja osastointeja. Teräs- ja kuorirakenteille tämä aiheuttaa erinäisiä vaatimuksia. Ja tietysti on sammutuskalustoa sekä automaattisammutuksia”, Virtanen kertoo.

Korkealämpötilalaitoksen tavoitteena on vastata kysyntään ja tehdä Suomesta omavaraisempi vaaralliseksi luokitellun jätteen käsittelyn osalta. Suomesta on viety Eurooppaan käsiteltäväksi merkittäviä määriä vaarallista jätettä, jotka tullaan jatkossa käsittelemään uudessa laitoksessa. Prosessissa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään vantaalaisten kiinteistöjen lämmitykseen.

Laitos toteutetaan parasta käytettävissä olevaa modernia tekniikkaa hyödyntäen ja sinne suunnitellaan toteutettavaksi myös hiilidioksidin talteenotto ja edelleen hyö-

Vantaan Energian korkealämpötilalaitos Tilaaja: • Vantaan Energia Oy EPCM-konsultti: • Sweco Finland Oy Rumpu-uunilaitos: • Hitachi Zosen Inova Steinmüller GmbH Savukaasunpuhdistus: • Valmet Technologies Oy Nosturi ja kahmari: • Konecranes Finland Oy Teräsrakenteet: • Nordec Oy Kuorirakenteet: • RKC Construction Oy Putkisillat: • Porin Teollisuusputki Oy

2.

Kuva 2: Siltanosturin hoitotaso valmistumassa jätebunkkeriin 50 m korkeuteen.

Nordecin toimitus • Noin 400 tonnia rungon teräksiä ja monenlaisia täydentäviä teräsrakenteita asennuksineen:

1.

Kuvat 1 ja 6: Korkealämpötilalaitos rakennetaan samalle tontille Vantaan Energian kahden muun jätteenkäsittelylaitoksen kanssa.

dyntäminen. Päätös hiilidioksidin talteenotosta tehdään myöhemmin. “Meillä on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030, ja laitos on osa strategiamme toteutusta”, Virtanen sanoo.

Kokenut tiimi hoitaa teräsasennukset

• Primääriset teräsrakenteet (pilarit, ristikot, palkit) • Sekundääriset teräsrakenteet (kaiteet, tikkaat, portaat) • Kulkusiltojen teräsrakenteet • Kierreportaat • Kattopellit • Ritilät • Kyynellevyt

Kuva 3: Sairaalajätteiden 40 m korkea porrastorni.

Kuva 4: Syöttösuppilon hoitotaso.

3.

4.

Nordec vastaa kohteen rungon teräsrakenteista asennuksineen ja lisäksi toimitukseen kuuluu monenmoisia teräsrakenteita. ”Toimitamme ja asennamme myös esimerkiksi kattopellit, ritilät, tasoristikoita, portaita ja katoksia. Sweco tekee rakennesuunnitelmat ja kaikki kuvat tulevat sieltä, me hoidamme toteutuksen. Alun perin meidän osuutemme piti valmistua keväällä, mutta tilaus kasvoi ja jatkammekin puoli vuotta pidempään”, kertoo projektipäällikkö Vesa Keltikangas.

Nordecin työmaaporukalle työ on monessa mielessä tuttua, koska samat asentajat olivat mukana myös edellisessä kohteessa, joka valmistui samalle tontille vuonna 2022.

Keltikangas oli mukana jo tontin ensimmäisen laitoksen toteutuksessa. ”Rakentamisen kannalta kohde on vaativuudeltaan samaa luokkaa.”

Teräsrakenne 2 | 2024

31

mismahdollisuus. ”Nykyään on oikeastaan niin, että mitä haastavampi projekti, sitä innokkaammin niihin tartutaan. Nordecilla on valtavan laaja tietopohja, ja jos ei itse tiedä jotakin, osaamista löytyy kyllä. Sillähän me sitten olemmekin päätyneet tekemään vaativia kohteita.”

Projektipäällikkö pitelee lankoja käsissään ja toimii yhteyspisteenä asiakkaan, työmaan ja tuotannon välillä. ”Välillä esimerkiksi asennus onnistuisikin suunniteltua aiemmin ja silloin selvitetään, miten nopeaan toimitukseen tuotanto taipuu. Tavoitteena on saada kaikki toimimaan sujuvasti ja kaikille osapuolille suotuisasti”, Keltikangas sanoo.

Tässä projektissa on ollut viisi selkeää välitavoitetta. ”Yleensäkin projekteissamme on asiakkaiden asettamia välitavoitteita ja jo tarjousvaiheessa pitää pohtia, mihin realistisesti kyetään. Niissä on erilaisia osakokonaisuuksia, kuten että milloin pitää syöttösuppilon kolmikerroksisen tason olla valmiina. Vantaan Energialla tavoitteet ovat olleet tiukat, mutta realistiset ja järkevät.

Tässä ja edellisessä projektissa on kaikki välitavoitteet saavutettu”, Keltikangas kertoo.

Talvi oli pitkä, mutta ei aiheuttanut suurta ongelmaa. ”Pyrimme aina esimerkiksi toimittamaan rakenteet työmaalle sitten, kun niitä pääsee asentamaan, ettei tule mitään suurta välivarastointia. Teollisuuskohteen työmaalla ei yleensä niitä tiloja ole kovin paljoa. Mutta kun tilaaja on organisoinut työmaata hyvin, kaikki ovat mahtuneet toimimaan omalla alueellaan. Aina ei toki esimerkiksi pääse nosturilla asentamaan, kun ympärillä on jo rakenteita valmiina, joten olemme asentaneet myös käsikäyttöisen taljan avulla.”

5.

Kuva 5: Säiliöalueen kulkusillat.

Turvallisuus on tärkein tavoite

6.

Asennusporukka on Keltikankaalle tuttu jo 15 vuoden ajalta. ”Tällaiset teollisuuskohteet vaativat aina ammattitaitoiset asentajat työmaalle. Työmaapäällikkömme Heikki Laine on meillä ollut mukana näissä kaikissa kolmessa hankkeessa. Hän on tehnyt jo kymmeniä vuosia näitä asennuksia ja on avainasemassa työn toteutuksessa”, Keltikangas sanoo.

Virtanen toteaa, että Nordecin ja ensimmäisessä projektissa sen edeltäjä Normekin kanssa työskentely on ollut helppoa. ”On vielä sattunut sama työmaan vastaava mestari ensimmäisestä projektista alkaen.

Varmaankaan ei parempaa työmaapäällikköä olisi voinut olla saatavissa kuin Laineen Heikki on ollut. Ja asennusporukkakin on

32

Teräsrakenne 2 | 2024

tuttu jo edellisestä projektista.”

Vaikka nyt tehdään poikkeuksellista laitosta, johon liittyy monia erityisiä vaatimuksia, edellinen kohde oli omalla tavallaan hankalampi. ”Korona oli päällä käytännössä koko projektin ajan, mutta silti pysyttiin aikataulussa ja budjetissa. Tämä projekti on tuntunut suorastaan luksukselta, kun pääsee pitämään palaverit ihan kasvotusten. On se helpompaa, kun voidaan katsoa piirustuksia saman pöydän ääressä”, Virtanen kertoo.

Uudenlaisista haasteista syntyy oppimiskokemuksia Keltikangas toteaa, että korkealämpötilalaitoksen rakentaminen on kiinnostava oppi-

Vantaan Energia on panostanut tässä projektissa erityisen paljon viestintään. ”Olemme koko ajan kertoneet myös ulospäin avoimesti, mitä täällä tehdään ja mitä tällä laitoksella tulevaisuudessa tehdään. Se on huomattavasti helpottanut asioita”, Virtanen toteaa.

Rakennuttamisen näkökulmasta erityistä huomiota on kiinnitetty työturvallisuuteen. ”Näemme, että siihen satsaaminen on iso asia. Tässä on onnistuttu todella hyvin ja tästä kuuluu erityiskiitos EPCM-konsultillemme Swecolle. He ovat sovitelleet toimintatavat urakoitsijoiden kanssa ja huolehtineet hyvästä tiedonkulusta”, Virtanen kertoo.

Virtanen näkee, että tästä kaikesta olisi opittavaa muihinkin projekteihin. Sekä turvallisuus että töiden sujuminen toteutuvat tehokkaan kommunikoinnin myötä. ”Kaikki pyritään viestimään mahdollisimman avoimesti muille osapuolille, jolloin asiat eivät tule kenellekään yllätyksenä. Tämä pitää myös yhteishengen hyvänä, kun kaikilla on sama tieto koko ajan.” -JP Kuvat 1 ja 6: Vantaan Energia Kuvat 2-5: Nordec

Kivis tuo lähipalvelut joukkoliikenteen solmukohtaan

1.

2.

Kuva 1: Kivis on uusi kohtaamispaikka juna-­ aseman ja bussiterminaalin yhteydessä.

Kiviksen edessä olevan teräsrakenteisen ­bussikatoksen teräs­ rakenneurakoitsijana on toiminut TPE. Kuva 2, 5: Sisänäkymiä.

V

antaalla sijaitseva Kivistön palvelukeskittymä Kivis on uusi kohtaamispaikka juna-aseman ja bussiterminaalin yhteydessä.

Kivis sisältää monipuolisen liike- ja palvelutarjonnan: kolme päivittäistavaraliikettä, kahviloita, ravintoloita, kuntosalin, hammaslääkäriaseman sekä muita erikoisliikkeitä. Lisäksi palvelukeskuksessa sijaitsevat Vantaan kaupungin palveluista ter­ veysasema, kirjasto sekä nuorisotilat.

Kohteen keskeisiä suunnittelun lähtökohtia ovat olleet helppo orientoitavuus sekä rakennuksen kaupunkikuvallinen rooli joukkoliikenneterminaalien yhteydessä.

Bussiterminaalin sijainti rakennuksen edustalla on muovannut sen arkkitehtuurin lähtökohtia. Bussiterminaalin viherkattoinen katos palvelukeskuksen edessä muodostaa vinoine pilareineen dynaamisen liikkeen tunnun rakennuksen edustalle.

Rakennuksen arkkitehtuuri on selkeää ja ulospäin avautuvaa. Suuret ikkunat kirjaston päädyssä, sekä sisäänkäyntien kohdilla vaihtuvat jalankulkijan mittakaavaan näy-

Teräsrakenne 2 | 2024

33

teikkunajulkisivuiksi rakennuksen maantason julkisivuilla. Sisäänkäynnit on sijoitettu jalankulkureittien solmukohtiin ja avartuvat korkeiksi tiloiksi, joita on korostettu valotaiteen keinoin. Julkisivumateriaaleilla on myös korostettu rakennuksen maantason ja yläosien välistä kontrastia. Lämpimän sävyinen maantason umbrabetoni vaihtuu yläosissa harmaan ja beigen sävyisiksi osin taitteisiksi metallipinnoiksi. Palvelukeskus on kolmikerroksisena selkeästi matalampi kuin ympäristön korkeat asuinrakennukset Colosseum aukiolla. Kattopinnat ovatkin viherkattoja lähes kokonaisuudessaan ja muodostavat rakennukselle kolmannen julkisivun.

Rakenteiden elinkaaren hiilijalanjäljen minimoimiseksi ja nopean rakennusajan varmistamiseksi rakentamisessa hyödynnettiin esivalmistettuja puurakenteita mm. katto- ja seinärakenteissa mahdollisimman paljon. Kivis on A-energialuokan rakennus ja sille on myönnetty LEED-Gold-ympäristösertifikaatti. Energiatehokkaiden vaipparakenteiden, viherkattojen ja taloteknisten järjestelmien lisäksi on vesikatolle sijoitettu 34

Teräsrakenne 2 | 2024

3.

4.

5.

6.

Kuva 3: : Kivis on hybridirakennus, jossa on ­hyödynnetty teräs-, betoni-, puu- ja lasirakenteita.

Kuva 4: Kivis tuo kaivatut lähipalvelut kasvavaan Vantaan Kivistön kaupunginosaan.

Kuva 6: Bussikatos on arkkitehtonisesti samaa ­kokonaisuutta kauppakeskus Kiviksen kanssa.

Hankkeen teräsrakennetoimijoita: Metalli-ikkunat ja lasiseinät • Steel-Prisma-Metallit Oy Lasikaton teräselementit • Teräselementti Erikoisteräsosat • Teräsjaakko Oy Teräsrunko / Teräsristikot • VMT Steel Oy Kattokaivot, kattopollarit, turvavaijerijärjestelmä • Peltitarvike Oy Bussikatoksen teräsrunko, rungon alumiiniverhoukset, katoksen turvavaijerit ja hstpilarikaulukset • TPE Turun Pelti ja Eristys Oy

aurinkovoimala. Lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytetään pääosin maalämpöjärjestelmää.

Terminaalikatos Terminaalikatoksen muotokielessä tavoiteltiin dynaamista liikkeen tuntua. Muotokielestä näkyy viitteitä sekä hiottuihin jalokiviin, kuin myös orgaaniseen maailmaan, mitä katoksen alapinnan suomumainen kasettiverhous ja siihen integroitu vapaarytminen valaistus korostavat.

Terminaalikatoksen päälle nostettu kumpuileva ekologinen niittykasvikatto ja sen ikivihreät pensasryhmät muodostavat kirjaston, nuorisotilojen ja terveysaseman lähimaiseman muuten kivisen terminaalialueen suuntaan.

Palvelukeskittymän sisäänkäyntiaula ja siihen liittyvät palvelut toimivat linja-autoterminaalin lämpiminä ja viihtyisinä odotustiloina.

Vesa Jäntti ARCO Architecture Company Kuvat 1-7: Mika Huisman

7.

Kuva 7: Kiviksessä on helppo käydä sekä bussilla että lähijunalla myös Kivistöä kauempaa.

Bussiterminaali on tässä vielä rakenteilla etualalle.

1.

Teräsrakenne 2 | 2024

35

Mölnlyckelle mittava laajennus Mikkelissä Haavanhoitotuotteita valmistava Mölnlycke Health Care saa ­toimitiloihinsa Mikkelissä huomattavan laajennuksen. Sen tilat omistava Kiinteistökehitys Naistinki Oy investoi tehtaaseen noin ­11 miljoonaa euroa. Toimistolaajennus valmistuu vuoden 2024 aikana, sterilointilaitoksen laajennus puolestaan vuonna 2025.

1.

Kuva 1: Työmaa on suojattu hyvin säiltä.

K

iinteistökehitys Naistinki Oy on Mikkelin kaupungin omistama toimitiloihin erikoistunut osakeyhtiö. Yhtiö omistaa haavanhoitotuotteita valmistavan Mölnlycke Health Caren Mikkelin tehtaan toimitilat ja rakennuttaa sinne parhaillaan huomattavaa laajennusta. Kokonaisuuteen kuuluvat sterilointilaitoksen laajennus sekä toimistorakennuksen laajentaminen. Toimistokokonaisuuteen rakennetaan käytännössä kokonaan uusi kerros.

Mölnlycken tekninen päällikkö Antti Wiksten vetää Mölnlycken investointiohjelmaa ja teknistä kehitystä. ”Tänä vuonna tapahtuu paljon näissä tiloissa, joissa olemme vuokralla. Toimiston laajennus on edennyt julkisen kilpailutuksen kautta, jonka Jalon Rakentajat voitti. Urakoitsija on hoitanut muun muassa teräsrakennehankinnat ja rakennesuunnittelusta vastaa Sitowise.

Me maksamme suunnittelun näissä meidän hankkeissamme ja vähän myös ohjaamme niitä. Yhteistyönä tätä on tehty suunnittelijoiden, rakennuttajien ja käyttäjien kanssa.”

Kohteen vastaava rakennesuunnittelija Jarno Luntinen Sitowiselta on ollut mukana projektissa esiselvityksestä lähtien. ”Mölnlycken kanssa on tehty yhteistyötä jo kymmeniä vuosia, vaikka henkilöitäkin on vaihtunut.”

Wiksten kertoo, että koko ajan on jotain rakennettu sen yhdeksän vuoden ajan, jonka hän on itse ollut Mölnlyckellä. ”Meille tulee säännöllisesti uutta tekniikkaa ja koneita ja niihin liittyy paljon rakentamista. Se on aina ollut vähän vaikeaa, koska olemme ra-

36

Teräsrakenne 2 | 2024

2.

Kuva 2: Vanhojen ja uusien rakenteiden yhdistäminen on saatu siististi malliin.

kentaneet pääsääntöisesti sisältä päin. Nyt mentiin ensimmäistä kertaa vähän rakennusoikeuden ulkopuolelle ja haettiin poikkeuslupaa.”

Toimistotilat ovat toiminnan kasvun myötä käyneet pieniksi, ja nyt asiaan tulee huomattava parannus. Kakkoskerrokseen tulee noin 1400 m2 täysin uutta tilaa. Lisäksi vanha auditorio, joka oli korkea tila, muutetaan sosiaalitiloiksi kahteen kerrokseen: sen alakertaan tulee pukutiloja ja yläkertaan taukotiloja. ”Meille tulee lisää toimistoja, neuvotteluhuoneita ja uusi auditorio sekä lisää työntekijöiden taukotiloja ja pukuhuonetiloja.

Myös ruokalaa laajennetaan. Lisäksi kellariin vapautetaan tiloja, kun siellä kunnostetaan lisää tiloja talotekniikan käyttöön. Tilat laajenevat merkittävästi kahteen kerrokseen ja meille tulee myös ensimmäistä kertaa hissi.

Vesikatolle tulee vielä iso iv-tekniikkatila”, Wiksten kertoo.

Toimistotiloista tulee moderni hybridi Toimistotiloihin tulee monenlaista työtilaa. ”On esimerkiksi avoimia yhteiskäyttötiloja.

Puhutaan sydäntiloista, joissa on taukotiloja ja muita vapaamuotoisempia työskentelytiloja. On myös projektityötiloja, neuvotteluhuoneita ja myös perinteisiä toimistoja. Osa toimistoista sopii 4–6 hengen tiimeille ja sitten on jonkin verran pienempiä toimistoja”, Wiksten kuvailee.

Tiloja suunniteltaessa on mietitty ener-

giatehokkuutta ja hyviä rakentamisen tapoja. Erityisesti on panostettu työntekijöiden viihtyvyyteen. Mukana on ollut myös ulkopuolinen tilankäyttösuunnittelija työstämässä suunnitelmia.

Vanhaa arkkitehtuuria on pyritty pitkälti säilyttämään. ”Mehän päädyimme siihen, että koko julkisivu purettiin vanhasta ykköskerroksesta ja sitten siitä ja uudesta kakkoskerroksesta tehdään melko saman näköistä kuin oli ennenkin. Pintaan tulee tiilijäljitelmäulkoverhoilu”, Wiksten sanoo.

Myös vanhaa ykköskerrosta remontoidaan ja sinne tulee kokonaan uusi aula. Wiksten kertoo, että tiloihin tulee uutta ilmettä ja modernia talotekniikkaa ja muun muassa kaikki ikääntyneet ikkunat uusitaan. ”Samalla mennään harppaus eteenpäin rakennusturvallisuudessa. Tulee esimerkiksi kulunvalvontaa.”

Toteutuksessa on paljon huomioitavaa Jalon Rakentajat on ollut mukana tarjousvaiheesta saakka. Työpäällikkö Hannu Matilainen kertoo, että kokonaisuuden toteutus on mielenkiintoista. ”Rakennuksessa on työn aikana myös tiloja normaalissa käytössä.

Olemme jakaneet tiloja suojaseinillä ja miettineet kulkureittejä siten, että toiminta voi jatkua koko ajan. Myös logistiikkaa on pitänyt miettiä, sillä työmaan käytössä on pienet pihat. Ja runkoasennus tapahtuu sääsuojassa. Hyvin kaikki on sujunut.”

Runkoa lähdettiin toteuttamaan vanhan

rakennuksen ehdoilla. ”Vanhojen rakennusten perustusten varaan on jouduttu kasvattamaan kerros, joten mahdollisimman kevyellä on pyritty menemään. Oma juttunsa ovat vanhoihin tiloihin tulevat muutokset, jotka ovat vaatineet tarkkoja tarkemittauksia ja selvityksiä. Alkuvaiheessa niitä tarketietoja saatiin hyvin tilaajan puolelta ja työmaan edetessä urakoitsija on toimittanut tarvittavia tietoja. Suuria yllätyksiä ei ole tullut”, Luntinen sanoo.

Vanhassa rakennuksessa oli paikallavalettu teräsbetonirunko. ”Siinä puolet oli kellaria ja ykköskerros maan tasossa. Julkisivut oli tiilimuurattu, tiili-villa-tiilirakenteita. Nyt alaosa uusitaan vastaamaan uuden kerroksen julkisivua ja samalla parannetaan lämmöneristystä”, Luntinen sanoo.

Alkuperäinen rakennus on suunniteltu vuonna 1969. ”Siinä oli huomioitu mahdollinen lisäkerrosrakentaminen, sen aikaisilla määrityksillä. Siitä tehtiin alustavat laskelmoinnit nykytilanteen kuormituksista sekä kuormituksista muutoksen jälkeen. Hankkeessa oli erillinen geosuunnittelija, joka määritti maapohjasta kantokestävyydet ja päästiin siihen lopputulokseen, että perustukset ovat riittävät. Runkorakenteen tarkastelun jälkeen totesimme, että niiden päälle uskalletaan rakentaa”, Luntinen sanoo.

Lähtökohtana oli pyrkimys tehdä mahdollisimman kevyttä. ”Kuormalaskelmien jälkeen todettiin, että pystytään tekemään myös betonilla, kun koitetaan kuitenkin minimoida käyttö huomioiden ympäröivät rakennukset sekä palonkesto- ja jäykistysasiat. Pyrittiin tekemään mahdollisimman simppelisti ja selkeästi. Laajennusosan rungossa on betonipilarit, yläpohjassa liittopalkit ja kattotason päälle tulee puuristikot. Ja sinne tehdään vielä teräsrunkoinen iv-konehuone, johon tulee pvp-elementtiverhottu.”

Erityinen huomio liittymisiin Vastaava työnjohtaja Juha Nikulainen Jalon Rakentajilta toteaa, että vanhaan taloon liittyminen on aina etukäteen ajatellen vähän haasteellista. ”Uusissa rakenteissa ei sinänsä ole ollut mitään erityisen haastavaa. Yksi mietintää vaatinut paikka oli vanhaan välipohjaan liittyminen, kun ei saatu betonipilareita pystyyn alkuperäisellä tavalla. Jarno teki sitten muutossuunnitelman.”

Luntinen kertoo, että tarkoitus oli kiinnittyä injektoitavilla peruspulteilla vanhan rakennuksen päälle. ”Rakenteista, vanhoista raudoituksista, ehkä pienistä lähtötietojen epätarkkuuksista ja ihan korjausrakentamisen luonteestakin johtuen kaikkea ei aina tiedetä etukäteen. Jouduttiin sitten kehittelemään teräslevyillä kiinnityksiä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen.”

Wikstenin mielestä tilanteeseen reagoitiin hyvin. ”Ei edes tullut aikatauluviiveitä. Muutenkin projektia on viety sujuvasti eteenpäin. Kun työmaan ympärillä on toimiva tehdas, on tarvittu paljon järjestelyjä.

Toimihenkilöporukasta 60 prosenttia siirrettiin toiselle puolelle kaupunkia ja lisäksi rakennettiin väistöruokala, uudet reitit, ja

sitten tosiaan urakoitsija on rakentanut sääsuojan ja joutuu toimimaan varsin pienellä alueella. Mielestäni urakoitsija on hoitanut työmaan rajaukset todella hyvin, sinnehän tehtiin ihan kiinteät seinät.”

Teräksen käyttö laajaa Mölnlycken toimistolaajennuksessa käytetään materiaaleja monipuolisesti, toisiaan täydentäen. Teräsrakenteet ovat varsin tavanomaisessa, isohkossa roolissa. ”Teräsliitopalkkeja on käytetty laajennuksen yläpohjassa ja lisäksi esimerkiksi sosiaalitilojen välipohjassa. Konehuoneen runko on täysin teräsrakenteinen, ja pihalla on teräksinen katos sekä katettu kierreporras. Lisäksi pääsisäänkäynnin yhteyteen tulee lasiseinärakenne, jonka tukirunko on teräsrakenteinen. Pääsisäänkäynnin kantavia rakenteita tehtiin osittain vanhojen rakenteiden varaan tukien, ja osin laitettiin uutta teräspalkistoa”, Luntinen sanoo.

Suunnittelu on sujunut tehokkaasti mallintamalla. Luntinen kommentoi, että Tekla Structuresin käytössä on ollut iso etu nimenomaan teräsrakenteisiin liittyen. ”Suunnitelmat pystytään yhteensovittamaan pelkästään tietomallin avulla, se on kaikkein havainnollisin keino. Tässä kohteessa liittopalkkitoimittaja vaihtui aika loppuvaiheessa ja siinä vaiheessa rakennesuunnittelu oli pitkälti valmis. Kun palkkitoimittaja selviää, vasta silloin saadaan lopullinen varmuus siitä, onko onnistuttu esimerkiksi valitsemaan oikean kokoisia palkkeja. Anstarin kanssa kaikki tarkistaminen sujui pikaisesti. Tarkistimme malleja laskelmien kanssa ja siinä vuodenvaihteen tienoilla oli hektinen mutta erittäin sujuva vaihe.”

Liiketoimintapäällikkö Jarmo Vaskelainen Anstarilta kertoo, että liittopalkkitoimitus oli heille melko tavanomainen. ”Palkkien lisäksi toimitukseen kuului varusteluosia ja ontelolaatan kannakkeita. Meillä koko tuotanto on Lahdessa, ja sieltä oli myös melko lyhyt toimitusmatka.”

Mallinnuksen avulla ja terästä käyttäen kokoaminen on ollut sujuvaa. Iv-konehuoneessa on vinojäykisteinen teräsrunko, teräksiset kantavat profiilipellit sekä villakatto. Vesikatolla on jonkin verran valokuilua, joiden runkoon on myös käytetty teräsrakenteita.

Työnjohtaja Joonas Pullinen kertoo, että toteutus on ollut nopeaa. ”Konehuoneen teräksinen runko on kasattu liittopalkkien päälle. Kaikki on osunut hyvin suunniteltuihin mittoihin.” -JP

Mölnlycken toimiston laajennus Tilaaja: • Kiinteistökehitys Naistinki Oy Rakennusurakoitsija: • Jalon Rakentajat Oy Rakennesuunnittelu: • Sitowise Oy Teräspalkit: • Anstar Oy Sandwich-elementit: • Ruukki Construction Oy Iv-konehuoneen runko ja metalliportaat: • MetForce Oy Kantavat teräspoimulevyt: • Weckman Oy Anstarin toimitus • A-Beam S-tyypin liittopalkkia 70 kpl, 450 m • Ontelolaatan kannakkeita • Varusteluosia

3.

Kuva 3: Liittopalkit toimivat tukirankana.

Valokuvat: Jalon Rakentajat Mallinnuskuvat: Sitowise

4.

Kuva 4: Konehuoneen liitoksia.

Teräsrakenne 2 | 2024

37

UUSI SELAINPOHJAINEN ACOLUMN®-MITOITUSOHJELMA ON NYT JULKAISTU • • • •

Unohda päivityshuolesi – selainpohjainen ratkaisu pitää ohjelman aina ajan tasalla!

Suunnittele betonielementtien pilarikengät ja peruspulttiliitokset vaivattomasti Selkeä värigrafiikka visualisoi rakenteiden kestävyydet ja käyttöasteet auttaen tunnistamaan ylitykset helposti Ohjelma noudattaa viimeisimpiä euronormistandardeja liitosten mitoituksessa Tutustu lisää:

ohjelmat.anstar.fi

Konepajojen ja suunnittelijoiden sujuva yhteistyö saa projektit onnistumaan Tekla Structures on rakennusprojektien keskeinen apuväline.

Parhaiten siitä saadaan tehot irti, kun projektin osapuolien välinen viestintä on mutkatonta ja olennainen tieto on kullakin osapuolella mahdollisimman varhain.

T

oimivassa projektissa kaikki osapuolet ovat mahdollisimman varhain jakamassa olennaista informaatiota. Projektin alun jälkeen tehtäviä muutostarpeita voi taklata sillä, että rajoitukset selvitetään hyvissä ajoin. ”Esimerkiksi SS-Teraconilla on valmiina ohjeet sellaisille konepajoille, joille suunnittelemme paljon.

Meillä on jo kohtuullisen hyvin tiedossa, mitä nämä tutut konepajat haluavat. Tulisi olla selvät sävelet viimeistään siinä vaiheessa, kun piirustuksia lähdetään tekemään.

Tuottaa haasteita, jos Tekla Structures -malliin joudutaan tekemään muutoksia, kun piirustuksia on jo alettu tekemään”, sanoo suunnittelija Remo Karkkulainen.

Toimitusjohtaja Pasi Koivisto SS-Teraconilta toteaa, että kun asiakkaat ovat vakiintuneet ja heistä on hyvät asiakastietokannat, erilaiset reunaehdot on helppo huomioida alusta alkaen. ”Tiedämme miten tietty konepaja haluaa asioita esitettävän ja joillekin asiakkaille on myös räätälöityjä apuohjelmia, joilla Tekla Structuresista saadaan ulos heidän tuotannonohjausjärjestelmäänsä sopivaa tietoa.”

Karkkulainen painottaa, että jokaiselta konepajalta tulee löytyä oma dokumentaatio siitä, miten ja missä muodossa mitäkin tietoa tarvitaan. ”Silloin on helppo antaa heti projektin alussa suunnittelijalle pajan tuotantomahdollisuuksien lisäksi muut tarvittavat tiedot, kuten millaisia siirtotiedostoja tai missä muodossa luetteloiden pitää olla.”

Jos kaikki tärkeät lähtötiedot eivät ole olleet saatavilla ajoissa, projektin kuluessa tulee paljon säädettävää. Esimerkiksi mallinnuksen toivotaan taipuvan erilaisiin parametrien vaihdoksiin. ”Monesti esimerkiksi tiedustellaan, miten materiaaleja pystyttäisiin vaihtamaan. Samalla kysytään, että eikö tätä voitaisi tehdä jo Tekla Structuresin puolella siten, että tieto tulisi sieltä valmiina Tekla PowerFabiin”, sanoo konepajayritys Twisted Industriesin Arto Pietiläinen, joka kouluttaa PowerFab- tuotannonohjausjärjestelmää konepaja-asiakkaille.

ka. Pyrimme siihen, ettei tulisi yllätyksiä ja hankaluuksia missään prosessin vaiheessa”, Koivisto sanoo.

Karkkulainen toteaa, että vasta koulusta valmistunut suunnittelija ei välttämättä tunne konepajojen toimintaa. ”Suunnittelijan pitää kuitenkin aina tasapainotella useiden vaatimusten kanssa. Ensinnäkin rakennusten tulee kestää ja olla luotettavia. Toiseksi kiloja pitäisi olla mahdollisimman vähän. Lisäksi kappaleiden pitäisi olla mahdollisimman sujuvasti asennettavia ja kokoonpanojen pitäisi olla helppoja – jotta olisi esimerkiksi helppoja hitsejä. Jos ei ole ollut konepajalla, ei voi vaikkapa ymmärtää, kuinka työläs on muutos, joka pakottaa pajan tekemään uuden jigiristikon.”

Jotkin ratkaisut saattavat olla konepajalle tarpeettoman työläitä. ”Pitää huomioida, mitä laitteita sillä konepajalla on. Jos käytössä on laser, voi olla paljon helpompi tehdä sideliitokset siten, että poltetaan hahlo putkeen ja sinne tulee ehjä levy väliin. Jos konepaja joutuu työstämään tällaiset yksityiskohdat käsin, voi heille olla paljon helpompi työstää levyä enemmän ja sahata putki vain mittaan. Molemmat liitokset saadaan kyllä kestämään, kun mitoitetaan ne oikein. Toiselle pajalle toinen on helppo tehdä, ja toiselle toinen”, Karkkulainen lisää.

Tärkeysjärjestyksen tulee olla suunnittelijalla selkeänä ohjenuorana. ”Pitää olla ymmärrys siitä, mitkä ovat niitä kohtia suunnittelussa, joissa pitää optimoida kiloja mahdollisimman pieneksi ja missä paikoissa optimoidaan mahdollisimman isoja sarjamääriä. Konepajalle on esimerkiksi tehokasta tehdä mahdollisimman paljon samoilla levypaksuuksilla ja vastaavia liitoksia yksi toisensa perään”, Karkkulainen sanoo.

Kaikkiaan tulee nähdä, että suunnittelu on iso kokonaisuus. ”Ajatellaan nyt vaikka rungon jäykistämistä. Voi olla, että toinen ratkaisu on kevyempi kiloissa, mutta tuottaa

enemmän työtä konepajalla. Silloin pitää miettiä, kummassa lopputulos on kokonaisuudessaan edullisempi. Jos ajateltaisiin vain konepajojen työmäärää, käytettäisiin enemmän kehäjäykistettyjä runkoja. Sidejäykistyksessä on enemmän työtä konepajalla, mutta sopivilla rakennuksen mitoilla sillä saadaan säästöä kiloissa. Ja sitten tähän kokonaisuuteen liittyvät myös ympäristönäkökohdat ja hiilijalanjälki”, Karkkulainen sanoo.

Koivisto täydentää, että osaoptimointiin ei pidä sortua. ”Pitää kyetä katsomaan kokonaisuutta, ja myös kaikki projektin suunnitteluvaatimukset tulee täyttää.”

Teräsalalle kaivattaisiinkin miesten mielestä jonkinlaista tapaa keskustella aktiivisesti yhdessä siitä, miten suunnittelijat voisivat nykyistä helpommin ottaa huomioon konepajojen resurssit ja mahdollisuudet ja miten toisaalta konepajat osaisivat tehokkaasti informoida suunnittelijoita omista rajoituksistaan ja toiveistaan. ”Kenties esimerkiksi Teräsrakenneyhdistys voisi viedä tällaista ajatusta eteenpäin”, Arto Pietiläinen ehdottaa.

Tällaista kehiteltiinkin noin kymmenen vuotta sitten, mutta silloin idea hautautui resurssipulaan. Karkkulainen toteaa, että toteutuksen ei tarvitsisi olla luonteeltaan vakavaa. ”Olennaista olisi avoin kanssakäyminen insinööritoimistojen ja konepajojen kesken. Sellaisesta saadaan aina kammettua jotakin hyvää esiin.”

Projektin aikana työn sujumista voidaan helpottaa myös välitarkistuksilla. ”Olemme viime vuosina ottaneet sellaisen käytännön, että kun teemme ensimmäiset liitosdetaljit runkomalliin, pistämme ne kommenteille pajalle jo ennen kuin niitä aletaan kopioida mallissa eteenpäin ja tehdä lopullisia ratkaisuja. Teemme näitä varmistuksia silti, vaikka meillä on jo paljon asiakaskohtaista tietoa käytössämme”, Koivisto sanoo.

Pietiläinen toteaa, että Tekla Structuresista pystytään valikoimaan tietyt osiot ja lähettämään vain ne tarvittavat konepajalle. ”Esimerkiksi asennuslohkot ja valmistuserät ovat konepajalle tosi tärkeää tietoa, jotta konepaja tietää missä järjestyksessä

Konepajojen tuntemus ohjaa suunnittelemaan paremmin Jotta samoja vaiheita ei tarvitsisi työstää useita kertoja, koko ketjun toiminta tulee huomioida alusta alkaen. ”Mietimme, miten osat kyetään tekemään tuotannossa ja miten ne kyetään asentamaan, eli miten koko prosessi etenee asennettuun runkoon saak-

1.

Kuva 1: Espoon Leppävaaraan r­ akennettu Kameleonten-urheiluhalli, jonka vastaavana rakennesuunnittelijana toimi SS-Teracon Oy, on hyvä esimerkki Tekla-ohjelmistoja osaavasti hyödyntäneistä hankkeista, joissa teräksellä on tärkeä rooli halutun lopputuloksen aikaansaamisessa.

Vuonna 2023 valmistunutta ­Kameleonten-hanketta ­on esitelty Teräsrakenne-­ lehdessä 3/2022.

Teräsrakenne 2 | 2024

39

tehdään ja mikä kuuluu millekin lohkolle.”

Nimeämiseen kannattaa panostaa Joskus suunnittelijoiden ja konepajojen tiedonsiirto kangertelee sen vuoksi, että ohjelmat eivät ymmärrä toistensa kieltä. Esimerkiksi nimien kanssa voi tulla ongelmia. ”Tuotteiden kokoonpanojen osien nimeämisistä tulee huomattava määrä palautetta. Miksi pitää esimerkiksi käyttää kenoviivoja ja muita hankalia merkkejä, kun työstökonepuoli ei tunnista tällaista kieltä. Olisi helppoa poistaa ylimääräisiä välimerkkejä siinä vaiheessa, kun Tekla Structuresista ajetaan jotain tulostusta, mutta kokonaisuus ei ole niin yksinkertainen. Välimerkeillä saattaa olla insinööritoimistoilla muitakin tarkoituksia, mutta koneintegraatioissa ne tuottavat haastetta. Tässä täytyy nyt samalla antaa kiitosta SS-Teraconille, jossa nimeämiskulttuuri on varmasti yksi parhaimpia Suomessa”, kommentoi Pietiläinen.

Koivisto kertoo, että heillä on paneuduttu asiaan toiminnan alkuajoista lähtien. ”Jo 1990-luvun alussa, kun suunniteltiin vielä 2D:nä, mietimme tarkkaan, miten rakenneosia käsitellään tuotannossa ja rakensimme sen pohjalta numerointitapamme. Numerokoodi tai sarjanumero voi kertoa meille jo aika paljon asioita, eikä välttämättä tarvitse edes lukea rakenneosan kirjallista nimeä.

Numerointi liittyy esimerkiksi rakenneosan tyyppiin, lohkotukseen, asennusjärjestykseen ja jopa myös osan valmistaja tai konepaja voidaan kertoa numeroinnissa.”

Petri Mustakallio Trimblen Tekla-tukitiimistä toteaa, että Tekla Structures sallii monenmoisia välimerkkejä, joita suunnittelutoimisto voi vaihtaa. ”Oletuksena taitaa olla kaikenlaisille osille se kenoviiva ja sen voi tosiaan muuttaa haluamakseen. Ilmeisesti hankalien välimerkkien käyttö on yleistä erityisesti Suomessa. Tätä kysymystä voitaisiin ehkä ratkoa Tekla Structuresin Finland-ympäristöstä käsin ja lokalisoida välimerkit suomalaisiin tarpeisiin. Toisaalta joillakin insinööritoimistoilla voi olla käytössä pitkällekin kustomoitu oma Tekla Structures -ympäristö, jolloin heille eivät meidän tekemämme muutokset välttämättä välittyisi, vaan he joutuisivat kuitenkin tekemään muutokset itse.”

Yhteistyö kantaa Tehokkaat tekniset apuvälineet helpottavat projektin sujumista valtavasti, varsinkin suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa. Vähintäänkin yhtä tärkeitä ovat tehokas kommunikointi ja avoin toimintakulttuuri.

Pietiläinen muistuttaa, että kaikki projektin kumppanit ovat tekemässä samaa projektia, ja lopputuleman tulisi olla kaikille paras mahdollinen. Kun tämä muistetaan, kaikki osaavat toimia tehokkaasti kokonaisuuden

hyväksi ja tehdään johdonmukaisesti ne asiat, jotka kulloinkin pitää. ”Esimerkiksi konepaja tietää, että tällä viikolla voidaan aloittaa pilareista. Siispä tarvitaan vain pilareista piirustukset, joilla saadaan verstaalle työtä ja päästään aloittamaan projekti. Samalla suunnittelutoimisto saa aikaa tehdä piirustukset jostakin muusta asiasta. Ei ole järkevää mennä siihen, että kaikkien piirustusten pitää olla kerralla valmiita, kun konepaja ei niitä vielä tarvitse. Kiireellä tulee vain turhia virheitä. Tekla PowerFabiin on helppoa ja nopeaa lisätä materiaalia vaikka lohko kerrallaan”, Pietiläinen sanoo.

Teknisiin kysymyksiin löytyy Pietiläisen mukaan kyllä ratkaisuja. ”Mahdolliset isommatkin haasteet pitäisi vain tuoda Tekla PowerFabin henkilökunnan tietoisuuteen, jotta niihin pystytään reagoimaan ja löytämään oikeanlainen ratkaisu yhdessä. Projektin alussa olisi hyvä testata konepajan importpaketti yhteistyössä insinööritoimiston kanssa ja todeta toimivuus. Kun kaikki on kunnossa, samalla kaavalla edetään projekti loppuun. Muutoksia on vaikeampi suorittaa projektin keskivaiheilla ja se aiheuttaa tarpeetonta turhautumista molemmilla osapuolilla.”

Tekla PowerFab on vielä suhteellisen uusi väline, joka on ollut Suomessa käytössä viitisen vuotta. ”Sen ominaisuuksia kehitetään koko ajan, myös suomalaiset käytännöt huomioiden”, Mustakallio kertoo. -JP

Optimoitua teräsrakenteiden mitoitusta ja analyysia • Pohjalevyn mitoitus • Laitekuormitukset • Automaattiset tuulikuormitukset • Avonaisten rakenteiden tuulikuormitukset • Värähtelyn tarkastelu • Integrointi Tekla Structuresiin • Parametrinen suunnittelu

Kysyttävää?

tekla.sales.fi@trimble.com tekla.com/fi

40

Teräsrakenne 2 | 2024

© 2024 Trimble Inc. and affiliates PN 022630-001

Tekla Structural Designer

Ilmainen 30 päivän kokeilu

Vahva kansainvälinen organisaatio tuo uusia mahdollisuuksia teräspintojen suojaamiseen 1.

Teräsrakenteiden pitkä kesto ja

2.

siistinä pysyvä pinta vahvistavat elinkaarikestävyyttä. Teräsrakentajille vuosikymmenten mittaan tutuksi tullut Tikkurila tarjoaa yritysoston myötä nyt entistä enemmän nykyaikaisia menetelmiä teräsrakenteiden pintakäsittelyyn.

P

PG Tikkurila syntyi vuonna 2021, kun Tikkurila yhdistyi PPG:n kanssa. Yhdistymisen myötä Tikkurilan asiakkaiden saatavilla on nyt runsaasti lisää teknologioita sekä kansainvälisen asiantuntijaverkoston palvelut. ”Kehitämme tarjontaamme jatkuvasti eteenpäin. Rakentamisessa hyödynnettävät uudet teknologiat mahdollistavat aiempaakin kestävämmät pinnat”, sanoo Rymas Herman, joka johtaa PPG:n teollisuusmaaliliiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa sekä vastaa puunpintakäsittelytuotteiden segmentistä euroopanlaajuisesti.

Herman on kulkenut Tikkurilan matkassa vuodesta 2001 ja päätynyt nykyiseen asemaansa useiden tehtävien kautta. ”Olen nähnyt erilaisia taloussuhdanteita, erilaisia organisaatioita ja erilaista johtajuutta, ja voin sanoa, että kaikki tämä on ollut hyvin mielenkiintoista ja oppimiskäyrä on ollut huikea. Jos katsotaan 1990-luvun lopun Suomea ja sitä verrataan nykyhetkeen, voimme todeta, että yhteiskunta on muuttunut paljon. Samaa tahtia ovat muuttuneet myös asiakkaidemme tuotteisiin kohdistamat odotukset.”

Kuvat 1-4: Vuonna 1969 rakennettu Lauttasaaren silta on 23,5 metriä leveä ja 317 metriä pitkä palkkisilta, joka peruskorjattiin 50 vuoden käytön jälkeen. Työt sillan korjaamiseksi alkoivat elokuussa 2019, kestivät yli vuoden ja valmistuivat kesäkuussa 2021. Kaikki puhdistus- ja maalaustyöt tehtiin paikan päällä työmaaolosuhteissa.

Tikkurilan maalia käytettiin 10000 litraa.

Vuosien mittaan kertynyt kokemus on tärkeä pohja nykyiseen työhön. ”Se, että olen työskennellyt matkan varrella monenlaisissa tehtävissä, auttaa minua ymmärtämään asiakkaiden tarpeita ja mitä esimerkiksi rakennusalan edustajien kysymysten ja toiveiden taustalla on”, Herman sanoo.

Strategisesti tärkeä yhdistyminen Maailmanlaajuisesti toimivalle, yhdysvaltalaiselle PPG:lle Tikkurilan hankinta vuonna 2021 oli houkutteleva mahdollisuus. ”Meidän vahva läsnäolomme erityisesti Suomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa sekä tarjontamme ja yrityskulttuurimme täyden-

sivät erinomaisesti PPG:n toimintaa.”

Yhdistyminen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi sujui Hermanin arvion mukaan melko jouhevasti. ”Jos katsomme isoa kuvaa, yhtiöissä oli jo valmiiksi paljon samankaltaisuuksia. Merkittävin ero oli laajuudessa. Tiivistetysti voisi sanoa, että yhdistymisen yhteydessä teimme joitakin rakenteellisia ja prosesseihin liittyviä muutoksia, jotta lopputuloksena olisi yksi tehokas kokonaisuus.”

Molemmissa yhtiöissä oli Hermanin mukaan jo hyvin edistynyt työskentelytapa. ”Nyt oli kyse siitä, miten nämä yhdistetään siten, että saadaan maksimoitua hyödyt parhaista käytännöistä ja yksiköt toimimaan tehokTeräsrakenne 2 | 2024

41

Kuva 5: Rymas Herman kertoo, että Tikkurilan b ­ rändi on vain vahvistunut ja tarjonta palvelee ­teräsrakentajia entistäkin monipuolisemmin.

3.

kaasti osana kokonaisuutta. Koska kumpikin toimi jo hyvin korkealla tasolla, toiminta vain integroitiin ja käytännöt sopeutettiin.”

Tikkurilan asiakkaille yhdistyminen toi huimasti lisää tuotteita ja teknologioita. ”Kun Tikkurila oli vielä erillinen yhtiö, meillä oli lähinnä nestemäisiä maaleja. PPG:n myötä olemme saaneet käyttöömme useita uusia teknologioita, kuten jauhemaalit, ecoat-, palosuoja- ja UV-EB -pinnoitteet.

Esimerkiksi teräsrakenteiden käsittelyyn Tikkurilalla on nykyisin laaja valikoima korroosionsuojamaaleja ja erilaisia maalausjärjestelmiä eri rasitusluokkien vaatimuksiin.

Valittavana on maalausjärjestelmiä rakennusten teräs-, alumiini- ja sinkkirakenteiden maalaukseen, sekä uudis- että huoltomaalauksessa. Herman pohtii, että jokaisella menetelmällä on omat hyötynsä ja rajoituksensa. ”Esimerkiksi upotusmenetelmällä pystymme vähentämään hukkaa, kun ei tule ohiruiskutusta. Rajoittavana tekijänä on sitten maalattavan kappaleen ja toisaalta upotusaltaan koko.”

Merkittävä vahvistus Tikkurilan palvelukokonaisuuteen ovat olleet myös PPG:n myötä tulleet esikäsittelymenetelmät. ”Pinnoitteen tarttuvuuden ja kestävyyden kannalta on aivan olennaista, miten pinta on ensin käsitelty”, Herman sanoo.

Maailmanlaajuinen asiantuntijaverkosto tukee kansainvälistymistä Leveämmät hartiat mahdollistavat Tikkurilalle nyt aivan uudella tavalla myös asiakkaiden kansainvälistymisen tukemisen.

Herman kertoo, että yhdistymisen kautta käyttöön tuli laaja kansainvälinen ammattilaisten joukko. ”Huippuammattilaisten taito kehittyy vuosikymmenten mittaan, ja sellaista osaamista ja alueellisten vaatimusten tuntemusta meillä on nyt tarjolla entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella.”

Kansainvälinen kasvu tuo mukanaan uudenlaisia töitä ja paljon kysymyksiä. ”Kynnysten ylittäminen ja ratkaisujen löytäminen on huomattavasti helpompaa, kun on vankka kokemus. Yritysoston myötä uudet teknologiat, tuotteet ja palvelut ovat Tikkurilan asiakkaiden saatavilla Suomen lisäksi nyt myös paikallisesti maailmalla.”

Kestävä kehitys on keskeinen asia tämän päivän rakentamisessa. ”PPG investoi vihreään siirtymään vuositasolla huomattavasti.

Meille on itsestään selvää suunnitella tarkoin esimerkiksi energialähteiden valintaa ja jätteiden ja päästöjen minimoimista. Toimipaikoillemme on tekeillä hiilijalanjäljen vähentämisen tiekartta. Esimerkiksi italia4.

laisella tehtaallamme raportoitiin hiljattain hyviä tuloksia – siellä tehtyjen muutosten ansiosta hiilijalanjälki pieneni 10 prosenttia ja energiakustannukset 30 prosenttia vuodessa.”

Jatkuva oman toiminnan kriittinen tarkastelu ja tuotteiden ja menetelmien kehittäminen tuo ympäristöhyötyjä monesta suunnasta. Rakentamisen kannalta aivan olennaista on esimerkiksi teräsrakenteiden pitkä elinkaari ja yhä pitempi huoltovapaa aika. ”Kokonaisuuteen vaikuttaa kaikki se, mitä tapahtuu siinä elinkaaren varrella. Tällainen ymmärrys ja mahdollisuus tarjota tehokkaampia vaihtoehtoja lisääntyivät meillä huomattavasti PPG:n kautta. Jos mietimme vain tuotteita, esimerkiksi teknologiat asettavat paljon rajoituksia. Keskitymme ympäristönäkökohtiin laajasti, esimerkiksi hyvin paljon siihen, mitä energiaa käytämme ja minkälaiset päästöt ovat. Kokonaisuutena tästä kaikesta syntyy suuri vaikutus.”

Herman näkee Tikkurilan brändinä, joka tulee edelleen vahvistumaan. ”Siihen liittyy paljon suomalaista perintöä ja arvoja. Tällä on merkitystä sidosryhmillemme, varsinkin asiakkaillemme. Tulevaisuudessa tulemme investoimaan lisää, jotta saamme tuotteemme ja palvelumme pidettyä näiden arvojen mukaisina myös pitkällä aikavälillä.”

Tikkurilan tarjonta on laajentunut viime vuosien aikana uusiin suuntiin. Herman kannustaa rakennusalan ammattilaisia tarkistamaan, minkälaisilla uusilla tavoilla Tikkurila voi palvella rakentamista. ”Asiantuntijamme etsivät yhdessä asiakkaiden kanssa kuhunkin tilanteeseen toimivimmat ratkaisut. Meillä on tarjota paljon uudenlaisia vaihtoehtoja ja keskustelemme asiakkaidemme kanssa erittäin mielellämme siitä, miten prosessit toteutetaan tehokkaasti ja kestävän kehityksen näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioiden.” -JP Kuvat 1-5: PPG Tikkurila

42

Teräsrakenne 2 | 2024

Teräsrunkoinen jakelukeskus rakennettiin talven aikana Lempäälän Ajurintaipaleelle valmistui tehokkaalla yhteistyöllä teräsrunkoinen logistiikkakeskus. Kohde on malliesimerkki siitä, miten teräksen käyttö tekee hieman vaativastakin rakentamisesta suhteellisen helppoa suunnitella ja toteuttaa.

”

Projekti lähti liikkeelle kahden kuljetusalan yrittäjän tilatarpeista. Heidän kanssaan alettiin viime vuonna pohtia uusien toimitilojen rakentamista ja mietittiin toteutusmallia. Tein heille esityksen, miten tällainen logistiikkaterminaalihanke saataisiin toteutettua ja arkkitehti Mika Hiltusen kanssa vietiin suunnittelua sitten eteenpäin”, kertoo projektinjohtokonsultti Tommi Riihimäki Instom Oy:stä.

Kerrosalaa on noin 2750 m2, josta toimisto- ja sosiaalitiloja on noin 300 m2 ja lämmintä varastotilaa noin 2300 m2. Lisäksi on vielä noin 150 m2 kylmää lastauslaituria.

Pohjatyöt olivat melko helpot. ”Jonkin verran oli maankaivuhommia. Tontti oli hyvin kivikkoinen, ja pystyimme hyvin hyödyntämään niitä isoja kiviä tontin pohjarakenteessa. Pohja saatiin työstettyä vielä hyvin ennen vuodenvaihdetta”, Riihimäki kertoo.

Riihimäki arvioi kohteen olevan aika perustyyppinen teollisuuskiinteistö, jossa toisessa päässä on toimisto, sosiaalitilat ja väestösuojat ja loppuosa hallitilaa. ”Rakennuslupa-asteikolla kohde luokitellaan kuitenkin vaativaksi hankkeeksi. Korkeutta ja jänneväliä on sen verran ja erityisiä paloteknisiä vaatimuksia siinä määrin, että kohde asettuu vaativaksi. Se toi omat pienet mausteensa. Lisäksi tontin muoto aiheutti hieman arkkitehtonisia ja logistisia haasteita, mutta pienillä ideoilla saatiin rakennus hyvin istumaan tonttiin ja maisemaan.”

Riku Hautala Tolppa Oy:stä on toiminut kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana. ”Kohde on tosiaan sinänsä tavanomainen, mutta ehkä poikkeuksellisen paljon tuli muutoksia matkan varrella, kun käyttäjän tarpeet täsmentyivät. Muutettiin esimerkiksi lastauslaitureita, mikä vaikutti moneen muuhun asiaan, kuten korkoihin”, Hautala kuvailee.

Rakennesuunnittelua vietiin alusta asti reippaasti eteenpäin. ”Teräsrakenteiden osalta suunnitelmat olivat jo aika pitkällä, kun lähdimme kilpailuttamaan niitä. Saimme sitten oikeanlaisia tarjouksia tarjoajilta, kun ei tarvinnut enää suuremmin miettiä kilomääriä tai materiaalien ominaisuuk-

1.

Kuva 1: Teräsrunko on selkeä kokonaisuus.

sia. Tässä kohteessa oli hyvä ratkaisu toimia näin, ettei kyselty teräsosista tarjouksia pelkillä arkkitehtikuvilla”, Riihimäki sanoo.

Kohteen teräsrungon on toimittanut TSV Steel. TSV oli Riihimäelle entuudestaan tuttu kumppani. ”TSV on laadullinen ja notkea toimija, jolla aikataulut pysyvät hyvin kurissa ja heillä on myös kilpailukykyiset hinnat”, Riihimäki kommentoi. ”Toimitukseemme kuuluu teräsrungon valmistaminen ja asentaminen sekä sokkelielementtien asentaminen. Lisäksi meiltä on tullut joitakin katoksia. Olemme valmistaneet ja maalanneet rakenteet Torniossa, kaikkiaan noin 40 tonnia terästä”, kertoo TSV Steeliltä asennuksesta vastannut Esa Malinen.

Teräsrunko oli ilmeinen valinta Rakennuksen runko on toteutettu logistiikkakeskuksissa hyväksi koetulla, varsin yleisellä tavalla – siinä on teräspilarit ja ristikot. ”Tämä on kaksilaivainen rakennus, jossa keskilinjalla on niskaristikot, eli sieltä on joka toinen pilari pois. Kaksilaivaisuu-

den ansiosta erityisen isoja ristikoita ei ole tarvittu, jänneväli yhdellä ristikolla on vain reilut 17 metriä”, Hautala kertoo.

Hallissa on monenmoisia katoksia. ”Niillä oli jonkin verran työllistävä vaikutus, mutta ei niissä ole mitään sellaista, mikä ei toistuisi aika monessa kohteessa. Eli nekin olivat meille aika tuttua työtä. Tuttua konseptia oli sekin, että toisessa päässä hallia on kaksikerroksinen toimisto, jossa on ontelolaattavälipohja.”

Rakennesuunnittelu kesti kolmisen kuukautta. ”Lokakuulla aloitettiin ja runkosuunnittelu tuli valmiiksi vielä viime vuoden puolella. Jos päärunko olisi ollut muuta kuin terästä, olisi ollut tosi hankalaa. Koska siinä oli kolmella eri sivulla katoksia ja lastauslaitureita, olisi tarvittu kuitenkin paljon teräsrunkoista osaa”, Hautala pohtii.

Malinen kertoo, että terästoimitusten osalta projekti oli varsin suoraviivainen. ”Hieman oli tullut muutoksia korkoihin ja sokkelikorkojen suunnittelu ei ollut pysynyt matkassa mukana. Jouduttiin sitten pikkuisen soveltamaan, mutta työmaalla joutuu

Teräsrakenne 2 | 2024

43

monesti tekemään jotain päätöksiä. Kokonaisaikataulussa pysyttiin silti aika hyvin, vaikka Suomen talvikin on tänä vuonna aiheuttanut hieman häiriötä. Sen vuoksi asennus aloitettiin alkuperäisisestä aikataulusta muutama viikko myöhässä.”

Kiinteistö Oy Ajurintaival 2, logistiikkakeskus Tilaajat: • Pohjola Logistics Oy ja Avantego Oy

Elinkaari ja energiatalous on tarkoin mietitty

Projketinjohtokonsultointi, pääurakoitsijan tehtävät: • Instom Oy Arkkitehtisuunnittelu: • Arkkitehtitoimisto Mika Hiltunen Oy Rakennesuunnittelu: • Riku Hautala, Tolppa Oy Teräsrunko: • TSV Steel Oy

2.

Kuva 2: Teräsrungon asentaminen ajoittui talveen.

3.

Kohteessa on mietitty huolella tehokkuutta, sekä talouden että ympäristön näkökulmista. ”Tänä päivänä kaikkia kiinteistönomistajia kiinnostavat kohteen elinkaari ja siihen liittyvät kustannukset. Pyrimme tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaat ratkaisut tähänkin kiinteistöön. Se on tarkoittanut esimerkiksi erilaisten lämmitysjärjestelmien optimointia. Katolle tulee aurinkopaneeleja ja myös maalämpö otetaan käyttöön.”

Riihimäki on mieltynyt teräsrakentamiseen. ”Hyvien suunnitelmien pohjalta teräsrungon kokoaminen on äärimmäisen helppoa ja nopeaa. Eikä olla niin alttiina säävaikutuksille. Rakentaminen on terveellistä ja säähän katsomatta voidaan laittaa rakenteita pystyyn. Se on varma ja turvallinen tapa tehdä eri tyyppisiä kiinteistöjä.”

-JP Kuva 1: Instom oy Kuvat 2-3: TSV Steel

Teräsrakenneprojektit suunnittelusta asennukseen Aikataulu, työturvallisuus ja työtyyväisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidemme kohdalta ovat tavoitteita, joita haluamme painottaa.

Metallimiehenkatu 7 95450 Tornio

44

Teräsrakenne 2 | 2024

Tarjouslaskenta ja projektit 040 867 9498

www.tsvsteel.fi mikko.roivainen@tsvsteel.fi

Konkretian tajun omaava Ironman ”Kun molemmilla vanhemmillani oli niin sanotusti peukalo keskellä kämmentä, minun piti ottaa jo nuorena vastuu perheemme omakotitalon yllä- ja kunnossapidosta. Maalasin esimerkiksi koko talon ollessani noin 15-vuotias. Omatoiminen arkinen työskentelyni sekä puuseppänä työskennelleen isoäitini isän puisten työkalujen ja töiden ihailu oli varmaan pääsyy, että kiinnostuin rakentamisesta. Aloin vähän vartuttuani perehtyä alaan konkreettisesti muun muassa toimimalla kirvesmiehenä työmailla. Siitä syntynyt konkretian taju on auttanut paljon siirryttyäni suunnittelun puolelle. Työn yhtenä vastapainona harrastan juoksua, uintia ja pyöräilyä. Harjoittelun onnistumista testaan osallistumalla Ironman -kisoihin”, kertoo WSP Finlandin Talo ja teollisuus sektorin sektorijohtajana nykyisin työskentelevä Juha-

1.

Kuva 1: Juha-Pekka Smolander työskentelee nykyisin WSP Finlandissa Talot ja teollisuus sektorin johtajana.

Vapaa-aikana työlle tuo vastapainoa muun muassa harjoittelu Ironman-kilpailuja varten.

Pekka Smolander.

K

oko ikänsä pääkaupunkiseudulla asuneen Juha-Pekka Smolanderin lapsuudenkoti oli omakotitalossa. Sen kummemmin hänen isänsä kuin äitinsäkään ei ollut niin sanotusti käsillä tekijä, vaan vastuu omakotitalon ylläpidosta ja hoidosta jäi sen itselleen ottaneelle Juha-Pekalle. ”Oma tieni rakennusalalle on tapahtunut ilman oman lähipiirin esikuvia, ellei sellaiseksi laske isoäitini Tampereen Pispalassa asunutta puuseppäisää. Ihailin kovasti hänen töitään ja puisia työkalujaan.

Perheessämme muilla oli peukalo keskellä kämmentä. Kun isä, joka teki silloin samantyyppisiä töitä kuin minä nyt, eikä äiti osannut ottaa vastuulleen kodin kunnossapito- eikä remonttitöitä, ne jäivät minulle. Muistan esimerkiksi 14-15-vuotiaana maalanneeni koko talomme. Kun siihen ei löytynyt urakoitsijaa löytynyt, ilmoittau-

duin vapaaehtoiseksi. Kiinnostus ja ihailu rakentamiseen sekä siihen liittyvään työn konkreettisuuteen kai lähti isoisoisästäni ja omassa kodissa tehdyistä rakennustöistä.” ”Olen tehnyt konkreettista ja raakaa rakentamista kirvesmiehenä sekä raudoittajana opintojeni aikana. Työmaatyö on tuttua aina muottilaudoituksien teosta lähtien. Se on vaikuttanut niin työtapoihini kuin persoonaanikin. Asenteeni on, että työhön pitää tarttua ja työtä tehdä ripeästi sekä määrätietoisesti. Kun siirryin tehtäviin, joissa johdetaan muiden tekemistä, on pitänytkin sitten vähän hillitä, että ei ota itselleen liikaa roolia, vaan osaa ja pystyy delegoimaan tehtäviä tiimille. Mutta sen huomaa, että kun on itsellä konkretian taju rakentamisesta, se on helpottanut työtä myös liiketoiminta-, suunnittelu- ja projektitoteutuspuolella työskennellessä”, Juha-Pekka arvioi.

Luulo ei ole tiedon väärti Juha-Pekka on valmistunut Otaniemestä diplomi-insinööriksi. Hän opiskeli talonrakennusta, rakenteiden mekaniikkaa sekä korjausrakentamista ja palotekniikkaa.

Hänen tiensä vei jo opintojen ollessa vielä kesken suunnittelutöihin, aluksi Magnus Malmbergin toimistoon. Juha-Pekka toimi samaan aikaan myös tutkimusapulaisena TKK:lla. Työura eteni tämän jälkeen Nordic Aluminiumin kautta Rautaruukkiin/Ruukki Constructioniin ja sitten Rambollille. Kaksi vuotta sitten hänet nimitettiin sektorijohtajaksi WSP Finlandille. ”Rakentamisessa puhutaan tuottavuuden haasteellisuudesta, ja kehittämistä siinä onkin mm. tehokkuudessa ja työkaluissa, mutta itse olen huomannut alan perusongelmaksi olettamisen. Siis rakentamisen eri osapuolten suuren määrän yhdistettynä

Teräsrakenne 2 | 2024

45

3.

Kuva 2: Pyöräily on Juha-Pekka Smolanderille ­kuntoilua sekä harjoittelua Ironmankisoihin, ­mutta lisäksi myös keino irtaantua työstä ja tuulettaa a ­ ivojaan. Alitajunta toki tekee samalla omaa työtään ja jäsentää asioita, jotka eivät työpöydän ääressä ole vielä selkiintyneet.

Kuva 3: Ironman ylittää maaliviivan.

2.

­ iihen, että oletetaan liikaa, mitä toiset ajats televat tarkoittavansa. Kun sitten huomataan, että toinen tarkoittikin eri asiaa kuin oli itse ajatellut, tulee ihan turhaa lisä- ja uudelleentekemistä ja suunnanmuutoksia.

Etenkin suunnittelijan työssä on paljon asioita ja riippuvuuksia muiden projektiryhmän jäsenten kanssa. Silloin on tärkeä varmistaa, että ymmärretään yhdessä mitä ollaan tekemässä ja mitä ja milloin kenenkin tulee tuottaa. Tehtävien ajallinen järjestys ja riippuvuudet muiden tekemisistä pitää myös tunnistaa. Näin hanke voi mennä läpi aika-

Kuva 4: Ex-teekkari lähdössä liikkeelle kotimaisemissaan.

taulussa ja tilaajan tavoitteissa sekä budjetissa.” ”Turhan usein rakennushankkeissa edetään niin, että eri osapuolilla on hirveästi toisiin liittyviä oletuksia, ja sitten kun edetään näiden oletusten pohjalta, tulee helposti ongelmia eikä kyetäkään toimittamaan omia osuuksia valmiiksi ajoissa tai tarvittavassa tarkkuudessa. Lopuksi ryhdytään syyttämään muita siitä, että oma osuus ei toteutunutkaan sovitusti. Tämä on yksi selkeä valuvika rakentamisessa, mihin olisi syytä paneutua joka hankkeessa kunnolla.

4.

46

Teräsrakenne 2 | 2024

Allianssi ja yhteistoiminnallisista hankkeista alkaneet käytännöt käännetyn vaiheaikataulun ja osapuolten välisten riippuvuussuhteiden visualisoinneista pitäisi ottaa käyttöön alalla kaikissa hankkeissa”, JuhaPekka korostaa. ”Taustastani johtuva konkretian taju on mielestäni helpottanut omaa kykyä ymmärtää kokonaisuuksia. Asiasta kuin asiasta voidaan puhua paljon ilman suoraa yhteyttä itse käytännön tekemiseen. Itselleni on ominaista miettiä nimenomaan sitä, miten nämä puhutut asiat saadaan oikeasti toteutumaan, kun on monella eri tavalla tartuntapintaa siihen, miten asiaa voi konkreettisesti viedä eteenpäin”, Juha-Pekka tuumii. ”Nykytyössä sektorijohtajana en tosin ole enää aiempien tehtävien tapaan samalla tavalla kiinni juoksevien asioiden kanssa, vaan työ on enemmän ihmisten motivaation ja työn merkityksellisyyden kasvattamista, strategian laatimista sekä johtamista. Jotta strategian saa toimimaan, se pitää tietysti jalkauttaa ensin osaksi työmme arkea. Strategia on totta, kun asiakkaamme kokevat, että strategiamme tuntuu myönteisesti heidän projekteissaan”, hän täydentää. ”WSP:ssä johtamani sektorin vastuulla ovat uudis- kuin korjausrakentamisen pää-, arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelu sekä projektikehitys, suunnittelun projektinjohto, kuntoarviot- ja tutkimukset ja energiatalous. Asiakkaina ovat

Kuva 5: Golf on yksi Juha-Pekka Smolanderin harrastuksista.

5.

kiinteistösijoittajat, kiinteistönomistajat, julkinen sektori, rakennusliikkeet ja teollisuus. WSP:hän tunnetaan taustaltaan etenkin silta- ja teollisuushankkeiden osaajana.

Työmme tuloksia on niiden osalta nähtävissä ympäri maailmaa. Esimerkiksi kattilarakennusten runkojen suunnittelu on osaltaan taustana siihen, että meillä on hyvin vahva teräsrakenteiden osaaminen. Yhteiset rajapinnat silta- ja talonrakennuksen suunnittelussa ovat tuoneet lisää kunnianhimoa omaa tekemiseen.”

Ainahan sitä nyt oman talon…

Juha-Pekan työura eteni rakennustyömailta siis ensin Magnus Malmbergin toimistoon, jossa oli tärkeää ymmärtää oikeasti, miten rakenne toimii. Siellä hän myös pääsi tutustumaan teräsrakenteisiin. Ensimmäinen iso mainittava suunnittelutyö liittyi kuitenkin betoniin, sillä Juha-Pekan tehtäväksi annettiin Sanomatalon jälkijännitetyt betonirakenteet pilari-laatta -rakennejärjestelmällä.

Diplomityönsä hän teki jännitettyjen betonirakenteiden käyttäytymisestä palotilanteissa, missä hän hyödynsi palotilanteiden simulointia. ”Sanomatalon ja Oodin alueesta on itselle muodostunut läheinen ja positiivinen fiilis, sillä Oodin rakenteet suunnitteli silloin johtamani Rambollin rakennesuunnittelun tiimi, ja Sanomatalon rakenteita olen suunnitellut itse. Lähellä olevan eduskunnan peruskorjauksen ja lisärakennuksen on puolestaan aikanaan suunnitellut WSP:n rakennesuunnittelutiimi”, Juha-Pekka toteaa. ”Olin Malmbergilla 1990-luvun loppupuoliskolla, ja siellä olo jätti vahvan tuntemuksen, että rakennesuunnittelijalla on iso vastuu, ja että kaikki rakenteeseen liittyvät laskelmat pitää pystyä ymmärtämään ja tarvittaessa tekemään suuruusluokallisesti myös käsin, jotta kaikki varmasti toimii.

Päätin kuitenkin vuoden 2000 taitteessa vaihtaa tehtäviä ja siirtyä Kirkkonummelle Nordic Aluminiumille, jossa työnkuvaan kuului tuotekehitys ja tekninen myynti.

Se ajanjakso opetti, ettei tuotteita kehitetä vain teknisten hienouksien takia, vaan jotta tuotteet myös myisivät hyvin. Siitä seuraava steppi oli 2004, kun vaihdoin silloiseen Rautaruukkiin, jossa olin ensin tuotekehitysja sitten enemmän liiketoimintajohdon ja myynnin tehtävissä. Sielläkin lähtökohtana oli aina kehittää tuotteita ja toimintaa niin, että asiakas haluaa niistä maksaa”, JuhaPekka kertoo.

Noihin varhaisiin työvuosiin liittyy myös ainutlaatuinen vaihe Juha-Pekan elämässä.

Hän nimittäin ajatteli, että kyllähän hänen taustoillaan nyt omakotitalo pitää itse tehdä. ”Rakensin tosiaan noin 20 vuotta sitten opintojeni jo päätyttyä omakotitalon Siuntioon, jossa kotimme yhä on. Vaimoni on Siuntiossa töissä rehtorina. Helsingissä meillä on lisäksi kakkoskoti, mikä helpottaa elämäämme, kun ei tarvitse aina pendelöidä. Koen hyvänä, että voi vaihtaa maisemaa välillä, ja tuulettaa silläkin tavalla itseään.

Omaa taloa rakentaessa tuli selväksi, että tämä on ensimmäinen, ainoa ja viimeinen omakotitalo, jonka rakennan. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut paljon, paljon enemmän tilata valmiina kokonaisuuksina ja vähentää tekemistä ja stressiä itseltä sitä

kautta. Ihan täysin oppi ei mennyt perille, sillä teimme muutama vuosi sitten keittiöremontin niin, että asensin itse kalusteet.

Jälleen huomasi, miten helposti yliarvioi omat kykynsä ja aliarvioi työn määrän. Siinäkin olisi kannattanut lähteä vähemmällä uholla liikkeelle. Mutta valmista tuli molemmilla kerroilla.” ”Palasin Ruukilta suunnittelualalle vuoden 2013 alussa, jolloin aloitin Rambollilla ja siirryin pian yhtiön rakennesuunnittelun vetäjäksi. Tämä siirto oli luonteva, sillä vaikka olin ollut myynnin vastuutehtävässä Ruukilla, työ oli sisältänyt koko ajan myös suunnittelua ja sen hankintaa. Kyse oli ratkaisukeskeisyydestä asiakkaalle ja kokonaisuuksien myynnistä. Siirtymistä helpotti sekin, että Ramboll oli ostanut aikoinaan

Teräsrakenne 2 | 2024

47

Kuva 6: Matkalla pienkoneessa.

6.

Malmbergin toimiston, minkä ansiosta tuntui kuin olisin palannut samaan tuttuun tekniseen suunnittelumaailmaan, josta olin silloin noin 15 vuotta aiemmin lähtenyt.” ”Työkokemus Malmbergilta ja Ruukilta auttoi, kun rakensimme Rambollilla eri taustoista tuleville osaajille yhtenäistä työkulttuuria, mikä on aina haasteellista yrityskauppojen ja -fuusioiden sekä vahvan orgaanisen kasvun yhteydessä. Näissä prosesseissa on omat solmunsa, joiden aukominen vasta luo uuden kokonaisuuden. Siitä sai onnistumisen tunnetta kyllä, kun saatiin aikaan yksi Ramboll-kulttuuri ja johtamani suunnittelutoimiala alkoi kasvaa. Kun oma mieli on sellainen, että tykkään haasteista ja muutoksista, johti se siihen, että lähdin vuonna 2022 WSP:lle vetämään Talot ja teollisuus sektorin toimintaa”, Juha-Pekka kertaa omaa työtaivaltaan. ”Täällä Suomen WSP:llä on osin vielä samaa sisäistä rakennustyötä kuin oli Rambollilla sinne mennessäni. Suomessa on potentiaalia, ja haluamme nousta esille ja kasvaa.

Lisäksi meillä on iso globaali organisaatio taustalla, mikä tuo oman mielenkiintoisen lisänsä työhön. Kun oma ajattelu on mitä on, oma mieli tuumii automaattisesti, että tuloksia pitää saada näkyviin mahdollisimman nopeasti”, hän tiivistää nykytyönsä alkutahteja. ”Kokemus eri organisaatioista ja tehtävistä on tuonut muun muassa luottamusta omaan tekemiseen ja osaamiseen. Tämä ajattelutapa oli esimerkiksi Ruukissa leimallista. Siellä yrityskulttuurissa oli ominaista halu muuttaa rakentamisalaa parempaan suuntaan ja kehittää sitä eteenpäin.”

48

Teräsrakenne 2 | 2024

”Positiivinen ja tulevaisuuteen luotaava ilmapiiri vaikuttaa tekemiseen. Kun on luottava ja We can -asenne, voi oikeasti mennä eteenpäin. Se on minulla peräisin Ruukilta samoin kuin ajatus, että teräs on hyvä materiaali. Toki samalla on sanottava, että nykytyössäni ei edetä materiaali edellä, vaan tietysti asiakas ja hänen tarpeensa ovat aina lähtökohtana ja toiminta on materiaalineutraalia.” ”Rakennusalalla tehdään paljon toiminnan kehitysprojekteja, joista ei aina saada aikaiseksi tavoiteltuja tuloksia, koska prosesseja ei viedä loppuun. Myös jalkauttaminen on usein ongelmana organisaatiossa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla voisi ottaa oppia IT-alasta siinä, että kerrotaan asioista jo niiden kehitys- ja valmisteluvaiheissa. Siellä lähdetään rohkeasti liikkeelle valmistelemaan ihmisiä uuteen, vaikka kaikki ei vielä olisikaan kirjoissa ja kansissa.”

Sitkeys ja kestävyys vapaa-ajan tavoitteita Juha-Pekka kertoo nuoruudessaan harrastaneensa niin monipuolisesti eri asioita, ettei niiltä ajoilta jäänyt elämään mitään koko elämän läpi kantanutta tai myöhemmällä iällä uudelleen herännyttä lempiharrastusta. Omakotitalo tuo tietysti oman sisältönsä vapaa-aikaan, mutta muuten hän kertoo nykyisin hakevansa työajan ulkopuolella sitkeyttä, kestävyyttä ja mielenlujuutta, joita testataan säännöllisesti. ”Käyn kilpailemassa itseni kanssa Ironman-kisoissa, jollaiseen olen tänäkin vuon-

na menossa. Sitä varten harjoittelen pyöräilyä, uintia ja juoksua. Tykkään tavoitteista, ja tuolle kisallekin on tavoitteet asetettu.

Aina ei ole onnistunut, ja joskus on pettynyt, mutta se on sitten kimmoke yrittää uudelleen. Siten jaksaa tylsääkin tekemistä, jota treenaaminenkin joskus on. Olen saanut myös tyttäreni innostumaan pitkäkestoisista kestävyyssuorituksista, mutta poikani ei ole toistaiseksi tähän innostunut. Menemme tyttären kanssa nyt kesällä uimaan Kuusamoon Oulankajoelle 12 kilometrin uintitapahtumaan.” ”Tytär on muutenkin kiinnostunut samantyylisistä asioista kuin isänsä. Hän on nimittäin opiskelemassa diplomi-insinööriksi. Poika, joka asuu toista kotiamme Helsingissä, on vielä lukiossa. Olemme siis vaimoni kanssa päässeet opettelemaan elämää ilman lasten tuomaa hulinaa, mutta toisaalta meillä on nyt oma rauha tehdä mitä huvittaa, kunhan vain molemmat omilta organisaation johtamiseen liittyviltä työkiireiltämme ehdimme. Silti haluamme olla vahvasti mukana lastemme elämässä ja panostaa heidän hyvinvointiinsa ja sekä tulevaisuuteensa. Poika oli äskettäin vuoden Jenkeissä, ja hän sai siitä ikimuistoisen elämänkokemuksen.” ”Liikunta on yksi osa kokonaishyvinvointia myös sillä tavalla, että esimerkiksi pyörälenkillä voi irtautua täysin arjen hektisyydestä ja olla mieli levossa. Toki alitajunta usein tekee samalla työtä, jäsentää ja ratkoo asioita, jotka eivät ole selvinneet työpöydän ääressä istuessa. Uskon, että jokaiselle olisi hyväksi olla tällaista aikaa. Minulle sitä tulee liikunnasta, jollekin musiikista, piirtämisestä tai jostakin muusta.” ”Helsingissä ollessa kaupunkikävely on tärkein liikunnan muoto, jota harrastamme paljon yhdessä vaimoni kanssa. Pelaan myös golfia, joka on minulle kuitenkin lähinnä yksi kävelemisen muoto, jos miettii lajia fyysisenä rasituksena. Eikä golf toimi sellaisena mielen levon antajanakaan kuin etenkin pitkät pyörälenkit, mutta toisaalta golfissa riittää haastetta.” ”Omakotitalon ja aktiivisen liikunnan lisäksi ei paljon muuta ehdi harrastaa, mutta sen verran kuitenkin raivaan kalenteriin tilaa, että pystyn osallistumaan RIL:n toimintaan. Olen nyt RIL:n talonrakentamisen tekniikkaryhmän puheenjohtaja, joksi minut valittiin vuoden 2023 alussa.” ”Yksi asia, johon pitäisi panostaa enemmän, olisi ammatillinen vuorovaikutus vaimoni kanssa. Kun molemmat johdamme ihmisiä, olisi ihan fiksua järjestää välillä aikaa siihen, että voisimme jakaa kokemuksiamme ja oppia siten toistemme tietoja jakaen.

Tähän asti tällainen on arjen kiireissä jäänyt aina kiireellisempien asioiden alle, mutta ehkä nyt, kun ollaan kaksin, sekin alkaisi onnistua”, Juha-Pekka pohtii. -ARa Kuva 1: Arto Rautio Kuvat 2-6: Juha-Pekka Smolanderin ”kotialbumi”

RASKAS

ON NYT

KEVYTTÄ Laitoimme verkkokauppamme ja asiakasportaalimme yhteen.

Niistä syntyi uusi asiointipalvelu. Kutsumme sitä nimellä Oma Feon.

On monta syytä tehdä työstä helpompaa ja kirjautua Oma Feoniin.

Tässä viisi tärkeintä: 1.

2.

3.

4.

5.

Tuotteiden haku on helppoa suodattimien avulla Ostoslistat ja suosikkituotteet nopeuttavat tilauksen tekemistä Tilauksia on vaivatonta seurata tilaushistorian kautta Ainestodistukset löytyvät helposti Asiakaskohtaiset raportit ovat aina ajan tasalla

Kirjaudu Oma Feoniin osoitteessa feon.fi

Uudet pienemmän hiilijalanjäljen tuotteet NORDEC® valikoimassa Nordec on pohjoismaiden johtava teräsrunkoratkaisujen ja terässiltojen toimittaja.

Teemme jatkuvaa kehitystyötä tarjontamme parantamiseksi yhä pienemmän hiilijalanjäljen tuotteilla, joista löytyvät aina ajankohtaiset EPD:t (ympäristöselosteet).

Pienemmän hiilijalanjäljen tuotteita löytyy mm. matalissa välipohjapalkeissa, kuivissa liittopalkeissa, pilareissa ja ristikoissa.

Ota yhteyttä myyntiimme, autamme mielellämme pienentämään hiilijalanjälkeä projektissanne!

www.nordec.com

SUUNNITTELU VALMISTUS ASENNUS